Erkki  Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Nyt se toteutuu, mitä me joukolla vastustimme.

Ensinnäkin tästä asiallisesta puolesta muuan hyvin selvä näkökohta, asia, joka on äärimmäisen olennainen koko valtakunnan kannalta ja joka on merkittävä ero välillä Tieliikelaitos versus osakeyhtiö ja josta ei mainita täällä sanaakaan, ei sanaakaan. Niin vähän hallituspuolueen kansanedustajalla, joka on jollakin tavalla näistä asioista perillä, vaikutusvaltaa on, että ei ole edes mainintaa tästä asiasta, jonka nyt tuon julki.

Arvoisa puhemies! Se merkittävä ero on siinä, että Tieliikelaitoksen on ollut lain mukaan pakko antaa tarjous joka ikiseen urakkakisaan, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että kun on oltu jo pitkään tilaaja—tuottaja-mallissa, niin kaikissa tilanteissa on aina ollut ainakin yksi tarjoaja, jolla on kelpoisuus hoitaa ne urakat niin, että tiet tulevat kaikkialla Suomessa perustienpidossa hoidetuiksi, korjaukset tehdyiksi, kun niistä on kysymys, ja perusparannukset tehdyiksi, kun niistä on kysymys. Nyt tämä yksityistäminen on mennyt niin pitkälle, että tällä porvarihallituksella ei ole kanttia varmistaa tämmöistä asiaa, ja kuitenkin se haluaa pitää huolen siitä, että puutavarat tulevat metsistä teollisuuden käyttöön jnp. Siis ei sitä varmennusjärjestelmää ole tässä, sanoisinko, yksityistämiskiimassa, ole varaa taata sitä, että siihen on olemassa tosiasialliset edellytykset.

Yritin ajaa edustajamme kautta tätä asiaa mietintöön. Ei millään onnistunut. Jännittävää on, että vasemmistopuolueetkaan eivät ole tällaisesta asiasta kiinnostuneita, siis ei kukaan, paitsi nyt minun persoonani ja agenttien välityksellä. Minusta pitäisi olla varaa ainakin sen verran älylliseen rehellisyyteen, että tämän laatuiset asiat tuodaan hallituksen esityksissä esille, mutta eipä vaan ole poliittisesti eikä henkisesti eikä asiallisesti sellaiseen varaa.

No, yksi asia on opittu siitä edellisestä operaatiosta, jossa suoritettiin tämä Tiehallinnon kokonaisremontti, jako Tieliikelaitokseen ja Tiehallintoon, nimittäin se, millä tavalla henkilökunnasta ollaan huolestuneita, henkilökunnan asemasta. Nythän on sillä tavalla, että sen edellisen operaation viime näytelmät näyteltiin tämän vuoden alkupuolella, kun ei ollut mahdollisuutta enää edetä hovioikeudesta eteenpäin, kun henkilökuntaa erotettiin vastoin sitä, mitä oli valiokunnassa todettu ja eduskunnassa todettu. Mielenkiintoista siinä prosessissa oli se, että sellaiset liikennevaliokunnan jäsenet olivat asiantuntijoina oikeuskäsittelyssä, jotka eivät olleet olleet käsittelyssä mukana silloin, kun tämä hallintomuutos tehtiin. Elikkä mielenkiintoisia nämä liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan asioitten hoidot ovat. Kaikki on persoonista kiinni: jos ei niitä ole, niin kaikki on mitenkä sattuu.

Tässä tapauksessa nyt on kahdella ponnella oikein ponsitettu henkilökunnan asemaa. Toivottavasti ne ponnet ovat oikeanlaisia. Kun en ole ollut paikalla, niin en tiedä, mikä relevanttiusaste näillä on. Mutta joka tapauksessa tämä itse asia ujutettiin läpi hallitusneuvotteluissa niin, että meiltä olivat sellaiset edustajat paikalla, jotka eivät tienneet koko asiasta yhtään mitään.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Se, mitä ed. Pulliainen sanoi, pitää hyvin pitkälle paikkansa, koska itsekin olin aika pitkään liikenne- ja viestintävaliokunnassa silloin, kun näitä uudistuksia tehtiin.

Koko prosessi hämmästyttää minua sen johdosta, että valiokunta ja eduskunta eivät ole saaneet tietää asiasta muuta kuin takakautta sen jälkeen, kun esimerkiksi nimimuutos tehtiin, aputoiminimeksi tuli Destia, samaten alkukesästä tehtiin ja vahvistettiin jo organisaatiomuutos, vaikka hallitus ei ollut vielä tehnyt minkäänlaista esitystä yhtiöittämisestä. Muutenkin minua vähän hämmästyttää koko prosessi, mietityttää, mitä henkilökunnalle on luvattu, koska he ovat näin yksimielisesti, henkilökuntajärjestötkin ilmeisesti, tämän takana, koska tässä mietinnössä ei ole edes opposition vastalausetta tämän hallituksen esityksen hylkäämiseksi. Toisaalta tulee ajatelleeksi vaan sitä, tuleeko tässä nyt uusia komennusmiehiä kuinka paljon, jos sattuu niin, että tämä uusi yhtiö voittaa sitten siellä tarjouskilpailussa, koska viime aikoina on näyttänyt siltä, että Tieliikelaitos on hävinnyt aika monta kilpailutusta virolaiselle yhtiölle ja muutamalle kotimaiselle yhtiölle.

Itse olisin toivonut, että tätä yhtiöittämistä ei olisi toteutettu, koska minä en valitettavasti usko, että tästä on mitään hyötyä siinä, että se rahoitus riittäisi, joka tiestöön annetaan, että tämä pudottaisi niitä hintoja, koska tuntuu siltä, että jotkut muut kuin kotimainen yhtiö määräävät tällä hetkellä hintatason hyvin pitkälle. Toivon, että ne henkilöt, jotka vetävät Destiaa ja osallistuvat kilpailuun, pystyisivät nyt sitten tekemään sellaisia tarjouksia, että valtionyhtiö niissä pärjäisi, ja että henkilöstöllä olisi jotakin työtä sillä omalla paikkakunnallaan, ettei tarvitse lähteä muuttamaan niitten urakoitten perässä, joita mahdollisesti tullaan voittamaan taikka joissa pärjätään.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Olen ed. Pulliaisen ja ed. Vistbackan kanssa samaa mieltä siitä, että Tieliikelaitoksen yhtiöittäminen osakeyhtiöksi ei ole oikea toimenpide.

Tuo kysymys, minkä ed. Pulliainen esitti, miksi eivät myöskään vasemmistoliitto, sosialidemokraatit, siis vasemmisto, ole puuttuneet tähän hänen esittämäänsä kysymykseen näistä tarjouskilpailuun osallistumisista: Se on tietysti puute. En osaa vastata, mistä tämä johtuu esimerkiksi vasemmistoliiton osalta. Mutta se on aivan selvää, että tässä varmasti se, onnistuuko tämä maan tiestön tarkastelu kokonaisuutena ja myöskin vaikeimpien, ehkei niin tuottavien, työtehtävien vastaanottaminen ja niille hoitajan löytäminen, tämäkin asia, saattaa tosiaan jatkossa olla kyseenalaista. Tässä mielessä olen vuosien aikana seurannut esimerkiksi ed. Pulliaisen ja ed. Vistbackan toimintaa liikenne- ja viestintävaliokunnassa ja myös sen puheenjohtajana ed. Pulliaisen toimintaa, ja se on ollut tahtopolitiikkaa. Toivon, että tahtoa siellä olisi vielä edelleen, liikenne- ja viestintävaliokunnassa.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Aikanaan kun tätä Tieliikelaitosta perustettiin, silloin oli, niin kuin täällä on todettukin, se uhka olemassa, että tässä näin tulee tapahtumaan. Muistan hyvin ne keskustelut, mitä silloin käytiin siitä, mitä tämä jatkossa tulee maksamaankaan kokonaisuutena, koska lyhkäisellä aikaväillä kun katsotaan näitä asioita, voi näyttää siltä, että siinä on tehokkuus noussut ja säästöjä tullut, mutta kun mennään tässä nyt eteenpäin jokunen vuosi vielä, niin todennäköisesti tämä homma tulee yhä kalliimmaksi.

Väitän sillä tavalla, jotta kyllä tämä tulee jakautumaan sillä tavalla, että kun meillä häviää kuitenkin se vanha osaaminen sieltä, niin siihen tulevat nämä suuret yhtiöt, ja kyllä siellä varmaan toteutuu se ajatus, mitä aikanaan puhuttiin, että monopoliasemaa hakevat muut kuin tämä nyt perustettava osakeyhtiö, koska siellä näköjään intressiä on olemassa sen tyyppisestäkin toiminnasta.

Mistä se säästö on tullut? Se on näköjään tullut tiestön kunnon osalta, osa siitä. Nimittäin ihan hiljattain oli tapaus meilläkin pohjoisessa Karjalassa, jossa viime kesänä yksi tyttö oli kaatunut Tuupovaarassa siellä jossain Kinnasniementiellä, 12-vuotias tyttö, polkupyörällä, ja hän meni kysymään sitten vastuuta, kenen se on, kun vesi oli syönyt semmoisen ison uran sinne tiehen. Se kilpailun voittanut joku yksityinen firma mahtoi hoitaa sitä, se ei ollut tämä Destia, ja sieltä oli sanottu, että ei sitä olekaan tarkoitettu polkupyörällä ajettavaksi, sitä tietä. Elikkä tästä lähtien, jos tämä homma jatkuu, ilmeisesti sitten joudutaan laittamaan liikennemerkit kaikille näille alempiasteisille teille, että ne eivät ole polkupyörälläajokelpoisia. En tiedä, millä ne ihmiset siellä liikkuvat, kun odotetaan, että polkupyöräliikennettäkin harjoitettaisiin. Ilmeisesti pitää kävellä, ja sitten jos kaatuu, tipahtaa kuoppaan, niin tulee kielto, jotta ei saa kävelläkään siellä tiellä varmaan.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Pidin viimeksi tätä käsiteltäessä pitkän epäilyksellisen puheen siitä, että kaikki kanavat ja väylät aina otetaan haltuun silloin, kun halutaan totaalisesti, kunnolla hallita sitä, mitä tahdotaan hallita, ja tämä tieverkosto, mikä Suomeen on rakennettu, on tavallaan vielä rautateiden jälkeen yksityistämättä. No, ei rautateitäkään ole vielä periaatteessa yksityistetty, vaan ainoastaan ne ... Tai, no niin.

Mutta kuitenkin se idea on, että kun tätä viedään pitemmälle, niin esimerkiksi Tampereella, kun meillä on tilaaja—tuottaja-malli, pikkuhiljaa ihmiset ovat alkaneet siirtyä jo erilaisiin sen kaltaisiin kuvioihin, jotka ovat tavallaan kunnan ja valtion hommista pois. Eli kun tämä mitä ilmeisimmin menee läpi, niin voi sitten esittää vaan oppositiosta toivomusta, että tätä ei sitten vietäisi mitenkään kauhean pitkälle, tai toivoa, ettei tässä nyt olisi sitten montaa ketunhäntää, tai sudenhäntääkö siellä teillä juoksentelee, ja muuta vastaavaa, vaan että tosiaan olisi jonkunlainen eettisyys sitten, että jos tähän liittyy sitten tietullit ja kaikki muut, ne tulevat sitten vaan tänne Helsingin vihreitten mieliksi ja tämän hallituksen kunniaksi tähän Etelä-Suomeen, ettei enempää viedä pitemmälle tätä sitten, kun tämä etenee.