Maria Tolppanen /ps(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämän lakialoitteen tarkoituksena on estää alipalkan maksaminen muuttamalla työsopimuslain 13 luvun 11 §:ää. Nyt työsopimuslaki velvoittaa 2 luvun 7 §:n 1 momentin mukaan työnantajaa noudattamaan vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen, niin sanotun yleissitovan työehtosopimuksen, määräyksiä niistä työsuhteen ehdoista ja työoloista, jotka koskevat työntekijän tekemää tai siihen lähinnä rinnastettavaa työtä. Työsopimuslaki ei kuitenkaan määrää sanktiota tämän noudattamatta jättämisestä.

Työsopimuslaissa on työnantajapuolelle säädetty rangaistuksia. Tämä koskee velvollisuutta antaa työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista, velvollisuutta antaa työntekijälle työtodistus, kuittausoikeuden rajoitusta, työtodistuksen antamista, työntekijöiden kokoontumisoikeutta työpaikalla ja lain nähtävänäpitoa. Näiden kanssa ei ole johdonmukaista, että työsopimuslaissa ei säädetä rangaistusuhkaa yleissitovan työehtosopimuksen määräysten noudattamatta jättämisestä. Tämä mahdollistaa käytännössä alipalkan maksamisen ja edesauttaa osaltaan harmaata taloutta.

Alipalkkaus on vakava ongelma. Törkeimmissä tapauksissa siihen liittyy heikommassa asemassa olevan hyväksikäyttöä. Tällöin saatetaan lähestyä jopa ihmiskaupan tunnusmerkistöä. Työntekijän mahdollisuus turvautua muualla lainsäädännössä säädettyihin oikeusturvakeinoihin silloin, kun hänelle on maksettu alipalkkaa, on teoreettinen eikä tosiasiassa anna työntekijälle oikeusturvaa palkkaansa koskevissa asioissa. Vaikka työntekijä voi suorituskanteella vaatia saamatta jäänyttä palkkaansa, ovat tosiasialliset mahdollisuudet oikeusturvan saamiseksi heikot. Prosessikynnys on yksinkertaisesti liian korkea. Työehtosopimuksen ehtojen noudattamatta jättämisen sanktiointi toisi huomattavia parannuksia työntekijän oikeusturvaan.

Arvoisa puhemies! Alipalkkaus on osa harmaata taloutta. Palkat määritellään yleissitovissa työehtosopimuksissa, ja kirjaamalla sanktio määräysten noudattamatta jättämisestä tulee alipalkan maksamisesta automaattisesti seuraamuksia työnantajapuolelle. Lakimuutosta koskevalla ehdotuksellani on sama yhteiskunnallinen tavoite kuin edustaja Antti Lindtmanin tekemällä lakialoitteella rikoslain muuttamisesta alipalkan maksamisen kriminalisoimiseksi. Oma ehdotukseni koskee jo olemassa olevaa työsopimuslakirikkomusta, Lindtmanin ehdotus edellyttää kokonaan uuden rikoksen tunnusmerkistön säätämistä. Asiallisesti näiden kahden lakialoitteen ero on siinä, että rikoslain puolella sanktio olisi 6 kuukautta vankeutta, omassa aloitteessani työsopimuslain puolella sanktio on sakko. Lindtmanin ehdotuksessa viitataan työsopimuslakiin, mutta lakiviittaukset avautuvat vaikeasti sellaisille henkilöille, joilla ei ole juridisia perustietoja. Sääntelyn sisällön pitäisi kuitenkin olla jokaisen luettavissa suoraan säädöstekstistä.

Arvoisa puhemies! Muuttamalla työsopimuslakia tulisi työehtosopimusten noudattamatta jättämisen sanktioiminen osaksi työsopimuslakia, joka on pidettävä nähtävänä työpaikoilla. Rikoslain nähtävänäpitoa ei edellytetä.

Näillä perusteilla ehdotan, että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen työsopimuslain 13 luvun 11 §:n muuttamisesta:

Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään työsopimuslain (55/2001) 13 luvun 11 §:n 2 momenttiin sellaisena kuin se on laissa 1333/2007 uusi 6 kohta työsopimuslain rangaistussäännöksiä koskevaan pykälään. Uusi kohta tulisi kuulumaan näin: "Työnantaja tai tämän edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentin säännöksiä työehtosopimusten yleissitovuudesta, on tuomittava työsopimuslakirikkomuksesta sakkoon."

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Tolppasen lakiehdotus on kannatettava, ja hän sen niin seikkaperäisesti kertoi, että tässä ei enää ole mitään sanomista, mutta ehkä vielä toistan muutamia kohtia.

Työsopimuslaissa ei siis säädetä minkäänlaista tehostetta sille, että työnantaja jättää valtakunnallisen yleissitovan työehtosopimuksen määräykset huomiotta, ja alipalkan maksaminen on osoittautunut käytännössä ongelmaksi juuri nuorten ja lähetettyjen työntekijöiden kohdalla. Vaikka työntekijä voisi vaatia palkkaansa myöhemmin, niin nuorten ja lähetettyjen työntekijöiden tosiasialliset mahdollisuudet jälkikäteisen oikeusturvan saamiseen ovat heikot. Yleensä työlainsäädäntöä, niin kuin täälläkin mainitaan, on valmisteltu kolmikantaisesti, mutta tällä hetkellä tätä asiaa ei ole hallitussopimuksessakaan kirjattu. Niin kuin edustaja Tolppanen mainitsi, niin tämä on myös osa harmaata taloutta, ja kun tämä aikanansa tulee työ- ja tasa-arvovaliokuntaan, niin varmaan tämä otetaan asialliseen käsittelyyn, ja toivottavasti tämä lakiesitys myös menee läpi.

Jari Lindström /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tämä edustaja Tolppasen tekemä lakialoite on äärimmäisen hyvä ja kannatettava, ja siksipä olen nimeni sinne laittanutkin, ja aika monella taholla tähän asiaan on puututtu. Edustaja Tolppanen puheessaan mainitsi edustaja Lindtmanin tekemän lakialoitteen, ja itse etsin tuossa työ- ja elinkeinoministeriön raportin. Löysin ihan tuoreen tuolta kesäkuulta, ja siinä hekin tavallaan ovat puuttuneet tähän. Eli siellä puhutaan tästä tilaajan vastuusta ja alihankintaketjusta. Siellähän määritellään tämä niin, että väärinkäytöksestä tietoisella tilaajalla tulisi olla vastuu alihankintaketjussa maksetuista vähimmäispalkoista, ja sitten tästä menettelystä tulisi tehdä moitittavaa. No, moitittavuus on sitten aika monella tavalla tulkittava asia. Tämä koskisi myös tietenkin kokonaan maksamattomia palkkoja, ja ymmärtääkseni myös SAK:n tavoite on alipalkkauksen sanktioiminen, ja se on äärimmäisen toivottavaa. Toivottavasti tämä ei hautaudu sitten tuonne paperipinoon vaan tätä ruvetaan käsittelemään.

Osmo Kokko /ps:

Arvoisa puhemies! Myös minä olen tämän lakiehdotuksen yksi allekirjoittanut ja näen, että tämä on asia oikeaan suuntaan. Niin kuin täällä sanotaan: "Työnantajan yksityisoikeudellisiksi luonnehdittavat laiminlyönnit on lainsäädännössä jätetty rikosoikeudellisen rangaistavuuden ulkopuolelle. Alipalkkaus on vakava ongelma. Erityisen vakavana ja moitittavana alipalkkausta on pidettävä silloin, kun siihen liittyy heikommassa asemassa olevan hyväksikäyttöä; tällöin saatetaan lähestyä jopa ihmiskaupan tunnusmerkistöä."

On nyt toivottavaa, että kun tämä lakiehdotus lähtee valiokuntiin, myös hallituspuolueiden edustajat ovat tukemassa, koska tämä on oikean suuntaista, että päästään tästä epäkohdasta eroon.