Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ehdotan perusteluissa lausuttavaksi: "Eduskunta edellyttää, että hallitus tuottaa lain tultua voimaan työpaikoille jaettavaksi Yksityisyyden suoja työelämässä -vihkosen."

Arvoisa puhemies! Perustelen tätä sillä, että kun ensimmäisen käsittelyn yhteydessä luin tämän erinomaisen mietinnön, kerta kaikkiaan erinomaisesti tehdyn mietinnön, totesin, että jotta se saataisiin eläväksi oikeudeksi työpaikoilla, mikä lienee tämän lain tarkoitus, siitä pitäisi mahdollisimman tehokkaasti informoida työpaikkoja, ja siksi inspiroin tämän ponsilauselman.

Jyrki Kasvi /vihr:

Arvoisa puhemies! Tässä kesän kynnyksellä täytyy pikkasen vielä viivästyttää, koska tätä lakia yksityisyyden rajoista työelämässä on Suomessa kaivattu todella pitkään. Työpaikoilla on jouduttu toimimaan näppituntumalla ilman lain suomaa suojaa, selkänojaa, kun teknologiayhteiskunnan kehitys on mennyt menojaan.

Tämä lakiesitys niputtaa yhteen joukon hyvin erilaisia työntekijöiden yksityisyyden suojaamisen haasteita. Eniten on puhuttanut huumetestien järjestäminen työpaikoilla. Aloitan siis siitä.

Hallituksen esitys ei ota kantaa positiivisten testitulosten käsittelyyn, miten positiivisiin tuloksiin reagoidaan ja tieto positiivisesta testituloksesta suojataan, esimerkiksi, miten yksityistä on tieto työntekijän vieroitushoitoon ohjauksesta. Aiheeseen on vain epäsuora viittaus 8 §:n viimeisessä momentissa.

Toinen mielestäni kriittinen kysymys on testausmenetelmien luotettavuus. Huumetestien yhteydessä ei ole samanlaista virheettömyysvaatimusta kuin henkilöiden soveltuvuusarviointitestien yhteydessä. Virheellinen testitulos voi tuhota työntekijän uran ja elämän. Menetelmien luotettavuus olisikin siksi pitänyt kirjata myös lakiin, jotta väärin testattujen oikeusturva olisi ollut parempi.

Valiokunta ansaitsee kiitokset siitä, että se on tarkastellut huumetestejä laajemmin, ei pelkästään yksityisyyskysymyksenä. Valiokunnan ehdottamat lisäykset, jotka edellyttävät päihdeohjelman, siis myös hoitoonohjauksen, järjestämistä työpaikoilla, joilla testit otetaan käyttöön, ovat enemmän kuin tervetulleita. On kuitenkin pakko kysyä, miten positiivisen tuloksen saaneet työntekijät on tarkoitus hoitaa, kun hoitopaikkoja ei kerran ole, ja miten positiivisen tuloksen antanutta työntekijää kohdellaan ne kuukaudet, jotka hoitoon pääsy nykyään kestää.

Valiokunta on ottanut kantaa testitulosten täsmällisemmän asiantuntijatulkinnan puolesta testiä koskevassa todistuksessa. Tämä ratkaisee kysymyksen, miten suhtautua pieniin huumejäämiin, joita esimerkiksi kannabista satunnaisesti käyttävän työntekijän elimistöstä voi löytyä. Hoitoonohjauksella ei ole hänen tapauksessaan mitään merkitystä, eikä hänen kykynsä hoitaa työtehtäviään ole vaarantunut. Luottamusta vaativissa työtehtävissä hän on toki altis painostukselle ja kiristykselle.

Hallituksen esityksen kameravalvontaa käsittelevät pykälät unohtavat kaikille avoimet valvontakamerat. Esimerkiksi Kampin terminaalin rakennustyömaata ja työntekijöitähän saattaa kuka tahansa seurata kuvaa työmaalta Internetiin välittävien kameroiden avulla. Miten työntekijöiden yksityisyyteen suhteessa näihin kameroihin tulisi suhtautua? Vastaavasti Yhdysvalloissa on jo usein päiväkodin tai koululuokan nurkassa eli hoitajan tai opettajan työpaikalla nettikamera, josta vanhemmat voivat seurata lastensa päivää. Vanhemmat ovat toivoneet tällaisten kameroiden sijoittamista myös suomalaisiin kouluihin ja päiväkoteihin. Miten niihin sitten tulisi suhtautua?

Esitys unohtaa myös työntekijöiden omat kamerat eli työpaikoille sijoitetut niin sanotut webcamit, joiden kuvan voi helposti välittää Internetiin. Esimerkiksi edellisen työpaikkani www-sivuilta saattoi seurata minun työhuoneeni ja käytäväni tapahtumia, sillä olin liittänyt työpöytäni alla sijainneeseen palvelimeen henkilökohtaisen kameran, jonka kuva välitettiin jatkuvasti verkkoon.

Tässä työpaikkojen yksityisyyttä pohtivassa keskustelussa pitäisikin myös pohtia, miten valvontakamerajärjestelmiä ja niiden käyttöä käytännössä valvotaan. Pitäisikö myös valvontakameravalvomossa olla yksi kamera, joka taltioisi valvojien toimet ja välittäisi ne kameravalvonnan kohteena olevien työntekijöiden nähtäville, eli kuka valvoo valvojia?

Arvoisa puhemies! Kuten valiokunta mietinnössään toteaa, työnantajan huolehtimisvelvollisuus on työntekijän sähköpostiviestien hakemisessa ja avaamisessa iso ongelma. Valitettavasti valiokunta ei löytänyt siihen ratkaisua, sillä hallituksen esitys ottaa tätä velvollisuutta käsittelevässä 18 §:ssä kantaa yksittäisiin teknologioihin, jotka ovat suurelta osin jo käytännössä vanhentuneet. Esimerkiksi viestien hakemisen ja avaamisen ensimmäinen reunaehto eli vaatimus automaattisen vastaustoiminnon olemassaolosta tarkoittaa käytännössä sitä, (Hälinää — Puhemies koputtaa: Pyydän salia hiljentymään!) ettei viestejä yleensä koskaan voida hakea tai avata. Ja miksei? Siksi, ettei automaattista vastaustoimintoa enää moneen vuoteen ole voinut käyttää ja että se on monessa työyhteisössä myös eksplisiittisesti kielletty. Syynä tähän on se, että vastausviestit houkuttelevat osoitteeseen mainossähköpostia eli spammia. Mainosviestiin saatu automaattivastaus kun kertoo mainostajalle, että kyseinen osoite on olemassa, ja tieto tällaisesta osoitteesta on käypää kauppatavaraa nettimainostajien keskuudessa. Lopulta lomalta palatessa postilaatikossa voi olla kirjaimellisesti tuhansia, ellei kymmeniätuhansia mainosviestejä, jos automaattivastaus on päällä.

Toisen ongelman muodostavat päivittämättömät sähköpostiohjelmat, jotka voivat joutua vastauskierteeseen. Kahden lomalle lähteneen sähköpostin käyttäjän sähköpostiohjelmat alkavat lähettää automaattivastauksia toisilleen, kunnes jommankumman kiintolevytila loppuu. Tämä ongelma alkaa onneksi olla jo hallinnassa, mutta vielä joitain vuosia sitten tämä aiheutti kesäkuukausina todellisia ongelmia.

Työntekijän osoitteeseen tulevien viestien lukemisen todellinen ongelma on ... (Hälinää)

Kiitos, puhemies! — Todellinen ongelma on kuitenkin se, että suomalaisessa verkkokulttuurissa työpaikan tietokoneella hoidetaan myös yksityisasioita, vai eikö teidän työkoneillanne ole muka lähetetty yhtäkään henkilökohtaista viestiä? (Eduskunnasta: Ei ole!) — Sitten olette hyvin erikoinen työyhteisö. — Suomalaiset työnantajat heräsivät kotitalouksia paljon nopeammin kytkemään tietokoneensa verkkoon, ja moni suomalainen tottui käyttämään työkonettaan esimerkiksi yksityiseen kirjeenvaihtoon. Yhdysvalloissa tilanne on toinen ja ihmisiä on irtisanottu siksi, että he ovat käyttäneet työnantajansa tietokonetta esimerkiksi nettiostoksien tekemiseen.

Suomen perustuslaki kuitenkin turvaa luottamuksellisen viestin salaisuuden myös työpaikalla, ja moni käyttääkin työpaikan posti- ja sähköpostiosoitetta kirjeenvaihtoon, josta ei halua esimerkiksi perheensä tietävän. Perinteisessä kirjeenvaihdossa on opittu kirjoittamaan yrityksen nimi ennen vastaanottajan nimeä, jos kirjeen saa avata myös joku muu. Valitettavasti sähköpostikulttuuri on vielä niin nuori, että vastaavia tapoja ei ole ehtinyt syntyä. Yksityistä ja työsähköpostia ei siis pystytä erottamaan toisistaan. Lisäksi jo pelkät lähettäjätiedot ja otsikko voivat paljastaa asioita, joita työntekijä ei halua työnantajansa tai perheenjäsentensä tietävän, esimerkiksi kutsu AA-kerhon tilaisuuteen tai pikkujoulututtavan hotellihuoneeseen ovat tästä esimerkkejä. Siksi niin moni katsookin, että kirjesalaisuuden tulee kattaa kaikki työpaikalle tulevat sähköpostiviestit. Moni työnantaja on puolestaan sitä mieltä, että heillä on oikeus päättää, mitä heidän maksamillaan tietokoneilla tehdään; heidän mielestään tietokone on kuin pakettiauto, työväline, jolla hoidetaan työnantajan määrittämät työtehtävät. Tässä ristiriidassa työntekijän oikeus yksityisyyteen on mielestäni vahvempi kuin työnantajan omistusoikeus sähköpostilaatikkoon.

Tulevaisuudessa meidän on kuitenkin pystyttävä erottamaan omat ja työnantajan asiat toisistaan myös sähköpostissa ja meidän on opittava esimerkiksi käyttämään useita sähköpostiosoitteita eri tarkoituksiin ja opittava otsikoimaan viestimme niin, että niiden todellinen sisältö on yksiselitteisesti nähtävissä. Tärkeintä on kuitenkin keskustella työpaikoilla pelisäännöistä, joihin sekä työntekijät että työnantajat sitoutuvat. Esimerkiksi, mitä sähköpostiin tulee, yrityksissä tai virastoissa voidaan sopia, että kaikilla työntekijöillä on erillinen sähköpostiosoite yksityisasioita varten ja työnantajan tietoliikenneyhteyksiä saa käyttää myös tämän osoitteen lukemiseen. Muun muassa tämän keskustelun herättämiseksi ed. Pulliaisen esittämä lausuma yksityisyyden suojaa työelämässä käsittelevän vihkosen jakamista työpaikoille on erittäin kannatettava.

Arvoisa puhemies! Joka tapauksessa toivottavasti Suomessa ei kuitenkaan tule tarpeelliseksi mennä amerikkalaiselle linjalle, että omien asioiden hoitaminen työnantajan koneella kielletään. Tietoyhteiskuntakehityksen kannalta ei ole tärkeää, kuka käytetyt yhteydet omistaa, pääasia, että niitä käytetään.

Kyllä kannatan, herra puhemies!

Jukka  Gustafsson /sd:

Arvoisa puhemies! Koska eduskunta nyt käsittelee lakia yksityisyyden suojasta työelämässä, haluan käyttää puheenvuoroni tästä paikaltani, jotta me kaikki pääsemme kunniallisesti kesälomalle. Tässä ed. Kasvi käytti hyvin asiantuntevan puheenvuoron, joka pääosin tuki työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintöä. Mitä tulee ed. Pulliaisen lausumaesitykseen, ei siitäkään nyt voi sanoa, etteikö se voisi olla ihan oikeallakin asialla, mutta kun työelämä- ja tasa-arvovaliokunta itse asiassa mietinnössään yli kymmeneen, aika moneen, periaatteelliseen yksityiskohtaan puuttui ja edellytti, että hallitus aika nopealla aikataululla antaa uusia ehdotuksia lainsäädännön parantamiseksi, niin katson kyllä, että ei tästä hallituksen esityksestä nyt mitään vihkosta kannata ruveta tekemään, joten tältä osin harrastan tällaista viisastelua, johon ed. Pulliainenkin joskus syyllistyy, että tätä lausumaesitystä ei minusta tässä yhteydessä kannata tukea. Näin.

Antti  Kaikkonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Minäkin tästä paikaltani vaan totean vähän edellisen puhujan hengessä, että ed. Kasvi toi lukuisia hyviä näkemyksiä ja perusteltuja kysymyksiä esille tästä lakiesityksestä. Asiantuntijakuulemisessa näitä hyvin paljon myöskin käsiteltiin ja arvioitiin, ja lienee niin, että joudumme tähän lakiin varsin pian palaamaan uudestaan ja tekemään mahdollisesti tarkennuksia johtuen teknologian kehityksestä ja muista avoimista kysymyksistä, joita ed. Kasvi tässä otti esille. Oletan, että tähän tullaan varsin nopealla aikataululla palaamaan.