Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Jos lyhyesti pyrin luonnehtimaan Suomen yritysverojärjestelmää ennen vuotta 1993, se oli erittäin sekava, se oli hyvin epäyhdenmukainen, kohteli eri sijoitusmuotoja eri tavalla. Se johti siihen, että meillä oli valtavaa verosuunnittelua tässä maassa, se hallitsi yritysten toimintaa, ja se myöskin johti siihen, että yritysten investoinnit olivat usein epätarkoituksenmukaisia ja niitä tehtiin vain verotussyistä. Totuus oli se, että useat suuret suomalaiset yritykset eivät lainkaan maksaneet, myöskään pörssiyhtiöt, tuloveroja. Suurin verokuorma oli yleensä pienillä ja keskisuurilla yrityksillä.

Tämä järjestelmä haluttiin muuttaa verouudistuksella vuonna 1993, jolloin tehtiin suuri pääomaverouudistus, jossa lähtökohtana oli se, että meillä pitää olla selkeä, yhdenmukainen verojärjestelmä, jossa perustana on laaja pohja, eli kaikesta maksetaan veroa, mutta maksetaan vain yhteen kertaan, vain yhdenkertainen verotus kaikkeen tuloon, ja jos se ei toteutuisi, siitä pidetään huolta täydennysverolla. Tärkeätä oli erityisesti se, että rahoituslähteiden suhteen pyrittiin neutraalisuuteen, siihen, että ei ole eroa sillä, sijoitatko yhtiöön vai otatko velkaa. Tietysti keskeistä siinä uudistuksessa oli se, että saatiin yritysverokanta, joka oli 25 prosenttia.

Mikä oli tämän verouudistuksen seuraus? Se, että Suomessa lähti liikkeelle ennen näkemätön taloudellinen kasvu, ei pelkästään yritysverouudistuksen ansiosta, mutta aika pitkälti kuitenkin sen johdosta. Tuon veron tuotto 8—9-kertaistui parhaimmillaan valtiolle, eli se osoitti, että selkeä verojärjestelmä, alhainen verokanta ja tiivis veropohja tuottavat parhaan tuloksen sekä taloudellisesti valtiolle että myöskin yrityksille paremman yritystoiminnan kautta.

Tämän jälkeen, kun meillä on ollut varsin hyvä taloudellinen kehitys, verokantaa on nostettu 27:ään ja sittemmin 29 prosenttiin. Voidaan sanoa, että se on ollut tietyllä tavalla perusteltua suhdannepoliittisista syistä, kun suhdanteet ovat olleet varsin hyviä. No, hyvä, jos katsotaan, että meillä on heikommat suhdanteet tällä hetkellä, kuten on, niin olisi perusteltua tehdä vain yksi muutos koko verojärjestelmään, joka olisi se, että verokantaa alennettaisiin 1—2 prosenttiyksiköllä ja tällä tavalla pyrittäisiin pitämään huolta siitä, että yritystoimintaa kannustetaan ja edistetään ja tätä kautta pyritään lisäämään myöskin työllisyyttä. Tietysti siinä, että verokantaa alennetaan, on tärkeä signaali myös siltä kannalta, että me ottaisimme huomioon kansainvälisen kehityksen, jossa muissa maissa yritysten verokantoja on selkeästi alennettu.

Mutta hallitus väittää nyt, että meidän täytyy sotkea tämä hyvä verojärjestelmämme, palata ennen vuotta 1993 vallinneeseen tilanteeseen ja aloittaa verosuunnittelu ja epätarkoituspohjainen taloudellinen toiminta tässä maassa uudelleen. Hallitus perustelee tätä sillä, että se pelkää, että EY-tuomioistuimesta on tulossa kielteinen päätös, mikä johtaisi siihen, että meidän pitäisi joka tapauksessa muuttaa verojärjestelmäämme. Epäilen kaikesta huolimatta voimakkaasti sitä, että tällainen kielteinen päätös EY-tuomioistuimesta tulisi, siitä syystä, että se järjestelmä, joka Suomessa on käytössä, on ollut vuosikymmeniä useimmissa EU-maissa käytössä, ja se, että sellainen järjestelmä todettaisiin sisämarkkinaperiaatteitten vastaiseksi, olisi todella yllättävää EY-tuomioistuimelta.

Toiseksi, vaikka kävisi niin, että todettaisiin, että järjestelmä on EU:n sisämarkkinaperiaatteiden vastainen, niin sen jälkeen olisi tärkeätä nähdä, mitkä ne tuomioistuimen perustelut ovat, koska niillä perusteluilla on olennainen merkitys myöskin sille, minkä tyyppinen verojärjestelmä meillä Suomessa pitäisi rakentaa. Siitä syystä olisi ollut perusteltua odottaa tuomioistuimen päätöstä ensi syksyyn asti ja katsoa, onko ylipäätänsä aihetta muuttaa järjestelmää, ja jos on, millä tavalla sitä järjestelmää pitäisi muuttaa.

Arvoisa puhemies! Kaikkein huolestuttavinta koko hallituksen esityksessä on sen huono valmistelu. Uudistusta on valmisteltu vain veroteknisenä muutoksena, mutta missään vaiheessa uudistuksen kansantaloudellisia vaikutuksia ei ole hallituksen toimesta selvitetty eikä myöskään sen yritystaloudellisia vaikutuksia selvitetty. Oikeastaan vasta aivan äskettäin tähän seikkaan on kiinnitetty huomiota. Suomen Pankkihan Euro & talous -katsauksessaan otti kantaa tähän uudistukseen, ja voi sanoa, että Suomen Pankkihan piti koko uudistusta erittäin riskialttiina ja kritisoi varsin voimakkaasti koko uudistusta. Luen tuosta Suomen pankin katsauksesta erään konkluusion, joka on keskeinen: "Mahdolliseen kehitykseen liittyviä riskejä ei pidä vähätellä. Jos verojärjestelmä kannustaa yrityksiä velkaantumaan, niiden kyky selviytyä laskusuhdanteesta heikkenee ja pankkien luottotappioriskit kasvavat. Yritykset olisivat nykyiseen verrattuna erittäin velkaisia, kuten olivat 90-luvun laman alkaessa, mikä osaltaan lisäsi konkurssien lukumäärää ja luottotappioita pankkikriisin aikana. Yritysten heikko vakavaraisuus saattoi osittain olla seurausta verojärjestelmästä, joka kannusti rahoittamaan investointeja velanotolla eikä osake-emissiolla." Tässä on Suomen Pankin arvio tästä uudistuksesta.

Tämän jälkeen onneksi nyt aivan viime vaiheessa myöskin Valtion taloudellinen tutkimuskeskus on tehnyt oman selvityksensä. Voidaan sanoa, että tämä selvitys oikeastaan kertoo, kuka hyötyy, kuka kärsii tästä uudistuksesta, ja tietysti kärsijöitä tuon selvityksen mukaan ovat vahvasti kasvavat, keskikokoiset yritykset, jotka nimenomaan luovat työpaikkoja tähän maahan, ja näittenkö toimintaa me haluamme haitata tässä maassa? Hallitus ei ymmärrä, millä tavalla työpaikkoja tähän maahan luodaan, ja täytyy sanoa, että kansantaloudelliset selvitykset osoittavat, että tämä uudistus on huono ja sitä ei olisi pitänyt tehdä.

Mutta miksi hallitus ei tehnyt näitä selvityksiä, ennen kuin uudistus esitettiin eduskunnalle ja kun uudistusta valmisteltiin? Sanon teille yksinkertaisesti sen: Tämä uudistus johtaa siihen, että yritystoiminnan tehokkuus kärsii, ja se tarkoittaa sitä, että jälleen aletaan verosuunnittelu, asioita tehdään verotuksen näkökulmasta eikä yritystaloudellisesti kaikkein tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Velkarahoitus lisääntyy yrityksissä, mikä tarkoittaa sitä, että kun taloudelliset suhdanteet heikkenevät, yritykset ovat heikkoja, yritykset kaatuvat, työttömyys tässä maassa lisääntyy. Ja kuten jo mainitsin, kuten todettiin Vattin selvityksessä, kasvavien keskikokoisten yritysten osalta tilanne heikkenee, ei ole kannustimia, on vain kateutta näitten yritysten osalta, ja se merkitsee sitä, että niitten kasvu heikkenee, ja sanon, useat näistä yrityksistä Componentan tavoin tulevat siirtymään ulkomaille Suomesta. Onko tytäryhtiötalous se, mitä vanhakantainen punamulta tässä maassa haluaa? Puheissa se vastustaa sitä, toiminnassa halutaan yritykset pois Suomesta.

Mitä tulee investointeihin, tämä koko uudistus on ollut melkoinen este investointien tekemiselle tässä maassa. Yritykset ovat tyhjentäneet kahden vuoden aikana kassojaan. Ne rahat, joita olisi tarvittu investointeihin, työpaikkojen luomiseen, on nyt jaettu omistajille, koska näihin osinkoihin kohdistuisi kahdenkertainen verotus. Tästä syystä meillä työpaikat ovat vähentyneet lähes 50 000:lla viimeisen vuoden aikana, ja tästä hallitus kantaa vakavan vastuun.

Sanon vielä: Yritysten pitäisi hankkia lisää omaa pääomaa listautumalla pörssiin. Tämä uudistus on este pörssiin listautumiselle, koska pörssiyhtiöiden osinkoja kohdellaan huomattavasti ankarammin kuin muitten yhtiöitten osinkoja. Eli yritysten kansainvälistymistä, yritysten kehittymistä, yritysten kasvua tämä uudistus vakavasti haittaa.

Eli sanon: Hallitus on tekemässä nyt vakavaa talouspoliittista virhettä. Se on sitä vanhaa punamultahallituspolitiikkaa, eli mennään verojärjestelmään, joka on huono järjestelmä, epäjohdonmukainen järjestelmä, verosuunnittelulla jälleen voi menestyä, annetaan erityisetuuksia erityisryhmille ja kuvitellaan, että tällä tavalla Suomi muka menestyy. Tämä on kaikkea muuta kuin kansainvälisen Suomen rakentamista. Ja sanon: Hallituksen ei kannata tulla kertomaan meille kahden vuoden kuluttua, että emme ymmärtäneet, mihinkä tämä uudistus johtaa. Kyllä teille nyt on kerrottu, mikä on tämän uudistuksen seuraus. Täytyy sanoa, että yksinkertaisin ratkaisu olisi ollut, kuten jo sanoin, se, että olisi vain pudotettu verokantaa prosenttiyksiköllä—kahdella. Se olisi antanut kaikkein parhaimman tuloksen.

Haluan vielä sanoa sen, että kun yrityksiltä on kysytty, haluavatko ne pitää nykyisen verojärjestelmän nykyisillä verokannoilla vai tämän uuden hallituksen verojärjestelmän, niin kautta linjan kaikki yritykset sanovat, että mieluummin nykyinen järjestelmä kuin uusi järjestelmä. Siinä suhteessa mielestäni tämä aika hyvin kuvaa niitä yrittäjien tuntoja, joita kentällä liikkuu. Tässä suhteessa täytyy sanoa, että se psykologinenkin vaikutus Suomen talouteen on tyrmäävä. Tällä tavalla heikennetään työllisyyden rakentamista, joka olisi välttämätöntä.

Sanon vielä hallitukselle sen, että kun pitäisi kansainvälisen verokehityksen mukana mennä, niin varallisuusvero muualla on poistettu lähestulkoon kaikissa maissa, Suomessa 0,1 prosenttiyksikköä kevennetään, yksi kymmenesosa. Myyntivoittojen verotus: Muualla poistetaan sitä pitkäaikaisesta omistamisesta, Suomessa kiristetään tätä. Täytyy sanoa, että linja ei noudata edes kansainvälistä kehityslinjaa, vaan toimii keskeisiltä osin täysin sen kanssa ristiriitaisesti.

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys lisää työttömyyttä tässä maassa, kurjistaa yrittäjiä, heikentää yrittäjyyttä. Siitä syystä ehdotankin, että hallituksen esitys 92 näille valtiopäiville hylätään — eli koskee yritys- ja pääomaverouudistusta — ja että myöskin hallituksen esitys 96 koskien tuloverolakia ja perintö- ja lahjaverolakia hylätään. Vain sillä tavalla voidaan pelastaa työpaikkoja, mikä tälle maalle on nyt välttämätöntä.

Mikko  Elo /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Ed. Sasin puheenvuorossa ei oikeastaan ollut totuuden jyvääkään, joten on aika vaikea oikeastaan ottaa esille mitään kovin erityistä siitä. Haluan kuitenkin todeta, kun hän puhui vuoden 93 jälkeisistä saavutuksista, että kaikki me tiedämme, että me olimme eläneet laman syvintä aikaa, jonka jälkeen nousu oli suhteellisen helppoa, jopa kokoomuksen ollessa hallituksessa.

Puhemies! Mitä tulee osinkojen verotukseen, niin tosiasia on, että tämänkin verouudistuksen jälkeen osinkojen verotus on Suomessa edelleen kevyttä verrattuna moniin ed. Sasinkin ihailemiin maihin.

Puhemies! Edelleen, mitä tulee kokoomuksen puheenvuoroon kateusverosta, niin kannattaa muistaa, ed. Sasi, se että harva meistä saa 90 000 euroa vuodessa ottaa verottomasti. Saako ed. Sasi tällaisia tuloja? Minä en tiedä sellaisia. (Ed. Sjöblom: Harva meistä myöskin työllistää niin paljon!)

Puhemies! Me tiedämme kaikki, että tässä kuitenkin valtio tulee nyt mukaan 500 miljoonan euron panostuksella, ja kannattaa muistaa se. Ed. Sasi, kaikkea sitä vastaan, mitä te puhuitte siitä, mitä kaikkea kamalaa (Puhemies koputtaa) tapahtuu, puhuvat teollisuuden odotukset toissa päivältä. Teollisuuden odotukset ovat erittäin positiivisia. (Puhemies koputtaa) Nyt luodaan uusia työpaikkoja.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Sasi täällä kritisoi kovin sanoin hallituksen esitystä. On aivan oikein mielestäni, että osinkotulot tulevat verolle. 10 miljardia euroa osinkoa jaettiin viime vuonna. Se on kohtuuton määrä osingonsaajille, ja se on myöskin vaarantanut kyllä sen, että Suomen teollisuus ei ole investoinut niin paljon kuin kuuluisi. Ne lupaukset, joita luvattiin silloin kun EU:hun mentiin, kuinka paljon teollisuus investoi Suomeen, ovat täysin lunastamatta. Silloin ei ainakaan teollisuus pitänyt puheitansa.

Toiseksi, mielestäni tämä 500 miljoonan vastikkeeton lahjoitus yrityksille yritys- ja pääomaverojen alennuksilla on kohtuuton. Mielestäni tällaisiin alennuksiin ei pidä mennä. Kerta yritykset näin mielellään maksavat veroa, on ihan oikein, että nämä kaikki veronalennukset poistettaisiin silloin.

Olavi Ala-Nissilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Tietysti voi ihmetellä sitä, että kokoomus harjoittaa räksyttävää oppositiopolitiikkaa, mutta erityisesti pitää ihmetellä, puhemies, sitä, että perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja täällä antaa mielestäni täysin virheellisen kuvan EU:n säädösten merkityksestä. On tunnettua, että yhtiöveron hyvitysjärjestelmä toimii vaan yhden maan rajojen sisällä. Se ei toimi tilanteessa, jossa osingot menevät rajojen yli. Ne ovat kasvaneet monikymmenkertaisesti. Se ei siis toimi täällä sisämarkkinoilla. Mutta tosiasia on myöskin se, että EU:n komissio on ottanut jyrkän kielteisen kannan yhtiöveron hyvitysjärjestelmän EU:n säädösten mukaisuuteen. (Ed. Ahde: Ja julkisasiamies!) — Julkisasiamies on myöskin EY-tuomioistuimessa ottanut saman kannan. Tosiasia, ed. Sasi, on se, että jos hallitus ei olisi toiminut, yrittäjät olisivat tiirailleet sitä Niinistön asettaman Arvelan työryhmän sisältöä ja tämä osinkoveroralli olisi ollut merkittävästi suurempi, olisi käyty keskustelua, että yritysvero väistämättä muuttuu, miksi hallitus ei tee mitään. On ollut totta kai vastuullista, että on (Puhemies koputtaa) reagoitu tähän tilanteeseen ja hallitus on lähtenyt verotusta keventämään. Totta kai järjestelmä muuttuu, siinä on omat piirteensä ja ongelmista voidaan keskustella, mutta suuri linja on aivan oikein: yritysverotus keventyy ja se sopeutuu (Puhemies koputtaa) EU-markkinoille EU-säädöksiin.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan todeta sen, että jos mitään ei olisi tehty, hallitus olisi voinut toimia ja todeta, että kun tuomio tulee, tutkimme sen ja pidämme huolta siitä, että osinkojen yhdenkertainen verotus säilyy tavalla tai toisella. Siihen on erilaisia mekanismeja olemassa, ja se voidaan vaikka kuinka hyvin rakentaa. Silloin ei olisi muun muassa Keskisuomalaisen, jonka keskusta tuntee erittäin hyvin, tarvinnut ottaa velkaa voidakseen maksaa niin suuria osinkoja omistajilleen, että kassa saadaan varmasti tyhjäksi. (Ed. Sjöblom: Näin toimivat kepulaiset!) Näin on tehty yrityksissä. Kassat on tyhjennetty, kun uudistus on tulossa. Mitä Keskisuomalainen aikoo investoida tulevaisuudessa, kun kassa on tyhjä? Tuskin mitään. Tällaista politiikkaa hallituksen ei pitäisi missään tapauksessa toteuttaa. Meillä olisi ollut hyvin aikaa valmistella malleja, erilaisia malleja, tuomioistuimen päätöksen varalta ja sitten toteuttaa niitä sen mukaisesti, mitä tuomioistuimen päätöksen perustelut meiltä odottavat.

Ed. Elolle on syytä todeta, että meillä on tällä hetkellä osinkojen yhdenkertainen verotus ja tähän asti verotulot on turvattu sillä, että yrityksen on pakko aina maksaa veroa, kun se jakaa osinkoja. (Puhemies koputtaa) Nyt meille tulee järjestelmä, jossa tätä ei millään tavalla turvata, ja voi olla niin, että jotkut henkilöt pääsevät nollaverotuksella. Sitäkö te haluatte?

Erkki  Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Toinen kommenttini koski juuri tätä samaa asiaa, että meillähän on yksinkertainen osinkojen verotusjärjestelmä, joka on erittäin merkittävä arvo sinänsä.

Mutta erikoisesti haluan kommentoida ed. Elon äskeisen kommentin sitä osaa, jossa hän vetosi tähän yritysbarometriin. Arvoisa ed. Elo, siitä puuttui yksi ja sen mukana kaikki. Se ei kertonut mitään siitä, että nämä yritykset ovat valmiita investoimaan jotakin, vain se, että nykyisillä koneilla rumpsutellaan joitakin tuotteita markkinoille, näyttää niin kuin myönteiseltä, ja jos kantaluku on heikko, niin siinä helposti syntyy myöskin plussamerkki.

Bjarne  Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kyllä minä jonkin verran ihmettelen, minkä takia hallituspuolueiden edustajat eivät ota vakavasti sitä kritiikkiä, joka on tullut Vakuutusyhtiöiden keskusliiton taholta, Vattin taholta, Suomen Pankin taholta, mitä yrittäjät ovat esittäneet, mitä TT on esittänyt, siis osan te olette ottaneet huomioon, mutta ette ole ottaneet huomioon niitä varoituksia suurista kielteisistä seuraamuksista, mitä tämä laki voi tuoda mukanaan. Esimerkiksi ed. Elo puolusti, jos ei nyt henkeen ja vereen, niin joka tapauksessa, hallituksen esitystä ikään kuin se olisi täydellinen, ettei siihen liittyisi mitään riskiä. Ne riskit, mitä ed. Sasi toi esille, ovat realistisia, ja jos ne toteutuvat, siitä on suurta vahinkoa talouselämälle.

Jos vasemmistoliiton kanta on se, minkä ed. Kuoppa esitti, silloin ilmeisesti vasemmistoliitto äänestää tämän hylkäämisen puolesta, mikä kyllä vähän ihmetyttää.

Matti Ahde /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ehkä ed. Kallikselle on syytä todeta, että ei eduskunta ole kuitenkaan paikka, jossa otetaan pankkien ja vakuutusyhtiöitten ja kaikkien Suomen rikkaimpien tavoitteet sellaisenaan huomioon. Täällä harkitaan ja, niin kuin tekin sanoitte, on otettu kuitenkin ihan riittävässä määrin ja järkevästi huomioon.

Mutta ed. Sasille: Te annoitte myös virheellisen kuvan asiantuntijoitten mielipiteistä esimerkiksi valiokuntakäsittelyn aikana, kun kerroitte, että kaikki ovat sitä mieltä tai yritykset ovat sitä mieltä, että entinen järjestelmä on parempi kuin nykyinen järjestelmä sellaisenaan. Monet asiantuntijat ovat sanoneet — ja, sanoisin, parhaat suomalaiset veroasiantuntijat — ottaneensa realiteettina sen, että tästä avoir fiscalista me joudumme luopumaan. Se on realiteetti, ja sen takia se on hyväksytty lähtökohdaksi tälle koko verouudistukselle. Sanon, että hämmästelen ed. Sasin ja tässä tapauksessa koko kokoomuksen kantaa, että hylätään koko verouudistus, 550 miljoonaa veronalennuksia yrityksille. Tämä nykyinen järjestelmä nimittäin ei ole tuottanut Suomeen (Puhemies koputtaa) sellaista yrityskantaa, josta esimerkiksi ed. Sasi puhui, vaan me tarvitsemme uudistuksia, että Suomeen uusia yrityksiä syntyisi, (Puhemies koputtaa) ja siihen tällä verouudistuksella pyritään.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Verojaostossa kun kysyimme eri tahoilta, että nykyinen järjestelmä sellaisenaan 29 prosentin verokannalla vai uusi, niin kyllä kattavasti asiantuntijat siellä sanoivat, että mieluummin nykyinen. Kun käyn yrityksissä, kysyn aina: nykyinen järjestelmä vai hallituksen esitys korjattuna? Kyllä he sanovat: mieluummin nykyinen. Se on selkeä tehokas järjestelmä, ei tarvitse harrastaa verosuunnittelua, yritys voi tehdä asiat tarkoituksenmukaisella tavalla eikä verokannan näkökulmasta. Minulla on täällä melkoinen pino sähköpostiviestejä, joita on tullut viime aikoina yrittäjiltä, jotka varoittelevat tästä uudistuksesta ja sanovat selkeästi: hylätkää se esitys. Me toimimme täällä sillä tavalla kuin yrittäjät selkeästi meille ovat kertoneet.

Olavi Ala-Nissilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Sasi kysyi niin kuin tangomarkkinoilla kysyttäisiin: Elvis vai Jari Sillanpää? Elvis ei elä enää. Se aika on ohitse. Tästä on kysymys. Teidän pitää perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana puhua täällä totta siitä, mitä merkitsevät EU:n säädökset yhtiöveron hyvitysjärjestelmälle. Kaikki muut maat ovat jo luopuneet tästä yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä. Me elämme juuri kansainvälisen kehityksen mukaan. Hyvin tyypillistä kaikille verouudistuksille on se, että on laskettu yhteisöverokantaa, kevennetty jakamattoman voiton verotusta, aivan oikein, käyttöomaisuusosakkeiden myyntivoittojen verovapaus on aikaansaatu ja sitten luovuttu yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä. Me olemme tehneet vielä Suomessa siten, että tässä on poikkeuksellista edelleen pk-yrittäjien huojennus Suomessa kansainvälisesti ajatellen.

Mutta toivoisin, ed. Sasi, että te ette antaisi virheellistä kuvaa EU-säädösten merkityksestä yhtiöveron hyvitysjärjestelmän osalta.

Timo  Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Voisin nyt ed. Ala-Nissilälle ensin todeta, että vaikka Elvis ei eläkään, musiikki elää ja se on parempaa kuin Sillanpään musiikki.

Mutta itse tähän asiaan: Viime viikolla yritimme saada korjauksia tähän esitykseen, ja näillä korjauksilla se olisi ollut hyväksyttävissä, mutta nyt kun niitä emme saaneet, ollaan tässä tilanteessa. Mielestäni ed. Sasin puheenvuorossa oli oikeata se, että tytäryhtiötalouden lisääntyminen on hyvin todennäköistä; suomalaisia pörssiyhtiöitä menee mitä ilmeisimmin myyntiin; listautumiskynnys nousee. Kyllä tässä on ihan todellisia ongelmia olemassa. Mutta nyt kun näitä perusteltuja muutoksia ei saatu ensimmäisessä käsittelyssä, niin me voimme sitten hyväksyä tai hylätä tämän homman. Kun olisi nämä muutokset tehty, niin tätä olisi voitu viedä eteenpäin.

Sitten vielä tämä EY-tuomioistuimen päätös: Eikö sen EU:n jalkojen juuressa nyt tarpeeksi ole madeltu? Kyllä se päätös sieltä tulee. Toimitaan sen mukaan sitten, kun se aika on. Ei sitä tarvitse lähteä ennakoimaan ja matelemaan, niin kuin hallitus aina tekee ja etenkin ed. Ala-Nissilä.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kun täällä käsiteltiin tuloveroasteikkoja, kokoomus vaati isotuloisille vielä isompaa veroalea. Nyt teille ei riitä edes 500 miljoonan euron veronalennus kapitalisteille. Sekään ei riitä. Vielä pitäisi enemmän saada. Osinkotulojen pieni verottaminen ei teille kelpaa. On pakko tehdä johtopäätöksiä: Te haluatte ajaa alas suomalaisen hyvinvointivaltion, jonka työväenliike ja keskusta ovat vuosikymmenien mittaan rakentaneet. Nyt te yritätte tätä ratkaisua. Te olette jälkijättöisiä bushilaisia, jotka veropohjan kovertamalla haluatte, että täällä palaavat menneet ajat. Te haluatte kuihduttaa Suomi-neidon, hyvinvointivaltion, semmoiseksi luurangoksi, jonka polvella köyhän lapsen on jatkossa huonoa istua: pelkkiä mustelmia tulee. On pakko tehdä johtopäätöksiä. Joku logiikkahan teidänkin jutuissanne täytyy olla, jos niissä on, ja nyt logiikka minusta on vaan se, että te haluatte verot alas ajamalla ajaa alas myös hyvinvointivaltion. Toivon, että tässä (Puhemies koputtaa) salissa tästä teidän linjastanne ruvetaan pikkuhiljaa tekemään vähän isompiakin johtopäätöksiä, ettette vaan taas hallitukseen hypähdä, kun vaalit on pidetty.

Arto Bryggare /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On myönnettävä, että ed. Sasi on siinä oikeassa, että tuleva, toivon mukaan tänään hyväksyttävä esitys on monimutkaisempi kuin edellinen. Se lisää verosuunnittelua. Se lisää vaatimuksia yrityksille miettiä asioita. Mutta se, ed. Sasi, että me hylkäisimme tänään tämän esityksen, olisi karmea palvelus suomalaisille yrityksille. Kysyin asiaa TT:n edustajalta. Hän sanoi: Älkää missään nimessä hylätkö tätä esitystä. Nyt on mentävä eteenpäin. Nyt on otettava askel jo tämän esityksen kautta.

Jos me nyt tänään hylkäämme tämän esityksen, ed. Sasi, se tarkoittaa yrityksille todella kovaa iskua. Ne ovat valmistautuneet tähän asiaan. Totuus on se, että tämä esitys on yrityksille erinomainen ja antaa kasvusysäyksen ja mahdollisuuden niihin vaadittaviin investointeihin, joita todella täällä kaivataan. Se on totta, että niitä ei ole kuulunut ja on ollut sellaista ilmapiiriä, että Suomeen ei kannata investoida. Tämä esitys tulee antamaan mahdollisuuden myös investoinneille.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Tennilä oli puheenvuorossaan mieliaiheessaan eli siinä käsityksessä, että hyvinvointiyhteiskunta rakennetaan ja hyvinvointi turvataan ennen kaikkea kireällä verotuksella. Ed. Tennilä, te olette väärässä. Hyvinvointiyhteiskunta rakennetaan ja se turvataan ennen kaikkea työnteolla ja yrittämisellä, luomalla talouden kasvua. Sitä kautta on myös edellytykset huolehtia siitä, että verotuksen kautta voidaan hyvinvointipalvelut turvata. Teidän käsityksenne, että ratkaisevaa ei olekaan yrittäjyys, työllisyys ja kasvu, vaan verotus sinänsä, on täysin väärä. Tämän kokoomuksen näkemyksen, että verotuksen pitää tukea työllisyyttä, yrittäjyyttä ja kasvua, on jakanut myös äskettäin hallituksen itsensä asettama, avustaja Rehnin vetämä asiantuntijatyöryhmä, joka nimenomaan esittää samaa kuin me eli tuloverotuksen selvää keventämistä, jotta voidaan turvata hyvinvointiyhteiskunta myös jatkossa. (Puhemies koputtaa)

Tämä hallituksen asiantuntijatyöryhmän linja on aivan oikea ja sen esitykset ovat oikeita. Nyt odotetaankin, milloin hallitus oivaltaa saman asian.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä hyvinvointivaltion ylläpito edellyttää tiettyä veropohjaa, ja tätähän te yritätte siinä kiertää, tätä perusasiaa. Kyllä pitää olla tietyt verotulot, ennen kuin hyvinvointivaltio toimii kunnolla. (Ed. Zyskowicz: Pitää olla jotain, mistä verottaa!) Tästä on kysymys. Te haluatte kaikkia veroja lyödä alas, ja lopputulos on silloin selvä: me päädymme semmoiseen pikku-Amerikkaan, jossa julkisten palvelujen taso on kehno ja kaikki tämmöinen on heikolla tavalla hoidettu. Se, minkä te sivuutatte tässä, on se, mistä me olemme taas kriittisiä, että kapitalistithan saavat tässä veronalennukset, 500 miljoonaa euroa, ja sekään ei teille riitä. Te väännätte asiassa valkean mustaksi teidän näkökulmastanne. Te saatte taustavoimillenne paljon rahaa lisää, mutta te alatte täällä huutaa, että nyt menee kaikki. Ymmärrän kyllä, mitä te yritätte. Te yritätte painostaa nämä tekemään vielä isompia veronalennuksia, ja se on se teidän ideanne. Mutta minä todella lähden siitä, että liian paljon annetaan nytkin.

Mitä osinkotuloihin tulee, niin kyllähän niitä nyt pitää ruveta verottamaan, ei vain EU:n vuoksi vaan sen vuoksi, että valtavat summat ovat nyt verovapaita. (Puhemies koputtaa) 10 miljardia euroa osinkoja jaettiin viime vuonna.

Kyösti Karjula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Sasi on siinä oikeassa, että nykyinen verojärjestelmä on yksinkertainen ja toimiva, mutta hänen puheenvuorossaan oli vastuutonta se, että hän perustelee, että ei tarvitsisi tehdä mitään tälle nykyiselle järjestelmälle. Vastuullista on uudistaa ja muuttaa tätä verojärjestelmää sillä tavalla, että se säilyttää suomalaisten yritysten kilpailukyvyn. On rehellistä sanoa, että tämä uudistuva verojärjestelmäkin on yksi maailman parhaista verojärjestelmistä, ja siksi on vastuutonta, jos Suomen eduskunnassa käydään keskustelua, että tämä verojärjestelmän uudistaminen vie edellytykset suomalaiselta yritystoiminnalta. Se ei valitettavasti ole totta. Paljon tärkeämpää on se, että me kannustamme suomalaisia yrittämiseen ja tuomme esiin sen tosiasian, että kansainvälisessä vertailussa tämä uudistuva verojärjestelmä on edelleen yksi maailman kilpailukykyisimpiä verojärjestelmiä.

Kimmo  Sasi  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ed. Bryggarelle haluan todeta, mitä tulee TT:n edustajan lausuntoon, että TT halusi, että ennen kesää pitää tehdä päätökset, että tiedetään, millä tavalla edetään, ei sitä, että tämä uudistus pitäisi hyväksyä.

Ed. Tennilä, mitä tulee hyvinvointivaltion romahduttamiseen, niin teidän aateveljenne Neuvostoliitossa ovat tehneet sen niin perusteellisesti, ettei kukaan maailmanhistoriassa ole tehnyt sitä, ja niitä neuvoja te edelleen tarjoatte Suomellekin. Me emme halua teidän tavallanne romahduttaa hyvinvointivaltiota Suomessa. Me haluamme, että tässä maassa luodaan ensin hyvinvointia; vasta siitä voidaan verottaa. Kun yrityksellä on tuloja, siitä voidaan verottaa, jos yrityksellä ei ole tuloja, ei ole mitään verotettavaakaan.

Mitä tulee 550 miljoonaan euroon, mielestäni tällä uudistuksella raha käytetään huonosti. Se raha voitaisiin käyttää paljon paremmin, tehokkaammin. Pienempikin riittäisi, kun järjestelmän peruspiirteet säilytettäisiin.

Ed. Ala-Nissilä sanoi, että on pakko muuttaa. Täytyy sanoa, että tuntuu vähän siltä, että olemme semmoisessa tilanteessa kuin vaalitulosten julkistamisen kannalta. Suomi on paras partiopoika EU:ssa. Kyllä muut valtiot aina odottavat ensin EY-tuomioistuimen ratkaisua, sen jälkeen katsovat, analysoivat ratkaisuja, miettivät, mitä tehdään. (Puhemies koputtaa) Täällä tehdään muutoksia jo ennen kuin se on välttämätöntä. Mitään välttämätöntä tarvetta tällä hetkellä muutoksiin ei ole.

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustajat Sasi ja Zyskowicz ovat täysin väärässä, jos he väittävät, että yrittäminen ja verotus ovat toisensa poissulkevia vaihtoehtoja. Kehottaisin katsomaan sellaisia maita kuten esimerkiksi Ruotsi, Tanska, Hollanti. Mahtaakohan siellä olla minkäänlaista yritystoimintaa? Minä väitän, että siellä on yritystoimintaa ja silti kohtuullisen korkea veroaste. Vasemmistoliitto ei ole hyväksymässä tätä ratkaisua sen vuoksi, että tämä syö verotuloja liikaa. Ei olisi pitänyt antaa näin suurta verohelpotusta tässä yhteydessä. Sen vuoksi olemme hylkäämisen kannalla.

Siinä ed. Sasi on oikeassa, että maassa on investointilama, mutta kuinka paljon se on seurausta tulevasta yritysverouudistuksesta tai kuinka paljon se on seurausta yleensä omistajien ahneudesta? Meillä on aikaisemmilta vuosilta esimerkkejä: varustamoille jaettiin varustamotukea, sen jälkeen ne jakoivat jättiosinkoja. Me olemme tottuneet siihen, että mitataan ulos (Puhemies koputtaa) kaikki, mikä on mahdollista, ja kannetaan vähän vastuuta työllisyydestä ja investoinneista.

Pekka   Kuosmanen  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun olen yrittäjänä ollut 33 vuotta, niin nyt ihmettelen täällä sitä, kuinka hyvin olen pärjännyt siitä huolimatta, kun olen katsonut, millaisia te päättäjät olette ja millaisia asiantuntijoita. (Naurua) Useita satoja ihmisiä työllistäneenä sanon teille, että tämä verouudistus on huono eli tämä vanha systeemi on erittäin tuottava valtiolle; 6 miljardia euroa vuositasolla se on tuottanut verotuloja. Epäilen, että tämä verouudistus pudottaa sen huomattavasti alemmaksi, veikkaanpa jo, että noin 4 miljardia euroa verotulot ovat tämän verouudistuksen jälkeen.

Toinen asia: Punamultahallitus markkinoi voimakkaasti sitä, että 550 miljoonaa euroa veroalennusta tulee yrittäjille. Se ei pidä paikkaansa. Menestyviltä keskisuurilta yrittäjiltä otetaan 350—400 miljoonaa euroa, joka siirretään heikommin menestyville yrityksille, mikä merkitsee sitä, että investointitoiminta alenee Suomessa huomattavasti. Otan esimerkin: Viime vuonna 500 suurimman suomalaisen yrityksen liikevaihto säilyi siinä 270 miljardissa (Puhemies koputtaa) eurossa ja investointiaste on pudonnut 22,5 miljardista eurosta 12,5 miljardiin euroon (Puhemies koputtaa). Mitä punamultahallitus tekee asian korjaamiseksi tällä verouudistuksella?

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Mikään esitys ei varmaan ole täydellinen, ja varmaan tätäkin yritysveroesitystä joudutaan jossakin vaiheessa tarkastelemaan. Tässä on todettava, kun jotkut toivat julki, että 90 000 eurosta ei tarvitse maksaa veroa, että kaikestahan joutuu veron maksamaan, tästäkin, tosin sen maksaa vain yritys. Se on muistettava, että verovapaita osinkoja ei ole olemassakaan.

Minusta viesti yritysverouudistuksesta kaiken kaikkiaan on otettu varsin positiivisesti vastaan. Luottamus ja usko tulevaisuuteen yrityksissä on kasvanut. Toivottavasti kokoomuskin on katsonut julkista sanaa. TT:n, Teollisuuden ja Työnantajien, johtaja Jussi Mustonen minusta antoi selvän viestin siitä, että yrityksissä investoinnit ovat käynnistymässä pikkuhiljaa. Minusta juuri se viesti oli oikea sikäli, että myös TT:n taholla todetaan, että tämä yritysverouudistus on piristysruiske (Puhemies koputtaa) ja investoinnit pikkuhiljaa käynnistyvät. Luottakaa siihen, että se, mitä tässä nyt ollaan tekemässä, on positiivinen viesti.

Ahti  Vielma  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Karjula peräänkuulutti aivan oikein täällä vastuuta ja ed. Reijonen sanoi, että luottakaa siihen, mitä ollaan tekemässä. Miten voi luottaa hallitukseen, joka vuosi sitten lupasi tähän maahan vaalikaudella 100 000 uutta työpaikkaa, ja kun vuosi on kulunut, työpaikkoja on vähemmän? Aivan kasvukeskuksissakin, Jyväskylän kokoisessa kasvukeskuksessa, ed. Ala-Nissilä, työttömyys on 15,2 prosenttia eli suurempi kuin vuosi sitten, kun tämä hallitus alkoi työnsä.

Tässä maassa työllistävät jatkossa vain pienet ja keskisuuret yritykset, kaikki me sen tiedämme. Tällä verouudistuksella, mitä nyt ollaan tekemässä, tullaan vuoden kuluttua näkemään, että emme tule saavuttamaan niitä tavoitteita, joita hallitus lupaa. Veikkaanpa, että vuoden kuluttua tilanne on pahempi työttömyyden osalta kuin tänä päivänä.

Mikko Elo /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Kun kuunteli ed. Kuosmasen puheenvuoroa, oikeastaan jäi ihmettelemään sitä, miten ed. Kuosmanen selviytyi 33 vuotta yrityselämässä noilla puheilla. (Ed. Kuosmanen: Ei ymmärretä, se on miesten hommaa! — Naurua) Mutta ehkä siellä olikin kartellisoitumista asfalttialalla.

Mutta, puhemies, vakavasti ottaen olen jäänyt kaipaamaan kokoomuksen johdon näkemyksiä. Näyttää siltä, että kokoomusta johtaa edelleenkin ryhmän puheenjohtaja ed. Ben Zyskowicz ja hänen Teiniliitto-toverinsa Kimmo Sasi, jotka molemmat ovat usein aikaisemmin käyttäneet jopa totuutta täällä silloin, kun on keskusteltu asioista. Ed. Zyskowicz on levitellyt vanhoja papereita ja kertonut totuuden. Nyt molemmat välttävät totuutta, ja minusta tämä on erittäin vakavaa ed. Sasin kohdalta, joka on perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja ja yrittää nyt luoda aivan toisenlaisia kuvia, mikä on todellisuus.

Puhemies! Myöskin ihmettelen vähän ed. Pulliaisen näkemystä asioista. Jos katsoo teollisuuden odotuksia pari päivää sitten, niin jokainen käyrä näytti ylöspäin siellä. Ei ollut mitään käyrää, mikä ei olisi näyttänyt ylöspäin (Puhemies koputtaa), ja, puhemies, muualla Euroopassa vihreät kuuluvat vasemmistoon, mutta Suomessa näyttävät tukevan tätä oikeistoa, jota ed. Zyskowicz ja ed. Sasi johtavat.

Jyri Häkämies /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Ala-Nissilä vetoaa koko ajan EU-paineeseen ja EU-pakkoon, miksi tämä uudistus piti tehdä. Mutta mikään pakko tai paine ei olisi edellyttänyt näin huonoa osinkoverouudistusta. Kokoomus teki viime viikolla omat muutosesityksensä. Ne äänestettiin nurin. Siksi tässä yhteydessä on syytä kannattaa ed. Sasin hylkäävää esitystä. Mutta ymmärrän, miksi keskusta joutuu tätä huonoa esitystä puolustamaan. Tämän uudistuksen keskeiset linjanvedot saneltiin SDP:n toimesta. Tätä uudistusta leimaavat kauna ja kateus, kun kokoomus haluaisi, että tämä uudistus olisi ollut mahdollisuus kannustaa suomalaisia yrittämiseen, omistamiseen ja työllistämiseen.

Kimmo  Sasi  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Elolle on syytä todeta, että täällä puhun ensisijaisesti verojaoston jäsenenä enkä perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana, koska asia ole ollut myöskään lausunnolla perustuslakivaliokunnassa. Mutta totuus on se, että nykyinen järjestelmä on äärimmäisen selkeä. Osingoista, huomatkaa, osingoista maksetaan yhteen kertaan vero ja se maksetaan yrityksen toimesta tänä päivänä Suomessa. Yritys pidättää sen osingonsaajan osalta, ja meillä on täydennysvero, jos siihen ei kohdistuisi veroa. Eli meillä on erittäin tehokas yhdenkertainen verotus. Se on tosiasiassa oikeastaan järjestelmä, johon kaikissa maailman maissa haluttaisiin mennä, pyrittäisiin, mutta historialliset rasitteet usein asettavat esteitä sille, että tällaiseen järjestelmään ei päästä. Oikeastaan meidän pitäisi pyrkiä koko EU-tasoisesti siihen, että pyrittäisiin harmonisoimaan järjestelmiä, että saataisiin tämän tyyppinen järjestelmä aikaan. Se voidaan hyvinkin järjestää myöskin jäsenmaitten välillä. Tältä osin täytyy sanoa — vielä korostan sitä — että kun muun muassa Ranska ja Englanti ovat Suomen myötäpuolia tässä oikeudenkäynnissä, jota käydään Suomea vastaan tämän yhtiöveron hyvitysjärjestelmän osalta, ja kun tämän tyyppinen järjestelmä on lähestulkoon kaikissa EU-maissa ollut käytössä, niin olisi aika yllättävää (Puhemies koputtaa), jos se katsottaisiin sisämarkkinoiden periaatteiden vastaiseksi, varsinkin kun EU:n perussäännöissä on maininta siitä, että jäsenvaltiot päättävät itse verotuksestaan.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

(Välihuutoja) Arvoisa puhemies! Mielellään voidaan kommenttia heittää millä tasolla tahansa. Yritetään pysyä asiassa kuitenkin nyt ainakin alkuun.

Pari kolme kommenttia ensiksi ja sitten niitä asioita, joiden vuoksi lähinnä tulin tänne. Sanon sen, miksi tulin tänne, heti nyt kuitenkin tähän alkuun. Sen takia, että ed. Sasi sanoo, että nämä esitykset kurjistavat ja heikentävät yrittäjyyttä ja yrityksiä. (Ed. Sasi: Kyllä! — Ed. Kuosmanen: Se on totta!) Nämä olivat ne sanat, miksi tulin tänne. Kohta analysoin sen, miten näiden esitysten seurauksena käy yrittäjyydelle ja yrityksille.

Pari kolme kommenttia ensin tähän. Ensinnäkin ed. Kiljunen sinänsä yritti osoittaa ihan oikeata suuntaa siitä, kuinka maailmalla on luovuttua avoir fiscal -järjestelmästä, ja mainitsi sen, että Uudessa-Seelannissa se olisi vielä käytössä. Ei ole, ei ole sielläkään. Sieltäkin on poistettu. Siellä on osittain tietyn rajan jälkeen, jos kansalainen saa tietyn määrän osinkotuloja, sen jälkeen sielläkin maksetaan osittain kaksinkertaista veroa. Tämän halusin sanoa Uuden-Seelannin osalta ja palata sen jälkeen ed. Koskisen puheenvuoroon.

Ed. Koskinen huomautti ed. Ala-Nissilälle, miksi Suomen pitää olla partiopoikana ensimmäisenä muuttamassa avoir fiscal -järjestelmää, että muut maat ensin odottavat ja sitten tekevät ratkaisut. Täsmälleen päinvastoin on tapahtunut tässä asiassa. Ed. Koskinen, teidän verojaoston puheenjohtajana täytyy tämä tietää. Muut maat ovat luopuneet jo avoir fiscal -järjestelmästä kaikkialla Euroopassa. Näinhän on käynyt. Uskon, että ed. Koskinen tämän pohjimmiltaan kyllä tietääkin.

Toisekseen vielä kommentti siihen, mitä ed. Sasi sanoo puheenvuorossaan, kun hän pohdiskeli sitä, että kun avoir fiscal -järjestelmästään Suomi nyt näin päätti luopua, on käynyt näin, että nämä ja nämä yhtiöt ovat taseitaan tyhjentäneet jnp. Joutuu harrastamaan vähän retoriikkaa niiltä osin, millä tavalla järjestää avoir fiscal -järjestelmästä luopumisen niin, etteivät jossakin vaiheessa joka tapauksessa yritystä omistavat osakkaat voisi tehdä suurin piirtein niin kuin ne nyt tällä kertaa tekivät. Sanokaa, kuvatkaa se malli, miten järjestää tämä homma, jos tunnustetaan se tosiasia, että jossakin tapauksessa avoir fiscal -järjestelmästä joka tapauksessa joudutaan luopumaan. Aina omistajilla on tämä mahdollisuus, minkä ne nyt tekivät. Ei voi tehdä sellaista taannehtivaa lainsäädäntöä — en usko, että perustuslakivaliokunnan puheenjohtajakaan hevin sallisi — jossa silloin, jos tällaiseen järjestelmään lähdettäisiin, esimerkiksi Suomessa olisi lähdetty, olisi kielletty menettelemästä näin kuin nämä yritysten omistajat menettelivät. En usko, että sellaiseen hevin mahdollisuutta on. Erityisesti en usko, että ed. Sasi voisi olla sellaisessa mukana.

Mitä tulee, arvoisa puhemies, nyt sitten vielä siihen, kuristaako ja heikentääkö tämä yrittäjyyttä, voisin ihan aluksi todeta, että minusta se, että kokoomus asettuu näiden esitysten hylkäämisen kannalle, on aika kova juttu. Kokoomus luottaa siihen ilmiselvästi, että tästä eduskunnasta löytyy selvä enemmistö, joka vie nämä esitykset kuitenkin pohjimmiltaan läpi. Mutta voi ottaa sen oppositiokortin samanaikaisesti käteen ja heiluttaa ja kertoa kaikille niille, joita toki niitäkin on, jotka eivät ole tähän esitykseen tyytyväisiä, että me muuten vastustimme, me muuten ehdotimme tätä äänestettäväksi yli vaalien. (Välihuutoja) Tämä vaikuttaa aika yllättävältä ja aika erikoiselta ratkaisulta, mihin kokoomus on päätymässä, varsinkin kun se, mitä ed. Sasi sanoo, että tämä esitys kurjistaa ja heikentää yrittäjyyttä ja yrityksiä, ei kerta kaikkiaan pidä paikkaansa. (Välihuutoja) — Kertokaa te, edustaja siellä ja ed. Sasi, ensinnäkin henkilöyritysten osalta, kertokaa yksi yritys, henkilöyhtiö, jonka kohdalla tämä johtaa verotuksen kiristymiseen, tai kertokaa, kun täällä hallituksenkin puolelta on sanottu, että tämä merkitsee järjestelmän monimutkaistumista, millä tavalla tämä uudistus merkitsee järjestelmän monimutkaistumista henkilöverotuksen osalta. (Välihuutoja) Minä en ehkä osaa kaikkia yksityiskohtia, kenties teillä on jotain sellaista tietoa, mitä minä en tiedä. Mutta minä en tiedä sellaisia. Okei, me kohta kuulemme, mistä tulevat sellaiset esitykset.

Haluan tällä osoittaa, että ei ainakaan henkilöyhtiöitten osalta juuri järjestelmän monimutkaistumisesta ole kysymys ja ennen kaikkea, mitä tulee verotaakkaan, verotaakka niin laskien, että siinä otetaan lukuun yrityksen maksama vero ja yritystä omistavan omistajan maksama vero yhteensä, kevenee näiden esitysten seurauksena, mitkä tässä hyväksytään. (Ed. Kuosmasen välihuuto) — Tästä nyt voi ed. Kuosmanen väittää mitä tahansa, mutta millään matematiikalla te ette voi esittää toisin, että se kiristyisi henkilöyhtiöissä. Käytän oikeata käsitettä henkilöyhtiöt, niiden kohdalla näin ei käy. Verotus ei todellakaan kiristy vaan pääsääntöisesti kevenee. Henkilöyhtiöitä on ylivoimainen valtaosa kaikista yrityksistä.

Mitä tulee taas pieniin tai normaaleihin tavanomaisiin osakeyhtiöihin, niidenkin kohdalla käy samalla tavalla. En käy enää kaikkea sitä läpi, mitä täällä on monessa puheenvuorossa ja kommenteissa käyty. Lopputulos kaikesta siitä on se, että näitä erinomaisen hyvin menestyviä suurehkoja perheyrityksiä lukuun ottamatta myöskin osakeyhtiöiden kohdalla käy niin, että verotus kevenee. Nyt taas puhun siitä, minkä verran maksaa veroa yhtiö ja minkä verran veroa maksaa sitä osakeyhtiötä omistava omistaja yhteensä. Myös näissä tapauksissa verotus kevenee ihan näitä sellaisia yrityksiä lukuun ottamatta — käytän mieluusti, niin kuin olette huomanneet aikaisemminkin, tätä rajaa — joissa maksetaan vähemmän kuin 113 500 euroa vuodessa osinkoja osakasta kohti. Tämän yli menevältä osalta sen, kiristyykö verotus yrityksessä vai ei, ratkaisee se, pystyykö tällainen yritys vähentämään varallisuusverotuksessa sen veron, minkä osakas osingosta joutuu maksamaan, ja se riippuu tietysti sitten aina kustakin tapauksesta.

Minä haluan, arvoisa puhemies, osoittaa äsken sanotulla vaan sen, että aivan ylivoimaisen valtaosan kohdalla kaikista yrityksistä, kaikista henkilöyhtiöistä, verotus ei kiristy vaan valtaosaltaan kevenee ja aivan ylivoimaisen valtaosan kohdalla myöskin osakeyhtiöistä, ei julkisesti noteeratuista, verotus todellakin kevenee näiden uudistusten seurauksena. (Välihuutoja) Mitä tulee julkisesti noteerattuihin osakeyhtiöihin, vielä kertaalleen: kyllähän siellä yhtiöiden verotaakka todella tuntuvasti nyt kevenee. Julkisesti noteerattuja yrityksiä omistavien osakkaitten kohdalla aletaan maksaa veroa nyt 19 prosenttia suurin piirtein, vähän päälle. Niin tehdään kaikkialla muuallakin Euroopassa, ja maailmassa julkisesti noteerattuja yrityksiä omistavien kansalaisten kohdalla näin tapahtuu. Kaikki muutkin maat verottavat, ja tässä mielessä se, että Suomi menee samaan käytäntöön, mikä muualla maailmassa on jo olemassa, ei mielestäni ole mikään hirveän suuri asia.

Arvoisa puhemies, aivan lopuksi sanon vaan sen, että minä myönnän, että tässä on niitä ongelmakohtia, joihin ensimmäisessä käsittelyssä täällä minusta aivan oikeutetusti kiinnitettiin huomiota. Sellaisia ovat nämä aivan pienet yritykset, ihan pienet, sellaiset osakeyhtiömuotoiset yritykset, joilla nettovarallisuus on suurin piirtein olematon. (Ed. Kuosmanen: Keskisuuret perheyritykset!) — No, niitä ei ole monta, nämä muutama tuhat yritystä ovat ihan pieniä ylivoimaiselta valtaosaltaan, erittäin velkaisia yrityksiä, sellaisia, joilla omat pääomat on syöty tai niitä ei ole. — Nämä ovat kieltämättä ongelmakohta, ja uskon, että hallitus seuraa, miten niiden kohdalla käy. Toinen ongelmakohta liittyy, myönnän sen, näihin suuriin perheyrityksiin, joista äsken täällä puhuttiin. (Ed. Kuosmanen: Niitä on kaksituhatta!) — Niitä voi olla parituhatta yritystä tai muutama sata tai joku tuhat tai kaksituhatta yritystä. — Uskon myöskin, että niiden osalta hallitus seuraa.

Kuitenkin yrityksiä Suomessa on 230 000 suurin piirtein, ja ylivoimaisen, vielä lopetan siihen, valtaosan osalta näistä, pitkästi yli 90 prosentin kohdalla kaikista yrityksistä verotus kevenee. Minusta on tavattoman tärkeätä, että ne, jotka hallituksen esityksen puolesta tänään äänestävät, tekevät sen selväksi kentällä yrityksille ja yrittäjille, että ylivoimaisen valtaosan osalta näin käy, ja myöskin tuovat sen esille, ketkä olivat vastaamassa näiden esitysten läpi menemistä. Minullakin on ollut tilaisuus keskustella esimerkiksi Suomen Yrittäjien kanssa tai TT:n edustajien kanssa, eikä sieltä ole ainakaan minulle kerrottu, että nämä esitykset pitäisi hylätä. (Ed. Kuosmanen: Palataan kahden vuoden päästä asiaan!)

Jari Koskinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ehkä ministeri Pekkarinen on nähnyt unia, koska en ole vielä puhunut täällä mitään tästä tänään. Mutta nyt sitten muutama kommentti, kun tiedän, että ministeri Pekkarisella on kuitenkin kiire, koska viime viikolla hän lähti välittömästi pois, kun keskustelu alkoi.

Ensinnäkin ministeri Pekkarinen aina aloittaa ja sanoo, ettei ole mitään ongelmia, ja sitten loppuvaiheessa puhetta päästää sitten, että ehkä voi olla sen tyyppistä tai sen tyyppistä tai sen tyyppistä. Näitä ongelmia on, on syytä tunnustaa se tosiasia.

Toinen asia on se, miksi hylkäys tai hyväksyntä. Jos olisi tehty niitä muutoksia, mitä me esitimme viime viikolla, tämä olisi ollut huomattavasti parempi. Olisi ollut sen suuntaisia, mitä monet eri alojen järjestöt ovat toivoneet ja joista uskottaisiin, että sillä järjestelmällä olisi parannettu tai pärjätty. Nyt kun niitä ei tehty, mitä muita vaihtoehtoja on? Meillä on nyt seuraavaan eduskunnan istuntoon tämän päivän jälkeen aikaa reilut kaksi kuukautta. Sinä aikana ehtii valmistelemaan paremman uudistuksen, ja kokemuksesta voin sanoa, että kun neljässä viikossa tämmöinenkin paketti hoidettiin verojaostossa läpi, niin hoidetaan se seuraavakin paketti, jos tänne saadaan vähän parempi uudistus käsiteltäväksi.

Vielä, arvoisa puhemies, lopuksi: Ministeri Pekkarinen kaipasi (Puhemies koputtaa) käytännön esimerkkiä. Minulla on täällä yksi esimerkki. Tarjosin tätä teille viime viikollakin, mutta ette viitsinyt katsoa tätä. Täällä on yksi yritys, missä verotus kiristyy 9,91 prosenttia, keskisuuri yritys.

Osmo  Soininvaara  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta on erikoista keskustelua, jos tässä verotuottoja alennetaan 500 miljoonalla, ettei se pääosin keventäisi yritysten verotusta. Minusta tämä ei ole ongelma. Ongelma on se, onko tämä työllisyyden ja yritystoiminnan kannalta oikein käytetty puoli miljardia ja olisiko sen puoli miljardia voinut käyttää parempaan tarkoitukseen. Vielä suurempi ongelma on se, riittääkö tuo 500 miljoonaa, koska se on laskettu olettaen, että yritykset eivät muuta käyttäytymistään, mutta tässä on suuria kiihokkeita muuttaa käyttäytymistään. Silloin voi käydä niin, että tämä verotuotto laskee aivan olennaisesti enemmän, ja se on ehkä tämän uudistuksen suurimpia riskejä.

Sitten taloushistoriaan ehkä jää se, että tässä kannustetaan ristiinomistukseen siten, että suomalainen pääoma omistaa yrityksiä ulkomailla ja ulkomainen pääoma omistaa yrityksiä Suomessa. Tämä on tie tämmöiseen tytäryhtiötalouteen, johon ei oikeastaan pitäisi mennä. Sen sijaan näistä sivutoimisista pöytälaatikkoyrityksistä, (Puhemies koputtaa) jollaisen kyllä itsekin satun omistamaan, en ole ollenkaan huolissani. Kyllä ne voivat sen vähäisen veronsa maksaa.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Pekkarinen korosti sitä, miten valtaosa, valtaosa, valtaosa kaikista yrittäjistä ja yrityksistä tästä verouudistuksesta hyötyy, ja totta kai tässä on hyötyjiä. Mutta kun heti perään sanoitte, että teidän mielestänne on hyvin tärkeätä, että ne, jotka täällä äänestävät tämän uudistuksen puolesta, menevät ja kertovat näille yrittäjille, että he siitä hyötyvät, niin tämä on vähän sama tilanne kuin se, että he menisivät kertomaan jollekin nälkäiselle ihmiselle, että sinulla ei ole nälkä. Toisin sanoen kyllä nämä yrittäjät omakohtaisesti tunnistavat ja tuntevat oman tilanteensa ja tietävät oman tilanteensa. Jos tämän monimutkaisen uudistuskokonaisuuden lopputulos heidän kohdallaan on se, että verotus muuttuu heidän kannaltaan kielteiseen suuntaan, ei se auta, vaikka ed. Lindqvist menee lahtelaisille yrittäjille kertomaan, että kyllä te tässä olitte voittajia eikä teidän huonostikaan käynyt. Kyllä nämä yrittäjät itse ovat parhaita asiantuntijoita siinä suhteessa, miten tämä uudistus heitä kohtelee.

Bjarne  Kallis  /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Pekkarinen jatkuvasti esittää esimerkkejä siitä, mitkä yritykset hyötyvät. Ei kukaan ole sitä vastustanut, että henkilöyhtiöt hyötyvät, ei kukaan ole vastustanut sitä. (Välihuuto) — Ei ole kukaan vastustanut sitä, että tavallinen osakeyhtiö, jolla on nyt jonkin verran omaa pääomaa ja kohtuullinen voitto, sekin hyötyisi, mutta mitä me olemme vastustaneet? — Me olemme vastustaneet niitä epäkohtia, mitkä te, ministeri Pekkarinen, luettelitte. Minä en ymmärrä, jos hallituksessa istuu ja on vastuussa yritystoiminnasta ja julkisesti ilmoittaa, että tässä on tämmöinen ja tämmöinen epäkohta, ettei ryhdy toimiin, ettei äänestänyt sen muutoksen puolesta, joka olisi poistanut sen ongelman, vaan tyytyy siihen, että seurataan ja katsotaan sitten, mitä tehdään. Ministeri Pekkarinen, te olisitte saanut kymmenen plus-pistettä, kun te olisitte toiminut (Puhemies koputtaa) yrittäjien puolesta ja painostanut hallitusta niin, että nämä muutosesitykset, mitä on tehty, olisivat menneet läpi.

Kimmo  Sasi  /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Mitä mieltä yrittäjät ovat uudistuksesta? Tässä on Keskuskauppakamarin tekemä selvitys huhtikuulta, jonka mukaan 72 prosenttia yrittäjistä on sitä mieltä, että nykyinen järjestelmä on parempi kuin hallituksen esitys. Vain 5 prosenttia yrittäjistä luulee ja arvioi, että uudistus tuo lisää työpaikkoja Suomeen, eli valtaosa yrittäjistä uskoo, että tämä johtaa työttömyyden kasvamiseen. Keskuskauppakamarin tohtori Pauli K. Mattila totesi, kun tämä selvitys julkistettiin: "Verouudistus ei edistä yrittäjyyttä eikä lisää työllisyyttä. Siten se on hallitusohjelman tavoitteiden vastainen." Siinä on yrityselämän kuvausta tästä uudistuksesta, ja tässä on vaikka kuinka paljon sähköpostiviestejä yrittäjiltä siitä, mitä mieltä he ovat tästä uudistuksesta. Jokainen näistä sanoo: hylätkää se uudistus.

Ministeri Pekkarinen, minkälainen järjestelmä voitaisiin rakentaa? Voitaisiin rakentaa aivan hyvin järjestelmä, jossa meillä on vähennysjärjestelmä, maksut, osingot voidaan vähentää mutta vain sillä edellytyksellä, että yritys on maksanut tuloveroa niistä tuloista, joista sitten noita osinkoja maksetaan. Minkä takia (Puhemies koputtaa) meillä pitäisi olla järjestelmä, jossa yrittäjällä on edullisempaa lainata yhtiölle kuin sijoittaa yhtiöön ja ottaa ulos osinkoja?

Kimmo Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minulla on vaikeuksia ymmärtää kokoomuksen logiikkaa. Ed. Sasi eräässä vaiheessa totesi, että meidän pitäisi pyrkiä unionissa pääomaverotusten osalta harmonisointiin. Nyt hän on ajamassa harmonisointia siitä lähtökohdasta, että yhdellä maalla on avoir fiscal käytössä, muilla ei, ja tämän yhden maan ehdoilla tätä harmonisointia vietäisiin eteenpäin. Eikö, jos harmonisoinnista on kysymys, ole luontevaa purkaa tämä avoir fiscal, joka Suomessa puhtaana toimii, ja todella siirtyä sellaiseen järjestelmään, joka on yhtenäisempi unionin piirissä?

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowicz käytti oman puheenvuoronsa, jossa hän yhdisti korkean veroasteen ja työllisyyden. Erikoista on tilanne Euroopan unioniin verrattuna. Jos me katsomme, niissä kolmessa maassa, joissa veroaste on Suomea korkeampi, eli Ruotsissa, Tanskassa ja Belgiassa työttömyysaste on Suomea reilusti alempi ja niissä kolmessa maassa, joissa työttömyysaste on Suomea korkeampi eli Saksassa, Ranskassa ja Espanjassa, bruttoveroaste on reilusti Suomea alempi. Espanja on näistä klassisin esimerkki, jossa bruttoveroaste on 35 prosentin tasolla, työttömyys 11 prosenttia. Ruotsissa bruttoveroaste on 56 prosenttia, työttömyys vain 5 prosenttia. Minusta olisi, ed. Zyskowicz, erinomaista, että te arvioisitte myös eurooppalaisella tasolla omaa linjaanne.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Mitä tulee ed. Sasin esittelyihin huhtikuulta, niin minun täytyy kyllä sanoa, että en yhtään epäile tai ihmettele, että tunnelmat olivat tuolloin tuon näköisiä. Hallitus kerta kaikkiaan epäonnistui sen oman esityksensä julkipanossa, minkä se periaatetasolla teki viime syksynä ja jonka se tänne aikanaan esitteli. Ei kerta kaikkiaan onnistunut itse asiassa sisällön osalta, mihin edellytykset olisivat olleet olemassa. Uskon, että tällä hetkellä tilanne on jo huomattavasti parempi, ja uskon, että se paranee tästä kaiken aikaa mitä pitemmälle mennään, kun tiedetään, mikä esityksen sisältö pohjimmiltaan on.

Mitä tulee ed. Kalliksen kommenttiin siitä, että näitä ja näitä korjauksia olisi pitänyt tehdä ja pitäisi tehdä jnp., niin tällainen esityspaketti on aina tietty kokonaisuus. Ja nyt kun sitä kokonaisuutta verrataan siihen tilanteeseen, missä asiat ovat tällä hetkellä, tämä on verrattomasti parempi kuin nykyinen tilanne ja tästä syystä tätä on hyvin helppo puolustaa. (Puhemies koputtaa) Haluan nähdä sellaiset tilanteet, joista ed. Kallis on tässä moittimassa ja minä puolustamassa, uskallan hyvin lähteä sellaisiin tilanteisiin yrittäjien eteen.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Onko ministeri Pekkarinen vielä paikalla? On, hyvä. Ministeri Pekkarinen, te sanoitte, että tämä on kokonaisuus. Se oli myös kokonaisuus silloin, kun se tuotiin hallituksen esityksenä lähetekeskusteluun. Lähetekeskustelussa moitimme tiettyjä asioita, osa niistä korjattiin valiokunnassa. Sitten herää kysymys, miksi me emme olisi voineet korjata kaikkia näitä epäkohtia, mitkä esimerkiksi ministeri Pekkarinen mainitsi tässä toisessa käsittelyssä. Miksi se kokonaisuus rajoittui siihen, että korjattiin vain osa, miksi ei kaikkea korjattu?

Aamulla, kun lentobussilla tulin, niin kuljettajaomistaja kysyi, mitä tämä verouudistus, mitä muutoksia se merkitsee hänelle. Minä ilmoitin, että hänen verotuksensa kevenee, se ei tuota minkäänlaisia ongelmia hänelle, koska tiedän, minkälainen hänen yrityksensä on. On aivan oikein, että suurimmalle osalle tämä uudistus ei tuo kovin suuria ongelmia, se tuo päinvastoin helpotuksia. En ole koskaan sitä kieltänyt. Olen aina sanonut, että jokainen henkilöyhtiö hyötyy ja suurin osa näistä tavallisista yhtiöistä.

Kun tulin lentokentälle, niin tuli pörssissä noteeratun yhtiön hallituksen puheenjohtaja ja sanoi, että kyllä tämä uudistus merkitsee sitä, että yritykset siirtävät toimintansa, siirtävät kotikuntansa, Suomen rajojen ulkopuolelle. Läsnä oli kolme kansanedustajaa, yksi opposition edustaja eli minä ja kaksi hallituspuolueitten edustajaa. Pörssissä noteeratun yhtiön hallituksen puheenjohtaja sanoi, ettei tämä esitys ole hyvä. Minä olen aivan samaa mieltä. Siinä on epäkohtia, mitkä olisi pitänyt muuttaa, ja ihmettelen suuresti, minkä takia niitä ei muuteta.

Kun olen kuunnellut, mitä vasemmistoliitto on esittänyt ja sosialidemokraatit ovat esittäneet ja myöskin, mitä kokoomus on esittänyt, olemme kokoomuksen kanssa samassa vastalauseessa, esitimme muutoksia epäkohtiin, jotka ovat todellisia epäkohtia. Hävisimme. Kokoomus on valinnut sen linjan, että kokoomus hylkää tämän hallituksen esityksen, kristillisdemokraatit hyväksyvät sen. Miksi me hyväksymme sen? Me hyväksymme sen sen takia, että olisi ilmeisesti epärealistista hylätä se, mutta minä todella toivon, että ministeri Pekkarinen on sellainen mies, joka pysyy sanassaan ja joka todella seuraa, onko näistä epäkohdista sitä haittaa, mitä on väitetty, ja ryhtyy sitten toimenpiteisiin.

Sitten, herra puhemies, aivan vakavaan kysymykseen. Kyllä minä olen ihmetellyt, miten täällä hallituspuolueitten edustajat tänäkin päivänä — ed. Ala-Nissilä, ed. Ahde, ed. Bryggare, ed. Elo, ed. Karjula, — ovat antaneet ymmärtää ja puhuneet siihen suuntaan, että elämme laittomassa tilassa. Me emme ole, lainausmerkeissä, laittomassa tilassa eli emme noudata sitä EU-lainsäädäntöä, mitä meidän tulisi noudattaa. Suurin piirtein, (Välihuutoja) — älkää kieltäkö, kyllä te näin tähän tyyliin olette kaikki puhuneet samanaikaisesti, kun hallitus EY-tuomioistuimessa perustelee, että meidän voimassa oleva lainsäädäntömme ei ole ristiriidassa EU-lainsäädännön kanssa. Siis pääministeri Vanhanen, edellinen pääministeri Lipponen ja molemmat hallitukset puolustavat nykyjärjestelmää EY-tuomioistuimessa samanaikaisesti, kun kansanedustajat eduskunnan täysistunnossa toteavat, että hallitus on väärässä, me elämme laittomassa tilassa. Siis se on epäisänmaallista. Ajatelkaa, jos vastustajat ottavat otteet näistä pöytäkirjoista, joissa todetaan, että Suomen eduskunta on eri mieltä hallituksen kanssa ja toimittavat ne vastustajalle: Suomen eduskunnassa katsotaan, että me ylläpidämme laitonta lainsäädäntöä, EY-lainsäädännön vastaista lainsäädäntöä.

Minä en ymmärrä tätä, minä en ymmärrä sitä, että puhutaan täällä asioita, jotka ovat täysin ristiriidassa sen kanssa, mitä hallitus tuomioistuimessa puolustaa. Ei ole mitään merkitystä, mikä on tuomioistuimessa lopputulos, sillä ei ole mitään merkitystä. Merkitystä on sillä, että hallitus puolustaa maamme omaa lainsäädäntöä tuomioistuimessa samanaikaisesti, kun hallituspuolueitten edustajat väittävät, että hallitus on väärässä, me ylläpidämme lainsäädäntöä, joka on ristiriidassa. Siis en kerta kaikkiaan ymmärrä.

Jos tämä koskisi jotakin yritystä, niin kaikki ne saisivat potkut, jotka toimivat hallituksen ja yhtiön edun vastaisesti. (Ed. Ala-Nissilä: Mikä on komission julkisasiamiehen kanta?) — Sillä ei ole mitään merkitystä, mikä on julkisasiamiehen kanta. Hallitus on sitä mieltä, että julkisasiamiehen kanta on virheellinen. Sitä mieltä hallitus on, mutta te olette sitä mieltä, että hallitus on väärässä. Minä en kehtaa epäluottamuslausetta esittää tästä asiasta, se on kuitenkin liian pieni asia, mutta en voi olla ihmettelemättä, että näin toimitaan.

Mutta sitten itse asioihin: Tässä on epäkohtia ja nämä epäkohdat ovat selkeästi tulleet esille. On erittäin valitettavaa, ettei näitä ole korjattu. Enkä minä ymmärrä niitä väitteitä, etteikö eduskunta saisi kuulla ja jopa noudattaa niitä varoituksia, joita Suomen Pankki ja merkittävät etujärjestöt esittävät.

Mutta, summa summarum: Kun kaikkein paras vaihtoehto olisi ollut se, että olisimme tehneet nämä muutokset, jotka viime viikolla esitettiin, niin nyt ne eivät tulleet. Nyt ainakin meikäläinen ja meidän ryhmämme on kyllä hyväksymisen kannalla, vaikka ottaa kipeetä. Mutta viestini pääasia koski tätä, miten eduskunnassa toimitaan asiassa tavalla, joka on täysin ristiriidassa maan edun kanssa.

Olavi Ala-Nissilä /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Kalliksella oli tässä asiallinen ja hyväkin puheenvuoro, vaikka kaikissa kohdissa en olekaan samaa mieltä. (Ed. Lamminen: Ottiko kipeetä?) — Ei ottanut kipeetä, ed. Lamminen, mutta haluan sitä lyhyesti myöskin kommentoida samalla, kun katson tätä veropolitiikkaa nyt vähän eteenpäin tästä, mitä tänä ja ensi vuonna pitäisi tehdä.

Veropolitiikkaahan tehdään kansainvälistyvässä maailmassa ja Euroopan unionin jäsenenä. Lyhyesti ottaen voi sanoa, että tämä uudistus on hyvin linjassa sen kanssa, mitä muualla on tehty. On luovuttu yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä, on, kuten monissa maissa, esimerkiksi Ruotsissa, käyttöomaisuusosakkeiden myyntivoiton verovapaus ja samalla niiden myyntitappioiden vähennyskelvottomuus aikaansaatu, on kevennetty jakamattoman voiton verotusta. Siis tehdään juuri sitä, mitä muuallakin on tehty.

Arvoisa puhemies! Sitten yhtiöveron hyvitysjärjestelmään, joka oli hyvä järjestelmä aikanaan ja toimi hyvin. Professori Tikka totesi jo silloin, kun sitä tehtiin, että jo sitä tehtäessä tiedettiin sen rajoitus, ja sen rajoitus on siinä, että yhtiöveron hyvitysjärjestelmä toimii hyvin vain maan sisällä, se ei toimi hyvin rajojen ylitse. Nyt kun me tiedämme, että rajojen ylitse menevät osingot ovat ilmeisesti monikymmenkertaistuneet, niin tämä on se perusongelma yhtiöveron hyvitysjärjestelmässä ja sen takia se pitää muuttaa.

Mutta sitten on toinen asia, tämä EU:n säädöstenmukaisuus. Me muistamme autoveron täällä eduskunnassa. Siitä pidettiin kynsin hampain kiinni. Sitten autoverosta tuli EY-tuomioistuimen päätös. Se on seuraavana päivänä voimassa olevaa oikeutta, mitä Suomessa ei tahdota tunnustaa. Minusta on ihmeellistä, että Suomessa ei tunnusteta sitä, että meidän pitää noudattaa EU-lainsäädäntöä, ja toisaalta sitä, että EY-tuomioistuinhan tekee veropolitiikkaa. Tuomioistuimen päätös on seuraavana päivänä voimassa olevaa oikeutta, niin se oli autoverotuksessakin. Hallitus oli huonosti valmistellut lain ja eduskunnassa jouduimme tekemään autoverouudistukseen suuria muutoksia, ja sehän hyvin onnistui ja voitiin jatkaa. Mutta jos eduskunnassa ei olisi ollut sellaisia virkamiehiä ja sellaista tahtoa tehdä uudistuksia, olisimme olleet tosi vaikeuksissa aikataulujen ja toimintojen kanssa.

Nyt yhtiöveron hyvitysjärjestelmässä on se piirre, että ulkomaiset osingonsaajat eivät saa yhtiöverohyvitystä. Noin maalaisjärjellä katsoen se on syrjivä luonteeltaan, mutta mikä on EY-tuomioistuimen kanta. Totta kai Suomen hallitus siellä puolustaa omaa kantaansa. (Välihuuto) Tuomioistuimessa on yleensä, ed. Kallis, se tapa ja näin se on. Mutta toisaalta fakta on se, että EU-komissio on ottanut jyrkän kielteisen kannan yhtiöveron hyvitysjärjestelmään. On fakta se, ja ennuste siihen, että me pärjäisimme tuomioistuimessa, julkisasiamiehenkin lausunnon jälkeen, on varsin heikko. Kun kaikki muut maat ovat yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä käytännössä luopuneet, mistä, ed. Kallis, luulisitte sellaisen voiman löytyvän, että Suomi voisi jatkaa tätä järjestelmää? Eli kysymys on se, että yritykset nyt näkevät, että tämä järjestelmä on muuttumassa, että EY-tuomioistuimessa on myöskin se mahdollisuus, ed. Kallis, ja se on aika suuri mahdollisuus, että se todetaan yhteisösäädösten vastaiseksi ja se on seuraavana päivänä voimassa olevaa oikeutta. Se tarkoittaa yrityksille siis sitä, että ne näkevät, että järjestelmä muuttuu. Totta kai yritykset varautuisivat siihen. Tämä osinkoveroralli, joka nyt ei ole niin suurta, mitä kuviteltiin ja pelättiin, olisi ollut suurempaa. Olisi luettu Arvelan mietintöä, mitä nyt on tulossa ja toimittu sen mukaan. Yritykset olisivat olleet vaikeuksissa, ja täällä olisi vaadittu, miksei hallitus tee mitään, vaikka tilanne on tällainen. Siis on ollut vastuullista politiikkaa, että hallitus on sittenkin lähtenyt muuttamaan yritysverojärjestelmää. Olisi ollut vastuutonta jättää näin suuri verouudistus kuin pääoma- ja yritysverouudistus EY-tuomioistuimessa tehtäväksi. Ei se ole vastuullista politiikkaa. Tämä on faktaa. Vielä sitä ihmettelen, että perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja ei tätä täällä tunnustanut, ja se on eduskunnan pöytäkirjoista tietysti luettavissa.

No sitten, puhemies, mitä tarkoittaisi, että ehdotus hylättäisiin? Se tarkoittaisi siis sitä, että ensi vuonna verouudistus ei voisi tulla voimaan. Ed. Jari Koskinen sanoo täällä, että kahdessa kuukaudessa tehdään verouudistus, mutta me tiedämme, että Verohallitus tarvitsee viimeistään elokuun alussa tiedon siitä, millainen on ensi vuoden verojärjestelmä. Tästähän tämä kiire johtuu. Näin ollen ei olisi mitään edellytyksiä enää saada uutta yritysverojärjestelmää ensi vuodeksi, eli tämä kokoomuksen linja on mielestäni väärä ja se ei ole vastuullinen. Mutta tämä keskustelu minusta on tärkeää ja kriittinen keskustelu. Hyvä, kun järjestelmää muutetaan. Aina jää myöskin ongelmia, joita pitää tarkastella, ja tulee katsoa, onko edellytyksiä muuttaa ja miten pitäisi suhtautua.

Mitä tulee tähän tytäryhtiötalouteen, se on yksi ongelma. Mutta täytyy todeta, että se on edennyt jo monta vuotta nykyjärjestelmän voimassa ollessa. Ei se johdu verotuksesta yksinomaan läheskään. Toisaalta se, että Suomeen tulee ulkomaista pääomaa, on myönteinen asia myöskin, se on tämä myönteinen puoli. Meillähän sijoitukset ulkomaille ovat olleet kaksinkertaiset kotimaisiin sijoituksiin nähden. Tämä myös on yksi ongelma. Jos tässä suhteessa meille tulee ulkomaista pääomaa, se ei ole ollenkaan kokonaan negatiivinen asia.

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti vielä, mikä on minusta ajankohtaista ja liittyy tähän uudistukseen, on se, mitä nyt jatkossa tehdään. Kiireisin asia on nyt tämä matalan tuottavuuden alojen verotukimalli ja verotuen toteuttaminen eli käytännössä matalan tuottavuuden alojen, matalien palkkojen työnantajamaksujen alentaminen. Se on hallituksen talousarvioriihessä nyt aikaansaatava, ja se on tärkeä asia ja auttaa juuri palvelualoille, joiden jotkut näkevät tässä olevan jossain suhteessa kärsijöinä, mutta tämä on lähiajan tärkein asia.

Arvoisa puhemies! Sopinee, että puhun asiasta, joka liittyy tähän kokonaisuuteen. Haluan vielä todeta, että valtioneuvostohan käynnisti tämän vuoden tammikuussa pääministeri Vanhasen aloitteesta Suomi maailmantaloudessa -selvityksen, jossa tarkoituksena on etsiä vastausta siihen, millä eväillä suomalainen työ ja tuotanto pärjäävät käynnissä olevassa maailmantalouden murroksessa. Siinä selvityksessä arvioidaan, miten Kiinan ja muitten kehittyvien talouksien nopea kasvu vaikuttaa Suomen kilpailukykyyn ja työllisyyteen ja mitä tämä edellyttää elinkeino- ja työmarkkinapolitiikalta. Tämä väliraporttihan luovutettiin pääministeri Vanhaselle viime tiistaina, ja raportissa esitetään konkreettisia toimia, joilla Suomen kilpailukyky ja hyvinvointi saataisiin turvattua globalisaation uudessa vaiheessa. Raportissa keskitytään korkeaan osaamiseen perustuvan talous- ja työllisyysstrategian uudistamiseen ja suomalaisen yhteiskunnan avautumiseen ulkomaisille osaajille ja investoinneille. Tämän ryhmän väliraportin mukaan globalisaation uusi vaihe tekee entistä tärkeämmäksi työllisyysasteen nostamisen, johon tähtäävät toimet on päätöksenteossa pantava etusijalle. Työryhmähän suosittelee, että Suomessa vahvistettaisiin osaamisen kehittämisen voimavaroja ja suunnattaisiin niitä entistä paremmin kilpailukyvyn parantamiseen. Pitää avautua kansainväliselle osaamiselle ja investoinneille. Työryhmähän on raportissaan yksimielinen.

Työryhmällä on kaksi ehdotusta. Yksi ehdotus liittyy tähän yritysverokokonaisuuteen, mikä on hallitusohjelmassa. Hallitusohjelmahan on varsin hyvä. Kaksi asiaa siitä jää osin tulevaisuuteen. Varallisuusveroa on tarkasteltu, sehän kevenee nyt yli 40 prosenttia, mutta tähän uudistuskokonaisuuteen, mistä tässä on keskusteltu, sehän sopii huonosti. Me tiedämme, että tämä yritysvero on kilpailukykyinen, se on toiseksi edullisin euroalueella Irlannin jälkeen. Siinä on poikkeuksellisen edullinen pk-yrittäjähuojennus. Tiedämme, että osinkoverotuskin on kohtuullista, mutta kun otamme huomioon joissain tilanteissa myyntivoittoverotuksen ja sitten varallisuusveron, niin ollaankin jo aika korkealla kansainvälisessä verovertailussa. Näin ollen tämä varallisuusveron poistaminen on edessä. Siis tämmöinen Norjan-malli varmaan olisi hyvä saada aikaan kahdessa vaiheessa.

Työryhmän toinen keskeinen asia liittyy myöskin hallitusohjelmaan. Se on korkeiden rajaveroasteiden alentaminen siten, että maan ylin rajavero olisi korkeintaan 50 prosenttia. Tätä on jo tyrmättykin julkisuudessa. Kuitenkin on hyvä pitää mielessä, että globalisaatiotyöryhmän tehtävänä on alusta lähtien tehdä ehdotuksia eikä esimerkiksi kirjoittaa uusiksi hallitusohjelmaa, kuten julkisuudessa on eräiden arvovaltaisten tahojen puolelta annettu ymmärtää. Sitä paitsi vuosi sitten hyväksytyssä hallitusohjelmassa on maininta ansiotuloverotuksen ylimpien marginaaliveroasteiden tarkistamisesta osana pääoman yrittämiseen kohdistaman verotuksen kokonaisuutta. Hallitusohjelma on tarkoitettu koko vaalikaudeksi eikä sitä ole syytä tässä vaiheessa jättää mitenkään huomioimatta.

Tätä työryhmää on tituleerattu jossain Olli Rehnin työryhmäksi. Tämä antaa niin kuin ymmärtää, että työryhmä koostuisi ainoastaan keskustaa lähellä olevista tahoista. Näinhän ei ole. Globalisaatiotyöryhmä on pääministeri Vanhasen asettama koko hallituksen työryhmä, ja siihen kuuluu asiantuntijaedustajien lisäksi edustajia kaikista hallituspuolueista, myöskin sosialidemokraattisesta hallituspuolueesta, ja se on yksimielinen. Suomi ei pärjää globalisaation uudessa vaiheessa tiukalla, niin kuin sanoin, Elvis elää -linjalla, vaan jatkossa pitää pohtia (Puhemies koputtaa) uusia keinoja myöskin tässä suhteessa.

Arvoisa puhemies! Totean, että on tärkeää, että tämä verouudistus hyväksytään eduskunnassa. On tärkeätä, että jo talousarvioriihessä matalan tuottavuuden verotuki määrätietoisesti etenee, ja on tärkeätä, että tämän globalisaatiotyöryhmän esittämät asiat hallituksessa otetaan vakavaan valmisteluun.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Aluksi kannatan ed. Sasin tekemää hylkyehdotusta, ja siltä varalta, että yllättäen kävisi niin, että tämä hylkääminen ei tuottaisi toivottua tulosta, ehdotan vastalauseeseen 3 viitaten ponsilausumaa, joka kuuluu: "Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee yritysverouudistuksen uudelleen ottaen huomioon kansainvälisen verokilpailun rinnalla myös työllisyysnäkökohdat, verotuksen ekologisen ohjaavuuden ja yritysveron tuoton."

Arvoisa puhemies! Tästä jo käy hyvin ilmi se, että meidän perusteemme tälle hylkyesitykselle poikkeavat jossain määrin niistä, mitä ed. Sasi toi täällä esille, vaikka niissä kuitenkin oli merkittäviä näkökohtia. Sen toki myönnän. Lopputulos kuitenkin on sitten sama, sillä valmistelun perusedellytykset ja lähtökohdat ovat jossain määrin toiset. Tätä koko pakettia voidaan tarkastella kolmesta eri näkökulmasta. Yksi on tämä niin sanottu kiirenäkökohta. Äsken juuri kuulimme, kuinka ed. Ala-Nissilä jälleen kerran onnistui todistamaan sen puolesta, että mitään kiirettä itse asiassa ei ole olemassakaan uudelleenvalmistelun suhteen, elikkä aikaa on. Nimittäin hän todisti, kuinka autoverouudistuksen kohdalla täältä eduskunnasta löytyivät voimat, jotka pistivät asiat kuntoon, kun virkamiesvalmistelu petti. Edelleen täällä on todettu ed. Jari Koskisen suulla, että nyt verojaosto teki kuukaudessa sen työn, mikä olisi virkamiesten pitänyt tehdä. Toisin sanoen Suomen valtakunnan rajojen sisäpuolelta löytyy kaikki se kapasiteetti, joka tarvitaan järkevän yritysverouudistuksen toteuttamiseen, siis tämä myöskin tilanteessa, että olisi odotettu Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ratkaisua tässä asiassa.

Muuten olen tässäkin yhteydessä samaa mieltä kuin aikaisemmin, että ristoreippailu nyt saisi vähän helpottaa. Tämä on mennyt sellaiseksi, että se alkaa käydä meille iholle tuolla Euroopan yhteisöjen kuvioissa. Ei oteta vakavasti enää, kun aina seisotaan asennossa vaan ja sanotaan: kyllä, kyllä, kyllä. Ja jos näyttää toinen pahan näköiseltä, vielä sitten reagoidaan siihen pahaan naamaankin ja ilmeeseen ja tehdään mieluummin jo etukäteen jotakin, jota ei ole oikein loppuun saakka mietitty. Elikkä pikkuisen pontevuutta ja määrätietoisuutta ja valmistautumista asioihin toisella tavalla kuin nyt on viime aikoina tehty.

Toinen lähestymistapa arvioi tätä yritysveropakettia sellaisena, niin kuin ed. Sasi omista lähtökohdistaan äsken totesi. Jos nyt ajatellaan sitä keskustelua, mikä käytiin ensimmäisen käsittelyn aikana ja nyt toisen käsittelyn aikana, ainut varma tässä on se, minkä ed. Kuosmanen puheenvuoronsa viimeisinä sanoina sanoi, nimittäin nyt kaikki Suomea rakentamaan. Hän viittasi tietysti siihen, mitä ed. Reijonen oli juuri aikaisemmin todennut, että hänen edustamansa rakennusala tässä voittaa, niin että kun kaikki rupeamme rakennusfirmoja panemaan pystyyn ja rakentamaan, niin kaikille tämä on hyvä ratkaisu. Toisin sanoen se on ainut varma, minkä osalta keskustelussa on voitu osoittaa, että asianlaita on näin. Kaikkien muitten osalta on jatkumo erittäin suuri variaatio laidasta laitaan.

Jos ajatellaan meidän ajattelemiemme työllisyysnäkökohtien perusteella, ohjaavuus tässä suhteessa on, juuri niin kuin Arvela tämän hallituksen esityksen julkistamistilaisuudessa totesi, hyppy tuntemattomaan, elikkä tulos voi olla mikä tahansa vaihtoehto ja ne 550 miljoonaa euroa voivat ohjautua aivan kuinka tahansa. Niitten vaikutukset voivat olla mitä tahansa. Toisin sanoen yritysmaailman itsensä kannalta tämä on erittäin huono tilanne, siis niin huono, että se ei oikeastaan sen huonompi voi olla. Taas niitten meistä mielestä, jotka kannamme, niin kuin vasemmistoliittokin, huolta työllisyydestä ja työpaikkojen luomisesta, tilanne on ihan yhtä huono tässä suhteessa, koska epävarmuustekijät ovat hallitsevia tässä arvioinnissa. Siis tässä suhteessa tämä paketti täsmällisyysvaatimuksen kannalta, minkä verotukseen luulisi kuuluvan automaattisesti — selkeys, täsmällisyys ja yksinkertaisuus — on huono ja joutaa sillä tavalla uuteen valmisteluun.

Sitten kolmanneksi vielä tähdennän sitä, että tämä olisi ollut ainoalaatuinen tilaisuus ottaa ympäristöverotus ja ekologinen ohjaavuus huomioon. Juuri tässä vaiheessa tämän asian ottaminen kuvaan mukaan olisi tuonut ohjaavuutta, siis ennustettavuutta, ennakoitavuutta, ja koko se paketti olisi nyt tullut yksillä lysteillä, mutta nyt tämä suuri mahdollisuus on toistaiseksi jätetty käyttämättä. Mutta jos tämä paketti nyt hylätään ja meidän vastalauseemme mukainen ponsi hyväksytään, asia korjaantuu kertaheitolla.

Timo  Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Ihan tässä alkuun ajattelin verestää muistoja. Oli mielenkiintoista kuunnella edustajien Sasi ja Tennilä keskustelua. Ei uskoisi, että kahdeksan vuotta oltiin samassa hallituksessa. Kaikki on näköjään Suomessa mahdollista, mutta ympäri käydään, yhteen tullaan. Nyt ilmeisesti molemmat esittävät jälleen hylkyä, tosin eri syistä. Tällaista se on. (Ed. Saarinen: Ei ed. Tennilä niitä hallituksia toivonut!)

Muutama havainto vielä: Mielestäni ed. Sasi perusteli aika hyvin nimenomaan tätä tytäryhtiötalouspuolta. On näkyvissä tällä hetkellä, että suomalainen omistus vähenee ja suomalaisia pörssiyhtiöitä on olennaisesti vähemmän muutaman vuoden päästä. Me näemme tämän kiivaan myyntitahdin nyt, ja näin tulee mitä ilmeisimmin jatkumaan. Minullakin on muutama tuttu talousjohtaja. He sanovat, että kyllä he tästä lähtien enemmän kuin persoonille vastuussa ovat vastuussa eläkeyhtiöille ja rahastoille, eivät he ole enää ikään kuin henkilöille, omistajille, kapitalisteille sanan perinteisessä merkityksessä, vastuullisia. Siellä on aika tiukat tulostavoitteet niin, että jos ei määrättyjä tuloksia tule, niin kaveri vaihtuu. Ne isännät ovat tuolla Atlantin takana valtaosin ja niissä puitteissa tätä hommaa tehdään.

Sitten muutamia muita riskitekijöitä ihan lyhyesti listaan, eli jos tämä nykymuotoinen uudistus tulee, se lisää minusta listautumiskynnystä ja houkutusta luopua omistuksesta. Näitä omistuksesta luopumisia on tapahtunut. Kyllä yrittäminen on monille elämäntapa ja elämäntehtävä, mutta monille se on myöskin toimeentulon hankkimista varten ja tulevia sukupolvia varten. Jos se menee liian monimutkaiseksi ja hankalaksi, niin myymällä yritys ja rahastamalla se ja lyömällä lihoiksi muitakin vaihtoehtoja löytyy turvata oma ja perheensä tulevaisuus.

Sitten on tietysti tapoja, että yhtiö voi ostaa omia osakkeitaan jnp., mutta en pidä sitä pitkällä tähtäimellä kovin realistisena, että sitä suuremmassa mitassa säilyy. Suomen pörssin, Helsingin Pörssin, vaihto on muutenkin aika vaatimaton, ja se on tulevaisuuden kuva, että se menee entistä pienemmäksi tällä hommalla. Meillä on Suomessa, niin kuin viime viikolla sanoin, Niilon narikat ja tällaiset pikkuyhtiöt, mutta nämä isommat kyllä vaihtavat majaa hyvin kerkeästi, ja tytäryhtiötalouteen, aivan niin kuin ed. Sasi sanoi, ollaan menossa. Kun katsoo viimeaikaista myyntiä, niin tuntuu, että Suomi on ollut myynnissä: ei pelkästään valtionyhtiöt vaan monet perheyrityksetkin ovat pistäneet lihoiksi.

Tähän liittyy mielenkiintoinen havainto yleisemmästä talouspolitiikasta. Meillä puhuttiin, että jos ei mennä Emuun ja euroon, niin happi loppuu. Nyt sitä happea tuntuu olevan erittäin hyvin Ruotsin ja Tanskan taloudessa. Niillä on itsenäinen valuutta, ne määräävät itse näistä asioista. Tanskalainen yhtiö ostaa meiltä Engelin ja monet muut toiminnot. Tuntuu hyvin pyyhkivän siellä. Ja sitten Ruotsi: Se on ostanut meiltä jo Meritan, vanhan KOP:n, Stora Ensokin on mennyt, ja TeliaSonerakin on mennyt. Mitenkä se Ruotsi, jota piti perikadon uhata, jos menee Emuun? Päinvastoin heillä tuntuu olevan niin paljon rahaa, että ostavat meikäläisiäkin yrityksiä. Näinpäinhän tässä on menossa, mutta Suomi on käsi lipassa mallioppilas loppuun asti joka paikassa. Meillä on käsitys Ruotsi—Suomi-yhteistyöstä ja tällaisista, koskien Soneroita ja muita. Me olemme vähemmistöosakas siellä, ja vähemmistöosakkaalla on sen verran äänivaltaa kuin on.

Samoin me puhumme mielellämme Ruotsi-Suomen historiasta. Ei sellaista ole olemassakaan muuta kuin suomalaisten päässä. Ruotsissa puhutaan Ruotsista, ei ollut mitään Ruotsi-Suomea vaan Ruotsi. "Suurvalta Ruotsi" lukee kaikissa historiankirjoituksissa, meillä lukee Ruotsi-Suomi, kun olimme osa Ruotsia. Sen jälkeen olimme osa Venäjää ja olimme tässä hetken aikaa itsenäisiäkin, kunnes mentiin Euroopan unioniin, ja nyt joka kerta meille sataa. Nyt sanotaan, että maataloudesta ja aluepolitiikasta emme voi päättää, kun EU päättää. No, nyt täällä sanotaan, että emme voi tästäkään päättää, kun EY-tuomioistuin päättää, mitä päättää. On melkoista itsenäisyyttä ja harkintavaltaa tämä tällainen.

Minun mielestäni meillä on EY-tuomioistuimen päätöstä varaa odottaa. Aivan kuten ed. Sasi vastauspuheenvuorossaan totesi, veropolitiikanhan pitäisi olla kansallista, ja sitä suuremmalla syyllä me voisimme tätä odottaa. Suomi on pieni maa ja meillä pitää olla selkeät pelisäännöt ja meidän pitää huolehtia siitä, että yrittäjiä riittää. Tilanne on nimittäin juuri se, että jos ei ole työpaikkoja, yrittäjiä, ei ole hyvinvointiakaan. Meillä on työnantajapula, meillä on pula niistä ihmisistä, jotka osaavat yrittää, pystyvät yrittämään ja tuovat voittoa. Me olemme nyt nähneet, että jos ei sitä porukkaa ole, niin jaettavaa ei ole, ja heidän etunsa eivät ole ristiriidassa työntekijöiden etujen kanssa. Semmoinen vanha dialektinen materialismi on paitsi ihmiskuvaltaan kelvoton myös talousoppinakin kelvoton. Ei se toimi. Jokainen yrittäjä, jolla on hyviä työntekijöitä, olivat he putkimiehiä tai mitä ammattimiehiä tahansa, varmasti pitää niistä kiinni, jotka tulevat ajallaan töihin, tekevät hommansa, ja maksaa mielellään palkkaa. Tämmöinen vastakkainasettelu on menneen talven lumia. Sillä me emme pärjää sillä konstilla.

Tässä tilanteessa, arvoisa herra puhemies, varmaan jotain uudistuksia pitää tehdä, mutta niillä muutosesityksillä, joista täällä äänestettiin ja joita meidänkin ryhmämme tuki, tämä olisi ollut parempi. Nyt tässä ei kyllä jää ainakaan minulle enkä usko, että ryhmätovereillekaan, muuta mahdollisuutta kuin kannattaa hylkäystä, kun nämä korjaukset jäivät tekemättä. Minä en hyppää tuntemattomaan, en pää edellä veteen enkä muuallekaan, eli kyllä minä tuen tässä ed. Sasin hylkäysesitystä. Näillä muodoin pidän tätä kyllä melkoisena riskipelinä. Tämä on sen kokoluokan kysymys, että näissä pitäisi valmistelun olla kunnossa ja asioiden kunnossa. Meillä ei ole yhtään varaa, työttömyys on niin suuri ja uhkakuvat ovat niin suuret, että meillä pitäisi saada työttömät töihin ja yrittäjille sellaiset olosuhteet, että he investoivat Suomeen. Pelkään nyt, että tytäryhtiötalous tulee lisääntymään, ja jos perheyrittäjät ottavat rahansa pois ja rupeavat koroillaeläjiksi, se on huono tilanne.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kuunnellessani ed. Soinin puheenvuoroa näin maalaisajattelutavalla ja miettien sitä, kuinka rahvas, kansa, tämän Savossa taikka Pohjanmaalla kuulisi, niin vaikutelma jäi siitä, että kuulija ei voi olla ymmärtämättä sitä, että ed. Soini on oikeassa ja kansa ja päättäjät ovat väärässä. Jos tätä asiaa voi näin katsoa, niin juonto oli hyvä tähän asiaan olemassa.

Kun tänä aamuna kuuntelin radiosta seitsemältä ja kahdeksalta Yleisradion koostetta tästä, toimittaja Kimmo Henrikssonin tekemänä, mitä syntyy ja tulee, siitä jäi sellainen vaikutelma, että riippumatta siitä, minkä näköinen hallitus on olemassa, mistä se syntyy, niin esityksiä ei tule talvella vaan niitä vätystellään kevääseen — siinä ei näin sanottu, mutta vaikutelma jäi vähän sen tyyliseksi — ja tässähän sitä nyt ollaan olemassa.

Vähän on jäänyt myöskin sellainen kuva, että tämä tähän eduskunnan työtahtiin ja -rytmiin vedoten on tuotu juuri nimenomaan tässä juhannuksen jälkeen käsiteltäväksi kakkoskäsittelyyn, niin että tämä on syksyllä pois. Hyvä asia tietysti, että se on syksyksi poissa, mutta oikein kunnon poliittista keskustelua ei pystytä tästä edes käymään.

Kun kuuntelin ed. Sasin puheenvuoron heti alkuun, silloin kun istunto alkoi kymmenen jälkeen, niin siinä selkeä sanoma oli olemassa, että hallitus ei ymmärrä yrittäjän asemaa, ja vaikutelma jäi siitä, että oppositio ymmärtää sen. No, ei tässä kahta totuutta varmaan ole olemassa. Kyllä tietenkin se, että EU:n kautta uhkaillaan, että EU on ainut käynnistävä voima tässä ja sen takia yritysverotus pitää muuttaa ja uudistaa toisella lailla, minusta se on juuri sitä, mitä ed. Soini äsken pidetyssä puheenvuorossa käsitteli, että EU:n kautta mennään ja tähän uhkailuun alistutaan. Se on suomalaiselle yrittäjälle, suomalaiselle talonpojalle, pahin uhka, mitä voi olla olemassa, että EU:lla uhataan. Keisarikaan ei ennen niin paha ollut olemassa kuin nyt EU:ta tässä käytetään.

Mutta täällä on syntynyt keskustelu myöskin siitä, mikä on totuus. Mielestäni tässä totuuden käyttö on kyllä jollakin lailla hyväksyttävää, ymmärtäisin, jopa toivottavaakin. Kyllähän se totuus on tietenkin olemassa, että tämä uudistus tuo noin 550 miljoonaa euroa kevennystä yrityksille. Jollekinhan se tulee. Vaikutelma on jäänyt vähän sellaiseksi, että kaikki kevennykset menevät Pohjois-Karjalaan, mutta toivottavasti niitä tulee jonnekin muuallekin.

Tässä samassa keskustelussa on tullut ilmi myöskin se, että 50 000 työpaikkaa on kadonnut viime aikoina, ja tähän asiaan ei ole otettu minkään näköistä kantaa eikä myöskään tässä keskustelussa ole tuotu esille sitä, kuinka yritysten menestyminen, työllistyvyys ja kilpailukyky hoidettaisiin ja tehtäisiin paremmin, koska vain työnteon kautta tuleva ihmisten toimeentulo luo sellaista kilpailukykyä maahan, missä yrittäminen mahdollistuu ja tulevaisuus turvataan. Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden turva on yrittäjyydessä, sellaisissa yrittäjissä, jotka tarvitsevat työvoimaa, kykenevät maksamaan palkan ja kykenevät pitämään yrityksensä pystyssä myöskin huonoina aikoina, koska aina ei ole kuitenkaan hyvät ajat olemassa.

Tämän päivän keskustelusta on jäänyt vähän sellainen vaikutelma, että kaikki tunnusmerkit ovat hyvään suuntaan menossa, niin kuin ed. Elo viittasi, mutta jostain muualta kuultuna ne ovat myöskin huonoon suuntaan menossa. Jossain tässä nyt sitten maataan; ollaanko vain aaltojen ja laineitten vietävinä? Jos ajatellaan, niin tulevaisuudessa kuitenkin tätä maailmaa pitää katsoa niin, että maan etu pitää nähdä ensin, ja jos tähän tytäryhtiötalouteen mennään, silloin kysymys ei ole maan edusta vaan yrityksen lyhytaikaisesta edusta, ja yrityksen etu ei ole silloin sama kuin maan etu olemassa.

Herra puhemies! Minusta on vähän erikoinen tämä maailmanmeno olemassa, että riippumatta siitä, minkä näköinen hallitus on olemassa, aina on semmoinen vaikutelma, että hallitus on oikeassa ja oppositio väärässä. Myöskin tämän asian voisi todeta toisin päin, että oppositio on oikeassa ja hallitus on aina väärässä ja hallitus tekee vääriä esityksiä ja eduskunta vielä hyväksyy junttauksen jälkeen kaikki huonotkin esitykset. Tähän, kun tätä maailmaa katsotaan, tuntuu erikoiselta myöskin se, että kokoomus kykeni tekemään 180 asteen käännön edellisen hallituskauden jälkeen siirtyessään oppositioon ja alkaessaan moittia tätä esitystä, miten tämä on syntynyt ja tullut. (Ed. Kankaanniemi: Entäs kepu?) — Tämän osalta, ed. Kankaanniemi, tulemme vielä teidänkin asemaanne. — Tämän pohjalta voi sanoa, että näissä kokoomuksen puheissa, jos voisi sanoa, sävy on vähän sen tyyppinen, että kun niitä lukee ja tutkii, voisi olla niin, että tässä pari hallituskautta aikaisemmin, Lipposen ykkös- ja kakkoshallituksen aikana, samat puheet kävisivät jonkun muun puhumaksi yhtä hyvin, ja jos en tietäisi, kuinka taitavia kokoomuksen puhujat ovat, kävisin epäilemään, että varastettu teksti on olemassa ja se on toisen puhumaa jo aikaisemmin. (Ed. Sjöblomin välihuuto) — Ed. Sjöblom, menemme asiaan. — Samaa asiaa voi myöskin ihmetellä tässä pelissä, että keskusta on kyennyt kääntämään kulmansa samalla lailla 180 astetta, kehumaan ja hoitamaan tätä asiaa ja kertomaan, että näin on olemassa. Jos asetelmat olisivat toisin päin, niin taas pyörähtäisi toisin päin. Ei sillä kompassineulalla ole tulevaisuutta eikä jatkoa, kun se pyörii ja kieppoo, mihin sattuu.

Näin katsottuna tässä on selvä peli olemassa. Näen täällä sosialidemokraateista salissa ed. Peltomon ja ed. Saarisen, mutta muita en näekään (Ed. R. Ojala: Katsokaa tänne!) — Anteeksi, kyllä, pitää paikkansa, ed. Ojala vielä siellä. — Tähän maailmaan kun tätä peliä katsotaan, niin tässä on sellainen maailma olemassa, että riippumatta siitä, olipa kokoomus hallituksessa tai keskusta hallituksessa, sosialidemokraatit ohjastavat ja vitsalla kääntelevät aina, että linja pysyy oikean näköisenä ja oikean mittaisena, (Ed. Kuosmanen: Miksi te alistutte siihen?) ja nauttivat tämän pelin hedelmät, jos onnistuvat. Jos eivät onnistu, se on jonkun muun vika. — Ed. Kuosmanen, tästä alistumisesta en niinkään sanoisi, koska teillä on pidemmän ajan, kahden kauden, kokemus tästä aikaisemmasta. Miksi, ed. Kuosmanen, te olette aina alistuneet siihen, mitä silloinen hallituskumppani teiltä edellytti?

Näin katsottuna, jos tämä maailma hyvin menee, ei tämä huono ole olemassa, mutta tähän peliin täytyy tulevaisuudessa tulla muutos. Nyt, ed. Sjöblom, tämä muutoksen voima on siinä, että Suomen kilpailukykyä pitää kasvattaa, sitä pitää parantaa, siitä pitää tulla vahvempi. Tämä vahvuus suomalaiseen elämään tulee vain niin, että syntyy vahva, terävä porvariyhteistyö ja tätä maata johtavat keskusta ja kokoomus. Siinä sivussa tarvitaan myös vasemmistoa, poliittista vasemmistoa, jos asiaa katsotaan, niin sosialidemokraatteja, vasemmistoliittoa ja jopa vihreitä, mutta sen voiman pitää olla olemassa, millä Suomea viedään eteenpäin, perussuomalaisten, keskustan, kristillisdemokraattien ja kokoomuksen rintamassa. Silloin tällä on tulevaisuutta. Siellä ymmärretään ...

... yrittäjyyttä, asiaa — Herra puhemies, koko ajan menossa — yrittäjyyttä, asiaa, ja sen kautta tämä peli voi vain onnistua, tulla toimimaan ja voi löytyä kilpailukykyä. Yhdenkertainen verotus on tämän asian, herra puhemies, tämän esityksen yritys- ja pääomatuloverouudistukseksi, tärkeimpiä asioita olemassa, se pitäisi ymmärtää ja nähdä. Sitä ei ole ymmärretty. Mielestäni ei nyt yksin riitä, että tämä voitaisiin hylätä. Pakko on ymmärtää ja nähdä se, että korjattavaa jää, mutta se olisi voitu tässä nytkin saattaa kerralla kuntoon ja järjestykseen.

Näin katsottuna maahan pitää löytää kilpailukykyä, ja näillä ratkaisuilla sitä syntyy ja tulee. Tämä on ehkä esiaskel siihen, että tulevaisuudessa tulee parempikin.

Mutta, herra puhemies, tässä kun katsotaan aina niin kuin taaksepäin, niin minusta pitäisi katsoa myöskin vähän eteenpäin niin kuin siinä hämäläistalossa ei oikein katsottu. Hämäläistaloon tuli Karjalasta renki, ja renki sitten syksyllä, kun työt oli tehty, oli lähdössä illalla tyttökyliin ja kysyi isännältä, saako lyhtyä lainaksi. Isäntä sanoi, että mihin sitä tarvitsee. No, hän menisi katselemaan tuonne naapurikylään tyttäriä. Isäntä sanoi, että ei tarvitse lamppua siinä asiassa, ilman lamppua ne on ennenkin hoidettu. Siihen renki totesi, että sen näkee, kun emäntää katsoo. (Naurua)

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Nykyinen vielä voimassa oleva yritys- ja pääomaverojärjestelmä on hyvä. Se tehtiin 12—13 vuotta sitten Ahon hallituksen toimesta. Silloin otettiin käyttöön laaja veropohja, kohtuullinen verokanta ja yksinkertainen järjestelmä. Tämä erinomainen järjestelmä on toiminut siis pitkälti toistakymmentä vuotta, ja periaatteessa se voisi toimia edelleenkin ja olisi erinomainen, mutta niin kuin on kuultu, Euroopan unioni ja sen tuomioistuin on se, joka säätää Suomelle lait, ainakin niiden reunaehdot, niin tiukasti, että hyvästä järjestelmästä on pakko jossakin vaiheessa luopua, ja tämä on tietysti häpeäksi Euroopan unionille ja sille, että sen edessä pitää näin nöyristellä.

Nyt meillä on toisessa käsittelyssä hallituksen esitys, jota valiokunta on jonkin verran korjannut, ja tämä esitys on edelleen sekava, vaikeaselkoinen, ja kaiken kaikkiaan sen kokonaisvaikutukset ovat ja jäävät hyvin epäselviksi. On ikävää, että äärettömän tärkeää lainsäädäntöä, yritys- ja pääomaverolainsäädäntöä, säädetään tietoisena siitä, että järjestelmä on sekava, vaikea ja sen kokonaistaloudelliset ja työllisyys- ja muut vaikutukset ovat epäselvät. Tässä mielessä todella, niin kuin eräät asiantuntijat ovat sanoneet, kysymyksessä on hyppy tuntemattomaan.

Kun Euroopan unioni ja EY-tuomioistuin on tässä se todellinen taustavoima, niin toinen todellinen taustavoima näyttävät olevan sosialidemokraatit tässä hallituksessa, jotka ovat tätä valmistelua johtaneet ja vieneet eteenpäin. Erityisesti tältä osin osuu silmiin se, mielestäni hyvin vakava kysymys, että tässä eriytetään pääomaverokanta ja yhteisöverokanta. Miksi keskusta on hyväksynyt tämän eriyttämisen? Mihin tämä johtaa, on mielenkiintoinen kysymys. Nythän tiedetään, että yritykset, nämä valtavan suuret yritykset ja vähän pienemmät yritykset, pystyvät jatkuvasti, ikävä sanoa, mutta kiristämään tai uhkaamaan sillä, että ne siirtävät tuotantoaan ja työpaikkoja ulos maasta, ellei yritysverokantaa jatkuvasti alenneta ja yritysten verorasitusta kevennetä. Samaa eivät voi tehdä ne, jotka ovat pääomaverotuksen kohteena.

Maa- ja metsätalous, onko keskusta unohtanut maa- ja metsätalouden, kun se antoi tämän eriytymisen tapahtua niin, että se tapahtuu jopa niin merkittävästi, että yritysveropuolella verokanta alenee 29:stä 26:een, mutta pääomaverotuksen puolella vain 29:stä 28:aan? Mielestäni maaseudun, maa- ja metsätalouden, kannalta tämä on äärettömän vakava, huolestuttava ja vahingollinen eriyttäminen, mikä tässä nyt pääsee tapahtumaan. Miksi johtava hallituspuolue on antanut näin tapahtua? Tässä ei ole syyllinen Euroopan unioni, vaan tämä on nyt rähmällään oloa sosialidemokraattien edessä.

Herra puhemies! Todellakaan tämän uudistuksen kokonaishintaa ei ole täällä kukaan uskaltanut arvioida. On sanottu, että yritykset saavat 550 miljoonaa euroa kevennystä. Se voi hyvin pitää paikkansa, se on yksi laskelma, mutta mitkä ovat oheisvaikutukset, seurannaisvaikutukset eri tavoin? Niitä ei tässä nopeassa aikataulussa eduskunnassa pystytty selvittämään. Sen tähden tämä on hyvin arveluttava uudistus siinä muodossa, missä se meillä nyt käsittelyssä on.

Tämä on erittäin tärkeä kokonaisuus yrittäjyyden kannalta. Kaiken kokoiset yritykset ovat meille äärettömän tärkeitä työllisyyden kannalta, tulonmuodostuksen kannalta, aluepolitiikan kannalta ja koko kansantalouden kannalta. Työllisyys on meillä hyvin vaikeassa tilanteessa: Työttömyys on kasvussa, työpaikkojen menetykset ovat arkipäivää ja tosiasia koko ajan. Sen suhteen ei olisi varaa ottaa mitään riskejä.

Edelleen, veronsaajien, valtion, kuntien ja seurakuntien, kannalta, tämä uudistus on epävarmalla pohjalla. Kukaan ei voi sanoa varmasti, miten tämä järjestelmä muuttaa verotuottoja. Varmasti tuo 550 miljoonaa, josta nyt on paljon kuultu, on veromenetys, koska se lasketaan yritysten voitoksi. Jos veropohja näin pääsee rapautumaan ja järjestelmä sitä suosii, silloin olemme sillä tiellä, mistä eilen muun muassa ylijohtaja Anne Brunila varoitti, että joudumme kierteeseen: palveluja heikennetään, verotulot alenevat jne. Sen tien päässä ei ole hyvinvointi-Suomi vaan todellakin pahoinvointi-Suomi, jossa vaikeuksissa olevat ihmiset kärsivät eniten.

Herra puhemies! Meillä on kuitenkin nyt tämä esitys tässä vaiheessa. Täällä ministeri Pekkarinen, ed. Ala-Nissilä ja monet muut myönsivät, että tähän jää valtavan paljon ongelmia. He vähättelivät tietysti virkansa puolesta niitä, mutta selvästi oli havaittavissa, että hekin myönsivät, että monta ongelmaa jää, vakavia kysymyksiä, jotka odottavat vielä ratkaisuja. Siksi tämän uudistuksen seuranta on tavattoman tärkeää ja korjausten aikaansaaminen nopeasti, kun ne ilmi tulevat, on välttämätöntä.

Kun kuitenkin tässä uudistuksessa liikutaan näin vaikeissa tilanteissa ja edessä on uudistusten läpivieminen, niin olen omalta osaltani miettinyt yli juhannuksen, miten tähän kokonaisuuteen nyt pitäisi suhtautua. Kysymys ei tässä tilanteessa ole peruuttamattomasta lainsäädännöstä, vaan tässä on lainsäädäntö, jota voidaan jo ensi syksynä tai ensi vuonna, minä ajankohtana tahansa, muuttaa, korjata, ja siihen on tietysti syytäkin ja se on välttämätöntä. Kun tällaisesta peruuttamattomasta — kenenkään hengestä tai elämästähän tässä ei ole suoranaisesti kysymys — asiasta ei ole kysymys, niin katson, että voin äänestää uudistuksen puolesta tässä toisessa käsittelyssä, niin että uudistus tulee voimaan, vaikka samalla sydäntä särkien minäkin totean, että hyvä nykyjärjestelmä joudutaan näin siirtämään historiaan ja paljon huonoa ja epävarmuutta sisältävä järjestelmä ottamaan käyttöön. Mutta tarkka seuranta ja korjausten tekeminen, kun tarve ilmenee, on välttämätöntä. Tässä mielessä toivoisin hallitukselta nöyrää mieltä tunnustaa tosiasiat ja ryhtyä toimenpiteisiin viipymättä, ja miksei jo heti, kun esimerkiksi ministeri Pekkarinen luetteli kolme tärkeää asiaa, jotka tässä on huonosti. Miksei hallitus voisi jo tänä vuonna tehdä niihin korjaukset niin, että ne tulisivat voimaan vaikkapa jo ensi vuoden alusta samaan aikaan, kun ilmeisesti tämä koko uudistus on tarkoitettu tulemaan voimaan?

Jari  Koskinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! — Jaha, hetken jo luulin, että täällä on uudet kellotukset, kun tuli 51 minuuttia tuohon tauluun, mutta älkää olko huolissanne, vähempi aika riittää.

Ensiksi kannatan ed. Sasin ehdotusta siitä, että paketti hylätään eli käsittelyssä oleva yritys- ja pääomatuloverouudistus. Miksi hylkääminen? Voi helposti perustella, että koska viime viikolla suoritetuissa äänestyksissä meidän hyvin perusteltuja, tarpeellisia muutosesityksiämme ei eduskunta hyväksynyt, jäljelle jää sitten vaihtoehto joko hyväksyä tämä huono paketti tai hylätä tämä huono paketti ja odottaa ja edellyttää, että hallitus valmistelee paremman yritysverouudistuksen.

Nykyinen järjestelmä, joka on toiminut hyvin ja tuottanut ennätysmäisesti valtiolle, olemme kaikki olleet siihen tyytyväisiä, on oma juttunsa. Jos sitä vertaa sitten hallituksen esitykseen, mikä nyt täällä on toisessa käsittelyssä, tähän väliin jää n kappaletta erilaisia malleja. Kaikkia niitä olisi voinut tarkastella, ja varmasti moni niistä malleista olisi ollut huomattavasti parempi kuin tämä nyt käsittelyssä oleva malli.

Täällä on myös ed. Ahteen suulla todettu, että verohallinnolla pitää olla aikaa tehdä muutoksia. Tämä pitää paikkansa. Hallinnon kyllä myös pitää joustaa siinä mielessä, että kun tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen, siinä yhteydessä hallintokaan ei voi päiviä ja työtunteja pelkästään laskea.

Viime viikolla teimme muutaman tärkeän muutosesityksen. Ensinnäkään me emme haluaisi kiristää osinkojen verotusta niin ankarasti kuin nyt tässä esityksessä tehdään. Toinen asia, mistä äänestimme, oli osuuskuntien asema. Jos ykköskäsittelyssä olisi hyväksytty se, että myös osuuskunnista voitaisiin verovapaasti osuuspääoman korkoa nostaa 5 000 euron edestä eikä 1 500:aa euroa, olisi tämä osuuskuntaongelma tullut hoidettua kokonaisuudessaan. Nyt sinne jäävät ne noin 15 000 maanviljelijää, joita hallitus haluaa sitten erityisesti rangaista tällä osuuskuntia kaltoin kohtelevalla esityksellä.

Samoin meillä oli esitys myös siitä, millä tavalla hoidetaan ne yhtiöt ja yritykset, joista ministeri Pekkarinenkin täällä puhui, eli ne yritykset, joilla ei ole juurikaan nettovarallisuutta, jotka sitten sieltä nostavat osinkoja, jotka menevät ansiotulolle. Jos olisi hyväksytty meidän esittämämme 5 000 euron alaraja myös siihen kohtaan, nämäkin yritykset olisivat tulleet hoidettua ja samalla myös ne yritykset, jotka tulevaisuudessa perustetaan, ja kun yritys lähtee alussa liikkeelle, sillä ei voi olla nettovarallisuutta.

Neljäs asia meidän muutosesityksissämme koskettaa kasvuhakuisia perheyrityksiä, joita rankaisee tämä niin sanottu kateusvero. Tämä muoto, mitä hallitus on esittänyt, tämä 90 000 euron katto, vaikkakin varallisuusverotuksella lievennettynä, kohtaa noin 2 000:ta suomalaista yritystä ja noin 3 000:ta yrityksen omistajaa, eli erittäin pientä joukkoa tällä yhdellä muutoksella ajetaan takaa. Olennaista tässä on se, että suomalaisessa yritysmaailmassa 90 prosenttia yrityksistä on niitä, jotka eivät halua kasvaa. Niillä ei ole tavoitteena kasvuhakuisuus, vaan ne ovat tyytyväisiä nykyiseen olotilaansa. Mutta juuri nämä yritykset, joita tämä niin sanottu kateusvero koskettaa, ovat niitä yrityksiä, jotka ovat voimakkaasti kansainvälistymässä, jotka haluavat kasvua, jotka sitä kautta myös pystyisivät luomaan työpaikkoja Suomeen.

Herra puhemies! Pikkuisen ihmetyttää myös se, mikä kiire on luopua yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä. Järjestelmä on toiminut erittäin hyvin, kaikki ovat olleet siihen tyytyväisiä. Jos jossain päin Eurooppaa ollaan muuttamassa hyvin toimivaa mallia huonosti toimivaan malliin, onko se sitten perustelu? Voi olla, että kun katsotaan lukuja ja seurataan Euroopan taloustilannetta, huomataan, että Euroopan talousalue ei ole kuitenkaan dynaamisin talousalue tällä hetkellä maailmassa. Voisiko olla ehkä yksi syy siihen se, että yritysverotuksessa ei ole pystytty tekemään hyviä ratkaisuja eikä sellaisia, jotka tukisivat ja kannustaisivat yrittäjyyteen?

Herra puhemies! Vielä lopuksi tämä myytti tästä 550 miljoonasta eurosta, mikä täällä moneen kertaan on todettu. Se laskelma siitä, paljonko yrityksillä verotus alenee, lähtee siitä, että tehdään 3 prosentin staattinen laskelma: 3 prosenttia alennetaan yhteisöverokantaa ja nykyisestä kannasta otetaan 3 prosenttia pois, päästään 550 miljoonaan. Kukaan ei tiedä, miten tulee käymään.

Samassa hallituksen esityksessä sivuilla 49—51, missä arvioidaan näitä taloudellisia vaikutuksia, on myös toisenlaisia lukuja. On arvioitu sitä, että osinkojen verotuksen kiristäminen tuottaa noin 100 miljoonaa euroa lisää valtion kassaan. Kun vakuutusyhtiöiden ja pankkien sijoitusomaisuus pannaan ketjuverotukselle, alkuperäinen arvio oli se, että se saattaa tuottaa jopa 200 miljoonaa euroa valtiolle. No, nyt hallitus tuli vastaan siltä osin, että kaikki osingot eivät mene ketjuverotuksen piiriin, pankeilla ja vakuutusyhtiöillä ainoastaan 75 prosenttia. Loogista ehkä olisi arvioida, että se putoaakin 200 miljoonasta 150 miljoonaan euroon.

Lisäksi pitää muistaa, että kohta käsittelyssä on myös hankintameno-olettaman kiristäminen ja se kiristys tietää valtiolle verotuloja kymmeniä miljoonia euroa lisää. Summa summarum: Kukaan ei pysty tarkasti arvioimaan, mitkä nämä vaikutukset ovat, mutta missään nimessä ne eivät ole kuitenkaan sitä 550:tä miljoonaa, mikä tulee pelkästä staattisesta laskelmasta. Kannattaisi muistaa tämä kokonaisuus tässä asiassa kuitenkin.

Jyri Häkämies /kok:

Arvoisa puhemies! Aivan aluksi tästä käsittelyaikataulusta, johon muun muassa valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja ed. Ala-Nissilä viittasi, siis siihen kiireeseen, joka tällä eduskuntakäsittelyllä oli paitsi verojaostossa myös täällä isossa salissa, että verohallinto tarvitsee tietyn ajan, jotta näitä uusia perusteita voidaan ensi vuodesta alkaen soveltaa. Näin voi olla, mutta hallitus teki kaikki keskeiset poliittiset linjanvetonsa marraskuussa, eduskunnalle tämä esitys annettiin huhtikuussa. Hyvä kysymys kuuluu, miksi tuo uudistuksen valmistelu pykälämuotoon perusteluineen hallituksen taholta puoleksi vuodeksi lähes jäädytettiin, koska kyllähän se käsittelyn aikataulu taas kesäloman osalta oli tiedossa. Tähän olisi voinut esimerkiksi valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja ed. Ala-Nissilä helmi—maaliskuussa kiirehtiä hallitusta ja todeta, että tämä vaatii perusteellisen, hyvän käsittelyn täällä eduskunnassa, mutta ei silloin noita puheenvuoroja kuultu.

Lopputuloksena on siis varsin sekava ja monimutkainen, täynnä poliittisesti valittuja raja-arvoja oleva uudistus, jonka aivan keskeinen kysymys liittyy yhtiöveron hyvitysjärjestelmään. Uskon, että Suomesta ei hevin hallitusta löydy, joka ei olisi yhteisöverokannan laskuun reagoinut, siis verokilpailuun, niin kuin tässä nyt sitten tehdään. Mutta keskeinen kysymys, aivan kuten ed. Koskinen viittasi, oli se, millä tavalla tämä hyvin toimiva, hyvin tuottava osinkoverojärjestelmä olisi pystytty säilyttämään niin, että se olisi edelleenkin kannustanut yrittämiseen, omistamiseen ja työllistämiseen.

Kokoomus teki esityksensä viime viikolla. Me esitimme, että veronalaisuuden rajaksi määritetään 50 prosenttia eikä 70, niin kuin hallitus esittää, ja edelleen, että olisi säädetty 5 000 euron verovapaus osingoille. Tällä olisi hoidettu monta ongelmaa, jotka kiistatta tämän uudistuksen myötä eteen tulevat. Tällä olisi turvattu yrittämisen kannustavuus, olisi pelastettu ne pienet yhtiöt, joitten nettovarallisuus on pieni. Tämä 5 000 euron verovapaus olisi pelastanut nämä yritykset, ja olisi kannustettu suomalaisia osakesäästäjiä, joita siis on yli 800 000, edelleenkin säästämään osakeomistuksen muodossa suomalaisia yhtiöitä. Näillä kolmella muutoksella tämä esitys olisi huomattavasti parantunut, ja kun siihen vielä liitetään tämä ketjuverotus eli ne muutokset, tarpeet, jotka liittyvät siihen, miten pankkien ja vakuutusyhtiöitten sijoitusomaisuutta verotetaan kokoomuksen mallin mukaisesti, me olisimme kyllä suosineet suomalaista, mutta kysymys kuuluu: Mitä pahaa siinä on, ed. Bryggare?

Aivan lopuksi, arvoisa puhemies, tuore Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen yhteenveto tai raportti yritysverotuksen seurauksista — otan siitä esille vain yhden kohdan, joka huolestuttaa aivan erityisesti kokoomusta. Olemme useaan kertaan viitanneet asian valmistelun aikana tähän ongelmaan, mutta hallitus on ollut kovin kovakorvainen, niin kuin olemme saaneet havaita. Suora sitaatti Vattilta, siis Valtion taloudelliselta tutkimuskeskukselta, jota tuskin voidaan miksikään elinkeinoelämän juoksupojaksi syyttää, toteaa seuraavasti: "Uudistuksen erityinen väliinputoajaryhmä ovat varakkaat keskikokoiset listatut yhtiöt, joissa suomalaisilla yksityishenkilöillä on merkittävä omistus tai äänivalta, ja näiden osakkaat. Varallisuusverotuksen ja osinkoverotuksen kertaantuminen vähentää omistajien kannustimia jatkaa omistustaan näissä yhtiöissä. Uudistus saattaa siten lisätä tällaisten yhtiöiden siirtymistä ulkomaiseen omistukseen." Ja kysymys kuuluu: Tätäkö punamulta haluaa, että perinteisiä suomalaisia perheyrityksiä tämän uudistuksen johdosta viedään ulkomaiseen omistukseen ja sitä kautta päätäntävaltaa ja työllisyyttä pitkässä juoksussa siirtyy Suomen rajojen ulkopuolelle?

Arvoisa puhemies! Näillä perusteilla yhdyn siihen kokoomuksen kantaan, että tämä uudistus tässä yhteydessä pitää hylätä ja käynnistää uusi valmistelu, joka tähtää siihen, että se kannustaa omistamiseen, yrittämiseen ja työllistämiseen ja sitä kautta myöskin investoimiseen.

Jere Lahti /kok:

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajakollegat! Täällä on puhuttu tästä verouudistuksesta varmasti aivan riittämiin. Se on ruodittu läpikotaisin ja yksityiskohtaisesti. Haluaisin kuitenkin vielä tässä tarkastella muutamaa seikkaa ennemmin pragmaattisesti, koska yritysten toimintalogiikka on sellainen, että siinä pitää ottaa huomioon ne keskeiset elementit, jotka merkittävästi vaikuttavat yritysten ratkaisuihin.

On selvää, että tämän verouudistuksen hyviä puolia ovat veronkevennykset — yhtiöveronkevennys, joka on 555 miljoonaa euroa tarkalleen — mutta täällä on paljon puhuttu siitä, kuinka se vaikuttaa työllisyyteen investointien kautta. Rohkenisin väittää, että yritykset katsovat ensisijaisesti toimintaympäristöään, minkälaisia kasvun mahdollisuuksia se tarjoaa, ja sitä kautta perusteita investoinneille, ei niinkään verotuspäätöstä. Totta kai se resursoi yrityksiä, mutta tilanteessa, jossa toimintaympäristö ei näytä houkuttelevalta investoinneille, tämä 555 miljoonaa euroa tulee jäämään yrityksiin puskureiksi tulevaisuuteen sitten ehkä investointeina, mutta ennen kaikkea uskoisin niin, että se tulee korotettuina osinkoina menemään erilaisille ulkomaisille sijoitusyhtiöille. Sen vaikutus työllisyyteen ei siis ole merkittävä.

Täällä on hyvin vähän katsottu omistajapuolta ja pääomaverotuksen vaikutusta. Tuo prosenttiyksikön keventäminen ja yleensä ottaen näitten kahden pääoma- ja yhteisöverokannan eriyttäminen toisistaan on mielestäni hyvin huonosti perusteltu. Erityisesti omistajaverotuksen kiristäminen on hyvin vaarallista. Sen seuraamukset ovat arvaamattomia. Niitä ei voida pätevästi ennustaa. On ymmärrettävää, että pääoma hakee aina parasta mahdollista tuottoa. Pääoma on yhtä kuin omistajat, omistajien intressi, omistajien riski yritystoimintaan, ja omistajat käyttäytyvät sen mukaisesti. Tätä seikkaa minusta täällä ei ole riittävästi tuotu esille eikä ainakaan painotettu. Tästä seuraa se, että sijoittajien mielenkiinto pörssiä kohtaan tulee laimenemaan. Pörssi näivettyy sen seurauksena ja yritysten arvo laskee. Aliarvostetut yritykset puolestaan ovat houkuttelevia ostokohteita ulkomaisille yrityksille, ja tämän vaikutukset työllisyyteen ovat edelleen arvaamattomat. Varmaa on vain se, että nettotyöllisyyteen ne vaikuttavat meillä kielteisesti. Tästä on kaiken aikaa, joka päivä, luettavissa esimerkkejä.

Toisin päin ajatellen suomalaisten yritysten laajentuminen ulkomaisten yritysten ostoilla on nyt tehty kalliimmaksi, kun pääsääntöisesti nämä ostot rahoitetaan tai maksetaan omilla osakkeilla, jotka ovat siis laskeneet. Näin ollen ostaminen tulee kalliiksi eikä ole mahdollista, ja sen vaikutus sitten yrityksen laajentamiseen ja työllisyyden parantamiseen on poissuljettu.

Osuuskuntien kohtelu on moneen kertaan ollut täällä esillä, eikä voida ymmärtää niitä perusteita, miksi osuuskuntia kohdellaan niin eri tavalla kuin listaamattomia yrityksiä. Keskeinen ongelma ja uhka tässä on se, että osuustoiminta näivettyy, häviää. Se on helppo muuttaa osakeyhtiöiksi ja sitä kautta tietyllä tavalla tämän yhteisömuodon tarjoamat edut yrittäjille poistuvat käytöstä.

Elinkeinoelämä on omalla tavallaan jo liputtanut tämän ratkaisun osalta. Erityisen valitettavana voidaan vielä yksi seikka lisätä tähän, ja se on se, että käyttöomaisuus, osakkeitten myyntivoiton vastapuoli, sen tappioitten vähentäminen, on poistettu ja sitä kautta on myöskin poistettu mahdollisuus yrityksille perustaa yhtiöitä, joilla haetaan uutta liiketoimintaa. Riskiä on voitu minimoida sillä, että se tappio, mikä näistä tytäryhtiöistä on syntynyt, on ollut verotuksessa vähennyskelpoista. Kynnys on ainakin noussut merkittävästi lähteä kokeilemaan näillä yrityksillä uutta liiketoimintaa, ja se kaikki merkitsee kaventuvia mahdollisuuksia työllistää sitä kautta ihmisiä.

Elinkeinoelämä on pääsääntöisesti tuominnut tämän verouudistuksen. Jo tässä vaiheessa voidaan nähdä sen kielteiset vaikutukset. On varmaa, että tässä tulee, niin kuin hallituksen osalta on jo myönnetty, yllätyksiä. On tuntemattomia asioita ja tekijöitä aivan liikaa. Ymmärrän asian niin, olematta sinisilmäinen, että kaikki täällä kuitenkin haluavat Suomen parasta, Suomen kilpailukyvyn parasta ja verojärjestelmää, jolla se toteutetaan, mutta yllättäen näkemykset ovat täysin ristiriitaisia, tarkastelukulmat ovat erilaisia, ja kun tilanne on tämä ja riskit ovat suuret, on minusta erityisesti vastuullista, ettei lähdetä sellaiseen järjestelmään, jota ei voi ennustaa, jonka vaikutuksia ei voida millään tavalla ennakoida, vaan hylätään tämä esitys ja otetaan se lisäaika, mikä tarvitaan uuden, paremman uudistusehdotuksen rakentamiselle. Yhdyn tässä ed. Sasin esitykseen hylätä tämä verouudistus.

Matti Ahde /sd:

Herra puhemies! Ehkä heti ensimmäiseksi pieni vastaus tai kommentti ed. Lahden puheenvuoroon koskien osuuskuntien asemaa nyt tehtävässä veroratkaisussa. Pidän myönteisenä sitä, että valiokunta käsittääkseni täysin yksimielisesti edellytti jatkoselvitystä, joka tehdään ennen kuin vuoden 2005 verotus toteutetaan osuuskuntien asemasta suhteessa osakeyhtiöihin. Asiantuntijalausuntojen mukaan kysymys on kuitenkin niin laajasta muutoksesta, että se edellyttää perusteellisemman selvityksen, minkä eduskunta olisi kyennyt tekemään kesäkuun aikana, meillähän oli tuo kuukausi vielä vajaana käytettävissä tämän uudistuksen läpiviemiseksi valtiovarainvaliokunnassa. Siis kiire oli ilman muuta liian suuri näin suuren asiakokonaisuuden käsittelyn suhteen. Mutta tässä eduskunta on kuitenkin ottanut selvästi kannan ja haluaa, että tämä neutraliteetti osuuskuntien ja osakeyhtiöitten verotuksessa voitaisiin toteuttaa. Erään asian eduskunta kuitenkin ja nimenomaan valtiovarainvaliokunta päätti muuttaa tämän kiireen keskellä, ja se liittyi osuuspankkien verokohteluun. Siinä osuuspankit nyt rinnastettiin ketjuverotuksen osalta näihin osakeyhtiöihin, joihin mielestämme osuuspankkien verotus pitikin rinnastaa. Se on minusta tärkeä muutos hallituksen alkuperäiseen esitykseen nähden.

Mitä tulee tähän varsinaiseen veropakettiin, niin kaikkien keskeisten asiantuntijoitten mielestä se verorakenne, joka Suomessa on ollut 90-luvun voimassa ja joka on ollut hyvin kilpailukykyinen, monilta osin ei sitä enää tänä päivänä ole. Sen takia syntyi tarve ryhtyä uudistamaan, vastaamaan kansainväliseen verokilpailuun. Tätä esitystä tuskin olisi hallituksen toimesta muutoin eduskuntaan esitetty, jos kansainvälinen verokilpailu ei olisi sitä edellyttänyt. Ihan kaikki asiantuntijat ymmärsivät sen, että meillä on tarpeita, erityisesti täällä pääoma- ja yhteisöverokantojen puolella. Kaikkien asiantuntijoitten mielestä tämän esityksen ylivoimaisesti tärkein ja paras osa on tämä yhteisö- ja pääomaverokantojen alentaminen. Tässä vastaan nyt ed. Lahdelle myös. Se, minkä takia sitten yhteisö- ja pääomaverokannat nyt päätettiin eriyttää toisistaan, asia jota monet ovat kritisoineet, johtuu osittain myös veronsaajan intressistä, koska kaikkein kovimmillaan kansainvälinen verokilpailu kohdataan täällä yhteisöverotuksen puolella. Jotta meille syntyy siellä enemmän liikkumatilaa ja veronsaajan intressi kuitenkin jollakin tavalla säilytetään, oli viisasta eriyttää, jotta voidaan laskea yhteisöverokantaa selvästi enemmän, mitä pääomaverotuksen kantaa olisi pystytty laskemaan. Minä pidän tätä ratkaisua oikeana, hyvänä, ja se antaa Suomelle mahdollisuuden reagoida myös tulevaisuuden kansainvälisessä verokilpailussa paremmin tämän mallin pohjalta. Myönnän kyllä, että siihen siirtyy veroteknisesti ja verotuksen yksinkertaisuuden näkökulmasta monia ongelmia.

Mitä muita tärkeitä asioita, niin täällä on voimakkaasti kritisoitu muun muassa sitä, että myyntitappiot tulevat nyt vähennyskelvottomiksi sen jälkeen, kun käyttöomaisuuden asiakirjojen luovuttamisen verotuksesta luovutaan. Samassa yhteydessä päätettiin symmetrian takia — näin hallituksen esitystä perusteltiin — luopua myyntitappioiden tulevasta vähennyksestä. Mielestäni symmetrian vuoksi esitystä voidaan perustella, koska tämän käyttöomaisuuden luovutuksen verotuksesta luopumisen ehkä käytännön suurimpana ongelmana on se, että siinä saattaa olla suuri aukko veronsaajan intressin kannalta. Ehkä se on eräs koko tämän paketin suurimmista muutoksista. Sen takia oli tärkeää, että hallitus kuitenkin reagoi veronsaajan näkökannaltakin, tässä tapauksessa nyt myyntitappioitten vähennyskelvottomuusesityksellä. Tällä perusteella sitä pitää ja sitä voidaan puolustaa.

Kaiken kaikkiaan jos katsotaan tämänhetkistä tilannetta, ed. Kallis ja ed. Häkämies, on paljon puhuttu siitä, että tämä vanha veromalli oli hyvä ja toimiva ja edullinen ja yritystoiminnan kannalta positiivinen. Tosiasia kuitenkin on se, että Suomessa uusien yritysten perustamista ei ole tapahtunut tuonkaan kymmenen vuoden aikana, vaan itse asiassa meidän yrityksiemme syntymisen vauhti on ollut huolestuttavan pientä. On ollut välttämätöntä reagoida myös tähän kehitykseen verotuksellisin keinoin, ja kiistatta voidaan sanoa, että tämä 555 miljoonaa, laskennallinen määrä euroina, jonka verran yritysverouudistus nyt verotuksen tasoa alentaa, kyllä pääsääntöisesti kohdistuu kasvuyrityksiin ja luo kasvuyrityksille uusia positiivisia näköaloja ja se pääasiassa myös kohdistuu myönteisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, joidenka verotusta se tulee alentamaan, siis yrityksien verotusta se tulee alentamaan.

Bjarne  Kallis  /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minulla on kyllä toisenlainen käsitys, mihin nämä rahat menevät. Ne eivät kyllä mene kasvuyrityksille eivätkä mene myöskään tavallisille osakeyhtiöille, vaan kyllä ne menevät pääasiallisesti pörssissä noteeratuille yhtiöille, joiden yhteisövero laskee 3 prosenttiyksiköllä. Kyllä pörssissä noteerattujen yhtiöiden voitot yhteensä muodostavat pääosan yritysten voitoista. Ja kun pörssissä noteeratut yhtiöt ovat hyvin pitkälle ulkomaalaisten omistuksessa, niin voi sanoa, että osa, ja huomattava osa, 550 miljoonasta eurosta valuu ulkomaille. Ulkomaalaisten asema ei parane ollenkaan, koska he ovat aikaisemmin maksaneet lähdeveroa, he maksavat jatkossakin lähdeveroa, mutta todennäköistä on, että pörssissä noteerattujen yhtiöiden osingonmaksukyky paranee ja osinko menee ulkomaille, huomattava osa menee ulkomaille.

Jere Lahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Ahde otti muutamaan seikkaan kiinni, ja haluaisin osaltani vielä tuoda esille ja korostaa sitä, että tässä oikeastaan suurimmassa ja vaikuttavimmassa muutoksessa, käyttöomaisuusosinkojen myyntivoittojen vapauttamisessa ja tappioitten vähennyskelvottomuudessa, on todellakin sitä dramatiikkaa, jonka me tulemme vasta tulevaisuudessa näkemään. Se, että myyntivoitot täysin vapautetaan, kiihdyttää näitten yritysten realisointia ja ilmeisesti vie samalla työpaikkoja ulos, ja toisaalta, toistan, se, että vähennykset eliminoidaan, ei nosta suomalaisten yritysten intoa perustaa tytäryhtiöitä kehittämään uutta liiketoimintaa, ja se on vakava asia.

Osuuskuntien osalta sanoisin, että on erittäin tärkeätä, että siellä säilyy tuo yhteisömuoto, ja sen takia, että ne eivät muutu osakeyhtiöiksi, olisi syytä korjata pikaisesti tämä epäkohta, mikä nyt tähän lakiin sisältyy.

Jyri Häkämies /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Välillä tulee mieleen, kuinkahan monta verojaostoa tällä eduskunnalla on, kun samasta verojaoston kuulemisesta tulee niin ristiriitaisia näkemyksiä. Yksi verojaoston jäsen sanoo, että lähes kaikki olivat yksimielisiä siitä, että järjestelmää piti muuttaa, kun toinen sanoo, että lähes kaikki kuullut asiantuntijat olivat sitä mieltä, että nykyinen, voimassa oleva järjestelmä on parempi kuin tämä tuleva, josta nyt olemme päättämässä. Hallitus inttää ja hokee koko ajan, että 550 miljoonaa tulee, ja kyllä tulevat mieleen Tuntemattoman sotilaan Lahtisen sanat: "Menes valittaan nälkääsi, niin lyödään semmoinen rätinki eteesi, jossa todistetaan, ettei sinulla voi olla nälkä." Tuntuu siltä, että kun yritykset ja yrityselämän järjestöt sanovat, että tämä ei kannusta, tämä sorsii suomalaista omistusta ja yrittämistä, niin hallitus vain hokee, että 550 miljoonaa tulee, olkaa tyytyväisiä.

Matti  Ahde /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ehkä tästä verojaostosta ensinnä. Kyllä käytännöllisesti katsoen suurin osa, meinasin sanoa lähes kaikki, veroasiantuntijoista ymmärsivät sen ja olivat realisteja, että Suomi joutuu luopumaan tästä avoir fiscalista. (Ed. Kallis: Ei pidä paikkaansa!) — Me todennäköisesti olemme sitten kuunnelleet eri korvalla — mutta joka tapauksessa suurin osa veroammattilaisista oli tässä suhteessa täysin realisteja. Sen takia, vaikkapa tämä on ollut hyvä, tämä verojärjestelmä Suomessa, kuitenkin monet asiantuntijat ymmärsivät, että me joudumme uudistamaan verotustamme muun muassa tästä syystä. Tähän Suomi on siis reagoinut. Tässä ei ole siis ristiriitaa, ettei olisi kehuttu olemassa olevaa järjestelmää, sen selkeyttä, mutta samalla ymmärretty, että Suomikin joutuu tilanteeseen, jossa se joutuu yritysverojärjestelmää uudistamaan, ja nyt me olemme sen edessä.

Kaiken lisäksi ed. Lahdelle haluaisin sanoa myös, että eivät kokoomuksen edustajat ole kritisoineet tätä käyttöomaisuuden luovutuksesta kertyneiden voittojen verovapautta. (Ed. Lahti: En minä maininnut kokoomusta!) — Ei, mutta halusin kertoa ed. Lahdelle, että tästä asiasta kuitenkin valiokunta on ollut täysin yksimielinen.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan häkeltyneenä kuuntelee tätä kertomusta siitä, mitä verojaostossa on ollut kuultavana. Arvoisa puhemies! Ehdotan, että perustetaan totuuskomitea, joka selvittää, mitä täällä oikein on tapahtunut.

Bjarne  Kallis  /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minä luulen, että Suomesta ei löydy kuin tästä salista sellaisia henkilöitä, jotka ovat sanoneet, että Suomen pitää luopua nykyjärjestelmästä, koska totuus on se, että me emme tiedä. Niin kuin varsinaisessa puheenvuorossani sanoin, minusta on jopa epäisänmaallista eduskunnan täysistuntosalissa väittää, että meidän pitää luopua, kun hallitus EY-tuomioistuimessa puolustaa järjestelmää henkeen ja vereen.

Mitä tulee sitten näihin asiantuntijoihin ja niihin kysymyksiin, mitä heille asetettiin, en kyllä kaikissa kokouksissa ollut läsnä eikä tapoihini kuulu kertoa, mitä valiokunnassa lausutaan, mutta olin läsnä, kun kolmelle asetettiin kysymys: nykyjärjestelmä kaikkine karvoineen vai uusi järjestelmä kaikkine karvoineen? Tilanne oli 2—1.

Arto Bryggare /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olin mukana 99 prosentissa niistä kuulemisista, joita käytiin. Etujärjestöjen puolella oli selvää kritiikkiä koko järjestelmästä, ja on myönnettävä, että siellä sanottiin, että tämä nykyinen pitäisi säilyttää. Mutta kun kuuntelee veroasiantuntijoita, niitä ihmisiä, jotka seuraavat kansainvälistä kehitystä, niin aivan selkeästi voidaan sanoa, että meidän pitää lähteä tähän mukaan.

Ed. Kallis: Olkaa rehellinen. (Ed. Kallis: Kyllä olen!) Ei valtiovarainministeriössä valmistella asioita, jotka olisivat järjettömiä tai sellaisia, jotka ovat vastoin kansainvälistä kehitystä. Kyllä tätä uudistusta vaaditaan ja se on pääosin loistava panostus suomalaisille yrityksille. Väitän vieläkin, että suurin osa yrityksistä ei edes huomaa kuin tuloverossaan sen, että nyt on tullut uudistusta, veronkevennyksiä, marginaalisia muutoksia. Osakkailla sitten tietysti, rikkaimmilla, käyttöomaisuusosinkojen kohdalla tilanne on se, että kun ne tulevat verovapaina, siinä on omat riskinsä, joista ed. Ahde kertoi. Se on asia, jota kannattaa seurata tarkasti ja katsoa, mihin se johtaa. Sekin on tehty, katsottu, mitä maailmassa muualla tapahtuu. Mielestäni tämä tilanne tällä hetkellä Euroopassa on hyvin hankala. Kuohuntaa on joka suunnassa, ja tämä välttämättä ei aina ole menossa hyvään suuntaan.

Jere Lahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Uskon, että jaamme ed. Ahteen kanssa sen käsityksen, että me joudumme muuttamaan verojärjestelmää, me joudumme muuttamaan tulevaisuudessa yhä tiheämpään tahtiin sitä sopeutuaksemme tähän toimintaympäristöön ja kilpailuun. Mutta tällä kertaa se tehdään tavalla, joka todellakin on käänteinen sille, mitä me tavoittelemme. Me tavoittelemme globalisaatiossa sellaista asetelmaa, jossa Suomi voi laajentaa toimintaansa, mennä kilpailukykyisenä ulos. Nyt käy juuri toisin päin, eli meiltä viedään yritykset ulos ja me näivetymme. Tämä kehitys minusta nyt ei ole toivottavaa.

Lyly Rajala /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen kuunnellut ihmeissäni tätä keskustelua ja lueskellut asioita ja kuunnellut asiantuntijoita sieltä sun täältä. Minä ymmärrän sen, että kun meillä on demari valtiovarainministerinä, niin hän ei välttämättä usko, mitä joku Koneen pääjohtaja Antti Herlin sanoo, mutta ihmettelen, että hän ei usko edes omiaan. (Ed. Kallis: Louekoskea!) Meillä on hyvin joustamaton valtiovarainministeri, kuin seipään niellyt, eli ihmettelen, miksi hän ei usko omiaan, esimerkiksi Suomen Pankin vt. pääjohtajaa Matti Louekoskea, joka tietääkseni kantaa saman puolueen jäsenkirjaa.

Mikko Elo /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Kun täällä aikaisemmissa keskusteluissa on erityisesti nykyistä verojärjestelmää kehuttu siitä, että se on tuonut meille merkittävät investoinnit, niin esimerkiksi aamupäivän keskusteluissa ed. Pulliainen väitti, että tämän uuden uudistuksen myötä investoinnit tulevat laskemaan, mutta, ed. Pulliainen, tähän asti investoinnit ovat joka vuosi laskeneet. Investoinneissa tapahtuu koko ajan muutos siihen suuntaan, että tuotekehitysinvestoinnit lisääntyvät ja kiinteät investoinnit vähenevät. Tämä on se suunta, joka on ollut jo pitkän aikaa.

Puhemies! Toinen asia. Kun täällä nyt todennäköisesti kaikkien kriittisten arvelujen taustalla on se, että osinkoja aletaan verottaa, niin kysyn teiltä: Onko kohtuutonta se, että verotetaan rahan saamisella ansioita tekevää 19,6 prosenttia, mutta sen sijaan keskiverto palkansaaja tai eläkeläinen maksaa 35 prosenttia veroa siitä, että hän tekee työtä tai on aikanaan maksanut eläkemaksuja? Kumpi on kohtuutonta teidän mielestänne?

Matti Ahde /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ihan lyhyesti ja varmaan tähän yhteyteen viimeinen vastauspuheenvuoro. Yhteisöverokannan alentuminen 29:stä 26 prosenttiin varmasti omistajan näkökulmasta katsottuna rohkaisee investoimaan yritykseen, siis omaan yritykseen. Tämä on tämän veropaketin toinen merkittävä, suuri ja tärkeä parannus. Edelleen on todettava, että tämä koko verokokonaisuus yritysverotuksessa on yksi Euroopan kilpailukykyisimpiä. Sitä näyttää olevan pakko täällä korostaa. On aina muistettava, että veron saajallakin on intressit. Ei voi puhua veroista vain verokohteen kannalta, vaikka sekin on tärkeä asia.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Elolle. Minä kiinnitin huomiota vain teidän omaan puheenvuoroonne, jossa te yritysbarometriin viitaten kerroitte, että on aktiivisuuden nousua tapahtumassa, ja totesin, että se ei vielä kertonut sitä, että investointeihin olisi ryhdytty voimakkaasti, millä tässä olennainen merkitys on.

Bjarne  Kallis  /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On turha vetää nämä tavalliset osakeyhtiöt jatkuvasti keskusteluun mukaan, koska me kaikki olemme yksimielisiä siitä, että niitä tämä uudistus suosii. Se on päivänselvä asia. Kukaan ei ole sitä kyseenalaistanut kertaakaan, vaan jokainen on sanonut, että se suosii niitä. Mutta niin kuin monta kertaa on myöskin sanottu, tässä on suuria epäkohtia. Kun investoinneista äsken puhuttiin, niin se, että ei ole ollut viime vuosina tai viime vuonna investointeja, johtuu siitä, että rahat ovat menneet osinkoihin sen takia, että yrityksissä on odotettu tällaista järjestelmää. Sen takia rahaa on pantu mieluummin osinkoihin, on nostettu rahaa osinkoina, kun olisi pitänyt investoida.

Mitä tulee näihin asiantuntijoihin, niin kyllä totuus on se, että minun mielestäni maan parhaat veroasiantuntijat suhtautuivat kyllä erittäin kriittisesti tähän esitykseen ja varsinkin kahteen kolmeen kohtaan ja juuri niihin kohtiin, joita tässä on jatkuvasti tuotu esille.

Jere  Lahti  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vielä lyhyesti tähän debattiin ed. Ahteen kanssa. Haluan korostaa sitä seikkaa, ja se on puhdasta matematiikkaa, että jos yritys saa 3 prosenttiyksikön verotuksen kevennyksen, se on hyvä yritykselle, mutta omistaja laskee oman verotuksensa kiristymisen ja kuinka paljon enemmän se kiristyy, kun yrityksen verotus kevenee ja hänen matemaattinen omistusarvonsa nousee. Nyt tilanne on se, että omistajien saama tulo on pienempää kuin tähän saakka, suhteessa yrityksen tuloon.

Ed. Elon kanssa varmaan olemme samaa mieltä, että työn tekemisellä tienattua on verotettu liian raskaasti. Pääomaverotus on merkittävästi keveämpi. Mutta se on tae sille, että meillä on olemassa yleensä työpaikkoja ja työtä. Meidän täytyy saada alas työn verotusta ja sitä kautta on oltava kansainvälisesti kilpailukykyisiä.

Mikko Elo /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Kun ystäväni, ed. Jere Lahden puheenvuoroa kuuntelin, kyllä siitä tuli se käsitys, että oikeastaan itse asiassa pitäisi kaikkia veroja laskea alas. Tässä olen kyllä peräänkuuluttamassa veron saajankin etujen puolustajia. Niitä ilmeisesti tässä salissa näyttää olevan aika vähän.

Mutta, puhemies, kun ed. Pulliainen, joka on hyvin sitkeä edustaja, (Ed. Pulliainen: On!) toteaa, että investoinnit ovat laskeneet, (Ed. Pulliainen: Ei!) niin minulle ja meille kaikille kansanedustajille on jaettu Teollisuustiedon tiedote, jossa todetaan muun muassa seuraava: "Myönteistä kuitenkin on, että pk-yritykset arvioivat kiinteiden investointien kasvavan reippaasti tänä vuonna." Näin on asianlaita, ed. Pulliainen.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan ed. Elolle: Se kokonaisuus, joka tähän suhdannebarometriin liittyy, on juuri sitä tilauskirjahommaa, ja vain jollakin osalla oli näitä investointihaluja, mutta niitten vaikutus kokonaisuuteen on toistaiseksi vähäinen.

Heidi Hautala /vihr:

Herra puhemies! Tähän yritysverouudistukseen sisältyy hyvin arvaamattomia vaikutuksia, ja juuri tästä syystä vihreät ovat kritisoineet sitä ja kannattavat tämän paketin hylkäämistä. Yksi asia on todellakin varma: totuus selviää vasta sitten, kun elävässä elämässä nähdään, mitä yritykset tekevät.

Haluan kannattaa ed. Pulliaisen tekemää lausumaehdotusta, joka sisältyy vastalauseeseen 3. Sen tarkoitus on se, että hallitus valmistelisi uudestaan yritysverouudistuksen muistakin lähtökohdista kuin kansainvälisen verokilpailun huomioonottamisesta, joka toki on tärkeä, mutta se ei ole ainoa. Me haluaisimme, että vahvasti työllisyysnäkökohdat, ekologiset näkökohdat ja tietysti sitten myös yritysveron tuotto olisivat ohjaamassa yritysverouudistuksen suunnittelua.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Muutama sana tästä prosessista. Kaiken kaikkiaan tässä juhannuksen alla hallituksen esityksiä kaadettiin tänne eduskunnan pöydälle lähestulkoon kottikärryllinen. Tämä ei kyllä täytä hyvän hallintotavan vaatimuksia. Tämä hallitushan vannoo hyvän hallintotavan nimeen, ja olisi toivottavaa, että hallitus noudattaisi silloin omia oppejaan. Tästä rynnäkkötaktiikasta huomautettiin edellistä hallitusta. Silloinen puhemiehemme, puhemies Uosukainen, antoi suoraan sanottuna hallitukselle pyyhkeitä. Tällä tavalla eduskuntaa ei pidä eikä sitä saa laittaa seinää vasten, että rynnäköllä lyhyessä ajassa ajetaan suuria, tärkeitä asiakokonaisuuksia läpi ikään kuin juhannuksella tai kesätauolla uhkaillen. Se ei ole hyvää menettelyä. Tähän on kaikki edellytykset vaatia korjausta. Kun olen saanut olla täällä aika monta vaalikautta, niin tämä ongelma on pahentunut vuosien saatossa hallituksien nimistä ja puolueista riippumatta. Tässä kyllä joku vastuu on sillä virkamieskunnalla, joka näitä esityksiä sorvailee ja asioita aikatauluttaa, mutta vastuu kulminoituu tietysti jokaisen ministerin kohdalla ministerivastuuseen. Toivoisin, että tähän tulisi ryhtiä.

Sitten tähän tärkeään veropakettiin.

Aivan kuten täällä on todistettu, 3 prosenttiyksikköä veronkevennystä 30 prosentin tasosta on 10 prosentin veronalennus. Eivät tällaisesta eläkeläiset tai palkansaajat osaa varmasti uneksiakaan, että saisivat kertaheitolla 10 prosentin veronalennuksen. (Ed. Sjöblom: Paljonko se kiristyy toisessa päässä?) Niin kuin sanottu, tulee tämä maaginen 555 miljoonaa. Siellä on monenlaisia tilanteita, mutta se tilanne, että oleellinen osa yrittäjäkuntaa saa 10 prosentin veronkevennyksen, tekee sillä sitten mitä tahansa, on kuitenkin faktaa. Sillä voi sitten lähteä spekuloimaan, miten se kohdistuu ja mitä sillä tehdään.

Nyt kysymys kuuluukin: Mitenkä itsekkäitä ovat suomalaiset yrittäjät? Toimivatko he yrityksen hyväksi, näkevätkö he yrityksen parhaan ja toimivat sen mukaan, vai toimivatko he itsekkäästi, lyhytnäköisesti, vain ja ainoastaan omaksi hyväkseen? Vaikka he saisivat kuinka paljon lisää rahaa, niin esimerkiksi valtiontalous tai meidän kansantaloutemme ei voi siitä juurikaan paremmin. He eivät esimerkiksi lisää enää omaa henkilökohtaista kulutustaan, eli sisämarkkinat eivät ylläpidä taloudessa vauhtia, jos se olisi heidän kulutuksensa varassa. Näin kirjoitti muun muassa professori Tikka joitakin aikoja sitten Helsingin Sanomissa, että rikkaitten veronkevennyksillä ei saada enää vauhtia talouteen.

Pitkässä juoksussa tällainen itsekäs, yritysten kassat ja taseet imuroiva politiikka saattaa toimia niin, että se hyvin lypsävä lehmä eli yritys saattaa peräti kuolla lypsäjänsä ahneuteen. Se on kovin epäviisasta. En ole yrittäjä, mutta ymmärrän sen verran, (Ed. Sjöblom: Sen huomaa kyllä!) että on kovin epäviisasta tyhjentää yrityksen kassa. Milläs eväillä se yritys siitä eteenpäin menee? Itse henkilökohtaisesti voi sitten elellä niillä olemattomilla korkotuloilla. Korotkin ovat niin alhaalla, että kun täällä väläytettiin, että myydään firma ja eletään koroilla, niin kyllä varmaan jollain muulla tavalla saa sitten, jos pääomia on käyttää, parempia tuottoja kuin korkotuotoilla. En lähde siinä yrittäjiä neuvomaan, mutta jos he ovat isänmaallisia ja vastuullisia, niin he ajattelevat ensisijaisesti yrityksensä parasta.

Sitten aikaisemmin täällä edustajakollega Bjarne Kallis tyylinsä ja tapansa mukaan puhui paitsi asiantuntevasti myös erittäin hyvin ja kuvaili erittäin hyvin tämän ristiriitatilanteen, joka vallitsee Suomen virallisen politiikan ja tämän veropaketin välillä koskien sitä prosessia, jota käydään EY-tuomioistuimessa. Samoin kuului kokoomuksen suunnalta välihuutoja, että eipä tule vastauspuheenvuoroja. Kun olin varannut tämän puheenvuoroni, en pyytänyt silloin vastauspuheenvuoroa.

Ensinnäkin on vahinko, että ed. Bjarne Kallis ei ole ministeri. Jos tätä veropakettia olisi puolustelemassa tai sitä puoltamassa ed. Bjarne Kalliksen kaltainen ministeri, niin kyllä hän pärjäisi siinäkin väittelyssä hyvin, kun hän oppositioasemastakin tykittää noin perusteellisesti ja ymmärrettävällä tavalla. Hänen argumenttinsa ovat ihan oikeita. Hän päätteli ihan oikein, että on linjaristiriita. Mutta siihen, miksi tuollainen linjaristiriita on syntynyt, on yksi ainoa vastaus, ja se on lyhyt sana, se on aika, aikatekijä. Tämä prosessihan, joka on EY-tuomioistuimessa, on lähtenyt liikkeelle jo aikoja sitten, mutta eduskunta elää reaaliajassa, joskus jopa etuajassa, koska meillä on esimerkiksi tulevaisuusvaliokunta ja me arvaamme jo tulevaisuuttakin. Sen tähden aika ja asiat ovat muuttuneet niin paljon, että pitää reagoida, aivan niin kuin täällä on moneen kertaan myöskin kerrottu verojaoston keskusteluista siihen mittaan asti, että asiantuntijapiireissä ollaan vankasti ja laajasti sitä mieltä, että Suomen pitää tehdä jotakin, ja nyt sitä jotakin ollaan tekemässä.

Hallinnollisissa prosesseissa, niin kuin tiedämme, aikatekijä saattaa asiat joskus outoon valoon, ikään kuin aika hoitaisi asioita pois päiviltä, pois päiväjärjestyksestä. Niin on käynyt tässäkin ristiriidassa, tässä linjaristiriidassa, johonka täällä hyvin havainnollisesti ed. Kallis kiinnitti aikaisemmin tänään huomiota. Aika on kulkenut sen hallinnollisen prosessin ohi. Nyt pitää toimia, ja nyt toimitaan. Tämän vuoksi on käymässä sillä tavalla, että kun tämä veropaketti tänään hyväksytään — niin uskon — niin samalla tämä ratkaisu mitätöi EY-tuomioistuimessa vireillä olevan prosessin.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Haluan vielä korostaa sitä, kuinka hyvin toimiva nykyinen verojärjestelmä on. Se on kattava. Kaikkia tuloja verotetaan yhteen kertaan, mutta vain yhteen kertaan. Kaikki tuloluokat, eri tyyppiset tulolähteet, ovat samassa asemassa, ja järjestelmä toimii johdonmukaisesti ja hyvin. Nyt hallitus esittää, että luodaan järjestelmä, jossa kaikissa tilanteissa ei kyetä turvaamaan pääomatulojen yhdenkertaista verotusta ja monessa tilanteessa ajaudutaan kahdenkertaiseen verotukseen ja jossa muun muassa lainaa ja osakesijoitusta kohdellaan eri tavalla. Tämä on ongelma. Mielestäni tässä maassa pitää kaikkia kohdella yhdenvertaisesti ja on väärin, että sellainen yritys, jolla on resursseja sijoittaa verosuunnitteluun, verokikkailuun, menestyy paremmin tällä verokikkailulla kuin tekemällä rehellistä liiketoimintaa. Kokoomus lähtee siitä, että tasavertaisesti kaikkia pitää kohdella eikä antaa mitään veroetuisuuksia joillekin ryhmille. Vain se on oikeudenmukaista yhteiskuntapolitiikkaa.

Täytyy sanoa, että kyllä tämän muutoksen keskeinen vaikutus on se, että yrittäjän kannattaa jatkossa antaa lainaa yritykselle eikä enää sijoittaa pääomaa tuohon yritykseen, koska tuon lainan koron yritys saa vähentää ja se on vain yhteen kertaan verotettua omistajalle, kun sen sijaan mitä tulee sijoitukseen, niin tältä osin tuo osinko verotetaan kahteen kertaan osittain. Tämä on erittäin paha epäkohta tämän koko uudistuksen osalta ja tulee johtamaan merkittäviin käyttäytymismuutoksiin, ja totean, että muun muassa Suomen Pankki on vakavasti kiinnittänyt huomiota tähän.

Toinen keskeinen ongelma on tytäryhtiötalouden syntyminen. Tällä hetkellä, aivan totta, me suomalaiset suosimme kotimaista omistusta. Kaikissa tilanteissa suomalaista omistajaa verotetaan pääomatulosta vain yhteen kertaan. Ulkomaista omistajaa verotetaan, riippuen hieman verosopimuksesta ja kotivaltion lainsäädännöstä, yhteen kertaan tai enintään kahteen kertaan. Suomalainen omistaja on tässä joko samalla viivalla tai paremmassa asemassa. No, nyt mennään sitten järjestelmään, jossa ensin suomalaista yritystä verotetaan ja sen jälkeen omistajaa vielä 70-prosenttisesti osinkotulosta (Ed. Sjöblom: Plus omaisuusvero!) — Plus omaisuusvero ja muita veroja. — Mitä tulee ulkomaalaiseen omistajaan, niin tältä osin, kun valitsee valtion oikein, jossa on sopiva verosopimus, pääsee tilanteeseen, jossa osinkoa verotetaan vain yhteen kertaan. Tietysti se johtaa siihen, että omistusta siirretään Suomesta niihin valtioihin, joissa voidaan tuon osingon osalta päästä vain yhdenkertaiseen verotukseen, ja tullaan näkemään lähikuukausien aikana, että käyttäytymismuutos on merkittävä. Tämä merkittävällä tavalla heikentää Suomen taloutta ja vie meitä kohti tytäryhtiötaloutta. Se on selvästi väärä ratkaisu, väärä päätös, hallitukselta.

Puhemies! Täällä on pitkään puhuttu EY-tuomioistuimen käsittelystä. Se johtuu siitä, että on tehty valitus EY-tuomioistuimelle, tai oikeastaan Suomessa hallintotuomioistuimelle, ja valitus on sitten viety ratkaistavaksi EY-tuomioistuimeen, Ruotsissa saadusta Nordean osingosta ja siitä, eikö tuosta osingosta pitäisi myöskin saada yhtiöveron hyvitys. No, jäämme odottamaan, mikä ratkaisu syksyllä tulee, mutta tämä tapaus ei ole missään tapauksessa rinnastettavissa autoverotapaukseen. Nimittäin EY-tuomioistuin voi katsoa pahimmassa tapauksessa, mitä en usko, että Suomen järjestelmä ei ole yhteensopiva sisämarkkinasäännösten kanssa, mutta tuomioistuin ei tule missään tapauksessa velvoittamaan sitä, että Suomen valtio joutuisi korvaamaan suomalaisille omistajille tai ulkomaalaisille omistajille sen, että he eivät ole saaneet yhtiöveron hyvitystä. Meille tulee vain velvollisuus muuttaa meidän pääomaverojärjestelmäämme ja tehdä siitä sisämarkkinasäädösten mukaisesti yhteensopiva, ja siinä meillä on, jos katsomme, mitä muut maat yleensä tekevät, aivan riittävästi aikaa. Yleensä verolait tehdään syksyllä, ja se voidaan tehdä syksyllä, mutta aivan hyvin se voitaisiin tehdä myöskin hyvän valmistelun perusteella ensi vuoden aikana. Se pelottelu siitä, että kaiken pitäisi olla valmiina samana päivänä, kun tuomioistuimen ratkaisu tulee, ei tässä tapauksessa ole merkittävä eikä edes oikea.

Kun on sitten peloteltu sillä, että kun ei ole tiedossa, mikä EY-tuomioistuimen ratkaisu on, tässä tilanteessa yrittäjät joka tapauksessa muuttaisivat käyttäytymistään. Tämä on helppo estää sillä, että hallitus esimerkiksi lupaa, että seuraavan kahden vuoden aikana ei tehdä mitään muutoksia pääomaverojärjestelmään tai että jos tehdään, osingot eivät joudu kahdenkertaiselle verotukselle. Tällä tavalla olisi voitu estää se tämän ja viime vuoden aikana tapahtunut yritysten kassojen rohmuaminen, mikä nyt vaarantaa Suomessa investoinnit.

Mitä tulee sitten tähän veronkevennykseen, niin aikoinaan kun pääomaverojärjestelmä luotiin, veroprosentti oli 25. On ollut tiettyjä perusteita suhdannepoliittisista syistä nostaa sitä prosenttia, kun meillä on mennyt yhteiskunnassa hyvin. Silloin kun meillä on yritysten osalta vaikeuksia, on luonnollista, että sitä prosenttia myöskin lasketaan vaatimatta mitään hyvitystä tai kompensaatiota siitä prosentin laskemisesta. Olkoon haarukka vaikka 25—29 ja todetaan, että suhdanteitten mukaisesti tässä välillä kuljetaan vuodesta toiseen ja tällä tavalla pidetään huolta siitä, että yritysten kilpailukyky säilyy. Pitää muistaa siis se, että meillä on 4 prosenttia korotettu tuota pääomaveroa ja nyt on vain sen osittaisesta laskemisesta kysymys.

Mielenkiintoinen kysymys tämän koko uudistuksen yhteydessä on se, kenenkä ehdoilla tämä uudistus on tehty. Täytyy sanoa, että alkuvaiheessa Arvelan työryhmä oli veroasiantuntijoista koostunut työryhmä, joka ei katsonut tätä uudistusta lainkaan kansantaloudellisesta näkökulmasta, vaan pelkästään juristien näkökulmasta, millä tavalla voitaisiin rakentaa jossakin määrin veropoliittisesti tarkoituksenmukainen ratkaisu. Tältä osin voi sanoa, että lopputulos ei ollut hyvä, mutta siinä oli tietty veropoliittinen näkökulma. Sen jälkeen, kun asia joutui poliittiseen käsittelyyn, täytyy sanoa, että asiat on sotkettu.

Sanon: Arvelan työryhmän esitys oli parempi kuin hallituksen esitys. Se oli selvästi rohkeampi, ja silloin, kun järjestelmää mennään perusteiltaan muuttamaan, tehdään huonompi järjestelmä, täytyy myöskin saada selkeitä muita etuisuuksia järjestelmän muuttamisesta. Arvelan työryhmähän muun muassa esitti samaa kuin globalisaatiotyöryhmä eli korkeimman tuloveroprosentin pitäisi olla 50 ja varallisuusvero pitäisi kokonaisuudessaan poistaa.

Mutta mitä hallitus teki tässä poliittisessa harkinnassa, oli se, että tehtiin vain pieniä muutoksia verojärjestelmään, pääomatuloissa 1 prosenttiyksikön kevennys ja yritysverotuksessa 3 prosenttiyksikön kevennys, ja sekoitettiin hyvin toimiva johdonmukainen järjestelmä. Arvelan työryhmä esitti 25:tä prosenttia. Pienten muutosten takia tehdään vakavaa vahinkoa verojärjestelmälle, ja mielestäni tämä poliittinen ratkaisu ei ollut puolusteltavissa.

Tietysti mielenkiintoista on se, sen jälkeen kun virkamiestyö oli päättynyt, millä tavalla poliittisesti asiaa on käsitelty. Täytyy sanoa, että kyllähän tätä asiaa on sosialidemokraattien ehdoilla viety eteenpäin. Kaikkein kuvaavin esimerkki on osuuskuntien osuuskorkojen verotus. Kun raja on 1 500 euroa, on tietoisesti valittu sellaiset osuuskunnat, joissa sosialidemokraateilla on keskeinen vaikutusvalta. (Ed. Ahde: 100 euroa olisi riittänyt siihen!) Niiden osingot ovat täysin verovapaita, mutta sitten kun tulevat Metsäliitto ja muut keskustalaisten hallitsemat osuuskunnat, näitten osuuskorothan pannaan sitten 7-prosenttisesti verolle. Mikään ei tässä uudistuksessa ole sen kuvaavampi esimerkki kuin osuuskuntien verotus, missä demarit valvovat omat etunsa ja kepu jää nuolemaan tyhjää. Tässä suhteessa ymmärrän keskustassa sen suuren hermostuneisuuden, joka johtuu yrittäjien pettymyksestä, mutta myöskin siitä, että keskusta näissä kädenväännöissä ei millään tavalla sosialidemokraattien suhteen menestynyt. Meiltä löytyy useita muitakin esimerkkejä, mutta en käy niitä kaikkia tässä yhteydessä luettelemaan.

Olennaista kuitenkin on se, millä tavalla yrittäjät kokevat tämän uudistuksen. Sillä on vaikutusta siihen, millä tavalla talous kehittyy. Kun huhtikuussa julkistettiin tutkimus, jossa 72 prosenttia yrittäjistä katsoi, että tämä uudistus on epäonnistunut ja he mieluummin pitävät nykyisen järjestelmän, joka hallituksen omien laskelmien mukaan on 500 miljoonaa euroa valtiolle tuottavampi, niin olisi silloin pitänyt miettiä, minkälaisia muutoksia eduskunnassa tähän hallituksen esitykseen kaiken kaikkiaan tehdään, jotta voitaisiin luoda järjestelmä, johon yrittäjät ovat tyytyväisiä. Jos he eivät ole tyytyväisiä, ilman muuta on silloin parempi, että luovutaan sellaisesta uudistuksesta, joka haittaa yritystoimintaa.

Arvoisa puhemies! Haluan vain lopuksi todeta sen, että onneksi me elämme demokratiassa. Me, oppositio, kerromme täällä omat argumenttimme, yrittäjät kuulevat ne, hallitus kertoo omat argumenttinsa, miksi se on ollut niin kovapäinen, miksi se ei ole tehnyt muutoksia, miksi väheksyy yritysten esittämiä näkökantoja, ja sen jälkeen seuraavissa vaaleissa yrittäjät ratkaisevat ja kansalaiset, kun näkevät minkälainen työllisyyskehitys tässä maassa tapahtuu, ratkaisevat sen, kuka tässä asiassa oli oikeassa. Silloin demokratia toimii. (Ed. Elo: Kokoomuksen kannatus laskee koko ajan!)

Juhani  Sjöblom /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Elo puolusti täällä veronsaajan etua. Suomen efektiivinen yhteisöverotuotto on pyörinyt vuodesta toiseen noin 3,5 prosentin kahden puolen. Se on Oecd-maista kaikkein kärkiluokkaa. Saksassa esimerkiksi vastaava tuotto on 1,1 prosenttia bkt:sta, vaikka siellä on isommat veroprosentit ja muut järjestelyt. Se osoittaa sitä, että vaikka Suomessa on ollut veroprosentti alhainen esimerkiksi Saksan prosenttiin nähden, tuotto on ollut moninkertainen.

Tämän esityksen heikkouksia on ihan selkeästi se, että verosuunnittelu tulee viemään yrittäjyydeltä tilaa. Selkeyden tilalle tulee monimutkaisuus ja sitten nämä poikkeukset. Täällä oli äsken puhetta tytäryhtiötaloudesta. Tytäryhtiötaloutta tämä esitys tukee selkeästi. Siitä on esimerkkinä tämä, että toiminnallisten tytäryhtiöiden myynti on verovapaata, mutta tappiot, joita tällä hetkellä on varmasti selkeästi enemmän tilastojen mukaan, ovat vähennyskelvottomia, sekä se, kun jätetään omaisuusvero voimaan.

Samoin tämä järjestelmä kannustaa yritysten velkaantumista. Se ei voi olla varsinkaan voimakkaan taantuman aikana kovin hyvä asia, että yritykset ovat velkaantuneet, mutta tämä järjestelmä tulee kannustamaan yrittäjien velkaantumista. Häpeällistä tässä hallituksen toiminnassa on se, että ei ole tehty perusteellisia kokonaisselvityksiä, ennen kuin tämä esitys annettiin tänne eduskuntaan.

Miten tämä esitys vaikuttaa suomalaiseen omistukseen, suomalaiseen yritystalouteen ja työllisyyteen ja suomalaiseen yrittäjyyteen?

Iivo  Polvi  /vas:

Arvoisa herra puhemies! Olen ollut verojaoston jäsenenä, ja kokouksissa mukana olleena on mielenkiintoista kuunnella niitä tulkintoja, mitä eri jaostojen jäsenet ovat täällä esittäneet. Niihin en kuitenkaan tässä yhteydessä enempää puutu.

On kai kuitenkin syytä todeta, että veronsaajan osuudesta on verrattain vähän kannettu huolta. Kun pelkkä asteikkojen alentaminen merkitsee 585 miljoonan euron verotulojen menetystä niin sanotun staattisen laskelman mukaan, voidaan todeta, että sillä summalla vaarannetaan tai sen menettämisellä vaarannetaan palvelujen rahoitusmahdollisuudet jatkossa.

Kun vasemmistoliiton ryhmä on päätynyt tämän esityksen hylkäävään lopputulokseen, se johtuu erityisesti siitä, että tässä ratkaisussa päädytään toisaalta palvelujen rahoituksen vaarantavaan lopputulokseen ja toisaalta ratkaisu on erittäin epäsosiaalinen. Verotuksen kattosäännön alentaminen 70:stä 60 prosenttiin merkitsee 30 000:lle kaikista vauraimmalle tuntuvaa veronalennusta. Emme voi pitää sitä oikeana ja siinä mielessä olemme tämän lakiesityksen hylkäämisen kannalla, päinvastaisesta syystä, mihin tulokseen kokoomus on päätynyt. Kokoomuksen esityshän lähtee siitä, että osingon saajan verotusta alennetaan merkittävästi, käytännössä 13 prosenttiin, joka vastaa osinkotulosta suunnilleen 930 euron kuukausieläkettä saavan eläkeläisen verotuksen tasoa. Emme voi pitää sitä oikeudenmukaisena ja sen takia olemme hylkäävällä kannalla.

Jyrki Kasvi /vihr:

Arvoisa puhemies! Kokonaiskuvan muodostaminen tästä verouudistuksesta on ollut vaikeaa, sillä samalla kertaa ollaan muuttamassa sekä yritysten että yrittäjien verotusta monella eri tavalla, ja muutoksista saa hyvin eri näkökulmista tarkastellen hyvin erilaisen kuvan. Jokaista tänään pidettyä puheenvuoroa kuunnellessa onkin pitänyt miettiä, tarkoittaako puhuja yrityksen vai yrittäjän, pienen vai suuren vai keskisuuren yrityksen, osakeyhtiön vai henkilöyrityksen verotusta. Monella meistä näyttävät menevän erityisesti käsitteet yrittäjä ja yritys iloisesti sekaisin.

Eri muutosten yhteisvaikutus paljastuu vasta kokeilemalla niiden vaikutuksia erilaisten yrittäjien ja yritysten omistajien tilanteeseen. Ei yrittäjää kiinnosta, miten hänen omistamansa yrityksen verotus muuttuu, häntä kiinnostaa se, miten hänen omat tulonsa yritys-, osinko-, pääoma- ja palkkaverotuksen yhteisvaikutuksesta muuttuvat. Hän on siinä suhteessa ihan samanlainen ihminen kuin palkansaajakin.

Vaikka hallitus tällä esityksellä väittää lahjoittavansa yrityksille yli puoli miljardia euroa, kaikki eivät tästä uudistuksesta tosiaankaan hyödy: jotkut saavat, jotkut joutuvat maksumiehiksi. Erityisen raskaasti hallituksen esitys kirpaisee mikro- ja pienyrittäjiä, eikä heillä ole edellytyksiä verosuunnitteluun, jonka avulla toinen kärsijäryhmä, suurten varakkaiden yritysten omistajat ja osakesijoittajat, pystyvät hyödyntämään tätä aiempaa huomattavasti monimutkaisempaa kokonaisuutta. Pienyrittäjät ovat merkittäviä työllistäjiä, ja yhä suurempi osa uusista työpaikoista syntyy nimenomaan pieniin yrityksiin. Siksi onkin hämmästyttävää, että hallitus on yritysverotuksen kevennyksen varjossa todellakin kiristämässä pienten osakeyhtiöiden yrittäjäomistajien osinkotulojen verotusta. Yritysosinkoverouudistuksen yhteisvaikutuksena onkin, että etenkin pienituloisten yrittäjien tulot uhkaavat pienentyä tuhansilla euroilla vuodessa. Tällaisia yrittäjiä ovat erityisesti vasta perustettujen pienten yritysten omistajat, tulevat työllistäjät, joiden talous on muutenkin kireällä.

Vanhasen hallituksen kaudella itsensä yrittäjänä työllistävien määrä on suorastaan romahtanut. Rajuinta pudotus on ollut yhden hengen mikroyrittäjien kohdalla, joiden määrä on laskenut 12,4 prosentilla. He eivät enää työllistä edes itseään saati muita. (Ed. Elo: Jos ei ole kysyntää!) Tämä kehitys pitäisi nopeasti kääntää, mutta tämä veropaketti pelkästään kiihdyttää sitä. Miksi hallitus tekee näin, sitä minä vain kysyn.

Ministeri Pekkarisen aiemmin tänään näistä yrityksistä ja yrittäjistä käyttämät vähättelevät ilmaisut kuvaavat hyvin sitä asennetta, jolla Suomessa pieni- ja mikroyrittäjyyteen suhtaudutaan: eihän heitä ole kuin muutama tuhat, kuten ministeri sanoi. Näyttäkää minulle joku toinen muutaman tuhannen ihmisen ryhmä, jonka tuloja voidaan noin vain leikata tuhansilla euroilla vuodessa. Kuinkahan monta tukilakkoa on tällä kertaa luvassa? (Ed. Elo: Mitä eläkeläiset sanovat?) Eikö osinko- ja yritysverouudistuksen yhteisvaikutuksista ole tosiaankaan tehty ministeriöissä koelaskelmia pienyrittäjien näkökulmasta? Siihen ei olisi tarvittu kuin pieni Excel-taulukko. Voin tarvittaessa lainata omaani. Mikro- ja pienyrittäjiä tulisi kannustaa kasvattamaan yritystä ja luomaan uusia työpaikkoja. Nyt heiltä viedään edellytykset edes nykyisen yritystoiminnan jatkamiseen. Kyllä huomaa, etteivät pienyrittäjät ole mukana siinä hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen neuvottelupöydässä, jossa tämän maan veropolitiikasta viime kädessä päätetään. Suomalaisten yrittäjien tästä uudistuksesta esittämää arvostelua ei ole haluttu ottaa millään tavoin huomioon.

Vaikka ministeri Pekkarinen oli väärässä sanoessaan, että tästä uudistuksesta kärsivät vain aivan pienet yritykset, ne muutama tuhat, hän oli oikeassa puhuessaan näiden yritysten mitättömästä nettovarallisuudesta. Tämän veropaketin valmistelijat elävät vielä sillä vuosisadalla, jolloin yrityksen varallisuus korreloi yrityksen koon kanssa. Yhä suurempi osa yhä suuremmista yrityksistä on kuitenkin nykyään köyhiä, eli niillä on se mitätön nettovarallisuus. Tuttu muutaman hengen insinööritoimiston omistaja kirosikin tätä esitystä ja sanoi, että pitääkö firmalle nyt sitten väkisin ostaa purjevene tai kelomökki, jotta yrityksen nettovarallisuus kasvaisi ja verottomana nostettavien osinkojen määrä nousisi. Eivät yrittäjät enää sido yritystensä varoja arvonsa nopeasti menettävään tavaraan tai kiinteistöihin, vaan mahdollisimman suuri osa tuotannon välineistä vuokrataan: tietokoneet, toimitilat, autot. Esimerkiksi tyypillisen muutaman hengen insinööri- tai mainostoimiston omaisuuden arvo voi olla 100 000 euroa eli verottomana nostettavat osingot riittävät tuskin karkkirahoiksi. Mikroyrityksissä omaisuutta on tietysti vielä vähemmän, samoin verottomia osinkoja. Verottomien osinkojen sitomisen yrityksen nettovarallisuuteen on väitetty kannustavan yrityksiä investointeihin, mutta mihin esimerkiksi kampaamo tai ohjelmatalo investoisi sen jälkeen, kun välttämättömät työvälineet on hankittu? Paneekin miettimään, miksei verotonta osinko-osuutta sidottu työntekijöiden määrään yrityksen omaisuuden asemesta.

Erikoista hallituksen esittämässä mallissa on se, että vanhaan veromalliin verrattaessa yrittäjän tulojen muutos riippuu ensi sijassa hänen omistamansa yrityksen tuloksen tai nettovarallisuuden asemesta hänen tuloveroprosentistaan eli hänen yhteenlaskettujen palkka- ja osinkotulojensa suuruudesta. Mitä korkeammaksi progressio yrittäjän tuloveroprosentin nostaa, sitä vähemmän esitetty järjestelmä laskee yrittäjän tuloja, siis absoluuttisesti ja tietysti myös suhteellisesti. Tämän veropaketin maksumiehiä ovat siis nimenomaan pienituloiset vähävaraisia yrityksiä omistavat yrittäjät.

Arvoisa puhemies! Kuten monessa puheenvuorossa on jo todettu, tällä veropaketilla on myös toinen yhteisvaikutus. Yritysverojen leikkaus kasvattaa sekä koti- että ulkomaisten osakkeenomistajien saamia osinkoja. Sen sijaan osinkotulojen verotuksen kiristäminen kirpaisee vain kotimaisia osakkeenomistajia. Uudistuksen todellisia voittajia ovatkin suomalaisten yritysten ulkomaalaiset osakkeenomistajat. Eikö omistajan kotimaalla ole hallituksen mielestä enää väliä? Mitä ihmettä hallituksella on suomalaisia osakkeenomistajia vastaan? Vai onko todellinen päähallituspuolue päättänyt panna edes suomalaiset kapitalistit kyykkyyn? Tässä sitä riittää keskustan kansanedustajilla kesälaitumilla selittämistä. No, eivät suomalaisetkaan kapitalistit ihan tyhmiä ole. Suomalaiset sijoittajat, jopa valtion rahastot, ovat perustamassa ulkomaille sijoitusyrityksiä, joiden kautta suomalaisten yritysten omistusta jatkossa kierrätetään. Paljonkohan siihenkin puuhaan mahtaa hulahtaa verotuloja sen runsaan puolen miljardin euron päälle?

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kasvin hyvään puheenvuoroon on helppo jatkaa ihan samasta aiheesta. Hän puheenvuorossaan puhui paljon mikroyrityksistä ja pienyrityksistä. On ilo kuulla vihreästä eduskuntaryhmästä tämän tyyppistä näkemystä. Löydämme kyllä ainakin näissä asioissa hyvin nopeasti toisemme.

Arvoisa puhemies! Mikro- ja pienyritykset ovat lähestyneet meitä myös kansalaiskirjeillä ja sähköposteilla hyvin voimakkaasti. Tässä on erään Marita Niskasen seitsemälletoista kansanedustajalle lähettämä kirje, joka on lähetetty eilen, 29.6.2004 klo 13.49. Hän on todella odottanut tätä kakkoskäsittelyä koskien yritysverouudistusta. Hän kertoo näin:

"Palaisin vielä tähän matalalla nettovarallisuudella toimivien 1—10 henkeä työllistävien yritysten omistajien verotukseen, joka on kiristymässä noin 1 500—3 000 euroa per omistajaosakas. Sehän on todettu monissa yhteyksissä, myös Vattin selvityksessä. Kokoomuksen eduskuntaryhmän nettisivuilta löysin hyvän esityksen, jolla tämä valtava epäkohta voitaisiin estää. Säädetään meille ansiotulo-osingoille 5 000 euron verovapaa osuus ja vasta yli menevästä ansiotulo-osingosta osa verotettaisiin ansiotulona. Tämä korjaisi tämän yhtiöveron hyvitysjärjestelmän poistumisesta johtuvan suhteettoman suuren veronkiristyksen näillä omistajayrittäjillä, joka mielestäni loukkaa jo näiden omistajien oikeusturvaa, koska verolipuissa on lukenut, että veroylijäämät ovat käytettävissä kymmenen vuotta, ja nyt sitten vain ykskaks päätätte, että eivät olekaan enää käytettävissä." Niskanen jatkaa: "Tuskinpa mikään muu pieni- ja keskituloisten ryhmä suostuisi 1 500—3 000 euron veronkorotuksiin. Mielenkiinnolla odotan 30.6.2004 eduskunnan täysistuntoa" eli tätä täysistuntoa. "Ehkä terve talonpoikaisjärki voittaisi tällä kertaa? Vai mistä niitä uusia pieniä työvaltaisia yrityksiä syntyy, jos yrittäjille ei jää mitään porkkanaa? Miksi pistäisi itsensä ja omaisuutensa likoon oman ja muiden työpaikan puolesta, jos mahdollisesti joskus syntyvästä voitosta ei saisi mitään hyötyä itselleen?"

Näin ihan tavallinen suomalainen pienyrittäjänainen. Luulen, että salissakin on monta henkilöä, joka tämän kirjeen on saanut. Minä nyt vaan kysyn, arvoisat hallituspuolueen edustajat, mitä te olette vastanneet tälle sähköpostin lähettäjälle. Kerrotteko te, että kyllä tämä kokoomuksen esittämä malli oli hyvä ja olisi voitu hyväksyä mutta emme hyväksyneet sitä sen takia, että se tuli oppositiosta? Väärä taho esitti korjausta. Kuka tai ketkä teistä vastaavat näille pienyrittäjille, joita on tuhansia, jos veron kiristys johtaa siihen, että yritystoiminta loppuu ja työttömyys pahenee?

Arvoisa puhemies! Toinen asia, mikä puoltaa tämän lakiesityksen selkeää hylkäämistä, on Maaseudun Tulevaisuus viime keskiviikolta, pääuutinen etusivulla ja sivulla 4 otsikko "Pellon ja metsän myynnin verotus kiristyy". Tässä Maaseudun Tulevaisuuden artikkelissa todetaan: "Uudet verolakiesitykset ovat kiristämässä tuntuvasti pitkään omistetun omaisuuden myyntivoiton verotusta. Veron kiristyminen tulee koskemaan useimpia pelto- ja metsämaan kauppoja, mikäli kyseessä ei ole sukupolvenvaihdos tai kauppa lähisukulaisten välillä. Esitysten mukaan yksityishenkilön yli kymmenen vuotta omistaman omaisuuden luovutushinnasta vähennettävä hankintameno-olettama pienenee ensi vuonna 50 prosentista 40 prosenttiin. Nykylain mukaan myyjä on oikeutettu 50 prosentin hankintameno-olettamaan, mikäli omistus on kestänyt yli kymmenen vuotta. Luovutushinnasta laskettuna nyt veroa menee 14,5 prosenttia, kun verokanta on 29 prosenttia. Kun olettama alennetaan 40 prosenttiin, veroa joutuu maksamaan 28 prosentin verokannalla 16,8 prosenttia eli 2,3 prosenttiyksikköä enemmän kuin tänä vuonna. 100 000 eurolla omaisuutta vieraalle myyvä joutuu maksamaan ensi vuonna veroa myynnistään 2 300 euroa enemmän kuin tänä vuonna."

Näin siis Maaseudun Tulevaisuus viime keskiviikkona, enkä minäkään usko, että nämä otsikot tai uutiset ovat opposition tai kokoomuksen masinoimia. Tämäkin puoltaa tämän lakiesityksen hylkäämistä. Emmehän me, Suomen keskustan edustajat, voi hyväksyä sitä, että pellon ja metsän myynnin verotus kiristyy esitetyllä tavalla. Eihän tämä voi olla suomalaista maaseutua ja maanviljelijän etua vaativaa toimintaa. Uskon ainakin, että ed. Lahtela ei voi sitä mitenkään hyväksyä.

Herra puhemies! Äsken edustaja kertoi, että keskustan edustajat kesälaitumilla joutuvat todennäköisesti selittämään tätä ratkaisua. Tähän asti selitykset ainakin ovat olleet tässä salissa ja myöskin maakuntalehdissä sen tyyppiset, että onhan tämä nyt parempi kuin ne veronkiristykset, jotka tapahtuivat Lipposen ykköshallituksen aikana, jolloin pääomaverokantaa nostettiin kerralla 25:stä 28 prosenttiin. Näinhän tehtiin.

Minulla on tässä esillä valtiovarainvaliokunnan mietintö 35 vuodelta 95, jonka eduskunnan tietopalvelu löysi käteeni. Silloinhan on toteutettu todellakin 25 prosentista 28 prosenttiin suuri veronkorotus. Panin vaan merkille, että silloinen oppositio eli keskusta oli jättänyt tähän asiaan vastalauseen, joka koski seuraavia asioita: kannustinvähennys, ylimääräinen korkovähennys, ensiasunnon hankkijan alijäämähyvitys. Tämän vastalauseen ovat allekirjoittaneet seuraavat silloiset keskustan kansanedustajat: Mauri Pekkarinen, Olavi Ala-Nissilä, Jukka Vihriälä, Markku Lehtosaari. Hyvin mielenkiintoista tässä asiassa on se, että silloin, kun tämä pääomaveron korotus tehtiin vuonna 95, on kerrottu, että se oli huonoa politiikkaa, mutta itse oltiin se hyväksymässä. Tässä vastalauseessa ei ole puolellakaan sanalla otettu kantaa, että olisi moitittu silloista pääomaveron korotusta, joka oli ehkä kertaluontoisesti kaikkein suurin.

Hyvät edustajakollegat, kyllä kesälaitumilla selittämistä riittää, mutta enää ei selitykseksi riitä ainakaan minulle ja tuskin oppositiollekaan se, että kun te aikoinaan korotitte veroa, me nyt laskemme veroa. Suomen keskustan edustajat ovat silloin olleet samaa mieltä kuin hallitus, eli pääomaveroa on oltu nostamassa, kun tehtiin muitakin verojärjestelmän korjauksia.

Mikko  Elo /sd:

Arvoisa herra puhemies! Näyttää siltä, että opposition kolme erilaista hylkäysehdotusta eivät ole kuitenkaan saaneet markkinoiden hyväksyntää. Jos te katsotte tämän päivän pörssikursseja, ne ovat vahvassa nousussa, koska tiedetään, että tulee uusi yritysverojärjestelmä. (Naurua)

Puhemies! Tämähän on aivan selvä. Jos markkinat uskoisivat nyt siihen, että opposition hylkäysehdotukset tulisivat hyväksytyiksi, olisi aivan varmaa, että siellä olisi miinusmerkki, mutta kannattaa nyt jokaisen mennä katsomaan, miltä se näyttää. Se näyttää erittäin hyvältä tästä näkökulmasta, koska me olemme kuitenkin tekemässä verouudistusta, joka nimenomaan otetaan vastaan markkinoilla, ja sitä reaktiota kannattaa meidän kaikkien hyvin tarkkaan katsoa.

Puhemies! Tätä yritysverouudistusta on pitkään valmisteltu, niin kuin täällä on tullut esille. On selvä asia, että eduskunnalle on jätetty liian vähän aikaa tämän asian käsittelyyn. Siitäkin täällä vallitsee suuri yksimielisyys.

Täällä ovat ed. Sasi ja hänen puoluetoverinsa ja eräät muutkin viitanneet vuonna 93 suoritettuun muutokseen, joka oli selvä parannus aikaisempaan. On selvää, että vuonna 93 hyväksytty muutos toi verotuksen paljon läpinäkyvämmäksi. Se toi myöskin valtiolle tuloja. Me olemme nyt vain siinä tilanteessa, että vuoden 93 esitys on aikansa elänyt. Niin kuin täällä ed. Ala-Nissilä totesi, Elvis on laulunsa laulanut, ja nyt tarvitaan ehkä Jari Sillanpäätä, ehkä vielä jotakin tuoreempaa, joka tulee Seinäjoen tangomarkkinoilta. (Eduskunnasta: Asiaan!)

Puhemies! Tämä hallituksen yritysverouudistus ja pääomaverouudistus on vastaus globaaliin kilpailuun, ja sitä globaalia kilpailua vuonna 93 ei ollut nähtävissä. Ei ollut silloin vielä tiedossa Suomen EU-jäsenyyttä, ei ollut tätä globaalia kilpailua, ei Kiina-ilmiötä. Kukaan ei puhunut Kiina- tai Viro-ilmiöstä yhtään mitään. Me olemme nyt uudessa tilanteessa, ja minun mielestäni tämä on hyvä vastaus siihen, mitä nyt tämän päivän maailmanmarkkinoilla vaaditaan.

Puhemies! Tämän vaikutukset lopullisesti ovat nähtävissä parin kolmen vuoden päästä, mutta niin kuin sanoin, ainakin tämän päivän markkinat ottavat myönteisesti vastaan hallituksen yritysverouudistuksen. Yritysverohan on keskeinen kilpailutekijä. Me olemme usein puhuneet yleensä verotuksen kilpailutekijöistä. Henkilöverotuskin on tärkeä, mutta yritysverotus on varmasti kaikkein tärkein. Jos sitten katsotaan erilaisia indikaattoreita, me voimme havaita, että Suomen kilpailukykyä on yleisesti tähänkin asti pidetty erittäin hyvänä. Tämä yritysverouudistus entisestään varmistaa meidän kilpailukykymme. Kannattaa muistaa, että näissä kilpailukykyarvioinneissa nimenomaan oman maan yrittäjät ja yritykset ovat olleet keskeisessä asemassa. He ovat arvioineet sitä, minkälainen on meidän kilpailukykymme.

Puhemies! Äsken vastauspuheenvuorossa totesin, että osinkoveron käyttöönotto näyttää olevan se malka silmässä, joka nyt sitten oppositiota kaikkein eniten hiertää. Tosiasia on se, että me olemme siinä tilanteessa, ettei meillä ole mitään muuta mahdollisuutta kuin toteuttaa osinkoverotus. Kerran vielä toistan sen kysymyksen kaikille kansanedustajille, kun nyt tulee 19,6 prosentin osinkovero osingonsaajille, tuntuuko se kohtuuttomalta verrattuna palkansaajan tai eläkeläisen 35 prosentin verotukseen, joka on varsin tavallinen veroaste keskituloisista eläkkeistä ja palkoista.

Jos sitten katsotaan Suomea ja muuta maailmaa osinkoverotuksen osalta, mehän olemme lähes ainoa maa tällä hetkellä maailmassa, jossa osingonsaaja ei maksa veroa osingoista. Esimerkiksi Yhdysvalloissahan, jota täällä varsinkin oikeisto pitää tällaisena mallimaana, on pitkään ollut osinkoverojärjestelmä, jossa osinkotulot on lisätty palkkatuloihin ja on maksettu korkeamman progression mukaan myöskin osinkotuloista veroa, eli tämä siitä puhdasotsaisesta kapitalismista, jota täällä kokoomus on ehdottanut.

Sitten vielä, puhemies, haluan mainita tämän kateusveron, josta täällä on paljon puhuttu — tämä 90 000 euron osinkovapaa vero omistajayrittäjille. Tuntuu siltä, että jotain kohtuutonta nimenomaan kokoomuksen piirissä on siinä, että vaaditaan tätäkin paljon suuremmaksi kuin mikä tässä hallituksen esityksessä nyt toteutuu.

Puhemies! Toisena asiana lyhyesti vielä näistä investoinneista, joista me olemme ed. Pulliaisen kanssa paljon puhuneet. Täällähän tosiaan suunta näyttää olevan se, että kiinteistä investoinneista yritykset ovat entistä enemmän siirtymässä tuotekehitys- ja yleensä tutkimusinvestointeihin. Se on aivan selvästi nähtävissä. Myöskin on mielenkiintoinen tosiasia, että nyt yritykset sijoittavat kotimaahan entistä enemmän kehittämis- ja tutkimustoimintaan. Noin 40 prosenttia tänä vuonna arvioidaan menevän ulkomaiseen tuotekehitystoimintaan, mutta siis 60 prosenttia jää kotimaahan.

Puhemies! Vielä sitten näistä kiinteistä investoinneista. Kun Suomi aikanaan vuonna 95 liittyi Euroopan unioniin, Suomen teollisuus lupasi — muistan hyvin sen lupauksen — kansanäänestyksen aikoihin, että teollisuus investoi vuositasolla noin 6 miljardia euroa. Tästä lupauksesta teollisuus valitettavasti ei pitänyt edes alkuvaiheessa kiinni. Missään vaiheessa Suomen teollisuuden kiinteät investoinnit kotimaahan eivät ole saavuttaneet 6 miljardin tasoa vaan ovat laskeneet koko ajan. Olkoonpa kuinka hyvä verojärjestelmä tahansa, näin on vaan käynyt. Niin kuin äsken totesin, myönteistä on se, että pk-yritykset arvioivat nyt kiinteiden investointien kasvavan reippaasti tänä vuonna. Eli ei tällä pelottelulla, jota täällä oppositio on harjoittanut, ole heidän kannaltaan valitettavasti minkäänlaista merkitystä suomalaisten yrittäjien ja yritysten käyttäytymiseen.

Puhemies! Ehkä vielä pieni analyysi näistä kolmesta hylkäysehdotuksesta. Täällähän on tosiaan oppositio jälleen kerran osoittanut yhtenäisyyttään kolmella hylkäysehdotuksella. (Ed. Pulliainen: Keljuttaako se?) — Ei, vaan huvittaa.

Puhemies! Kokoomuksen mielestä tämä pitäisi pistää uudelleen valmisteluun. Se olisi mielenkiintoista nähdä, mitä markkinat sanoisivat siihen ehdotukseen, että tämä pantaisiin kokonaan uudelleen valmisteluun.

Vihreät kaikkien perillä olevien arvioiden mukaan esittävät hylkäystä sen takia, että eivät pääse yksimielisyyteen siitä, minkälainen verolinjan pitäisi olla. On olemassa Pulliaisen linja, sitten on olemassa Sinnemäen linja, ja siinä on ilmeisesti aikamoinen ero, niin kuin katsoisi kahteen eri suuntaan. Kun nyt katsoo Pulliaista, niin Pulliainen on siinä keskellä, mutta Pulliainen oikeastaan kuuluisi tuonne oikealle ja Sinnemäki vasemmalle. Mutta on helppo tehdä hylkäysehdotus, kun ei ... (Ed. Pulliainen: Teillä on sisälukuvaikeuksia!) — Ei ole sisälukuvaikeuksia, ed. Pulliainen.

Vasemmistoliitolla sitten taas tietysti perinteiseen tapaan on se, että kaikkein paras ja varmin tapa hyötyä yrityksistä on se, että otetaan mahdollisimman paljon veroja sieltä.

Puhemies! Lopetan tämän puheenvuoroni siihen vetoomukseen, joka useimmiten tulee kokoomuksen taholta, ja se on tämä isänmaallisuus. Minä entistä enemmän kannatan kotia, uskontoa ja isänmaallisuutta, ja varsinkin silloin, kun on kysymys rahasta, niin silloinkin rahan pitäisi ajatella isänmaallisesti.

Ed. Sasi, ja ed. Zyskowicz: Vedotkaa nyt kokoomuslaisiin yrittäjiin ja sanokaa, että ollaan isänmaallisia ja pidetään rahat kotimaassa, investoidaan tänne eikä lähdetä juoksemaan ulkomaille!

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Oli hyvä kuulla ja kuunnella ed. Elon puheenvuoroa. Yleisvaikutelmana sanoisin, että kun kuuntelin sitä tuolla penkissä istuen, jakkaralla istuen, niin ed. Elon puheenvuorosta, joka oli erittäin analyyttinen ja päättyi hyvään vetoomukseen kokoomuksen hengen kannustamiseen ja kohottamiseen, jäi vähän sellainen vaikutelma, että ed. Elo ei kovin paljon tämän sijoitustoiminnan kanssa ole ollut tekemisissä eikä yrittäjätoiminnan kanssa. Tähän nähden täytyy sanoa, että toivottavasti me syksyllä jossakin analyyttisemmässä keskustelussa pääsemme tästä perille, onko ed. Elo itse tässä voittaja vaiko häviäjä. Minä ennustaisin, että tässä uudistuksessa ed. Eloa häviää. (Ed. Elo: Kyllä häviää!) — No niin, se on rehellinen myöntö.

Herra puhemies! Oikeastaan tulin tänne muutaman sanan lyhyesti lausumaan, kun ed. Salo siteerasi Maaseudun Tulevaisuutta, jota jonkinlaisena totuudentorvena pidetään. Siihen, mikä liittyy tähän hankintahintaolettaman väittämään, liittyi se kirjoitus ja toteamus, missä todistettiin, että tämä hankintahintaolettaman pienentyminen koskettaa peltoa ja metsää, jos niistä luovutaan, ja merkitsee sitä, että tämä verotus kiristyy. Näin on. Siinä myöskin viitattiin yhdellä lauseella muuhunkin yritysomaisuuteen, ja tämän osalta voisin sanoa, että ehkä tasavallassa kaikkein eniten se vaikuttaa kuitenkin siihen muuhun yritysomaisuuteen. Jos se yritys puretaan, toiminta lopetetaan taikka muutetaan niin, että omistaja realisoi sen kokonaisuutena eli pitkään omistetun, pitkään hankittu elämäntyö realisoidaan ja lopetetaan, niin verotus kiristyy tässä asiassa. Tätä asiaa ei ole kyllä oikein riittävästi esille tuotu eikä toteutettu.

Mutta tämä ei tietenkään ollut se päällimmäinen sanoma, mitä tulin täältä kertomaan, vaan kun nyt näyttää siltä, että eduskunnan ahkerat edustajat ovat valmiina äänestämään, niin helpotan vielä tätä tuskaa hetken aikaa puhumalla, ettei heti tarvitse äänestää.

Samassa lehdessä, Maaseudun Tulevaisuudessa, sanotaan siinä sivussa, että hallitus ei lämmennyt osuuskuntien verotukselle ja tälle ketjuverotukselle yleensäkään. Mutta se, mitä siinä sanotaan myöskin, on se, että hallituksen sosialidemokraattiset edustajat eivät ymmärtäneet eivätkä lämmenneet tälle asialle. Siinä ei kyllä sanota, herra puhemies, sen verran korjaan, että eivät ymmärtäneet, mutta näin se on kyllä tulkittavissa, että eivät ymmärtäneet ja vastustivat ja ajoivat tämän nurin. Näin katsottuna täällä on paljon puhuttu osuuskunnista, niin kuin itsekin olen puhunut. Mutta tämä koskettaa myöskin yrittäjävetoisia osakeyhtiöitä, toiminimiä, mitkä sijoitusomaisuutena pitävät taseessansa jonkun tavarantoimittajan taikka muun osakkeita, osuuksia, jotka sen kautta joutuvat samaan asemaan kuin nämä osuuskunnat ketjuverotuksen kautta. Tätä pitäisin erittäin ongelmallisena. Tätä ketjuverotuskysymystä ei ole varmaan tässä vaiheessa pohdittu missään, miten se vaikuttaa, mitä se tuo ja tekee. Sen kyllä ymmärrän, että valtiovarainministeriössä on nähty ja valtiovarainministeri yleensäkin on nähnyt tämän himokkaan ajatuksen, että kaikki pois, mitä irti saadaan, ja aika hyvin on tässä asiassa onnistuttukin, kun tämä on noussut vain esille näitten osuuskuntien kautta. Mutta paljon suuremmista asioista rahallisesti on euromääräisesti kysymys silloin, kun puhutaan taseessa olevista käyttöomaisuusosakkeitten osingoista ja osinkotuloista.

Herra puhemies! Tarvittaessa olen valmiina jatkamaan tätä keskustelua pitkäänkin, mutta tässä muutamia sellaisia asioita, mitkä katson, että olisi vielä tässä vaiheessa hyvä kirjata ylös, koska ei kaikki ole niin hyvää ja valkoista kuin sitä nyt yritetään todistaa, mutta ei myöskään kaikki ole niin huonoa kuin täällä yritetään väittää.

Esa  Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Työhuoneessani kun kuuntelin tämän päivän puheita, niin yhden päällimmäisen jutun tässä voi todeta. Onko tämä sitten kansanviisaus suomalaisesta suusta, jotta ahneen silmät ei täyty tuhkallakaan, ja sen voin todeta kokoomuksen suuntaan. Nimittäin tämä esitys sinällään on todettu pk-yrittäjien suunnalta kovin hyvänä ja otettu vastaan myönteisesti.

Nyt sitten kokoomus näköjään kantaa huolta pelkästään 90 000 euron nostoista vuosittain, että pitäisi rajaa nostaa vielä ylöspäin, vapauttaa koko juttu. Kysehän on kuitenkin siitä, jotta yrittäjät, he haluavat näköjään rahastaa, niin kuin on todettu monta kertaa. Tässähän on kyse siitä, että pitäisi kehittää yrityksiä, mistä laki lähteekin, jotta tässä pidetään mahdollisimman paljon yrityksen sisällä rahaa ja omistajat ottaisivat niukasti. Nyt toivoisi, niin kuin ed. Elo taisi puhua, isänmaallisuutta. Odottaisin, että kokoomus nyt kantaisi vastuunsa eikä lähtisi revittämään. Tästähän voi tulla semmoinen juttu, että täältä karkaa rahoja ulos, jos ei yhdessä olla sitä mieltä, että suomalaiset haluavat pitää myös täällä varoja. Kokoomus vain yllyttää, että menkää kaikki ulos, ei kun sinne vaan, vaikka tässä on todellisuudessa hirveän hyvä asia menossa nyt.

Ben  Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Arvoisat kollegat! Täällä on keskustelussa kysytty sitä, minkä vuoksi kokoomus esittää tätä uudistuskokonaisuutta hylättäväksi. Vastaus on hyvin yksinkertainen. Me katsomme, että tämä uudistus näin toteutettuna ei edistä suomalaista yrittäjyyttä ja työllisyyttä, kun päinvastoin tällä uudistuksella pitäisi nimenomaan sitä edistää. Tulisi edistää suomalaista yrittäjyyttä, suomalaista omistajuutta ja sitä kautta suomalaista työllisyyttä. Kun tämä hallituksen uudistus ei sitä edistä, on tämä uudistus hylättävä ja valmisteltava uudelleen siltä pohjalta, joka näitä myönteisiä asioita edistää.

Täällä on vedottu siihen, että tämä uudistus on välttämättä nyt tehtävä, koska nykyinen yhtiöveron hyvitysjärjestelmämme olisi ristiriidassa EU-oikeuden kanssa. Sitähän me emme vielä tiedä, onko nykyinen järjestelmämme EU-oikeuden vastainen. Toki tiedämme, että sitä käsitellään EY-tuomioistuimessa ja sieltä aikanaan ratkaisu tulee. Mutta olisi kaikki syy odottaa tuota ratkaisua, koska nykyinen järjestelmämme on hyvä sekä yritystoiminnan että veronsaajan kannalta eikä nykyisestä hyvästä järjestelmästä tulisi vapaaehtoisesti eikä ennenaikaisesti luopua. Nykyisen järjestelmän puitteissakin voitaisiin ja tulisi näitä verokantoja alentaa.

Tämä ajatus, jota ed. Ala-Nissilä ja monet muut täällä ovat markkinoineet, että meidän on pakko EY-oikeuden vaatimusten vuoksi luopua nykyisestä järjestelmästämme ja luopua jo tässä vaiheessa, se on sellaista rähmällään oloa EU:n edessä, mitä en olisi uskonut kuulevani ed. Ala-Nissilältä enkä muilta keskustan edustajilta, jotka esimerkiksi viime EU-vaaleissa kävivät kampanjaan tunnuksella "Enemmän EU:sta", jolla tunnuksella ymmärsin haluttavan tarkoittaa, että Suomen pitää hyötyä enemmän EU:sta, Suomen pitää saada irti enemmän EU:sta, eikä niin, että enemmän EU:sta tarkoittaakin sitä, että meidän pitää EU:sta saada lisää enemmän ja nopeammin sellaisia Suomelle epäsopivia määräyksiä ja päätöksiä, joilla rajoitetaan meille edullisten verojärjestelmien käyttöä ja ylläpitämistä. Eli älkäämme tässäkään asiassa, ed. Ala-Nissilä, olko rähmällämme EU:n edessä. Ei tarvita tässäkään asiassa mitään yltiökelpoisuutta tai itsesuomettumista. Pidetään kiinni omasta järjestelmästämme ja muutetaan, jos tarvis on.

Ed. Lahtela ja ed. Elo ovat täällä todenneet, että kokoomuksen tulee nyt vedota suomalaisiin omistajiin, suomalaisiin yrittäjiin, jotta he toimisivat isänmaallisesti eivätkä olisi valmiit sellaisiin ratkaisuihin, jotka merkitsevät suomalaisesta omistajuudesta luopumista, suomalaisen omistajuuden siirtymistä ulkomaisiin käsiin. No, näitä vetoomuksia voi esittää mihin suuntaan vain. Viimeinen merkittävä ulkomaille tehty yrityskauppa taisi olla tuo Engelin myynti, ja siinä isona myyjänä taisi olla Suomen valtio eivätkä yksittäiset suomalaiset omistajakapitalistit. Mutta yhtä menestyksekkäästi näitä vetoomuksia, tai sanotaan näin, että vielä vähemmän menestyksekkäästi näitä vetoomuksia voidaan esittää yksittäisille suomalaisille perheille ja suvuille, jotka suomalaista yritystoimintaa omistavat, tai suomalaisille institutionaalisille sijoittajille, jotka suomalaista yritystoimintaa omistavat. Nämä omistajatahot niin kuin näköjään ihan järkevästi sinänsä Suomen valtiokin käyttäytyvät taloudellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla, mikä ei olekaan mikään yllätys, sillä yritystoiminnan tarkoitus, jos ei se vielä salin vasemmalla laidalla ole selvinnyt, on nimenomaan taloudellinen toiminta taloudellisen tuloksen aikaansaamiseksi. Yrittäjät ja perheet omistajina, suvut omistajina, käyttäytyvät omien lainalaisuuksiensa mukaan, ja se, mitä valtiovalta voi tehdä, on luoda hyvät edellytykset suomalaiselle omistajuudelle, suomalaiselle yrittäjyydelle.

Mutta mitä tekee nykyinen punamultahallitus? Se on säätämässä sellaisen yritysverouudistuksen, jolla nimenomaan kiihdytetään ja vauhditetaan suomalaisen omistajuuden siirtymistä ulkomaisiin käsiin. Ulkoministeri Erkki Tuomioja on kantanut huolta siitä, että kaikki on kaupan. Miksei hän kanna huolta siitä, että hallitus, jossa hän on mukana, tekee sellaisen yritysverouudistuksen, jolla kiihdytetään ja vauhditetaan omistajuuden siirtymistä Suomesta ulkomaille ja ulkomaisiin käsiin.

Onko näin sitten tapahtumassa? Merkitseekö tämä yritysverouudistus sitä, että suomalaisia yrityksiä kiihtyvässä tahdissa myydään ulkomaisiin käsiin? Minä väitän, että merkitsee, ja minä väitän, että se tullaan lähitulevaisuudessa näkemään. Hallitus väittää, että ei merkitse, ja kuten olen aikaisemminkin todennut, tästä on tämän pitempään aika lailla hedelmätöntä kinata. Elämä itse, niin kuin sanotaan, tulee osoittamaan, mitä tässä tulee tapahtumaan. Siinä ministeri Kalliomäki oli tietysti viime keskustelussa oikeassa, että kun pyritään arvioimaan eri uudistusten vaikutusta ihmisten ja yritysten käyttäytymiseen, arvioiminen ei ole kovin helppoa, koska sitä toista vaihtoehtoa, miten olisi toimittu, jos uudistusta ei olisi tehty, ei pysty samalla tavalla verifioimaan. Mutta siinä käsityksessämme, että tämä edistää suomalaisen omistajuuden siirtymistä enenevässä määrin ulkomaisiin käsiin, suomalaisten yritysten myymistä ulkomaille, emme ole kovin yksin.

Noudattaakseni myös tässä tämän kevään viimeisessä täysistunnossa hyvää perinnettä siteerata vanhoja lehtileikkeitä otan muutaman esimerkin tämän väitteeni tueksi. Esimerkiksi Kauppalehti viime maanantaina uutisoi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen yritysverouudistuksen vaikutuksia koskevan tutkimuksen kirjoittamalla, että verouudistus voi viedä yhtiön ulkomaiseen omistukseen, ja itse tekstissä todetaan muun muassa seuraavaa: "Valtiovarainministeriön hallinnonalaisuudessa toimiva Valtion taloudellinen tutkimuskeskus varoittaa tuoreessa selvityksessään, että eduskunnan käsittelyssä parhaillaan oleva yritys ja pääomaverouudistus voi viedä ulkomaalaiseen omistukseen varakkaita, keskikokoisia, listattuja yrityksiä, joissa suomalaisilla yksityishenkilöillä on merkittävä omistus tai äänivalta." Sitten tulee suora sitaatti: "Varallisuusverotuksen ja osinkoverotuksen kertaantuminen vähentää omistajien kannustimia jatkaa omistustaan näissä yhtiöissä. Uudistus saattaa siten lisätä tällaisten yhtiöiden siirtymistä ulkomaalaiseen omistukseen." Näin Vattin tutkijat kirjoittavat juhannuksen alla julkistetussa selvityksessä. Tätäkö punamulta haluaa? Ainakin viime vaalikaudella vielä keskusta julkisti oikein suurella rummutuksella selvityksen sinivalkoisen omistajuuden puolesta. Kokoomus on edelleenkin sitä mieltä, että värillä on väliä ja suomalaista omistajuutta tulisi puolustaa. Sääli, että keskusta on vaalien jälkeen luopunut tästäkin ajatuksestaan.

Toinen lehtileike, johon haluan viitata, on viime Talouselämässä ollut laaja artikkeli otsikolla "Pelastakaa suomalainen omistus", jonka ingressissä sanotaan näin: "Satavuotiset suomalaiset sukuyhtiötkin valuvat ulkomaisiin käsiin. Hallitus antaa verouudistuksella vauhtia. Mitä väliä?" Sitten tässä monisivuisessa jutussa muun muassa Georg Ehrnrooth, siis ei sama Georg Ehrnrooth, joka oli aikanaan kollegamme, vaan se toinen Georg Ehrnrooth, Christoffer Taxell ja Vaisalan sukuomistajiin kuuluva Raimo Voipio, kaikki esittävät arvionaan, että tämä verouudistus osaltaan vauhdittaa suomalaisten yritysten siirtymistä ulkomaiseen omistukseen. Jos ottaisi täältä yhden kohdan tästä tekstistä, niin se kuuluu seuraavasti: "Eniten omistajia kummastuttaa hallituksen pääomatuloveron uudistuksen henki. Siinä voi melkein kuulla 1970-luvun taistolaislaulujen kaiun. ’Juhlapuheilla ei ole merkitystä. Yhteiskunnan henki ja käytännön toimet ratkaisevat, pysyykö omistus Suomessa’, sanoo Raimo Voipio, yksi Vaisalan sukuomistajista. Valitettavasti poliittinen juna tuntuu nyt olevan kääntymässä 1970-luvun suuntaan. Silloin omistajat olivat lähes rikollisia ja moni perhe luopui yrityksistä. Omistamisen pitää olla mielekästä." Me kaikki vanhemmat muistamme kyllä tuon 1970-luvun ilmapiirin, jossa omistaminen ja yrittäminen oli lähinnä riistämistä, enkä ihan täysin pysty yhtymään tähän Voipion näkemykseen, että tällaista ilmapiiriä olisi yhteiskuntaan nyt palaamassa, mutta olen samaa mieltä siitä, että tämä uudistus kohtelee kaltoin suomalaista omistajuutta. (Ed. Elo: Aika!)

Arvoisa herra puhemies! Lopuksi, kun puhemies salli myös ed. Ala-Nissilän käsitellä puheenvuorossaan hallituksen globalisaatiotyöryhmän ehdotuksia, niin pari sanaa niistä. (Ed. Ala-Nissilä: Eri puhemies!) Ed. Ala-Nissilä kehui tätä Olli Rehnin johtaman työryhmän väliraporttia "Osaava ja avautuva Suomi maailmantalouden murroksessa", ja minäkin haluaisin tässä lopuksi kehua tätä raporttia. Tämä on erinomainen asiantuntijaselvitys niistä ratkaisuista, joita hallituksen tulisi lähiaikoina tehdä tukeakseen suomalaista yrittäjyyttä. Tässä väliraportissa muun muassa esitetään, että jatketaan työn verotuksen alentamista kaikilla tulotasoilla työn tekemisen kannustavuuden parantamiseksi ja alennetaan ylin rajaveroaste enintään 50 prosenttiin. Edelleen esitetään, että turvataan koulutuksen voimavarojen riittävyys, kasvatetaan julkisia tutkimus- ja kehitystoiminnan voimavaroja, parannetaan yliopistojen kykyä rakentaa kansainvälisesti kilpailukykyistä koulutusta ja edistetään ulkomaisten osaajien työllistymistä Suomeen muuttamalla työlupa- ja maahanmuuttokäytäntöjä.

Kokoomus tukee kaikilta osin tätä Olli Rehnin johtaman työryhmän ehdotusta. Nyt kysyn teiltä, arvoisat ministerit Kalliomäki, Pekkarinen, Luhtanen ja kumppanit: Tukeeko hallitus? Onko hallitus tekemässä näitä muutoksia, joita tämä hallituksen oma asiantuntijaryhmä yksimielisesti esittää? Tämä väliraporttihan jätettiin jo tässä vaiheessa, jotta hallitus voisi ottaa sen huomioon jo ensi vuoden budjetin valmistelussaan. Ilmoitan uudelleen: kokoomuksen eduskuntaryhmä tukee kaikilta osin tätä hyvää, pätevää työtä. Kysymys kuuluu, tukeeko hallitus.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Kyllä tämä yritysverouudistus on niin tärkeä, että tähän ei saisi sotkea mitään politiikkaa. (Naurua) Minä olen melko varma siitä, että mitä edustajat ovat tästä lausuneet, sitä mieltä he myöskin ovat. Kun ed. Elo moitti oppositiota siitä, että yksi sanoo sitä, toinen tätä, ja äänestää sitten vähän miten sattuu, niin voin sanoa aivan samaa hallituspuolueiden edustajista. Hallituspuolueiden edustajat ovat todenneet, että tässä on virheitä, ovat luetelleet, en sitä tee, ministeri Pekkarisen pyynnöstä en sitä tee, (Naurua) ovat todenneet, että on paljon epäkohtia, ja kun me olemme esittäneet, että poistetaan nämä epäkohdat, niin te ette ole olleet sitä mieltä silloin enää, että pitäisi poistaa. Te olette äänestäneet sitä vastaan, vaikka te olette itse puhuneet, että on epäkohtia, mitä pitäisi poistaa, ja kun on mahdollisuus poistaa, niin te ette niitä poista. Te ette poista niitä.

Kristillisdemokraatit ovat selkeästi sanoneet, ja muistan, että kun tuli julki tämä esitys, niin sanoin, että se on pelättyä parempi, pelättyä parempi. Se on pikkasen parantunut valiokunnassa, mutta minä olen teidän kanssanne samaa mieltä siitä, että tässä on epäkohtia edelleen. Mutta me hävisimme nämä äänestykset. Kyllä me tulemme äänestämään tämän paketin hyväksymisen puolesta. Mutta kukaan ei voi syyttää meitä siitä, että me toimisimme kaksinaamaisesti niin, että me puhumme yhtä ja äänestämme sitten toisin, niin kuin te teette, muun muassa ministeri Pekkarinen, ed. Elo. Te olette todenneet, että on epäkohtia, ja kun teillä on ollut mahdollisuus korjata ne ... (Min. Pekkarinen: Kokonaisuus on hyvä!) — te sanotte, että kokonaisuus on hyvä, me sanomme, että se kokonaisuus on pelättyä parempi, mutta siinä on kuitenkin epäkohtia. (Ed. Ala-Nissilä: Viisi kohtaa muutettiin eduskunnassa!) — Siinä on epäkohtia, mitä pitäisi muuttaa, mutta silloin, kun teille annetaan se tilaisuus, että saisitte muuttaa, niin silloin ei ole enää epäkohtia. Tämä tästä.

Aamulla kerroin, mitä bussinkuljettajaomistajalle kerroin, nimittäin että hänen verotuksensa ei muutu pahemmaksi, ei hänen tarvitse konsultteja apuun pyytää. Hänen verotuksensa kevenee, eikä hänen tarvitse oikeastaan mistään välittää. Kerroin, miten lentokentällä tapaamani pörssissä noteeratun yhtiön hallituksen puheenjohtaja sanoi, että kun he kavereitten kanssa ovat keskustelleet, niin he ovat tulleet siihen tulokseen, että pääoma karkaa maasta, juuri niin kuin täällä on aika laajasti todettu.

Vajaa puoli tuntia sitten entinen yhtiökumppani soitti ja kertoi, että ensi vuonna taitaa käydä niin, että hän ylittää sen 90 000 rajan osingoissa. Minä kysyin, mitä hän aikoo tehdä. Hän sanoi, että hän järjestää ne asiat niin, ettei maksa mitään veroa. Kysyin, kumpi järjestelmä on parempi, nykyinen vai tämä esitetty uusi, jossa on 3 prosenttiyksikköä alhaisempi vero. Hän sanoi, että no, kyllä hän valitsisi tämän nykyisen, vaikka on 3 prosenttiyksikköä korkeampi vero, ja perusteli sillä, että kun tämä uusi astuu voimaan, niin silloin täytyy järjestelyillä hoitaa verotus mahdollisimman edulliseksi, ja kun ruvetaan järjestelemään, niin silloin saman tien otetaan riskejä. Tämäkin on keskisuuri yritys, joka on menestyvä, ja on mukavaa, että jotkut menestyvät, mutta ei yrittäjän päätehtävä ole miettiä, miten pääsisi mahdollisimman pienellä verolla. Tämä yrittäjä totesi, että mieluummin hän maksaa enemmän veroa kuin rupeaa konsultteja käyttämään ja kikkailulla pääsemään entiseen verotustasoon. Ajatelkaa, maksaa mieluummin enemmän kuin kikkailemalla pyrkii pienempään verotukseen. Tämä on tosiasia, tai näin ainakin eräs käytännön yrittäjä totesi. Niin kuin sanoin, tämä on käytännön yrittäjä ja juuri sen takia hänen pitäisi käyttää asiantuntijoita. Lainsäätäjän ei pitäisi laatia sellaista järjestelmää, että yrittäjän pitää käyttää konsultteja, jotta pääsisi pienemmällä verolla. Tähän saakka ei ole tarvittu konsultteja, mutta jatkossa tarvitaan.

Mutta niin kuin sanoin, pelättyä parempi, on jonkin verran muuttunut, olisi pitänyt muuttua paljon enemmän, mutta kun te ette pysyneet niissä puheissa, mitä tältäkin paikalta on pidetty näistä epäkohdista, niin siitä huolimatta pitkin hampain tulemme kyllä tämän hyväksymään.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kun tässä on muutaman kerran kuunnellut näitä puheita, joista en oikein pääse selville, mitä kukin on tarkoittanut, ovatko ne muutokset hyviä vai huonoja, mieleeni vaan tulevat ne ajat, jolloin puhuttiin eurosta jne. ja peloteltiin suomalaisia ja edustajia sillä, että on pakko siirtyä. Mielenkiintoista on havaita, että viime aikoina yrityskaupat on tapahtuneet juuri sellaisiin maihin, joissa ei ole euroa, eli Ruotsiin ja Tanskaan. Täällä on puhuttu viimeaikaisesta kaupasta Tanskan suuntaan, jossa omistajana oli valtio, ja myöskin pitää muistaa, mitä tehtiin Soneran ja StoraEnson osalta jne.

Itse en näitä asioita nyt niin hyvin tunne, vaikka muutamassa pienyrityksessä olen ollut mukana enemmän ja vähemmän, mutta olen keskustellut tilitoimiston omistajien kanssa tuolla maakunnassa, ja heidän huolensa on nimenomaan niitten pienten yritysten osalta, joilla nettovarallisuutta ei juurikaan ole, kuten ed. Salo totesi täällä eräästä sähköpostiviestistä, joka on ilmeisesti meille kaikille lähetetty, ja näyttää siltä, että lähetyspaikkana on ollut Pakilan tilitoimisto. Eli sielläkin tilitoimiston puolelta on huolestuttu nimenomaan tältä osin ja puhuttu jopa 2 000—3 000 euron lisäverotuksesta. Tämä saattaa aiheuttaa vaikeuksia myös yritystoimintaan siitä huolimatta, että hallitus puhuu koko ajan, että pitää maahan saada lisää yrityksiä.

Mutta, arvoisa herra puhemies, tärkeintä kai hallitukselle on se, että tulee lisää työpaikkoja. Tällä hetkellä niitä syntyy verokonsulteille, ja täytyy vain toivoa, että se kompensoi sitten edes osittain sen, mitä yritystoiminnasta nimenomaan pk-yritysten osalta vähenee.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä on kysymys hyväksymisestä ja hylkäämisestä. Haluan vielä todeta sen, että tutkimuksen mukaan 72 prosenttia yrittäjistä haluaa hylätä tämän uudistuksen ja pitää nykyjärjestelmän voimassa ja 26 prosenttia haluaa uuden järjestelmän. Täytyy sanoa, että kun tämä maksaa valtiolle hallituksen omien laskelmien mukaan yli 500 miljoonaa euroa, niin järjettömyys on kyllä huipussaan tilanteessa, jossa halutaan tehdä tällainen muutos. Jokainen, joka ajattelee yrittäjien parasta, on nyt valmis hylkäämään tämän hallituksen esityksen tässä äänestyksessä.

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowicz käytti puheenvuoron, jossa hän puhui Olli Rehnin johtaman työryhmän väliraportista "Osaava ja avautuva Suomi maailmantalouden murroksessa". Tämän globalisaatiotyöryhmän keskeiset ehdotukset tässä ovat, että korkein tuloveroprosentti alennetaan 50:een, lisätään tutkimus- ja kehitystoiminnan voimavaroja vähintään 7 prosentilla vuodessa ja työlupa- ja maahanmuuttokäytäntöjä parannetaan. Tiedustelen nyt uudestaan, ministeri Kalliomäki, ministeri Pekkarinen, te olette vastuussa siitä, mitä hallitus tekee tässä suhteessa: Onko niin, että tämä hallitus tekee vain selvityksiä, ei tee työtä, vai onko hallitus tämän Rehnin selvityksen takana? Pyydän vastausta, ministeri Kalliomäki, ministeri Pekkarinen.

Mikko  Elo /sd:

Puhemies! Kun ed. Zyskowicz täällä puhui siitä, että yrityskaupat varmasti tulevat lisääntymään, niin kannattaa muistaa kuitenkin, että nykyisenkin verojärjestelmän voimassaollessa yrityskauppoja on tehty aika tiiviiseen tahtiin. Ei tässä varmasti kannata pelotella edes tällä asialla.

Puhemies! Haluaisin erityisesti kiittää ed. Kallista erinomaisesta puheenvuorosta, jossa oli yksi pieni virhe, kun hän totesi, että olen täällä todennut tässä verouudistuksessa olevan monia epäkohtia. En ole sellaista myönnytystä tehnyt, en ole väittänyt, että tässä on mitään epäkohtia. Jos epäkohtia on, niin aikanaan varmasti sitten ne tulevat esille ja me tulemme ne näkemään.

Puhemies! Se, että ed. Kallis sanoi, että tämä on pelättyä parempi, on mitä parhain tunnustus koko verouudistukselle. Nimittäin ed. Kallis on erinomaisen hyvä verotuksentuntija, hän on erinomainen kansanedustaja muutenkin, ja minulle "pelättyä parempi" opposition taholta tarkoittaa samaa kuin "erinomainen hallituksen esitys".

Ben  Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Elo tarkastelee näitä ed. Kalliksen ja muiden lausuntoja oman asteikkonsa valossa. Eli edellisten kahdeksan vuoden aikana, jotka ed. Elo oli oppositiossa, ehkä nämä määreet hänen kohdallaan pitivät paikkansa, mutta itse olen tottunut ed. Kalliksen kohdalla luottamaan siihen, että hän tarkoittaa, mitä sanoo. Mitä sitten tulee ed. Elon minulle osoittamaan vastaukseen siitä, että kyllähän nytkin on suomalaisia yrityksiä myyty maailmalle, joten ei tarvitse tätä verouudistusta siinä valossa pelätä, että se tällaista kehitystä jouduttaisi ja kiihdyttäisi, niin ed. Elo, olen aivan päinvastaista mieltä. Nyt on todellakin myyty suomalaisia yrityksiä maailmalle ja yhtenä pontimena tässä myynnissä, varsinkin viime aikojen myynneissä, ovat saattaneet olla juuri tiedossa olevat veromuutokset. Mutta siitä riippumatta, niin nyt, kun nämä veromuutokset tehdään, minä väitän, että nämä veromuutokset kiihdyttävät, vauhdittavat, nopeuttavat suomalaisen omistuksen vähentymistä ja kiihdyttävät ja lisäävät suomalaisten yritysten siirtymistä ulkomaiseen omistukseen. Tätäkö punamulta haluaa? Me emme halua.