Täysistunnon pöytäkirja 81/2007 vp

PTK 81/2007 vp

81. TORSTAINA 15. MARRASKUUTA 2007 kello 16

Tarkistettu versio 2.0

10) Laki työsopimuslain 4 luvun 3 §:n muuttamisesta

 

Arto Satonen /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen tehnyt lakialoitteen, jolla esitän työsopimuslain 4 luvun 3 §:n muuttamista. Kyse on siitä, että työsopimuslakiin tehtäisiin muutos, jonka mukaan omaishoitajana toimiva henkilö on oikeutettu enintään kolmen vuoden palkattomaan vapaaseen työ- tai virkasuhteesta. Oikeus koskisi niitä omaishoitajia, jotka ovat omaishoidon tuesta säädetyn lain mukaan määriteltyjä omaishoitajia ja siten oikeutettuja omaishoitosopimuksen mukaiseen omaishoitajan palkkioon. Käytännössä tämä tarkoittaa niitä omaishoitajia, jotka tekevät sellaista omaishoitajatyötä, jolla korvataan laitoshoito.

Voin tässä esimerkinomaisesti sanoa, että kun omaishoitajan palkkio tyypillisimmillään on 300—600 euroa kuukaudessa, niin esimerkiksi laitoshoidon hinta vanhainkodissa on 2 700 euroa kuukaudessa. Eli karkeasti ottaen jokainen omaishoitaja säästää noin viisinkertaisen määrän rahaa yhteiskunnalta, kun hän tekee tätä työtään siellä kodissaan. Vastaavasti omaishoitaja itse, kun ajatellaan, että hän jää työsuhteesta pois ja siirtyy omaishoitajaksi, häviää myöskin varsin paljon. Jos ajatellaan, että henkilö tienaa vaikka 2 000 euroa kuukaudessa ja hän putoaa omaishoitajan palkkiolle, joka on vaikka 400 euroa, niin se menetys on varsin huomattava summa.

Tästä johtuen pidän kohtuullisena, että henkilölle, joka työ- tai virkasuhteesta siirtyy omaishoitajaksi, taattaisiin mahdollisuus päästä takaisin vanhaan työpaikkaansa entisenä työntekijänä. Ja kun tähän on tehty tämä kolmen vuoden raja, niin se kolme vuotta johtuu siitä, että tämä on juuri se sama aika, jonka voi olla myöskin lapsenhoitovapaalla, eli on rinnastettavissa siihen tämä asia.

Omaishoitajien tarve Suomessa on vahvasti kasvamassa, koska väestömme ikääntyy, ja erityisesti on kasvussa se, että lapset hoitavat omaishoitajina ikääntyneitä vanhempiaan. Kuten tiedämme, niin tämä on ympärivuorokautista työtä. Monet ikääntyneet, vanhempiaan hoitavat omaishoitajat ovat itse täyttäneet 50, ehkä 55 vuotta, ja tutkimusten mukaan yli 55-vuotiaitten mahdollisuudet työllistyä uudelleen pitemmän työmarkkinoilta poissaolon jälkeen ovat selvästi muita ikäryhmiä huonommat. Työsuhteen irtisanominen voi tällaisessa tilanteessa johtaa pitkittyvään työttömyyteen, mikä on epätoivottavaa niin yhteiskunnan kuin työntekijän itsensäkin kannalta ja tekee omaishoitajaksi jäämistä koskevan päätöksen entistä vaikeammaksi.

Jos me ajattelemme esimerkiksi tyypillistä tilannetta, voin kertoa, että tämä tuli minua vastaan niin, että otti yhteyttä kansalainen, joka oli 54-vuotias. Hän oli 52-vuotiaana jäänyt valtionyhtiön palveluksesta omaishoitajaksi, sai ensin vuorotteluvapaan kyllä, ja kun se loppui, hän sai lyhyen virkavapaan, ja kun se loppui, ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin irtisanoutua työstään. Takana oli 27 vuotta työtä valtionyhtiön palveluksessa, ja voitte kuvitella, mikä mahdollisuus on tällaista asiakaspalvelutyötä tekevän henkilön sitten palata työelämään, kun on ikää noin 55 vuotta ja oltu sitten jo useita vuosia pois työelämästä omaishoitajana. Tämä henkilö hoiti kotonaan 89-vuotiasta äitiään, joka oli sitä ennen elänyt 86-vuotiaaksi muistaakseni ihan omin avuin ja oli kasvattanut hyvin ison perheen ja muutenkin pienviljelijänä hyvin pitkälle itsensä elättänyt.

Kerroin tämän yksittäistapauksen sen takia, että tämä ainakin minut henkilökohtaisesti pysäytti ja koin niin, että tälle asialle pitää jotain tehdä. Olen hyvin tyytyväinen siitä tuesta, jonka olen teiltä kollegoilta saanut. Tämän on allekirjoittanut 122 kansanedustajaa. Kuulin, että tämän olisi allekirjoittanut vieläkin useampi, jos olisin kaikki kerinnyt tapaamaan. Tämä on menossa työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan käsiteltäväksi, ja olen erityisen iloinen siitä, että kaikki työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsenet ovat tämän lakiehdotuksen allekirjoittaneet.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Satonen on tehnyt lakialoitteen työsopimuslain muuttamisesta siten, että omaishoitajana toimiva henkilö on oikeutettu enintään kolmen vuoden palkattomaan vapaaseen työ- ja virkasuhteestaan. Oikeus koskisi vain niitä omaishoitajia, jotka ovat omaishoidon tuesta säädetyn lain mukaan määriteltyjä omaishoitajia.

Suuri joukko kansanedustajia on allekirjoittanut tämän aloitteen. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan onkin syytä lähteä tekemään asiasta laki sekä tuoda se eduskunnan täysistuntoon hyväksyttäväksi. Näin asia menisi välittömästi eteenpäin, koska oletan, että myös hallitus on tämän aloitteen takana.

Pauliina Viitamies /sd:

Arvoisa puhemies! Maassamme arvioidaan olevan noin 360 000 omaisesta tai läheisestä huolta pitävää omaishoitajaa. Omaishoito sai oman lakinsa edellisellä vaalikaudella. Omaishoidon tuki, vapaapäivät, lomat ja tukipalvelut ovat tarpeen, mutta kuitenkin riittämättömät. Monilla paikkakunnalla lain voimaantulo merkitsi heikennystä siihen mennessä saatuihin omaishoidon tukiin. Siksi valtion olisi myönnettävä kunnille lisäresursseja omaishoidon tuen kehittämiseen ja lisäksi velvoitettava kuntia sitovammin säädöksin määrärahojen käyttämiseksi tarkoitettuun kohteeseen.

Suomen on sanottu olevan laitosvaltainen maa. Laitosten purku aloitettiin 1980-luvun loppupuolella mielisairaaloista ja 1990-luvulla käytiin vanhainkotien kimppuun. Vanhustenhuollon puolella laitospaikkojen purku on ollut vielä rajumpaa kuin mielenterveyspuolella. Satsauksia avopalveluihin ei ole tehty riittävässä määrin sen paremmin mielenterveyspalvelujen kuin vanhustenhuollonkaan puolella. Monet avun tarpeessa olevat ovat jääneet omaistensa ja läheistensä vastuulle.

Tulevaisuuden visiossa yhä suurempi osa hoidoista on tarkoitus jättää avohoidon varaan. Käytännössä se tietää, että omaisten ja läheisten vastuu hoidon tarpeessa olevista kasvaa. Työssä käyvien kannalta tilanne on kestämätön. Vammaisista lapsistaan tai ikääntyvistä vanhemmistaan huolta pitävät joutuvat sinnittelemään voimiensa äärirajoilla, koska työelämä ei jousta omaishoitotilanteiden mukaan. Työn jättäminen ei ole taloudellisesti kannattavaa, koska omaishoidon tuki on niukka.

Tuen lämpimästi ed. Satosen aloitetta, jonka mukaan omaishoitajilla olisi oikeus olla töistä poissa kolme vuotta ja päästä takaisin töihin entisenä työntekijänä.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Satonen on tehnyt aloitteen, jossa tosiaan on toistasataa nimeä. Myös oma nimeni löytyy sieltä. Mielihyvin sen allekirjoitin, ja tässä on puututtu tähdelliseen asiaan. Toivottavasti tämä lakialoite etenee myös täällä eduskunnassa. Tämä olisi yksi askel omaishoitajien aseman parantamisessa. Sillä puolella on paljon tehtävää.

Arvon edustajat tietävät, että kunnissa käytännössä on kuitenkin kirjavuutta niissä kriteereissä. Vaikka sosiaali- ja terveysministeriö on ne antanut, niin on tosiaan kirjavuutta näissä käytännöissä, kuinka omaishoitajien asiaa hoidetaan. Tiedämme, että läheskään kaikki ne omaishoitajat, jotka ovat oikeutettuja tähän tukeen, eivät sitä saa. Niinpä toiveeni ja varmasti muittenkin täällä olevien toive olisi se, että tämä tuki tulisi Kelan hoidettavaksi ja siten lain kautta saataisiin tähän parannus.

Myös hyvin monia ongelmia on jo päätettyjen omaishoitajien oikeuksien kohdalla, muun muassa vapaapäivät. Läheskään kaikki omaishoitajat eivät niitä pysty pitämään syystä tai toisesta, ja minun on yhdyttävä siltä osin myös tuohon edelliseen eli ed. Viitamiehen puheenvuoroon, että valitettavasti nämä sosiaali- ja terveyshuollon valtionosuudet ovat laskemassa ja kyllä se lasku omalta osaltaan on sitten vaikeuttamassa myös tämän asian hoitoa. Mutta niin kuin ed. Satonen totesi, niin kyllä jos ajatellaan fiskaalisestikin, niin omaishoitajien työ on niin arvokasta, että se pitäisi priorisoida kunnissa hyvin korkealle.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Kiitän tämän aloitteen saamasta tuesta. On totta, että omaishoitajien hyväksi on tehtävä paljon muitakin asioita kuin tämä, joka on vain yksi niiden monien joukossa.

Mutta sen haluaisin sanoa, että kun me vielä vartoilemme sitä, että nämä omaishoitajan palkkiot siirtyvät Kelalle, niin aika paljon voidaan kuntatasollakin tehdä. Me Vammalassa viime vuonna hyvin näihin aikoihin valtuustossa päätimme, että omaishoidon tuen osalta piikki on kunnassa avoin. Eli aina kun korvataan laitoshoito, aina maksetaan, ja jos menee yli budjetin, niin antaa mennä. Nyt meillä on ensimmäisiä tietoja siitä, mitä tämän vuoden aikana on tapahtunut, ja näyttää siltä, että ensimmäisen vuoden säästö 16 000 asukkaan Vammalassa on 600 000 euroa, jonka me olemme säästäneet siitä, että omaishoito on tullut paljon halvemmaksi suhteessa laitoshoitoon. Nyt tämä on Pirkanmaalla levinnyt pidemmälle. Tampereen kaupunki teki omassa budjettikokouksessaan juuri vastaavan päätöksen, että he myöskin avasivat tämän piikin omaishoitoon.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Kannatan lämpimästi ed. Satosen työsopimuslakiin esittämää muutosta, jonka mukaan omaishoitajana toimiva henkilö olisi oikeutettu enintään kolmen vuoden palkattomaan vapaaseen työ- tai virkasuhteestaan. Olen ilmaissut tämän kannatukseni myös allekirjoittamalla tämän lakialoitteen.

Tämä ehdotus toteutuessaan olisi taas pieni askel eteenpäin. Omaishoitajan asemahan on hyvin huonosti tunnustettu tässä yhteiskunnassa, ja tässä tärkeässä asiassa pitäisi päästä eteenpäin.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Tekisi mieli pitää tämä puheenvuoro ruotsiksi, kun puhemies antoi puheenvuoron riksdagsman Kallikselle.

Herr talman! Rikets president Tarja Halonen har kallat närvårdarna vardagens hjältar. Det här betyder att hon uppskattar dem stort och närvårdarna borde röna en större uppskattning än de röner i dag.

Det är alldeles rätt som riksdagsledamot Satonen framför i sin lagmotion att de borde få möjlighet att återinträda i tjänste- eller arbetsavtal efter att de fungerat som närvårdare. Det är också helt rätt att kommunerna kan göra väldigt mycket. Riksdagsledamot Satonen nämnde sin egen kommun, där man gått in för ett system som leder till att de som är berättigade till stöd för närståendevård också får det. Här vill jag tillägga att också i andra städer, exempelvis i min hemkommun, är det så att varenda person som är berättigad till stöd för närståendevård får det också.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Ihan pieni lisäys vielä. Erityisesti lämmittää tämä ed. Satosen aloite, koska itsellänikin on parikymmentä vuotta ollut nyt 20-vuotias lapsi, äiti on ollut kaikki 20 vuotta omaishoitajana. Sen takia toivon tämän menevän läpi.

Keskustelu päättyi.