Täysistunnon pöytäkirja 81/2013 vp

PTK 81/2013 vp

81. TORSTAINA 12. SYYSKUUTA 2013 kello 16.01

Tarkistettu versio 2.0

Valtionyhtiöiden johdon palkat

Jari Lindström /ps:

Arvoisa herra puhemies! Eräs aivan ratkaiseva asia yrityksen, myös valtion omistaman yrityksen, menestyksessä on johtamisen osaaminen. Lähes monopolitilanteessa toimivissa valtionyhtiöissä osaamista ei voida kiitellä. Yhtiöt ovat tehneet tappiota ja paikanneet johdon virheitä ylisuurilla hinnankorotuksilla ja rajulla saneerauksella. Valtio omistajana on sallinut kaiken aikaa jättipalkat ja -palkkiot usein poliittisin ansioin valituille johtajille. Ei ole oikein, että talousvaikeuksissa oleva valtionyhtiö maksaa lähes miljoonaluokan vuosipalkkaa johdolle, jonka pätevyyttä voidaan oikeutetusti epäillä. Liian usein tämä niin sanottu osaaminen on perustunut työntekijöiden massairtisanomisen toteuttamiseen, kuten aivan tuore suunnitelma Kemijoki Oy:n yt-neuvottelujen aloittamisesta osoittaa.

Kysyn asianomaiselta ministeriltä: jos yrityksen kehittäminen ja tuloksen tekeminen tapahtuvat pääasiassa irtisanomalla ihmisiä, niin voiko se olla syy kannusteiden maksamiseen ja ylisuuriin palkkoihin, ja miten hallitus aikoo puuttua tällaiseen toimintaan muutenkin kuin eilisen keskustelun johdosta tehdyn kannanoton mukaan?

Kehitysministeri  Heidi  Hautala

Arvoisa puhemies! Eilen jo sanoin täällä salissa, kun keskusteltiin tarkastusvaliokunnan valtio-omisteisten yhtiöiden johdon palkitsemista koskevan mietinnön yhteydessä, että milloin tahansa eduskunta haluaa, olen valmis käymään esimerkiksi ajankohtaiskeskustelun valtio-omistuksesta ja omistusohjauksesta yleisesti. Kahdessa minuutissa on hyvin vaikea vastata kaikkiin edustajan tekemiin kysymyksiin, mutta parhaani mukaan yritän.

Siis nykyisessä palkitsemisohjeessa, jonka hallitus hyväksyi vuosi sitten, eksplisiittisesti todetaan, että irtisanomisten ei tule kannustaa mihinkään ylimääräisiin palkkioihin. Tämä on semmoinen linjaus, jota hallitus valvoo, ja omistajaohjauksessa tätä noudatetaan.

Edustaja otti puheeksi myös tämän Kemijoki Oy:n sopeuttamisen siihen tilanteeseen, että käytännössä Kemijoki Oy:n uuden vesivoiman rakentaminen on tullut tiensä päähän. Myöskin hallitusohjelma on tämän kanssa sopusoinnussa. Nyt sitten Kemijoki Oy on sopeuttanut omaa toimintaansa ja henkilöstöänsä tähän tilanteeseen, ja olen täysin tietoinen siitä, että siellä tullaan kahden vuoden aikana käymään nämä yt-neuvottelut ja niistä seuraavat ratkaisut. Luonnollisesti seuraamme ja edellytämme sitä, että nämä neuvottelut tapahtuvat parhaassa mahdollisessa ilmapiirissä. Tilannehan on se, että 185 työntekijästä suurin osa joko jää (Puhemies koputtaa) yhtiöön tai sitten heille järjestetään työpaikka yhtiöistä, jotka tulevat käyttämään Kemijoki Oy:n palveluja.

Jari Lindström /ps:

Arvoisa herra puhemies! Jätin juhannuksen jälkeen omistajaohjausministeri Heidi Hautalan vastattavaksi kirjallisen kysymyksen liittyen keväisessä Ylen Ulkolinja-ohjelmassa esitettyihin väitteisiin Stora Enson kirjanpidon vääristelystä. Stora Enson konsepti oli ohjelmassa esitetyn mukaan vääristellä kirjanpitoaan ja tilinpäätöksiään kirjaamattomilla todellisilla arvonalennuksilla useina vuosina. Arvonalennukset syntyivät epäonnistuneista liiketoimintakaupoista. Yksi niistä oli ainakin Amerikan-kauppa, josta syntyi huomattava tappio. Ohjelman lopussa kävi ilmi, että epäonnistuneita kauppoja oli muitakin.

Ministeri Hautala, te vastasitte muun muassa näin: "Asiasta uudelleen virinneen keskustelun vuoksi näen tärkeäksi, että nämä tapahtumat ja vaiheet kerrataan ja että teeman käsittelyä voidaan jatkaa mahdollisimman avoimena." Kysyn teiltä, ministeri Hautala: miten aiotte jatkaa teeman käsittelyä ja tapahtumien tutkimista?

Kehitysministeri  Heidi  Hautala

Arvoisa puhemies! Tässä tosiaan puhutaan siitä, että Stora Enso, joka on yksi Solidiumin salkkuyhtiöistä, on tehnyt takavuosina epäonnistuneita kauppoja Amerikan mantereella, ja kyse on sitten näiden toimintojen alaskirjauksesta. Olen vastannut edustaja Lindströmille, että tämä asia on pariinkin kertaan tutkittu Finanssivalvonnan toimesta, ja valtion tietysti täytyy luottaa siihen, että toimivaltainen viranomainen tekee työnsä hyvin. Tiedän myös, että korkeimmassa hallinto-oikeudessa on ollut asianosaisen vaatimus saada nähdäkseen tämä Finanssivalvonnan raportti, mutta korkein hallinto-oikeus on tehnyt mielestäni lainvoimaisen ratkaisun tähän mennessä siitä, että se ei ole julkinen. Mutta pidän tärkeänä sitä, että jos tulee uusia tietoja siitä, että tässä on rikottu Suomen lainsäädäntöä, esimerkiksi kirjanpitolakia, niin totta kai sitten on selvä, että se johtaa uusiin toimenpiteisiin, mutta tähän mennessä olemme sitä mieltä, että Finanssivalvonta on tehnyt työnsä ja tutkinut tämän asian. Myöskin yhtiön hallitus on tämän asian selvityttänyt.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa herra puhemies! Olen kesän aikana tutustunut Hanna Kuuselan ja Matti Ylösen kirjaan "Konsulttidemokratia — Miten valtiosta tehdään tyhmä ja tehoton". Tässä kirjassa on lukuisia esimerkkejä siitä, kuinka julkisella sektorilla tuhlataan monissa epäonnistuneissa hankkeissa. Esimerkiksi sähköinen resepti ja potilastietojärjestelmä söivät rahaa mutta eivät koskaan tuottaneet mitään. Rahoille ei saada vastiketta eikä lakeja noudateta. Internetistä löytyy jopa Facebookista sivusto, jossa kuvataan julkisten it-hankintojen ongelmia. Tietotekniikkaan keskittyvällä foorumilla keskustellaan vilkkaasti aiheesta "Julkisen sektorin hankintojen parhaat veijaritarinat (eli kuka varasti veroeurosi)".

Valtion tuottavuusohjelman takia on henkilökuntamääriä vähennetty ja siirrytty ostopalvelusopimuksiin viimeisten 20 vuoden aikana, ja se on johtanut siihen, että osaaminen on paljolti kadonnut (Puhemies koputtaa) julkiselta sektorilta. Kysynkin, onko asianomainen ministeri tietoinen tästä tilanteesta, mihinkä julkisella sektorilla on ajauduttu viimeisten vuosikymmenten aikana.

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Valtionhallinnolle on erittäin tärkeää, että kun meillä työikäinen työvoima jatkossa on niukempi, niin pystymme rekrytoimaan osaavia asiantuntijoita valtionhallintoon ja pyrimme olemaan kilpailukykyinen työnantaja myös tässä mielessä. Valtionhallinnossa on kiinnitetty paljon huomiota siihen, että osaamisen taso muun muassa hankinnoissa olisi mahdollisimman korkealla tasolla, mutta kuitenkin tietyillä puitesopimuksilla voitaisiin päästä siihen, että aivan kaikkein pienimmissä hankinnoissa ei aina tarvitsisi tehdä alusta saakka suuria kilpailutuksia. Ministeriöiden osalta pohditaan juuri sitä, tulisiko kaikkien ministeriöiden hankintaosaamista entistä vahvemmin tuoda yhteen samoin kuin tiettyjä muita hallintoon ja tukipalveluihin liittyviä tehtäviä. Näiden tietojärjestelmähankintojen osalta, joihin edustaja viittasi, on totta, että julkisuudessa esitetään hyvin paljon kritiikkiä näihin ja siellä on epäonnistumisia tapahtunut, mutta on hyvä huomata, että pääosa tietojärjestelmähankinnoista on onnistunut hyvin.

Mauri  Pekkarinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Ministerin vastaus tähän palkitsemiskysymykseen oli ihan oikeansuuntainen. Nyt kuitenkin kysyisin, kun olot ovat mitä ovat, kun on tehty tupo, minkälainen on vastuullinen tupo: onko hallituksen piirissä ajateltu, että valtio omistajaohjauksessa tarkentaisi palkitsemisohjeistoa tavalla, joka tapa merkitsee sitä, että ainakin valtionyhtiöissä johdon ansioita vedettäisiin alas tavalla, joka tekee moraalisesti hyväksyttäväksi laajemminkin ne linjaukset, mitä tällä tupo-kentällä on nyt tehty?

Toinen kysymys liittyy nyt sitten siihen, kun Kemijoessa on tehty tunnettuja ratkaisuja, Finnairissa on tehty tunnettuja ratkaisuja ja niin poispäin, yhtiöissä, joissa valtiolla on strategista omistusta. Nyt kysymys kuuluu: Miksi esimerkiksi valtio aikoo todella ajaa Kemijoen, jonka hallussa on vesiosaaminen Suomessa, alas tähän tapaan kuin nyt? Onko se vain sillä perusteella, että ministeriö on halunnut kerta kaikkiaan varmistaa, että Kemijokea ei koskaan rakennettaisi? Tällaisen päätöksen tausta, jos se on totta, on kyllä kyseenalainen tausta.

Kehitysministeri  Heidi  Hautala

Arvoisa puhemies! Minä olen erittäin iloinen edustaja Pekkarisen kysymyksestä, koska hän jos kuka tuntee tässä salissa omistajaohjauksen erittäin hyvin yhtenä edeltäjistäni.

Ensinnäkin tämä palkitsemisohje: Minulla on ilo kertoa, että tämän uuden palkitsemisohjeen, joka on ollut voimassa vuoden, koko henki on se, että vain aivan erinomaisesta tuloksesta voi saada maksimipalkkiot, ja siinä korostetaan nimenomaan kohtuullisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Nyt on tietysti kyse sitten siitä, keillä on vastuu tämän toimeenpanemisesta, ja siinä me olemme vastuuttaneet erittäin voimakkaasti yhtiöiden hallitukset. Ja sinne on aika suoraan kirjoitettu se, että jos hallitus ei huolehdi vastuustaan tämän ohjeen toimeenpanossa, niin se on pian entinen hallitus, sikäli kuin valtiolla on siihen vaikutusvaltaa.

Sitten kysymys Kemijoki Oy:stä: Minä ymmärrän erittäin hyvin tämän huolen Lapissa siitä, että Lapin työpaikat vähenevät. Nyt minä kuitenkin haluaisin verrata siihen, että jos Kemijoki Oy:stä ollaan vähentämässä 50—60 työpaikkaa, niin jo tällä hetkellä Lapissa matkailu työllistää pysyvästi 5 000 ihmistä ja väliaikaisesti kausityöntekijöitä (Puhemies koputtaa) vielä paljon enemmän. Eli meidän täytyy löytää uusia tapoja (Puhemies koputtaa) myös tukea Lapin kehitystä. Kyse ei ole yhtiön eikä vesivoiman alasajosta, mutta niin kuin hallitusohjelmassa todetaan, niin nyt vesivoimassa keskitytään olemassa olevan vesivoiman käytön tehostamiseen.

Pentti Kettunen /ps:

Herra puhemies! Vaikka Talvivaaran kaivososakeyhtiö ei olekaan suoranaisesti valtionyhtiö, valtio on kuitenkin siinä Solidiumin kautta tällä hetkellä suurimpana yksittäisenä omistajana. Nyt Talvivaaran kaivososakeyhtiöllä on suunnitelmat jatkossa laskea jätevetensä purkuputkea pitkin jopa suoraan Oulujärveen. Oletteko te siellä valtioneuvoston ja hallituksen piirissä, ministerit, miettineet tätä asiaa? Aiotteko puuttua tähän tilanteeseen millään tavalla vai annatteko vain mennä, kun on alamaata? (Pertti Virtanen: Palkita johdon!)

Kehitysministeri  Heidi  Hautala

Arvoisa puhemies! Minä olen erittäin iloinen siitä, että edustaja Kettunen seuraa niin tarkkaan Talvivaara-yhtiön tilannetta.

Kukaan ei voi kieltää sitä, etteikö siellä olisi erittäin vakava ympäristökatastrofi, ja nyt varmasti sekä säätelyviranomaisten, siis ympäristöviranomaisten, että valtion välillisenä suurena omistajana Solidiumin kautta suurin intressi on, että nämä asiat pystytään korjaamaan. Tässä ei suinkaan olla mitenkään leväperäisiä sen suhteen, mutta tietysti päävastuu siinä, mitä kaikkea yhtiö saa tehdä, on ympäristöviranomaisilla, ja tästä varmasti ympäristöministeri Niinistö mielellään kertoisi teille sitten lisää. Minkäänlaista tämmöistä ajatusta siitä, että yhtiö tai omistaja kannustaisi toimimaan leväperäisesti ympäristön suhteen, ei ole, vaan päinvastoin me kannamme joka päivä huolta siitä, miten saamme yhtiön tämän akuutin tilanteen huolehdittua niin, ettei sinne alamaille mene vettä tarkoituksetta, ja sitten siitä, miten tämä toiminta saadaan ylipäätänsä pysyvästi kuntoon. Siinä on erittäin paljon haastetta. (Pentti Kettunen: Jäämme odottamaan pikaisia toimia!)

Harri  Jaskari  /kok:

Arvoisa herra puhemies! Palaan vielä tähän samaan kysymykseen, mikä oli jo kahdessa puheenvuorossa, eli Kemijoki Oy:hyn. Myöskin itse pidän vähän huolestuttavana sitä, jos suomalainen vesienergiaosaaminen häipyy tätä myöten, ja siitä olisin vielä kysynyt myöskin ministerin mielipidettä.

Itse olen mukana Kemijoen hallintoneuvoston jäsenenä, ja siellä on myöskin ollut aika paljon keskustelua, voisiko tämä itse asiassa Pohjois-Euroopan tai Pohjoismaiden tehokkain vesiyhtiö olla myöskin vientiyritys eli antaa vesiosaamista johonkin muualle, eli strategia olisi toisena vaihtoehtona voinut olla kasvattaa ja laajentaa vaikka muihin Pohjoismaihin. Onko omistajaohjausministeriössä mietitty tällaista strategiaa vaihtoehtona supistamiselle ja tehostamiselle?

Kehitysministeri  Heidi  Hautala

Arvoisa puhemies! Tarkoitus on siis se, että nimenomaan tämä vesiosaaminen jää Kemijoki Oy:hyn ja siitä tulee vesiosaamiskeskus, ja on tärkeää pitää huolta siitä, koska totta kai myös kotimainen vesivoiman ylläpito ja tehostaminen vaatii, että tämmöistä osaamista kotimaassa on. Itse pidän täysin mahdollisena sitä, että yhtiö voisi löytää myöskin maarajojen ulkopuolelta vastaavan tyyppisiä tehtäviä, asiantuntemusta ja näin, että tarvitaan muuallakin.

Edustaja Jaskari on tosiaan hallintoneuvoston jäsenenä osallistunut näihin viime viikkojen keskusteluihin. Mielelläni tapaan hallintoneuvoston jäseniä ja myöskin erikseen Lapin kansanedustajia, jotka kantavat huolta siitä, miten tästä eteenpäin. Se on varmasti nyt lähiviikkojen asia, että tämmöisiä keskusteluja pitää meidän käydä.

Raimo  Piirainen  /sd:

Arvoisa puhemies! Heti ensimmäinen kysymys tähän Kemijoki Oy:hyn liittyen: mikä oli hallintoneuvoston kanta tässä asiassa?

Sitten yleisesti näihin palkitsemisjärjestelmiin ja palkitsemisohjeeseen: Meillähän on valtionhallinnossa nyt tämä palkitsemisohje, mutta miten on valtionyhtiöitten hallitusten jäsenten laita? Mikä instanssi tai kuka ne valitsee, kun hyvinkin monessa eri valtionyhtiössä on samoja henkilöitä?

Kehitysministeri  Heidi  Hautala

Arvoisa puhemies! Nyt varmaan täällä on paikalla useampiakin Kemijoki Oy:n hallintoneuvoston jäseniä, jotka ehkä voivat vastata tarkemmin siihen. Mutta tiedossani on, että yhtiöjärjestyksen mukaisesti hallitus on tuonut nämä uudet suunnitelmat hallintoneuvoston käsiteltäväksi muistaakseni 29. elokuuta. — Eikö näin ollut, edustaja Jaskari? — Hallintoneuvosto on sitten evästänyt hallitusta muutamilla ohjeilla, jotka osoittavat sen, että hallintoneuvosto kantaa yhtiön tilasta vastuullisesti huolta ja haluaa miettiä näitä uusia strategioita. Mutta hallintoneuvosto varmaan puhuu puolestaan.

Sitten kuka valitsee hallintoneuvostojen jäsenet — eikö niin ollut tämä kysymys? Kyllä nyt itse asiassa eduskuntaryhmillä on aika iso merkitys osan... (Välihuuto) — Niin, hallituksen jäseniä tietysti valitaan sillä tavalla, että silloin, kun kyse on valtion nimittämistä jäsenistä, koetamme seuloa esiin parhaat edustajat, parhaat jäsenet, yritämme soveltaa monimuotoisuutta niin, että yhtiöiden hallituksiin saadaan monenlaista osaamista, ja itse asiassa otamme vastaan tietoa siitä, että jos on sellaisia henkilöitä, joiden kompetenssi sopisi joihinkin tiettyihin valtionyhtiöihin, niin kyllä tällaisia katsotaan, mutta käydään erittäin tarkan seulan läpi sitten, että ei ole intressiristiriitoja ja että (Puhemies koputtaa) nämä kompetenssit ovat sopivat.

Markus Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! Kun Kemijoki-yhtiössä puhutaan siitä, että 180 työntekijästä 150 ollaan siirtämässä yhtiön ulkopuolelle, niin mielestäni ei voida puhua siitä, että yhtiöön vesiosaaminen jää tämän jälkeen. Kysymys erilaisista strategisista vaihtoehdoista on aivan olennainen, ja haluaisinkin kysyä arvoisalta ministeriltä: tuletteko te omistusohjausministerinä vaatimaan yhtiöltä ennen lopullisia päätöksiä erilaisia strategisia vaihtoehtoja, mihin esimerkiksi yhtiön vuosikymmenien aikana syntynyttä osaamista voitaisiin käyttää, niin että tällaisiin henkilöstön vähentämisiin ei tarvitsisi välttämättä mennä, kun löydettäisiin uusia liiketoiminta-alueita, missä voitaisiin kenties hyödyntää tuota osaamista?

Kehitysministeri Heidi Hautala

Varmasti tästä strategiasta tulen omistajaohjausministerinä keskustelemaan yhtiön hallituksen ja erityisesti sen puheenjohtajan kanssa. Mutta täytyy sitten kuitenkin todeta, että ihan osakeyhtiölain mukaisesti ja toimivaltajaon mukaisesti tällaiset operatiiviset päätökset eivät sitten kuitenkaan ole ministerin toimivallassa, ja toivon, ettei täällä elätellä sen tyyppisiä toiveita, että omistajaohjausministeri puuttuu näihin sopeuttamistoimiin ihan yt-neuvottelujen tasolla. Näin ei voi tapahtua.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Me käsittelimme täällä eduskunnassa joku aika sitten työeläkevakuutusyhtiöiden vakavaraisuusasioita, ja tämän käsittelyn yhteydessä tuli selville, että työkyvyttömyyseläkemaksua on peritty liikaa pääsääntöisesti pk-yrityksiltä. Siitä, kuinka paljon sitä on peritty, on erilaisia laskelmia. Ne liikkuvat siitä vakuutusyhtiöiden omasta 200 miljoonasta aina 1,6 miljardiin euroon. Mutta tässä on nyt tapahtunut kuitenkin joka tapauksessa niin, että yhtiöihin on kertynyt tätä maksua satoja miljoonia euroja, ja samaan aikaan on nähtävissä kehitys, että yhä vaikeammin ihmiset pääsevät työkyvyttömyyseläkkeelle tai sairauspäivärahalle. Kysyisinkin sosiaali- ja terveysministeriltä: onko teidän tiedossanne, että vakuutuslääkäreitä olisi ohjeistettu nyt tai aiemmin 2000-luvulla vaikeuttamaan ihmisten työkyvyttömyyseläkkeelle pääsyä?

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tässä taidetaan olla nyt aika kaukana alkuperäisestä kysymyksestä, joka koski valtion omistajaohjausta ja valtionyhtiöiden toimintaa, joten jätämme tämän vastauksen kuulemisen johonkin toiseen yhteyteen.

Kysymys on loppuun käsitelty.