Täysistunnon pöytäkirja 83/2010 vp

PTK 83/2010 vp

83. KESKIVIIKKONA 15. SYYSKUUTA 2010 kello 10.01

Tarkistettu versio 2.0

2) Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2011

  jatkui

Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Tuon ensi vuoden budjettiesityksen suuntaviivat on piirretty kohti tulevaisuutta. Hallituksen tavoitteena on hyvinvoiva, alueellisesti ja sosiaalisesti tasa-arvoinen Suomi, eikä hallitus ole ummistanut silmiään suomalaisten ongelmilta vaan tekee työtä niiden ratkaisemiseksi. Erityisesti lapsista ja nuorista on pidettävä huolta ja varhainen syrjäytyminen on estettävä.

Se, että kaikilla on kunnollinen ammatillinen koulutus, takaa useimmiten mukana pysymisen. Yksikään nuori ei saisi pudota peruskoulun jälkeen ulos opiskelun ja työnteon maailmasta. Tämän vuoden ensimmäisessä lisäbudjetissa kohdistettiin monia toimia nuorisotyöttömyyden ehkäisemiseksi, ja niillä on ollut vaikutusta. Tuloksia on syntynyt tällä vaalikaudella. Kun katsotaan lukujen valossa muutosta, voimme todeta, että kesäkuussa koettiin käännepiste nuorisotyöttömyydessä, kun alle 25-vuotiaiden työttömien työntekijöiden määrä kääntyi laskuun ollen jo reilu tuhat vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Lisäksi syrjäytymisen ehkäisemisessä on tullut tuloksia. Perusopetuksen suorittaneiden välitön sijoittuminen koulutukseen on parantunut. Vuonna 2005 toteutunut luku näistä nuorista oli 95,5 prosenttia, kun arvio ensi vuodelle on jo yli 99 prosenttia.

Eriarvoistumiskehityksen estäminen takaa yhteiskuntaan rauhan ja vakauden. Kasvun hedelmät ja rakennemuutoksen kustannukset yksilöille on jaettava yhteiskunnassa suhteellisesti tasaisesti. Se on yhteinen etu ja takaa myös yrityksille paremman toimintaympäristön, kun yhteiskunta on sosiaalisesti kestävällä pohjalla.

Arvoisat kansanedustajat! Tämän vaalikauden veroratkaisuissa oikeudenmukaisuus on ollut vahvalla sijalla, toisin kuin väitetään. Ruuan arvonlisäveron alentaminen, pienituloisten kunnallisverotuksen merkittävä keventäminen sekä eläkeläisten verotuksen keventäminen palkansaajien tasolle kertoo hallituksen linjasta, jolla halutaan ohjata veronkevennyksiä myös muille kuin työssä oleville. Nämä veroratkaisut ja monet etuusparannukset kompensoivat välillisten verojen kiristymistä pienituloisille. Tulevissa veroratkaisuissa määritetään se, millaiseksi verorasitus muuttuu eri tulonsaajaryhmissä. Veroprogressio säilyy, ja siitä hallitus pitää kiinni. (Ed. Saarinen: Tasavero tekee tuloaan!)

Arvoisa puhemies! Jotkut manaavat huonoja aikoja, ja toiset sanovat edessä olevan hyvin hitaan kasvun ajat. Me kuitenkaan hallituksessa emme tyydy tähän. Me haastamme nämä puheet teoillamme ja päättäväisellä politiikalla. Me tavoittelemme ilman muuta ennusteita, parempaa kasvua. Tämän vuoksi käynnistettiin Kasvuhanke, jonka esityksiä viedään eteenpäin jo ensi vuoden budjetissa. Tämän vuoksi on tehty myös monia muita merkittäviä ratkaisuja. Nopeampi kasvu merkitsee parempaa työllisyyttä. Parempi työllisyys merkitsee ihmisten parempaa ostovoimaa kotitalouksille, tavallisille suomalaisille perheille mahdollisuuksia.

Hallituksen aktiivinen uudistuspolitiikka työllisyyden ja kasvun vahvistamiseksi näyttää tehonsa. Me haluamme tehdä näitä uudistuksia mieluummin etuajassa kuin jälkijunassa. Siten niiden vaikutukset ovat myös paremmat. Uuden kasvun sisällössä painotamme vihreää taloutta. Sen suurimpia kokonaisuuksia ovat uusiutuvan energian edistäminen sekä energiaverojen uudistaminen päästöperusteiseksi. Koska avoimessa taloudessa kasvu tulee viennistä, tukee hallitus kasvatetuin panoksin viennin elpymistä. Kasvava vienti tuo työtä tehtaisiin, alihankkijoille, satamiin, rautateille ja maantielle kuljetusyrityksiin.

Jotta kasvun tekijöitä, työtä tekeviä suomalaisia, olisi jatkossakin, on tässä budjetissa erityisiä toimia kohdistettu siihen, että mahdollisimman moni nuori saa opiskelupaikan ilman välivuotta tai pääsee valmistumisen jälkeen sujuvasti töihin. Tätä haluavat myös nuoret itse.

Hyvinvoinnin turvaamiseksi hallitus vahvistaa julkista taloutta veropohjaa laajentamalla ja samalla pienituloisimpien taloudellista turvaa vahvistetaan. Meidän on näissäkin asioissa tärkeää katsoa eteenpäin. Meidän on katsottava sekä vuotta 2011 että kahta seuraavaa vaalikautta. Meidän on toimittava niin, että annetut lupaukset hyvinvoinnista voidaan pitää. Vastaamme siitä suoraan suomalaisille.

Olemme parhaillaan siirtymässä taantuman hoidosta julkisen talouden kestävyyskysymyksiin. Vastaavasti olemme siirtyneet työttömyyden ehkäisemisestä ja hoidosta työllisyyden edistämiseen. Ohitan tässä kansantalouden munkkilatinan ja sanon suomeksi sen, että kysymys on siitä, miten saadaan rahat riittämään ja ihmisille työtä. Julkisen talouden vajetta eli tulevaa rahapulaa ei hoideta pelkillä fiskaalisilla eli rahan määrää maksimoivilla keinoilla, vaan kyllä me tarvitsemme ennen kaikkea talouden toimintaa parantavia rakenteellisia uudistuksia. Niitä tullaan myös tekemään. Miten voimme tehdä tehokkaammin asioita? Miten pystymme takaamaan kansalaisille riittävät palvelut vähemmällä työvoimalla?

Hallitusohjelman mukaisesti Suomen talous on budjetin arvioiden mukaan ensi vuonna Emu-kriteerien sisällä. Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut valmistelemaan sellaista pitkän aikavälin suunnitelmaa, jolla julkinen talous saadaan kestävälle pohjalle vuosikymmenen lopussa. Tämä sitoumus on selvä, ja me pidämme siitä kiinni. Tämä edellyttää sitä, että vuosikymmenen puoliväliin mennessä valtiontalous on saatava tasapainoon. Se edellyttää, että julkisen vallan osuus bruttokansantuotteesta vakautetaan alle 60 prosentin tason. Jokainen tietää, että vielä tuolloinkin meillä on huikea määrä velkaa, mutta se on kuitenkin hallinnassa.

Nämä tavoitteet edellyttävät, että seuraava hallitus tekee vaalien jälkeen joka ikisenä vuonna korjaavia toimia. Sellaisia ovat julkisen talouden yleinen menokuri, kokonaisveroasteen maltillinen nosto sekä rakenteelliset uudistukset muun muassa palvelutuotannon tehostamiseksi ja työurien pidentämiseksi. Viimeksi mainitut ovat vaikuttavuudeltaan keinovalikoiman tärkeimpiä. Niin sanotut leikkaukset ovat poikkeus ja kriisitilanteen toimia ja keinoina viimeisenä työkalupakissa. Valtion ohella julkisen talouden tervehdyttämisessä nousee valokeilaan kuntien talous. Hallitus etsii parhaillaan keinoja kuntien menotalouden hallinnan kehittämiseksi ja järkeistämiseksi.

Parhaillaan on loppuvaiheessa myös kolmikantainen kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelman valmistelu talouden toimivuutta parantavien keinojen löytämiseksi. Hallitus on osaltaan valmis hakemaan ratkaisuja. Noin kaksi vuotta sitten alkaneessa taantumassa Suomen vahvuutena oli vahva julkinen talous. Olemme myös siivonneet sotkumme pankkisektorilla 1990-luvulla, ja tämä mahdollisti tavallista mittavammat elvytystoimet, joiden ansiosta muun muassa työllisyyden alamäki jäi pelättyä loivemmaksi.

Suhdanneherkän talouden vastapainoksi tarvitaan vastaisuudessakin poikkeuksellisen vahvaa julkista taloutta. Sama kannattaa pitää mielessä, kun arvioidaan yrityksiämme. Tähän taantumaan mentäessä yrityksillä oli onnistuneen veropolitiikan ansiosta vahvat taseet. Yritysten vahvat taseet turvaavat myös jatkossa suomalaisia työpaikkoja ja osaamista, jos luomme siihen riittävät ja oikeat edellytykset.

Arvoisa puhemies! Yksi jo ainakin toistaiseksi hellittäneen taantumaan opetuksista koski Suomen talouden suhdanneherkkyyttä. Suomen bkt alentui vuonna 2009 rajusti. Havainto on hämmentävä, kun otetaan huomioon, että ennen taantumaa Suomen talous oli useimmilla mittareilla katsottuna huippukunnossa ja sijoittui toistuvasti kilpailukykyvertailujen kärkeen. Taantuman ja globaalin rakennemuutoksen muodostama kaksinkertainen stressitesti paljasti taloutemme haavoittuvuuden.

Kehityksen taustalla olevat syyt ovat vanhastaan laajalti tunnettuja: vientimme tietty yksipuolisuus ja painottuminen suhdanneherkkiin investointihyödykkeisiin sekä myös maihin, jotka toipuivat taantumasta keskimääräistä hitaammin. Kysyntä hiipui nopeasti, mutta elpyminen näyttää ainakin nyt olevan yhtä nopeaa kuin lamaan vajoaminen. Tällä hetkellä vienti vetää Itämeren alueen ja Aasian markkinoille. Maailma moninapaistuu taloudellisesti, ja ilman muuta se auttaa Suomeakin.

Tapahtuneen taustalla on rooli, joka globaalissa työnjaossa on Suomelle langennut. Siitä saamme pitkälti kiittää myös taloutemme suotuisaa kehitystä ennen taantumaa. Tätä roolia meidän on arvioitava ja tästä meidän on käytävä keskustelua laajalti Suomessa. Mikä on roolimme, millä tuotteilla menestymme, mitä maailmanmarkkinat meiltä tarvitsevat, missä olemme parhaita? Vaikka julkisen vallan mahdollisuudet vaikuttaa tuotantorakenteeseen ovat rajalliset, ei tässäkään kysymyksessä ole syytä tyytyä kohtaloon ja jäädä passiivisesti odottamaan seuraavaa rysäystä.

Meidän on yhdessä pohdittava, millaisen tuotantorakenteen tulevaisuudessa haluamme, mitkä ovat Suomen vahvuudet ja miten niitä voidaan hyödyntää mahdollisimman tasapainoisella ja vakaalla tavalla, miten huolehdimme hintakilpailukyvystämme, miten ponnistamme koko ajan kasvaville ympäristöosaamisen ja vihreän teknologian markkinoille. Voisiko Suomi oppia viemään investointitavaroiden ohessa myös suoraan kuluttajille myytäviä tavaroita tai palveluita aikaisempaa paremmin?

Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen pitkällä aikavälillä 75 prosenttiin kasvua tukemalla ja myös rakenteellisin uudistuksin. Hallitus haluaa auttaa työelämään osallistumista ihmisen kaikissa ikävaiheissa. Työuran alkuvaiheessa on kyse opinnoista, kesätyöpaikoista ja ensimmäiseen työpaikkaan pääsystä. Uran keskivaiheilla on kysymys työelämän ja perhe-elämän joustavasta yhteensovittamisesta ja yleensä työelämän sisällöistä. Työuran lopulla auttavat osa-aikatyöratkaisut sekä työkykyä säilyttävät ja parantavat toimet.

Jokaisella työikäisellä ja työkykyisellä suomalaisella on oltava mahdollisuus ja velvollisuus osallistua kasvun ja hyvinvoinnin ylläpitoon, ja jokaisen työpanosta myös tarvitaan. Tehty työ luo taloudellista hyvää ja tuottaa valtiolle verotuottoja. Työ koskettaa jokaista kotitaloutta, jokaista perhettä tavalla tai toisella. Laajamittainen työhön osallistuminen on yhteenkuuluvuuden ja yhteiskunnallisen eheyden keskeinen elementti. Se on myös tehokkain tapa estää syrjäytymistä ja eriarvoisuuden kasvua. Työ on välillisesti parasta sosiaaliturvaa.

Korkea työllisyysaste on ensiarvoisen tärkeää myös julkisen talouden tasapainon näkökulmasta. Hyvinvointimenojen kehitys on kääntäen verrannollinen työllisyysasteeseen, eikä niiden kestävää rahoitusta voida rakentaa harvojen työssäkäyvien ankaran verorasituksen varaan. Terveiden elinvuosien lisääntyessä meillä on oltava valmius pidentää keskimääräistä työuraa, siis yhden ihmisen työvuosien yhteissummaa siten, että eläke- ja työvuosien suhde säilyy järkevällä ja taloudellisesti kestävällä mutta myöskin inhimillisellä tasolla. Tältä osin on tarpeen etsiä ja myös panna täytäntöön yhteisesti sovittavia paremman työelämän pelisääntöjä, ja myös tähän kysymykseen hallitus etsii vastausta yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan viitata suomalaiseen tapaan valmistella asioita ja sopia asioista yhdessä. Ohje löytyy meille kaikille tutusta teoksesta Täällä Pohjantähden alla, ja sen antaa kunnallisneuvos Kivivuori: kokouksessa käymällä ja papereita tekemällä ne asiat selviävät. Tätä ohjetta on meidän jokaisen syytä noudattaa.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministerillä oli tärkeä ja huomionarvoisa puheenvuoro, ja hänen näkökulmastaan paljon meni oikeastaan tuleville vaalikausille. Nyt kuitenkin hallituksen valtakirja taitaa loppua ensi huhtikuussa ja pitäisi keskittyä ehkä myös siihen puoleen, mitä teemme tässä ja nyt, millaisia ratkaisuja tämän eduskunnan ja tämän hallituksen aikana.

Tämä verotusasia huolestuttaa paljon kansalaisia. Moni kysyy, onko tässä nyt käymässä niin, että näiden hallituksen tuoreiden veropäätösten myötä siirretään yhä enemmän taakkaa tavallisille pieni- ja keskituloisille kotitalouksille, palkansaaja- ja eläkeläistalouksille. Pääministeri, eikö olisi kohtuullista, että selvitettäisiin nämä tulonjakovaikutukset näistä veroratkaisuista kaiken kaikkiaan, että miten verotuksen painopiste siirtyy?

Sitten, eilen puhuitte kelamaksusta ja sanoitte, että se ei ole progressiivinen. Tiedämme, että siinä on porras, joka lähtee siitä, että pääomavaltaiset yritykset ovat maksaneet huomattavasti enemmän kelamaksua, eli siinä on tällainen porras olemassa. Miten arvioitte oikeudenmukaisuuden kannalta, kun kelamaksu poistettiin, tapahtuuko tässä verorasituksen siirtoa huomattavassa määrin kotitalouksille?

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Pääministerin analyysi oli hyvä ja sillä tavalla hyvä, että pääministerin pitää aina nähdä eteenpäin pitkälle tulevaisuuteen. Sitä vastoin valitettavasti opposition taholta eilisessä keskustelussa synnytettiin suomalaisten kesken vastakkainasettelua: ruuan tuottajat, kuluttajat; yrittäjät, työntekijät; kansaneläkettä saavat ja työeläkettä saavat. Ei näin saada aikaan uutta kasvua. Me pystymme ainoastaan verotuksessa heikommassa asemassa olevia ihmisiä tukemaan sillä, että saamme aikaan kasvua, saamme aikaan tuottavuutta, ja sen tähden, hyvät sisaret ja veljet, on tärkeätä, että sille menestystarinalle, että kolmikannassa jatkossakin sovitaan asioita yhdessä hallituksen kanssa, pitää antaa täysi tuki, ei kyseenalaistaa eikä tehdä myyräntyötä.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kuten pääministerinkin puheenvuorosta ilmeni, hallitus siirtää verotuksen painopistettä työnteosta ja työllistämisestä energian käytön ja ympäristön kuormittamisen verottamiseen. Olen ymmärtänyt, että sosialidemokraatit olisivat tästä perusajatuksesta samaa mieltä. Ympäristöverotuksessa taas hallitus toimii niin, että kuta enemmän polttoaine saastuttaa, sitä enemmän sitä verotetaan. Olen ymmärtänyt, että sosialidemokraatit ovat tästäkin lähtökohdasta samaa mieltä. Sen jälkeen puheenjohtaja Urpilainen eilen arvosteli veroratkaisuja sillä, että näissä veroratkaisuissa ei kiinnitetä huomiota lainkaan veronmaksukykyyn, joka sosialidemokraattien mukaan on se kaikkein keskeisin asia. Nyt haluan kysyä puheenjohtaja Heinäluomalta ja muilta demareilta: miten tässä teidän energiaveromallissanne otetaan veronmaksukyky huomioon?

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri Mari Kiviniemi puheessaan kauniisti sanoi, että lapsista ja nuorista on pidettävä huolta ja varhainen syrjäytyminen on estettävä. Jos, pääministeri Kiviniemi, te tutustutte oman budjettikirjanne lukuihin, siellä näkyy, että lasten köyhyysaste teidän arvionne mukaan on ensi vuonna 13,2 prosenttia, kun se kymmenen vuotta sitten oli 11,6 prosenttia. Teidän oman arvionne mukaan lasten köyhyysaste tulee kasvamaan. Onko tämä teidän mielestänne lapsista ja nuorten syrjäytymisestä huolta pitämistä?

Olitte aivan oikeassa siinä, että peruskoulun jälkeen kukaan ei saa pudota. Mitkä ovat ne konkreettiset toimet tähän? Vasemmisto on esittänyt oppivelvollisuusiän jatkamista 18 vuoteen. Tämä on konkreettinen keino pitää huolta siitä, että ketään ei syrjäytetä peruskoulun jälkeen.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vastauksena ed. Zyskowiczille totean, että meistä olisi aika reilua, että kannustamme sekä yrityksiä että kotitalouksia ympäristöystävälliseen ja järkevään toimintaan mutta emme siirrä yrityksille kuuluvia maksuja tavallisten kotitalouksien kannettavaksi. Me emme usko, että se on oikein ja oikeudenmukaisuutta. Sen sijaan voi hyvin ajatella, että toimitaan niin, että työnantajapuolella rakennetaan järjestelmä, jossa työnantajan ja yritysten on edullista käyttää vähemmän energiaa, palkitaan energian vähemmästä käytöstä. Tällaisia ratkaisuja on tehty muun muassa Ruotsissa, eli energiaveron laskuun on annettu huomattavia helpotuksia, jos yritykset sitoutuvat siihen, että ne tekevät ohjelmia, joilla energiansäästö käytännössä toteutuu.

Nyt ongelma on se, että hallitus tekee ratkaisuja, joissa siirretään nämä yritysten maksut palkansaajakotitalouksille ja eläkeläiskotitalouksille, ja ikävä kyllä ne ovat tasaveroja, joiden lopputuloksena on, että tulonjako muuttuu. Olen kuitenkin hyvin iloinen, että pääministeri sanoi, että hän kannattaa tätä progressiota sinällänsä. Ongelma on vaan se, että nyt niitä veroja on erittäin vähän, alle 10 prosenttia, joissa tämä progressio toteutuu.

Puhemies:

Jos jatketaan nyt lähinnä pääministerin puheenvuoron johdosta.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä pääministerin puhe oli aika tavalla enemmänkin kuin juhlapuhe, mutta nythän meillä on kysymys tästä valtion budjetista. Näköjään nyt hallituksella on se sama taktiikka kuin ennen viime kunnallisvaaleja, että koetetaan selvitä tavalla tai toisella eduskuntavaaleihin kertomatta sitä, mikä on tämä totuus, ja sälytetään sitten hallitusneuvotteluihin ja seuraavalle eduskunnalle tämä laskun maksu, jonka te olette tehneet tämän hallituksen aikana.

Niin kuin tässä juhlapuheessa hyvin totesitte, niin Suomihan oli rakennettu. Silloin, kun sosialidemokraatit olivat, pantiin valtiontalous kuntoon. Nyt te olette tuhlanneet tämän perinnön. Te olette tuhlanneet tämän perinnön, ja nyt te koetatte saada niitä maksajia laskulle, joka tulee tapahtumaan sitten ensi toukokuussa. Silloin lähetetään kansalaisille laskuja. Ne ovat sitten kotitalouksia ja siellä olevia suomalaisia, tätä fiksua kansaa, niin kuin valtiovarainministeri eilen totesi.

Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vielä kun kirjallinenkin versio pääministerin puheesta jaettiin, niin tarkistelin sitä, kuinka paljon se keskittyi tähän budjettikirjaan, joka on aiheeksi annettu, ja miten paljon vain tulevaisuuden maalaamiseen. Ehkä vastauspuheenvuorossanne konkretisoitte jotenkin tässä budjetissa esitettyjä asioita.

Täällä puheessa on kaunis toteama: verotuksen progressio säilyy. Ja kuitenkin suurimmat keskustelut käydään juuri tästä, että vain tulovero on progressiivista. Pääomaveroille olemme esittäneet progressiivisuutta. Käsittääkseni myös teillä on ollut siihen myönteinen kanta. Sitä ei näy tässä budjetissa. Kaiken lisäksi tasaverojen osuus on kasvamassa hurjasti. Saisimmeko pääministerin toiveella valtiovarainministerin laskemaan meille tulonjakovaikutukset esimerkiksi energiaverosta tai jopa koko budjetista?

Ruotsissa eduskunnan kyljessä on Finansverket: tämmöinen laitos, joka arvioi tulonjakovaikutuksia. Olisitteko ensimmäinen pääministeri, joka tämmöisen rehellisen laskelman meille antaisi arvioitavaksi? Ja mikä on teidän tavoitteenne, teidän juonenne? Haluatteko te progressiivisuuden säilyvän kokonaisuudessa, vai kannatatteko sitten tasaveroja kokoomuksen mallin mukaisesti?

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pääministeri luetteli joukon tavoitteita, ihan hyviä tavoitteita, ja korostitte myöskin vientiyritysten merkitystä. Sanoitte tähän tyyliin, että sillä on merkitystä alihankkijoille ja kuljetusalan yrityksille ja satamiin sillä on myöskin myönteinen vaikutus. Olen kyllä kymmeniä kertoja puhunut vientiyritysten merkityksestä, ja hyvä, että tekin puhutte siitä. Mutta minä pyydän, että te annatte kaksi konkreettista esimerkkiä, muistakaa, siis kaksi konkreettista esimerkkiä siitä, millä tavalla tämä budjettiesitys tukee vientiyrityksiä, joita te pidätte niin äärettömän tärkeinä.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Parastahan pääministerin puheessa oli tämä sosialidemokraattisen kunnallisneuvos Kivivuoren lainaus, kiitos siitä. Viittasitte myöskin tässä juhlapuheessa tähän sosiaaliseen, oikeudenmukaiseen Suomeen. Uskaltaisin kuitenkin kysyä yhteiskunta- ja kasvatustieteilijänä myöskin sitä, miten arvioitte kansalliselle eheydelle käyneen nyt tämän kolmen vuoden aikana. Täällä jo äsken todettiin ed. Arhinmäen taholta, miten on lapsiköyhyyden kanssa käynyt. Teidän hallituksessaoloaikananne köyhien määrä on lisääntynyt noin 100 000:lla, ja tähän ei nyt auta se retoriikka, että nostetaan aina esille tämä eläkeläisten takuueläke, joka on sinällään hyvä asia. Se koskettaa vaan 100 000:ta.

Toissapäivän Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa todettiin: "Lapsiperheet saavat apua liian myöhään." Tämä oli dramaattisen tärkeä kirjoitus, ja todettiin, miten kunnissa on jouduttu heikentämään vanhempien ja lasten mielenterveys- ja päihdepalveluja. Tämäkö on sitä tasa-arvoista ja oikeudenmukaista Suomea, minne te olette Suomea viemässä?

Juha Korkeaoja /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri kiinnitti aivan oikein hyvin keskeiseen asiaan huomiota, että velkaantumiskehitys on pysäytettävä. Tässä tavoitteeksi on asetettu tämä 60 prosentin raja, ja täytyy kyllä todeta, että sekin on aika korkea ottaen huomioon Suomen väestörakenteen muutoksen ja ne suuret haasteet, mitä meillä on edessämme. Eli tämä 60 prosenttia ei suinkaan ole alhainen velkaantuminen.

Tästä velkaantumiskehityksestä antaa hyvän esimerkin se, tai sitä voi konkretisoida sillä tavalla, että tässäkin budjetissa esitetään, että velkaantuminen lisääntyy yli 8 miljardia euroa, mikä tarkoittaa, että liikenneministeriön, puolustusministeriön ja maatalousministeriön menot voidaan laskea yhteen ja koko tämä suuri osuus valtiontaloudesta katetaan velalla eli lainalla. Eli kyllä tämä on tulevien sukupolvien kannalta erittäin iso kysymys, että tämä kehitys päätetään.

Heikki A. Ollila /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kelamaksun poisto oli ja on työvoimakustannuksia alentavana toimena erinomainen sekä työllisyyden että kuntien talouden kannalta. Se on osaltaan vaikuttanut siihen, että kansainvälisestä lamasta huolimatta työttömyys ei ole päässyt pahemmaksi. Ja varmaan kaikki älyssään olevat poliittiset ryhmät ovat vuosien mittaan vaatineet verotuksen painopisteen siirtämistä kulutukseen ja ympäristöperusteisiin haittaveroihin. Oppositio on siinä oikeassa, että esimerkiksi energiaveroja on vaikea periä progressiivisina. Ehkä teillä on siihen malli. Kuulemme varmaan sen siinä teidän mainostamassanne tulevassa varjobudjetissa. (Eduskunnasta: Toivottavasti kuullaan jo aikaisemmin!)

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Politiikassahan on levinnyt semmoinen epämiellyttävä tapa, että sanat venyvät kuin purukumi. Kun te puhuitte oikeudenmukaisuudesta, siinä kävi juuri näin. Sillä mitä oikeudenmukaista verotusta sellainen on, että 100 000 tienaava saa tämän teidän esityksenne mukaan 300 euron veronvähennyksen vuodessa mutta 6 000 euron tuloon vuodessa tyytymään joutuva työmarkkinatuella oleva saa vain 13 euroa veronalennusta? Ja mitä oikeudenmukaista se on, että tämä 100 000 tienaava saa ensi vuonna palkankorotuksen mutta te ette ole antamassa työmarkkinatuella kituuttavalle vieläkään tasokorotusta? Mitä oikeudenmukaista se on? Miten elää näin pienillä tuloilla? Mitä oikeudenmukaista siinä on? Minua häiritsee se, että te käytätte sanoja, jotka todella venyvät kuin purukumi.

Johanna Sumuvuori /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mielestäni tämä hallitus on tehnyt varsin hyvän budjetin ottaen huomioon sen, missä ajassa sitä on tehty. Ympäristöverotuksen uudistus itse asiassa saa suomalaisten laajan tuen. Eilisessä gallupissa kerrottiin, miten enemmistö suomalaisista hyväksyi sen, että esimerkiksi lämmityskustannuksiin vaikuttaa energiamuodon ympäristöystävällisyys.

Mitä tulee sitten sosiaaliturvaan, niin tämä hallitus tosiaan myös sitoo monia pienimpiä sosiaalietuuksia indeksiin. Siihen olen erittäin tyytyväinen. Siellä on sairauspäivärahoja, vanhempainrahoja, lapsilisiä, erityishoitorahoja. Siinä on ainoastaan yksi kauneusvirhe, jonka ed. Heinäluoma tässä ääneen sanoi, eli opintotuen jääminen indeksisidoksen ulkopuolelle. Se on sellainen asia, mihin toivon, että valtiovarainvaliokunta vielä palaa. Mielestäni kaikissa päätöksissä pitää ottaa huomioon myös sukupolvioikeudenmukaisuus. Toki tämä hallitus teki opintotukeen aikaisemmin tasokorotuksen ja panosti ensimmäi-sessä lisäbudjetissaan erityisesti nuorisotyöttömyyden torjuntaan, mutta tässä indeksisidosasiassa sukupolvioikeudenmukaisuus ei tältä osin ole täydellistä. Toivon, että nuorempia sukupolvia koskettava opintotuki (Puhemies: Ja seuraavaan vastauspuheenvuoroon!) otetaan myös huomioon ja päätetään tehdä myös siihen indeksikorotus.

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pääministeri minusta oivallisesti kuvasi koko yhteiskunnan kirjon ja sen, mihin olemme menossa, ja puuttui siihen, että jos meillä on perusrakenne kunnossa, elikkä lapsista ja nuorista pidetään huolta, niin silloin meillä ei ole huolta huomisesta, kuinka rakentaa tulevaisuutta, puhua myöskin verotuksesta tai taloudellisesta kasvusta. Onhan niin, että yritykset sijoittuvat nimenomaan sinne, missä on terve, hyvä ja vahva työvoima määrällisesti mutta myös laadullisesti.

Ed. Gustafsson viittasi tässä puheenvuorossaan siihen, kuinka tämä hallitus on romuttanut kaiken. Köyhyys on lisääntynyt juuri tämän hallituksen aikana. Sanoisin vaan niin, että muun muassa tässä budjettikirjassa viitataan juuri siihen, että perheiden tukemiseen on lisätty rahaa kuntien kautta. Toivon, että se siellä myös käytetään. Viittaan myös ed. Sumuvuoren puheenvuoroon, jossa hän totesi, kuinka perhe-etuuksia on lisätty. Tämä kaikki on tehty siksi, että meillä tulevaisuudessa olisi kantavuutta myös talouskasvuun, työntekijöiden työllistämiseen ja yritysten menestymiseen.

Susanna Huovinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri Kiviniemi pohdiskeli aivan oikein, mitkä ovat Suomen tulevaisuuden ratkaisuja menestymiseen. Puheessa kyllä tuntui olevan vähän liikaa kysymyksiä ja vähemmän vastauksia. Halusitte nostaa aivan puheenne alkuosassa esiin lasten ja nuorten tilanteet. Se on tärkeä asia, mutta haluaisin tietää, miten hallitus aikoo käytännössä varmistaa sen, että lapsista ja nuorista todella pidetään huolta. Minulla on tässä kädessäni ammattilaisten kirjoitus Helsingin Sanomissa "Kuntien säästöt ovat ajaneet lastensuojelun työntekijät ahtaalle". Lapsiperheitä ei pystytä auttamaan ajoissa, ongelmat kasaantuvat, auttamisesta tulee yhä vaikeampaa. Tämä todellisuus on, pääministeri Kiviniemi, kovin kaukana siitä todellisuudesta, jonka te maalailitte tässä kauniissa puheessanne. Tämä hallitus tulee kyllä jäämään yhdessä asiassa aikakirjoihin, nimittäin suomalaisen veropohjan rapauttajana, ed. Zyskowicz, ja siitä tulee iso lasku tulevaisuudessa suomalaisille.

Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Pääministeri, te ette käsitellyt lainkaan tässä meidän ulkomaankaupan kohdekysymyksiä. Toivoisin, että ottaisitte nyt toiminnassanne jatkossa hyvin vahvasti esille EU:n ja Venäjän väliset sopimukset, koska Venäjän nousevat ja kasvavat markkinat antavat meille erittäin suuria mahdollisuuksia lähiaikoina. Siellä on taloudellinen nousu lähtenyt liikkeelle, ja suurena ongelmana on se, että EU:n ja Venäjän väliset sopimukset eivät ole kunnossa. Te voisitte vaikuttaa EU:n puitteissa siihen, että näihin saataisiin vauhtia.

Sitten aivan eri asiasta vielä lyhyt lisäkysymys. Te olette voimakkaasti puhunut turpeen energiakäytön puolesta. Minulle on jäänyt hieman epäselväksi, mitkä ovat perusteet sille, koska turpeen käyttö rasittaa vesistöjä, tuhoaa soita, on kalleinta energiaa, on saastuttavinta energiaa. Ihmettelen, minkä vuoksi te niin vahvasti olette puhunut turpeen käytön puolesta.

Pietari Jääskeläinen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hyvät oikeudenmukaiset kansanedustajat! Maan hallitukset ovat tarkoituksella kasvattaneet kansalaisten eriarvoisuutta ja tuloeroja. Köyhyys on kasvanut 920 000 ihmiseen, joista lapsia on parisataatuhatta. Hallitus on aiheuttanut kunnallisveron nostotarpeet, keventänyt tuloverotusta sekä nostanut energiakiintiöitä ja erilaisia välillisiä veroja ja maksuja. Eikö niin, hallitus, eikö ole oikeudenmukaista, että verotusta uudistetaan tulevina vuosina niin, että otetaan huomioon kansalaisten veronmaksukyky sekä yhdenvertaisuus myös pääoma- ja ansiotuloverotuksen suhteen? Onko hallitus sitä mieltä, että pyrkimykselle tasaveroon pitää saada sulku?

Varoja ei ole ohjattu eikä myöskään lähivuosina ohjata kansalaisten peruspalvelujen ja perusturvan parantamiseen. Ansiokehitykseen nähden kansalaisten perusturvan, kuten toimeentulotuen, peruspäivärahan, työmarkkinatuen, sairauspäivärahan, omaishoidon tuen, lapsilisien, taso on heikentynyt keskimäärin kolmasosalla vuosina 1993—2010. Milloin hallitus tekee riittämättömään perusturvaan tasokorotuksen?

Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu tuntuu vähän ponnettomalta johtuen siitä, että en ole huomannut sitä opposition vaihtoehtoa tälle hyvälle budjetille. Ehkä tämä ponneton vastaanotto johtuu myös jonkin verran siitä, että tuo ensi vuoden budjetti on aivan oikealla tavalla rakennettu: sopii tähän taloustilanteeseen, luo työllisyyttä, uusia työpaikkoja ja sitä kautta hyvinvointia ja luo seuraavalle hallitukselle erittäin hyvän taloudellisen pohjan.

En ole edelleenkään kuullut sitä opposition vaihtoehtoa verotukselle. Mikä se teidän vaihtoehtonne on, muu kuin että ei tehdä yhtään mitään? Me olemme jo edellisessä hallituksessa sitoutuneet vahvasti siihen, että halutaan verottaa vähemmän työtä ja siirtyä sinne kulutuksen verottamiseen, jotta voisimme luoda lisää työpaikkoja, koska niin se vaan on, että uudet työpaikat ovat kuitenkin ihmisten toimeentulon ja hyvinvoinnin kannalta se kaikkein tärkein asia. En ole myöskään huomannut SDP:n antaneen edelleenkään vastausta siihen, mitä ovat ne ikävät päätökset, joita väitetään hallituksen siirtävän seuraaville vuosille. Ovatko ne niitä SDP:n leikkauslistoja vai ovatko ne kuntien pakkoliitoksia?

Mutta sitten tästä kelamaksusta. Toisin kuin täällä on väitetty, sehän ei mene kokonaan kotitalouksien maksettavaksi, vaan 67 prosenttia siitä menee teollisuudelle, vähän laskutavasta riippuen; joka tapauksessa yli puolet menee takaisin yrityksille, että ei voi kyllä väittää niin kuin täällä monessa puheenvuorossa on täysin virheellisesti väitetty, että se menee kokonaan kotitalouksille.

Sillä kelamaksun poistolla on myöskin autettu kuntien taloustilannetta. Tämä ja edellinen hallitus auttaa kuntien taloutta erittäin vahvasti. Yhteisöveron 10 prosenttiyksikön nousu kunnille tekee erittäin paljon väljyyttä kuntien budjettiin samoin kuin tämä kelamaksun poistaminen. Sen vuoksi kunnissa pystytään aikaisempaa paremmin huolehtimaan muun muassa lapsiperheiden palveluista ja huolehtimaan myöskin heikommista.

Ylipäänsä on järkevää, että työhön liittyvät kustannukset vähenevät, työn verotusta kevennetään, mutta ei tässä todellakaan olla progressiosta luopumassa. Me olemme verotuksessa erittäin vahvasti progressiivinen maa verrattuna moneen muuhun maahan. Suomessa korkein marginaaliveroprosentti on 54 prosenttia, mikä on EU:n viiden korkeimman joukossa. Progressio on meillä jyrkkä. Pienituloisten verotus on Euroopan keskitasoa, mutta kun tulot nousevat, niin Suomi nousee kärkipäähän, eli myöskin suhteellisesti progressio on meillä oikeudenmukainen. Ja kun palkkatulojen verotusta on kevennetty, niin silloin ei ole puututtu tähän progressioon vaan progressio on säilynyt ennallaan.

Sitten kun katsotaan muita veroratkaisuja, ruoan arvonlisäveron alentaminen kohdistui juuri voimakkaimmin kaikkein pienituloisimpiin. On nostettu perusvähennystä, eläkeläisten verotusta kevennetty, eli monilla muillakin veropäätöksillä on huolehdittu siitä, että pienituloisten asema paranee, ja samoin sitten näillä pienituloisille kohdennetuilla tulonsiirroilla. Sen vuoksi en ymmärrä näitä puheenvuoroja siitä, että tämä hallitus ei olisi tähän perusturvaan ollut panostamassa.

Tämän hallituksen aikana on tehty erittäin monta merkittävää päätöstä, kun ottaa tämän koko vaalikauden ja tämän vaalikauden hallitusten työn huomioon — puhumattakaan nyt takuueläkkeestä, mutta myös indeksisidonnaisuudet ja pienimpien äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahojen nostamisen pienimmän työttömyysturvan tasolle. Kyllä olennaista on juuri se, että näillä hallituksen päätöksillä pystytään niitä uusia työpaikkoja luomaan. Bioenergiapaketti on niistä kaikkein konkreettisin esitys.

Täällä kysyttiin sitten myös, mitä konkreettista tässä kohdennetaan yrityksille ja vientiyrityksille. Kyllähän se on selvää, että tämä kelamaksun poistaminen osaltaan parantaa niiden tilannetta, mutta myöskin yritysten kv-määrärahat kasvavat, t&k-panostukset kasvavat. Myöskin vientiyritysten rahoituksesta samaan tapaan kuin tämän taantuman aikana on pidetty huolta pidetään myöskin ministeri Mauri Pekkarisen johdolla jatkossa. Eli siinä mielessä näitä konkreettisia esimerkkejä löytyy useita.

Ed. Salolaiselle voisin todeta, että tässä puheenvuorossani en voinut kaikkia maailman asioita käsitellä, en myöskään yksittäisiä vientimaita. Näihin puheenvuoroihin palataan. Jo huomenna huippukokouksessa, kun puhutaan kolmansien maiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä — Venäjä on yksi sellainen — pitää päästä Wto-sopimuksen solmimisessa eteenpäin, ja tietenkin meillä on myös omat ponnistelumme siihen suuntaan.

Mutta sitten tästä turpeesta. Minun mielestäni se on jotenkin surullista, että kivihiiltä jaksetaan tässä maassa puolustaa, joka on tuontipolttoaine, jota tuodaan Etelä-Afrikasta ja Australiasta. Se on tuontipolttoaine, ja sen on moni suomalainen muka asettamassa turpeen edelle. Sitä minä en kyllä suomalaisena voi ymmärtää. Se on selvää, että turpeesta on haittoja, se ei ole päästötön polttoaine, mutta kun nämä kaksi polttoainetta asetetaan vastakkain, niin totta kai silloin se kotimainen työ asetetaan etusijalle. Siitä tässä, ed. Salolainen, on kysymys. On jotenkin surullista, että tätä kotimaisuusnäkökulmaa tässä ei ollenkaan ymmärretä.

Mutta kyllä me joudumme pitkällä tähtäimellä, jos ei hiilen talteenottoa pystytä ratkaisemaan, turpeestakin luopumaan. Ja pitää muistaa, että sitä turvetta tarvitaan myöskin puun ohessa, kun sitä poltetaan.

Puhemies:

Siirrytään seuraavaan keskustelukierrokseen. Olen merkinnyt tässä vaiheessa riksdagsledamot Gestrin, edustajat Uusipaavalniemi, Kalliomäki, Lapintie, Jaskari. Edetään näin.

Christina Gestrin /r(vastauspuheenvuoro):

Värderade talman! Det är lätt att hålla med statsministern om att företagsamhet bör befrämjas och att det är på det sättet som man allra bäst kan befrämja sysselsättningsläget i landet. Det är också lätt att hålla med om att ett viktigt tillväxtområde är den gröna ekonomin, satsningar på förnybar energi och energieffektivitet och de möjligheter den teknologin kan ge också när det gäller att skapa nya arbetsplatser.

Kuten pääministeri totesi, ympäristöosaaminen ja vihreän teknologian markkinat kasvavat maailmalla koko ajan, ja panostuksia vihreisiin kasvualoihin, ympäristötekniikkaan, energiatehokkaisiin ratkaisuihin ja uusiutuvaan energiaan on siksi syytä priorisoida myös Suomessa. Yksi tärkeä puoli tässä on myös sekä kansallisilla että kansainvälisillä markkinoilla edistää näitten teknologia-alojen ja osaamisen markkinoille viemistä, keksintöjen markkinoille viemistä, ja tässä hallituksella on todellakin tärkeä tehtävä.

Kysynkin sitä, onko tässä tulossa joitakin uusia muotoja tai tapoja edistää tätä asiaa. Se sisältyy myös hallitusohjelmaan. Tällä tavalla voidaan tosiaankin (Puhemies: Nyt on runsaasti ylitetty aika!) saada uusia työpaikkoja.

Markku Uusipaavalniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri Kiviniemi sanoi, että elpyminen näyttää olevan yhtä nopeaa kuin lamaan vajoaminen. Valitettavasti tämä lama ei ole vielä oikein kunnolla Suomessa alkanutkaan, kiitos järkyttävän suuren velkaantumisen. Suomi on velkaantunut keskimäärin 10 miljardia vuodessa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Se on vaan siirtynyt kotitalouksista valtiolle tällä hetkellä.

Vaihtotase ja kauppatase ovat positiiviset. Silti Suomen valtio ottaa 10 miljardia velkaa vuositasolla. Miten selitätte tämän yhtälön?

Ministeri Katainen on täällä sanonut, että suurin syy Suomen saamaan luottamukseen on ollut meidän ennakoiva ja suunnitelmallinen kehysbudjetointimme. Kyllä suurin syy on se, että Suomella on ollut tasetta, mitä polttaa. Se tase alkaa olla loppuun poltettu. Sen jälkeen luottamuskin menee maailmalla. Eläkerahastot eivät kasva samaa tahtia kuin valtionvelka, ja valtionvelka tulee lisääntymään. Valitettavasti en voi luottaa tähän budjettiin, en meno- enkä tulopuolella.

Antti Kalliomäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Sattuneesta syystä tiedän, että hallitus toteuttaa valtiovarainministeriön virkamiesjohdon pitkäaikaista tavoitetta, siis siirtymistä progressiivisesta tuloverotuksesta, painopisteen siirtämistä tasaveropohjaiseen kulutuksen verottamiseen. Sillä on finanssipoliittisia perusteita, mutta kahdesta syystä en sitä pidä hyvänä enkä voi sitä hyväksyä. Ensinnäkin tämä on suuri uusi linjavalinta, joka lyö päähän yhteiskunnan oikeudenmukaisuuskäsitettä täysillä ja voimakkaasti. Toiseksi vielä isompi asia: se murentaa myöskin hyvinvointivaltion perusidean, siis sen, että kukin vastaa tulojensa mukaisesti yhteisestä vastuusta.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Pääministeri sanoi, että on huolehdittu sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja pieniä tulonsiirtoja on korotettu. Tämähän ei pidä paikkaansa. Pienimpiä työttömyyskorvauksia ei ole korotettu. Esimerkiksi työmarkkinatuen paha puute, työmarkkinatuen tarveharkinta eli puolison tulojen vaikutus työmarkkinatukeen, on aivan ennallaan siitä huolimatta, että Sata-komitea jopa esitti sen poistamista. Eilen itse kehuitte Sata-komitean hyviä esityksiä, eli tällaisia odottaisin.

Kyselitte myös, miten verotusta voidaan tehdä oikeudenmukaisemmaksi. Olemme esittäneet ja aiomme esittää myös jatkossakin tässä budjetin käsittelyn yhteydessä, että vuodessa yli 65 000 euroa ansaitsevien verotusta ei kevennetä vaan sitä kiristetään, pääomaverotuloja verotetaan progressiivisesti, varallisuusvero palautetaan ja otetaan käyttöön pörssivero. Siinä olisi teillä oikeudenmukaisia esityksiä. Olkaa hyvä ja käyttäkää hyväksenne.

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oikeastaan jatkaisin edelleen keskustelua siitä, mitä jo ed. Zyskowicz ja myöskin pääministeri ottivat esille. Me toivoisimme teiltä, arvoisa oppositio, analyyttisiä vastauksia vaihtoehdoista, kun on tämä "saastuttaja maksaa" -ympäristöperusteinen verotus nyt esittelyssä. Mitkä ne teidän vaihtoehtonne ovat, varsinkin, jos mietitään, mitä toiselle puolelle on tullut?

Te vähättelette sitä, että 100 000 eläkkeensaajan pienimmät eläkkeet nostetaan jopa 170 euroa. Te sanotte, että vain 100 000. Toisaalta te vähättelette sitä, että eläkeläisten verotuksen taso on alennettu samalle tasolle kuin palkansaajan. Tämä hallitus on tehnyt 950 miljoonan euron siirrot eläkkeensaajille, edellinen hallitus 95 miljoonan euron.

Kolmanneksi vielä: esimerkiksi pienituloisten kunnallisverotusta on kevennetty ja meinataan keventää tämän perusteella.

Jälleen: esittäkää, arvoisa oppositio, teidän vastineenne, minkälainen verouudistus pitäisi tehdä.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Todellakin on siis syytä sanoa, koska ilmeisesti eilen keskustelu jäi puutteelliseksi tai pääministeri ei ehtinyt kunnolla kuuntelemaan, että kyllähän SDP:n puheenvuoroissa oli kerrottu selvä verovaihtoehto. Esimerkiksi sanoimme, että eikö olisi korkea aika toteuttaa tämä pääomaverotuksen uudistus ja tiukentaa sitä, koska se vaivaa kansalaisten oikeudentuntoa. Ja jos se muutetaan tulojen mukaiseksi, se tarkoittaa erittäin huomattavaa lisäystä, ehkä 300 miljoonaa euroa valtion tuloissa. Olemme aikaisemmin esittäneet windfall-verotusta, joka olisi leikannut energiayhtiöiden ylisuuria voittoja, yhteiskunnan päätöksistä syntyneitä voittoja, ja olemme myös sanoneet, että olisi voinut jättää tänä vuonna toteuttamatta hyvätuloisten ylimääräiset veronkevennykset. Kyllä siinä aika paljon vaihtoehtoa on.

Mutta sitten te sanoitte, että tässä energiaverouudistuksessa teollisuus maksaa, kuulinko oikein, 67 prosenttia näistä veroista. Nyt esittäisin, että pyydetään sieltä valtion tutkimuslaitokselta, tällä kertaa talouden tutkimuslaitokselta, selvitys, miten tässä kävi. Tämä on aika tärkeä ilmoitus, jonka te teitte, 67 prosenttia. Hiukan epäilen, meneeköhän aika paljon suurempi lasku kotitalouksille kuin meille nyt kerrottiin.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus on varautunut tasapainottamaan budjettia vähän yli 8 miljardilla eurolla lainanottoa. Sellaista ei tarvitsisi toteuttaa kuin puoliksi, jos harmaan talouden ja talousrikollisuuden kitaan menevät rahat saataisiin valtion menojen katteeksi.

Arvoisa pääministeri! Edellisessä ministerin tehtävässänne te sijoitusrahastolain ja muitten lakien yhteydessä lisäsitte anonymiteettiä veronkiertäjille. Eikö nyt olisi korkea aika, kun vastaatte pääministerinä koko tasavallan taloudesta, että hallitus esittää niitten lakien peruuttamista, joilla anonymiteettia ja veronkiertoa edistettiin?

Minna  Sirnö /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämän kirjan parhaita puolia on perusturvan sitominen indeksiin. Sen myönnän, olkoonkin, etten ymmärrä, miksi opiskelijat jätettiin tämän ulkopuolelle. Mutta indeksikorotus on vain tarkistus kustannuksiin. Se ei ole tasokorotus, ja meillä on isoja ongelmia juuri perusturvan kohdalla ja erityisesti niitten lapsiperheitten kohdalla, joilla on pitkäaikaistyöttömyys ongelmana. Työmarkkinatuki ei ole seurannut sitä kehitystä, mitä kustannukset ovat tässä vuosien varrella olleet. Onhan pääministeri toivottavasti tietoinen siitä, että esimerkiksi lapsilisän indeksikorotus tai jonkun muun perusturvan indeksikorotus leikkautuu toimeentulotuesta. Eli niille perheille, jotka elävät pitkälti toimeentulotuen varassa, teidän antamistanne eväistä ei ole minkäänlaista hyötyä ensi vuonna.

Pekka Ravi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Palaisin siihen keskusteluun, joka tuossa alussa virisi suomalaisen koulujärjestelmän ongelmista ja sen kehittämisestä.

Haluaisin nyt muistuttaa kaikille, että tämän hallituksen aikana nimenomaan peruskoulun kehittämiseen on käytetty vuosittain erittäin merkittäviä panostuksia. Kun laskee koko vaalikauden panostukset yhteen, päästään yli 190 miljoonaan euroon. Tänä vuonna tuo panostus on 80 miljoonaa euroa ja sillä pyritään nimenomaan siihen, että koulupudokkaita ei myöskään peruskouluvaiheen jälkeen tulisi. Opinto-ohjausta voimakkaasti kehitetään ja opinto-ohjauksen saatavuutta parannetaan. Lukiopuolella esimerkiksi tulee kokonaan uudeksi malliksi oppilaskohtainen yksilöllinen opintosuunnitelma, jolla pyritään nimenomaan nopeuttamaan pääsyä jatko-opintoihin ja välttämään niitä tyhjiä välivuosia.

Kun puheenjohtaja Arhinmäki esitti reseptiksi yleistä oppivelvollisuusiän nostoa, niin minusta se ei ole se oikea lääke, vaan nimenomaan opetuksen tason kehittäminen ja yksilöllisten tukimuotojen parantaminen.

Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen budjetissa on ihan selkeät linjaukset siitä, että hallituksen sosiaalipoliittisesti oikeudenmukainen linja jatkuu. Takuueläke on äärimmäisen tärkeä signaali tähän yhteiskuntaan, että pidämme niistä yhteiskuntamme heikoimmista ihmisistä hyvää huolta. Samoin on sidottu indeksiin lapsilisät ja päivärahat ja monta muuta hyvää asiaa tapahtunut.

Mutta kiinnitän huomiota opposition tässä keskustelussa esille nostamiin asioihin. On käsittämätöntä, että otetaan yksi yksittäinen kohta, jonka kimppuun käydään, esimerkiksi tämä energiaverouudistus. Iso linja on valittu, totta kai pienistä nyansseista voidaan kiistellä.

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan sanoa ed. Salolaiselle, että kotimaisten energiamuotojen kummallinen vastustaminen ei minun mielestäni ole mistään kotoisin. Onhan aivan käsittämätöntä, että hyväksytään ja tuetaan vaikka Australiasta tulevaa kivihiiltä ja sitten väitetään, että turve olisi se maailman tuhoaja. Meillä on tänä päivänä turvealalla äärimmäisen hyvät vedenpuhdistusjärjestelmät. Yhtään litraa vettä ei suoraan vesistöihin mene, kaikki puhdistetaan ja suoraan ei päästetä mitään järviin. Elikkä se vastaa ympäristörasituksesta noin 1:tä prosenttia. Tämä olisi syytä muistaa tässäkin salissa.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ei pidä paikkaansa, etteikö oppositio olisi esittänyt vaihtoehtoa hallituksen energiaveroesitykselle. Se vaihtoehto on vain sisäisesti ristiriitainen ja vaihtelee päivästä toiseen.

Ed. Heinäluoma toisti jälleen sen ajatuksen, että kuluttajille ei saa rasitetta siirtää elinkeinoelämältä. Aiemmin demarit ovat sanoneet, että nimenomaan teollisuudelta pitää poistaa ympäristöveroja. Halutaanko nostaa teollisuuden ympäristöveroja vai halutaanko niitä laskea, koettakaa päättää.

Ed. Heinäluoma esitti myös ajatuksen, että voitaisiin myöntää verohelpotuksia sellaisille yrityksille, jotka parantavat energiatehokkuuttaan. Mutta kun me olemme sellaisessa tilanteessa, että valtio velkaantuu 8 miljardia euroa vuodessa, meidän ei pidä vähentää verotuloja vaan lisätä niitä verotuloja, ja siihen tässä pyritään tällä verouudistuksella.

Muistaakseni ed. Urpilainen eilisessä keskustelussa esitti myös ajatuksen, että ympäristöveroja saa kyllä korottaa, jos ne kompensoidaan pieni- ja keskituloisille. Jos ne korotukset kompensoidaan lähes kaikille veronmaksajille, mistä ne lisätulot valtiolle saadaan?

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ruotsin malli on tässä suhteessa erittäin järkevä, elikkä siellä ohjataan teollisuutta siihen, että käytetään vähemmän energiaa. Toivoisin, että vihreätkin antaisivat tälle arvoa, koska energian vähempi käyttö on tietysti kaikkein järkevintä toimintaa tällä alueella. Eli jos yritykset sitoutuvat huomattaviin energian tehostusohjelmiin, ne saavat sitä kautta palkintona alhaisemman verotuksen. Siinä voittavat kaikki, se ei ole nollasummapeliä.

Mutta siinä, että lopetetaan kokonaiset maksut, niin kuin työnantajan kelamaksu, ja siirretään ne kotitalouksien kannettavaksi, on oikeudenmukaisuusongelma. Minä ihmettelen, että vihreät eivät näe tätä oikeudenmukaisuusongelmaa, kun pienet ja keskisuuret kotitaloudet, mukana myös muuten paljon opiskelijoita, pääsevät maksamaan tätä laskua, ja sitten heille sanotaan, että teitä piiskataan sen takia, että te vaihdatte kaukolämpötoimittajaanne, mikä on täysin mahdotonta. Eli toivon, että täällä olevat vihreät suostuisivat myöntämään, että verotuksella on myös tulonjako- ja oikeudenmukaisuusvaatimuksia.

Puhemies:

Vielä edustajat Tynkkynen, Viitanen ja Zyskowicz ja sitten pääministerin vastaus ja siirrytään puhujalistaan.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Niin, ed. Heinäluoma, tällä teidän mallillanne valtion verotuloja leikataan eikä kasvateta, ja me kipeästi tarvitsemme lisää verotuloja. Tämä hallitus haluaa kerätä lisää verotuloja nimenomaan kannustamalla ympäristön kuormituksen vähentämiseen.

Sitten, mitä tulee sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, olen tästä, ed. Heinäluoma, täysin samaa mieltä. Verouudistus pitää toteuttaa niin, että se tukee sosiaalista oikeudenmukaisuutta, ja niinhän hallitus on toiminut. Täällä on usealla suulla kerta toisensa jälkeen tuotu esiin, että kun lasketaan koko tämä hallituksen iso kaari, tämä verouudistus yhdistettynä aiempiin veropäätöksiin, aiempiin sosiaaliturvan parannuksiin, niin se on hyvin vahvasti oikeudenmukaisuutta tukeva.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minä olisin toki toivonut, että pääministeri olisi noudattanut tätä viisaan kunnallisneuvos Kivivuoren ohjetta hieman pidempään kuin vain 15 minuuttia. Nimittäin kokouksissa käymällä ja papereita tekemällä ne asiat selviävät, ja kyllä täällä eduskunnan kokoustiloissa olemme esittäneet, täällä istuntosalissa, oman vaihtoehtomme ja tulemme jatkossakin oman vaihtoehtobudjettimme tekemään.

Meillä on punaisena lankana reilu meininki, arvoisa pääministeri, se, että verotus toimii niin, että rikkaampi maksaa vähän enemmän ja köyhempi vähän vähemmän, ja uskon, että tässä on se sama linja ja ideologinen ajattelu, minkä pohjalta esimerkiksi Santeri Alkio olisi saattanut tehdä veromallin. Siksi minua huolestuttaa kovasti tämän hallituksen linja siitä, että nyt olemme isosti siirtymässä kohti tasaveroa. Tämä on seurausta hallituksen arvovalinnoista. Ylisuurille veronkevennyksille on ollut tilaa, samaan aikaan kun sitten on esimerkiksi kunnallisia palveluita rapistettu, ja tämä ei ole mielestäni sellaista meininkiä, mikä olisi reilua kaikkinensa.

Nyt minä, arvoisa pääministeri, esitänkin teille, että te tässä viimeisessä puheenvuorossa selkeästi tulisitte ilmoittamaan, että katsotaan nyt, miten tässä mennään, katsotaan ne tulonjakovaikutukset, ja jos siltä näyttää, että tässä verotuksessa mennään nyt hamaan, niin te voisitte sitten varmasti vielä esityksiänne korjata, niin että Suomi ei isosti siirtyisi kohti tasaveroa.

Samoin toivon, arvoisa pääministeri, että tartutte tähän ehdotukseen, minkä ed. Heinäluoma teki, että selvitetään myös samalla, kuinka paljon sitten tästä kelamaksun poistoa seuraavasta energiaverouudistuksesta tulevat maksamaan kotitaloudet, kuinka monta prosenttia.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Heinäluoma ja ed. Viitanen, te olette taitavia selittäjiä, mutta te ette pääse karkuun SDP:n neuvottomuutta ja ristiriitaisuutta tässä energiaveroasiassa. (Ed. Ollila: Ja väsymystä!) Tuloverotus on progressiivinen verotus, energiaverot ovat tasaveroja. Olen ymmärtänyt, että te kannatatte painopisteen siirtämistä työnteon verottamisesta eli tuloverotuksesta energian ja kulutuksen ja ympäristön kuormittamisen verottamiseen. Nyt haluan kuulla teiltä, ed. Heinäluoma, miten te siirrätte painopistettä progressiivisesta tuloverotuksesta tasaveroihin kuuluviin ympäristöveroihin siten, ettei se ole samalla askel progressiivisesta tuloverotuksesta tasaverotuksen piirissä oleviin ympäristöveroihin. Kertokaa se meille!

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minulla on erittäin suuri uutinen ed. Zyskowiczille, ja iloitsen, että voin sen kertoa tässä hänelle. Me esitämme tulonjaon kannalta oikeudenmukaisuutta lisää, kun nostaisimme pääomaveroa, ed. Zyskowicz. (Ed. Zyskowicz: Silläkö se painopisteen muutos korjataan?) Onko tämä teistä täysin väärin ja kohtuutonta? Te olette nyt kiertäneet tässä toista päivää sitä asiaa. Jostain kumman syystä hallitus ei uskalla koskea niihin veroihin, jotka toisivat lisää oikeudenmukaisuutta yhteiskuntaan, niin kuin pääomaveron nosto toisi. Ei sanaakaan ole tullut teiltä tästä asiasta. Sitten te sanotte, että no, ehkä joskus tuonnempana. Tätä olemme nyt kuulleet. No, tämä on aika merkittävä asia. 300 miljoonaa euroa pääomaverotuksen kautta vastaa sitä, (Ed. Ollila: Väsynyttä touhua!) minkä te nyt olette oman ilmoituksenne mukaan siirtämässä kotitalouksille tässä energiaveroratkaisussa. Siinä on todellisia valintoja. Kysymys on siitä, koska me kuulemme pääministerin kannan siihen, nostaako hallitus pääomaveroja vielä tämän syksyn aikana.

Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Tässä ei oikeastaan kovin paljoa uutta tullut näissä puheenvuoroissa: edelleenkin on tämä opposition vaihtoehto energiaverotukselle ja juuri sille jo pitkään vallinneelle yhteiselle näkemykselle, joka tässä salissa on mennyt kyllä ihan vasemmalta oikealle, että pitää sitä verotuksen painopistettä siirtää pois työn verotuksesta nimenomaan näihin haittaveroihin, joita energiaverot käytännössä ovat. (Ed. Skinnari: Se on sosiaaliturvamaksun rahoitusta eikä mitään muuta!)

Mutta ihan muutamia kommentteja.

Ed. Gestrin kysyi yritysten ikään kuin liiketoimintaosaamisenkin parantamisesta. Ministeri Pekkarinen varmasti vastaa tähän yksityiskohtaisemmin, mutta kyllä tämä on ollut selkeänä painopisteenä myöskin siinä toiminnassa, jota on t&k-puolella tehty ja ylipäänsä Temmin toiminnassa, ja tässä meillä on puutteita ja parantamisen varaa entisestään.

Samoin sitten vielä näitä yksityiskohtaisia toimenpiteitä yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi on tämä riskirahoitusmahdollisuuksien kehittäminen ja rahoituksen riskipitoisuuden nostaminen, joka tullaan tekemään tässä tämän syksyn aikana.

Ed. Uusipaavalniemen kanssa olen siitä samaa mieltä, ettei tämä taantuma vielä ohi ole eikä hallitus, niin kuin olen useaan otteeseen sanonut, voi taantumaa ohi menneeksi julistaa, sen verran paljon epävarmuuksia vielä tuolla talouden taivaalla on. Se on selvää myös, että tiukkaa tulee taloudessa olemaan tulevina vuosina, niin etteivät nämä haasteet tästä yhtään pienemmiksi tule muuttumaan.

Ed. Heinäluomalle: Tuossa äskeisessä puheenvuorossani totesin sen, että tämä ihan puhdas fiskaalinen laskelma on 67 prosenttia, mutta kuten sanoin, se riippuu laskentatavasta, miten kaukolämpö otetaan huomioon. (Ed. Gustafsson: Selityksiä, selityksiä!) Joka tapauksessa se on yli puolet, 54 prosenttia on niiden lukujen mukaan, jotka itse olen saanut — minulle sopii kyllä hyvin se, (Ed. Skinnari: Ne ovat kunnallisia energiayhtiöitä!) että selvitetään nuo tarkat prosenttiosuudet, mutta nämä ovat ne luvut, jotka valtiovarainministeriöstä on ilmoitettu. Sen vuoksi ei voi väittää, että tämä lasku menee kokonaan kotitalouksille, niin kuin täällä useassa puheenvuorossa on tämänkin keskustelun aikana väitetty. (Ed. Skinnari: Kunnallisten energiayhtiöitten kautta se menee täydellisesti kotitalouksille!)

Jotenkin tässä saa nyt sellaisen käsityksen kuin tämä energiaverojen korotus olisi jonkinlainen monen miljardin euron verojenkorotus. Kokonaisuudessaan se kuitenkin on noin 700 miljoonaa euroa, (Ed. Kumpula-Natri: Vuodessa!) ja verrattuna koko meidän muuhun verotukseemme puheet siitä, että tässä mennään jotenkin radikaalisti kohti tasaveroa, eivät pidä paikkaansa, varsinkin kun olemme myöskin täällä tasaverojen puolella toteuttaneet ruuan arvonlisäveron alentamisen, mikä on sosiaalisesti oikeudenmukaista politiikkaa.

Ihan oikeasti olisi kyllä mielenkiintoista tietää, onko opposition linja sitten todellakin se, että työn verotusta pitää nostaa (Ed. Skinnari: Se on sosiaaliturvan korotusta!) ja sitten pitää myöskin Suomen kilpailukykyä rapauttaa. Minä olen erittäin huolissani suomalaisten yritysten kilpailukyvystä. Meidän pitää päästä parempaan, jotta sitä suomalaista työtä on meillä myöskin jatkossa. (Ed. Gustafsson: Demareitten aikana se oli maailman parasta!)

Olli Nepponen /kok:

Arvoisa puhemies! Talouden haasteet ovat äärimmäiset kovat, niin kuin tässä käydyssä keskustelussakin kuulimme. Samanaikaisesti väestö ikääntyy, eläköityy, ja toivottavan talouskasvun myötä työvoiman tarve on edelleen kova, ja se tuottaa meille suuria haasteita. Otan vain kaksi asiaa esille tässä puheenvuorossani. Ne koskevat nuoria ja koskevat myöskin vanhempaa väestöä.

Viime laman, 1990-luvun laman, haasteet nuorisolle kohtasin sotilaana. Näin ne kovat ongelmat, jotka siitä aiheutuivat. Sen seurauksena kymmeniätuhansia on pysyvästi työelämän ulkopuolella. Tänä päivänä nuorisotyöttömyys on yksi meidän suurimmista ongelmistamme. Noin 40 000 nuorta on vailla työtä, vaikka toimenpiteitä on paljon tehty: hallitus on tehnyt niitä viime vuonna lisäbudjetin myötä, tämän vuoden budjetti sisältää monia toimenpiteitä. Mutta ne eivät riitä. Samanaikaisesti kymmeniätuhansia nuoria on jo pysyvästi työelämän ulkopuolella, eläköityneinä. Tällainen nuori maksaa 30 000 euroa vuodessa, ja päästyään noin 60 vuoden ikään hän on aiheuttanut valtiolle jo yli miljoonan euron kustannukset. Mitenkä meidän yhteiskuntamme tällaisen kestää? Siksi on tehtävä kaikki, mitä suinkin voidaan tehdä, että jokainen nuori, koulunsa päättävä nuori, poimitaan yksitellen opiskelemaan, johonkin työharjoitteluun, työpajatoimintaan jne. Nämä ovat niitä toimenpiteitä, jotka kuuluvat kunnille ja joihin edellytykset luo valtio rahojen muodossa, mutta siinä myöskin tarvitaan kolmannen sektorin toimintaa. Se on äärettömän suuri huoli meidän tulevaisuutemme kannalta, miten tämän päivän nuoret opintonsa päättämisen jälkeen saadaan pysymään työelämän parissa tavalla tai toisella. Siitä pitää huolta kantaa.

Eilisen budjettikeskustelun aikana olimme me eduskuntaryhmien edustajat vastaanottamassa veteraaniasiain neuvottelukunnan meille tuomaa haastetta. Oli äärimmäisen vakava hetki kuulla se tilanne, missä olemme tänä päivänä. Veteraanien odotukset ovat kovat. Kunniavelan maksamiseen ei ole aikaa kuin vain muutama vuosi. Heidän keski-ikänsä on 87 vuotta, ja rintamaveteraaneja on noin 53 000. Kun siitä otetaan sotainvalidit pois, noin 45 000 veteraania on sellaisia, jotka ovat normaalin kuntoutuksen parissa. Siihen samaan kuntoutusmäärärahaan, josta nyt puhun, pääsevät osallisiksi myöskin miinanraivaustehtäviin osallistuneet ja 1926 syntyneet, jotka eivät omaa rintamatunnusta mutta saavat kuntoutusta.

Tämä kuntoutusmääräraha on tasaisesti laskenut, ja tämän vuoden alkuperäinen budjettiesitys olisi merkinnyt 6 miljoonan euron laskua, 28 miljoonaan euroon. Onneksi budjettiriihessä siihen tuli 2,3 miljoonan euron lisä rintamaveteraanien uudentyyppisen kotihoidon tuen aloittamiseen. Se on tietenkin erinomainen asia ja juuri keskeisten veteraanijärjestöjen odotus. Siinä ministeri Risikko on ottanut kopin vastaan heitetystä pallosta, ja toivotaan, että tämä hanke lähtee eteenpäin. Mutta kuntoutusmäärärahat eivät vieläkään riitä, niin että kaikki veteraanit pääsisivät vuosittain kuntoutukseen. Tänä vuonna jo 150 kunnan rahat ovat loppuneet, ja se on äärimmäisen vakavaa. Vielä kaiken lisäksi, kun tiedetään, että rahoja on vähän, kaikki, joille kuuluisi oikeus edes pieneen, lyhyeen kuntoutukseen, eivät hakeudu, koska on äärimmäisen vaikeaa taistella sitten siitä paikasta, kuka sinne pääsee.

Pitääkö meidän nyt todella vielä katsoa heidän vakavaa viestiään, vai pystymmekö löytämään tähän lääkkeen, sitä kysymystä tässä parhaillaan teen. Rahoja veteraaneille menee paljon, mutta valitettavasti kymmeniä miljoonia menee niistä muun muassa useiden kuntoutuslaitosten seinien ylläpitoon, ja ne rahat eivät sitten kohdistu kuin vain muutamaan veteraaniin. Vakava huoleni on tässä, näihin rahoihin pitää saada lisää.

Ilkka Kantola /sd:

Arvoisa puhemies! Hallituksen lupaukset kansalaisille ovat upeita. Puheiden perusteella ei kellään ole syytä vakavaan huoleen. Valtiovarainministeri Katainen luonnehti hallituksen harjoittamaa politiikkaa eilen kauniilla ja monesti tutuksi tulleilla sanoilla: "Ketään ei - - jätetä yksin. Ei ketään." Miten tuon lupauksen voisi välittää suomalaiseen todellisuuteen sillä tavalla, että siitä tulisi myös jokaisen Suomessa asuvan kokemus: "Minua ei jätetä." Tässä on todellinen haaste hallitukselle: sanojen ja tekojen välisen kuilun ylittäminen. Me kirjoitamme sanoja, puhumme niitä ääneen. Kansalaiset arvioivat politiikkaa sen perusteella, miten maailma tekojen, ei sanojen, ansiosta ihan oikeasti muuttuu.

Helsingin Sanomien mielipidesivulla on annettu laajaa tilaa keskustelulle korkeasti koulutettujen työttömyydestä. Yliopistosta valmistuneet maisterit ja tohtorit ovat omalla nimellään tulleet julkisuuteen kuvaamaan vuosien kamppailua työpaikan löytämiseksi. Kirjoituksia lukiessa syntyy aivan eri kuva kuin se, mikä syntyy yhteiskunnan päättäjien puheita kuunnellessa.

Perjantaina 13. päivä elokuuta eduskunnassa pidettiin pääministeri Kiviniemen koolle kutsuma seminaari työllisyyden ja talouskasvun aineksista ja edellytyksistä. Paikalla oli muutaman poliitikon ohella päättäjiä ja vaikutusvaltaisia henkilöitä elinkeinoelämästä, keskeisistä järjestöistä sekä korkeakouluista. Kovin nopeasti tämän jo vähän vanhenevan väen keskustelu kääntyi päivittelyksi siitä, miten nuorilta puuttuu haluja siirtyä työelämään. Keskustelussa arvovaltaiset henkilöt olivat huolissaan opiskelijoiden liian anteliaista eduista, jotka viivyttävät työelämään siirtymistä. Kaikki olivat vastuullisesti yhtä mieltä siitä, että työuria on pidennettävä. Keskustelussa, jossa ei opiskelijoita näkynyt, henki oli se, että nuorisossa itsessään on vika, kun eivät viitsi siirtyä työelämään. Evan toimitusjohtaja meni tässä nuorison tilan surkuttelussa kenties pisimmälle, kun murehti sitä, ettei nykynuoriso edes halua rikastua. Mitä tästä maailmasta tulee, kun rikastumista pidetään Suomessa syntinä, tuntui pohdiskelevan Matti Apunen.

Oppilaitoksista valmistuneiden nuorten näkökulma suomalaiseen todellisuuteen on toisenlainen. Omat kasvokkaiset keskusteluni nuorten kanssa todistavat samaa kuin Helsingin Sanomien mielipidesivun kirjoittajien kertomukset. Nuorilla on nyt kuten aina ennenkin valtavaa halua siirtyä työelämään, saada omaa rahaa ja vahvistaa sitä kautta riippumattomuutta vanhemmistaan. Nuorilla on todellisuudentajuista valmiutta ja intoa ottaa aikuistuessaan vastuuta omasta toimeentulostaan, asumisestaan ja ammatillisista valinnoistaan. Ja Matti Apuselle voi kertoa, että kyllä nuoret haluavat rikastua. Monille se on itse asiassa välttämätöntä, niin pienistä oloista he ponnistavat. Eri asia on, että nuorison maailmankuva ja arvomaailma on sillä tavalla monivivahteinen, ettei nuorille ensimmäiseksi tule mieleen nimetä rikastumista elämän päämääräksi. Rahaa pitää saada, mutta elämässä on kuitenkin varsinaisesti kyse muusta.

Olen läheltä seurannut työttömyyteen valmistuneen nuoren työnhakua. Muutamassa kuukaudessa kärsimättömyys kasvaa isoksi ja ärtymys sen mukana. Oloa helpottaa, kun mieltää oman työnhakunsa omaksi työkseen siihen asti, kunnes varsinainen työpaikka löytyy. Kynnys työttömäksi suostumiseen on korkea. Työmarkkinatuen vastaanottaminen ei houkuttele. Pelkona on, että siitä työmarkkinatuen vastaanottamisesta tarttuu omaan identiteettiin jotain, mikä määrää jatkossa urakehitystä, osaa ja kohtaloa. Päättäjien huoli siitä, että laiskat nuoret mielellään hakeutuvat työttömyysuralle, on liioiteltu.

Kaikkein eniten opintojen etenemistä vauhdittaisi varmuus siitä, että työmarkkinoilla on valmistuvalle tilaa. Kun edessä on varma työttömyys, ei tutkintopaperin ulos ottaminen houkuttele. Elämä jatkuu silloin sinnittelynä. Opintoja ehkä laajennetaan tai jatketaan toisella alalla siinä toivossa, että oma työmarkkina-asema vahvistuisi. Epävarmuus valmistumisen jälkeisestä työpaikasta on merkittävä tekijä myös opintojen rahoituksen kannalta. Opintolaina ei houkuttele, kun ei ole mitään varmuutta siitä, että valmistumisen jälkeen on sellaisia säännöllisiä tuloja, joista voi ryhtyä lainaa lyhentämään.

Arvoisa puhemies! Elokuun 13. päivän seminaarissa kannettiin huolta myös siitä, että Suomessa koulutetaan ihmisiä liikaa. Kun huoli esitettiin elinkeinoelämän korkean edustajan taholta, voi vain ihmetellä, eikö juuri elinkeinoelämän tulisi nähdä korkeasti koulutettu työvoima resurssina ja mahdollisuutena, joka antaa tukevan pohjan kannattaville investoinneille sellaisille aloille, joilla voimme menestyä kansainvälisessä kilpailussa. Nyt ei ole aika alentaa koulutustasoa, vaan aika investoida aloille, jotka kykenevät tehokkaasti hyödyntämään korkeasti koulutettua työvoimaa. Niin ketään ei jätetä — hieno lupaus, mutta kuilu kansalaisten kokemuksen ja lupauksen välillä on pelottavan syvä.

Leena Harkimo /kok:

Arvoisa puhemies! Osana EU:n yhteisiä tavoitteita on myös Suomi sitoutunut lisäämään uusiutuvan energian käyttöä vuoteen 2020 mennessä sekä vähentämään tuntuvasti muun muassa maanpäällisen liikenteen ja maatalouden päästöjä. Hallituksen talousarvioesityksessä verotuksen painopiste onkin muutettu nämä tavoitteet huomioiden työn verotuksesta kulutuksen ja ympäristöhaittojen verotukseen. On puhuttu aivan oikeutetusti vihreästä verouudistuksesta, jossa fossiilisten lämmitys- ja voimalaitospolttoaineiden sekä sähkön energiaveroja korotetaan noin 700 miljoonalla eurolla. Näin kompensoidaan vuoden 2011 alusta työnantajan kelamaksun poistamisesta aiheutuneet valtion verotuottomenetykset.

Vihreän verouudistuksen ydin on kuitenkin se, ettei energiaveroja vain koroteta, vaan niitä porrastetaan kannustamaan ympäristöfiksujen valintojen tekemiseen, energian säästöön, energiatehokkuuteen ja vähäpäästöisempien energiamuotojen valintaan. Tavoitteena ei siis ole opposition väittämä tasaveron luominen vaan suomalaisen teollisuuden ja kuluttajien ohjaaminen entistä ekologisempiin valintoihin. Haluan kiittää hallitusta sen ottamista suurista askelista näiden yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Arvoisa puhemies! Vihreän verouudistuksen lähtökohtana on todellakin tukea ilmastonmuutoksen torjuntaa. Jo verouudistuksesta päätettäessä sovittiin, että uudistuksen vaikutuksia seurataan ja, mikäli tarpeellista, tehdään muutoksia. Hallitus piti sanansa ja tarkensi esitystään porrastamalla maakaasun verotusta. Uudempien tutkimusten valossahan olisi muun muassa kotitalouksien sähkölasku ollut vaarassa kasvaa merkittävästi ja teollisuuden päästöt jopa lisääntyä. Tehdyllä täsmennyksellä varmistetaan, ettei erityisesti suurissa kaupungeissa kotitalouksien sähkölasku nouse kohtuuttomasti, kun teollisuuden kilpailukykyedellytyksiä parannetaan porrastetuilla korotuksilla.

Myös turpeen verotus on arvioitava uudelleen. Turpeelle talousarvioesityksen mukaan tuleva ympäristöperusteinen energiaverohan on turpeen hiilipäästöihin verrattuna erittäin alhainen. Energiaverotuksen periaatteiden mukaan turvetta pitää verottaa yhdenmukaisin perustein niiden muiden polttoaineiden kanssa. Puhtaan ympäristön ja energiatehokkaan Suomen eteen tehtävän työn on oltava yhteinen tavoitteemme.

Arvoisa puhemies! Talousarvioesityksen tiimoilta huoleni on herännyt myös valtioneuvoston liikennesuunnittelun suuntaan. Perustienpidon rahoitus ei ole kasvanut reaalisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana, vaikka samanaikaisesti tienpidon kustannukset ovat kasvaneet voimakkaasti. Teiden ylläpidon rahoituksen jälkeenjääneisyys on kasvanut jo yli 100 miljoonaa euroa vuodessa. Nykyistäkään tieverkostoa ei kyetä riittävästi ylläpitämään, vaan jo rakennettu tieverkosto rapautuu huolestuttavasti. Tällä hetkellä tieverkkoon kohdistuu yli miljardin suuruinen korjausvelka.

Suomen kilpailukyvyn tukemiseksi meidän olisikin lisättävä nykyistä enemmän investointeja liikenneinfrastruktuuriin ja liikenneväylien ylläpitoon sekä kehitettävä älykkäitä liikennejärjestelmiä. Tavoitteena on vähentää henkilöautoliikenteen tarvetta ja parantaa mahdollisuuksia käyttää ympäristöä vähemmän kuormittavia liikennemuotoja. Erityisen tärkeää on joukkoliikenteen parantaminen suurien työssäkäyntialueiden lähettyvillä.

Siksi olin ihmeissäni kuultuani Lahden ja Helsingin välisen Z-junan vuorojen vähentämisuhasta. Lahden radan rahoituksen kutistuessa vuorojen vähentäminen olisi koko eteläisen Suomen asukkaiden kannalta kehno vaihtoehto. Lisäksi kalliilla rakennetun rataosuuden alikäyttö olisi järjetöntä taloudenpitoa. Vaikka osa leikkauksista aiheutuu sinänsä tärkeän Pohjanmaan radan korjausten kustannuksista, on liikennesuunnittelu mennyt kirjaimellisesti sivuraiteelle, jos tiheästi asutusta etelästä joudutaan leikkaamaan rahaa harvemmin asuttuun pohjoiseen. Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi ja mahdollisimman suuren ihmisjoukon arjen helpottamiseksi tulisi asiaa tarkastella uudelleen ja yhdessä varmistaa sujuvat liikenneyhteydet niin pohjoiseen kuin etelään.

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan kiittää hallitusta oikean suuntaisesta talousarvioesityksestä ja kaavaillusta vihreästä verouudistuksesta. Minä luotan siihen, että nämä suuntaviivat mielessä pitäen on Suomi hyvissä käsissä.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tässä salissa on paljon kannettu huolta eriarvoistumisesta ja siitä, että tätä yhteiskuntaa ollaan jakamassa A- ja B-luokkaan. Kyllä minua ainakin ihmetytti, kun kuuntelin tuossa muutama viikko sitten ministeri Kataista, joka hyvin kataismaiseen tyyliinsä hehkutteli, että tämä Suomen elvytystarina ja talouspolitiikka on menestystarina, se on menestystarina. Samaan aikaan seuraavana päivänä luen isot otsikot sanomalehdistä, että Suomessa on ennätysmäärä köyhiä. Mikä se sellainen menestystarina on?

On huolestuttavaa, että kehitys on mennyt siihen suuntaan, että tehtyjen arvovalintojen seurauksena tilaa on riittänyt isoille veronkevennyksille mutta samaan aikaan kunnalliset palvelut on jätetty rapistumaan. Onko se reilua, että lapsi ja vanhus maksavat tämän laman kunnissa kurjistuvien vanhuspalveluiden myötä? Minusta se ei ole reilua. Samoin työmarkkinat ovat jakaantumassa enemmän ja enemmän A- ja B-luokan työmarkkinoihin. Ja vielä eilen täällä keskusteltiin yliopistoista, ja sekin näyttää huolestuttavalta, että nyt jopa yliopistot jakaantuvat A- ja B-luokkaan, niihin, keillä on mahdollisuuksia kerätä ulkopuolisia varoja, tai niihin, jotka pärjäävät ja menestyvät, ja niihin, keillä sinänsä on paljon enemmän työtä ja tuskaa tämän oman rahoituksensa kuntoon saattamisessa.

Olen miettinyt, että toivottavasti tämä A- ja B-luokan jako ei seuraavaksi näy peruskouluissa. Nimittäin kyllähän sielläkin huolestuttavaa kehityspiirrettä on. Huolimatta hyvistä yrityksistä kuntien rahapula nostaa ryhmäkokoja kouluissa, tukipalvelut kärsivät, ja nyt tiedämme tämän tuntijakouudistuksen, jossa myös tietynlaisia uhkia liittyy koulujen väliseen tasa-arvoon.

Mutta, puhemies, minusta työn ja oikeudenmukaisuuden tulee olla ne johtavat ajatukset, joilla Suomea pitäisi viedä eteenpäin. Siksi minua ihmetyttää ihan aidosti tämä tilanne. Jos me haluamme reilua meininkiä, olisi aivan järkevää ja helppoa tässä ja nyt ryhtyä toimiin esimerkiksi siten, että me korjaisimme taloutta ja samalla edistäisimme oikeudenmukaisuutta nostamalla sitä pääomaveroa. Kaikki puolueet ovat ilmoittaneet, että se on ihan hyvä, se käy. Ministeri Katainen puhui siitä Maaseudun Tulevaisuudessa budjettiriihen alla, että kyllä hän kannattaa pääomaveron korotusta. Siksi on vähän hämmentävää, että tuossa Keltaisessa kirjassa on nolla toimea, jolla hyväosaiset saatettaisiin lamatalkoisiin. Näitä talkoitahan on kuuluttanut ministeri Pekkarinen useana vuonna ja Timo Kalli, aika arvovaltaisia tahoja, ja kyllähän pääministerikin ennen budjettiriihtä sanoi, että köyhät on huomioitava paremmin. Tietenkin hivenen pettymys oli se, että itse budjettiriihessä lisätoimet köyhien auttamiseksi jäivät tähän kuuluisaan 1 euroon, ja se ei ole kovin paljon, se ei todellakaan ole kovin paljon. Linja on hyvin vaatimaton.

Täällä on puhuttu energiaverosta jo toista päivää. Viikonhan me etsimme ensin hallituksen omasta esityksestä päätä ja häntä. Siihen nähdenhän tietenkin tämä asia ei ole kovin suoraviivaisesti ja mutkattomasti näyttänyt menevän. Hyvä, että se hännänpää löydettiin siinä suhteessa, että tämä maakaasun verokohtelua ollaan korjaamassa. Se on tärkeä asia. Mutta siitä huolimatta sinne jäi ongelmia, ja yksi iso ongelma, ei mikään pieni asia eikä muuten mikään saivartelun asia, on se, miten tämä energiaverouudistus kohtelee sosiaalisesti erilaisia tulonsaajia. Minusta oli aika hämmentävää se, että täällä muun muassa vihreiden ryhmäpuheenjohtaja Ville Niinistö nimitteli tätä huolta tulonjakovaikutuksista, isoa yhteiskunnallista asiaa, saivarteluksi. Toivottavasti hallituksen asenne ei pysy näin ylimielisenä näin isojen yhteiskunnallisten kysymysten edessä. Se on totta, sosiaalinen ongelma tässä jää, ja uskon, että Tampereella esimerkiksi hervantalaiset tai tesomalaiset tuskin kauheasti hurraavat, kun maksavat sitten näitä ministeri Kataisen lahjoja elinkeinoelämälle, sillä niinhän tässä nyt kävi, että tämän kelamaksun poiston seurauksena kotitaloudet tulevat maksamaan elinkeinoelämälle kuuluvia kustannuksia.

Loppuun, arvoisa puhemies, en malta olla ottamatta esille yhtä yksityiskohtaa, joka liittyy ympäristöteemaan. Täällä puhutaan vihreistä uudistuksista. Olemme todellakin nähneet, että vihreällä on paljon sävyjä, niin kuin tässä hallituksessa näyttää olevan. Vihreä verouudistus oli välillä mustan näköinen, joukkoliikennerahoja leikataan, ympäristöhallintoa ajetaan alas, ja nyt sitten viimeisimpänä esimerkkinä, joka on kyllä huolestuttava, on tämä Metsähallituksen luontokeskusten alasajo. Mikä ihmeen ympäristömyönteinen, luontomyönteinen linja on, jos tällaisiin ympäristöpoliittisiin huteihin meidän hallituksellamme tuntuu olevan varaa. En ollenkaan ihmettele sitä, että ympäristöjärjestöistä on mainittu, että tämä hallitus on Suomen ympäristökielteisin, ja toivon, että tällaiset hudit kerta kaikkiaan voidaan täällä eduskunnassa korjata.

Lyly Rajala /kok:

Arvoisa herra puhemies! Valta ja vastuu on sanapari, jota käytetään paljon. Toimeenpanovaltaa käyttävä maamme hallitus on kantanut suurta vastuuta vaikeina vuosina, jolloin Suomi joutui kansainvälisestä talouskriisistä johtuen kärsimään laman seurauksista. Vientivetoinen taloutemme koki kovia. Hallitus on käyttänyt valtaansa ja osoittanut toimillaan vastuullisuutta ja oikea-aikaista reaktiokykyä ryhtymällä elvytystoimiin ja pelastamalla Suomen pahemmilta seurauksilta. Näiden toimenpiteiden ansiosta maamme talouteen ja talouspolitiikan vakauteen luotetaan, mikä näkyy muun muassa lainojen koroissa ja kansainvälisiltä toimijoilta saaduissa kiitoksissa.

Oppositiosta olemme kuulleet aikanaan elvytystoimista päätettäessä ja kuulemme, niin kuin tänäänkin, jälleen kritiikkiä. Arvostelu on tietenkin vallattoman ja vastuusta vapaan opposition tehtäväkin, mutta kohtuuttomalta se välillä kuulostaa. Mitkään toimet eivät ole nähtävästi hyviä. Elvytyksen alkaessa oli siltä suunnalta vaatimuksia holtittomasta velanotosta, ja nyt kuulostaa siltä, että työllistävät toimet ja vihreä verouudistuskaan eivät kelpaa. Kuitenkin hallituksen toimien tuloksista jo nyt nähdään, että valoa on paljon tunnelin päässä, eikä se ole mitään luuvaloa.

Kotitalouksien ja yritysten luottamus maan talouteen on vankkaa. Työttömyysluvut eivät ole nousseet niin korkeiksi kuin pelättiin ja vientikin vetää jälleen. Budjetti tähtää työttömyyden torjuntaan. Siihen paras lääke on yritysten tukeminen. Kelamaksujen poistoa oppositio on moittinut kärkevästi unohtaen, että se on auttanut myös kuntia selviämään vaikeuksistaan.

Keinot selviytyä jatkossa talouden kasvu-uralle ovat selkeät ja hallitus on esittänyt vaihtoehtoja. Yksi on työurien pidentäminen, toinen palvelurakenteiden uudistaminen ja kolmas verouudistukset talouskasvua edistävään suuntaan. Sitten on vielä tietysti neljäntenä, jos niin halutaan, menosäästöt eli pahamaineiset leikkaukset, ja viidentenä tuloveron korotukset. Kahta viimeksi mainittua ei hallitus halua, enkä usko, että niitä toivoo eduskunnassakaan kukaan. Hallituksen linja on vahva ja suoraselkäinen. Uskon, että suomalaiset arvostavat sitä.

Budjetti tuo esille tavoitteen siirtää verotusta yhä enemmän kulutus- ja haittaveroihin sekä ilmastopäästöjä vähentävään energiaverotukseen. Tässä vaiheessa kuitenkin olen hiukan puoluekaveriani Pertti Salolaista vastaan ja myöskin vähän Harkimoa. Tulen tuolta Pohjois-Suomesta. Yleensä nämä turpeen vastustajat ovat Etelä-Suomessa asuvia ihmisiä. Tänne kerätään jostakin Etelä-Afrikasta ja Australiasta kivihiiltä. Meille turvetta tulee melkein kotipihalta. Muistutan, että Suomen turve-energiavarannon arvo on 600 miljardia euroa.

Työn verottamista ei haluta enää lisätä. Se on oikea suunta. Työllisyyttä, etenkin nuorten pääsyä työelämään, tuetaan. Koulutusta ja osaamista korostetaan ja suunnataan voimavaroja siihen, mikä on Suomen vahvuuksia yhä enemmän tulevaisuudessa, eli osaavaan ja uutta luovaan väkeen. Maassamme kaivataan yhä enemmän yritteliäisyyttä, vapautumista vanhoista käytänteistä ja byrokraattisista systeemeistä.

Sivistysvaltion tasoa mitataan sillä, miten se huolehtii heikommistaan. Tämän hallituksen aikana on tehty paljon sellaista, mikä tukee ja auttaa niitä, jotka apua tarvitsevat. Perusturvaetuuksien sitominen kansaneläkeindeksiin ja takuueläke ovat isolle joukolle tärkeä parannus niiden monien etujen parannusten lisäksi, mitä hallitus on jo aiemmin saanut aikaan.

Peräänkuulutan myös juuri tällä hetkellä elämänsä ehtoota elävien puolestapuhujia. Heille kuuluu inhimillinen vanhuus jo nyt, tulevaisuudessa se on myöhäistä. Ministeri Hyssälä pyysi aikoinaan professori Sirkka-Liisa Kivelää tutkimaan ja selvittämään maamme geriatrian ja yleisemminkin vanhustenhoidon tasoa. Ilmestyessään vuonna 2006 kyseinen raportti oli enemmän kuin karua luettavaa. Mihin tällaiset merkittävät raportit kuitenkin hukkuvat? Johtavatko ne mihinkään, vai ovatko vain kyseisen ajankohdan vastuuministerin synninpäästö? Pelkkä selonteko ei edistä vanhusten hyvinvointia, se edellyttää myös paneutumista asiaan. Missä siis viipyvät Sirkka-Liisa Kivelän jo vuonna 2006 esittämät toimenpide-ehdotusten toteutukset vanhustenhoidossa?

Maailman eikä Suomen ongelmia ei ratkaista yhden budjetin eikä yhden vaalikaudenkaan aikana, mutta hyvällä tiellä ollaan. Etuja ei voi jakaa, ellei ole millä niitä rahoittaa.

Lopuksi, arvoisa puhemies, murhe on edelleenkin olemassa oleva huoli ja epävarmuus Pohjanmaan kaksiraiteisen radan kohtalosta. On epätaloudellista ja lyhytnäköistä tehdä ratkaisuja pätkittäin tämän tärkeän elämänlinjan osalta. Ensi vuoden budjettiin saatu 40 miljoonaa euroa tarkoittaa vain sitä, että VR-Radan 500 työntekijää saavat jatkaa työtään, mutta jatkosuunnittelua tuon radan valmiiksi saattamiseen se ei kuitenkaan varmista, eli se pitäisi saada kerralla kuntoon, kerta ja karkuun.

Arvoisa puhemies! Nyt pitää ainakin meidän pohjoisen kansanedustajien muistaa päättää puheemme roomalaisen senaattori Caton puheiden loppua mukaillen: Muuten olen sitä mieltä, että Pohjanmaan rata on rakennettava kuntoon ja kaksiraiteisena.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! Hallitus on mainostanut itseään sosiaalisesti oikeudenmukaisena hallituksena, ja tällä hetkellä Suomessa on liki miljoona köyhyysrajan alapuolella olevaa ihmistä. Hallituksen veroesityksessä kiristetään kotitalouksien energialaskua kohtuuttomasti ja yritykset on asetettu kohtuuttomien vaatimusten eteen energiakustannusten hallinnassa. Hallitus mainostaa toimintaansa työllisyyttä tukevana, mutta kelamaksun poistosta alkanut farssi uhkaa nyt tuhansien työpaikkojen olemassaoloa. Veroesityksen huonoin puoli on se, että kulutusverojen rajut korottamiset kohtelevat rajulla kädellä kaikista pienituloisimpia omakotitalouksia. Suomen verotusta ollaan ajamassa kohti tasaveroa. Tätä ei voi hyväksyä.

Hyvinvointiyhteiskunnan tunnusmerkki on muun muassa se, että tulonjaosta täytyy huolehtia verotuksen keinoin. Porvarihallitus toimii tietoisesti vastoin tätä periaatetta. Se puhuu takuueläkkeen puolesta, mutta toisella kädellä se ottaa eläkeläisiltä energiaverojen ja kunnallisverojen kiristyksen kautta pois korotuksen vaikutukset. Täällä on kehuttu, ettei hallitus ole tehnyt leikkauksia. Hallitus on siirtänyt leikkaukset, veronkorotukset, taksojen korotukset kunnille, ja tämä on todellista eriarvoistavaa porvaripolitiikkaa.

Arvoisa puhemies! Energiavaltaisten yritysten energiaverotusten vaikutus yrityksille on kasvava. Vaikka yritykset saavat kelamaksun poiston aiheuttaman menetyksen, niin tuo kelamaksun poistosta saatu hyöty — tässä nyt yksi vertailukohtayritys — yritys saa siitä 0,1 miljoonaa elikkä 100 000, mutta energiaveron korotuksena tulee 0,7 miljoonan euron maksut. Tappiota syntyy 0,6 miljoonaa elikkä 600 000 euroa vuodessa. Tämä vastaa noin 10—12 ihmisen vuotuisia työllistämiskustannuksia. Tämä yritys on pyrkinyt tuomaan Suomeen tuotantoa, mutta nyt saattaa virta kääntyä, kun yritys joutuu maksamaan enemmän tästä veroa. Elikkä tässäkin on negatiivinen vaikutus siinä mielessä, että työllisyyden kautta syntyy työttömyyttä ja myös verotulot sitä kautta laskevat.

Arvoisa puhemies! Nyt pitää investoida tulevaisuuteen, aivan niin kuin edellinen puhuja ed. Rajala täällä totesi. Parhaiten se onnistuu rautateitä kehittämällä. Hyvin monet edustajat ovat puhuneet rautateiden puolesta, mutta haluan nähdä myös todellisen halun, kun määrärahoista päätetään. Seinäjoki—Oulu-välin peruskorjaukseen on nyt vain 40 miljoonaa ja tarve on kuitenkin reilut 90 miljoonaa euroa vuositasolla. Rataverkon kehittämiseksi menossa olevat hankkeet on rakennettava ripeästi valmiiksi, korjaus- ja ylläpitoinvestointeihin saatava tasokorotukset ja uusia ratahankkeita aloitettava tärkeysjärjestyksen perusteella, esimerkiksi kaivos- ym. radat.

Myös Savon radan tason nostoon on panostettava. Hyvin usein kuulee VR:ää syyllistettävän radan kunnosta tai turvallisuudesta johtuvista aikatauluviivästymisistä. Syy ei ole VR:n vaan liikenneministeriön ja eduskunnan antamassa niukassa rahoituksessa. Radat ovat yksinkertaisesti todella huonossa kunnossa. Kunnossapitomäärärahoja on leikattu useita vuosia. Myös yöjuna on alueen saavutettavuuden kannalta erittäin tärkeä, ja tulemme tekemään tästä yöjunan palauttamisesta myös esityksen.

Arvoisa puhemies! Täällä on myös kehuttu hallituspuolueiden taholta korkeakoulu-uudistusta. Viime perjantaina pidettiin Kajaanin opettajakoulutuksen 110-vuotisjuhla, joka oli todella surun murtama lakkautuspäätöksen takia. Hyvin useat ovat olleet puheissa kannattamassa opettajakoulutuksen jatkumista, mutta kun tulee todellisen päätöksenteon aika, silloin hallituspuolueen rivit ovat suorat: rahaa ei tipu toiminnan jatkumiseksi. Haluan tässä yhteydessä muistuttaa keskustan puoluekokouspäätöksestä, että opettajakoulutus Kajaanissa jatkuu. Saa nähdä, kuinka painava tuo puoluekokouspäätös on.

Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi: Kainuussa on kulttuurialueella tehty yhteistyötä Venäjän kanssa aina Lönnrotin ajoista lähtien. Muutama vuosi sitten opetusministeriön kulttuurivientiyksikkö käynnisti kansainvälisesti tunnetun niin sanotun Kajaani-prosessin, jolla ollaan valmiit konkreettisilla ohjelmilla toteuttamaan EU—Venäjä-kulttuuriyhteistyötä. Kainuussa on avattu yhteistyössä Lapin yliopiston kanssa arktisen ja pohjoisen ulottuvuuden uusia toimintamalleja. Valmis ja perusteellinen ohjelma kansainvälisen kulttuuri-instituutin perustamiseksi on käytettävissä. Kainuun korkeakouluväellä on toimivia kumppaneita erityisesti Pohjoismaiden ja EU-maiden suunnalla sekä Kiinassa, Intiassa ja monissa Aasian ja Afrikan kehittyvissä maissa. Erityisesti Euroopan ulkopuolella on valtava opettajien koulutustarve. (Puhemies: 5 minuuttia on kulunut aika pitkän aikaa sitten!) Miljoonia uusia opettajia tarvitaan parin lähivuosikymmenen aikana. Annetaan tässä mahdollisuus vielä Kainuulle.

Ilkka Viljanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Olisi varmaan paljonkin fiksua, filmaattista ja varsinkin ennenkuulumatonta sanottavaa, mutta ajanpuutteen vuoksi ei ehkä kannata edes yrittää.

Hallituksen talousarvioesitys antaa mielestäni hyvän kuvan siitä, mihin suuntaan suomalaista yhteiskuntaa halutaan viedä. Tärkeintä on yritysten menestyminen ja sen kautta luonnollisesti työllisyys ja ennen kaikkea vientiteollisuuden menestyminen. Vientiteollisuus tarvitsee ensinnäkin osaamista, ja osaamiseen panostamista on viety määrätietoisesti eteenpäin uudistuksia vastustavien yrityksistä huolimatta.

Entä sitten työn ja työn tuottamisen ja tuotteiden tuottamisen hinta? Eduskunnan jo tekemät energiaratkaisut ovat perustavaa laatua olevia signaaleja suomalaiselle vientiteollisuudelle. Näitä ratkaisuja olivat valitettavasti vastustamassa myös monet työllisyydestä huolestuneet. Näiden lisäksi työn ja yrittämisen kautta saatavilla veroeuroilla on lisätty näiden vuosien aikana vielä sosiaalisia etuuksia.

Olen vakuuttunut myös siitä, että hiottuina käsittelyyn tulevat energiaveroratkaisut ovat vastuullisia tulevaisuustekoja. Muun muassa kotikaupungissani Lahdessa tähän on varauduttu. Uusiutuvan energian tutkimuskeskus Energon on tämän vuoden alussa valmistunut moderni keskus uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden tutkimukseen, jossa tänä päivänä lappaa päivittäin kansainvälistä vierasta tutustumassa, hakemassa neuvoja ja solmimassa sopimuksia. Tämä laitos tarjoaa ainutlaatuiset puitteet monipuoliseen uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden tutkimukseen.

Eli siihen olemme Lahdessa varautuneet, mutta emme siihen, että täydelliseksi menestykseksi osoittautunut oikorata ja sen liikenne ja radanvarren kuntien asukkaat joutuvat kärsimään. Ne säästötavoitteet eivät mene myöskään yksiin ilmastotalkoiden kanssa silloin, kun raideliikenteestä on kysymys. Eli 1,5 miljoonaa ollaan ottamassa yhdeltä Suomen ruuhkaisimmalta rataosuudelta liikennöinnistä pois, että saataisiin kerättyä rahat sinänsä tärkeään Pohjanmaan rataan. Kun asiaa kysyy liikenneministeriöstä, niin pallo lentää Hsl:ään, joka toimii VR:ltä ostajana. No, VR haluaa liikennöidä, jos tilataan, ja Hsl ilmoittaa tilaavansa, jos saa taloudellisia resursseja.

On käsittämätöntä, että liikenne Helsingin ja Lahden välillä, missä useissa junissa joudutaan seisomaan, on supistuksen kohteena. En tule tätä ymmärtämään enkä hyväksymään. Onko linja VR:llä kannattamaton, tai onko vaikka pieni indeksikorotus lippuihin täysin mahdoton? Toivottavasti tähän saadaan vastaus iltapäivällä, kun liikenneministeri on täällä salissa.

Toiseksi, arvoisa puhemies, kun kasvu ei yksinään talouden tasapainoon riitä, leikkauksia tai normiohjauksia ei ole kykyä poliittisesti tarkastella eivätkä veronkorotuksetkaan yksinään riitä, kääntyvät katseet toimintojen tehostamiseen. Järjestelmämmehän perustuu lähes sataprosenttisesti palvelujen järjestämisen osalta suomalaisiin kuntiin. Siellä ovat paineet, mutta väitän, että siellä ovat myös edelleen mahdollisuudet. Paras-hanke ei mielestäni ole alkamisensa jälkeen edennyt toivottavalla tavalla.

Kun olen kymmenen viimeistä kuukautta vetänyt Päijät-Hämeen yhdeksän kunnan kuntaliitoshanketta ja päättänyt sen maanantaina nollatulokseen, on edessä monta kysymystä. Lahden kaupungin palveluksessa on noin 6 000 henkilöä, yhdeksässä kunnassa olisi ollut yhteensä 10 000 henkilöä. Päällekkäisyyden purkaminen ja resurssien keskittäminen sinne, missä niitä tarvitaan, olisi ollut kansantalouden kannalta miljoonien arvoinen ajan kuluessa. Yksi kunta olisi ollut noin Turun kaupungin kokoinen, missä on 16 000 ihmistä töissä, Tampereella suunnilleen saman verran, sen sijaan Vantaalla 200 000:n kaupungissa noin 11 000.

Vertailu ei tietenkään liikelaitoksista ja osakeyhtiöistä johtuen ole absoluuttinen totuus mutta kertoo, että meillä on tällä sektorilla paljon vielä tekemistä ja kuntapäättäjinä emme ole olleet tässä asiassa ajan hermolla. Toivottavasti hallitusneuvotteluissa tämä asia korjataan.

Marko Asell /sd:

Arvoisa puhemies! Maailmanlaajuinen taantuma näyttää toisaalta nyt elpymisen merkkejä, toisaalta uusia uhkakuvia on ilmaantunut kansainvälisille markkinoille. Maailmantalouden vaikeudet eivät ole ohitse, niin kuin se on tässäkin salissa monesta suusta todettu. Muutama kuukausi sitten Euroopan talous ja koko euro oli kaatumassa Kreikan talousongelmien takia, ja valtavilla täsmätoimilla ja sitoumuksilla on pystytty toistaiseksi pitämään luottamusta yllä niin, että pankit ja valtiot ovat pysyneet pystyssä. Voidaan kuitenkin kysyä, oliko se siinä vai onko uusia järkytyksiä tulossa.

Suomen taloustilanne on pikkuhiljaa parantumassa. Vienti vetää hieman paremmin, mutta julkisen talouden alijäämä on edelleen valtava. Ensi vuoden budjetti on reilut 50 miljardia euroa, josta velan määrä on lähes 8,5 miljardia euroa. Valtion kokonaisvelan määrä nousee ensi vuonna 85 miljardiin euroon. Tänä vuonna Suomi velkaantuu huikeat 13 miljardia.

Hallitus on joutunut ottamaan velkaa elvytystoimiinsa, jotka käytännössä ovat olleet 90-prosenttisesti veronalennuksia. Vuonna 2007 laaditun hallitusohjelman mukaan veronalennuksiin piti kohdentaa noin 1,6 miljardia euroa, mutta nyt tuo summa on jo tuplaantunut vuositasolla, ja kolmen vuoden aikana tietysti verotulojen menetys on noin 9 miljardia euroa, suurin piirtein saman verran kuin nyt ensi vuonna otetaan ulkomaista velkarahaa. Eli velkarahalla on rahoitettu veronalennukset ja samalla on rapautettu julkista veropohjaa.

Hallitus on perustellut veronalennusten parantavan ostovoimaa, joka elvyttäisi sitä kautta kotimaista kysyntää. Käytännössä niin ei ole merkittävästi käynyt. Ne rahat eivät ole kotimaista kysyntää juurikaan lisänneet, mutta valtion verotulot ovat vaan pudonneet rajusti. Se lisää tarvetta velanotolle.

Nyt sitten verovajetta yritetään paikata erilaisilla konsteilla. Energiaverojen nosto, vihreä verouudistus, on yksi näistä, joka tasaveroluonteisena ruoskii pahiten pieni- ja keskituloisia talouksia.

Kokonaisuudessaan porvarihallituksen verotus on ollut tasaveron suuntaan menemistä. Progressiivista tuloverotusta on kevennetty. Sen osuus valtion verotuloista on enää noin 10 prosenttia, mikä on progressiivisesti verotettua.

Mitä tämä energiaverouudistus kotitalouksiin sitten vaikuttaa? Raskaiten se iskee juuri maakaasulla, polttoöljyllä lämpiäviin kiinteistöihin, kerrostaloasujan sähkö- ja kaukolämpölasku nousee vuodessa noin 100 euroa ja omakotiasujalla se samainen summa on noin 250 euroa vuodessa. Energiaverotuksen korotuksen riskinä on, että osalla suomalaisista asumiskustannukset kohoavat kohtuuttoman suuriksi. Kunnat ovat myös saamassa tästä kovan laskun ja myös teollisuus.

Kuntien auttamiseen on tällä vaalikaudella kuitenkin valtiolta turha odottaa mitään. Maan hallituksen tahtotila tässä kohtaa on nolla, valitettavasti. Se on tullut selväksi tämän kolmen ja puolen vuoden aikana, mitä tässä olen seurannut itse henkilökohtaisesti.

Valtiovarainministeriöstä tai Kataiselta on tullut tekstiä, että on epärealistista elättää sellaista kuvaa, että valtio tulee ja pelastaa talousahdinkoon joutuneet kunnat. Edessä on vähintäänkin menotason jäädyttäminen. Käytännössä se tarkoittaa kulujen karsintaa ja uusista menoista tinkimistä. Tuottavuutta on lisättävä. Tämä on se linja. Samaan aikaan kuitenkin kuntien velvoitteet ovat lisääntyneet.

Mitä tämä tuottavuuden lisäys sitten käytännössä on kunnissa tarkoittanut? Se on tarkoittanut sitä, että siellä on jouduttu irtisanomaan henkilöstöä, lomauttamaan, jätetään täyttämättä virkoja, jotka pitäisi täyttää, nostetaan palvelumaksuja, on nostettu kunnallisveroprosenttia varmaan kaikissa kunnissa viimeisen parin vuoden aikana, on velkaannuttu lisää, myydään omaisuutta, heikennetään ja leikataan palveluja. Näillä keinoin sitä niin sanottua tuottavuutta on käytännössä kunnissa tehty, ja tämä vauhti vaan lisääntyy, kun näitä velkoja aletaan maksaa takaisinkin päin. (Ed. Viljanen: Niin pitää!) Samaan aikaan täällä pääministeri Kiviniemi tuo esille, että nämä hallituksen toimet ovat tuoneet paljon väljyyttä kuntien talouteen toimia. Missä se väljyys siellä on? Luulen, että se väljyys on ennemminkin niitten kuuluisten korvien välissä.

Arvoisa puhemies! Me sosialidemokraatit olemme jo kolmen vuoden ajan vaatineet, että hallitus varaisi budjettiinsa puolen miljardin euron lisäyksen kuntien valtionosuuksiin turvaamaan peruspalvelut ja antamaan mahdollisuuksia selviytyä myös näistä uusista velvoitteista. Tähän ei ole kuitenkaan hallitus lämmennyt. Pidetään kyllä kovaa ääntä siitä, että valtionosuuksiin tulee korotuksia ensi vuodellekin maanlaajuisesti noin 250 miljoonaa, mutta samalla jätetään kertomatta se, että valtionosuuksista maksettavaa kuntien omarahoitusosuuden velvoitetta myös nostetaan ja sen osuus on 360 miljoonaa euroa. Se menee siis 110 miljoonaa euroa (Puhemies: Nyt on 5 minuuttia kulunut!) miinuksen puolelle.

Arvoisa puhemies! Lopuksi: kun näistä valtionosuuksista puhutaan tuolla vaalikentillä, niin toivon rehellisyyttä ja että tuodaan esille myös se, mikä oikeasti jää plussan puolelle.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Valtionvelka on kasvanut 30 miljardilla eurolla ensi vuoden loppuun mennessä. Oikeastaan hallituskauden parhaita hetkiä olivat ne, kun me kerkisimme lyhentää 4 miljardilla eurolla velkataakkaamme.

Pääministeri otti hyvin esille, että meidän tulee huomioida lapset ja nuoret, meidän tulevat sukupolvemme. Olemme heille sen velkaa, että huolehdimme, ettemme mene samalle tielle kuin Kreikka on mennyt. Velkaa ei vain voi loputtomiin tehdä. Tietenkin on kysymys siitä, millä me pystymme kuromaan menot ja tulot samalle tasolle ja joku päivä myöskin lyhentämään kertynyttä 85 miljardin euron saldoa, joka on vuoden 2011 lopussa. Kasvu on tietenkin yksi ratkaisu, ja ennen kaikkea siinä on oleellista yritysten kilpailukyky.

Yritysten kilpailukyvyn kannalta on hyvin tärkeätä, että meidän yritystemme sivukuluihin vaikutetaan. Meillä on yrityksillä melko korkeat sivukulut, jotka vaikuttavat työn hintaan. Myös se, että tuloveroa ei lähdetä nostamaan, on kilpailukyvyn kannalta erittäin järkevä ratkaisu, koska näin ollen ei tule paineita nostaa yhden tärkeimmän tuotantoresurssin hintoja eli palkkoja. Näin ollen voi todeta, että linja kilpailukyvyn kannalta on valittu oikein.

Tietenkin on pohdinnan kysymys, mistä sitten lähdetään tinkimään ja millä kurotaan, koska kaikkia euroja ei tulla saamaan kasaan sillä, että kasvua syntyy. Yksi asia, jonka nostan tärkeänä, josta en lähtisi tinkimään, on lasten koulut ja perheiden palvelut. Jos me niistä tingimme, samaan aikaan tingimme myös tulevasta kilpailukyvystä. Suomen talouden tulee perustua ei tytäryhtiötalouteen vaan emoyhtiötalouteen, jolloin meidän vahva osaamispohjamme myös mahdollistaa sen tien.

Mistä tinkiä? Täällä tuli äsken esille, että Lahden liitos ei onnistunut. Mihin meidän veroeuromme menevät? Julkisyhteisöiden menot vuonna 2008 olivat 91 miljardia euroa, josta 12,2 miljardia meni yleiseen hallintoon ja korkoihin. Otan tässä esimerkkinä, kuinka paljon meni koulutukseen. Koulutukseen käytettiin 10,9 miljardia euroa. Lähtisin ennen kaikkea tarkastelemaan sitä, miten meillä yleisen julkishallinnon menot kohdistuvat ja mitä voimme siellä tehdä. Panisin itse asiassa käyntiin julkisen hallinnon laihdutusohjelman. Näin ollen kannatan ehdottomasti sitä, että tuottavuusohjelmaa jatketaan mutta analyyttiseltä pohjalta.

Arvoisa puhemies! Muutama sana budjettikäsittelystä. Budjetin käsittely on hyvin raskas eduskunnassa. Meillä tulee seuraavien kuukausien aikana juoksemaan täällä jopa satoja asiantuntijoita. Kysymys on siitä, millä tavalla me pystymme budjettivaiheessa käyttämään eduskunnan valtaa. Budjetin loppusumma on 50 miljardia euroa. Eduskunta loppukädessä viime vuonna teki 41 miljoonan euron lisäykset eikä yhtään ainutta priorisointia sisäisesti budjetin sisällä. Silloin herää kysymys, miksi näin on. Pitäisikö meidän tarkastella eduskunnan valtaa uudesta näkökulmasta? Budjettivalta on itse asiassa näennäisvaltaa ja siltä osin se on myös kaventunut viime vuosina entisestään.

Periaatteessa demokratian kannalta on hieno asia, että hallituspuolueet, jotka edustavat suurinta osaa eduskunnasta, laativat hallituskauden alussa hallitusohjelman. Valitettavasti eduskunta ei kovastikaan käytä siihen aikaa, se tulee pelkkänä tiedonantona, ja mielestäni hallitusohjelma ja hallitusohjelman korjaukset ansaitsisivat huomattavasti enemmän aikaa ja valiokuntakäsittelyitä.

Lisäksi valtiontalouden kehyksiä käsitellään kerran vuodessa. Ne tulevat ovesta sisään ja menevät ovesta ulos. Mielestäni eduskunnan tulisi käyttää strategista valtaa, ei vain pelkästään vuosittaista budjettivaltaa, joka on hyvin pientä, vaan keskittyä keväällä ennen kaikkea kehyksiin ja siellä tapahtuviin priorisointeihin. Näin ollen näkisin siinäkin valiokuntien roolin vahvistamisen. Toivon, että tulevaisuudessa eduskunta käyttää strategista valtaa ja tekee oikeasti arvovalintoja.

Valto Koski /sd:

Arvoisa herra puhemies! Voin sanoa, että pidin ed. Lauslahden tavasta ilmaista mielipiteensä valtion talousarvion käsittelystä. Vanhasen—Kiviniemen hallitukset ovat ylpeilleet saavutuksillaan. Usein kuultu hokema "tämä on historiallinen päätös, mikään hallitus ei tätä ennen ole kyennyt aikaansaamaan samaa", on tullut tutuksi tässä talossa. Nykyisessä taloustilanteessa, jossa julkisen talouden vaje muine ongelmineen on ennätysmäisen suuri ja vaatii korvaavia kovia toimenpiteitä, on pakko kysyä, mihin tällainen hokema oikein voi perustua. Mielestäni hallituksella ei todellakaan ole erityistä aihetta ylpeillä saavutuksillaan. Päinvastoin näyttää siltä, että hallituksen harjoittama politiikka ja erityisesti talouspolitiikka muodostaa enemmän uhkan kuin mahdollisuuden Suomen tulevaisuudelle. Yhtä hyvin voidaan kysyä, mikä olisi ollut vaihtoehto. Hallituksen politiikka ja sen tekemät päätökset ovat syntyneet pitkälti lisävelanoton varaan, joka johtaa siihen, että aikaa myöten on pakko ryhtyä tekemään koviakin korjaavia toimenpiteitä. Sanon, että se on vain ajan kysymys.

Pääministeri Vanhasen hallituksen aloittaessa toimintansa se sai perinnökseen edeltäjiltään kunnossa olevan valtiontalouden, melko hyvän työllisyystilanteen jne. Nyt neljän vuoden jälkeen tilanne on aivan toinen. Huolestuttavaa on kuntien ja valtion velkaantumisen lisäksi, että myös kotitaloudet näyttävät velkaantuvan lisää. Hallituksen korostaessa politiikkansa erinomaisuutta se sanoo tekevänsä historiallisia päätöksiä jättämällä tietoisesti mainitsematta, että myös valtion velanotto, johon päätökset pitkälti perustuvat, on maamme oloissa historiallista. Hallituksen harjoittamaa elvytys- ja veropolitiikkaa voitaneen pitää muiden päätösten lisäksi esimerkkinä velkapääoman käytöstä. Tämä hallitus ei näytä olevan tästä tilasta juurikaan huolissaan, koska valtiontalouden korjaavia toimenpiteitä ei mielestäni ole juuri näkyvissä. Ne siirretään tulevien hallitusten vastuulle. Tämän johdosta nyt käsittelyssä oleva valtion tulo- ja menoarvio ei anna lohdullisia näkymiä.

Tiedämme toki, että kansainvälisen talouden lainalaisuuksilla on ollut oma osuutensa hallituksen politiikkaan, mutta hallituksen valitsema toimintalinja ja siitä johtuvat seuraukset ovat sen omaa aikaansaannosta. Erityisesti olen pannut merkille, miten hallitus korostaa politiikkansa eroavan 1990-luvun lamahallitusten jälkeisestä politiikasta. Totta on, että nykyhallituksen harjoittama politiikka poikkeaa pääministeri Paavo Lipposen ensimmäisen ja toisen sekä pääministeri Vanhasen ensimmäisen hallituksen politiikasta monella tavalla. Sisällöillä on eroa kuin yöllä ja päivällä. Suurin ero on siinä, mikä on huolestuttavaa, että nykyhallitusta edeltävät hallitukset rakensivat tietoisesti pohjaa tulevaisuudelle ja onnistuivat siinä erinomaisesti, mutta niitä seuranneet hallitukset näyttävät tuhlaavan tämän aikaansaadun pääoman.

Arvoisa puhemies! En halua vähätellä sitä tosiasiaa, että Suomi pienenä kansantaloutena on joutunut sopeutumaan maailmantaloudessa ilmenneeseen finanssikriisiin, jota hyvin kuvaa vuoden 2009 bruttokansantuotteen ennätysmäinen lasku. Siksi sen olisi pitänyt viimeistään herättää hallituksen sisällä vastuuntuntoa tulevaisuudesta ja päätösten tekoa, joilla valtion menoja ja velanottoa olisi voitu hillitä. Valitettavasti tästä ei ole juuri esimerkkejä käsittelyssä olevassa talousarviossa löydettävissä. Voi olla, että pahimmassa tapauksessa, kun näitä etuuksia on tehty, niitä joudutaan purkamaan.

Arvoisa puhemies! Oppositiolla on politiikanteossa oma roolinsa. Sen tehtävä on toisaalta arvostella tehtyjä päätöksiä, toisaalta esittää oma vaihtoehto asian hoitamiselle. Tätä oikeutta me sosialidemokraatit olemme oikeutetusti käyttäneet. Hallituksen politiikan arvostelulle on ollut mielestämme sijaa. Väitän, että ylimielisyys, jota sekä Vanhasen että Kiviniemen hallituksessa on vallinnut, on osasyynä siihen, ettei laajoja yhteisiä näkemyksiä tässä maassa ole saatu aikaan, puhumattakaan siitä, että ne olisi voitu ottaa käyttöön. Sosialidemokraatteina me katselemme surullisena tätä menoa. Me emme halua, että kansalaisillemme ja tuleville päättäjille lankeaa maksu tästä huonosta politiikasta.

Arvoisa puhemies! Sallitte loppuyhteenvedon vielä lyhyesti. Muutamaan minuuttiin rajattuun puheenvuoroon ei juuri mahdu syvällistä analyysiä siitä kokonaistilanteesta, johon valtion tulo- ja menoarviolla mahdollisesti pyritään. Hallitus on esittänyt joitakin lukuja ja ennusteita talousarvion yleisperusteluista. Pelkään pahoin, että monet arviot ovat ylioptimistisia. Erityistä syytä on olla huolissaan tulopohjan ja veropohjan murenemisesta, jonka perusteella hyvinvointipalveluja tuotetaan. Mitkä ovat seuraukset? Mahdollisesti pohja hyvinvointiyhteiskunnassa murenee, esille tulevat leikkaukset, veronkorotukset ja lisävelanotto, kun suunnan pitäisi olla aivan toisenlainen.

Lopuksi, arvoisa puhemies, haluan puheeni johdosta todeta — tulkittakoon minut sorvariksi tai porvariksi — että suurin huoli minulla on Suomen tulevaisuudesta.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Seppo Kääriäinen.

Arja Karhuvaara /kok:

Arvoisa puhemies! Suomalaisten usko yhteiskunnan talouden kestävyyteen on kuitenkin ollut uskomaton. Ymmärrettävästi puhunut hallitus on osoittanut suomalaisille myös tekevänsä suomalaisten talouden turvallisuuden eteen konkreettisia tekoja, ei vain ohjelmia ja ideologisia kokouksia. Tällä kansallisella turvallisuudentunteella ja Suomen talouskehityksen ennustettavuudella on erittäin tärkeä rooli siinä, että saamme myös isoja työllistäviä teollisuuslaitoksia ja erityisosaamiseen perustuvia teknologian yrityksiä maahamme. Infran toimivuus ja verotuksen kannustavuus lisäävät houkuttelevuutta. Ilman teollisia yrityksiä ei palvelualakaan kehity tai pysy kannattavana.

Kunnat autioituvat ja vanhenevat, työikäinen väestö muuttaa asutuskeskuksiin, joihin tarvitaan voimakasta infraa, toimivaa liikennettä ja asukaspalvelurakentamista. Harvaanasuttujen alueiden palvelut on kuitenkin voitava säilyttää, jotta eläminen muissakin osissa maata on mahdollista. Tämä taas luo mahdollisuuksia myös yrittämiselle. Kuntien hallintobyrokratian karsiminen ja palveluiden erilaiset järjestämismuodot sekä pienten yritysten toimintaedellytykset kilpailutilanteessa tulee turvata. Selkeät yhteistyöalueet ja toimintarakenteet ja uudet työtavat helpottavat osaltaan myös kuntien budjettien laatimista.

Arvoisa puhemies! Vanhuspalvelulain voimaantulosta on pidettävä huoli. Sitä ei saa jättää terveydenhuollon sisältölain jalkoihin, vaan ottaa vahvaksi osaksi sitä. Ikääntyvien veteraanien kuntoutusrahat tulee samalla katsoa, että ne jaetaan nimenomaan oikeudenmukaisesti sinne, missä niitä aidosti voidaan käyttää hyväksi. Nythän palautusprosentit ovat olleet aika korkeita osalla kuntia. Lääkinnällisen kuntoutuksen rooli muutenkin työterveyshuollossa, kuntien ennalta ehkäisevässä toiminnassa ja vanhusväestön toimintakyvyn ylläpitämisessä on tärkeä.

Lisäksi jatkossa meidän tulisi myös helpottaa muiden palvelujen tavoitettavuutta ja nimenomaan niiden palveluiden, joita tarvitsevat kroonisesti sairaat, lapsiperheet ja vanhukset, siis ne, joiden on hankala päästä palvelujen luokse. Matalan kynnyksen lähipisteiden, terveyskioskien päiväsairaaloiden, mobiilien näytteenottopalvelujen on oltava käytössä siinä vaiheessa, kun suuret ikäluokat niitä eniten kotialueellaan tarvitsevat, ja huolimatta siitä, että kuntien työntekijöiden on tehtävä työtään myös varsinaisen työpöytänsä ja kellokorttitilan ulkopuolella.

Arvoisa puhemies! Lopuksi, suomalaisen ja ulkomaalaisen rahan pysyminen maassa ja tahto muuttaa se työpaikkoja luoviksi investoinneiksi on Suomelle erittäin tärkeää. Hallituksella on siis sama huoli kuin esimerkiksi eilen ed. Yrttiaholla ja tänään monella muulla salissa. Suomessa sijaitseva suomalaisten rahoittama yritystoiminta on tärkeä osa myös suomalaisen pääoman tuottavuutta ja säästämistapaa. Osa kansallista varallisuutta makaa tälläkin hetkellä nollakorolla säästötileillä, kun se voisi olla rahoittamassa kotimaista yritystoimintaa. Tämä kertoo vaan siitä, että osakesäästäminen ja piensijoittaminen koetaan edelleen vaikeaksi ja liian työlääksi tavaksi ylläpitää säästöjen arvoa tuottavana.

Pienten pääomien tuoton pääomaveron kasvamisen uhka vie jo nyt yrityksiä toimimaan naapurimaihin, joissa yritysveroja ei ole tai joissa yrityspääoman tuotto on parempi kuin Suomessa. Yrittäjän on voitava saada myös palkka siitä, että käyttää rahansa muiden työllistämiseen. Vakavarainen tuottava yritys on myös turvallinen työpaikka työntekijöilleen. Jos sijoittamisesta ei voi saada tuottoja, täältä katoavat myös turvalliset työpaikat ja pankkien säästöt ulkomaille. Tämän vuoksi pääomaverotuksen ja yritysverotuksen on oltava yrittäjyyttä ja työllistävyyttä kannustavaa ja ennen kaikkea pitkäjänteisesti ennustettavaa. Yrittäjänä omia varojaan sijoittava ei voi elää neljän vuoden vaalikausin.

Saara Karhu /sd:

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä tärkein asia on työllisyys. Se tuo verokertymän, jolla toteutetaan palvelut, ja työ on myös kaikille työkykyisille ja -ikäisille parasta sosiaaliturvaa. Työllisyys ei kuitenkaan tässä talousarvioesityksessä näy. Suomen työttömyystilanne on synkkä, nuorisotyöttömyys on räjähtänyt, eivätkä hallituksen toimet tue työpaikkojen lisääntymistä. Tarpeellisia työllisyysmäärärahoja jopa leikataan tällaisessa tilanteessa, eikä asia huoleta edes sektoriministeriä. Työministeri Sinnemäki on päinvastoin tyytyväinen tilanteeseen, mikä on aivan uskomatonta. Hallitus ilmeisesti odottaa, että maailmalla piristynyt talous tuo ilmaiseksi uutta virettä myös Suomeen. Hyvä on, jos näin käy, mutta kyllä kotoperäisiäkin toimia tarvitaan. Hallituksen saamattomuus on surkeaa yt-neuvotteluissa olevan tai jo työttömäksi jääneen näkökulmasta. Nyt tarvittaisiin rahoitusta aktiiviseen työllisyyspolitiikkaan ja kunnille sekä julkisiin investointeihin. Myös valtion tuottavuusohjelma pitää laittaa jäihin. On moraalitonta, että valtio syventää työttömyyttä tässä tilanteessa.

Hallituksen veropolitiikka on yhtä synkeää seurattavaa. Pieni- ja keskituloisten verorasitusta kasvatetaan, ja suurituloiset pääsevät jälleen kuin koirat veräjästä. Hallitus vie Suomea vauhdilla kohti tasaveroa. Verot pitää maksaa veronmaksukyvyn mukaan. Ihmettelenkin, minne unohtui ministeri Kataisen julkisuudessa hyväksyttäväksi — vai oliko se jopa "oikeudenmukaiseksi" — mainitsema, tosin tuotoiltaan pieni, pääomaverotulon korotus: unohdettiinko se, koska tavallisen kansan karttuisa käsi tuo nopeasti isomman summan eikä näin hyvätuloisten lompakkorauhaa tarvinnut häiritä. Tyypillinen linjaus tälle hallitukselle!

Pääomatuloveroa on syytä nostaa ja muuttaa se progressiiviseksi. Pääomaverosta pitäisi lohjeta osa myös kunnalle, jotta kokonaan tai pääosin pääomaveroa maksavat osallistuisivat myös omalla osuudellaan kunnan palveluiden tuottamiseen. Lisäksi isojen varallisuuksien verotus pitää palauttaa muodossa tai toisessa.

Ikävintä on, että monet korotukset, maksut, hintojen nousut, ovat vieneet pienituloisten vähäisen ostovoiman. Pientä työeläkettä saavat, työttömät, pätkätyöläiset, opiskelijat, pienituloiset lapsiperheet ovat taloudellisesti hyvin tiukoilla. Myös sairastaminen köyhdyttää kohtuullistakin tuloa saavan nopeasti. Uusia rasitteita ei enää tarvittaisi, ja juuri tällainen uusi rasite on hallituksen suunnittelema energiaverokorotus, joka ei kannusta vaan pelkästään rankaisee. Monellako on todella taloudellinen tai muu — vaikkapa kaukolämpötalossa asuvana — mahdollisuus muuttaa lämmitysjärjestelmäänsä? Eipä siinä auta kuin maksaa, jos haluaa, että talvella pirtissä ei palele. Ja se, joka väittää, että korotus ei nyt niin iso raha ole, ei todellakaan ymmärrä köyhän arkea. Eurokin on iso raha, kun sitä ei ole. Tarpeellinen ostos on pakko nostaa pois kauppakorista, jos rahat eivät riitä. Tilanne on arkipäivää monelle pientä tuloa saavalle. Siinä ei enää lisäkuluja tarvita.

Liikenteen puolelta voisin käyttää vanhat puheenvuorot kauden aiemmilta vuosilta, tosin tällä kertaa nyt kovennettuna, sillä infrainvestoinnit, jotka täytyy joka tapauksessa jossain kohtaa toteuttaa, toisivat myös kaivattuja työpaikkoja. Erilaisia koreja on listattu, mutta vähän on tapahtunut. Moni lupaus jäi tältä hallitukselta odottamaan lunastamistaan. Erityisenä huolena liikenteen puolelta nostan esiin väylästön jatkuvan ja kasvavan korjausvelan, johon ei riittävää apua tule nytkään, sekä joukkoliikenteen edellytysten heikentymisen edelleen. Joukkoliikenteen mahdollisuuksien huononeminen sotii kaikkia ympäristölinjauksia vastaan.

Oma maakuntani Pirkanmaa on todellakin jäänyt nuolemaan näppejään myös liikenteen rahanjaossa. Mitään isompia rata- tai tiehankkeita ei alueellamme ole suuresta tarpeesta huolimatta toteutettu. Myös vesihuoltohankkeet odottavat toteutustaan. Käytännössä meiltä vain viedään — viittaan tässä nyt vaikkapa surulliseen hätäkeskusuudistukseen. Oikeutettu kysymys kuuluukin, onko sinivihreä porvarihallitus unohtanut Pirkanmaan kokonaan.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen talouspolitiikan linja on ollut selkeä, ja se on sitä edelleen. Taloutta on elvytetty määrätietoisesti ja harkitusti, vaikka täällä on opposition taholta toisin väitetty. Valtionvelka toki kasvaa tänä vuonna, ja velkaantuminen jatkuu vielä lähivuosina. On kuitenkin muistettava, että taantuma tuli Suomeen ulkomailta ja mahdollisuutemme sen elvyttämiseen ovat rajalliset kansainväliseen talousmurrokseen suhteutettuna.

Maailmanlaajuisen talouskriisin vaikutukset ovat näkyneet suomalaisten arjessa. Kysyntä supistui, tilanne ei ole ollut helppo. Kasvun oraita on toki nähtävissä niin maailmalla kuin meillä koti-Suomessakin, mutta kuitenkin kestää vielä useita kuukausia ennen kuin tilanne alkaa helpottua reaalitaloudessa.

Tämän kaiken keskellä on samanaikaisesti taloudessa myös kyettävä kuromaan umpeen julkisen talouden alijäämää ensi vuosikymmenen loppuun mennessä, tekemään työtä yhä pienemmällä porukalla eli joukkueella, vahvistamaan omavaraisuuttamme ja luomaan uuden kasvun edellytyksiä kotimarkkinoille ja viennissä. Meidän on löydettävä tiemme epävarmuuden maastossa. Tässä Suomi onnistuakseen tarvitsee vastuullista markkinataloutta ja suomalaista omistajuutta. Suomi tarvitsee aktiivisen tekemisen otetta. On kyettävä lieventämään tai jopa kokonaan poistamaan taantuman ja ikääntymisen pitkän ajan kielteisiä vaikutuksia tuottavuuden kasvun ja työllisyysasteen nousun kautta sekä edelleen näiden seurauksena julkisen talouden kestävyyden johdosta.

Julkisen talouden tasapainottamisessa on mielestäni tarkka järjestys: Ensinnä työuria pidennetään, toiseksi veroastetta nostetaan hallitusti. Jos nämäkään toimenpiteet eivät riitä, harkitaan menoleikkauksia, mutta näitä toimenpiteitä voidaan toteuttaa vasta talouden nousuvaiheessa.

Arvoisa herra puhemies! On tärkeää, että lasten, nuorten ja perheiden tulevaisuudesta ei tingitä taantumassakaan. Tämä on satsaamista tulevaisuuteen. On kannettava huolta nuorisotyöttömyyden kasvusta ja nuorten syrjäytymisestä työmarkkinoilla. Lisäksi opetus-, sosiaali- ja terveyssektorin yhteistoimintaa täytyy parantaa ja palveluita on tuotettava julkisen sektorin, yritysten ja järjestöjen yhteistyöllä. Sosiaali- ja terveysongelmien ennaltaehkäisy on paljon edullisempaa kuin niiden korjaaminen. Etukäteen sijoitettu euro on moninkertaisesti säästetty euro.

Nuorten työttömyys ja syrjäytyminen ovat puhuttaneet paljon viime aikoina. Ne ovat vakavia yhteiskunnallisia ongelmia, joiden seuraukset ovat kauaskantoisia. Erään arvion mukaan reilu kymmenesosa alle 25-vuotiaista nuorista jää ilman opiskelu- ja työpaikkaa.

Nuorten sosiaaliset ongelmat näkyvät jo kouluaikana. Ne näkyvät muun muassa erityisopetuksen tarpeen voimakkaana kasvuna. Jos oppilaalla on jo peruskoulussa sosiaalisia ongelmia, se kasvattaa riskiä syrjäytyä vanhempana. Kouluille tulisi taata paremmat resurssit auttaa ongelmista kärsivää oppilasta, esimerkiksi lisäämällä tarvittavaa henkilöstöä ja ohjeistamalla opettajia ohjaamaan oppilas ammattiauttajien luo aina, kun ongelmia on nähtävillä.

Syrjäytymisen on todettu usein olevan perinnöllistä. Koti on tietysti avainasemassa siinä, millaiset eväät ja asenteet se lapselle antaa. Vanhemmat ovat lapselle esimerkkejä siinä, miten maailmassa eletään ja ollaan. Jos vanhempien tapa on olla passiivinen ja toivoton, se siirtyy usein myös lapselle. Siksi työttömien mahdollisuutta työllistyä on tehostettava. Samoin lapselle, joka elää perheessä, jossa on päihderiippuvaisia tai mielenterveysongelmista kärsiviä aikuisia, tulee tarjota kodin ulkopuolista tukea.

Totta on, että nuorten hyvinvoinnista huolehtiminen nielee rahaa. Mutta siitä olemme varmasti yksimielisiä, että nuoriin kannattaa sijoittaa. He jatkavat meidän jälkeemme yhteiskunnan pyörittämistä, ja sitä paitsi, kuinka paljon rahaa säästetäänkään tulevaisuudessa, jos syrjäytymisestä aiheutuvat kulut saadaan pienenemään. Nuorten tulevaisuus on myös meidän tulevaisuutemme.

Arvoisa herra puhemies! Ihan lopuksi: Me suomalaiset olemme kaikki samassa veneessä niin hyvinä kuin huonoina aikoina. Meidän on yhdessä torjuttava taantumaa ja löydettävä keinoja uudelle kasvulle. Nyt on vedottava yrityksiin, jotta ne kantavat oman yhteiskuntavastuunsa taantuman aikana. Jos yritykset pitävät kiinni työntekijöistään nyt, ne ovat valmiita uuden nousun alkaessa.

Hallitus pyrkii viemään Suomen mahdollisimman ehyenä läpi taantuman. Hallituksen toimet ovat taanneet Suomelle monia muita maita paremman talous- ja työllisyyskehityksen.

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Veropolitiikka, jossa polttoaineverotus kiristyy ja muuttuu päästöperusteiseksi, on oikea suunta. Verouudistus sai budjettiriihen jälkeen kuitenkin huomattavaa kritiikkiä julkisuudessa, ja hyvä, että hallituksella oli rohkeutta korjata pahimmat puutteet, kun maakaasun verotusta kevennettiin. Se vähentää sitä uhkaa, että maakaasua korvattaisiin pahemmin saastuttavalla kivihiilellä. Toisaalta liikenteen osalta on vielä tarkasteltava, riittääkö huojennus Pääkaupunkiseudun maakaasulla kulkeville linja-autoille.

Turpeen osalta on hyvä, että verotus tulee, mutta se on aivan liian alhainen. Yhdyn biologien huoleen suoluonnon monimuotoisuudesta. Koskemattomat luonnonvaraiset suot on jätettävä rauhaan. Luonnonsuojeluliitto on perustellusti vaatinut 100 miljoonaa euroa lisäystä luonnonsuojeluun. Myös metsien suojelua edistävä Metso-ohjelma tarvitsee enemmän rahaa. Leikkaus luontopalveluista on kestämätön tässä budjettiesityksessä, mikä tulee eduskunnan käsittelyssä korjata.

Kannatan lämpimästi takuueläkettä, joka on pienimpien eläkkeiden kuoppakorotus. Myös lapsilisät, kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki sidotaan indeksiin. Kun näihin lapsiperheille keskeisiin etuuksiin saadaan jatkuva tasokorotus, vähennetään lapsiperheköyhyyttä.

Mutta yksi keskeinen tuki jäi vaille indeksiin sidontaa: opintotuki. Opiskelijoiden tulotaso laski dramaattisen alas, kun opintotukeen ei tehty 15 vuoteen korotusta. Lopulta vuonna 2007 tehtiin 15 prosentin tasokorotus opintotukeen. Sitä ei ole varaa menettää. Kyse on nuorten ihmisten hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Kyse on siitä, että voi keskittyä täysipäiväisesti opintoihin. Opintotuen sitominen indeksiin takaa jatkuvat tasokorotukset ja on siksi tarpeen. Opiskelevien vanhempien ja heidän lastensa tueksi tarvitaan myös huoltajakorotus opintotukeen.

Opiskelevat lapsiperheet ovat pääsääntöisesti köyhiä, mutta on paljon muitakin köyhiä perheitä, yksinhuoltajaperheitä ja perheitä, joissa on pienet työtulot, työttömyyttä ja pätkätöitä. On selvää, että lasten eriarvoistumisen kierteen katkaisemiseksi tarvitaan enemmän tukea. Yksi keskeinen asia on työttömyysturvan tarveharkinnan poisto eli sen henkilökohtaisuus, jolloin puolison tulot eivät vähennä peruspäivärahaa. Se auttaa keskeisesti monia köyhiä perheitä selviämään arjessa.

Arvoisa puhemies! Raideliikenteen tukeminen on keskeistä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Uudenmaan lähijunat ovat tärkeitä työmatkaliikenteelle eikä junavuoroja saa karsia, päinvastoin, niitä tarvitaan lisää. Karjaalle meneviä Y-vuoroja tarvitaan lisää, Mäntsälässä pysähtyviä Z-vuoroja ei saa karsia. Uusimaa on merkittävä elinkeino- ja talousalue, ihmisten asuinalue, jossa liikutaan paljon ja vilkkaasti. Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteellä kulkevat isot ihmisjoukot, ja vielä enemmän väkeä pitäisi houkutella käyttäjiksi. Tarvitaan enemmän Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen lipputukea. Tällä hetkellä valtion tuki kattaa vain 2 prosenttia kustannuksista.

Kestävä kansantalous pohjautuu työhön, yrittäjyyteen, tutkimukseen ja osaamiseen. Työn tekemistä ja teettämistä pitää helpottaa ja saastuttamisen verotusta kiristää. Tuotteiden pitää olla ekologisesti tuotettuja ja tuotannon eettisesti kestävällä pohjalla. Tuotteiden hyvästä maineesta kannattaa huolehtia, jotta ostaja voi valita turvallisesti kotimaisen tuotteen. Kannattaa seurata aktiivisesti muuta maailmaakin. Kansainvälinen vuorovaikutus ja ulkomaiden tuntemus varmistavat kilpailukykymme säilymisen.

Nykyinen valtion velkaantumisen tahti hirvittää. Valtionvelkaa otetaan 8,8 miljardia lisää, jolloin velka nousee 85 miljardiin ollen 46 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kuudesosa tästä budjetista on velkaa. Se on kestämätön tie. Jo senkin vuoksi meidän on saatava koko Suomi töihin ja tehtävä asioita paremmin ja tehokkaammin.

Valtionhallinnon tietojärjestelmien ja kuntien tietojärjestelmien suuri lukumäärä ja kirjavuus on yksi iso haaste tuottavuudelle. Järjestelmät ovat keskenään yhteensopimattomia, ja se näkyy työntekijöiden kuormittumisena, asiakkaiden pompotteluna ja tehottomuutena. Nyt on budjetoitu 20 miljoonaa järjestelmien yhteensovittamiseen. Tämä on kansallisesti erittäin iso ja tärkeä haaste, jota pitää vauhdittaa.

Arvoisa puhemies! Meillä ei ole varaa rahallisesti eikä inhimillisesti syrjäyttää yhtään nuorta. Se tarkoittaa sitä, että on oltava toimivat välityömarkkinat niille, joille nykymaailma on liian monimutkainen ja haastava. Esimerkiksi sosiaalisia yrityksiä koskeva lainsäädäntö olisi uudistettava sellaiseksi, että sosiaalinen työllistäminen olisi helpompi ja houkuttelevampi vaihtoehto.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Täällä pääministerin puheenvuoron jälkeen käydyssä debattikeskustelussa tuli hyvin keskeisesti esille kysymys tulonjakovaikutuksista niissä veromuutoksissa, joita hallituksen on tarkoitus antaa eduskunnalle kahden viikon kuluttua. Täytyy sanoa, että tämä on erittäin olennainen ja tärkeä kysymys, mutta täytyy sanoa, että se näkökulma, joka keskustelussa tuotiin, ei ollut kokonaiskuva tilanteesta.

Ensinnäkin, mitä tulee tulonjakoon Suomessa, niin tietysti täytyy verrata Suomen olosuhteita muiden maailman maiden olosuhteisiin, ja tässä suhteessa voidaan sanoa, että tänä päivänä joka tapauksessa Suomi kuuluu niihin maihin maailmassa, joissa tulonjako on yksi tasaisimmista. Tässä suhteessa olemme, jos halutaan näin sanoa, malliesimerkki muille maille. Meillä on hyvin tasainen tulonjako.

Sitten toinen kysymys on se, millä tavalla tulonjako kehittyy. Sitä ei voida mitata pelkästään verotuksen näkökulmasta, vaan siinä täytyy ottaa huomioon sekä verotus että sosiaaliset tulonsiirrot, ja myöskin palvelut oikeastaan pitäisi ottaa huomioon, koska niillä on olennainen merkitys siinä suhteessa, millä tavalla ihmiset tulevat toimeen tässä yhteiskunnassa. Ja täytyy sanoa, että sosialidemokraattien vaatimus ja väite siitä, että hallitus harjoittaisi epätasa-arvoistavaa politiikkaa, ei ole kovinkaan perusteltu. Oikeastaan ed. Heinäluoman on syytä tietää se, että Lipposen, Heinäluoman aikana ja sosialidemokraattien ollessa hallituksessa Suomessa tulonjako kääntyi epätasaisemmaksi. Siihen asti tulonjako oli tasoittunut koko ajan, mutta demareiden vallan aikana se kääntyi epätasaisemmaksi. Nyt ed. Heinäluoma täällä puhuu tulonjaon tasaisuudesta, mutta voi sanoa, että hänen omat toimenpiteensä eivät kovasti puolla sitä, että sosialidemokraatit käytännössä olisivat tällaista politiikkaa harjoittaneet.

Sen sijaan tosiasia on se, että tilastojen valossa vuonna 2008 porvarihallituksen ollessa vallassa ensimmäistä kertaa pitkään aikaan Suomessa tulonjako tasaantui eli tulonjako oli tasaisempi. Tässä suhteessa täytyy sanoa, että kun katsotaan kokonaisuutta, niin tämän hallituksen rekordi, mitä tulee tulonjakoon, ei ole lainkaan huono, vaan on juuri se, mitä demarit ovat vaatineet. Olennaista on se, että ei voida ottaa vain yhtä veromuotoa, arvioida sen vaikutuksia — siitä voidaan saada tietyntyyppisiä tuloksia — vaan pitää katsoa kehitys tietyllä aikajaksolla ottaen todellakin koko yhteiskunnan sekä verotus että sosiaaliset tulonsiirrot ja palvelut kaiken kaikkiaan huomioon.

Myöskin täällä keskusteltiin varsin pitkään energiaverotuksesta. Mielestäni oikeastaan se ydin koko asiassa ei tullut selkeästi esille. Kysymys on siitä, että työnantajien, myös kunnat mukaan lukien, kansaneläkemaksuista luovuttiin. Voidaan kysyä, oliko perusteltua syytä siihen, että yritykset maksoivat tuota kelamaksua. Mielestäni välttämättä sille ei ole kovin helppo löytää oikeata perustetta. Joka tapauksessa hallituksen lähtökohta on se, että 500 miljoonaa kerätään yrityksiltä ja noin 250 miljoonaa kerätään kotitalouksilta. No, nyt ihan näitä summia, niillä mittareilla kuin näitä lievennyksiä nyt on tehty tähän energiaveroon, ei saada kerättyä, mutta kaiken kaikkiaan pelkistettynä voi sanoa, että teollisuus maksaa jatkossa energiaverotuksen kautta aikaisemman kelamaksun, mikä on sillä tavalla oikein, että ei veroteta suomalaista työtä vaan verotetaan ympäristöhaittoja aiheuttavaa toimintaa. Se on tarkoituksenmukainen muutos verojärjestelmärakenteessa.

Ja sitten se 200 miljoonaa, joka kerätään kotitalouksilta, voidaan sanoa karkeasti, että se on oikeastaan se osuus, jonka kunnat hyötyvät tästä kelamaksun poistosta. Eli kuntalaiset maksavat kuntien aikaisemmin maksamat maksut, ja voi sanoa, että lähtökohta tältäkin osin on mielestäni varsin oikeudenmukainen, koska tietysti kun kuntien maksuja on kevennetty, se tarkoittaa sitä, että kunnat voivat tarjota parempia palveluita kuntalaisille. Olisi kohtuutonta, että teollisuus maksaisi ne helpotukset, mitä kunnat saavat. Sekään ei olisi oikeudenmukaista. Eli hallituksen politiikka tässä suhteessa on minun mielestäni johdonmukaista ja perusteltua.

Arvoisa puhemies! Sitten täällä on keskusteltu siitä, ollaanko Suomessa siirtymässä tasaveroon. Täytyy sanoa, että meillä on aina ollut kulutusveroja, niitä on nyt ja niitä tulee olemaan myöskin jatkossa. Meillä on tämän lisäksi myöskin sitten sosiaaliturvaan liittyviä maksuja, jotka ovat suhteellisia, ja niitäkin voidaan pitää luonteeltaan tasaveroina. Kuitenkin pitää muistaa se, että meillä on myöskin progressiivinen tuloverotus. Suomessa progressio on yksi maailman ankarimpia. Meillä suurituloisen lisätuloista maksama tulovero on 55 prosenttia, keskituloisen tulovero on 45 prosenttia, ja jos on pienituloinen ja maksaa pelkästään kunnallisveroja ja saa tiettyjä huojennuksia, joutuu maksamaan noin 15 prosenttia tuloistaan veroa. Täytyy sanoa, että jos tuloverotusta ankaroitettaisiin vielä nykyisestä, niin mielestäni se ei ole kovin hyvin perusteltua. Kyllä 55 prosentin osuuden lisätuloista pitäisi hyvinkin riittää tuloverotuksen osuutena. Joten tässä suhteessa voidaan sanoa, että meillä ollaan progression äärirajoilla ja kiristäminen ei ole mahdollista eikä olisi hyödyllistäkään.

Kaiken kaikkiaan kuitenkin täytyy todeta se, että kun yhteiskunta tarvitsee lisää varoja, on hyvin tärkeätä, että niitä kerätään. Tällä hetkellä oikeastaan kaikkein tarkoituksenmukaisin kohde on sellainen kulutus, joka on haitallista, eli makeisvero, terveyshaitat, energiaverot, ympäristöhaitat, ja tällä tavalla pyritään ohjaamaan kuluttajien käyttäytymistä. Tietysti olennaista tässä kaikessa on nimenomaan myöskin se, että kuluttaja voi varsin pitkälti omalla toiminnallaan ja omalla käyttäytymisellään vaikuttaa siihen, kuinka suureksi nuo verot muodostuvat. Olennaista on se, että järjestelmän täytyy myöskin kulutusverotuksessa olla sosiaalisesti oikeudenmukainen, eli esimerkiksi lääkkeet ja ruoka ovat alhaisimman arvonlisäverotuksen piirissä, millä pidetään huolta siitä, että myöskin köyhillä on mahdollisuus ostaa nuo perustarvikkeet ja niissä verotus on huomattavan maltillista.

Jari Leppä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen harjoittamasta talouspolitiikasta käytyyn keskusteluun ja niihin mittareihin, joilla talouspolitiikan onnistumista mitataan: Mielestäni kaksi objektiivista mittaria on olemassa. Molemmat liittyvät uskottavuuteen ja luottamukseen, toinen tulee rajojemme ulkopuolelta ja toinen sisältä.

Elikkä meidän valtion maksamat lainakorot ovat poikkeuksellisen alhaisia, ja ne ovat alhaisia sen takia, että harjoitettuun politiikkaan luotetaan ja lainanantajat uskovat siihen, että Suomi tällä harjoitetulla politiikalla selviää näistä hyvin poikkeuksellisista oloista. Toinen samalla tavalla objektiivinen mittari on se, millä tavoin kotimaassa markkinat, kotitaloudet ja kulutus luottavat siihen, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, ja se luottamusindikaatti on hyvin hyvin korkealla tällä hetkellä. Tai ei välttämättä niin hirvittävän korkealla mutta menossa yhä ylemmäs, elikkä käyrä on oikeaan suuntaan.

Nämä kertovat vääjäämättömällä tavalla, että harjoitettu politiikka on ollut näissä oloissa oikean suuntaista. Siksi hallitus on pystynyt tekemään oikeudenmukaista politiikkaa, ja tämän takia moneen kertaan täällä tänään ja varsinkin eilen keskustellut pienimpien etuuksien, indeksien sitomiset ja tasokorotukset, joita on tällä vaalikaudella tehty, esimerkkinä vaikkapa takuueläke, ovat olleet mahdollisia.

Siksi ihmettelen suuresti sitä, miten ihmeessä täällä eilen ja myös tänään oli sellaista henkeä opposition osalta, että esimerkiksi takuueläke olisi jollain tavalla negatiivinen asia ja ei olisikaan hyvä uudistus. En ymmärrä lainkaan sitä logiikkaa. Se on selkeä parannus, ja kun siihen otetaan eiliset laskuvirheet, joita esimerkiksi puheenjohtaja Urpilainen täällä esitteli omassa puheenvuorossaan, jotka sitten onneksi tuli korjatuksi, niin toivon mukaan nyt sitten myöskin kaikille selvisi, mistä tässä takuueläkkeessä on kysymys. Se on ollut pitkään pitkään keskustan tavoitteena, ja nyt se on tullut, ja siitä pitää olla erityisen tyytyväinen ennen kaikkea sen vuoksi, että nyt se kaikkein kipein eläkeläisten ja ikäihmisten ongelma on pikkuisen paremmassa mallissa kuin aikaisemmin elikkä ne kaikkein pienimmät eläkkeet tulevat nousemaan. Hyvä niin.

Puhemies! Energiaverouudistus on oikean suuntainen, ja on aivan selvää, että se pitää olla niin, että siinä uusiutuvien energiatuotantomuotojen verorasitusta kevennetään ja niiden, jotka eniten tuottavat päästöjä, kovennetaan. Se on aivan oikea linja. Valtiovarainministeriössä tehdyt viimeiset rukkaukset tämän asian osalta olivat enemmän kuin tarpeellisia ja tervetulleita.

Edelleen tuohon esitykseen jää muutamia sellaisia asioita, joita toivon mukaan pystymme eduskuntakäsittelyn aikana kohentamaan, ja ne liittyvät vaikkapa biokaasujen verotuskäytäntöön, liikennepolttoaineisiin jne. Tämän täytyy olla myöskin vastaavanlaisen periaatteen mukainen, eli kun nämä eivät tuota lainkaan minkäänlaisia päästöjä, niin ei niitä voida myöskään siinä mielessä verottaa. Ja siksikin niiden verotus on tärkeä pitää hyvin matalana tai mieluummin niin, että niissä ei veroa ole, koska niiden kehitystyö ei liikkeelle lähde ilman tämän tyyppisiä kannusteita.

Samoin merkittävää on se, että me pystymme turvaamaan riittävän Kemera-rahoituksen tuonne metsätalouden puolelle, koska siellä se potentiaali on erittäin suuri Suomen oloissa. Siksi sinne tarvitaan myöskin lisävaroja. Myöskin meidän on sovitettava yhteen pienpuun energiatuki ja Kemera-tuki niin, että ne eivät toisaalta ole päällekkäisiä mutta ettei myöskään muodostu hallinnollisesti ongelmalliseksi, milloin tullaan Kemeran ja milloin tullaan pienpuun energiatuen piiriin.

Puhemies! Työurien pidentämisestä pääministeri Kiviniemi piti tänään erinomaisen puheenvuoron. Mielestäni juuri näin meidän pitää menetelläkin. Ihan liikaa on keskustelussa kiinnitetty huomiota siihen, että meidän pitää eläkeikää nostaa. Kyllä meidän pitää puhua koko työurasta, koko työuran pidentämisestä sen kaikissa vaiheissa. Se on etu niin nuorille, keski-ikäisille kuin työelämänsä loppupuolella oleville. Näin ilman muuta täytyy menetellä. Mielestäni tässä voitaisiin jopa lähteä siitä, että määritellään kunnolla se työuran pituus silloin, kun ihminen on siinä kunnossa, että hän sen pystyy tekemään, niin se olisi hänellä jo etukäteen selkeästi tiedossa. Tämä olisi parempi ja kannustavampi tapa menetellä.

Puhemies! Pari asiaa vielä. Julkisen talouden kestävyyden ja tuottavuuden kohentamiseksi on paljon tehty, siihen liittyy myös tuo Paras-hanke, mutta tietojärjestelmien yhteensovittaminen, kokoaminen, se on äärimmäisen tuottavaa työtä, ja sille toivon mahdollisimman vauhdikasta käsittelyä ja siihen myöskin uusia avauksia hallituksen taholta ja kaikilta meiltä, myöskin kuntapäättäjinä.

Maatalouden osalta kaksi kolme asiaa. Kannattavuus on ollut heikkoa, sen ovat kaikki myöntäneet, ja se johtuu nimenomaan siitä, että tuottajahinta ei seuraa kustannuksia. Tukipolitiikka on ollut vakaata, kiitos siitä. Mutta meidän pitää myös markkinoiden toimivuuteen kiinnittää huomiota, ja siinä kilpailulainsäädännön (Puhemies: 5 minuuttia!) muistaminen on äärimmäisen tärkeää kuin myöskin sinne tulevan erillislainsäädännön muistaminen. Se, mikä budjetissa on hyvää: siellä tulee lomitukseen hieman laajennusta, siellä tulee myöskin jonopeltoihin nyt vihdoin viimein helpotusta sen osalta, että siellä on tukikelvottomia peltoja noin 30 000 hehtaaria, ja se on kirjattu myöskin budjettiriihessä, että tämä asia hoidetaan säästyvillä varoilla, ja niin pitää myöskin tehdä.

Maarit Feldt-Ranta /sd:

Arvoisa puhemies, herr talman! Tikulla silmään sitä, joka vanhoja muistelee. Silti on hyvä katsoa, mikä näkymä oli joku aika taaksepäin ja mikä se näkymä on nyt, koska sen analyysin pohjaltahan me teemme talouspoliittiset johtopäätöksemme.

SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen totesi kesällä 2008, että Suomea uhkaa taantuma ja että talous on ajautumassa paljon vakavampaan tilanteeseen kuin hallitus silloin antoi ymmärtää. Samana ajankohtana valtiovarainministeri Katainen totesi, että suhdanneongelma on toissijainen verrattuna Suomen muihin haasteisiin ja että ei ole syytä avata budjettia tai puuttua julkissektorin päätöksiin. Silloinen kuntaministeri, nykyinen pääministeri Mari Kiviniemi totesi vielä lokakuussa 2008, että SDP vain pelottelee taantumalla.

Tikulla silmään sitä, joka vanhoja muistelee. Minulla ei ole syytä muistella vanhoja, mutta on syytä osoittaa, etteivät Katainen ja Kiviniemi tuolloin nähneet tämän taloudellisen taantuman merkkejä ennen kuin taantuma oli jo sylissä. Oppositiojohtaja Jutta Urpilainen näki tämän taantuman tulemisen ja ensimmäisenä puoluejohtajana nosti sen poliittiseen keskusteluun, ja hänelle te oikeistosta nauroitte ääneen.

Nyt kun keskustelemme tulevasta, on syytä arvioida, onko Katainen nyt oikeassa, onko pääministeri Kiviniemi nyt oikeassa, onko heidän analyysinsä tällä kertaa kohdallaan, mikä olisi Suomelle nyt parasta, toteutuuko heidän näkemyksensä ja mikä saa meidät uskomaan, että se tällä kertaa toteutuisi. Me näimme toisin vuonna 2008 ja näemme toisin myös nyt, ja on hienoa, että me oppositiosta saamme sen myös sanoa ääneen.

Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu paljon verotuksesta, ja siitä onkin syytä puhua paitsi tänään niin myös ensi vaalikautta silmällä pitäen. Monissa edellisissä vaaleissa poliitikot ovat voineet luvata äänestäjille verohelpotuksia, mutta nyt tilanne on toinen, niin kuin kaikki tiedämme. Puolueiden ja meidän edustajien pitäisikin ottaa kantaa siihen, miten verojen kiristymisen aiheuttama taakka jaetaan.

Verotuksen oikeudenmukaisuuden ja tulonjaon näkökulmasta progression lieveneminen kohti tasaveroa on ongelma. Pääoma- ja osinkotulojen verotus on palkkatulojen verotukseen verrattuna Suomessa kevyttä. Pääomatulojen veroprosentti on 28. Keskituloisen palkansaajan veroprosentti on tänä vuonna noin 29 ja keskimääräistä pienempituloisen, 2 000 euroa kuussa ansaitsevan, noin 22 prosenttia. Eniten kevyestä pääomaverotuksesta on hyötynyt ylin prosentti tulonsaajista. Heidän keskimääräinen veroprosenttinsa on 30. Tämä tarkoittaa sitä, että verotuksen progressio iskee ankarammin keskituloisiin, kun taas runsaasti pääomatuloja saavat voivat hyödyntää edullista tasaveroa.

Välilliset verot nousevat lähivuosina. Välilliset verot ovat tasaveroja, joista kaikki maksavat yhtä paljon tuloista riippumatta. Pienituloisille välillisten verojen nouseminen on huono asia, sillä se leikkaa pieniä tuloja suuria ankarammin. Meidän mielestämme onkin siksi syytä tutkia näiden veronkorotusten tulonjaolliset vaikutukset, ja välillisten verojen nousu on myös kompensoitava pienituloisille tuloveroa keventämällä ja sosiaalietuuksia korottamalla. Muuten tuloerot Suomessa kasvavat entisestään ja verojärjestelmän epäoikeudenmukaisuus lisääntyy.

Hallitus on keventänyt veroja reippaasti, noin 3,5 miljardilla eurolla. Veronkevennyksiä on käytetty elvytyskeinona, mutta niiden avulla on myös palkittu erilaisia eturyhmiä. Hallitus on harjoittanut perinteistä porvarillista veropolitiikkaa, jonka hyötyjiä ovat maanomistajat, yrittäjät ja varakkaat henkilöt. Se on ihan ok, jokainen eturyhmä totta kai puolustaa omiensa asiaa.

Itse asiassa tässä ei ole mitään uutta, mutta se, mikä on uutta, on se, että kaikki tämä yritetään nyt pukea tällaiseen sosiaaliseen ja vihreään kaapuun. Puhutaan sosiaalisesta politiikasta ja vihreästä politiikasta, kun kyse on perinteisestä porvarillisesta veropolitiikasta, jossa veroja siirretään yrityksiltä ja pääomilla eläviltä pienituloisten ja palkansaajien maksettavaksi.

Arvoisa puhemies! Aikani loppuu kesken, mutta koska tänään on kuntamarkkinat ja kunnat ovat myös tärkeä osa julkista taloutta, niin on syytä vielä sanoa lyhyesti se, että kuntien menopaineet kasvavat väistämättä lähivuosina. Voimme lisätä tuottavuutta ja tehdä rakenteellisia uudistuksia, mutta se ei riitä. Emme myöskään pysty korottamaan valtionosuuksia niin paljon kuin tarve vaatisi. Siksi onkin syytä käyttää tärkeää instrumenttia, verotusta. Toivon, että hallitus vielä ryhtyisi kuntien veropohjan vahvistamiseen. Se tulee olemaan tärkeä väline ja keino kuntien talouden ja kuntapalvelujen säilyttämiseksi ja kehittämiseksi.

Matti  Kangas  /vas:

Arvoisa puhemies! Maassa on suurtyöttömyys, ja silti hallitus puhuu 10 tai 20 vuoden päästä odottavasta työvoimapulasta. 900 000 suomalaista elää köyhyydessä, työttömiä on satojatuhansia ja vastikkeellisen työttömyysturvan avulla polkuhinnoin pätkätyöllistettyjä vielä tämänkin päälle. Hallitus vaan puhaltelee, että niiden, joilla on töitä, pitäisi paiskia pitempään työuralla. Hallitus puhuu työuran pidentämisestä niin, että eläkkeellepääsyn alaikärajaa nostetaan 63 vuodesta 65 vuoteen. Tämä pitää nyt sitten muistaa, kun mennään vaaleihin, ketkä tätä ovat ajamassa. Kysyn, onko hallitus tietoinen, että maassamme yli 300 000 ihmistä tekee kolmivuorotyötä teollisuudessa, hoitoalalla. Ja tällaisten ihmisten työuraa aiotaan pidentää. Jopa yli 65-vuotiaita pidetään kolmivuorotyössä, mikä merkkaa yövuorotyötä. Tiedän, työsuojeluvaltuutettuna olin pitkään, että lääkärit eivät suosittele yli 50-vuotiaille yövuorotyötä, koska työntekijä ei kerkiä palautumaan siitä vuorojen vaihtelusta. Nämäkin pitäisi selvittää silloin, kun tämmöisiä työuria ruvetaan pidentämään. Siinä on sadoistatuhansista ihmisistä kyse.

Arvoisa puhemies! Nuorisotyöttömyys on kaikista huutavin ongelma. Tämä hallitus vain puhuu, että työuria pitäisi pidentää. Liian monelle nuorelle on tullut seinä vastaan, kun koulutuksen jälkeen ei löydy töitä hakemalla hakienkaan. Työttömyyskortisto oman elämän lähtökohtana on katala tilanne. Ei ole ihme, että mielenterveysongelmat, masennus ja päihteet astuvat monien elämään jo alusta pitäen. Työstä syrjäyttämällä syrjäytetään liian moni myös muusta elämästä. Vihreitten työministeri Sinnemäki kuitenkin antoi hymyssä suin 60 miljoonaa euroa työttömien hoidosta pois. Kaikki tapahtui iloisesti muutaman tunnin budjettiriihessä, kun hallitus yksissä tuumin tämän leikkasi tämän suurtyöttömyyden ja nuorisotyöttömyyden aikana. Tämä todistaa, kuinka nurjamielisiä vihreät ovat nuorisoa kohtaan. Nuorten lisääntyvät mielenterveysongelmat, jopa itsemurhat, eivät paljon hymyilytä. Sanotaan, että otetaan työttömien hoidosta rahaa pois ja luodaan niillä työpaikkoja. Se on hyvä periaate, mutta kysyn: missä ovat ne työpaikat, mihinkä ne nuoret menevät? Ei tällainen halpa puhe työttömän mieltä paljoa lämmitä.

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus ei vakuutteluista huolimatta saata harmaata taloutta kuriin, vaikka kaikki asiantuntijat ovat yksimielisiä keinoista, jotka olisi helppo ottaa käyttöön. Harmaa talous on rikollisuutta ja korruptiota. Täytyy ihmetellä ja kysyä, ovatko jo harmaan talouden lonkerot yltäneet tänne eduskuntaan asti. Johtuuko hallituksen haluttomuus puuttua tähän rehottavaan laittomuuteen todellisuudessa siitä? Harmaata työtä teetetään myös julkisilla työmailla. Kunnissa ainakin näyttää olevan käytäntönä, että kun tulee halvin tarjous, niin otetaan se taustoja tarkistelematta ja sitä selvittämättä, onko hinta saatu alas laillisin keinoin.

Arvoisa puhemies! Elvytyksen nimissä ja asuntopulan takia olisi nyt aloitettava arava-rakentaminen. Näin saataisiin kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamista lisättyä huutavasta asuntopulasta kärsivissä kasvukeskuksissa. Tiet, vesiliikenneväylät ja rautatiet ovat investointeja, jotka tuottavat hyvinvointia Suomeen jopa satoja vuosia. Kuitenkin tämä hallitus antaa kansallisomaisuutemme tuhoutua, kun se päästää liikenneverkot rapautumaan. Alueitten kehitystä haittaa jo nyt väylien huono kunto. Esimerkiksi eteläistä Suomea pohjoiseen yhdistävä valtaväylä, Nelostie, on kotimaakuntani Keski-Suomen osalta aivan riittämättömässä kunnossa. Koko liikenne pahimmillaan puuroutuu, kun Jyväskylän ohitustien parantamista ei saada kuntoon.

Arvoisa puhemies! Hallitus on ulkoistanut veronalennuksia varten tekemänsä leikkaukset kuntien tehtäväksi. Homekoulut ovat vain yksi esimerkki, ja niitä riittää Keski-Suomessa ja muuallakin aivan liikaa. Vanhusten hoito on jätetty retuperälle, terveyskeskuksia suljetaan, kirjastot ovat lakkautuslistalla ympäri maata, työntekoa vähennetään tuottavuusohjelmaksi nimetyllä työnteon vähentämisohjelmalla.

Hallitus yrittää vakuutella ennen vaaleja, (Puhemies: 5 minuuttia!) että on pienituloisen ja köyhän asialla. Hallitus kertoi muun muassa, että on nostanut pieniä eläkkeitä. Kansaneläkettä on nostettu, kiitos siitä hallitukselle, mutta siellä on lähes puoli miljoonaa pienellä työeläkkeellä olevaa ihmistä, jotka elävät 1 000 euron tuloilla ja sen alle. Näitä olisi pitänyt myös muistaa. Ei Suomessa pysty elämään 1 000 euron kuukausituloilla.

Budjetti on nyt eduskunnan peukalon alla. Eduskunta päättää, annetaanko oikeistohallituksen yhä viedä köyhiltä ja antaa rikkaille. Eduskunta kuitenkin nostaa myös tv-maksuja. Se on köyhiltä myös pois. Vähänpä täällä ajatellaan niitä lukemattomia suomalaisia, jotka elävät ja vievät perheitään päivästä toiseen alle 1 000 euron kuukausituloilla.

Risto Autio /kesk:

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysministeriön osalta talousarvioesitys vuodelle 2011 sisältää merkittäviä uudistuksia perhe-etuuksiin ja eläkkeisiin. Niistä on puhuttu täällä paljon, mutta mielestäni ja itselleni tärkeinä asioina kertaan ne vielä.

Noin 120 000 suomalaista tulee saamaan 685 euron takuueläkkeen. Kaikkein pienimpiin kansaneläkkeisiin tulee näin historiallisen suuri kertakorotus, vajaat 170 euroa. Myös perhe-etuuksien sekä kuntoutus- ja sairauspäivärahojen sitomista indeksiin voi kutsua historialliseksi parannukseksi. Etuuksien saajien kannaltahan on tärkeää, että tuet säilyttävät reaaliarvonsa.

Tällä hetkellä indeksisuojan ulkopuolella ovat vähimmäismääräiset kuntoutus-, sairaus-, äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- sekä erityishoitoraha samoin kuin lapsilisät, lasten kotihoidontuki ja yksityisen hoidon tuki. Indeksiin sitominen parantaa pienituloisten päivärahansaajien ja kaikkien lapsiperheiden taloudellista asemaa.

Monista positiivisista talousarvioesityksistä huolimatta sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla riittää pohdittavaa. On ongelmia, jotka ikävä kyllä koskevat elinkaaren molempia päitä: ihmisiä, jotka eniten tarvitsevat aktiiviväestön apua. Akuutein haaste on torjua edelleen nuorten työttömyyttä, syrjäytymistä ja mielenterveysongelmia.

Vaikka talous näyttääkin kohentuvan, emme voi vielä heittäytyä pelkän ennusteen varaan siitä, että vientiyritysten tervehtymisen myötä myös kotimarkkinat alkaisivat vetää entiseen tahtiin. Meidän on ymmärrettävä yhteiskuntarakenteiden globaali muutos. Suurteollisuus keskittyy, pienteollisuus palvelee suurta ja erikoistuu, palvelujen määrä kasvaa.

Täällä on puhuttu hallituksen toimesta ja pääministerin suulla tänään myös, että ketään ei saa jättää tyhjän päälle. Hyvä. Mutta nuorisotyöttömyytemme on edelleen häly punaisella. Kauheinta on tilasto viime talvelta: 17—24-vuotiaista suomalaisista nuorista 40 000 on kateissa. He eivät ole töissä, eivät ole työttömiä työnhakijoita, eivät opiskele, heillä ei ole osoitetta. Noin 2 000 nuorta miestä jättää menemättä armeijaan, vaikka ovat käyneet kutsunnoissa. On turha puhua työurien pidentämisestä loppupäästä, jos emme saa nuoria töihin edes silloin, kun he töitä eniten tarvitsevat. Tämä on todellinen kohtaanto-ongelma, ei se, löytääkö ammattimies oman alansa duunia vai ei.

Akuutteja ovat myös kaksi muuta huolenaihettani, joiden kuntoon saattaminen on mitä kansantaloudellisin kysymys. Viime laman jäljiltä monet niin valtion kuin kuntien tekemät säästötoimenpiteet ovat jääneet ikään kuin standardeiksi, ja näinhän ei voi olla.

Hienon koululaitoksemme ja -järjestelmämme musta aukko on terveydenhuolto. On vaikea ymmärtää, miksei tätä kaikkein helpointa ja samalla tärkeintä ennalta ehkäisevän terveydenhuollon vaihetta hyödynnetä, nähdä kouluterveydenhuoltoa investointina todellisiin sosiaalimenojen säästöihin. Pisa-voitot eivät riitä. Me voimme olla tyytyväisiä vasta, kun voimme lakata puhumasta koulupudokkaista, koulukiusatuista lapsista ja syrjäytyneistä nuorista, jotka useimmiten syrjäytyvät myös työelämästä.

On laskettu, että työelämän ulkopuolelle jäänyt kansalainen 60 vuotta täytettyään tulee maksamaan yhteiskunnalle 2 miljoonaa euroa. Jos ynnäämme vaikka nyt nämä kateissa olevat nuoret tähän 2 miljoonan kuluolettamaan, niin täytyyhän meidän tajuta, ettei meillä kerta kaikkiaan ole varaa kadottaa ainuttakaan kansalaista yhtään mihinkään vaan kaikista on huolehdittava.

On myös vaikea ymmärtää sitä, ettei kotona tapahtuvaa työtä pystytä laskemaan osaksi bruttokansantuotetta, ettei sitä kyetä arvottamaan ja sen myötä arvostamaan, vaikka esimerkiksi omaishoito tuottaa kunnille ja valtiolle selkeää säästöä. Ennätyksellisellä vauhdilla ikääntyvä väestömme lisää paineita ratkaista hoivaan liittyviä kysymyksiä muillakin kuin laitosratkaisuilla. Palveluinnovaatioiden lisäksi tarvitsemme jonkun valtion varoista vastaavan ihmisen innovoitumaan siitä, että omaishoitokin on työtä ja siitä kannattaa maksaa.

Tämän päivän työelämän haasteisiin kuuluu myös hoitovapaiden täysimääräinen hyödyntäminen isien osalta. Viisas työnantaja ymmärtää, että työntekijän perhe-elämään kannattaa panostaa. Tämän ymmärryksen soisi leviävän myös meihin poliittisiin päättäjiin. On valitettavaa, että vuosibudjettien rakentelu estää meitä näkemästä pidemmälle. Esimerkiksi kouluterveydenhuollon palauttaminen normaalitasolle vähentäisi takuuvarmasti sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia.

Klaus Pentti /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen talousarvioesitys on pääpiirteissään tehty vastuullisesti huomioiden talouskasvun ja työllisyyden parantaminen sekä julkisen talouden kestävyysvajeen kurissa pitäminen pitkällä aikavälillä. Kestävyysvajeen kannalta bruttokansantuotteen kasvu on tärkeä, ja sitä ei kohenneta yksipuolisesti menoja leikkaamalla, vaan huomiota on kiinnitettävä palvelurakenteeseen ja sen tehokkuuteen. Suomessa on iso haaste saada tietotekniikan hyväksikäyttö nopeasti ajan tasalle ja sosiaali- ja terveyssektorin käyttämät atk-ohjelmat yhteensopiviksi.

Kestävyysvajeen kannalta työllisyyden merkitys on keskeinen, ja Suomen kannalta on erityisen tärkeä huolehtia nuorten työllistymisestä ja syrjäytymisen torjumisesta tilanteessa, jossa työikäisen väestön osuus on vähenemässä. Tämän pääministeri Kiviniemi toi täällä hyvin esiin puheessaan. Tähän on myös budjettiesityksessä kiinnitetty huomiota samoin kuin nuorten opintojen nopeuttamiseen ja koulutuspaikan varmistamiseen. Työurien pidentämisessä on erityisesti huomioitava nuoret ja työelämässä jaksaminen.

Valtiovarainministeriön laatima budjettiesitys parani budjettiriihessä. Seinäjoki—Oulu-ratahankkeen rahoitusta korjattiin 5 miljoonasta 40 miljoonaan euroon. Koko pääradan saattaminen nopeammin nykyvaatimuksia vastaavaksi säästäisi merkittävästi yhteiskunnan varoja verrattuna nykyiseen hankkeen toteuttamistapaan. Itämeren ravinnepäästöjen kannalta tärkeän Teho-hankkeen rahoitukseen esitetään tarpeellinen 3 miljoonan euron rahoitus.

Hallituksen energiaveroesitykseen tulee tärkeä korjaus maakaasun ja kivihiilen energiaveron osalta. Verotusta korjataan päästöjen kannalta järkevämpään suuntaan. Turpeen asemasta on täällä väitelty. Pidän tärkeänä, että kotimaisena energianlähteenä turve pidetään kivihiileen nähden edullisempana vaihtoehtona. Myös biokaasun käyttö liikennepolttoaineena tulee turvata.

Tällä vaalikaudella Vanhasen ja nyt Kiviniemen hallitus ovat toteuttaneet monia pienituloisten kansalaisten kannalta tärkeitä uudistuksia ja veronkevennyksiä. Eläkeläisten verotusta on kevennetty palkansaajien verotuksen kanssa samalle tasolle, kansaneläkkeitä on korotettu, ruuan arvonlisäverotusta on kevennetty, sosiaalietuuksia sidotaan indeksiin, pienituloisten kunnallisverotusta kevennetään, ja tärkeä takuueläke toteutuu ensi maaliskuussa. Nämä toimet on huomioitava, kun puhutaan verotuksessa siirrytyn tasaverotuksen suuntaan.

Hallituksen energiapaketti ydinvoimapäätöksineen ja mittavine uudistuvan energian tuotannon lisäyksineen käsiteltiin kevätistuntokauden päätteeksi. Tässä budjettiesityksessä on nyt varmistettava edellytykset uusiutuvan energiantuotannon varmistamiseksi. Tällä hetkellä ainakaan Kemeran rahoitus ei ole riittävällä tasolla, ja viimeistään tulevassa lisäbudjetissa on tähän osoitettava tarvittava lisärahoitus.

Tärkeän liikenneinfran rakentamisessa on vireillä ja käynnissä mittava määrä hankkeita eri puolilla maata. Sitä vastoin perustienpidon ja -radanpidon määrärahat ovat edelleen alimitoitetut. Korjausvelka kasvaa budjettivelan ohella edelleen. Järkevän taloudenpidon kannalta ei ole järkevää antaa tärkeän tie- ja rataverkon rapautua. Rahoituskehyksen rinnalle olisi saatava isoille liikenneinfrahankkeille oma rahoitusmallinsa, koska näyttää siltä, ettei kehyksen puitteissa kyetä rahoittamaan välttämätöntä perusväylän- ja -radanpitoa yhdessä tärkeiden liikenneinfrahankkeiden kanssa. Ymmärtääkseni tarpeellista uutta rahoitusmallia valmistellaan liikenneministerin toimesta.

Pirkanmaan ja usean muunkin maakunnan kannalta tärkeän Valtatie 3:n liikenneturvallisuutta ja sujuvuutta tulee kiireesti parantaa välillä Tampere—Vaasa. Liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta heikentävät tiheät maankäyttöliittymät ja tavoitetasoa 100:aa kilometriä tunnissa alhaisemmat nopeusrajoitukset. Ensimmäisenä investointikohteena on Hämeenkyrön ohitustie keskikaiteellisena nelikaistatienä. Nykyisin tie kulkee Hämeenkyrön kirkonkylän taajaman läpi sisältäen kaksi kiertoliittymää ja useita muita liittymiä. Liikennepoliittisen selonteon yhteydessä hanke sijoitettiin vuodesta 2011 lähtien rahoitettavaan koriin ja se oli siinä luettelossa ensimmäisenä.

Valtion ensi vuoden talousarvio ei pidä sisällään yhtään uutta yhdysvesi- ja siirtoviemärihanketta. Tärkeitä hankkeita on suunnitelmien osalta toteuttamista vailla eri puolilla maata. Hankkeet ovat tärkeitä kansalaisten asumisen ja elinkeinoelämän toimintojen kannalta. Pirkanmaan osalta rahoitusta kaivataan Aitoo—Pälkäne-yhdysvesijohdon ja siirtoviemärin rakentamisen aloittamiseen samoin kuin Punkalaidun—Huittinen-siirtoviemärin (Puhemies: 5 minuuttia!) ja yhdysvesijohdon rakentamisen aloittamiseen. Pidän tärkeänä, että eduskuntakäsittelyn aikana vesihuolto- ja siirtoviemärihankkeisiin osoitetaan lisää resursseja.

Ensimmäinen varapuhemies:

Tämän asian käsittely keskeytetään suuren valiokunnan kokouksen takia.

Täysistunto keskeytetään ja sitä jatketaan kello 14.

Täysistunto keskeytettiin kello 12.58.
Täysistuntoa jatkettiin kello 14.02 Puhetta johti toinen varapuhemies Tarja Filatov.

Pauliina Viitamies /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Oikeistohallituksen ensi vuoden budjettia koskevissa puheenvuoroissa liian vähäiselle huomiolle on jäänyt esityksen epäoikeudenmukainen linja. Hallituksen omat soturit ovat kyllä kehuneet kilpaa esitystä, mutta teot eivät kuitenkaan vastaa puheita. Näyttää siltä, että hallituksen tavoitteena, tarkoituksena, on ollut jakaa kansaa kahtia.

Tavalliselle rivikansalaiselle annetut vähäiset etujen lisäykset kahmaistaan toisella kädellä pois. Omille taustajoukoille annetaan reilusti, eikä verotuksen suurimpana epäkohtana pidettävää ansiotulojen korkeampaa verotusta pääomatuloihin verrattuna ole haluttu oikaista.

Verojärjestelmän luisuminen entistä enemmän tasaveron suuntaan kiihtyy. Hallitus on pitkin vaalikautta tehnyt veroesityksiä, joilla kulutusta verotetaan rankemmin ja samaan aikaan tuloverotusta on lievennetty. Kaikki nämä uudistukset on viety eduskunnassa läpi hallituspuolueiden edustajien tuella. Yksittäiset välillisten verojen korotukset vaikuttavat pieniltä, mutta kun katsoo neljän vuoden aikana tapahtuvaa kokonaisuutta, vaikutus on suuri.

Arvoisa puhemies! Ostovoiman aleneminen on iso asia ja hallituksen tulisi kamppailla kaikin voimin sitä vastaan. Kuitenkin hallitus toimii täysin päinvastaisesti. Budjettiesitys vie kaikkien suomalaisten kulutuskykyä pienemmäksi, lapsiperheistä eläkeläisiin. Arvonlisäverokannan nostaminen 23 prosenttiin ja uudet energiaverot alentavat merkittävästi kansalaisten ostovoimaa, vaikka talouden hitaasti elpyessä ostovoiman lisäys olisi parasta lamalääkettä.

Arvoisa puhemies! Pääministeri on väittänyt budjettia sosiaaliseksi, nostaahan se pienituloisimpien kansaneläkeläisten eläkettä, mutta se, mitä eläke pienituloisimmilla nousee, leikataan pois asumistuesta. Hyötyjiksi jäävät vain ne hyväosaiset, joiden ei ole tarvinnut töissä käydä. Työssäkäyntihän kerryttää työeläkettä, ja se syö tämän takuueläkkeen nollaan varsin nopeasti. Kunnallisveron perusvähennyksen nosto jää vaikutuksiltaan vähäiseksi, eikä joidenkin perhe-etuuksien sitominen indeksiin, mikä sinänsä on hyvä, tuo helpotusta arjen menoihin, kun inflaatiota ei juuri ole. Tämä budjetti vie Suomea kohti kahden kerroksen yhteiskuntaa. Räikein teko kuitenkin on vähentää ensi vuodelta työttömyysmäärärahoja tilanteessa, jossa työttömiä ja lomautettuja on edelleen paljon. Työttömyys on suurin sosiaalisten ja taloudellisten ongelmien aiheuttaja, ja sen torjumiseen yhteiskunnan olisi annettava riittävästi resursseja. Hallituksen sanahelinä ja tilastoleikittely ei auta niitä, jotka ovat työttömiksi joutuneet.

Myös työmarkkinatuen tarveharkinnan poisto jäi tekemättä. Sosiaaliturvan kokonaisuudistusta yrittänyt Sata-komitea esitti 1990-luvun lamavuosina käyttöön otetun menettelyn poistamista. Se investointi olisi kannattanut nyt tehdä; onhan työmarkkinatuen tarveharkintaisuus varsinainen kannustinloukko pariskunnille, kun pienipalkkaista tai tilapäistä työtä ei juuri kannata ottaa vastaan, sillä toisen ansiot leikkaavat toisen tukea. Työmarkkinatuki alkaa leikkautua pienilläkin tuloilla, ja kun puolison tulot kipuavat yli 2 000 euron, työmarkkinatuki lopetetaan työttömältä kokonaan.

Arvoisa puhemies! Kuntien talousongelmat jatkuvat edelleen. Yli puolet maamme kunnista korotti kunnallisveroprosenttiaan tälle vuodelle, mutta silti kunnallisveron tuotto laskee hieman. Kuntapalvelujen turvaamiseksi tarvitaan selvää tasokorotusta kuntien valtionosuuksiin. On tärkeää, että valtio korvaa kuntaveroista tehtävät vähennykset kunnille täysimääräisesti. Yksi keino olisi jäteveron veropohjan laajentaminen ja sen tuoton ohjaaminen kunnille ensi vuoden alusta.

Yksi kuntien menoja lisäävistä uudistuksista on syyskuun alusta voimaan tullut perusopetuslain erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta tukea koskeva lakimuutos. Hallitus arvioi tässäkin esityksessä, että muutokset eivät aiheuta kunnille lisäkustannuksia. Ilman näitä lisäkustannuksia, ilman sitä lisärahaa, ei tätäkään sinänsä hyvää uudistusta voida toteuttaa.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Maailmantaloudessa puhkesi parisen vuotta sitten poikkeuksellinen finanssikriisi, joka on jatkunut näihin aikoihin asti. Yhdysvalloissa on nähty alkuvuodesta vahvojakin talouden elpymisen merkkejä, mutta loppuvuotta kohden kehitys saattaa kuitenkin heiketä. Eurooppaakaan taantuma ei ole jättänyt, vaikkakin se tällä hetkellä nauttii euron devalvoitumisedusta suhteessa Yhdysvaltain dollariin.

Yhdysvalloissa elvytystä aiotaan jatkaa, Euroopassa se pyritään jo lopettamaan. Kumpikin jatkanee valitsemallaan linjalla. Yhdysvalloissa katsotaan, ettei EU saisi jarrutella liikaa liian aikaisin. Yhdysvalloissa muistetaan edelleen 1930-luvun alkupuolen laman kokemukset. Silloin asiat jätettiin markkinavoimien varaan. Yleinen arvio on, että liittovaltio, joka aina on hoitanut velvoitteensa hyvin, voi tarvittaessa lainata erittäin paljon lisää ilman, että korkotaso nousee. Näin arvioidaan olevan siitäkin huolimatta, että liittovaltion budjettialijäämä ja velkaantuminen ovat suuria.

Euroopassa on valittu pyrkimys kohti valtioiden tasapainobudjetteja. Eurooppalaisten pankkien stressitestien myönteiset tulokset antavat aiheen optimismiin. Tosin tiedossa on, että stressitesteissä olivat mukana vain ne vaikutukset, jotka tulevat alle vuoden mittaisten kaupankäyntipositioiden, esimerkiksi pörssiosakkeiden johdannaisten yms. kautta, mutta ei niitä vaikutuksia, jotka tulevat pitkäaikaisten sijoituspositioiden ja vielä pitempien tasepositioiden kautta.

Arvoisa puhemies! Suomi noudattaa oikeaa politiikkaa, kun se ei tässä tilanteessa leikkaa valtion menoja eikä kiristä veroja. Jo taannoin sovittujen energiaveron kiristystenkin syy on työnantajan kansaneläkemaksun poistamisesta johtuva tasapainotustarve. Jos tehtäisiin uusia verotuksen kiristämispäätöksiä, voitaisiin jo puhua itse aiheutetusta taantumasta ottaen huomioon, että Suomen valtiontalous on edelleen varsin hyvässä kunnossa. Suomi on pysynyt erittäin luottokelpoisena kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Suomi saa luottoa Saksan maksamalla korkotasolla, joka on EU-valtioiden alhaisin. Teollisuuden investoinnit ovat kuitenkin edelleen alamaissa.

Suomen viennissä on tapahtunut viime kuukausina tiettyä, osin suhteellisen vahvaakin, virkistymistä. Tämä koskee esimerkiksi metsä- ja metalliteollisuutta sekä kemianteollisuutta. Hyvät viennin kasvuluvut kertovat myös vientiteollisuutemme verrattain kapea-alaisesta rakenteesta ja suhdanneherkkyydestä. Suurelta osin viennin virkistyminen johtuu siitä, että nyt toimii vanha kunnon devalvaatioefekti euron heikennyttyä välillä jopa noin 20 prosenttia. Tällä hetkellä euron heikentyminen suhteessa Yhdysvaltain dollariin on noin 15 prosenttia euron vahvimpaan tasoon verrattuna. Esimerkiksi metsäteollisuuden tilanne on varsin hyvä, kun laskutus tapahtuu Yhdysvaltain dollareissa ja kustannukset määräytyvät europohjaisesti. Suuri vaikutus on sellun hinnan liki kaksinkertaistumisella, joka ei ole aiheutunut kysynnän kasvusta vaan kapasiteetin poistumisesta maailmanmarkkinoilta.

Arvoisa puhemies! Maatalousbudjetti on lähinnä rutiinibudjetti. Katse on jo tulevaisuudessa. Julkinen keskustelu EU:n yhteisestä maatalouspolitiikasta vuoden 2013 jälkeen on alkanut. Uudistus on laaja kokonaisuus, joka koskettaa kaikkia yhteisen maatalouspolitiikan osa-alueita. Lisäksi Suomi käy lähivuosina EU:n komission kanssa neuvotteluja kansallisten tukien jatkosta. Komission tiedonantoa tulevan yhteisen maatalouspolitiikan linjauksista odotetaan marraskuussa. Varsinaisia lainsäädäntöehdotuksia nähtäneen ensi vuoden puolessavälissä. Erityisen synkältä kehitys näyttää lähivuosina sika- ja siipikarjasektorilla, jolla tuki on irrotettu kokonaan tuotannosta vuodesta 2009 alkaen ja jonka tuki alenee vielä tämän vuoden tasoltakin alle puoleen vuoteen 2013 tultaessa. Tätä menetystä ei korvaa kotieläintilan hehtaarituki. Sellaista tilan eläinmäärän ja peltopinta-alan suhdetta ei käytännössä ole. Suomen tulisikin ajaa EU:n maatalouspolitiikan uudistuksessa omaa lfa-tukea kotieläintaloudelle. Kotieläintilan ja kasvinviljelytilan hehtaaritukieroista on päästävä eroon. Ne vääristävät myös peltokauppojen ja pellonvuokrauksen markkinoita.

Arvoisa puhemies! (Puhemies: 5 minuuttia!) — Tämä ei ole etukäteen pyydetty puheenvuoro, mutta pyrin pysymään suosituksessa mahdollisimman hyvin.

Toinen varapuhemies:

Puhukaa rauhassa. Tapana on vain muistuttaa.

Puhuja:

Viittaisin vaan perustuslakiin tässä.

Arvoisa puhemies! Positiivista on, että Maatilatalouden kehittämisrahaston investointiavustusrahat — kiitos myös ehdotetun 29,84 miljoonan euron siirron talousarviosta — riittävät, vaikkakin syynä tähän on investointipäätösten tahmea syntyminen. Investointien tekeminen houkuttaa ymmärrettävistä syistä verrattain harvoja. Kemera-rahoitukseen esitettävät määrärahat tiedetään jo tässä vaiheessa täysin riittämättömiksi. Eduskunnan on tehtävä merkittävä lisäys ensi vuoden budjettiin, ja lisävaroja tarvitaan myös loppusyksyn lisätalousarviossa.

Arvoisa puhemies! Vesi- ja jätevesihuollon turvaamista harvaanasutulla maaseudulla pidetään ministerien suupuheissa tärkeänä, mutta nämä mielipiteet eivät näy budjetin määrärahoissa. Vesihuoltoavustuksiin hallitus esittää 9,6 miljoonaa euroa eli saman summan kuin vuoden 2010 budjettiesityksessä. Tänä vuonna on eduskunnan budjettimietinnössä viime vuonna tekemän lisäyksen jälkeen kuitenkin käytettävissä 12,3 miljoonaa euroa. Siirtoviemäreiden rakentamiseen budjetissa esitetään vain 10 miljoonaa euroa, kun tänä vuonna on sentään myös eduskunnan lisäyksen ansiosta käytettävissä 15,5 miljoonaa euroa. Budjettiesitys ei ole lainkaan linjassa sen ajatuksen kanssa, että haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmät olisi saatava asetuksen mukaisiksi vuoden 2013 loppuun mennessä. Eduskunta joutuu taas tekemään lisäyksiä vesi- ja jätevesihuollon määrärahoihin. Toivottavasti jakovaraa jää ja rahaa käytetään näihin aikaisempaa runsaammin.

Arvoisa puhemies! Hallitus teki viisaan ratkaisun hylätessään ajatuksen Hetemäen työryhmän väliraportin ehdotusten toteuttamisesta. Sinänsä on välillä hyvä kuulla teoriaekonomistien ajatuksia, mutta vastuu talouden ja yrittäjyyden edellytyksistä on kuitenkin poliittisilla päättäjillä. Työryhmän ehdottama pääomatulon veroprosentin 2 prosenttiyksikön korotus merkitsisi runsaan 7 prosentin nousua pääomatulon verotuksen tasoon. Nousu kohdistuisi täysimääräisesti yritystulon, myös maatalouden tulon, pääomatulo-osuuteen sekä puun myyntituloon. Se osuisi myös muun muassa asunnon vuokratuloon ja luovutusvoittoihin sekä lähdeveron samansuuruisena korotuksena korkotuloon. Listaamattoman osakeyhtiön osingonsaajia, jotka usein ovat pienyrittäjiä, ehdotus kohtelisi kaltoin.

Pekka Vilkuna /kesk:

Arvoisa puhemies! Jälleen kerran olemme keskustelemassa valtion talousarviosta seuraavalle vuodelle. Minun kohdallani tämä on viimeinen tämmöinen tilaisuus.

Pakko myöntää hallituspuolueen jäsenenäkin, että tähän mennessä minun kuulemistani tätä asiaa käsittelevistä puheenvuoroista ed. Kalliksen puheenvuoro on ollut paras ja realistisin. Me elämme kovin hurvatonta menoa tässä yhteiskunnassa. Valtio ottaa velkaa kolmessa vuodessa yhden vuoden verotulokertymän verran sinänsä suhteellisen hyvänä aikana, ja se kaikki on syömävelkaa.

Mistä löytyy sellaista optimismia, että joskus tulisi niin vahva nousuvauhti, että me pystyisimme tämän saman tason pitämään yllä ja vielä maksamaan se velka pois? Ei onnistu edes teoriassa, käytännöstä puhumattakaan, jos siihen vielä lisätään se pelko, mikä on aivan selkeästi olemassa, että korot eivät tästä laske. Jos ne johonkin päin muuttuvat, ne muuttuvat ylöspäin, ja silloin meillä on kyllä hätää muille jakaa, jos ja kun näin käy.

Kyllä leikkausten aika rupeaisi olemaan nyt jo aivan selkeästi. Kyllä löytyy menoarviosta semmoisia eriä, joista voidaan aivan reilusti pois ottaa. Ed. Kallis mainitsi tämän Solidiumin, joka nyt on könttänä pieni kokonaisuuteen nähden, mutta niin tuiki tarpeeton. No, jos vielä lisää tämmöisiä mainitsee, niin kyllä sen lähialueyhteistyön — Sailas esitti, että se pitäisi se rahoitus lopettaa kokonaan, okei, siitä nyt vähän leikattiin pois vain — olisi voinut pyyhkäistä kokonaan pois. Pohjoismaiden neuvoston jäsenmaksun voisi aivan hyvin puolittaa ja keskittää sen toisen puolen sitten huippututkimukseen, jos sitä nyt meidän porukalla tarvitsee välttämättä tehdä. Se on seuraavien eduskuntien asia, että näitä tehdään, mutta kyllä ne tullaan tekemään.

Uusiutuva energia on ollut minun sydäntäni lähellä koko tämän eduskuntakauden ajan johtuen talonpoikaistaustastani ja siitä, että se uusiutuva energia joka tapauksessa pääsääntöisesti tuolla maaseudulla, haja-asutusalueilla, syntyy, kasvaa ja kerätään ja se tuo sinne työpaikkoja. Siinä ollaan menossa aivan oikeaan suuntaan, että tämä homma tehtiin, mutta yhtenä osa-alueena tällä alueella on ollut tämä biokaasu minun kiinnostukseni lähde ja ennen kaikkea biokaasun liikennekäyttö.

Tein kuusi vuotta töitä, kolme eri hyökkäystä. Viimeisellä kerralla sain sitten 178 kansanedustajan nimeä alle, joilla poistettiin biokaasuautoilta tämä korotettu käyttövero. Se oli silloin eduskunnan tahto. Se on tänä päivänäkin EU:n tavoitteen mukainen, kun se on taloudellisempi kuin muut ajoneuvot, että saataisiin se lisääntymään.

Se on Suomenkin hallitusohjelmassa, mutta siitä huolimatta valtiovarainministeri on tuomassa takaisin biokaasuautoillekin käyttövoimaveroa. Tosin ei kymmenkertaisena, niin kuin aikaisemmin, mutta se on täysin järjetöntä hommaa, että näin tehdään. Ihmettelen kyllä hyvin vakavasti, että hallitus tämän hyväksyi, koska silloin, kun se käyttövoimaveron kymmenkertaisuus poistettiin, kokoomusministereistä kaikki muut paitsi Stubb ja Virkkunen eivät sitä allekirjoittaneet, koska he eivät olleet eduskunnassa. Mutta muut nykyisistä ministereistä Katainen mukaan lukien ovat kirjoittaneet alle sen lakialoitteen. Siitä huolimatta hän antaa ministeriön juoksuttaa itseään tuolla lailla. Kuitenkin on kysymyksessä ehdottomasti tulevaisuuden kannalta paras, vähiten saastuttava, tuontia korvaava liikennepolttoaine, joka olisi taatusti kotimaista.

Ei voi kuvitellakaan, että markkinavoimat lähtee rakentamaan heille kaasun jakeluasemia, jos ei ole selkeästi nähtävissä, että kaasuauton hankinta on niin edullista, että tämä jakeluasemien rakentaja voi olettaa, että ihmiset innostuvat laittamaan niitä autoja. Nyt on tosin Gasum tekemässä tänne Helsingin alueelle Pääkaupunkiseudulle muutaman aseman verkostoa maakaasu—biokaasu-yhteiskäyttöön, mutta miten on Euroopan unionin tasa-arvopykälän kanssa siinä vaiheessa, jos vain täällä Pääkaupunkiseudulla tämä kaasuauton käyttö on mahdollista? Korvataanko esimerkiksi minulle valtion varoista se menetys, jos minä ostan itselleni kaasuauton enkä voi sitä käyttää, koska ei meidän maakunnassamme ole jakeluasemaa? Italiassa valtio tekee juuri tästä syystä kuulemma 500 000 euron tuella per kappale kaasujakeluasemia, että tämä tasa-arvoisuus täyttyisi. Mielenkiintoista nähdä, onko valtiovarainministeriö tämänkin asian ottanut huomioon, jos se näin aktiivisesti jarruttaa tätä kaikkein järkevintä uusiutuvan energian käyttömuotoa.

Tässä tärkeimmät tällä kertaa.

Eero Lehti /kok:

Arvoisa puhemies! Suomi sai nauttia julkisuudesta. Ehkä enemmänkin olisi oikeastaan meille kuulunut, kun maailmanlaajuinen talouslehti julkaisi arvion, jonka johdosta Suomi sijoittui ensimmäiseksi maailmantasoisessa kilpailussa maana, jossa on parasta asua. Monessa muussa tutkimuksessa, kuten myös tässä, todettiin kuitenkin, että Suomen työmarkkinat ovat poikkeuksellisen jäykät, minkä seurauksena työmarkkinat eivät toimi siten kuin pitäisi.

Aikanaan, kun Urho Kaleva Kekkonen runnasi maahan hätätilahallituksen, maassamme oli noin 63 400 työtöntä. Tällä hetkellä akateemisiakin työttömiä, jotka ovat keskimäärin saaneet yhteiskunnan koulutusta yli 20 vuotta, on maassamme 35 000. Nuoria alle 25-vuotiaitakin on työttömänä noin 42 000. Määrä on kasvanut talouslaman myötä.

On oikeastaan mielenkiintoista myös pohtia sitä, että puhutaan työmarkkinoista mutta kansantaloustieteen termien mukaisesti itse asiassa kyseessä on kartelli. On työnantajien kartelli ja on työntekijöiden kartelli. Ne eivät kuitenkaan kata kaikkia aloja. Mutta kun ongelma, työttömyys, myös korkeasuhdanteen aikana on varsin korkealla, on tähän asiaan pyritty jo aiemmin löytämään ratkaisua. Edellinen suuri ponnistus kulki Sata-komitean nimellä, mutta sen aikaansaannokset jäivät suhteellisen vähäisiksi ainakin suhteessa niihin toiveisiin, joita siihen asetettiin.

Osmo Soininvaara, ajattelija, entinen kansanedustaja, entinen ministeri, omassa kirjassaan kuitenkin toteaa, että monet yhteiskunnan asiat muodostuvat vähistä päätöksistä ilman varsinaista kokonaissuunnitelmaa.

Työmarkkinat, työllisyys on tyypillinen esimerkki siitä, kuinka yksittäiset päätökset vuosikymmenten aikana voivat johtaa huonompaan tilanteeseen kuin alun perin oli lähtöasetelma. Työnantajat pitävät lievää työttömyyttä hyvänä, koska sen seurauksena neuvottelutilanteessa liukumat ja palkankorotukset pysyvät kohtuullisina. Työntekijäjärjestöjen intressissä on myös lievä työttömyys. Sen johdosta useimmat ihmiset pelätessään työttömyyttä liittyvät ammattijärjestöihin, jos järjestöllä on neuvotteluvoimaa ja ennen kaikkea työttömyysturvaa, joka on ansiosidonnaista, tarjolla.

Pienempien yritysten tai yksittäisten yrittäjien kyky palkata työvoimaa on sen sijaan monista lainsäädännön seikoista johtuen heikko. Se riski, että työntekijä ei selviydy ja työnantaja joutuu lopettamaan työsuhteen, on tällä hetkellä juridisesti ja taloudellisesti niin suuri, että yksittäisen pienen yrittäjän riskinkantokyky ei työvoiman palkkaamiseen yllä. Sinänsä tämä riski olisi vakuutettavissa jakamalla riskiä tavalla tai toisella kaikkien osallistujien eli elinkeinonharjoittajien kesken.

Mutta viime kädessä valtion kokonaisintressiä ei oikeastaan vahdi riittävässä määrin kukaan. Edellisessä Sata-komiteassa etujärjestöt asettivat parhaimmat neuvottelijat vahtimaan ennen kaikkea saavutettuja etuja eivätkä niinkään pyrkineet ratkaisemaan työttömyyden tai jäykkien työmarkkinoiden ongelmia. Alun perin piti työn vastaanottamisen olla kaikissa tilanteissa kannattavaa ja työn tarjoamisen vastaavasti.

Marginaalivero näissä tapauksissa lähentelee sataa, erityistilanteissa ylittää jopa sadan. Työntekijän kannalta työn vastaanottaminenkin on tietyissä tilanteissa toisinaan taloudellisesti huono ratkaisu. Myös monet paremmista asemista työttömiksi joutuneet myös haluavat ja pitävät oikeutettuna käyttää niin sanottua 500:tä päivää sapattivapaana.

Tässä asiassa mielestäni kuitenkin valtion intressi ja yhteiskunnan kokonaisetu vaatisi muutosta, ja se tuskin syntyy etujärjestöjen toimesta. Voisin kuitenkin kuvitella, että valtiovarainministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäälliköiden rooli olisi sellainen, että he voisivat käynnistää uuden Sata-komitean työn tai jatkaa siitä, mihinkä komitea jäi.

Näiden ihmisten työllistäminen, jotka nyt ovat valmistuneet tai ovat nuoria, on tärkeää. Heillä oli elämä edessään, he asettivat suuria toiveita elämälle. Jos tämänhetkinen tilanne jatkuu, yhteiskunta joutuu myöhemmin maksamaan kalliisti näiden ihmisten pysyvän työttömyyden.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Lehti kyllä puuttui erittäin tärkeään asiaan, jota minäkin olen ihmetellyt moneen otteeseen, elikkä Sata-komitean työn tulosten vähäisyyteen. Hän on aivan varmasti oikeassa siinä, että osittain se johtuu siitä, että ei mitään oikeastaan saatu aikaiseksi, koska siellä olivat niin vahvat voimat mukana ja haluttiin vaan pitää kiinni saavutetuista eduista.

Tulevan hallituksen on pakko puuttua niihin väärinkäytöksiin, joita tällä hetkellä sosiaaliturvaa maksimoidessa tehdään. Niitä eivät suinkaan tee pelkästään maahanmuuttajat, vaan niitä tekevät supisuomalaiset, jotka laskevat, kannattaako mennä töihin vai eikö kannata mennä ja kannattaako olla raskaana vai eikö kannata olla raskaana. Minusta tämä on järjetöntä hommaa. Tämä on saatava jollakin keinoin poikki. Työn tekemisen on aina kannatettava paremmin kuin tuilla elämisen. Nuoriso elää 700—800 euron tuilla, kun he saavat toimeentulotuen, asumistuen (Puhemies: Minuutti!) ja vielä jotain muuta lisää päälle. He eivät mene töihin, koska katsovat, että se on heidän kansalaispalkkansa ja kyllä he sillä voivat elää, 600—700 eurolla. Näin he tekevät. Käykää Facebookissa katsomassa!

Jari Larikka /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Tätä vaalikauden viimeistä budjettia käsitellään aikana, jolloin pahin talouskriisi on taittumassa ja tasaantumassa. Kun pari viime vuotta on taloutta onnistuneesti elvytetty, niin nyt on aika keskittyä erityisesti talouskasvun tukemiseen, julkisen talouden sopeutukseen ja velkaantumisen hidastamiseen. Työllisyyden tukeminen ja työntekoon kannustaminen on ollut tämän hallituskauden johtoajatus, ja sillä tiellä on edelleen jatkettava. Työstä kumpuaa hyvinvointiyhteiskunnan perusta.

Hallituksen esitys ensi vuoden talousarvioksi on hyvä pohja rakentaa parempaa huomista. Siinä katsotaan pitkälle tulevaisuuteen, ja hyvä niin. Keltainen kirja pitää sisällään paljon hyvää, mutta muutaman kohdan haluan erityisesti nostaa keskusteluun.

Arvoisa rouva puhemies! Suomalaisessa yhteiskunnassa lähisuhde- ja perheväkivalta on varsin yleinen ja vakava ongelma. Lähisuhdeväkivallan yleisin muoto on parisuhdeväkivalta, joka tarkoittaa avioliitossa, avoliitossa, seurustelusuhteessa tai muussa vastaavassa suhteessa tapahtuvaa väkivaltaa. Poliisin tietoon tulleesta väkivallasta on noin 12 prosenttia perheväkivaltaa. Tilanteen vakavuutta kuvaa hyvin myös se, että kaikkiaan perhe- ja parisuhdeväkivallan seurauksena kuolleet muodostavat kolmanneksen kaikista henkirikoksista Suomessa.

Asiaan on kiinnitetty huomiota, ja meillä lakivaliokunnassa on käsittelyssä hallituksen esitys rikoslain 21 luvun 16 §:n muuttamiseksi. Esityksen mukaan lievän pahoinpitelyn syyteoikeutta koskevaa säännöstä muutetaan niin, että alaikäiseen ja läheiseen kohdistetut lievät pahoinpitelyt olisivat virallisen syytteen alaisia. Kun nämä rikokset tulevat yleisen syytteen alaiseksi, ei tekijän saaminen vastaamaan teosta olisi kiinni uhrin tahdosta. Asia on tärkeä ja merkityksellinen.

Espanjan vastikään uusiessa naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista lainsäädäntöään jopa kolmannes naisiin kohdistuneista lähisuhdeväkivallan seurauksena sattuneista kuolemantapauksista on vähentynyt ensimmäisen vuoden aikana. Samat ennalta ehkäisevät vaikutukset olisivat meilläkin saavutettavissa, mikäli hoidamme asian hyvin. Kuitenkin jo asian käsittelyn alkuvaiheessa teimme huomion, että vaikka muutos tuo rangaistusjärjestelmän piiriin noin 5 000 uutta tapausta, ei uudistukselle ole osoitettu budjetissa yhtään resursseja. Mielestäni olisi todella harmillista, jos tämä hyvä lakiuudistus vesittyisi rahan puutteeseen. Toivonkin vastaavalta ministeriltä aktiivista asian seurantaa ja varhaista puuttumista, jos ongelmia ilmenee.

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus jatkaa lupaustensa mukaisesti sosiaalisesti oikeudenmukaista politiikkaa. Jo aiemmin on toteutettu kansaneläkkeen korotus, kuntakalleusluokituksen poistaminen sekä eläkeläisten korkeamman verotuksen oikaiseminen palkansaajien tasolle. Ensi vuoden budjettiin sisältyy yksi historiamme merkittävimmistä eläkeuudistuksista, nimittäin lupaamamme takuueläke astuu voimaan. Takuueläke kohdentuu täsmätoimena juuri niille, jotka tukea tarvitsevat. Alle 685 euroa vuodessa ansaitseva eläkeläinen saa eläkkeeseensä lisäosan eli niin sanotun takuueläkkeen. Kansaneläkeläisen eläke nousee tämän uudistuksen myötä, eläkeläispuolisolla parhaimmillaan lähes 170 euroa kuussa. Yksin asuvalla täyttä kansaneläkettä saavalla korotus on myös yli 100 euroa. Näiden erittäin sosiaalisesti oikeudenmukaisten ja tarpeellisten uudistusten lisäksi äitiys-, isyys- ja vanhempainrahat, erityishoitoraha sekä sairaus- ja kuntoutusrahat sidotaan indeksiin. Jatkossa minimipäivärahat siis seuraavat kustannustasoa ja ostovoima säilyy. Kun samalla lapsilisät sidotaan indeksiin kokoomuksen tavoitteiden mukaisesti, voi ensi vuoden budjetin valmisteluun olla varsin tyytyväinen.

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on tänä vuonna panostanut voimakkaasti myös energiaratkaisuihin, ja näistä haluan erityisen kiitoksen antaa uusiutuvan energian paketista. Uusiutuvan energian tuotantotukea on tarkoitus nyt suunnata muun muassa tuulivoimaan ja biokaasuun. Tämä on osoitus ympäristövastuusta, tulevaisuuteen suuntautumisesta sekä suomalaisen osaamisen yhdistämisestä uusiin innovaatioihin, joilla Suomi voi jatkossa profiloitua myös vientimarkkinoilla.

Kymenlaakson kannalta tuulivoiman tukeminen on merkittävässä roolissa. Toivon kovasti, että tuulivoiman syöttötariffi saa eduskunnassa laajan tuen. Viime viikolla vietettiin Haminan Summassa tuulipuiston vihkiäisiä. Ensimmäisen tuulivoimaloiden kokonaistoimittajan Winwindin sijoittuminen rakennemuutosalue Haminaan on toivottavasti vasta lähtölaukaus kokonaiselle tuulivoimaklusterille, joka Kotkan—Haminan seudulle on suunnitteilla. (Puhemies: 5 minuuttia!) Tavoitteena on, että eteläiseen Kymenlaaksoon saadaan kansainvälisesti merkittävä tuulivoiman valmistuksen ja kehityksen keskittymä, joka tarjoaa alueelle parhaimmillaan jopa 1 000—2 000 uutta työpaikkaa ja jolla on hyvät edellytykset kasvaa merkittäväksi liiketoiminnaksi koko Suomen mittakaavassa. Kasvumahdollisuuksia vientiin lisää vielä alueen Venäjän-markkinoiden erikoisosaaminen, jota muualla Euroopassa kovasti arvostetaan, sekä tuulivoimakeskittymän välittömässä läheisyydessä sijaitseva Haminan satama, joka muun muassa erikoistuisi suurten ja raskaiden kappaleiden käsittelyyn.

Tuomo Hänninen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Valtion ensi vuoden 50,3 miljardin euron talousarvio ja siihen liittyvä 8,3 miljardin alijäämä ovat tähän kansainvälisen laman sävyttämään suhdanteeseen juuri ja juuri soveltuvia. Menoleikkauksia ei esitykseen sisälly. Toki alijäämä ja velkaantuminen ovat huolestuttavia ja talous on saatava muutaman vuoden tähtäimellä tasapainoon. (Ed. Saarinen: Kuntien valtionosuus leikkaantuu!) Tyynnyttelen itseäni sillä, että velan lyhentäminen hyvinä vuosina oli 5 miljardin euron tasolla vuodessa.

Mielestäni myönteisimpiä kirjauksia budjetissa ovat takuueläkkeen tulo ensi maaliskuun alussa, toisaalta sitten liikennehankkeissa Seinäjoki—Oulu-ratahanke ja myöskin uusiutuvan energian linjaukset, sen edistäminen. Väylähankkeissa Seinäjoki—Oulu-radan kunnostustöiden jatkumisen turvaava 4 miljoonan euron määräraha on tosiaan ihan välttämätön (Ed. Saarinen: 40:n!) — siis 40 miljoonan euron määräraha on välttämätön. Kiitos, ed. Saarinen! — Rata on tärkein liikenneinvestointi maassamme.

Opetus- ja kulttuuriministeriön osalta opetusministerin hallinnon puolella kasvu on 6 prosenttia ja kulttuuri- ja urheiluministerin osalta 5 prosenttia. Tilanne on ihan tyydyttävä. Koulutuksen kannalta rakenneuudistus on muotisana. Korkeaa astetta, toista astetta, erityisesti lukioiden osalta, ja perusopetuksen kouluverkkoa sopeuttamalla rakenteita kehitetään. Pidän tärkeänä, että rakennetta kehitettäessä kaikilla kouluasteilla koulutuksen saatavuudesta eri alueilla ja koulutuksen tasa-arvosta on huolehdittava.

Maa- ja metsätalouden hallinnonalalla on hyvä, että Makeraan tehdään hallitusohjelman mukainen lähes 30 miljoonan euron siirto. Kansallisen tuen määrä on sovitun mukaisesti 560 miljoonaa. Hyvää on myös se, että tukikelvottomista 40 000 hehtaarista kolme neljäsosaa on pääsemässä budjetin päätöksillä tuen piiriin. Sinänsä hyviä ovat metsäpuolella 75 miljoonan euron määräraha metsien puuntuotannollisen tilan ja puuston kasvun edistämiseen ja 10 miljoonan euron määräraha puunenergian käytön edistämiseen. Ongelmana ovat tälläkin saralla vanhat rästit, jotka ovat noin 30 miljoonan luokkaa. Tuottajat kaipaavat lisää resursseja uusiutuvan energian velvoitepakettiin, jonka tarve olisi niin ikään 30 miljoonaa. Maaseudun osalta tarvitaan lisärahaa myös tiestön kunnossapitoon, ja myös yksityisteille nykyiseen 23 miljoonaan olisi suuri tarve lisätä rahaa.

Peruspalveluihin liittyen, arvoisa puhemies, olen huolestunut julkisin varoin tuettujen laajakaistan, postipalvelujen ja televisiokanavienkin tasapuolisesta saatavuudesta eri osissa maata. Nykyisillä hankkeilla ja kehitystrendeillä tasapuolisesta saatavuudesta ei lähitulevaisuudessa voi puhua. Työsarkaa tämän korjaamiseen hallituksella ja palveluita tarjoavilla yrityksillä kyllä riittää.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Hallituksen ensi vuoden budjetissa ei ole unohdettu sitä, että koulutus ja osaaminen, korkeatasoinen osaaminen, ovat erittäin merkittäviä voimavaroja tulevaisuudessa, ja ennen muuta silloin, kun maalla menee heikosti ja joudumme elämään tiukalla, on tärkeää, että muistamme sen, että vain korkealla osaamisella voimme huomenna voida entistä paremmin.

Tätä ensi vuoden budjettia voisi hyvin kuvailla vahvaksi osaamisbudjetiksi. Siinä on panostettu valtavasti niin perusopetukseen, aikuiskoulutukseen, nuorten opintojen etenemiseen kuin myös yliopistoihin. Erityisesti maamme hallitus on opetusministeri Virkkusen johdolla halunnut huolehtia siitä, että perusopetuksen laadusta ei tingitä edes taloudellisesti vaikeina aikoina. Perusopetuksen laatua parannetaan ensi vuonna Perusopetus paremmaksi -ohjelmalla eli Pop-ohjelmalla, jossa siis käytetään ne rahat, jotka ikäryhmien pienentymisestä säästyvät, takaisin perusopetuksen laadun parantamiseen. Tässä ohjelmassa ensi vuonna saamme käyttöön jo 80 miljoonaa euroa. Rahojen turvin meidän suomalaisten koululaiset, lapset, voivat opiskella entistä pienemmissä ryhmissä, jolloin opettajalla on enemmän aikaa jokaiselle pienelle oppijalle.

Ryhmäkokojen pienentämiseen ensi vuonna osoitetaan 30 miljoonaa euroa. Tällaista erityistä kohdennusta ei ole tietääkseni koskaan maamme historiassa aiemmin tehty näin suurella panostuksella. Myös erityisopetukseen panostetaan 17 miljoonaa, kerhotoimintaan laitetaan erityisen paljon rahaa lisää, ja tämä kerhotoiminnan elvyttäminen 1990-luvun laman alasajon jälkeen on itse asiassa onnistunut aivan erinomaisella tavalla. Maahamme on syntynyt yli 12 000 kerhoa, ja ensi vuoden budjettiin kerhorahaa on varattu 10 miljoonaa. Tällä rahalla haluamme ennen muuta tehdä sellaisia kerhoja, että jokaisella lapsella, jokaisella koululaisella, olisi taloudellisesta taustasta välittämättä mahdollisuus ainakin yhteen kerhoon koulun ja muun vapaa-ajan ulkopuolella.

Suomalainen koulujärjestelmä on kerännyt runsaasti kiitosta. Pisa-tutkimukset me kaikki tiedämme. Viimeksi Newsweek-lehti maavertailussaan nosti maamme maailman ykkösmaaksi, maaksi, johon kaikista mieluiten ihminen haluaa syntyä, jos hän voisi sen maan vapaasti valita. (Ed. Zyskowicz: Suomi on maailman paras maa!) — Kyllä, juuri näin, ed. Zyskowicz. — Tässä Newsweekin tutkimuksessa peruskoulu, korkea osaaminen, nousi erityisen suureen rooliin.

Tämä ensi vuoden budjetti on vahvasti osaamisbudjetti, ja se ansaitsee runsaasti kiitosta. Aivan erityisenä haluan vielä nostaa esille opinto-ohjauksen, jossa nyt käynnistetään pilottihankkeena lukiolaisten opinto-ohjaus. Toivotaan, että tulevaisuudessa sitten pystymme laajentamaan tuon kaikille lukiolaisille, niin että heidän opinpolkunsa tulisivat yhtenäisiksi lukiosta ammattikorkeaan tai yliopistoon ja sieltä sitten mielellään vuotta kahta nopeammin työelämään. Itse asiassa on erittäin tärkeää, että tuo opinto-ohjaus toimii, sillä aivan tuoreissa tutkimuksissa hyvin suuri osa suomalaisista nuorista kertoi ammattikorkeakoulussa opiskellessaan, että he eivät tienneet vielä lukioaikana, mitä he haluavat opiskella, eli meillä on opinto-ohjaus ontunut suomalaisessa opiskelujärjestelmässä. Nyt opetusministeri Virkkusen johdolla tätä ongelmaa ollaan korjaamassa.

Arvoisa puhemies! Viisi minuuttia menee kovin nopeasti, (Ed. Saarinen: Tuntuu pitkältä!) mutta en malta olla nostamatta esille sitä, että olemme lisänneet nyt 11 000 aloituspaikkaa ammatilliseen koulutukseen. — Se, ed. Saarinen, tuntuu tietysti pitkältä, kun tämän hallituksen hyvien tekojen lista on niin pitkä, että (Ed. Zyskowicz: Sitä ei 5 minuuttiin saa mahtumaan!) valitettavasti 5 minuutissa ei pysty kuin hyvin pienen osan, ed. Saarinen, käymään tästä hyvien asioiden listasta läpi, mutta käyn sen. (Ed. Saarinen: Ehdotan, että puhemies antaa lisää aikaa!)

Olemme lisänneet 11 000 aloituspaikkaa ammatilliseen koulutukseen ja lisäämme ensi vuonna jälleen 500. Mutta yksi sellainen asia, johon toivoisin, että opetusministeri Virkkunen tarttuisi tiukasti, on se, että meillä on edelleen alueita, joissa ammatilliseen koulutukseen ei ole edes yhtä hakijaa jokaista aloituspaikkaa kohden, eli meillä Suomessa tietyillä alueilla jää jopa kolmasosa aloituspaikoista täyttämättä näissä hauissa. (Puhemies: 5 minuuttia!) Samaan aikaan meillä on alueita Uudellamaalla, Päijät-Hämeessä, Kanta-Hämeessä, joissa jokaista paikkaa kohden on jopa 1,5 hakijaa. Tätä on pakko korjata rohkealla kädellä. En voi sille mitään, että meidän on saatava myös hallituskumppanimme keskusta ymmärtämään se, että ei se ole koulutuksen alasajoa, jos tyhjiä aloituspaikkoja siirretään sinne, missä niille on käyttöä. Toivon, että kun ed. Mieto ainoana keskustalaisena kansanedustajana täällä paikalla on, viette tätä viestiä myös omalle ryhmällenne, että otetaan nämä kaikki aloituspaikat täydellä teholla käyttöön.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Valtiovarainministeriön budjettikatsauksessa on arvioitu kansantalouden kehitystä. Työttömyysasteen arvioidaan olevan ensi vuonna 8,2 prosenttia, ja bruttokansantuotteen nousu on vielä alle 3 prosenttia. Valitettavasti myös työllisyysaste pysyy edelleen matalana. Tämän vuoden tilanteeseen nähden positiiviset muutokset ovat vähäisiä mutta oikeansuuntaisia.

Odotin hallituksen jatkavan vielä talouden elvytystoimia muun muassa investointien osalta. Kunnissa on vielä korjaamattomia homekouluja, toteuttamista odottavia liikennehankkeita sekä paljon tarpeellisia investointihankkeita, joiden toteuttaminen on kiinni valtionavun saannista. Tosin jo aiemmin päätetyt elvytystoimet jatkuvat vielä joiltain osin ensi vuonna, mutta niiden vaikutukset kokonaistuotantoon ovat vähäiset.

Nyt valtion toimesta lisätään välillisiä veroja, jotka kohdistuvat samansuuruisina kaikille ihmisille. Se vähentää eniten pienituloisten ihmisten käytettävissä olevaa euromäärää ja vähentää täten kulutusta. Lisäksi sinivihreä hallitus on jo aiemmin nostanut sosiaali- ja terveyspalvelujen käynti- ja asiakasmaksuja sekä kiinteistöveroja.

Monet muistavat vielä hyvin, kuinka kokoomus oli työväenpuolueen edustaja ja heilutti työrukkasia. (Ed. Saarinen: Olevinaan!) Nyt ne rukkaset on monen työntekijän osalta nakattu jo naulaan. Työttömiä työnhakijoita on 300 000, ja nuorisotyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömien määrä on suuri. Siitä huolimatta hallitus ei panosta riittävästi työllisyyden hoitoon. Monet nuoret joutuvat odottamaan työllistämissuunnitelmien tekemistä ja sen myötä aktivointitoimenpiteitä, joiden avulla olisi mahdollisuus lyhentää nuorten työttömyysaikaa. Ministeri Sinnemäki on monesti vähätellyt nuorisotyöttömyyttä ja pitää myös nykyistä tilannetta kohtuullisena. Siksi ministeriö leikkaa työllisyysmäärärahoja. Me sosialidemokraatit olemme antaneet ihmisille kolme lupausta. Jos olemme seuraavassa hallituksessa, tärkeä sitoumus on nollatoleranssi nuorisotyöttömyyteen.

Arvoisa puhemies! Uudenmaan alueella asuu enemmän kuin kolmannes suomalaisista. Liikennesuoritteista tehdään 30 prosenttia ja joukkoliikenteestä 40 prosenttia Uudenmaan alueella. Nyt liikenneministeriön suunnitelmien mukaan palvelutarjontaa aiotaan supistaa. (Ed. Saarinen: Järkyttävää!) Z-juna Helsinki—Lahti-oikoradalla on ollut menestys. Junan käyttö ja matkustajamäärät ovat lisääntyneet jatkuvasti. Se on näkynyt Haarajoen, Mäntsälän ja Lahden asemilla. Kuntien investoinnit asema-alueiden kehittämiseen ja liityntäpysäköintiin ovat kannattaneet.

Liikenne- ja viestintäministeriön suunnitelmat supistaa palvelutarjontaa ovat vastoin kaikkia yhteisesti sovittuja linjauksia niin asuntopoliittisen aiesopimuksen kuin ilmastopolitiikankin osalta. Kulmakunnat ja Lahden seutu ovat huolissaan palveluntarjonnan supistamisesta. Raideliikenne on mahdollistanut niin väestön kuin työpaikkojen saannin alueelle. Nyt hallitusriihessä esitetty junavuorojen supistaminen on suuri takaisku alueen asukkaille ja työnantajille sekä koko Uudenmaan metropolialueen kehitykselle.

Arvoisa puhemies! Hallitus on aiemmin nostanut sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja, ja niistä kertyneet tulot se on ottanut valtion kassaan. Nämä tulot olisi tarvittu kipeästi kuntien palvelujen kehittämiseen, jotta ihmisten välisiä terveyseroja olisi voitu kaventaa. Suomalaiset arvostavat julkisia palveluja ja ovat huolissaan niiden rapautumisesta. Nykyhallituksen toimet eivät vastaa kansan tahtoa, vaan yksityissektorin suosiminen on ideologista.

Arvoisa puhemies! Valtio menettää yli 10 miljardia euroa vuodessa harmaan talouden vuoksi. Valvontaa on tehostettava muun muassa lisäämällä valvontaa rakennusalalla. Resurssien lisäämisessä ei ole kysymys menoista, vaan ne ovat investointeja, sillä työntekijät tuottaisivat palkkarahansa moninkertaisesti takaisin puhumattakaan vaikutuksista yritysten kilpailuun. Odotan hallitukselta pikaisia toimia, jotta harmaa talous saadaan kuriin ja kipeästi tarvittavat eurot ohjautuvat oikeudenmukaisesti yhteistä hyvinvointiamme rakentamaan eivätkä rosvojen taskuun.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu aivan oikeutetusti hallituksen verolinjauksista, ja erityisesti energiaverosta on paljon puhuttu. Tämä verohan kohdistuu erittäin epäoikeudenmukaisesti pienituloisiin kansalaisiin, eli vero on tasaveromalli, jota hallitus ajaa kaikilla sektoreilla.

Tähän samanlaiseen tasaveromalliinhan johtaa myös se, että kunnat ovat tänä päivänä suurissa vaikeuksissa taloudellisesti. Osa näistä vaikeuksista johtuu siitä, että valtio määrää kunnille lisää tehtäviä, joita ei riittävästi kateta, (Ed. Saarinen: Budjetti leikkaa 42 miljoonaa!) eli kunnat joutuvat korottamaan hyvin monessa tapauksessa nyt syksyllä veroprosenttiaan. Kunnallisverohan on tunnetusti tasavero, jossa pienituloiset ja suurituloiset maksavat veroa saman prosentin mukaan.

Verolinjaukset, joita hallitus on tehnyt, ovat täysin kokoomuksen linjan mukaisia. Näyttää siltä, että keskusta hyvin nöyrästi on alistunut tähän politiikkaan. Se, mikä olisi tärkeää, mistä täälläkin on monta kertaa kysytty, on se, miksei tehdä selvitystä tulonjakovaikutuksista, kun harrastetaan tällaista veropolitiikkaa, jossa pienituloisia kansalaisia saatetaan entistä suuremmalla osuudella maksamaan veroja. Paljon puhutaan myös siitä, kuinka useita miljardeja voitaisiin löytää, jos harmaa talous saataisiin kuriin. Tämäkin on ollut vain puhetta. Hallitus ei toden teolla ole puuttunut tähän ongelmaan, eikä tätä epäkohtaa ole vakavissaan edes pyritty korjaamaan.

Arvoisa puhemies! Ministeri Tölli puhui eilen täällä mielestäni hyvin kauniisti kuntien tilanteesta ja kuntien taloudesta. Minun mielestäni hän puhui liian kauniisti. Tänään, kun hallintovaliokunta kävi kuntapäivillä, saimme kuulla, että kuntatalous ei ole ollenkaan niin hyvässä jamassa kuin eilen saattoi ministerin puheesta ymmärtää. Erityisesti maassamme on joukko erittäin suurissa vaikeuksissa olevia kuntia. Kuntataloudethan ovat hyvin erilaisia. Riippuu paljon siitä, missä päin Suomea kunta on. Varsinkin Pohjois- ja Itä-Suomessa on kuntia, jotka ovat suurissa vaikeuksissa ihan näitten peruspalveluiden järjestämisessä. Kun siihen tulee vielä lääkäripula, niin voidaan sanoa, että kunnat siellä joutuvat maksamaan niille reppufirmoillekin lääkäri- ja terveyspalveluista hyvin korkeaa hintaa. Eli kuntatalous ei ole ollenkaan niin hyvää kuin eilen ministerin puheesta saattoi kuvitella.

Kun tilanne on tämä, tällaisessa tilanteessa olisi hallituksen pitänyt panostaa enemmän kuntien harkinnanvaraisiin avustuksiin, sillä akuutissa tilanteessahan pitää toimia nopeasti. Hallituksen esitys, 20 miljoonaa euroa vaikeuksissa olevien kuntien pelastamiseen, ei riitä. Vasemmistoliitto tuleekin esittämään 35:tä miljoonaa euroa kuntien harkinnanvaraisiin avustuksiin.

Arvoisa puhemies! Nuorisotyöttömyys on erityisen korkealla tasolla ja siitäkin on täällä paljon puhuttu. Samanaikaisesti ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja on aivan liian vähän tarpeeseen nähden. Tästä seuraa se, että nuoret syrjäytyvät yhteiskunnan ulkopuolelle aivan samoin kuin tapahtui 1990-luvun laman aikana, jolloin Ahon porvarihallitus oli vallassa. En ymmärrä, miksi aloituspaikkoja ei anneta riittävästi ammatilliseen koulutukseen, vaan annetaan mieluummin nuorten olla työttöminä. Niin kuin eilen tuli esille, tästä voi olla seurauksena (Puhemies: 5 minuuttia!) syrjäytyminen ja sitten jopa varhainen eläköityminen. Eli tästä päästähän sitä työuraa pitäisi pidentää. Ammattikorkeakouluverkkojen harvennus on myös suuri epäkohta, koska pienemmät paikkakunnat jäävät silloin aluekehityksen ulkopuolelle.

Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä: Uusi yliopistolaki on johtanut siihen, että osa yliopistoista on joutunut jopa kerjäämään rahaa eri puolilla Suomea. Kaiken lisäksi näitä kerjuukirjeitä on ollut pakko lähettää jopa rutiköyhille kunnillekin. Eli näin on tapahtunut yliopistosektorilla. Tämä laki oli epäonnistunut, ja siitä kärsivät nyt erityisesti ne yliopistot, jotka ovat Pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Eli jos tätä kerjuuta pitää jossakin lopettaa, niin kyllä näitten yliopistojen pitäisi saada toimia ilman, että heidän tarvitsee kerjätä rahaa. Luulisi nyt ainakin kokoomuksen, joka on aikonut tätä kerjuuasiaa aloitteillakin vauhdittaa, vievän asiaa siihen suuntaan, että meidän yliopistomme voisivat pärjätä ilman kerjuurahaa.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Talousarvio vuodelle 2011 on laadittu odottavassa ilmapiirissä, ja siksi se näyttääkin ylimenokauden asiakirjalta. 50,3 miljardin loppusumma pitää sisällään 8,3 miljardia uutta velanottoa.

Maamme taannoinen jyrkkä bruttokansantuotteen lasku on näkynyt ja näkyy suurena velanottona. Valtionvelka oli vuonna 1985 noin 30 miljoonaa markkaa, vuonna 1995 yli 400 miljardia markkaa ja ensi vuoden lopulla 85 miljardia euroa. Onneksi korkotaso on nyt paljon matalampi kuin se oli 1990-luvun aikana, ja tämä pelastaa vielä tässä tilanteessa.

Työttömyys on myös korkealla tasolla, ja uutta Nokiaa ei vielä ole näkyvissä, ellei se sitten synny uusiutuvan energian teknologian kehittymisen myötä.

Hyvinvointi syntyy työstä. Siksi on tärkeää, että keskitymme maamme kilpailukyvyn parantamiseen, sillä siirtäähän yritysmaailma jatkuvasti työtä tänä päivänä ulos, ja kysymys on miksi, miksi me olemme menettäneet kilpailukykymme, ja sitä vastausta meidän kaikkien on haettava yhdessä.

Mielestäni uutinen, jossa pörssiyhtiö kertoi tulosjulkistuksen yhteydessä, että maailmalla meillä kyllä menee hyvin, mutta Suomen yksiköt tuottavat huonosti, jos tuottavat ollenkaan, sai ainakin minulla hälytyskellot soimaan. Miksi emme pärjää telakkateollisuudessa, vaikka meillä on huippuosaamista? Missä on meidän vaateteollisuutemme? Tätä luetteloa voi jatkaa, mutta mitä se auttaa, jos emme aidosti halua olla huolissamme kilpailukyvystämme.

Oppositio vaatii lisää rahaa työttömyyskorvauksiin. Miksi oppositio ei vaadi lisää työpaikkoja ja kannusta yrittäjyyttä? Meidän tulee yhdessä tehdä töitä ja palauttaa kilpailukykymme. Jos siinä ei onnistuta, on hyvinvointiyhteiskunta vaarassa. Meidän on muistettava se, että hyvinvointi syntyy työstä.

Arvoisa rouva puhemies! Metropolit ovat pyrkineet nostamaan Suomea kasvu-uralle, mutta ne eivät tässä yksin onnistu. Meidän on otettava myöskin maakunnat apuun, ja todella maakunnissa on mahdollisuus, kunhan me annamme niille sen mahdollisuuden. Ihminen on yleensä onnellisempi juurillaan, ja siksi koulutuksen keskittäminen metropoleihin on huonoa aluepolitiikkaa.

Meillä on nyt uuden aluepolitiikan aika. Maahamme tuodaan todella paljon tuotteita, joiden raaka-aineet ovat peräisin Suomesta. Miksi emme kykene vastaamaan haasteeseen ja valmistamaan esimerkiksi omia keittiökalusteitamme täällä?

Elinkeinoministeri on reagoinut nopeasti äkillisiin rakennemuutoksiin, mutta sehän on jälkihoitoa. Silloin on jo työpaikat menetetty. Ministeriö on myöskin varautunut tulevaisuuden rakentamiseen, ja siellä on yritysmaailman tarpeisiin lähes 500 miljoonaa euroa rahaa, joka odottaa todella hyviä hankkeita ja ideoita ja vahvaa uskoa, että me voimme muuttaa ne eurot, joita sijoitetaan, kymmeniksi euroiksi.

Tämä menestyminen ei ole yhden ministeriön ongelma vaan koko yhteiskunnan, ja jos me kaikki yhdessä paneudumme omatekoiseen ongelmakenttäämme, niin me voimme tästä selvitä, mutta jos emme, niin tämä hyvinvointiyhteiskunta rapistuu.

Miksi meillä yritysmaailma ei sitoudu käyttämään täällä suomalaista osaamista ja suomalaista työtä? Tuossa jokin aika sitten kävin keskustelua turkulaisen yrittäjän kanssa, ja hän sanoi, että jos sitoutumisaste työhön on se, että päivä pari viikossa ollaan pois ilman mitään varsinaista pätevää syytä, työnantaja maksaa kustannukset, tuotanto jää tekemättä, ja silloin tulee kysymys, siirretäänkö taas koneyksikkö Kiinaan, jossa se homma toimii huomattavasti paremmin. Tämä ei ole uhittelua, nämä ovat tosiasioita, (Puhemies: 5 minuuttia!) ja siksi tosiasioita pitää katsoa suoraan silmiin.

Talous, työllisyys, toimeentulo ja turvallisuus ovat suomalaisen yhteiskunnan perustoja, ja tässä asiassa meidän pitää toimia niin, että kaikki osa-alueet tulevat kunnolla hoidettua.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä näitä tärkeimpiä asioita. Kuitenkin haluan vielä korostaa sitä, että nykyinen yritysverotusjärjestelmä, joka erityisesti pienyrityksiä koskettelee, on kohtuullisen hyvä, ja sitä ei missään muodossa Hetemäen mallin mukaisesti pidä mennä muuttamaan.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Salo päätti puheenvuoronsa siihen, että yrittämiselle on luotu edellytyksiä ja tulee säilyttää ne hyvät edellytykset. Aikaisemmin puheenvuorossaan hän viittasi siihen, miksi me oppositiossa pidämme niin paljon huolta työttömien asemasta. Arvoisa ed. Salo, valitettavasti maassa on aina enemmän tai vähemmän työttömiä ihmisiä. Me sosialidemokraatit olemme vahvasti olleet 100 vuotta heidän puolellaan ja olemme kantaneet vastuuta heidän toimeentulostaan ja kannamme sitä edelleen ihan siihen mittaan saakka, että hekin voisivat kokea, että Suomi todella on heidänkin osaltaan maailman paras maa elää.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Mauri Salolla oli vähintäänkin yksioikoinen näkemys siitä, mikä on opposition suhtautuminen yrittäjyyteen. Kun meidän ryhmämme on esittänyt yrittäjän ja yrittäjän perheenjäsenten työttömyysturvaoikeuteen parannuksia ja selkeyttämistä, niin joka kerta porvarihallitus on äänestänyt ne esitykset nurin. Tosin sinne pieniä parannuksia on tullut, mutta ei vieläkään riittävästi. Aivan samalla tapaa me olemme esittäneet ja ajaneet pitkään starttirahakauden keston jatkamista ja kohderyhmän laajentamista ja vasta pitkän painostuksen jälkeen se muutos saatiin aikaiseksi. Aivan samalla tapaa vasemmistoliiton eduskuntaryhmä tukee täysin yksiselitteisesti sitä, että oli oikein siirtyä tukeen, jossa ensimmäisen työntekijän palkkaamista tuetaan näissä mikroyrityksissä. Se on se isoin kynnys työllistää monelle yrittäjälle. Ja esimerkiksi työllisyysperusteiset investoinnit on ajettu aivan alas, vaikka ne ovat kaikista paras ja tuottavin tapa monipuolistaa elinkeinoelämää ja lisätä nimenomaan pysyviä työpaikkoja.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos vasemmiston ja demarien keinoilla olisi saatu riittävästi työpaikkoja ja yrityksiä, niin emmehän me tässä tilanteessa olisi. Tilannehan on se, että ei tukijärjestelmä pidä yrityksiä pystyssä eikä tukijärjestelmiin kannata yrityksiä perustaa. Otan hyvin esimerkin 1990-luvun lamasta. Silloin tehtiin todella radikaali muutos yritysverotukseen. Silloin Esko Ahon hallitus oli todella rohkea ja teki muutoksen vastoin sitä huutoa, mikä sieltä vasemmalta tuli, ja mitäs tapahtui? Suomi lähti todella vinhaan nousuun ja Nokia siinä samalla. Se oli yksi ehto siinä, että meillä on Nokia tällä hetkellä, se Esko Ahon yritysverouudistus. Näin se vaan nyt on.

Jukka Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Salo aivan perustellusti kuulutti suomalaisen kilpailukyvyn perään, kansainvälisen kilpailukyvyn perään. Siinä on kuitenkin huomioitava, että Suomen kilpailukyky perustuu huippuosaamiseen, tutkimukseen ja kehitykseen. Se, mikä on uhannut meidän kilpailukykyä jo pitkään, koko 2000-luvun, on se, että meidän yliopistot, tutkimuslaitokset eivät ole pysyneet kansainvälisen kilpailun perässä. On ensiarvoisen tärkeätä, kun puhutaan Suomen kilpailukyvystä — esimerkiksi nyt vaikka ed. Ukkolan mainitsemasta Nokiasta, joka on hyvin ajankohtainen sikäli, kuinka se pysyy täällä Suomessa — huomata, että se menestys perustuu suomalaiseen, tässä tapauksessa teknisen korkeakoulun pitkäjänteiseen tutkimustyöhön ja kansainväliseen kilpailukykyyn. Jos nämä meidän yliopistot ja tutkimuslaitokset eivät pärjää niin sanotussa maailmanluokassa, maailmanliigassa, niin Suomen kilpailukykyä ei pystytä nostamaan.

Unto Valpas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Ukkolalla on kyllä ehkä liian ruusuinen kuva tästä Ahon porvarihallituksesta. Silloinhan maa ajautui lähes konkurssitilaan, ja kyllähän sitten seuraavassa hallituksessa, Lipposen ykkösessä, jossa vasemmistoliittokin oli mukana, tehtiin vasta niitä toimenpiteitä, joilla Suomi taas nostettiin jaloilleen. Eli minun kuvani kyllä tästä Ahon hallituksesta on aivan toisenlainen kuin ed. Ukkolan.

Mauri Salo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Valppaalle: Silloin kun Ahon hallitus lopetti työnsä, silloin nimenomaan sillä vuoden 1995 ensimmäisellä neljänneksellä bruttokansantuote kasvoi 7 prosenttia. Se on aikamoinen saavutus.

Sitten ed. Mäkelälle: Nimenomaan osaamisen kautta ja korkean teknologian kautta meillä on ollut, voi sanoa, jossain vaiheessa ylivertainenkin kilpailukyky, mutta me olemme sen hukanneet. Samanaikaisesti me olemme hukanneet myöskin kyvyn myydä tavallisen ihmisen työtä. Siitä johtuen me emme saa telakalle eikä muillekaan oikein kunnolla tilauksia.

Noin kokonaisuutena totean, että yrittäjän paras voimavara on hyvä työntekijä. Siinä se hyvä yhteistyö on kaikkein tärkein asia, mutta siinä, että me saamme tämän asian toimimaan (Puhemies: Minuutti!) ja työmoraalin parannettua, on sitä kehittämishanketta, jota hallituskin on peräänkuuluttanut. Elikkä työnantajan ja työntekijän väliset suhteet paremmiksi, sitä kautta lisää tehoja, ja sitten me voimme yhtenä osana palauttaa kilpailukykyä.

Matti Ahde /sd:

Rouva puhemies! Tämän budjetin käsittelyn yhteydessä on mahdollisuus lausua myös Valtiontalouden tarkastusviraston kertomuksesta, joka tiistaina eduskunnalle jätettiin.

Arvoisa puhemies! Haluaisin ensinnä sanoa budjetin osalta ainoastaan sen, että liikennemäärärahojen osalta tämänkin budjetin valossa ja useitten edellisten budjettien valossa Suomi on eräänlainen infran kehitysmaa. Siis jos verrataan Suomea Suomeen vertailtavissa oleviin (Ed. Saarinen: Banaanivaltio!) eurooppalaisiin valtioihin, niin meidän infraan käyttämiemme määrärahojen taso on dramaattisen pieni. En ryhdy luettelemaan niitä asioita, jotka sieltä puuttuvat, ne varmasti tämän keskustelun aikana monessa puheenvuorossa ovat tulleet, mutta suurimmat puutteet ovat joukkoliikenteessä ja joukkoliikenteen edellytyksissä, rataverkon kunnossa, peruskorjauksessa, uusien hankkeitten hitaassa aikataulussa jne.

Mutta budjetin osalta haluaisin kiinnittää erääseen periaatteelliseen asiaan edelleen vakavaa huomiota. Olen joskus aikaisemmin samasta aiheesta puhunut, ja se on valtion tase, joka liitteenä budjettiasiakirjaan on sisällytetty. Valtion tase ei ole taseelle asetettavassa kunnossa. Normaalille kansanedustajalle, puhumattakaan normaalista suomalaisesta ihmisestä, valtion tulo- ja menoarviossa esitetty valtion tase ei anna oikeaa kuvaa valtiontalouden todellisesta tilasta. Itse asiassa tuon nyt meillä esillä olevan taseen perusteella Suomen valtio on suoritustilassa tai todella huonossa tilassa, ja se johtuu siitä, että tuolla taseessa ei ole esitelty kaikkia valtion omaisuuseriä.

Talousarvion liitteenä olevasta taseesta uupuu esimerkiksi Solidiumin omistamat osakkeet, joita on 28 miljardin euron edestä, mutta kaikki Solidiumin omat osakkeet on taseeseen merkitty. Puolustusmateriaalit eivät sisälly valtion taseeseen. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset eivät sisälly taseeseen. Senaattikiinteistö, Metsähallitus ja rahastot uupuvat taseesta. Valtiolla ei ole konsernitasetta. Se on siis huutava puute. Sieltä uupuvat siis näin ollen myös Aran pääoma ja eläkerahastot. Rautatiet ja maantiet ovat kyllä taseessa, mutta niitä ei arvosteta käypään arvoon, ei tehdä arvonalennuksia eikä arvojen korotuksia. Väylien tasearvo on noin 15 miljardia, kun Vtt:n tekemän laskelman mukaan niiden arvo on yli 20 miljardia euroa.

Kysymys on isosta periaatteellisesta asiasta, ja se toive, jonka jälleen kerran esitän, on, että tämä asia saatettaisiin asianmukaiseen kuntoon myös Suomessa. Tästä on tullut tärkeä asia. Esimerkiksi kaikki kansanedustajat tiedämme, kun me olemme Kreikkaa ja muita valtioita nyt olleet valmiit auttamaan ja tukemaan, että on äärettömän tärkeää, että jokaisen Euroopan unionin jäsenvaltion taseet kertovat valtion tosiasiallisen tilan. Näin eivät siis Suomenkaan osalta asiat tällä hetkellä ole. Valtiovarainministeriö on nyt käynnistänyt tämän taseprojektinsa, ja toivottavasti se nyt johtaa sitten lopulta myönteiseen lopputulokseen.

Tästä tarkastusviraston kertomuksesta, arvoisa puhemies, haluaisin pari kolme asiaa vaan nopeasti nostaa esille. Yksi äärettömän tärkeä asia, jota varmasti tarkastusvaliokunnassa sitten tarkemmin käymme läpi, on tämä julkisen toiminnan ohjaus ja julkisen toiminnan johtaminen. Sitä käsitellään tässä kertomuksessa nyt perusteellisesti, ja se on tosi ajankohtainen, tärkeä aihe. Tästä sitten seuraa se, että myös tässä tarkastusviraston kertomuksessa nyt laajasti käsitellään tuottavuusohjelmaa. Me olemme eduskunnassa usein (Puhemies: 5 minuuttia!) puhuneet tästä hallituksen niin sanotusta tuottavuusohjelmasta. Valtiontalouden tarkastusvirasto on tehnyt samat havainnot, jotka valiokunta on tehnyt, ja tämä on asia, johon täytyy vakavasti kiinnittää huomiota.

Arvoisa puhemies! Vielä siunatuksi lopuksi: Yksi tärkeä asia, johon ed. Ukkolan kanssa kiinnitimme vuosi sitten keskustelussa, debatissa, huomiota, oli, että Suomesta on tulossa kovaa vauhtia lakitehtailuvaltio. 10 000 pykälää viime vuonna tämä talo sääti. Ei siinä ole mitään järkeä. Pitää vakavasti miettiä, miten me lakeja säädämme, mitä lakeja me säädämme, ja se on minusta tämmöinen isomman miettimisen paikka.

Mauri Salo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Ahde otti esille valtion omistuksen osittaisen siirtymisen erilaisiin yhtiöihin. Se on mielestäni kyllä varsin varteenotettava seikka, jota pitää pohtia. Täällä ed. Pulliainen käytti eilen puheenvuoron Solidiumista, jossa tapahtumien osuus oli varsin pieni, organisaatio on suuri ja kallis, ja päätöksenteon kontrollia ei tässä talossa ole laisinkaan. Kysymys on kuitenkin valtion omaisuudesta, joka on siirretty tavallaan valtioneuvoston päätöksenteon ulkopuolelle. Siellä on Metsähallitusta ja montaa muuta, no, Metsähallitus on maa- ja metsätalousministeriön alainen, mutta sitten on Senaatti-kiinteistöjä ja tällaisia. Mielestäni näitä pitäisi nimenomaan tarkastusvaliokunnan hyvin huolellisesti miettiä ja tehdä jopa muutosehdotuksia. Ei ole niin huono asia, jos joskus palataan entiseen käytäntöön ja pidetään kontrolli tässä talossa.

Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Ahde kiinnitti erinomaista huomiota lainvalmistelun tasoon tässä maassa. Todellakin se pykälätehtailu, mitä tässä talossa tapahtuu, ja mikä on lainsäädännön taso, kun valiokunnissa näitä lakiesityksiä käsitellään — hyvin usein valiokunta joutuu puuttumaan niihin epäselvyyksiin ja puutteisiin, joita ministeriön valmistelemissa lakiesityksissä on. Tästähän on puhuttu jo paljon, ja toivon, että Suomi ei pärjäisi tässä lakipykälien tehtailussa vaan siinä, että taloutemme toimii ja lainsäädäntö on kohdallaan, niin että markkinat pystyvät toimimaan oikein.

Toinen asia, mihin ed. Mauri Salo kiinnitti huomiota: Nostan esille erikoisesti Senaatti-kiinteistöt, jonka toimintaa on äärimmäisen vaikea ymmärtää varsinkin maakunnissa, jotta valtion omat toimijat joutuvat lähtemään valtion pitkään omistamista, valtion rakennuttamista kiinteistöistä karkuun, ne myydään pilkkahinnalla eteenpäin ja sitten vuokrataan tilat jostakin muualta. Jos joku väittää, että tämä on taloustoimintaa, niin olen rankasti eri mieltä. Tähän olisi tultava muutos, ja tulkoon se muutos Suomen eduskunnan käynnistämänä asiana. Niin kuin ed. Ahde sanoi, tähän on kiinnitettävä huomiota ja ryhdyttävä toimenpiteisiin.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Ahde on ihan oikeassa, että olemme molemmat kiinnittäneet huomiota tähän lakitehtailuun. Olen aika järkyttynyt, kun olen esimerkiksi perustuslakivaliokunnassa ollut, minkälaisia lakeja me teemme, ei pelkästään siksi, että ne ovat huonosti valmisteltuja, vaan siksi, että minusta ne ovat ihan tarpeettomia. Ei kaikkea elämän aluetta, ei kaikkea, mitä elämässä tapahtuu, voi säädellä eikä pidä säädellä laeilla. Täytyy ihmisten pystyä käyttämään omaa järkeäkin, ja täytyy viranomaisten pystyä käyttämään omaa järkeänsä. Ei kaikissa asioissa pidä olla aina lakikirja kourassa.

Tämä tehtailu oli kyllä jo käynnissä silloin 1990-luvun alussa, kun olin täällä. Silloinkin minä ihmettelin sitä, mitä tässä oikein on tapahtumassa. On vahinko, että ed. Ahde lähtee pois. Minä olen kääntänyt todella kelkkani tässä tarkastusvaliokunta-asiassa. Minun mielestäni tämän lakitehtailun läpikäyminen on kyllä tarkastusvaliokunnan asia. Kuka siitä sitten huolehtii, jos tarkastusvaliokunnassa ovat kaikki sellaisia ihmisiä, jotka huutavat vaan, että lisää lakeja, lisää sääntelyä, lisää pykäliä, lisää ihmisten asioitten hoitamista lailla?

Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viime vuonna tässä samaisessa keskustelussa toin sen esiin ja ihmettelyni, että valtiolta puuttuu taseajattelu talouspolitiikasta. Olen todella iloinen siitä, että ed. Ahde toi tämän nyt tässä taas uudelleen esiin ja nimenomaan, että sieltä puuttuu niitä valtion omistamiseen liittyviä kysymyksiä. Tästä esimerkiksi voitaisiin jatkaa myöskin investointien ja investointihankkeiden tuomiseen mukaan esimerkiksi liikennepuolella, jolloin pystyttäisiin pitkällä aikavälillä katsomaan, mitä valtiolla on ja mihin on varaa.

Tämä, että meiltä puuttuu taseajattelu, tuo lisänään semmoisen johdannaisajattelun, että meillä Baselin vaateissa aikanaan tulee pääomavaade, ja se tulee pankkisektorille, kaikille, jotka harrastavat takaustoimintaa. Silloin se tarkoittaa sitä, että se tulee myös valtiolle, ja tätä ei ole vielä oikein käsitelty missään elimissä, joten olen aika huolissani.

Matti Ahde /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Se on järkyttävä asia, että 10 000 lakipykälää vuodessa säädetään. Yksinkertaisesti jo se luku kertoo: liian paljon.

Se toinen huolestuttava piirre on eduskunnan kannalta se, että erittäin monen lain suhteen eduskunta muuttuu lain valmistelijaksi, ja parlamentaarisessa järjestelmässä se ei kuulu lainkaan eduskunnalle. Eduskunta säätää lakeja, ja hallitus valmistelee lakeja. Mutta kun lait ovat monta kertaa niin puutteellisia, huonosti valmisteltuja, niin eduskunta joutuu ottamaan myös lainvalmistelijan tehtäviä, ja se ei parlamentaarisen järjestelmän toiminnan kannalta ole hyvä.

Sitten kolmas asia on se, että monet asiat siirtyvät eduskunnan päättämättömiin, eduskunnan ulottumattomiin. Nyt viimeisenä asiana sanotaan Poliisihallituksen perustaminen. Suoraan sanottuna noin eduskunnan näkökulmasta huolestuttava kehityssuunta. Isoa päätöksentekoa, operatiivista toimintaa siirtyy tämän talon ulottumattomiin, ja tämä kehitys on ihan trendinomaisesti jatkumassa, ja siksi siihen pitää kyllä kiinnittää huomiota.

Tarja Tallqvist /kd:

Arvoisa rouva puhemies! "Kaveria ei jätetä". Tätä mantraa on Katainen puheissaan toistanut kerta toisensa jälkeen. Mutta kun eilen, aivan kuten joka vuosi, maamme sotaveteraanit tulivat pyytämään — ei kerjäämään, kuten eräs heistä tähdensi — kuntoutukseensa tarvitsemaa rahaa, ministeri Kataista ei siellä näkynyt, ei näkynyt kyllä ketään muutakaan ministeriä. Vuosi vuoden jälkeen nämä 90:tä lähentelevät sotaveteraanit joutuvat tekemään tämän vierailun, ja aina me häpeilevät ja nolot kansanedustajat joudumme toteamaan, että kyllä me teille annamme arvoa mutta ei rahaa. Päinvastoin veteraanien kuntoutusta ajetaan koko ajan alaspäin. Määräraha kuntoutettavaa veteraania kohti vuonna 2008 oli 1 216 euroa, kun se tänä vuonna on 962 euroa ja ensi vuonna 829 euroa. Kyllä hävettää. Ministeri Katainen, kyllä tässä kaverit on jo jätetty.

Kaikesta huolimatta, ketään ei jätetä, Katainen jälleen eilen puheenvuorossaan. Uskooko hänen sanaansa se 84-vuotias rouva, joka pyysi minut viime viikolla Pääkaupunkiseudun vanhusten hoivakotiin, jossa hänen 87-vuotias miehensä on ollut jo kaksi vuotta saatuaan aivoinfarktin. Häneltä meni puhekyky ja liikuntakyky. Hän ei pysty enää itsenäisesti mihinkään. Hoivapaikassa on 32 samassa kunnossa olevaa vanhusta. Kaikki tarvitsevat kaksi hoitajaa nostamaan heitä. Hoitajia on aamulla vuorossa 6, illalla 4, yöllä 1 yökkö. Tämä rouva menee joka päivä kello 12 miehensä luo, tarkistaa vaipat ja syöttää lounaan. Samalla hän syöttää pari muuta vanhusta, jos näiden omaiset eivät ole paikalla. Ilman omaisia oltaisiin hukassa. Rouva lähtee sitten kotiin bussilla ja tulee illalla takaisin syöttämään iltapalan ja paijaamaan miehensä uneen. Minä olen aivan loppu, hän sanoi. Rakastan miestäni, hän itkee; jos en käy täällä, ei ole varmaa, että mieheni saa tarpeeksi syödäkseen.

Tämä ei ole hoitajien vika, heitä vaan ei ole tarpeeksi. Samaa sanoi osastonhoitaja. Sydän on raskas joka päivä. Näin ei vanhuksia pitäisi hoitaa, mutta kun osastolla on vain erittäin raskaita hoidettavia, ovat hoitajat lujilla ja turhautuneita eivätkä jaksa tällaista pitkään, vaikka haluaisivatkin. Tämä ei ole mitenkään erikoistapaus. Olen kiertänyt tämän yli kolmen ja puolen vuoden ajan ympäri Suomea vanhusten hoivapaikoissa ja pitkäaikaisosastoilla. Joka paikassa viesti on sama: hoitajia on aivan liian vähän vanhustenhoidossa. Sähköposti ja kirjeet huutavat samaa hätähuutoa päivittäin.

Arvoisa rouva puhemies! Kun tänä päivänä laitoksia ja pitkäaikaisosastoja suljetaan, niin yhä huonokuntoisempia vanhuksia asuu kotonaan, monet aivan yksin ja siinä kunnossa, että kun kotihoitaja pikaisesti käy aamulla pukemassa ja antamassa lääkkeet ja keittämässä puuron, niin hän ottaa sulakkeet pois seinästä ja lukitsee ulko-oven jäljessään takalukkoon, ettei vanhus polta itseään ja kotiaan eikä karkaa ulos ja eksy. Näitä vanhuksia on paljon, aivan liian paljon, Suomessa.

Tämä on säästöä. Kotihoito ei pysty vastaamaan siihen tarpeeseen, mitä tämä kotona asuminen vaatisi, jotta se olisi inhimillistä. Me tarvitsemme kodikkaita, turvallisia vanhainkoteja. Vanhus on ihminen, joka vanhetessaan yleensä haurastuu ja usein sairastaa jotain. Hän tarvitsee, ansaitsee ja on oikeutettu inhimilliseen ja hyvään hoitoon. Se paikka ei ole koti, jossa hän makaa tai istuu yksin 24 tuntia vuorokaudessa. Tämä vanhusten hoitopaikkojen alasajo on epäinhimillistä, typerää ja julmaa. Ei vanhus vanhene sääntöjen mukaan eikä edes kuole, vaikka nyt halutaan, että vanhuksen sairaalassaoloaika ennen kuolemaa olisi mahdollisimman lyhyt.

Arvoisa rouva puhemies! Maassamme on noin 300 000 omaishoitajan työtä tekevää, mutta vain noin 30 000 virallista omaishoitajaa, joilla on noin 400 euron palkkio ja kolme vapaapäivää kuukaudessa, joita he useinkaan eivät pysty pitämään johtuen siitä, että intervallipaikkoja ei kerta kaikkiaan ole tarpeeksi. Omaishoitajan tilanne on hyvin eriarvoinen riippuen siitä, missä hän asuu. Kun tuki vielä on harkinnanvaraista, niin kuntien on helppo sulkea rahahanat, kun halutaan säästää. Monissa kunnissa näin on jo tehty, ja niin omaishoidon tukeen ei kerta kaikkiaan yllä, vaikka olisi kuinka vaikeahoitoinen kotona. Omaishoitajan selkänahasta säästetään suunnattomia summia vuodessa. Laitospaikka maksaa kuukaudessa noin 3 000 euroa tai enemmän, sairaalapaikka vuorokaudessa alkaa noin 100 eurosta. On korkea aika saada omaishoitajien kriteerit yhdenlaisiksi koko Suomessa, palkka vastaamaan heidän tekemäänsä työtä ja loma-asiat kuntoon.

Hyvä ministeri Katainen, pidä lupauksesi: kaveria ei jätetä.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Tallqvist tuossa alussa esitti kyllä väärän todistuksen niin valtiovarainministeriä kuin muita ministereitä kohtaan todetessaan sen, että eilen oli sotaveteraanien lähetystö tuolla eikä näkynyt paikalla ministereitä. No, ei varmasti näkynyt, koska se oli eduskuntaryhmille tarkoitettu lähetystö, jonka olin osaltani keskustan eduskuntaryhmän edustajana ottamassa vastaan. Jos ministereissä on moitittavaa, niin ei nyt heitä pidä moittia siitä, mihin he eivät ole syypäitä. Tässä suhteessa minä toivon, ed. Tallqvist, että korjaatte tämän ja pyydätte anteeksi. Koska kysymys on veteraanien asiasta, joka on sinänsä tärkeä, niin ei pidä sotkea ainakaan nyt sitten vielä tällä lailla sitä.

Se, että veteraanien kuntoutusmäärärahoihin tarvitaan korotusta, on käynyt ilmiselvästi näytetyksi toteen. Tähän palataan varmasti eduskunnassa budjettikäsittelyn aikana, mutta kokonaisuudessaan toivon, että pysytään asialinjalla.

Mauri Salo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! Kyllä tässä kuntoutusasiassakin pitää elää arjessa sillä tavalla, että me tiedämme, että veteraanitkin ja invalidit ovat hyvin ikääntyneitä ja heidän kuntonsa heikkenee päivittäin. Juuri eilen Someron Lamminniemi-koti-kuntoutumislaitoksen johtajan kanssa käymäni keskustelun perusteella uskallan sanoa, että viime vuodesta 40 prosenttia on vähempi tänä päivänä kuntoutukseen tulevia kuin oli silloin, elikkä jatkuvasti jää paikkoja tyhjäksi. Rahaa on kyllä, kuntoutettavia ikävä kyllä ei enää riittävästi ole.

Matti Kauppila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Tämähän on jo nyt kunnissa ja kaupungeissakin jokasyksyinen asia, kun pohditaan, miten hoidetaan vanhustenhuoltoa yleensä ja sitten erityisesti sotaveteraanien asioita. Tässähän oli semmoinen buumi menossa jo, että kaikki laitokset ajetaan alas, kun ei ole käyttöä. Kumminkin sitten tässä on koko ajan tavallaan veteraanien kunto heikentynyt, ja sitä kautta he tarvitsevat lähipalveluja. Tämä on myöskin tämmöinen koko julkisen sektorin asia, eli kuntien pitää järjestää osa tästä puuhasta, ja sitten valtion pitäisi tukea rahallisesti paljon enemmän. Eli lähihoito oli tärkeää.

Tarja Tallqvist /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin minä sanon, että en aio pyytää anteeksi ministereiltä. Ei mikään estä ministereitä aktiivisesti hoitamasta ja kunnioittamasta näitä meidän sotaveteraanejamme. Uskon, että eivät he nyt ihan hirveästi kärsi tästä asiasta, tai kärsikööt minun puolestani.

Mutta sanon myös näistä sotaveteraaneista, että te puhutte kunnanjohtajan kanssa ja te puhutte näiden päättäjien kanssa. Puhukaa heidän itsensä kanssa. He ovat myös hirvittävän väsyneitä. Eivät he jaksa niitä anomuksia tehdä. Eivät he jaksa sitä, kun saavat turpiinsa, kun eivät pääsekään sinne hoitoon. Menkää käymään siellä ihan heidän luonaan.

Myös tämä, mikä täällä eilenkin tuli esille, kuka siellä oli paikalla, kun 86-vuotiaalle sotaveteraanille ilmoitetaan, sodan käyneelle ihmiselle, että et ole tarpeeksi huonossa kunnossa, että saisit tätä kuntoutusta. Kyllä meidän täytyy katsoa peiliin. Huonosti on hoidettu meidän sotaveteraanit. Kyllä se on häpeän paikka.

Sitä minä pyydän anteeksi, jos minä en nyt ihan hirveän tarkka ole, mutta kyllä se, mitä minä itse näen ja koen tuolla ruohonjuuritasolla, on surullista nähtävää.

Juha Hakola /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Tämän vaalikauden viimeisessä budjettiesityksessä on suunta kohti tulevaisuutta. Elämme edelleen vahvasti aikaa, jolloin hallitus korjaa vuoden 2009 taantuman jälkiä ja tekee sen vastuullisesti. Valtiontaloutta pidettiin yllä voimakkaalla elvytyksellä ja velanotolla, mutta näillä toimilla vältettiin monia tuhoisia seurauksia yhteiskuntamme perusrakenteisiin. Taantuma ohitettiin oikeilla toimilla oikeaan aikaan ja oikeisiin kohteisiin. Kun nyt tarkastellaan hallituksen toimia, on tärkeää huomata, että monet päätökset edistävät osaltaan yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta. Velanotto on ollut välttämätöntä ja kieltämättä huikeaa. Valtionvelka on kasvanut taantuman aikana 30 miljardilla eurolla. Onkin tärkeää, että velkaantumiseen suhtaudutaan äärimmäisellä vakavuudella. Valtionvelan takaisinmaksu on aloitettava nopeasti ja hallitusti.

Arvoisa rouva puhemies! Täällä on käytetty varsinkin opposition suunnasta monia puheenvuoroja siitä, että tämä hallitus ei olisi tehnyt mitään pienituloisten, perheiden, nuorten tai eläkeläisten eteen. Se on ollut kovin hämmentävää kuultavaa. Tekoja on ollut paljon, ja täälläkin niitä on tuotu esiin monissa vastauspuheenvuoroissa. Hallitus pitää huolta — toisin kuin edellinen puhuja erheellisesti väitti — kaikkein heikoimmista eikä jätä ketään yksin.

Nostan esiin tässä yhden monista tulevaisuuden kannalta merkittävistä asioista. On nimittäin erittäin tärkeää, että nuorille taataan mahdollisimman hyvät edellytykset päästä koulun päättymisen jälkeen jatko-opintoihin tai kiinni työelämään. Tämä tapahtuukin erityisen hyvin nuorten palkkatukimallin jatkamisella sekä panostuksella nuorten työpajatoimintaan sekä etsivään nuorisotyöhön. Nuorten pitäminen mukana työmarkkinoilla on erityisen tärkeää varsinkin nyt, kun työvoiman kysyntä on elpymässä. Olenkin iloinen siitä tiedosta, että nuorten, alle 25-vuotiaiden työttömyys on kääntynyt kesäkuun jälkeen laskuun. Kuten aamulla pääministeri Kiviniemi täällä kertoi, alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden määrä oli 1 104 henkilöä vähemmän kuin viime vuonna. Meidän kaikkien on tehtävä parhaamme, etteivät nuoret syrjäydy vaan pääsevät mahdollisimman nopeasti koulun ja opiskelujen jälkeen kiinni työelämään.

Arvoisa rouva puhemies! Muutama sana sisäiseen turvallisuuteen liittyvistä huomioista. Poliisitoimen menoihin on osoitettu budjetissa 689 miljoonaa euroa. Tässä summassa on muutaman miljoonan euron lasku aiempaan. Viime vuonna kiittelin puheessani hallitusta niistä määrätietoisista toimenpiteistä, jotka mahdollistivat tuolloin työttömänä olleiden poliisien työllistämisen. Tänään kentältä saamieni viestien perusteella tilanne ensi vuoden osalta ei ole aivan yhtä valoisa. Parhaillaan poliisilaitoksissa pyritään saamaan aikaan mahdollisimman paljon säästöjä, jotta ensi vuodelle syntyisi nykyistä näkymää paremmat toimintaedellytykset. Käsitykseni mukaan tilanne johtuu osin siitä, että nuo viime ja tänä vuonna käytössä olleet työttömien poliisien palkkaamiseen osoitetut palkkarahat ovat nyt pois poliisitoimen menoarviosta. Tämä saa aikaan sen, että nuorten poliisimiesten työsopimuksia jouduttaneen katkaisemaan ja heidän tulevaisuudensuunnitelmansa menevät jälleen kerran uusiksi. Lisämäärärahan tarve lienee ilmeinen.

Määrärahan puute tulee vaikuttamaan myös muilta osin poliisitoimeen. Lähes kaikissa valtakunnallisissa poliisiyksiköissä ja poliisilaitoksissa ollaan toimintojen supistamisen edessä. Monen poliisipäällikön kysymys kuuluukin: mistä vähennetään, mikä on vähennys, jonka yhteiskunta kestää ja ennen kaikkea minkä yhteiskunta hyväksyy? Esimerkiksi monissa poliisilaitoksissa ajoneuvokaluston kunto on jo niin kehno, että kyse on jopa poliisien työturvallisuudesta.

Poliisilaitosten niukkaa taloutta ei helpota mitenkään myöskään se, että oikeusministeriön puolella tehtävät lakiuudistukset — otan tässä vain esimerkkinä lain vankien kuljetuksista — aiheuttavat eräänlaisia piilomenoja. Äkkiseltään tuntuisi, ettei tällä lakiuudistuksella ole juurikaan vaikutuksia poliisin kuluihin, mutta kun pohditaan tutkintavankien joskus useidenkin päivien säilyttämistä poliisiasemalla sekä heidän vartioinnista ja kuljetuksista aiheutuvia kuluja, ollaankin tilanteessa, jossa menoja syntyykin yllättävän paljon. Kysymykseni kuuluukin: onko näihin lisäkustannuksiin varauduttu, ja ennen kaikkea, kumman ministeriön tulisi varautua?

Arvoisa rouva puhemies! Edellä oli hieman kriittistä palautetta, mutta samaan aikaan on kuitenkin ilolla huomioitava hallituksen panostus rikostorjuntaan, kuten naisiin ja lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan puuttumiseen sekä talousrikollisuuden ja harmaan talouden ennaltaehkäisyyn.

Aivan lopuksi ottaisin yhden asian vielä pelastustoimen puolelta. Pelastustoimen kannalta suurin tulevan budjettikauden muutos tulee olemaan pelastuslaki, joka tullee voimaan ensi vuonna ja tällöin sen toimeenpanoon tullaan ryhtymään. (Puhemies: 5 minuuttia!) Pidän erityisen tärkeänä sitä, että pelastustoimessa tullaan toteuttamaan pelastustoimen toimintakykyhankkeen ja selvitysmiehen linjauksia ja että niiden pääpaino tulee olemaan henkilöstön työkyvyn edistämisessä ja työssäjaksamisessa. Tähän liittyisi vahvasti myös ikääntyvien pelastajien selviytyminen näistä raskaista tehtävistä, mutta en tässä puheenvuorossa ajanpuutteen vuoksi siihen nyt sen kummemmin paneudu.

Aivan lopuksi, rouva puhemies, haluan todeta, että olisi todellakin paljon tärkeitä asioita ja kohteita, joihin voisin kiinnittää puheessani huomiota, mutta jätän sen pois. Lohduttaa kuitenkin se tieto, että aikaisempaan verrattuna täällä tullaan varmastikin pitämään yli 200 puheenvuoroa ja näihin kaikkiin varmasti otetaan kantaa tässä muutaman päivän aikana.

Eero Akaan-Penttilä /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin haluan vähän analysoida tätä sotaveteraanien kuntoutukseen liittyvää tilannetta Suomessa, ja jos aikaa jää, niin sen lisäksi puhun vähän kehysbudjetoinnista ja sen tarpeellisuudesta ja kehittämismahdollisuuksista.

Tässä koko sotaveteraanien kohderyhmässä on sotainvalideja budjettikirjan mukaan ensi vuonna runsaat 2 000, siis vain runsaat 2 000, sotaveteraaneja on runsaat 39 000. Ei ole iso väestöryhmä, päinvastoin erittäin pieni väestöryhmä. Eilen tämä väestöryhmä, jonka keski-ikä on 87 vuotta, Suomen veteraaniliittojen valtuuskunnan muodossa tuli meille tänne eduskuntaan kaikille eduskuntaryhmille jakamaan omaa muistiotaan, jossa he ilmoittivat hyvin ykskantaan, että hallituksen kuntoutusmäärärahaehdotus on pettymys veteraaneille. He olisivat tarvinneet 6 miljoonaa euroa lisää, kun tällä hetkellä heidän kuntoutukseensa kohdennetaan 34 miljoonaa. Jälleen pieni summa. Ja he totesivat myöskin, että esityksen toteuttamisella on kiire.

Kaikille eduskuntaryhmille on jaettu tämä kirjelmä. En voi sitä paljon enempää siteerata, mutta haluan vielä nostaa esille sen, että he puhuvat siellä jälleen kerran työkyvyttömyyshaitta-asteesta ja sen poistamisen tärkeydestä, josta tässä salissa on vuosien mittaan paljon puhuttu. Kaikkien eduskuntaryhmien edustajat ilmoittivat häpeävänsä sitä tilannetta, kun siellä kuunneltiin tämän valtuuskunnan tekstiä ja keskusteltiin tästä asiasta. Hallituspuolueiden edustajat valtiovarainvaliokunnassa ottivat erittäin positiivisen kannan, lupasivat hoitaa tämän asian, ja omassa puheenvuorossani, koska tulin sivusta, sanoin vaan, että toivottavasti tämä nyt edes jollain lailla hoidettaisiin loppuun. Hävettävä tilanne kerta kaikkiaan. Harvoin olen eduskunnassa tämmöisessä ollut.

Sitten toinen havainto. Helsingin Seudun Sotaveteraani -lehti viime viikolla numerossa 3/2010 kirjoittaa: "Liikuttavan yksimielistä on kansalaisten tuki ja suhtautuminen veteraaneihimme. - - Liikuttavan yksimielisiä ovat myös poliitikot ja muut päättäjät juhlapuheissaan, kuten tänäkin vuonna olemme voineet kuulla." On puhuttu erityisryhmistä, hyvinvoinnin pelastamisesta, kunniavelan maksamisesta ja kiitoksista. Kaikille meille tuttuja asioita. Ja toiminnanjohtaja Rauno Loukkola jatkaa vielä minusta hyvin terävästi ja viisaasti: "Mutta mihin katoaa yksimielisyys ja laaja tahtotila päättäjiltä siirryttäessä konkreettisiin tekoihin? Miksi ei olla enää liikuttavan yksimielisiä? Vieläkään, vuosien jälkeen, ei ole päästy vuosittaiseen kuntoutukseen." Siis vuosittaiseen kuntoutukseen, jonka pitäisi olla henkilökohtaisesti sorvattua kaikilla tämänikäisillä vanhuksilla. Ja hän jatkaa: "Kuntoutusmäärärahaa höylätään joka vuosi kohtuuttomasti, vaikka kaikki tunnustavat, että kuntoutuskustannukset kasvavat veteraanien kunnon heikentyessä. Vuosittainen palvelutarpeen arviointi, kotona selviytymistä tukevien palveluiden tuottaminen ja monet muut toimenpiteet odottavat." Siis odottavat lähes yhdeksänkymppistä suomalaista.

Hävetähän tässä pitää kunnolla, ja tämähän pitäisi jollain lailla järjestää. Näin sanovat kaikki, ja täällä selitetään, ettei valtiovaroissa pystytä tekemään sitä eikä tätä eikä tuota. Tämä on sivistymättömän valtion tapa hoitaa näitä asioita. Puhutaan yhdellä lailla, tässä kerrotaan, miten liikuttavan yksimielisiä me olemme, ja aivan toisenlaista puhetta sitten kuitenkin käytännössä, kun ei olla aivan itse henkilökohtaisesti vastuussa.

Arvoisa puhemies! Puhun näin voimakkaasti sen takia, että en kerta kaikkiaan voi hyväksyä tätä menettelytapaa enkä tiedä, miksi meillä ei kukaan tässä maassa pysty lyömään nyrkkiä pöytään niin, että veteraanikuntoutus olisi saatu oikeille raiteilleen.

Pidin tämän puheeni sen takia, että pääministeri tänään sanoi, miten voimme tehdä tehokkaammin asioita, miten pystymme takaamaan kansalaisille riittävät palvelut vähemmällä työvoimalla. Me pystymme tekemään sen semmoisella kehysbudjetoinnilla, joka on usean vuoden pituinen, jossa on selkeästi tarkasteltu ne toimenpiteet, mitä tarvitaan, ja silloin turvataan vaalikausien ylimenevä hyppelehtiminen väärällä tavalla ja saadaan tietyt asiat kuntoon. Olisin voinut puhua myöskin perustienpidosta, rataliikenteestä Pohjois-Pohjanmaalla, joka uhkaa katketa aivan näistä samoista syistä. Väylänpidossa on vaikeuksia, rautateillä on vaikeuksia. Meillä on paljon kehittämistä näissä asioissa, mutta saatettakoon nyt edes sotaveteraanien henkilökohtainen kuntoutus ajan tasalle.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen ed. Akaan-Penttilän kanssa tästä sotaveteraanien kuntoutusasiasta täsmälleen samaa mieltä. Minulle jäi sellainen vaikutelma silloin keväältä 2007, että pidettiin niin itsestäänselvänä tätä asiaa, että tässä ei lähetystöjä enää tarvita. Sen takia sitä ei kirjattukaan loppujen lopuksi valtiovarainministeriölle viestiksi, että tämä asia on nyt niitattu pöytään ja se ei siitä liikahda mihinkään. Mutta tämä on hyvä vinkki, että olkoon hallitusneuvotteluissa ensi keväänä kuka tahansa, niin pitää tämän mielessä ja hoitaa tämän nyt sitovalla tavalla hallitusohjelmaan. Olihan siellä biokaasuunkin 5 miljoonaa euroa, joten ennakkotapaus on siitä, että asioita kirjataan.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä vastauspuheenvuoroni on ed. Hakolalle. Toivottavasti hän kuuntelee tuolla huoneessaan.

Hän vuodatti huolta poliisien resursseista. Hän on aivan oikeassa. Edellisellä vaalikaudella silloisella ministeri Rajamäellä oli suunnitelma kihlakuntajaoksi, mutta kun vaalikausi vaihtui, niin ministeri Holmlund muutti sitä ratkaisevasti. Tällä hetkellä nämä kihlakunnat ainakin osassa maata ovat aivan liian suuret. Poliiseilla menee runsaasti toiminta-aikaa asiakkaitten kuljetukseen jopa satoja kilometrejä. Voi olla, että poliisipartion kokoaminen tarkoittaa sitä, että toisella paikkakunnalla odotetaan toista partion miestä muutama tunti, esimerkiksi omassa maakunnassani, ja sitten vasta päästään eteenpäin. Eli poliisien työ menee (Puhemies: Minuutti!) toisarvoiseen, ja aika menee siihen.

Matti Kauppila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Minusta tämä tuottavuusajattelu tänä päivänä on mennyt julkisella sektorilla aika lailla hakoteille siinä mielessä, että se koetaan vaan pelkkänä säästönä. Olipa kysymys sitten sosiaali- ja terveysalasta, poliisien määrästä ja niitten palveluista, niin nyt ainoa mittari on kumminkin se raha. Siinä ei pohdita sitä, mikä on se palvelujen taso, laatu taikka saatavuus. Elikkä tänä päivänä ihmiset joutuvat etsimään niitä palveluja paljon enemmän kuin tässä, sanotaanko, hyvinä aikoina ja hyvinvointivaltioaikoina.

Juha Mieto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Akaan-Penttilä oli aivan oikeassa. Melkein pitää hiljasella äänellä toreta, että tässä salissa on istuttu sotien jäläkihin kymmeniä vuosia. Aina on veteraania kunniootettu puheella. Teot on jääny tekemätä. Totta kai heitä on autettu, mutta pitää muistaa se, että ne kuitenki lunasti meille itsenäisyyden. Alakaa olla viimeinen hetki. Niitä alakaa olla niin paljon vähän, että kohta jo hävettää se, että nämä jäljellä olevat, niitä kohorellahan kuitenkin vielä näin heikosti. Kyllä luulis, jotta meirän isänmaan velvollisuus olis pistää tämä loppuaika, mitä heillä on vielä aikaa jäljellä, täytäntöön. Kun täällä nyt ainakin näissä puheissa tuntuu, että se on kaikkien yksimielinen käsitys, niin ihimetyttää, jotta (Puhemies: Minuutti!) viittitähän näin kauan vatkata.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Akaan-Penttilä kysyi, eikö löydy ketään lyömään nyrkkiä pöytään. Eduskuntakin voi sen tietysti tehdä. Veteraanijärjestöjen mukaan kuntoutusmääräraha on ollut tänäkin vuonna riittämätön ja loppui 150 kunnassa kesken vuotta. Eli 6 miljoonasta eurosta on siinä kysymys. Nyt tulee ensi vuoden talousarvioon kuitenkin 2,3 miljoonaa euroa veteraanien kotihoitomalliin elikkä kotiin tuotavaan hoitoon uusi määräraha, joka on erittäin tarpeellinen, ja ottaen huomioon veteraanien iän se myös tämänhetkiseen tilanteeseen osuu. Mutta se on totta, että kaikille tätä kuntoutusmäärärahaa ei nyt sitten riittävästi kuitenkaan ole. Tässä on myös eduskunnassa mahdollisuus asiaan vielä ennen budjetin hyväksymistä vaikuttaa.

Sinällänsä on kyllä pakko todeta, että valtaosaltaan Suomessa veteraanien asiat ovat varsin hyvällä tolalla, ettei nyt ihan niin pidä sanoa, että Suomessa veteraaniasioita on hoidettu kokonaisuudessaan huonosti.

Eero Akaan-Penttilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Itse asiassa voisi kyllä sanoa niin, että siihen nähden, miten paljon on puhuttu, on kyllä hoidettu huonosti, koska puheisiin ei ole vastattu. Kohderyhmä on siis noin runsaat 40 000. Budjetti on noin 50 miljoonaa. Paljon on yhteistyöongelmia paikallisesti kuntien ja järjestöjen välillä. Siellä olisi parantamisen varaa. Mutta silti puuttuu semmoinen yksilökohtainen ajattelu. Näin korkeassa iässä olevien henkilöiden kuntoutus- ja palvelusuunnitelmat pitäisi osata sorvata henkilökohtaisesti. Meidän kansassamme ei ole tämmöistä kykyä tai halua tai voimaa, ja minusta, jos eivät nämä rahalliset ja muut organisatoriset puolet järjesty kuntoon, niin lopetettakoon ainakin puheet. Se on jokaisen helppo tehdä. Tässä on turha käyttää korulauseita, jos kaikki muu on organisaatiossa syynä, ettei varsinaiseen kohderyhmään oikein voida sitten vaikuttaa niin kuin heidän tarpeensa vaatisivat.

Sari Palm /kd:

Arvoisa puhemies! Tässä viisiminuuttisessa nostan esiin kolme tärkeää pointtia, jotka tulevat esiin kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetin esityksissä, ne ovat itselleni erityisen tärkeitä, ja sitten muutamia sellaisia irtoasioita, joita on nyt tässä budjettikirjaa selatessa ja asioihin paneutuessa noussut esiin, ikään kuin kysymykseksi. Tosin nyt ei ole ministereitä, mutta ehkä se tieto pöytäkirjasta sinne kulkee.

Ensimmäinen merkittävä asia, joka tästä budjetista jäi uupumaan ja joka olisi ollut tilannetta tämän taantuman jälkeen korjaava, on opintotuen sitominen indeksiin jo ensi vuonna. Nyt opintotuki jäi etuisuuksista indeksisidonnaisuuden ulkopuolelle. Monia muita perustoimeentulon etuuksia on joko sidottu tai on sovittu sitomisesta ja niitä on tulossa, mutta opintotuki ei ole vielä sidottuna. Valmistumisen nopeuttamiseksi näen, että olisi ollut tarpeen toimia tässä vikkelästi. Työryhmä, joka on selvittänyt asiaa, on esittänyt indeksisidonnaisuutta. Ihmettelen hiukan, että hallitus virittelee työryhmiä, jos se ei sitten kuuntele työryhmien viisautta.

Toinen asia, jolle meidän tulisi kansakuntana kiireen vilkkaa tehdä jotakin, on masentuneet nuoret, jotka jäävät työelämän ulkopuolelle. Ensinnäkin tietysti masennuksen hoidon kannalta mielenterveyspalveluiden hoitotakuu on uudistettava ja sen toimimiseen on kiinnitettävä huomiota, ja toisaalta matalan kynnyksen paikkoja on lisättävä. Mutta toinen näkökulma, joka tähän liittyy, on tämä voimakas nuorten eläköityminen, jossa erityisesti eläkkeelle jäämisen syitä ovat mielenterveyspuolen ongelmat ja masentuneisuus. Tämä on kustannuksiltaan meillä semmoinen, että aina kun me puhumme työuran pidentämisestä, meidän tulisi muistaa se, että tällä hetkellä 16—34-vuotiaitten työpanoksen menetys on heidän koko työurallaan mitattuna yli 6 miljardin luokkaa. Sitä voi sitten vertailla, että jos siihen ennakoivasti pantaisiin panoksia, mitä hyötyä se meille toisi.

Kolmas sellainen lempilapsi, josta en voi olla ihan ohimennen tässä huomauttamatta, on meidän väylästön ylläpito. Vaikka siellä on hyviä asioita, muun muassa Haminan ohitustie, ratoihin oikeita kohdennuksia, niin edelleen meillä kansakunnan omaisuutta tärvätään sillä, että me emme hoida sitä riittävällä panostuksella.

Sitten muutama ihan yksityiskohta.

Vuosi sitten useampi Steten puhemiehistön jäsen nosti esiin täällä salissa Steten valtionavun, joka on siis ulkoministeriön alainen avustus, ja se korjattiin sitten eduskuntakäsittelyn yhteydessä 110 000 euroon. Nyt taas se esitys on samanlainen karsittu. Siellä on Atlantti-Seuralle siirretty rahaa useammaltakin ulkoministeriön alla toimivalta järjestöltä, ja punakynä on käynyt niin, että toiminta halvaantuu, kuten Stetessä tulee käymään, jos tämä punakynäluku jää jäljelle.

Sitten viimeisenä asiana herätän tähän verotukseen liittyvän yksityiskohta-asian kysymyksenä. Kun nyt maakaasun hinta nousee voimakkaasti, onko otettu huomioon, että erityisesti Kaakkois-Suomessa tähän liittyy semmoinen oma spesialiteetti? Meillä on siellä Valtion viljavaraston aikaisia Suomen Viljavan suurtehokuivureita, jotka hoitavat ja kuivaavat noin 7 000 peltohehtaarin alalta viljat, ja nämä kuivurit toimivat maakaasulla. Nyt herää kysymys, onko tälle maakaasulle tulossa sama energiaveron palautuskohtelu kuin maatalouteen muuten kohdistuu näiden eri polttoaineiden osalta.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä en missään nimessä hyväksy sitä, että opintotuki sidottaisiin indeksiin. Tiedän, että olen kyllä vastarannan kiiski omassa eduskuntaryhmässänikin. Näin sen takia, että ottakoot lainaa. Lainoilla tässä on itse kukin joutunut itsensä elättämään silloin, kun on opiskellut, ja työllä, tehnyt töitä, puolipäivätöitä, ja opiskellut ja ottanut lainaa. Ei ollut opintotukea 1960-luvulla. Minä en hyväksy tällaista. Opiskelijoilla on erittäin hyvä tuki verrattuna esimerkiksi Hollannissa opiskeleviin. Meillä ei ole minkäänlaisia lukukausimaksuja, Hollannissa on. Meillä on lähes ilmainen ruoka opiskelijoilla, lähes puoli-ilmainen matkustusoikeus. Kyllä sitä voisi ottaa lainaakin. Lainalla tässä on pitänyt monen köyhän opiskella aikanaan, ja opiskelevat vieläkin, mutta minä en kyllä pidä siitä, että hyväosaisten perheitten lapsia tuetaan koko ajan. Suuri osahan näistä opiskelijoista on hyväosaisista perheistä.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Seppo Kääriäinen.

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Maailma muuttuu, ed. Ukkola. Kyllä sinivihreällä hallituksella on selkeä ja hyvä tavoite, joka on vahvasti kokoomuksen kanta, että perusturvaetuudet, kuten myös opintotuki, on syytä sitoa indeksiin. Itse olin Sylin sosiaalipoliittisena vastaavana vuonna 1993, kun opintotukea korotettiin, ja en silloin olisi uskonut, että menee 16 vuotta, ennen kuin seuraava korotus tulee. Itse olin opetusministerinä, vielä Paavo Väyrynen samassa hallituksessa, silloin jo olisi pitänyt ymmärtää opintotuki sitoa indeksiin. Mielestäni se on tärkeä tavoite, mutta vieläkin tärkeämpää on uudistaa opintotuki sellaiseksi, että se kannustaa ripeään opiskeluun, täysipäiväiseen opiskeluun, ja lainaa pitää tänä päivänäkin todellakin ottaa. Surullista on, jos ajatellaan, että korkeakoulut ovat vain hyväosaisille. Jokaisella suomalaisella pitää olla tasavertainen mahdollisuus opiskella. Siksi on opintotuki.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hämmentävää, miten suomalaisessa yhteiskunnassa jätettäisiin yksi tällainen etuus sitomatta indeksiin. Kun olemme nyt kokoomuksen johdolla saaneet lapsilisät sidottua indeksiin, kaikki muut on sidottu indeksiin ensi vuoden alusta alkaen, niin miksi jättäisimme, ed. Ukkola, opiskelijat selkeästi huonompaan asemaan? Uskallan sanoa, että vaikka ed. Ukkola onkin puoluekaverini kokoomuksesta, hänen näkemyksensä eivät edusta kokoomuksen yleistä näkemystä. Kokoomuksen yleinen näkemys on se, että me haluamme, niin kuin olemme lausunnossamme opintotuen uudistamisesta lausuneet, että opintotuki uudistetaan rakenteellisesti niin, että täysipäiväinen opiskelu, määrätietoinen opiskelu on mahdollista. Me olemme lausuneet, että myös opintotuki tulee sitoa indeksiin, ja me tulemme nostamaan sen ensi keväänä vahvasti esille. Uskon ja toivon, että kun kokoomus toivottavasti (Puhemies: Minuutti!) hallituksessa jatkaa, niin onnistumme tämänkin tavoitteen ensi hallituskauden alussa hoitamaan kuntoon.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä kyllä sanoin, että tämä ei edusta kokoomuksen kantaa eikä eduskuntaryhmän kantaa, mutta minulla on nyt oma kantani tässä asiassa ja sillä siisti. Minä saan olla sitä mieltä, mitä minä haluan, koska minä tiedän tasan tarkkaan, että ihmiset opiskelevat työnsä ohella muutamassa vuodessa maisteriksi ilman opintotukea. Minulla on mies, joka on opiskellut mainoskatkolla maisteriksi eikä ole saanut opintotukea. Jari Korkki muistaakseni sanoi, että hän opiskeli kaiken sen ajan, mikä on ollut edellytyksenä opintotukeen, mutta hän ei voinut ottaa opintotukea, koska hän oli töissä. Onneksi hän oli töissä. Nämä opiskelijat, jotka opiskelevat, ovat tulevia hyväosaisia. Kyllä heillä on varaa maksaa siinä opintolainaa, kun on asuntolainaakin varaa maksaa.

Asuntoministeri Vapaavuoren toimialan talousarvioehdotus

Ensimmäinen varapuhemies:

Nyt menemme aikataulun mukaisesti seuraavaan ministeripuheenvuoroon. Ministeri Vapaavuorella on 5 minuutin puheenvuoro, enintään, jonka jälkeen käydään sitten vajaan puolen tunnin mittainen debatti, jos aihetta on. — Ministeri Vapaavuori, olkaa hyvä!

Asuntoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Ensin muutama sana asuntotuotannosta ja sen jälkeen sektorini energia- ja ilmastokysymyksistä.

Suomessa rakennettiin koko 2000-luvun alun ajan, sekä edellisen hallituksen että tämän hallituksen alkutaipaleella, vuodessa noin 4 000 valtion tukemaa asuntoa. Kun koko asuntotuotanto, koko rakennusala ajautui osana yhteiskuntaa kansainväliseen talouskriisiin ja kun vapaarahoitteinen asuntotuotanto käytännöllisesti katsoen romahti kertaheitolla, onnistuimme elvytystoimin nostamaan tämän valtion tukeman asuntotuotannon siten, että viime vuonna aloitettiin noin 14 000 asuntoa ja tänäkin vuonna noin 10 000 asuntoa. Tältä osin elvytys oli erinomaisen onnistunut ja mahdollisti sen, ettei rakennusalalla sitten kuitenkaan sen suurempia vaurioita syntynyt kuin nyt syntyi.

Elvytystoimenpiteet olivat määräaikaisia ja ne tulevat loppumaan tämän vuoden lopussa. Kaikki kolme keskeistä elvytystoimenpidettämme, laajennettu käynnistysavustus, niin sanottu välimallin lainsäädäntö ja suhdanneluontoinen korjausavustus, päättyvät tämän vuoden lopussa. Tämä tulee väistämättä johtamaan muun muassa siihen, että valtion tukema asuntotuotanto putoaa lähemmäksi normaalivuosia. Olemme ensi vuoden budjetissa varanneet valtuuksia 6 500 asunnolle, mikä perustuu semmoiseen näkemykseen ja toiveeseen, että ei pudottaisi ihan niin alas kuin ennen talouskriisiä eli sinne 4 000:een.

Kokonaistuotannon osalta tilanne näyttää kuitenkin hyvältä, eli näyttää siltä, että vapaarahoitteinen asuntotuotanto on aidosti vilkastumassa ja että se vilkastuu enemmän kuin valtion tukema asuntotuotanto vähenee, joten tulemme lähivuosina pääsemään, tänäkin vuonna ehkä, jopa noin 30 000 asuntoon.

Tämän ohella budjetissa on asuntotuotantoon liittyen perinteisesti eduskuntaa paljon keskusteluttanut niin sanottu erityisryhmien investointiavustus, jota ollaan tämän vaalikauden aikana onnistuttu nostamaan — ja siitä kiitos eduskunnalle hyvästä yhteistyöstä — 45 miljoonasta aina 110 miljoonaan saakka. Sama 110 miljoonaa on varattu ensi vuoden budjettiin. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että tulemme onnistumaan pitkäaikaisasunnottomuuden puolittamistavoitteessamme tällä vaalikaudella, ja sen lisäksi tulemme olennaisesti parantamaan muun muassa kehitysvammaisten asunto-oloja.

Energia- ja ilmastopuolella haluan nostaa esille kolme kysymystä. Kun hallituksen yleisten energialinjausten ja niihin liittyvän syöttötariffin kautta taloudelliset esteet tuulivoimatuotannon ripeälle edistämiselle tulevat poistumaan, niin meillä on riski siitä, että sen tilalle tulee kaavoituksellisia ongelmia, että yksinkertaisesti kaavoitus- ja lupakäytäntö ei pysy perässä. Tähän liittyen eilen itse asiassa oli eduskunnan lähetekeskustelussa maankäyttö- ja rakennuslain muutos, jolla jonkun verran nopeutetaan prosessia. Vielä tätäkin tärkeämpänä pidämme sitä, että maakunnat, jotka maakuntakaavoituksessa asiaa käsittelevät, ja kunnat lähinnä yleiskaavoituksessaan tekevät sen kunnolla ja huolella. Tähän liittyen olemme saaneet aivan uutena määrärahana ensi vuoden budjettiin 1,5 miljoonan määrärahan, jolla avustetaan maakuntien liittoja ja kuntia tuulivoimakaavoituksessa. Tämä on erittäin tärkeätä koko harjoituksen kannalta, koska uskon, että eduskunta on tästä varsin yksimielinen. Hyvin lämpimästi kannatamme tuulivoiman lisärakentamista, mutta samaan aikaan pitää olla tarkkana siitä, ettei sitä sijoiteta vääriin paikkoihin. Yksikin aidosti väärään paikkaan, ympäristöllisesti tai maisemallisesti huonosti sijoitettu tuulivoimala voi kääntyä itse asiassa koko harjoitusta vastaan.

Osana hallituksen pyrkimyksiä lisätä uusiutuvan energian käyttöä olennaisesti ja saavuttaa ne tavoitteet, mitkä muun muassa EU on meille asettanut, olemme sopineet, että lämpöpumppujen osalta tavoite vuodelle 2020 on peräti 8 terawattituntia, ja myös pellettilämmityksen pitää olennaisesti lisääntyä. Tähän liittyen ensi vuoden budjetissa on 30 miljoonan määräraha, jolla siis tuetaan lämmitystapamuutoksia, joissa siirrytään olemassa olevassa kannassa joko sähkölämmityksestä tai öljylämmityksestä järjestelmään, jossa päälämmitysmuoto on itse asiassa mikä tahansa uusiutuva energialähde, lähinnä kuitenkin maalämpö tai pellettilämmitys. Halusin tässä korostaa sitä, että emme tue tätä siirtymistä tilanteessa, jossa siirryttäisiin kaukolämmöstä, vaan ainoastaan, kun siirrytään suorasta sähkölämmityksestä tai öljylämmityksestä.

Arvoisa puhemies! Viimeinen asia, joka ei suoraan näy tässä budjetissa mutta jonka haluan erikseen mainita, on se, että vielä tämän vuoden puolella tulemme antamaan uudet rakennusten energiatehokkuutta koskevat määräykset, joissa siirrytään kokonaan uuteen kokonaisenergiatarkasteluun ja kiristetään määräyksiä edelleen 20 prosentilla.

Ensimmäinen varapuhemies:

Käydään tämän viisiminuuttisen jälkeen lyhyehköön debattiin.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Vapaavuorta voi kiittää siitä, että myös ihan hyödyllisiä lakeja on hallituksen esityksinä tullut, samoin kuin hänen yleistä suhtautumistaan kaavoitukseen ja sen merkittävyyteen.

Mutta tuosta yleiskaavasta ja siitä, että sen säätäminen antaisi ikään kuin sen pohjan tuulivoiman sijoittumiselle, ettei tarvita erikseen sitten muuta kaavoitusta. Onko se teidän mielestänne riittävä?

Toinen kysymys, johonka ehkä teillä on tietoa jo vastata: Kuinka hyvin maakuntakaavat tällä hetkellä todella pystyvät osoittamaan tuulivoimalle sopivat paikat? Miten hyvin tämä on Suomessa onnistunut?

Esko Ahonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On ilo, että nykyhallitus on panostanut valtavan paljon tämän laman torjuntaan rakennuspuolella. Ministeri tuossa totesi, että korjausavustuksia on budjetoitu sekä näitä myöntämisvaltuuksia erityisryhmien asuntotuotantoon. Se on ollut todella merkittävää, vielä kun tiedetään, mikä kuntien talous on tällä hetkellä. Se helpottaa kuntien taloutta siltä osin. Se on historiallista siinä mielessä, että koskaan Suomen historiassa ei ole rakennuspuolella laman aikana lähdetty turvaamaan työpaikkoja, mitä Vanhasen/Kiviniemen hallitus on tehnyt.

Mutta meillä on tietyllä osa-alueella tällä hetkellä havaittavissa puutetta eli lähinnä suunnittelupuolella. Kun on käyty ministerin kanssa keskusteluja rakennusarkkitehtikoulutuksen uudelleen käynnistämisestä, niin olisi ihan mukava kuulla, missä vaiheessa tuo asia on menossa.

Tapani Mäkinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Vapaavuori on taas budjettiin saanut erinomaisen hyviä energiatehokkuutta parantavia ja toisaalta ilmastonmuutosta hillitseviä määrärahaesityksiä. Mutta kuitenkin nostaisin esille muutaman asian, jotka eivät nyt suoraan näihin olemassa oleviin euroihin liity mutta ovat asioita, jotka ovat tärkeitä.

Toinen on kaukolämpö ja kaukolämpö niin päin, että nyt energiaveroratkaisut suurissa suomalaisissa kaupungeissa eivät välttämättä tue kaukolämmössä pysymistä, tai on olemassa riski siinä suhteessa, että siirrytään pois kaukolämmöstä. Maankäyttö- ja rakennuslaki toisaalta antaa siihen tänä päivänä mahdollisuuden, ettei tarvitse edes kaukolämpöön edes liittyä edellyttäen, että ottaa jonkin uusiutuvan energiamuodon käyttöön. Miten kaukolämpöä ollaan asuntoministerin toimesta pelastamassa?

Toinen, julkinen rakentaminen — en tiedä, miten se nyt liittyy, mutta energiatehokkuuden ja järkevän ja tehokkaan käytön kannalta liittyy — miten julkinen rakentaminen otetaan siten käyttöön, että kunnat tehokkaasti käyttävät omistamiaan kiinteistöjä niin, että (Puhemies: Minuutti!) päiväkodissa valot eivät syty aamulla 7:ltä ja sammu kello 17, vaan että ne olisivat 24 tuntia 7 vuorokautta käytössä, kaikessa julkisessa rakentamisessa.

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tavoitteena on, että Helsingin seudulla yhdyskuntarakennetta eheytetään ja tukeudutaan erityisesti raideliikenteeseen. Samoin tavoitteena on edistää maakäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista. Tällä hetkellä Kuuma-kunnat ja Lahden seutu ovat huolissaan aikeista vähentää Z-junan vuoroja Helsinki—Lahti-välillä.

Arvoisa ministeri, eikö olisi kohtuullista olettaa, että kunnilla olisi varmuus siitä, että raideliikenne pysyy ja kehittyy etenkin silloin, kun matkustajamäärät ovat kasvussa? Miksi asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen on niin vaikeaa?

Johanna Sumuvuori /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yksi erityinen asia, mistä haluaisin antaa kiitosta ministeri Vapaavuorelle ja hallitukselle, on pitkäaikaisasunnottomuuden tosiasiallinen kääntyminen laskuun. Tätä hallituksen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa on toteutettu menestyksekkäästi, ja asuntolapaikkoja on tosiaankin saatu lisää.

Mutta erityisesti nyt viime aikoina, viime vuonna, nuorten asunnottomuudessa, tämmöisessä lyhytaikaisessa asunnottomuudessa, on tapahtunut käänne huonompaan suuntaan. Viime vuonna eli vuonna 2009 alle 25-vuotiaista oli noin 1 500 vailla asuntoa, ja tietysti, jos ei tehdä nopeasti jotain tilanteelle, näistä nuorista voi tulla tulevaisuuden pitkäaikaisasunnottomia.

Osana tätä hallituksen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa on myös tämmöinen nuorten kansallisen tuetun asumisen hanke. Olisinkin kysynyt, onko sen puitteissa mahdollista tehdä vielä tällä hallituskaudella joitain lisätoimenpiteitä, että tämä nuorten asunnottomuus ei pääse riistäytymään käsistä.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Rakentamisen laatu puhuttaa meitä aina, ja siinä on suuria ongelmia. Taitaa olla niin, että tämäkin eduskunnan päärakennus vuonna 1931 valmistuneena on paremmassa kunnossa kuin nuo meidän sivurakennuksemme.

Kysymys on suuresta yhteiskunnallisesta ongelmasta, joka maksaa paljon, esimerkiksi homevauriot ja kaikki tämän tapaiset. Eli miten pystytään rakennusvalvontaa ja rakentamisen laatua parantamaan? Kiinassa on aika ravakka systeemi, missä rakentajalla on vastuu, ja hänet viedään lopuksi seinää vasten, jos filunkia on pelattu. Mutta mitkä ovat niitä sanktioita, joita voidaan meillä tuoda tähän järjestelmään ihan oikeasti?

Ed. Reijonen sai aikaan hyvin viime vaalikaudella sen, että Suomessa aloitettiin uudelleen rakennusmestarikoulutus. Toivottavasti se tuo sitä valvontaa ja parantaa laatua, mutta tässä on eräs asia, johon kyllä toivon, että ministeri ja hallitus kokonaisuudessaan kiinnittää huomiota.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Vapaavuori ansaitsee kiitosta toimista. Olemme onnistuneet erityisen hyvin elvytystoimissa, ja tuo rakentaminen, niin uudisrakentaminen kuin korjausrakentaminen, on onnistunut erittäin hyvin.

Mutta yksi sellainen asia, joka on syytä nostaa esille, on rakentamisen laatu. Onko teillä, arvoisa ministeri, tietoa nyt siitä, miten laatu toteutuu tässä elvytysrakentamisessa, johon taloyhtiöt varsin kiireellä lähtivät? Niillä oli vain 11 kuukautta aikaa tehdä suunnitelmat, järjestää kilpailutukset ja päättää asioista ja jopa toteuttaa niitä hankkeita. Itse tunnen yhden talon, jossa 2007 oli tehty putkiremontti ja 2009 tehtiin samoin, sen takia, että 2007 oli tehty huonosti, ja 2010 se aloitetaan jälleen, kun 2009 tehtiin huonosti. Eli kyllä valvontaa näihin täytyisi saada lisää. Kysyisinkin: Millä tavalla te arvoisana ministerinä voisitte (Puhemies: Minuutti!) tähän asiaan kiinnittää erityistä huomiota?

Risto Kuisma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minulla on ollut 30 vuotta kesämökki tuolla Virolahdella meren rannalla. Siellä nykyisin suurin tyytymättömyyden ja pelon aihe on tuulivoima. Kaikki vastustavat sitä henkeen ja vereen. Haminaanhan on Googlen toivomuksesta tehty kolme myllyä. Nekin saivat aikaan suuren vastalauseen paikallistasolla, vaikka se nyt ei ilmeisesti johtanut kuin joihinkin ... No, loppujen lopuksi ne satamaan sijoitettiin, neljä myllyä kaupunkiin, koska asukkaat muualla vastustivat niitä niin jyrkästi.

Itse koko massiivinen tuulivoima voidaan asettaa kysymyksenalaiseksi. Se on liian kallista verorahojen kannalta ja liian kallista luonnonkin kannalta, jos otetaan ne luonnonvarat huomioon, mitä niiden massiivisten tornien rakentamiseen menee. Se on ihan hyvä, että tätä kaavoitusta selvitetään. Mutta samalla tavalla kuin ed. Tiusanen sanoi, minusta ei missään tapauksessa yleiskaavamenettely eikä vähempi menettely, mikä nyt on käytössä, voi olla oikea tapa antaa (Puhemies: Minuutti!) näitä tuulivoiman sijoituslupia.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! On ollut eräitä laskelmia näkyvissä, että vuokra-asuntoja tulee lähivuosina siirtymään varsin huomattavasti pois vuokra-asuntokäytöstä, koska ne vapautuvat näistä rajoituksista. Kysynkin ministeriltä: Onko mitään toimia suunniteltu tehtäväksi, jotta vuokra-asuntokanta ei pääsisi romahtamaan, koska asuntoja vapautuu näistä rajoituksista ja ne siirtyvät mahdollisesti omistusasunnoiksi ja sitä kautta vuokra-asuntojen määrä tulee laskemaan?

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Rakennusalahan on siitä jännittävä ala, että valtio subventoi sitä hyvin mielenkiintoisella tavalla, sillä, että se laiminlyö valvonnan ja siellä saa kuutamourakoida ja hoitaa asioita ihan mitenkä tahansa yhteiskunnallisista velvoitteista välittämättä, ja sitten yhtäkkiä se talo vaan ilmestyy sinne arvioitavaksi, eikä kukaan ole huolissaan ollenkaan, että mitenkähän se temppu tehtiin. Onko ministeriössä laskettu, paljonko tämä subventio on? Se saattaa olla muuten aika paljon.

Sitten toinen kysymys liittyy siihen, että jos sattuisi nyt käymään sillä tavalla, että tämä finanssi- ja talouskriisi äityy vielä uuteen monttuun, niin kuin tuolla kansainvälisesti on vähän ennakoitu, niin minkälainen valmius on sellaisiin spurtteihin näissä uudisrakennuksissa ja remonttirakentamisissa ministeriöllä ja tällä koko elinkeinohaaralla (Puhemies: Minuutti!) kuin mitä nyt on toteutunut.

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Rakentamisen kansantaloudelliset vaikutukset ovat mittavia, ja monelle perheelle se on elämän tärkein ratkaisu, kun tekee päätöksen ostaa asunnon. Täällä on korostettu valvonnan ja laadun merkitystä. Korostaisin kuitenkin sitä, että laatu on monen osatekijän summa ja siinä pelkällä valvonnalla emme pääse lopputulokseen. Siihen vaikuttavat jopa kaavoitus, suunnittelu, toteutus, valvonta ja myöskin se hoito, se huolto sen jälkeen. Me olemme asuntoministerin kanssa hieman lehtipalstoilla käyneet kesän mittaan keskustelua siitä, pitäisikö näitä sanktioita kiristää. Asuntoministeri on nostanut esille sen, että sakkokäytäntö voisi olla hyvä. En minä sitä nyt jyrkästi kiellä, mutta jo tällä hetkellähän, jos todetaan, että on rikkonut voimassa olevia lakeja, siitä voi aina haastaa raastupaan ja sitä kautta saada sanktioita, asuntokauppalaissa on kymmenen vuoden vastuut jne. Kyllä meillä on olemassa jo elementtejä, (Puhemies: Minuutti!) joilla me saamme nämä asiat kuntoon, mutta varmaan sitä keskustelua kannattaa käydä, miten päästäisiin vielä parempaan lopputulokseen.

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Home- ja kosteusvauriot ovat lähestulkoon kansallinen katastrofi. Tässä kun itsekin kävelin uudelta puolelta tänne vanhalle puolelle, niin ei voinut välttyä ajatukselta, että hometta on tässäkin talossa. Ongelma ei ole vain se, että vanhat rakennukset ovat homeessa, vaan entistä enemmän vastavalmistuneet talot ovat homeessa. (Ed. Skinnari: Täällä on homekorvia!) On erittäin tärkeää, että tämä asia saadaan kuriin. Pidän hyvänä, että valtakunnallista Kosteus- ja hometalkoot -toimenpideohjelmaa jatketaan.

Halusinkin tässä kysyä, kun rakentamisen laatu on noussut esiin: Millä tavalla niissä rakentamissäännöksissä, joissa taistellaan ilmastonmuutosta vastaan — halutaan rakentaa energiatehokkaampaa taloa ja julkista rakennusta — huomioidaan se, että nämä homeongelmat vältetään? Ja kysyisin vielä: Mitä ministeri Vapaavuori on yhdessä muiden ministereiden kanssa tehnyt valtakunnan tasolla, että saataisiin sellaiset säädökset ja ohjeet, että homeasiat otetaan vakavasti? Esimerkiksi oma kotikaupunkini sai juuri (Puhemies: Minuutti!) oikeusasiamieheltä huomautuksen, kun emme olleet ottaneet vakavasti sairastunutta opettajaa, joka oli homeasioista sairastunut. Toivon, että tähän saisin vastauksen, kun tiedän, että tässä olette erinomaisesti toiminut, ministeri Vapaavuori.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomella velkaantumisen ohella todellakin on nämä hometalot muun muassa kunnallistaloudessa yksi riippakivi, joka tulee haittaamaan kuntien tulevaisuutta. Viime kaudella käytiin asuntokauppalain yhteydessä talousvaliokunnassa läpi sitä, miten voi olla mahdollista, että Suomessa pystytään tekemään kymmeniksi vuosiksi laivoja seilaamaan tuonne valtamerille, missä on erilaisia ilmoja, mutta ei pystytä kovalle maalle tekemään taloa, joka ei homehtuisi. (Ed. Kuisma: Sata vuotta sitten pystyttiin!) Tässä suhteessa pitäisi ottaa kyllä oppia laivanrakentamisesta ennen kuin sekin on täältä Suomesta hävinnyt.

Toinen asia on sitten se, että kun tämä uusiutuva energia tulee, niin kuin ministeri sanoi, niin nyt kuitenkin, kun vanhat talot tehdään jälkeenpäin energiatehokkaiksi, on vaarana se, että niistäkin tulee sitten hometaloja. Tämä on se asia, johon pitäisi puuttua.

Lopuksi sitten vielä tuulimyllyistä. On pieniä 8 metrin tuulimyllyjä. Miten ne otetaan kaavoituksessa huomioon niin, (Puhemies: Minuutti!) että pienetkin talot, kiinteistöt, pääsisivät mukaan?

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jonkin verran asiaa harrastaneena voin kyllä sanoa yhtyen ed. Reijosen näkemyksiin, että eivät nämä ongelmat ratkea vain sillä, että täällä nyt vaaditaan kiinnittämään huomiota laatuun tai että laaditaan lisää säännöksiä. Esimerkiksi valvonnan lisäämisellä, vaikka valtio tai kunnat palkkaisivat kuinka paljon valvojia sinne taloille, ellei rakennuttaja itse tunne vastuuta siitä, että valvoo todella oikeasti, mitä siellä tapahtuu, ei se homma tule kuntoon, ei millään.

Ministeri Vapaavuori, sain tässä viestejä sijaiseltani suurehkossa vuokrataloyhtiössä, joka kertoi, että vuokralaisten tarjonta lisääntyy koko ajan sen vuoksi, että vuokrat erityisesti yksityissektorilla nousevat jatkuvasti ja kohtuuttomasti. Mitä nyt oikeasti pitäisi tehdä — ensinnäkin nyt tietysti Arava-vuokrien osalta, mutta siihen me tiedämme ratkaisunkin — että yksityisen sektorin vuokra-asuntotarjonnassa myöskin pystyttäisiin vuokriin vaikuttamaan, kun markkinat (Puhemies: Minuutti!) eivät pysty sitä näköjään hoitamaan?

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Helsinkiläisenä ja itähelsinkiläisenä kansanedustajana olen erittäin huolestunut kuulemastani esityksestä, jota paraikaa valmistellaan valtiovarainministeriössä. Tämän esityksen mukaan tulevaisuudessa asumistuen saajat ohjattaisiin asumaan kuntien ja yleishyödyllisten asuntoyhtiöiden omistamiin asuntoihin, mikä merkitsisi sitä, että siinä sosiaalisessa sekoittamisessa, jota me olemme yrittäneet Helsingin kaupungissa toteuttaa, mentäisiin kovasti takapakkia ja jatkossa pienituloiset, esimerkiksi työttömät, yksinhuoltajat, maahanmuuttajat, toimeentulotukea, asumistukea saavat, ohjattaisiin siis asumaan samoille alueille. Se on nimenomaan se, mitä vastaan on yritetty taistella tämmöisellä heterogeenisella, sekoittavalla asuntorakentamisella Helsingissä. Kysynkin siis asuntoministeri Vapaavuorelta, kun tekin tunnette hyvin tätä Pääkaupunkiseudun (Puhemies: Minuutti!) asuntotuotantoa: Mitä mieltä olette tästä esityksestä?

Ensimmäinen varapuhemies:

Ministeri Vapaavuori, olkaa hyvä, puhujakorokkeelta ja kolmisen minuuttia. Sitten otetaan sen jälkeen uusi, lyhyt kierros.

Asuntoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä ed. Alanko-Kahiluodon kanssa tästä asiasta. Olen siitä myös kirjelmöinyt eri suuntiin. Ympäristöministeriön kanta on suunnilleen sama kuin Helsingin kaupungin ja Kuntaliiton, emme ole siitä kovin innoissamme. (Ed. Erkki Virtanen: Hyvä!)

Minusta ed. Reijonen ja myös ed. Virtanen käyttivät erittäin hyviä puheenvuoroja tästä rakentamisen laadusta. On kyse hirveän monesta eri asiasta. Esimerkiksi näistä kosteus- ja homevaurioista, joita on tutkittu nyt aika paljon, on käynyt ilmi, että noin kolmasosa niistä johtuu suunnitteluaikaisista virheistä, noin kolmasosa rakennusaikaisista virheistä ja noin kolmasosa käytön ja ylläpidon aikaisista virheistä. Eli tavallaan se heikoin lenkki ratkaisee. Eikä tähän rakentamisen laatukysymykseen ole olemassa mitään muuta ratkaisua kuin että osaamisen tasoa pitää yleisesti nostaa ja samalla ammattiylpeyttä omasta työstään pitää edelleen korostaa ja korostaa. Se on iso, vaativa projekti, kun taloja tehdään, ja missä tahansa siinä vaiheessa, kun joku lenkki pettää, vauriot voivat olla isoja. Ja kuten ed. Virtanen sanoi, ei ole mahdollista, että valtion virkamies seisoisi joka työmaalla valvomassa jokaista vaihetta, eikä aina jälkeenpäin edes huomaa niitä virheitä, joita on syntynyt. Ei tässä ole mistään muusta kysymys kuin ammattiylpeydestä ja osaamisesta.

Tässä on myös vastaus ed. Ahoselle: Tulemme opetusministeri Virkkusen kanssa järjestämään yhteisen seminaarin, jossa ensin meidän tulokulmastamme tarkastellaan sitä, minkä tyyppistä osaamista tarvitsemme rakennusalalla, ja sitten Virkkunen kertoo, minkä tyyppistä koulutusta tällä hetkellä on. Sitten yhdessä pohdimme, onko joitain uudistamistarpeita, ja tämä esille ottamanne asia on listalla. Muodollisesti se tietenkin kuuluu opetusministeriölle, mutta olemme sitä yhdessä pohtimassa.

Tuulivoimasta puhuttiin täällä paljon ja monestakin eri tulokulmasta. Sanoisin näin ed. Tiusasen kysymykseen, että jos katsoisimme, että tämä maankäyttö- ja rakennuslain muutosesitys olisi riittävä, niin emme tietenkään ryhtyisi kaikkiin näihin muihin toimenpiteisiin. Ei se ole missään tapauksessa riittävä. On ihan selvää, että tarvitaan sekä maakuntatasolla että kuntatasolla huomattavan paljon enemmän osaamista, ja siihen liittyen tulemme myös käyttämään paljon rahaa siihen, että asianosaisia neuvotaan. Maakuntakaavoituksessa ei olla vielä kovin pitkällä tässä, ainoastaan saaristo- ja tunturialueilla tätä on tähän mennessä tarkasteltu. Toisaalta ei oikein ole voitukaan, kun meillä Tuuliatlasta ei ollut käytettävissämme. Mutta tämä on hyvin vaikeata, ja haluan kiinnittää myös huomiota siihen, että valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista alkaen lähtökohta on se, että sen sijaan, että roiskittaisiin niitä yksittäisiä tuulivoimaloita sinne tänne, pitää löytää ne parhaat paikat tuuliolojen, maisemallisten ympäristöarvojen ja muitten näkökulmasta ja yrittää keskittää niitä isompiin alueisiin. Ja tässä on nimenomaan se maakuntakaavoituksen ja joittenkin suurempien kuntien yleiskaavoituksen paikka, ja se on varmaan se, mitä kautta tätä asiaa pitää hoitaa.

Olen ed. Mäkisen kanssa tismalleen samaa mieltä kaukolämmön merkityksestä mutta vähän eri mieltä sitten kuitenkin siitä, onko olemassa aitoa riskiä, että viimeaikaiset päätökset tai ylipäänsä viimeaikainen kehitys muutenkaan olisi nyt kovaa vauhtia johtamassa siihen, että siitä siirryttäisiin pois. Siellä, missä meillä kaukolämpöverkko on olemassa, se on kaikilla tavoin hyvin kannatettava lämmitysmuoto.

Tähän liittyen ja ehkä viimeisenä asiana, kun 3 minuuttia on jo mennyt: Valtiovallalla on mahdollisuus tiettyjä lämmitysmuotoja myös välillisesti tukea ja edistää. Me tulemme tekemään sen, kun muutamme näitä rakennusmääräyksiä, energiatehokkuusmääräyksiä, vuodenvaihteessa. Nimittäin ensimmäistä kertaa tulemme ottamaan käyttöön niin sanotut primäärienergiakertoimet eli energiakertoimet. Eli se, mitä lämmitystapaa käytetään, vaikuttaa myös siihen, minkä tyyppisiä muita teknisiä vaatimuksia taloille asetetaan. Siinä tietenkin eri lämmitysmuodoille annetaan erilaisia kertoimia, ja on selvää, että kaukolämmön kerroin tässä tulee olemaan aika alhainen, mikä on myös valtiovallan viesti tätä kautta siihen suuntaan, että kaukolämpö on suositeltava lämmitysmuoto siellä, missä verkko on olemassa.

Juha Mieto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaasin ed. Heinoselta kysyä, ku kolome kertaa on jo vai kaksi kertaa on räjähtäny ja kolomatta orotetahan, onko aina vain sama rakentaja ollu ja onko se vielä vapaalla jalalla.

Mutta hallitukselle kiitos ja tietysti asuntoministerille siitä, että kotitalousvähennys tosiaan puri. Ittekin laitin maalämmön, ja meillä Kurikassa esimerkiksi kaikki yrittäjät oli yltätyöllistettynä. En tierä sitte, nostattiko se vähän niin sanottua kokonaashintaa, mutta lopputulos oli torella hyvä. Siitä kiitokset.

Mutta sitten tähän, kun asuntoministeri otti esille nämä tuulivoimalat, tuulimyllyt: kyllä tuolla päin johnakin on jo hirmu närää, että niitä voirahan rakentaa, ku ei vaan meirän markille. Toivottavasti maanomistaja pääsöö näiren puistojen hankkeitten esittelijöitten kans yhteisymmärrykseen, että jos sellanen otollinen paikka löytyy, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) niin siihen rakennetaan.

Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on juuri oikeaan aikaan tehnyt ne elvyttävät toimenpiteet, silloin kun talous hiukan notkahti eikä niin vähän, mutta silloin nämä korjausrakentamiseen tehdyt panostukset johtivat pitkälti kiireeseen ja suunnittelu- ja rakentamisvirheisiin, kustannusten nousuun ja jopa tekijäpulaan. Nyt kun ollaan suuntaamassa näitä tukirahoja lämmitysjärjestelmien muutoksiin, onko ministeriössä mietitty, millä tavalla pystyttäisiin estämään kustannusten mahdollinen nousu ja samoin nämä varsinaiseen korjausrakentamiseen liittyvät ongelmat, ettei toisteta samaa asiaa?

Sitten vielä lisäksi kysymys: Missä vaiheessa, milloin, mahdollisesti tulee vapaa-ajanasuntoihin liittyvä tukimahdollisuus lämmitysjärjestelmän muutoksiin?

Minna Sirnö /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaupungistuminen on maailmanlaajuinen trendi, ja Suomessakin havaitsemme sitä, että kasvukeskuksiin huonoinakin aikoina ohjautuu paljon ihmisiä. Ongelma on, että siellä näitä ihmisiä kohtaavat silppu- ja pätkätyöt, ja senpä takia paitsi vuokra-asuntojen määrästä pitäisi puhua myös siitä vuokran tasosta. Onhan se tietysti aika onnetonta, jos Helsingissä eivät enää jatkossa pysty kaupanmyyjät silppupätkätyöläisinä täällä keskustassa työskentelemään saatikka asumaan.

Toistaisin itse asiassa ed. Erkki Virtasen kysymyksen siitä, mitkä ne keinot ovat. Aikoinaan oli hyvä järjestelmä. Oli tämä vuokrasäätely. Onko mahdollista, että tämän tyyppisiä elkeitä tulee jatkossakin?

Toinen kysymys. Erityisryhmistä on olemassa vielä erityisen vaikeasti asutettavia ryhmiä, ja tällä hetkellä siis sekä päihde- että mielenterveyskuntoutujilla on eri puolilla juuri näissä kasvukeskuksissa, joihin väkeä pakkaa, hirvittäviä ongelmia saada kattoa päänsä päälle. Onko erityisesti näille ryhmille jotakin osoitettavissa?

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oli ilo kuulla, että ministeri on laittanut vauhtia tuulivoiman kaavoitukseen ja samoin että erityisryhmien asuntotuotannon investointitukiavustusten korkea taso on voitu säilyttää. Se on erittäin arvokasta, sillä näitten asuntojen tarve tulee kasvamaan väestön ikääntyessä, muistisairaiden vanhusten määrän kasvaessa.

Mutta Invalidiliitto on kiinnittänyt huomiota sellaiseen seikkaan, että esteettömyyteen liittyvissä rakennusmääräyksissä on hyvinkin suuria eroja eri puolilla Suomea. Kansalaiset ovat eriarvoisessa asemassa. Minkälaisia ajatuksia ministerillä on, voisiko täsmentää paremmin näitä esteettömyyteen liittyviä rakennusmääräyksiä?

Ilkka Viljanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Maankäytöstä, kaavoituksesta ja rakennusmääräyksistä kunnat päättävät hyvin autonomisesti omissa kunnissaan ja monta kertaa melko itsekkäästikin omien etujen pohjalta. Nyt kun mietitään energiatehokkuutta, lämmitysjärjestelmiä ja niistä haettavaa synergiaetua kaupunkiseuduille ylipäätänsä rakentamisen ja alueiden tehokkuuden kannalta, niin seutukaavat, maakuntakaavathan eivät ohjaa riittävästi alempana olevia kaavoja vaan kunnat pystyvät vielä säveltämään hyvin pitkälle. Onko ministeriössä pohdittu tätä asiaa kaupunkiseutujen kannalta, millä pystyttäisiin vaikuttamaan niin, että tämä hyvin voimakas osaoptimointi kuntien välillä myöskin maankäytön ja kaavoituksen osalta saisi parempaa jälkeä tulevaisuudessa?

Matti Kauppila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nythän hallitus on uusiutuvaa energiapakettia rakentaessaan osoittanut talousarviossa siihen 55 miljoonaa noin kokonaisuudessaan. Jos mietitään asuntojen lämmittämistä ja sitten tietysti rakentamista, niin pääosa vanhoista on vielä öljylämmityksellä. Nythän öljypoltinteknologia on kehittymässä siihen suuntaan, että erilaisista biopolttoaineista ja puupelleteistä ynnä muista voidaan kaasuttaa ikään kuin polttimiin samalla lailla lämpöä. Eli onko tähän nyt asuntorakentamisen puitteissa mitenkään erityisesti pistetty panoksia, että tämä kehittyisi todella näin?

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan lopussa ministeri Vapaavuori mainitsi energiatehokkuuden vaatimukset, jatkuvasti vuosittain 20 prosenttia tulossa nyt ja sitten vuodeksi 2020 mennessä vielä huomattavasti lisää. Oikeastaan olisin kysynyt näistä tulevaisuuden näkymistä. Nythän tulee avustuksia esimerkiksi tähän lämpöpumppukysymykseen, joka tehostaa energiankäyttöä. Mitkä ovat ministerin näkökulmasta tulevaisuudennäkymät, tuleeko talokohtaisia energiatuotantomenetelmiä tuulella, auringolla, vastaavilla, joilla tulee tällaiset nettoenergiamittarit? Onko tällainen trendi kenties jatkossa myöskin Suomessa todellisuutta?

Lyly Rajala /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri! Vaikeuttaako energiatehokkuuden lisääminen ja normien tiukentaminen mahdollisesti Suomelle ominta rakentamismuotoa eli puu- ja hirsirakentamista? Ihmettelen, kun monissa yhteyksissä puhutaan, ettei Suomessa rakenneta esimerkiksi puukerrostaloja. Siihen vihjeenä, että esimerkiksi Ouluun on rakennettu aivan yliopiston kupeeseen kokonainen puukerrostalokaupunginosa nimeltään Puulinnanmaa. Tervetuloa ihmettelemään.

Sitten ed. Skinnarille: Kannattaa joskus käydä telakalla. Laivat rakennetaan raudasta. Sen vuoksi ne eivät homehdu.

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minusta ministeri otti esille aivan tärkeän asian, tämän ammattiylpeyden. Kyllä kaikissa eri ammattiryhmissä pitää ymmärtää nämä ongelmat ja niihin on tartuttava. Ei voi olla niin, että valvoja on aina kädestä pitämässä ja katsomassa, menevätkö kaikki asiat hyvin.

On puhuttu tästä home- ja kosteusongelmasta, ja on hienoa, että tämä poikkihallinnollinen työryhmä jatkaa työtään ja toivottavasti saa pikaisesti myös tuloksia. Lämmöneristysnormien muutokseen sisältyy iso riski, sen me kaikki tiedämme, ja tässä ovat asiantuntijat eri mieltä. Tampereen teknillisen yliopiston professori on sitä mieltä, että ei ole selvitetty riittävän hyvin, missä se kastepiste on ja tuleeko näitä homeongelmia jatkossa. Varmaan tarvitaan ministeriössä sitä työtä, että pystyttäisiin varmistamaan se, että emme ole uuden kosteus- ja homeongelman kanssa tekemisissä parin vuosikymmenen päästä. Kyllä tässä meillä työtä riittää. Nämä ovat isoja kysymyksiä, mutta uskon, että yhteistyöllä päästään eteenpäin.

Jouko Laxell /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Keskustojen aseman vahvistuminen kauppapaikkoina parantaa kuntien mahdollisuuksia kehittää keskustoja monipuolisina palvelukeskuksina. Kun kaupan suuryksiköt sijoitetaan keskustoihin, esimerkiksi autoliikenteen päästöt vähenevät. Te, ministeri Vapaavuori, olette kiitettävästi vastustaneet holtitonta kauppakeskusrakentamista. Nyt valmistelussa ovat luonnokset säädösmuutoksiksi, joiden tarkoituksena on turvata kaupallisten palvelujen saatavuus sekä tukea keskustojen kehittämistä nykyistä tiukemmalla liiketilojen sijainnin ohjauksella. Maakunta- ja yleiskaavaa koskevat lakimuutokset konkretisoivat näitä tavoitteita. Milloin liiketilojen sijainnin ohjausta koskeva lakiesitys tulee eduskuntaan?

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministerin puheenvuorosta kävi vähän ilmi, että valvontaa nyt ei ainakaan tarvita lisää, vaan se lähtee ihan tästä valistuksesta ja muusta. No, sen tyyppisellä toimenpiteellähän on koetettu kehittää tätä asiaa, mutta se ei nyt ihan kyllä riitä, että opetusministerin kanssa tapaatte ja järjestätte seminaarin, vaan kyllä pitää tätä valvontaa tehostaa.

Ed. Rajalalle totean sen, että kun tätä laivanrakentamista käytiin läpi, niin siinähän se tärkeä asia oli se, että jokainen työvaihe tarkastetaan, jolloin siinä laivan rakentamisessa, oli se nyt sitten teräksestä tehty tai ihan mistä tahansa, lopputulos on sellainen, että tiedetään, mitä on tavallaan syönyt se laiva, joka on rakennettu, ja miten se on käytännössä tehty. Mutta talon rakentamisessa näin ei ole käytännössä, ja kun sitten vielä on meillä erilaisia ilmoja, sataa ja on kylmää ja muuta, niin meillä rakennustarvikkeet ovat kuukausikaupalla siellä sateessa ja muussa. Eihän siitä voi tulla silloin sellaista taloa, joka kestää (Puhemies: Minuutti!) vuosikymmenien tarpeet.

Ensimmäinen varapuhemies:

Ja nyt ministeri Vapaavuori, olkaa hyvä, vastauksia kysymyksiin.

Asuntoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Vähän tulee semmoinen vaikutelma, että jos jonkun asian voi ymmärtää väärin, niin ed. Skinnari saattaa näin tehdä. (Ed. Mäkinen: Kyllä! Juuri näin!) Yritin sanoa, että semmoista järjestelmää ei voida luoda, että joka paikassa käy joku virallinen valvoja valvomassa kaikkia rakennusvaiheita aina ja ikuisesti, ei tietenkään. (Ed. Skinnarin välihuuto) Kokonaan toinen asia on, että totta kai myös valvontaan pitää yrittää panostaa ja sitä kehittää. Meillä on laajat kehittämisprojektit, joissa ennen kaikkea panostetaan kunnallisten rakennusvalvontojen tulkintojen yhdenmukaistamiseen, ja niitten osaamisen kehittämiseen, suurempiin yksiköihin ja tämän tyyppisiin asioihin.

Vielä tärkeämpää on se, että rakennuttaja valvoo, siis se, jolle rakennetaan ja joka pistää rahaa jumalattomia määriä rakennukseen, joka tilaa sen työn. Hänenhän pitäisi, ja hänellähän on kaikista suurin intressi. Ei voida lähteä liikkeelle siitä, että ainoastaan valtion valvonta on tässä relevanttia.

Budjetin energiamääräykset eivät ole puurakentamisen kannalta mikään ongelma. Puurakentamisen kannalta haaste on paloturvallisuusmääräykset, joita parhaillaan pohditaan työryhmässä, joka antaa mietintönsä vielä tämän syksyn aikana. Hirsirakentamisen osalta sen sijaan on, ja sen takia hirsirakentamiselle on jo nykyisissä määräyksissä annettu pieni helpotus ja varmaan saatetaan antaa jatkossakin. Se on nimenomaan siellä puolella otettava huomioon.

Kauppakeskuksia koskeva maankäyttö- ja rakennuslain muutosesitys tuodaan eduskuntaan varmaan loka—marraskuussa.

Sitten energiasta ja homeongelmista. Olivat määräykset mitkä tahansa, niin huonolla rakentamisella saadaan ongelmia aikaiseksi, ja näin on tehty kaikkina aikoina. Riippumatta siitä, minkälaisia määräyksiä milloinkin on ollut, kun riittävän huonosti rakennetaan ja riittävän paljon sössitään, niin varmasti tulee ongelmia. Tietenkin, kun asetetaan rima vähän korkeammalle ja tehostetaan ja panostetaan energiatehokkuuteen tai johonkin muuhun, niin totta kai ainakin teoreettisella tasolla riski kasvaa entisestään aina jonkun verran, koska sehän edellyttää käytännössä sitä, että alan pitäisi osata oppia tekemään parempaa kuin aikaisemmin. Ellei se sitä opi ja osaa, niin totta kai silloin pieni riski siinä on. Mutta emme me voi kuitenkaan lähteä liikkeelle siitä, että rakentamispuolella ei voitaisi mitään määräyksiä kehittää sen takia, että me emme luota siihen, että alalla osattaisiin asioita. Kokonaan toinen asia on tietenkin se, että pitää edetä sitten jollain lailla maltillisesti ja järkevästi ja suunnitelmallisesti sillä lailla, että ala pysyy perässä.

Kaupunkiseuduilla on olemassa oma kaavamuotonsa, yhteinen yleiskaava. Niitä on muutamalla seudulla tehty, muun muassa Joensuussa ja Oulussa. Ei se helppoa ole. Maankäyttö- ja rakennuslakia on muun muassa muutettu siten, että Pääkaupunkiseudulla se olisi pakko tehdä, mutta silti näyttää vaikealta. Se edellyttää tietenkin sitä, että kunnat pääsevät yhteisymmärrykseen siitä, että tämmöinen tehdään.

Jos esteettömyysmääräysten tulkinnassa on liian isoja valtakunnallisia eroja, niin siihen pitää ilman muuta puuttua, ja otetaan tämä työlistalle ja katsotaan, miten on.

Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien osalta olen täysin samaa mieltä kysyjän kanssa. Pitää muistaa se, että kun me olemme saaneet nostettua summaa 45 miljoonasta 110 miljoonaan, niin kaikki erityisryhmät ovat paremmassa tilanteessa kuin joitakin vuosia sitten. Mutta me olemme aivan erikseen kuitenkin halunneet nostaa sieltä kaksi kaikkein vaikeinta ryhmää, eli pitkäaikaisasunnottomat ja kehitysvammaiset, ja panostaneet aivan erityisesti näihin. Kaikki saavat lisää tukea, ja kaikilla on mahdollisuus rakentaa enemmän näillä avustuksilla, mutta erityisesti näihin kahteen ryhmään on haluttu panostaa.

Vielä vuokrista, joista täällä oli muutamakin kysymys. En usko, että vuokrasääntelyyn ja sen palauttamiseen uskoo kovin moni tässä salissa, ehkä ihan äärimmäinen vasen laita. Enkä oikeasti usko, että se on ratkaisu. Jos näin olisi, niin se olisi varmaan jo tehty. Ei vapaassa markkinataloudessa ole mitään muuta keinoa vaikuttaa vuokriin, siinä tilanteessa, missä nyt ollaan, kuin rakentamalla lisää asuntoja. Siis kysymyshän on siitä, että kaikesta, mistä on pulaa, sen hinta markkinataloudessa nousee. Se, että meillä on liian vähän vuokra-asuntoja markkinoilla, on itse asiassa se syy, minkä takia vuokrien hinnat ovat mitä ovat ja ovat kehittyneet miten ovat. (Ed. Kuoppa: Edelleen vähenee!)

Sitten valtion tukeman asuntotuotannon puolellahan vuokrasääntely on määriteltyä, siis se on säänneltyä. Siinä on omakustannusperiaate. Siellä on, totta kai, tilanne on se, että kun 1960-, 1970- ja 1980-luvulla on rakennettu valtavan paljon valtion tukemaa asuntotuotantoa ja kun niissä on ollut noin keskimäärin 40 vuoden rajoitusajat ja kun ne rajoitusajat nyt päättyvät ja ne asunnot vapautuvat siitä, niin on tietenkin totta, että osa niistä saatetaan muuttaa ja myydä omistusasunnoiksi. Kaksi huomiota tähän kuitenkin: Ne asunnot sinänsä eivät katoa markkinoilta. Jos joku niissä asuu jatkossakin, se ei tilannetta sillä lailla olennaisesti heikennä. Mutta jos halutaan pitää huolta siitä, että vuokra-asuntojen määrä on jatkossakin riittävä, niin sitten niitä pitää vaan pystyä rakentamaan lisää. Tässä on tietenkin haaste ennen kaikkea kaupungeille ja kunnille ja yleishyödyllisille rakennuttajille, jotka Suomessa ovat niitä, jotka näitä rakentavat.

Vielä tuulivoimasta, kun esimerkiksi ed. Mieto kysyi siitä, että pitää löytää otolliset paikat. Minä haluaisin muistuttaa meidän kaavajärjestelmämme siitä peruslähtökohdasta, että kunnilla on kaavoitusmonopoli alueillaan ja maakunnilla omilla alueillaan, jonka idea on se, että siellä paikallisesti tiedetään, mitä siellä paikallisesti pitää tehdä. Valtion on vaikea mennä kertomaan, mikä on otollisin paikka missäkin kunnassa ja mikä on otollisin paikka missäkin maakunnassa. Kyllä se on kuntien ja maakuntien oma tehtävä etsiä ja löytää ne otollisimmat paikat. Mutta koska se ei ole ihan helppoa, niin sen takia muun muassa tähän seuraavaan budjettiin on nyt sitten otettu erillinen määräraha siihen, että valtio voi myös tukea kuntia ja maakuntia tässä työssä, johon ne eivät ole tottuneet sen takia, että kysymys on Suomessa kohtuullisen uudesta asiasta.

Viimeisenä vastaan ed. Matikainen-Kallströmin yhteen kysymykseen. Niitä taisi olla useampikin. Ihan kaikista hänen tulkinnoistaan en ehkä ihan samaa mieltä ole. Mutta kysymys siitä, että tietyt tuet johtavat kustannusten nousuun: Näin markkinataloudessa käy aina. Jos kysyntää vahvistetaan ja tarjonta ei vahvistu vastaavasti, niin totta kai se menee osin hintoihin. Oli melkein mikä tahansa avustus tahansa kyseessä, niin näin jossakin määrin käy. Meillä on jopa Vattin tutkimuksia siitä, että asumistuesta taitaa mennä kaksi kolmasosaa vuokrien hintoihin. Aina, kun tuetaan, niin se menee osin hintoihin. Mutta sitten pitää lähteä kuitenkin siitä, että jos hyödyt ovat suuremmat kuin haitat, niin se kannattaa silti tehdä. Esimerkiksi nyt, kun ryhdytään tukemaan näitä lämmitystapamuutoksia, niin totta kai semmoinen riski on olemassa. Mutta toisaalta, jos se samalla lisää kilpailua alalla, kun tiedetään, että niitä on nyt myytävissä jatkossa enemmän, niin voi käydä jopa päinvastoin, kun kilpailu aloilla kovenee. Mutta markkinatalous toimii omalla logiikallaan, ja kun kysyntää vahvistetaan, niin ei se ole vaikutuksia vailla. Ei ole täysin ongelmattomia avustuksia ja tukia olemassakaan.

Ensimmäinen varapuhemies:

Puhujalistaan.

Markku Uusipaavalniemi /kesk:

Arvoisa puhemies! Vaikka hallitus tuntuukin olevan sitä mieltä, että taantuma alkaa olla ohitse, niin minun on pakko olla täysin eri mieltä kyseisestä aiheesta. En myöskään usko tuloarvioiden toteutuvan tuossa keltaisessa kirjassa olevien lukujen mukaisesti. Siellä on autojen myynti, rakentaminen, kaikki arvioitu yläkanttiin, ja alakanttiin toisaalta sitten työttömyysmäärärahat, asumistuet ja kaikki tällainen.

Ennen finanssikuplan puhkeamista vauhtia lisäsi taloudessa USA:n velkakupla, euroalueen ja koko EU:n velkakupla sekä Suomen velkakupla. Näistä kaksi velkakuplaa ovat puhjenneet. Suomen velkakupla on vielä suurimmalta osaltaan tulematta. Edelleen vielä tällä hetkelläkin sen väärän propagandan takia, jota Suomessa luodaan kaikkien medioiden kautta, ihmisten luotonotto on erittäin rajua edelleenkin. Jälleen tänä vuonna kotitaloudet velkaantuvat huomattavan määrän.

Kaikkein suurin ongelma, minkä takia tästä ei tulla selviämään, on se, että yksityiset pankit hoitavat rahan luonnin. En puutu siihen tässä nyt enempää, kunhan totean sen, että tästä on suurimmalta osin kyse.

Bruttokansantuote mittarina on täysin harhaanjohtava. Se olisi pitänyt poistaa ja parempia mittareita, joita on olemassa, käyttää hyvinvoinnin sekä valtioiden taseen arvioimiseen. Bruttokansantuote, sehän ei ota velkaantumista millään tavalla huomioon. Eli jos Suomi nyt ottaa 12 miljardia velkaa ja sillä katalysoi talouttaan, niin millään muotoa sitä ei huomioida bruttokansantuotteessa, elikkä tällä rajulla velanotolla pidetään bruttokansantuotetta yllä mutta samaan aikaan rajusti velkaannutaan.

Käytännössä velanotto on ollut viimeiset kymmenen vuotta noin 10 miljardia, jos suuruusluokasta puhutaan. Kohde on hieman vaihtunut: ensin kotitaloudet, yritykset ottivat, ja kun raja tulee siellä vastaan, niin sen jälkeen se on siirtynyt valtion tehtäväksi. Mikään ei ole siis muuttunut. Tämä olisi pitänyt laskea jo aikoja sitten, että Suomen talous on menossa kuralle. Tällä valtavalla 10 miljardin katalyytilla per vuosi olemme nostaneet palkkatasoa, kaikkia kulutasoja, ja sen takia Suomen kilpailukyky on mennyt.

Pääministeri Kiviniemi toteaa täällä, että kasvu tulee viennistä. Samaten valtion kaikissa ennusteissa sun muualla sanotaan, että suurin tekijä kasvussa on tuottavuus, työllisyys. Tosiasiassa, jos lukuja oikeasti tarkastelee, niin suurin tekijä kasvussa on aina ollut lisävelkaantuminen, lisärahan luominen velan kautta. Huomattavasti suuremmat kasvuprosentit olisi pitänyt olla Suomessa, Euroopassa ja USA:ssa, jos tämä luotu velkaraha olisi laitettu järkevästi, mutta näin ei ole tietenkään tehty, vaan tuloerojen, varallisuuserojen suurentamiseen on sekin raha työnnetty.

Tuli mainittua, että kilpailukyky on mennyt. Sehän on täysin selvä asia. Me taistelemme tietyillä aloilla — taistelut tietysti on suurimmassa osassa jo hävitty — sellaisten maiden kanssa, joissa palkkataso on kymmenesosa vastaavasta, mitä täällä on. Paukuttelemme Suomessa henkseleitä. Jos me rakennamme 50 kilometriä moottoritietä, kuvittelemme, että meidän moottoritiemme on huomattavasti arvokkaampi kuin se sama 50 kilometriä moottoritietä jossain muualla maailmassa, mikä on rakennettu kymmenesosan hinnalla.

Kuinka suuri on tämä velka, mitä Suomi ottaa, 10 miljardia? Sitä voidaan verrata tietysti vaikka kuinka moneen eri lukuun. Jos sitä halutaan verrata vaikka pörssiomistukseen, niin kovin montaa vuotta Suomi ei tällaista velkamäärää voi tietenkään ottaa, koska pörssiomistus on hukattu kolmessa vuodessa. Jos sitä mietitään lukuna siihen, kuinka monta palkollista voitaisiin saada hieman halvemmissa maissa, no, sillähän voidaan palkata 10 miljoonaa ihmistä vuodeksi. Me olemme pelastaneet sillä noin 100 000 työpaikkaa Suomessa ja saaneet hieman lisäaikaa vain ennen lopullista romahdusta. Tosiasiassa verotusoikeus valtiolta on mennyt. (Puhemies: 5 minuuttia!) Me olemme itse aikaansaaneet sen muutaman vuoden sisällä päätöksillämme. Pääomien, työvoiman ja energian liikkuvuus on nykyään vapaata. Suomi ei tule pärjäämään avoimessa taloudessa, jos radikaaleja muutoksia ei tehdä.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti taas erinomaiseen puheenvuoroon, minkä ed. Uusipaavalniemi piti:

Kiinnitän huomiota siihen, että hänen äskeisessä puheenvuorossaan ei viitattu lainkaan keskuspankkipolitiikkaan, tässä tapauksessa erikoisesti Ekp:n ja Fedin politiikkaan, jossa hyväksytään täysin kuralla olevien valtioitten velkakirjoja ja annetaan pankeille lainaa käytännöllisesti katsoen ilman korkoa elikkä toisin sanoen luodaan setelirahoitusta. Tämä setelirahoitusulottuvuus minusta on tärkeä asia.

Juha Mieto /kesk:

Arvoisa puhemies! Valtion talousarvio vuodelle 2011, ja täytyy ensiksikin todeta, että tämä hallitus on tehnyt torella hyvää työtä. Ma otan ja käsittelen pikkuisen tätä uusiutuvaa energiapakettia.

Juhannuksen jälkeenhän täällä päätettiin, että kaks ydinvoimalaa saa luvan, ja siinä tietysti samalla päätettihin myös tästä uusiutuvasta energiasta, paketista, joka on monimuotoinen, joka tulee varmahan maksamaan. Toivottavasti pysytähän näissä lupauksissa, mihinkä on sitouduttu, joskin nyt on jo jouruttu hivenen tinkimään, ainakin muuttamahan pieniä käsityksiä, maakaasun suhteen. Eli se vaikuttaa todennäköisesti tähän lopputuloksehen jonkun verran, mutta toivotahan, jotta ainakin metsästä saatava uusiutuva energia se vain lisääntyy.

Nimittään oon huolissani hivenen siitä, että perustienpirosta jatkuvalla syötöllä meilläki 10 prosenttia ensi vuodelle on vähennetty perustienpitohon. Pitää muistaa se, että nyt, ku energiaa ruvetaan tuolta mettistä keräämähän, siinä jourutahan runnomahan ja käyttämähän myös perusteitä. Eli sinne pitää saara. Me varmahan tuolla maalla käsin jopa vaarimme, kun ne muutenki rappeutuu, ne räjähtää ympäri Suomen käsiin, kuka on se taho, kuka sen sitten maksaa, puljatahanko se sitten tavallaan mettän omistajien tai kunnan syliin? Tähän pitää nopiaa herätä.

Mutta tämä uusiutuva energia metsästä, niin se tuloo maksamahan, mä varotan siitä jo etukätehen. Kaikki tietää, että ei sieltä mettistä puutavaraa ilimaaseksi saara. Samoon, nämä jokka sitä kerää, ne vaatii siitä oman hintans. Eli olen metsien mies ja haluan paneutua siihen, että tämä energiapuu, mitä metsästä haetahan, niin siitä saarahan, niin mettän omistajat ku jokka tämän asian kans touhuaa, kerääjät, ja sitte siinä on iso työllistäjävaikutus maakuntihin, pajoille, työmiehille ja laitteitten kehittäjille. Saattaa olla, että Suomi on tässä edeltäkävijämaa. Jos me ollahan valppaina, tästä saarahan jopa myyntivaltti.

Haluan lopuksi kiinnittää huomiota eilisehen. En päässy siihen debattikeskusteluhun, mutta nyt ku hallitus on päässy yksimieliseksi siitä, että ensi maaliskuussa tuloo niin sanottu takuueläke, niin kiinnitti huomiota vain se, kuinka vasemmistoliiton puheenjohtaja Arhinmäki vähätteli sitä, ku hänen olis pitäny nimenomaan kannustaa, että on hieno asia. Ma haluaisin kyl Arhinmäeltä ja vasemmistoliitolta vastauksen siihen, mihinkä ne näkemykset hänen mielipiteessään viittasi.

Samoin demarien puheenjohtaja ed. Urpilainen sanoi, että tämä lämmityksien hinta, ku takuueläke tuloo, niin sehän kompensoi siinä nii ku yks yhtehen, mutta takuueläke nousee 100 eurosta 170 eurohon ja lämmityskustannukset vuodessa noin 200 euroa taloutta kohdin. Eli luulis, jotta Urpilainen olis osannut tuon kertolaskun, jakolaskun, entisenä opettajana. Pieni huomautus vain siihen.

Ja nuorten työttömyys on tietysti meidän kaikkien huulilla. Kaikki tietää, että jos nuoret ei pääse ajoissa töihin, niin ne vieraantuu hyvin herkästi työnteosta. Eli tämä on varmahan niin vasemmiston ku oikeiston yhteinen huoli.

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun Juha Mieto otti esiin sosialidemokraattien kannan tästä takuueläkkeestä, niin voin sanoa, että me kannatamme takuueläkettä. Meistä se on hallitukselta erittäin hyvä esitys. Vaikka eläkeläinen saisi asumiskuluihin myös asumistukea, niin siitä huolimatta hänelle jää 90 euroa tästä takuueläkkeestä lisätuloa käyttää jokapäiväisiin menoihin. Tässä on nyt tullut väärinkäsitys tästä meidän kannasta takuueläkkeeseen nähden. Se on hyvä asia.

Maria Guzenina-Richardson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Mieto puhui tuossa äsken metsänomistajien asiassa, ja haluaisin kannattaa lämpimästi sitä, että meillä esimerkiksi valtio velvoitettaisiin käyttämään julkisessa rakentamisessa tietty osa puuta. Tämä oli myöskin ministeri Vapaavuoren keskustelunavaus kesällä. Siitä en ole kuullut keskustan tukikommentteja lainkaan. SDP katsoo nimittäin, että puurakentaminen tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia työllisyyden parantamiseen, se on myöskin ympäristöystävällisyyden kannalta meidän asuntokannallemme hyvää tekevä asia ja edistäisi myöskin viennin elpymistä, jos meillä puutavaraa jalostettaisiin ja kehitettäisiin näitä uusia tekniikoita, joilla puurakentamisesta voitaisiin tehdä meille Suomessa uusi vientituote. Eli SDP lämpimästi kannattaa sitä, että myöskin metsänomistajien asemaa ajetaan sillä, että meillä puurakentamista lisättäisiin täällä maassa ja myöskin vientitarkoituksiin puuta jalostettaisiin.

Juha Mieto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Voin yhtyä näihin, ja mä uskon, että keskusta myös yhtyy. Ja pieni, anteeksi vain, näpäytys Urpilaiselle. Hänellä varmahan ei tuu tahallisesti, se tuli vahingossa, ja sehän korjaantuu siinä, mutta mä halusin vain pikkuisen huomauttaa.

Mats Nylund /r:

Värderade herr talman, arvoisa herra puhemies! Utbyggnaden av avloppsnätet på glesbygden är en fråga som väckt en hel del diskussion den senaste tiden. En miljon euro för upplysning i miljöministeriets budget är i och för sig en bra sak, men ska vi åstadkomma några verkliga framsteg så är vi tvungna att öka anslagen för statsstöd för utbyggande av kommunala avloppsnät rejält både i miljöministeriets och i jord- och skogsbruksministeriets budget.

Många kommuner bland annat i mina hemtrakter har mycket aktivt och sakkunnigt informerat invånarna om nya avloppsreningssystem. Vi har bland annat haft fleråriga projekt som inneburit att fastighetsägare fått sina planeringskostnader för avloppsreningen ersatta om de följt förordningens krav. Det är bara att krasst konstatera att resultatet inte varit det förväntade. Den ekonomiska moroten är alltför liten och tyvärr tror jag att resultatet av miljöministeriets informationskampanj kommer att ge samma svaga slutresultat.

Nationalekonomiskt är det inte vettigt att tvinga fram dåligt fungerande minireningsverk på landsbygden till höga kostnader och med dåligt slutresultat. Det viktiga måste vara vilken miljöeffekt reningen har. Flera utredningar har visat att dyra minireningsverk ofta har en låg reningseffekt efter några år. Med andra ord är investeringarna i vissa fall rena kapitalförstörelsen. Däremot sköts kommunala reningsverk ofta ytterst sakkunnigt, reningseffekten följs upp och önskat resultat uppnås.

Arvoisa herra puhemies! Haja-asutusalueiden viemäriverkon laajentaminen on aiheuttanut viime viikkoina paljon keskustelua. Miljoona euroa neuvontaan ympäristöministeriön budjetissa on sinänsä hyvä asia, mutta jos haluamme saada aikaan todellista edistystä, joudumme lisäämään määrärahoja valtionavustuksiin kunnallisen viemäriverkon laajentamiseen niin ympäristöministeriön kuin maa- ja metsätalousministeriönkin budjetissa.

Monet kunnat muun muassa minun kotiseudullani ovat tiedottaneet hyvin aktiivisesti ja asiantuntevasti asukkaille uusista jätevesien puhdistusjärjestelmistä. Meillä on muun muassa ollut monivuotisia hankkeita, joissa kiinteistönomistajien jätevesien puhdistukseen liittyvät suunnittelukustannukset on korvattu, jos he ovat noudattaneet asetuksen vaatimuksia. On vain kylmästi todettava, että tulokset eivät ole olleet odotettuja. Taloudellinen porkkana on aivan liian pieni, ja valitettavasti uskon ympäristöministeriön tiedotuskampanjan johtavan samaan heikkoon lopputulokseen.

Kansantaloudellisesti ei ole järkevää synnyttää väkisin huonosti toimivia pienpuhdistamoja, joiden kustannukset ovat suuret ja lopputulos huono. Tärkeintähän on jätevesien puhdistuksen ympäristövaikutus. Toisin sanoen investoinnit ovat joissakin tapauksissa suorastaan pääoman tuhlausta. Sen sijaan kunnallisia puhdistamoja hoidetaan useimmiten erittäin asiantuntevasti ja puhdistustehoa seurataan halutun lopputuloksen saavuttamiseksi.

Monilla kunnilla on laajoja suunnitelmia kunnallisen viemäriverkon laajentamiseksi, ja ne odottavat ainoastaan valtionavustusta hankkeidensa käynnistämiseksi.

Pietarsaaren seudulla yhteistyötä tekevät kolme kuntaa ja neljä eri vesiyhtiötä yhteisen vesi- ja jätevesihankkeen parissa. Pedersören maalaiskunnassa, jossa on suhteellisen suuri haja-asutus, voidaan hankkeen myötä esimerkiksi 93 prosenttia kunnan kiinteistöistä liittää kunnalliseen viemäriverkostoon. Pietarsaaren—Pedersören seudun laajan yhteishankkeen kokonaiskustannusarvio on 12,7 miljoonaa euroa, ja 40 prosentin valtionavustus olisi siis 5 miljoonaa euroa, joka voitaisiin mainiosti jakaa useammalle vuodelle.

Kunnallisen viemäriverkon laajentamiseen haja-asutusalueilla tarkoitettujen valtionavustusten määrärahojen korottaminen olisi todellinen ympäristötyö. Lähden siitä, että tämä otetaan huomioon valiokuntakäsittelyssä.

Värderade talman! Många kommuner har omfattande planer för utbyggnad av det kommunala avloppsnätet och det enda de väntar på är statsbidrag för att kunna starta sina projekt. I Jakobstad—Pedersörenejden samarbetar tre kommuner och fyra olika vattenbolag kring ett gemensamt vatten- och avloppsprojekt. För landskommunen Pedesöre som har en relativt stor glesbygd innebär projektet till exempel att 93 procent av kommunens fastigheter kan anslutas till det kommunala avloppsnätet. Det omfattande samprojektet i Jakobstad—Pedersöreregionen har ett totalt kostnadsförslag på 12,7 miljoner euro, och statsbidraget på 40 procent skulle följaktligen uppgå till 5 miljoner euro, som med fördel kunde fördelas på flera år.

Genom att höja statsbidragsanslagen för utbyggnad av kommunala avloppsnät på glesbygden åstadkommer man en verklig miljögärning. Jag utgår från att detta beaktas under utskottsbehandlingen.

Heli Järvinen /vihr:

Arvoisa puhemies! Budjettikeskustelu on kyllä sellainen toteutuneiden ja toteutumattomien toiveiden tynnyri, että todellakin joutuu tekemään raakaa valintaa, mistä aikoo puhua, mutta muutama sana toteutuneista asioista.

Takuueläke on ilman muuta loistava parannus. Ajattelin nostaa sen esiin johtuen vain siitä, että tässä salissa on tänäänkin jälleen kuultu puheenvuoroja siitä, kuinka asumistuki pienenee takuueläkkeen myötä eikä siten auta takuueläkkeen kohdentumiseen. Ilahduin kovasti ed. Kuusiston puheenvuorosta äsken. Hän muistutti siitä, että vaikka asumistuki pienenee takuueläkkeen myötä noin 4,5 euroa, niin tulot kasvavat takuueläkkeen myötä kuukaudessa 96 eurolla myös asumistukea saavalle ja se on suuri parannus. Pitää myös muistaa, että takuueläke on iso askel tasa-arvon edistämisessä, koska se saattaa tuoda puolisolle korkeimmillaan jopa 170 euroa kuukaudessa, ja se on hyvä asia se.

Perhe-etuudet sidotaan kuluttajahintaindeksiin, mikä on erinomainen edistys. Näin kohdellaan sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa, erityishoitorahaa, lapsilisää, kotihoidon tukea ja yksityisen hoidon tukea. Lista on niin pitkä, että sen rinnalla jää kyllä ikäväksi arveksi opintotuki ja se, että sitä ei saatu sidotuksi indeksiin yrityksistä huolimatta. Tätä kiistaa yritettiin lieventää sillä, että korkeakouluopiskelijoiden ateriatukea korotettiin 10 sentillä, kokonaisuudessaan vajaalla 2 miljoonalla eurolla, ja YTHS:lle myönnettiin vuokramenojen kasvua vastaava puoli miljoonaa euroa, mutta opiskelijat olisivat ilman muuta tämän indeksisidonnan ansainneet. Nyt se jää ainoaksi ikäväksi perustoimeentuloa turvaavaksi sosiaalietuudeksi, jota ei ole indeksiin sidottu. Opintotukea lähestyttiin nyt vain koulutuspoliittisesta näkökulmasta, vaikka ilman muuta kyseessä on sosiaalipoliittinen etuus.

Ehdimme iloita jo Itämeren suojeluun satsatuista, ympäristöministeriön esittämistä 3 miljoonasta eurosta. Se on loistava asia, mutta tätä rahaa himmentää väistämättä se, että nyt Metsähallituksen luontopalveluilta uhataan viedä 5 miljoonaa. Yritämme vielä tehdä parhaamme, jotta näin ei kävisi, sillä kun samaan aikaan ollaan suunnittelemassa jopa kahta uutta kansallispuistoa tähän maahan, on aivan kestämätöntä, että nykyisistäkin resursseista leikattaisiin.

Olen erityisen ilahtunut myöskin harmaan talouden ja talousrikollisuuden vähentämistä koskevasta ohjelmasta, joka astuu harppauksella eteenpäin määrärahalisäysten ja isojen lainsäädäntöhankkeiden myötä. Ed. Pulliainen on tehnyt asiassa hyvää työtä ja pitkään, ja onneksi nyt osana ohjelman toimeenpanoa lisätään 6 miljoonaa euroa poliisille, syyttäjille, tuomioistuimille, konkurssiasiamiehen toimistoon ja ulosottoon, jotta talousrikosten käsittelyä ja varojen takaisinsaantia saadaan tehostettua, ja toivon mukaan näin saadaan myöskin rahoja tulemaan valtiolle takaisinpäin.

Iloita pitää myöskin siitä, josta tässä salissa on tällä kertaa puhuttu vähän, ja se on kehitysyhteistyön määrärahat. Ymmärrän tämän vähäpuheisuuden, sillä hallitus on onnistunut pysymään tavoitteessaan. Ensi vuodelle rahasummaa on korotettu 108 miljoonalla eurolla, ja korotuksen jälkeen loppusumma on yli 1 000 miljoonaa euroa, joka tarkoittaa noin 0,58 prosentin osuutta bruttokansantulosta, ja päätös vie Suomen kasvu-uralle kohti sitä 0,7 prosentin tavoitetta vuoteen 2015 mennessä.

Kokonaisuudessaan budjettikäsittelystä voi tietysti lausua myös epäileviä sanoja. Kun budjetti on noin 50 miljardia, eduskunnan päätökset ovat siitä noin 50 miljoonaa, ja silloin on hyvä kysymys, onko tämä monen kuukauden ruljanssi sen arvoinen.

Toinen näkökulma samaan asiaan on myöskin se, että esimerkiksi viime vuonna tehtiin noin 1 100 talousarvioaloitetta ja niistä viisi hyväksyttiin. Eli melkoinen työ melkoisen pienin tuloksin. (Puhemies: 5 minuuttia!)

Arvoisa puhemies! Haluaisin jatkaa vielä sen verran, että kun eilen aloitin energiapuheilla, palaan niihin nyt takaisin.

Energiaverotus on ilman muuta yksi välttämätön väline tulevaisuuden energia-asioita ratkaistaessa, ja onneksi se on myöskin SDP:n tai ainakin SDP:n ilmasto-ohjelman mukainen, sillä SDP:n nettisivuilla sanotaan selkeästi, että ympäristöverotus on hyvä ohjauskeino. Siellä todetaan myöskin, että ympäristöveroja tulee ottaa käyttöön niin, että niiden kohtuuttoman rasituksen voi välttää omalla kulutuskäyttäytymisellään, ja juuri niin nyt tehdään. Mutta tämän energiaverotuksen rinnalle kaipaamme muitakin kannusteita. Tällä kertaa hallitus edistää uusiutuvan energian käyttöönottoa. Sitä avustetaan 20 prosentilla kustannuksista, ja tätä avustusta laajennetaan kaikille pientaloille. Tätä avustusta nostettiin siis 15 prosentista 20 prosenttiin ja laajennettiin kaikille pientaloille. Yhteensä sen arvo on noin 30 miljoonaa. Lisäksi annetaan korjausavustuksia energiaratkaisuihin rivi- ja kerrostaloille noin 46 miljoonan euron arvosta.

Erittäin hyvä on myös se, että energiaveron korotuksia on kompensoitu pienituloisille kuntaverotuksen perusvähennyksen korotuksella, takuueläkkeellä ja näillä indeksisidoksilla, joista jo mainitsin, mutta muitakin keinoja on. Yksi hyvä keino edistää energiauudistuksia ja energiatehokkuutta kotitalouksissa on kohdistaa kotitalousvähennys energiaratkaisuihin. Tällä hetkellähän kotitalousvähennyksen saa kaikenlaisista remonttitöistä, mutta se voitaisiin aivan hyvin kohdistaa selkeästi energiatehokkuutta tai uusiutuvaa energiaa hyödyntäviin ratkaisuihin, jotta myös se palvelisi tässä ilmastohaasteessa.

Toinen mahdollisuus olisi valtion takaama energialaina. Suuri osa sähkölämmityksen valitsijoista valitsee sen vain sen takia, että se on perustamiskustannuksiltaan halvempi. Jos olisi valtion takaama energialaina, jota voisi maksaa takaisin siinä suhteessa, minkä sitten uusiutuvan energian avulla tuotetussa sähkössä säästää, se kannustaisi varmasti loputkin omakotitalojen rakentajat valitsemaan jonkun muun ratkaisun.

Ehkä suurin päämäärä, mitä voimme tehdä tulevaisuuden ilmastoasioiden parantamiseksi, on kaksisuuntainen sähköverkko. Maailmalta on hyviä tuloksia siitä, mitä kotitaloudet ovat valmiita tekemään, kun niillä on mahdollisuus ostamisen lisäksi myös myydä ylimääräsähköä verkkoon, jolloin kotitaloudet voivat vähentää omaa energialaskuaan myös sillä. Siihen meidän pitää pyrkiä.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr:

Arvoisa puhemies! Suomen peruskoulu on saanut ruusuja oppilaiden tieto- ja taitotasosta mutta risuja kouluviihtyvyydestä. Lasten ja nuorten fyysinen ja psyykkinen pahoinvointi on niin ikään huolestuttanut. Siksi peruskoulutuksen määrärahoja pitää suunnata viihtyvyyden parantamiseen, opiskeluympäristön kehittämiseen ja lasten ja nuorten sosiaaliseen vahvistamiseen.

Tällä hallituskaudella ikäluokkien pienenemisestä koituvat säästöt on hallitusohjelman mukaisesti ohjattu opetuksen laadun kehittämiseen. Tässäkin budjetissa 30 miljoonaa euroa käytetään opetusryhmien koon pienentämiseen, 17 miljoonaa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen vahvistamiseen ja 10 miljoonaa euroa koulujen kerhotoiminnan tukemiseen. Painotukset ovat oikeita. Esimerkiksi kerhotuen avulla on aloittanut toimintansa yli 5 000 uutta kerhoa tällä hallituskaudella, mikä on todella merkittävä asia.

Oppilaiden fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin takaamiseksi pitäisi panostaa voimakkaasti oppilashuollon ja oppilaanohjauksen parantamiseen. Niiden huono — etten sanoisi kelvoton — tila on kaikkien tiedossa. Budjetissa tähän on ohjattu 5 miljoonaa euroa, mutta voi kysyä, riittääkö se mihinkään. Tulee olla tarkkana, ettei kunnille uuden oppilashuoltoa koskevan asetuksen myötä anneta tehtäviä, joiden toteuttamiseen niillä kuitenkaan ei ole tosiasiassa varaa.

Arvoisa puhemies! Sivistysvaltio huolehtii vähemmistöjensä kielen ja kulttuurin säilymisestä. Siksi minusta onkin aivan erityisen ilahduttavaa, että budjetissa panostetaan saamenkielisten kulttuuri- ja kielipesien rahoitukseen 350 000 eurolla, vaikka toki jälleen voi sanoa, että summa voisi olla isompi.

Arvoisa puhemies! Tehokkain keino ehkäistä nuorten työttömyyttä ja syrjäytymistä on riittävä koulutustarjonta. Viime vuosina maassamme on ammatilliselle koulutukselle ollut enemmän kysyntää kuin on ollut vapaita koulutuspaikkoja. Tämä on huolestuttavaa, kun tiedetään, että juuri kouluttamattomat tai alhaisen koulutuksen saaneet nuoret jäävät muita helpommin vaille työtä. Tässä budjetissa ammatilliseen peruskoulutukseen kohdennetaan 12 miljoonaa euroa, jolla saadaan 3 250 uutta opiskelupaikkaa. Tarve on kuitenkin suurempi. Viime vuoden syksyllä vaille toisen asteen koulutuksen opiskelupaikkaa oli jäänyt yhteensä 9 000 nuorta, ja jälleen esimerkiksi Pääkaupunkiseudulla puhutaan tuhansista nuorista, joille ei mitään toisen asteen paikkaa ole. Tämä on aivan hullunkurinen tilanne, joka on pakko korjata. Jossain kohtaa koulutusjärjestelmässä mennään todella pahasti metsään, jos ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja jää täyttämättä jossakin puolella Suomea ja samaan aikaan ammattikoulupaikkoja ei riitä niitä haluaville erityisesti Pääkaupunkiseudulla.

Arvoisa puhemies! Budjetissa suunnataan voimavaroja aikuiskoulutuksen kehittämiseen erityisesti täysin vailla koulutusta olevien osalta. Olisi kuitenkin tärkeää huomioida myös korkeasti koulutettujen täydennyskoulutus, joka meillä perinteisesti on ollut lähes olematonta. Tämän laman aikana korkeasti koulutettujen työttömyys on kuitenkin kivunnut ennätyslukemiin, ja täydennyskoulutukselle on akuutti tarve.

Arvoisa puhemies! Yliopistojen perusrahoitus kasvaa tässä budjetissa 160 miljoonalla eurolla, minkä lisäksi yliopistojen maksuvalmiutta parannetaan 50 miljoonan euron määrärahalla. Korotukset näyttävät kuitenkin suurilta vain paperilla, sillä suuri osa niistä valuu erilaisten yliopistoja edelleen koskevien valtion tuottavuusvaatimusten täyttämiseen, kasvaviin palkkakustannuksiin ja tilakustannuksiin.

Uuden yliopistolain voimaan tullessa yliopistoille langennut työnantajamaksu luvattiin korvata yliopistoille täysimääräisesti. Rahaa ei kuitenkaan ole edelleenkään budjettiin varattu. Tämä on korjattava. Eduskunta hyväksyi uuden yliopistolain nimenomaan siinä uskossa ja niillä lupauksilla, että siitä ei koidu yliopistoille lisäkustannuksia.

Arvoisa puhemies! Eräs tämän budjetin suurimpia pettymyksiä on se, että opintotuen sitominen indeksiin jätettiin toteuttamatta. Tälle ei ole mitään perustetta. Opiskelijat ovat jo nyt eräs pienituloisimmista ryhmistä, ja opintotuki on pian ainut sosiaalietuus, jota ei ole sidottu indeksiin. Vihreät aikoo jatkaa opintotuen indeksisidonnaisuuden ajamista ensi vuonna hallitusneuvotteluissa, ellei määrärahaa nyt saada. Vaikka opintotukeen on tällä hallituskaudella tehty merkittävä korotus ensi kertaa 15 vuoteen ja opiskelijoiden ateriatukea korotetaan tässä budjetissa, vain indeksiin sitominen varmistaa sen, ettei opiskelijoiden elintaso muihin väestöryhmiin verrattuna kurjistu.

Esa Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Alanko-Kahiluoto puhui täyttä asiaa tästä koko puheessaan, mutta erityisesti tähän aloituspaikkojen vähyyteen: sitä ihmettelen, kun me ei saada sitä homma kuntoon ollenkaan, koska se on yksi pahin syrjäyttäjä tässä. Kun nuoret eivät sijoitu, ei ole koulutuspaikkaa olemassa ja työpaikkaa olemassa, niin siinä on semmoinen väliinputoamismahdollisuus. Eivät kaikki siinä tietysti syrjäydy tai putoa mihinkään, mutta osalle tapahtuu näin. Minusta nyt olisi eduskunnan korkea aika kyllä linjoittaa ja lisätä siihen rahoja, jotta saadaan aloituspaikkoja riittävästi. Nyt kun tiedetään ongelma, niin se pitää poistaa kanssa.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En kuullut ihan kokonaan tätä puhetta, mutta kuitenkin ymmärsin, että on ammattikorkeakoulu- ja aloituspaikoista kyse. Minä olen sitä mieltä, että koulutetaan väärin. Sellaisille aloille, joilla ei ole työpaikkoja, on tulossa koulutusta. Otetaan nyt esimerkiksi media-ala ja kulttuuriala. Siellä on todella paljon työttömiä medianomeja ja tällaisia, koska ei ole työpaikkoja eikä niitä tule. Aivan turhaa on ollut lisätä sinne koulutuspaikkoja sen takia, että nyt ihmiset haluavat kouluttaa itsensä medianomeiksi ja sille alalle. On ihan turhaa kouluttaa, kun ei ole työtä, toimeentuloa. Täytyy joku järki olla siinäkin, mihin ne aloituspaikat tehdään.

On totta, että meillä on työttömiä korkeakoulututkinnon suorittaneita, mutta se johtuu siitä, että eihän esimerkiksi valtiotieteitten maistereilla ole sitä ammattia, mihin he menevät. Heidän täytyy etsiä se ammatti. Minusta nyt tämä koulutuspolitiikka (Puhemies: Minuutti!) on 20 vuotta ollut ihan pielessä sen takia, että on koulutettu aloille, joilla ei ole töitä. Nyt se nähdään.

Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Siis ed. Ukkola puhui aivan oikein siitä, että täytyy katsoa, mille alalle koulutetaan. Mutta tosiasia on se, että täällä Etelä-Suomessa on huutava pula ammatillisen koulutuksen paikoista, jolloin niitä olisi tarvittu todella paljon enemmän kuin nyt on pystytty tarjoamaan. Kaikki halukkaat tai edes vähemmänkään halukkaat eivät pääse koulutukseen.

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuossa on aika paljon perää, mitä ed. Ukkola puhui, että koulutuspaikkoja on todellakin ehkä annettu väärille aloille ja pitäisi antaa niille aloille, joilla tarvitaan työvoimaa tällä hetkellä. Ennen kaikkea kaivostoiminta tällä hetkellä kaipaisi hyvinkin paljon mainareita. Tällä hetkellä ei ole oikein kaivosalan aloituspaikkoja missään ammattikorkeakoulussa, ja näitä tietenkin kaivattaisiin.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä ed. Ukkolan kanssa siinä, että Suomessa on viimeiset 20 vuotta tehty huonoa koulutuspolitiikkaa ja ensinnäkin seuraukset näkyvät siinä, että koulutuspaikat ovat väärissä paikoissa. Niitä on alueellisilla syillä siirretty sinne, missä nuoret tosiasiassa eivät asu, ja sitten taas täällä Pääkaupunkiseudulla, missä on valtavasti nuoria, ei riittävästi ole niitä aloituspaikkoja. Ongelma on juuri siinä, kun tiedetään, että koulutuspaikkojen perustamiseen tarvitaan valtion lupa, ja Helsinkihän ei voi sitä korjata, ellei valtio anna niitä aloituspaikkoja. Nyt onneksi on saatu tämän kauden aikana tuhansia paikkoja, ja ollaan siitä iloisia.

Mutta minun mielestäni yksi ongelma, mikä pitäisi selvittää, on tämä niin sanottu pakkohaku. Meillä on nyt tämä niin sanottu pakkohaku, jolla tavoitellaan kyllä hyvää asiaa elikkä sitä, että nuoret eivät olisi jouten vaan hakisivat opiskelemaan, mutta siitä seuraa se, että nuoret hakevat aloille, joille he välttämättä eivät ole motivoituneita ja sitten vievät paikkoja semmoisilta nuorilta, jotka olisivat motivoituneita. Sitten se on siitä myöskin pähkähullu sääntö, tai laki, että jos minä haluan mieluummin nostaa työmarkkinatukea (Puhemies: Minuutti on mennyt!) kuin mennä opiskelemaan, niin eihän minun tarvitse mitään muuta kuin ruksia yhteishaussa semmoiset alat, jonne en varmasti pääse, niin varmistan itselleni työmarkkinatuen. Elikkä tämä pakkohaku pitäisi kyllä aivan ehdottomasti selvittää ja keksiä sille joku järkevä vaihtoehto.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Muutama huomio tämänpäiväisestä ja eilisestäkin keskustelusta.

Tuosta valtion tuottavuusohjelmasta on nyt sanottava se, että se on niin kuin autoimmuunisairaus, ikään kuin reuma, ja reumahan on tälle talolle tuttu. Kun Kansaneläkelaitoksen toimesta, voisi sanoa, lopetettiin Reumasäätiön sairaalan toiminta, ja Kansaneläkelaitos taas on eduskunnan alainen, niin se tuottavuusohjelma syö itse elimistöä eli valtiota. Se heikentää palveluja, se heikentää ihan järkeviä toimenpiteitä, kuten se on heikentänyt esimerkiksi rikollisuuden vastaista toimintaa. Tämä on aivan käsittämätöntä. Nyt sitä viedään myös kuntiin. On tämä 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma, jota valtiovalta vahtii ja painostaa ja edistää ja vie sitä samaa tautia kuntiin. Miksi ideologinen pakko, että julkista sektoria pitää supistaa? Tämä on aivan kestämätöntä eikä yhtään suomalaisten edun mukaista.

Mutta tämän päivän pääministerin puheenvuoroon. Kello 10 maissa hän piti sen, mutta siinä ei ollut sanaakaan maapallon ja Suomen suurimmasta haasteesta eli ilmastonmuutoksesta ja sen torjumisesta. Siis ei sanaakaan. Näin ollen ovat tietysti ymmärrettäviä nämä Helsingin Sanomien galluptutkimukset siitä, että ilmastonmuutoksen vastustaminen ja sen vaarallisuus on ihmisten mielipiteenä ja mielessä astumassa enemmän sivuun siitä, mikä tilanne oli kolme vuotta sitten. 82 prosenttia ihmisistä piti sitä vakavana uhkana vuonna 2007, nyt runsas 60 prosenttia tänä vuonna. Kyllä meidän valtionjohdon pitää tuo asia ymmärtää ja pitää mielessä ja puhua siitä eduskunnalle. Jos siitä ei puhuta talousarvion käsittelyn yhteydessä, niin missä? Tähän se kuuluu. Olemme vaatineet talousarviokirjaan omaa lukua siitä, millä tavalla talousarviossa hillitään ilmastonmuutosta, mitkä ovat ne talousarvion keinot ja siellä olevien momenttien vaikutus. Tällaista ei ole.

Onko sitten niin, että tuo yksi yksityiskohta, turpeen polttaminen, joka on siis hallituksen erityisessä suojelussa, tekee keskustalaisen pääministerin esiintymiselle ongelman, että ilmastonmuutosta taikka energiaverotusta ei tässä pääministerin puheenvuorossa ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta tuotu lainkaan esille? (Välihuuto: Pääministeri käytti hyvän puheenvuoron!) Turve tuottaa energiaa noin 6 prosenttia Suomen energiantuotannosta, mutta turpeen polttaminen tuottaa hiilidioksidipäästöjä Suomen päästöistä noin 16 prosenttia, siis kolme kertaa enemmän, vajaat kolme kertaa enemmän. Tämä suhdeluku kuvaa sitä, mikä sen vaikutus on. 16 prosenttia on paljon, ja sen pienentäminen olisi ihan Suomen omissa käsissä.

Arvoisa puhemies! Täällä ed. Järvinen käytti aikaisemmin ihan hyvän puheenvuoron. Totean, että myös pääministerin puheenvuorossa oli toki hyviä kohtia, mutta tähän kysymykseen saimaannorpan suojelusta, kun tiedän, että se on ed. Järviselle ollut tärkeä asia: nyt näitä epämääräisiä tapahtumia tapahtuu tässä talossa. Mielestäni hallituksen ei olisi pitänyt siunata sitä, että norpan suojelu viedään Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialan piiriin, pois Metsähallitukselta. Metsähallituksen luontopalveluja heikennetään, siitä tänään olemme kuulleet. Se on ikävä asia, se on kansallispuistojen tilanteen kannalta kestämätöntä. Esimerkiksi Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa, jossa on yli 416 000 kävijää, kuluminen on pitkälle edennyt. Nimenomaan kansallispuisto tarvitsisi lisää rahoja, niin kuin moni muukin kansallispuisto. Tässä on syntitaakkaa hallitukselle.

Liikenneministeri Vehviläisen toimialan talousarvioehdotus

Ensimmäinen varapuhemies:

Nyt siirrytään seuraavaan ministeriosuuteen. Ministeri Vehviläinen, 5 minuuttia enintään, olkaa hyvä. Sen jälkeen käydään sitten debatti, niin kuin tapana on.

Liikenneministeri Anu Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Tunnette hyvin myös LVM:n esityksen budjetin osalta, ja käyn vain muutamia näkökohtia siitä läpi.

Ensinnäkin totean sen, että tämä ensi vuoden budjetti toteuttaa, aloittaa ne loputkin liikennepoliittisen selonteon hankkeet, joista eduskunta yksimielisesti päätti 2008 keväällä ja alkusyksystä, eli siellä alkavat muun muassa Haminan ohikulkutie, Sepänkylän ohikulkutie, Seinäjoen ohitus, Rovaniemen—Kemijärven sähköistys ja sitten Uudenkaupungin meriväylän kunnostus. Tämä on minusta hyvä asia, että olemme voineet pitää selonteon prioriteeteista kiinni.

Ainoa asia hankkeesta, joka nousee selontekovalmistelun ulkopuolelta, liittyy pohjoisen kaivoshankkeisiin. Eli tiedätte, että Pajala—Kolarin kaivoshanke on etenemässä ja siitä on käyty sen infran vaatimista asioista puolitoista vuotta — varmaan melkein jo kaksikin vuotta — neuvotteluja. Siinä ovat olleet mukana kaivosyhtiö, Ruotsin valtio ja Suomen valtio, ja ennen budjettiriihtä talouspoliittinen ministerivaliokunta omalta osaltaan teki linjauksen, että Kemin—Äkäsjoen radan peruskorjaukseen varataan suunnittelurahat ensi vuodelle, samoin tähän Muonionjoen siltahankkeeseen, ja niitä viedään eteenpäin. Voin sanoa, että olen iloinen siitä, että voimme tällaisella tavalla edistää ja tukea Lapin työllisyyttä ja Lapin hyvinvointia tulevaisuudessa.

Sitten toinen asia liittyy ensi vuoden budjetin liikennepuolen rahoituksen ykkösprioriteettiin eli Seinäjoki—Oulu-ratayhteyden rahoitukseen. Olin huomaavinani kesällä, että tämä Seinäjoki—Oulu yhdisti vahvasti sekä oppositiota että hallitusta. Vaadittiin parlamentaarista kansanliikettä, jotta saadaan rahat, ne tarvittavat 40 miljoonaa euroa, kokoon, jotta työt voivat ensi vuonna jatkua, ja niin saimmekin. Se raavittiin ja riivittiin, kuten tiedätte, suurimmaksi osaksi sieltä liikenne- ja viestintäministeriön budjetista. Haluan kuitenkin todeta sen, että siitä hankkeesta puuttuu edelleen 310 miljoonaa rahoitusta.

Henkilökohtaisesti olin sitä mieltä, ja tein myös esityksenkin, että olisi pitänyt ratkaista tämä Seinäjoki—Oulu-kakkosvaiheen toteuttaminen kestävämmällä tavalla eli olisi perustettu tänne valtioneuvoston kanslian yhteyteen "Infra Oy", valtion kokonaan omistama osakeyhtiö, joka olisi toiminut rahoitusinstrumenttina, ja olisimme saaneet tämän hankkeen vietyä kerralla eteenpäin, mutta siihen ei löytynyt tässä vaiheessa tarvittavaa yksimielisyyttä. Nyt meillä on budjetissa sitten ne 40 miljoonaa euroa, ja olen aivan vakuuttunut, että tulevien vaalien jälkeen, oli ketä tahansa Säätytalolla hallitusneuvotteluissa, tullaan kaivamaan esille tämä Infra Oy tai jokin muu konsti, että saadaan kokonaisvaltaisempi ratkaisu Seinäjoki—Oulun eteenpäinviemiseksi.

Tiedän ja näen, kun katson, ketä täällä on salissa, että kohta keskustellaan myös niistä nipistyksistä, mitä tämä aiheutti sieltä liikenne- ja viestintäministeriön rahoista, ja siihen olen valmis.

Sitten kolmas asia, jonka sanoin ja josta täällä salissa on myös jatkuvasti ollut puhetta, ovat nämä budjetti- ja valtuusmenettelyitten uudistamiset. Tiedätte sen, että sekä selonteon yhteydessä että sen jälkeen niistä käytiin paljon keskustelua. Niitä selvitettiin, mutta valtiovarainministeriö on ollut varsin tiukka siitä, että kesken vaalikauden ei tehdä mitään muutoksia. Nyt on pieni myönnytys siellä ensi vuodelle, eli se tarkoittaa sitä, että uudet kehittämishankkeet ovat siellä sisällä kolmivuotisina siirtomäärärahoina eivätkä arviomäärärahoina, ja tiedätte, mitä se tarkoittaa. Se tarkoittaa sitä, että nyt, kun meillä ovat hankkeet arviomäärärahoina, niin muutaman viikon päästä, kun tänne tulee eduskuntaan lisätalousarvio, sieltä poistetaan muutamia miljoonia jonkin hankkeen osalta ja sitten ensi vuoden puolella lisätalousarviossa ne muutamat miljoonat taas sinne lisätään. Eihän siinä ole mitään järkeä. Minusta tämä on oikeaan suuntaan ensimmäinen askel, mutta sitten tulevalla vaalikaudella vetoan teihin, että ollaan tekemässä yhdessä laajempaa remonttia tähän budjetti- ja valtuusmenettelyyn.

Vielä haluan todeta lopuksi, kun täällä eilen muun muassa ed. Tennilä sanoi, että hallitus olisi tuomassa, hivuttamassa, runkoverkkoa uudelleenkäsittelyyn: Tämä hallitus ei ole hivuttamassa runkoverkkoa uudelleenkäsittelyyn. Se heitti kaksi vuotta sitten sen roskikseen silloin, kun selonteko hyväksyttiin. Liikennevirastossa on ajatuksia, että runkoverkko pitäisi toteuttaa. 3 000 kilometriä valtateistä olisi niin sanotussa ykköskategoriassa, niistä pidetään aina huoli, niitä kehitetään ja parannetaan, ja sitten loppuosa näistä valtateistä pärjäisi, kuten pärjäisi, ja pyrittäisiin pitämään nykykunnossa. Haluan tässä sen todeta, että itse en ole missään tapauksessa lämpeämässä tämän runkoverkon puolesta. On parempi, että meillä tehdään tekoja, konkreettisia tekoja, parannustekoja ja osoitetaan rahoitusta eri puolille tärkeisiin kohteisiin kuin että luodaan uusia statuksia tai luokituksia.

Ensimmäinen varapuhemies:

Käydään nyt debattiin. Ed. Seurujärvi, olkaa hyvä.

Janne Seurujärvi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministerille esittelystä. Aivan ensimmäiseksi haluaisin vielä palata noihin Lapin kaivoshankkeisiin. Me tarvitsemme työtä ja toimeentuloa, ja kestävin tapa tästä talouskriisistä nousemiseen on uusien työpaikkojen luominen näiden tulevaisuuden hankkeiden kautta, jotka Lapissa, Itä-Suomessa, monessa paikkaa ovat juuri kaivoshankkeita. Näiden osalta olisin halunnut kysyä, kun Kolari—Pajala-hankkeen osalta on pelkona suuntautuminen Norjaan noiden kuljetusten osalta ja Soklin osalta suuntautuminen Venäjälle, mikä on ministerin käsitys siitä, millä tavalla meillä Suomessa on varauduttu ja oltu valmiudessa näiden hankkeiden toteuttamiseen. Ja yksinkertaisesti voisi kysyä, onko teidän mielestänne tehty kaikki voitava, jotta nämä hankkeet toteutuisivat ja meillä Suomessa saataisiin niistä maksimaalinen hyöty aikaan. Kysehän ei ole pelkästään pohjoisen asiasta vaan koko kansantaloudelle tärkeistä hankkeista.

Petri Salo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kiitän omalta osaltani ministeriä siitä, että Oulu—Seinäjoki-ratkaisussa päästiin hieman eteenpäin. Mutta niin kuin kerroitte, niin tyytymättömyyttä varmasti edelleenkin on ja hallitusohjelmassa joudutaan tähän mittavaan hankkeeseen palaamaan, ja tämä infraratkaisu osakeyhtiömuodossa on tietenkin vain yksi osa, yksi mahdollisuus, muitakin voi olla.

Eduskunnan tarkastusvaliokunta ja valtiovarainvaliokuntahan ovat laskeneet joitakin kustannuksia siitä, mitä se maksaa, jos se jätetään tekemättä, mitä se vaikuttaa tavaraliikenteen osalta ja mitä se vaikuttaa henkilöliikenteen osalta ja myöskin häiriöiden osalta. Ja ihan kysyisin vielä ministerin näkökulmaa — kun tiedän, että sekin täällä salissa nousee kohta esille — perustienpidon määrärahoihin: miten te ajattelisitte, että niihin pitäisi seuraavassa hallitusohjelmassa reagoida, kun tiedetään, että taso vaatisi noin 200 miljoonaa euroa lisää?

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Väyläverkon rahoitus ei ole kohentunut ollenkaan, ja niin kuin meille tuolla todettiin valiokunnassa, se on tälläkin hetkellä ja näillä määrärahoilla tyydyttävässä kunnossa. Toisin sanoen kunto heikkenee väyläverkolla ja siltojen korjaukset siirtyvät. Korjausvelka kasvaa. Peräänkuulutetaan tuottavuuden parantamista. Toki sitä varmasti koko ajan pyritään tekemään, mutta ei sitä voi jatkuvasti tehdä. Ja, arvoisa ministeri, puutun tässä joukkoliikenteeseen ja sen alasajoon. Varsinkin harvaanasutulta alueelta tulevana toivoisi, että tätä määrärahaa kohdennettaisiin myös maakuntiin eikä vain suuriin kaupunkeihin. Viime kesäkuussa tehtiin nämä valtavat joukkoliikenteen bussivuorojen supistukset (Puhemies: Minuutti!) ja todettiin tuolta ministeriön puolelta, että sama on jatkumassa ensi vuonna, on etsittävä uusia keinoja. Onko se sitten, että naapurin kyydissä kuljetaan, ainut ratkaisu?

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri jo viittasi siihen rahan keruuseen, mikä oli sinne Seinäjoki—Oulu-radan suuntaan johtuen siitä huonosta suunnittelusta ja päätöksenteosta, mikä hallituksessa oli. Puolitoista miljoonaa otettiin tästä oikoratalinjauksesta Helsinki—Lahti. Z-junia sitten aiotaan vastaavasti vähentää, ja tuon kalliin ratahankkeen, joka on toteutettu, ikään kuin tehokkuus ja tuottavuus sitten heikkenee. Ei se ole kestävää. Samoin sitten Hamina-ohituksesta voidaan todeta, että siellä on nyt miljoona euroa vain jäljellä. Ely esitti alun pitäen 30:tä miljoonaa ja sitten alensi sen viiteen, ja nyt siellä on yksi miljoona. Siis nämä ovat todella heikkoja asioita. Ja Kotkassa on tämä Kotolahden ratapiha edelleenkin avoinna, sen kakkosvaiheen rahoitus, tunnetteko sitä?

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tietysti Seinäjoki—Oulu-välistä muutama näkökohta. Silloin, kun minun suotiin olla liikennevaliokunnan vetäjä, meille saatettiin tietoon erilaisia vaihtoehtoja hoitaa tämä rahoituspuoli. Minä muistan, että oli semmoisia engelsmannirahoituksia ja oli kaikenlaista. Olisiko mitään mahdollisuutta, että olisitte pikkuisen tottelemattomia siellä liikenne- ja viestintäministeriössä nyt ja valmistelisitte asiaa seuraavia hallitusneuvotteluja varten siltä pohjalta, mitä silloin aineistoa kerättiin — tämä ratayhtiövaihtoehto mukaan luettuna — niin, että rahoitustavat olisivat todella vaihtoehtoina keskustelussa hyvissä ajoin myöskin vaalikampanjoitten aikaan?

Mats Nylund /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Vehviläinen kertoi hyvällä tavalla, millä saatiin kasaan Seinäjoki—Oulu-rataosan rahoituspaketti. Se on aivan paikallaan, koska se on äärimmäisen tärkeä, jopa tämän maan tärkein liikennehanke juuri nyt, ja kiitokset siitä.

Varsinainen kysymys koskee perustienpitoa vähän samalla tavalla kuin ed. Salo nosti esille. Valtio kerää noin 4 miljardia euroa vuodessa tieliikenteestä, 2,3 liikennepolttoaineista ja miljardin autoverosta ja 700 miljoonaa ajoneuvoveroa, mutta me laitamme takaisin ainoastaan 0,5 miljardia perustienpitoon. Tietenkin me käytämme näitä rahoja, kuten olen hyvin tietoinen. Mutta voiko ministeri miettiä esimerkiksi seuraavan hallitusohjelman osalta, niin kuin ed. Pulliainen nosti esille, että me keräämme esimerkiksi tiemaksuja moottoritien käytöstä, kun me rakennamme uuden moottoritien, voimme kerätä tiemaksuja?

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä on puututtu tähän Seinäjoki—Oulu-rataosuuteen, ja mikäli nyt oikein muistan, niin eduskunta on hyväksynyt ja ottanut kantaa siihen, että vuotuisen rahamäärän pitäisi olla 80 miljoonaa euroa, jolloin se nopea vaihtoehto saataisiin toteutettua. Ja jos nykyisillä rahoilla mennään, niin se tarkoittanee parinsadan miljoonan euron taloudellisia menetyksiä tälle maalle ja nekin rahat voitaisiin käyttää hyvin perusinfraan.

Arvoisa puhemies! Täällä on puututtu perustienpitoon, ja ministeri aivan rehellisesti kertoi näistä ongelmista. Mutta kyllä minua vähän hämmästyttää, kun budjettikirjassa sanotaan, että heikkokuntoisten päällystettyjen teiden määrä lisääntyy 300 kilometrillä, siltojen määrä 20:llä. Eli jää vaan pohtimaan sitä vaihtoehtoa, olemmeko kohta siinä tilanteessa, että joudutaan ottamaan suuremmista tai kalliimmista hankkeista alempiasteisen tiestön ylläpitoon.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Haluan myös tähän perusradanpidon kysymykseen puuttua. Monet meidän rataosuuksistamme ja tieosuuksistamme olivat todellista vuoristorataa erityisesti keväällä routavaurioiden jälkeen. Tämä on jo hätähuuto Suomen liikennepolitiikan puolesta. On oikeasti mietittävä, pitääkö sitten priorisoinnin vuoksi jättää jokin hanke myöhemmälle ajalle ja käyttää rahoja sitten tähän meidän perusinfraan, perusradanpidon ja perustienpidon rahoittamiseen. On sanottu, että ei ole kovin vetävää pitää näitä perustiehankkeita kunnossa, mutta siinä on kyllä haastetta sekä seuraavaan budjettiin että myös seuraavalle vaalikaudelle.

Kiitoksia ministeri Vehviläiselle siitä, että tämä puunhuollon ohjelma saatiin tämän vaalikauden aikana toteutumaan. Ilman sitä monin paikoin meillä olisi täysi katastrofi ja se näkyisi tuolla kuljetusten liikkumisessa. Tänäkin päivänä yleisillä teillä uppoavat kuljetukset. Ei se voi olla oikein. Siinä mielessä se on hätähuuto.

Ilkka Viljanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri on saanut vastata samaan kysymykseen ja samoihin kysymyksiin varmaan kyllästymiseen asti, mutta se on tietenkin ministerin arkipäivää ja työtä.

Eli noin 1,5 miljoonaa ollaan tietojen mukaan ottamassa pois yhdeltä Suomen ruuhkaisimmista rataosuuksista ja sen liikennöinnistä, eli puhun oikoradasta Helsingin ja Lahden välillä. Kun tätä asiaa kysyy ministeriöstä, niin pallo lentää Hsl:n suuntaan, joka toimii VR:ltä ostajana. VR haluaisi liikennöidä, jos tilataan, ja Hsl ilmoittaa tilaavansa, jos saa taloudellisia resursseja. Tuntuu hiukan oudolta, kun rataosuus on yksi Suomen ruuhkaisimmista, jolla junissa seisotaan lähes koko tämä sadan kilometrin matka ruuhka-aikoina.

Käykö ministeriö keskusteluja tilaajien ja tuottajien kanssa priorisoinnista, siitä, että kun ostoja joudutaan vähentämään, millä rataosuuksilla ne tullaan tekemään, vai onko tämä pieni haiseva (Puhemies: Minuutti!) juttu, missä tekniset virastot sammuttavat vanhainkotien edestä ensimmäisenä valot, kun tulee karsintatarve.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ensinnäkin selvyyden vuoksi: Valiokuntahan on yksi lausunnonantaja liikennebudjetista. Rahoista eduskunnassa päättää valtiovarainvaliokunnan liikennejaosto. Tämä menee esimerkiksi mediassa usein sekaisin. Sen mietinnön pohjalta sitten suuri sali päättää.

Ministeri Vehviläinen, te olette onnistunut, meillä on ennätysmäärä uusia kehittämishankkeita saatu liikkeelle. Siitä teitä on onnitteleminen. Mutta ministeri Vehviläinen, te olette myös epäonnistunut. Perusväylänpidon määrärahataso on ennätyksellisen alhainen ja kurjistaa liikenneverkkoamme. Miksi te leikkaatte juuri näinä ilmastotalkoitten aikoina juuri joukkoliikenteestä? Kertokaa meille, miksi nyt, ja miksi olette tekemässä sitä myös tulevaisuudessa.

Sitten Seinäjoki—Oulusta: Miksi tätä on hallinnollisesti laajennettu pitkin matkaa siten, että kustannukset ovat nousseet tuplasti? Tämä on valtiovarainministeriön mukaan oleellisin syy siihen, että rahoitus tökkii, ja se on niin epävarmaa, kun se hanke ei ole ollenkaan sitä, mitä se oli (Puhemies: Minuutti!) liikkeelle lähtiessä.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Olen tyytyväinen siihen, että budjettikirjasta löytyvät rahat Kemijärvi-radan sähköistämisen aloittamiseen ja Kemi—Äkäsjoki-radan peruskunnostukseen ja Muonionjoen siltainvestointeihin.

Mutta valtiolla on liki 30 vuotta vanha kiistaton velvoite. Silloin aikoinaan, kun tehtiin UK-puisto, UK-puistolain perusteluosaan kirjattiin tämä Savukosken Yläperän eli Martti—Tulppio-tien kunnostaminen, ja se velvoite on vieläkin hoitamatta. Se, että Soklin kaivosta valmistellaan, on vain lisäperuste sille, että se investointi pitäisi vihdoin ja viimein toteuttaa. Kyllä lakiin kirjattu maininta velvoittaa myöskin valtiota.

Kysyn tästä, mikä uutisoitiin juuri ennen liikenne- ja viestintävaliokunnan Lapin vierailua Lapin Radiossa ja Lapin Kansassa, että jatkossa ainoastaan Nelostie Simosta Rovaniemelle olisi tässä paremmin ylläpidettävässä luokassa ja kaikki muut jossain muussa huonommassa luokassa. Oliko tämä todellinen uutisankka, vai oliko tässä jotain perää, että asioita valmisteltaisiin myöskin tämä vaihtoehto mukaan lukien?

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri Vehviläinen! Kysyn teiltä polkupyöräverkostosta, joka varmaan kuuluu myöskin teidän hallintonne alaan. Katselin tilastoja viime vuosilta, ja kovin vähäisiltä näyttävät nämä polkupyöräverkostot, joita tähän maahan on rakennettu: viime vuonna 77 kilometriä, toissa vuonna 107 kilometriä, 70 kilometriä vuonna 2007 jne.

Jos ottaa huomioon sen, että ilmastonmuutoksen torjumiseksi pitäisi tehdä kaikki mahdollinen ja kaikki mahdollinen pitäisi tehdä sen edistämiseksi, että ihmiset käyttäisivät mahdollisimman vähän saastuttavia liikkumismuotoja eivätkä turvautuisi autoon, niin mitä ministeriössä on tehty tämän edistämiseksi?

Elisabeth Nauclér /r(vastauspuheenvuoro):

Ärade herr talman! Finland drev på att Imo skulle gå in för att reducera fartygens svavelutsläpp och resultatet blev att de inte får överstiga 0,1 procent inom vissa områden, och hit hör Östersjön. Men den bränsletypen finns inte framtagen ännu och alla länder omfattas inte heller av det här avtalet.

Det är möjligt att vi i framtiden får se en hel del transporter på vägarna, men det är inte så lätt för Finland att flytta över godset på vägarna. Kostnaden för den finska industrin kommer därför att bli mycket tung och det uppstår en väldig snedvridning av konkurrenssituationen. Ryktet säger att så kallade hybridländer, Frankrike och England, bara byter till en hamn utanför zonen och att det redan planeras för en utbyggnad av dessa hamnar. Så blir London Liverpool osv.

Det finns nu planer på att EU-kommissionen ska utreda kostnaderna för reformen, och jag vill fråga ministern: Tror ministern att man i Bryssel har förstått vad reformen innebär för Finlands industri och har ministern fått förståelse hos andra länder för vikten av att alla följer samma bestämmelser?

Ensimmäinen varapuhemies:

Ministeri Vehviläinen, puhujakorokkeelta vastauksia 5 minuuttia, mutta ei enempää.

Liikenneministeri Anu Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Tähän ed. Nauclérin kysymykseen Imon rajoituksista ja säädöksistä. Olen tunnin päästä lähdössä juuri Brysseliin ja Antwerpeniin tästä asiasta keskustelemaan. Suomen aloitteesta komissio tekee näitä selvityksiä sekä saatavuudesta että myös tästä hintakysymyksestä. Aion huomenna kiirehtiä tätä kokonaisvaltaista analyysiä, ja sen jälkeen meidän pitää Suomessa arvioida sitä, mitä me teemme. Mutta nämä selvitykset on ensin saatava, onko mitä tehtävissä.

Sitten näihin muihin kysymyksiin.

Narvik-vaihtoehdosta totean sen, että se on kaivosyhtiön oma hanke. Suomi ja Ruotsi valtioina pitävät Kemin väylää parhaimpana näissä kuljetuksissa. Olemme pyytäneet yhtiöltä mahdollisimman nopeasti heidän omaa näkemystään tästä asiasta, että tiedämme, missä mennään. Ruotsi ei halua omalle maaperälleen semmoista suurta rekkarallia, mitä se Narvik-vaihtoehto tarkoittaisi.

Sitten Haminan ohikulku, vain 1 miljoona. Liikennevirasto on selvittänyt minulle sen, että sillä voidaan — se on iso hanke, 180 miljoonaa — ensi vuoden lopussa tehdä se kilpailutus, ja sen verran ensi vuonna oli aikomuskin tehdä. Se kilpailutus voidaan tehdä.

Sitten joukkoliikennerahoista totean sen, että olen erittäin harmissani siitä, että siellä on niitä supistuksia, sen myönnän aivan aidosti. Tämä tulevienkaan vuosien näkymä ei hirveän hyvä ole, olipa sitten minkälainen hallitus tahansa. Täällä ei kertaakaan tässä keskustelussa ole mainittu valtiontalouden kehyksiä eikä myöskään sitä, että tuleva hallitus aikoo tasapainottaa valtiontaloutta. Jos nyt otetaan yli 8 miljardia euroa velkaa ja ensi vuonna mennään tasapainotukseen, niin silloin aika monetkin rahat saattavat olla vaarassa. Tarkoitan näitä tämmöisiä harkinnanvaraisia rahoituksia, joista ei ole ihan suoraan laissa sanottu, minkä verran mitäkin rahaa tulee. Mutta tässä toivon, että joukkoliikennerahojen ja myös näitten VR:n ostoliikennerahojen osalta pystyttäisiin säilyttämään edes nykytaso.

Tässä viitattiin siihen lähiliikenteen 1,5 miljoonan euron leikkaukseen. Se on hankala tilanne. Mutta voin sanoa kaukoliikennesopimuksen osalta, joka on voimassa ensi vuoden loppuun asti, että ei sielläkään riitä se raha, mikä meillä nyt on, se 31,5 miljoonaa, toteuttamaan sitä liikennettä, joka meillä siellä nyt on, eli siellä on 4 miljoonaa euroa, sanoi VR, gäppiä silläkin puolella. Me emme mitenkään olisi voineet tätä rahaa ottaa taas sieltä kaukoliikenteen puolelta, ja bussiliikenne on jo nyt tänä vuonna vaikeuksissa, kun on pari miljoonaa vähemmän ollut sitä rahoitusta kuin edellisenä vuonna. Tämä on erittäin hankala tilanne.

Sitten ed. Nylund kysyi näistä tiemaksuasioista, voitaisiinko sitä kautta saada rahoitusta tulevalla vaalikaudella. Totean, että ensinnäkin niiden ruuhkamaksujen osalta selvitys valmistuu vuodenvaihteessa, ja innostan ja kannustan kyllä meitä itse kutakin käymään keskustelua, olisiko aihetta ottaa Pääkaupunkiseudulla ruuhkamaksut käyttöön ja käyttää niitä rahoja sitten vaikka joukkoliikenteen tukemiseen täällä Pääkaupunkiseudulla.

Vinjettimaksut ovat olleet minulla toiveena, että ne laitettaisiin myös kuorma-autoliikenteelle ja erityisesti venäläiselle liikenteelle, mutta kun sattuu olemaan niin, että VM:ssä tulkitaan, että se ei ole tiemaksu vaan vero, niin ei ole oikein edennyt se vinjettimaksun valmistelu heillä.

No, sitten pidemmän aikavälin kysymys voisi olla tämmöinen yleinen tiemaksu, mutta se tarkoittaisi sitä, että meidän pitäisi luopua kyllä tästä nykyisestä hankintaan ja omistamiseen perustuvasta autoverotusjärjestelmästä. Sellaisia malleja tällä hetkellä ei yksinkertaisesti ole meillä olemassa, eivätkä nämä kustannukset siinä, miten näitä maksuja kerättäisiin, saisi olla kohtuuttomat. Tiedossanne varmasti on, että Hollannissa aiotaan ottaa vuonna 2017 käyttöön tämmöinen satelliittipohjainen tiemaksujärjestelmä, ja heillä on autoja noin 9 miljoonaa. Melkein ajattelisin, että antaa tämän kokeilun ensin olla muissa maissa ja saataisiin sitä kautta niitä hyötyjä sitten ja kokemuksia aikaiseksi.

Täällä on erittäin paljon näitä kysymyksiä. Totean vielä lähiliikenteen osalta, että jos liikenne- ja viestintäministeriö on se toimivaltainen viranomainen VR:n kanssa kaukoliikenteen osalta, niin ensi vuoden alusta se kyllä niin on, että se on Hsl, joka on se toimivaltainen viranomainen. Minulla on se käsitys, että tänään on käyty näitä neuvotteluja Hsl:n ja VR:n osalta, mutta en ole kuullut sitä, miten he ovat siellä sen sitten ajatelleet.

Perusväylänpidon rahoista totean aivan lopuksi sen, että kun sanoin, että me tarvitsemme ensi vaalikaudella uusia rahoitusinstrumentteja tänne kehittämishankkeitten puolelle, niin ainoastaan sitä kautta me saisimme väljyyttä tänne perusväylänpitoon.

Ensimmäinen varapuhemies:

Otetaan seuraava debattikierros, paljon on puheenvuoropyyntöjä.

Markku Pakkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy heti aluksi kiittää ministeri Vehviläistä, että hän on sitkeästi pitänyt pintansa tässä liikennepoliittisen selonteon viemisessä eteenpäin ja Haminan ohitustie viimein lähtee ensi vuonna liikkeelle. Toinen tärkeä hanke on todellakin tuo Seinäjoki—Oulu-ratahanke, ja pidän tärkeänä, että siinä saataisiin kokonaisrahoitus aikaiseksi seuraavalla hallituskaudella ja saataisiin se yhteys rakennettua kaksoisraiteiseksi.

Täällä on paljon keskusteltu perustienpidosta, ja tuossa jo ministeri vastasikin siihen, mitä sille tulee tehdä. Uusia rahoitusmuotoja tulee löytää, ja pidän hyvänä tuota ed. Nylundin tekemää ehdotusta tiemaksuista ja ruuhkamaksuista ja samoiten liikenteeltä kerättävien verojen tulouttamisesta näihin investointeihin. Runkoverkkoasiasta olen täysin samaa mieltä kuin ministeri, että sitä ei pidä nyt esittää.

Lyly Rajala /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuinka ollakaan, puhun Seinäjoki—Oulu-radasta, koska olen sieltä Oulusta kotoisin.

Liikennepoliittisessa selonteossa oli kolme nimeltä mainittua kohdetta, liikenne- ja viestintävaliokunnan lausunnossa valtiovarainvaliokunnalle oli yksi nimeltä mainittu kohde, valtiovarainvaliokunnan mietinnössä oli yksi kohde, Oulun läänin kansanedustajien mietinnössä ja kannanotossa oli yksi ainoa kohde jne. Täällä, kuten ministeri sanoi, se on yli puoluerajojen hyväksytty ylivoimaisesti merkityksellisimmäksi rataosuudeksi väyläkehittämisessä Suomenmaassa, ja näin tietenkin on. Tämä 40 miljoonaa — kiitoksia siitä, että se saatiin sinne — tarkoittaa vain sitä, että VR-Radan 500 työntekijää saavat jatkaa töitä, mutta sillä rahalla ei mitään suunnittelua tehdä. Radan suunnitteluahan on muun muassa se, että ratakiskoa ei voi ostaa rautakaupasta vaan se pitää tilata kaksi vuotta etukäteen, sitä on radan suunnittelu. Sen vuoksi sinne tuleville vuosille täytyy saada rutkasti rahaa. Onko mahdottomuus, että saadaan kerta ja karkuun -systeemillä tuo ikuinen kitinä tuolta meidän alueeltamme? Tämä on pelkkää tekohengitystä, nämä neljätkymmenet miljoonat per vuosi.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan puhemies Sauli Niinistö.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kansallinen ja kansainvälinen kilpailukyky edellyttää nyt jämerämpiä kasvu- ja kehityspanostuksia liikennehankkeisiin. Nämä ovat järkyttäviä kyllä tässä tilanteessa tämän Seinäjoki—Oulu-radan, yhtä lailla Savon radan, Pieksämäki—Kuopio-välin paino- ja nopeusrajoitusuhkat, kun pitäisi nyt selviytyä myös talous- ja työllisyyspoliittisesti paremmin.

Kyllä tässä pitää nyt peräänkuuluttaa niitä uusia rahoitusmalleja ja myöskin poliittista tahtoa. Aikoinaan valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston ja silloisen hallituksen, sinipunan, johdolla käynnistettiin Kerava—Lahti-rataoikaisu, joka oli koko Suomen ratahanke ja kilpailukyvyn kannalta keskeinen. Samalla tavalla tarvittaisiin nyt Marja-radan kaltaisia uusia avauksia ja todella toisenlaista otetta, jotta myös maan talous saadaan nousukierteeseen.

Matti Kauppila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun katselee liikenneministeriön budjettiesitystä, niin täällähän on oikeastaan kaikilla sektoreilla miinusmerkkinen luku, mikä merkitsee sitä, että elvytysrahat on otettu pois viime vuoden budjetista — en nyt lähde luettelemaan niitä. Mutta toteaisin sen, että valtiovarain liikennejaostohan kuunteli Liikenneviraston saarnat tästä runkoväyläkysymyksestä ja kyllä minä pelkään vahvasti, että se on seuraavien hallitusneuvottelujen lähtökohta elikkä seuraava hallitus määrittelee ensi keväänä, mitä me teemme, koska jos kehysbudjetoinnissa pysytään, niin se on sula mahdottomuus hoitaa kaikkia niitä toiveita, mitä eri puolilla Suomea on. Ja nythän tässä me lahtelaiset joudumme kärsimään jo ensimmäisenä tästä kuviosta, että kun rahat annetaan pohjoiseen, niin ne otetaan etelästä ja vilkkaan radan liikenteestä, mikä tuntuu aika kohtuuttomalta.

Reijo Paajanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen talous on kääntymässä nousuun, mikä on tietysti iloinen asia. Suomen kannalta on erittäin tärkeää, ettei tässä tilanteessa liikenneinfra petä, tässä alati kiristyvässä kilpailutilanteessa.

Myös Kaakkois-Suomi ja sen raskas liikenne on erittäin merkittävä ja merkittävässä osassa liikennepaineen kohdalla. Itärajan rekkaliikenne kuormittaa rankasti alueen tieverkkoja, ja myös rataverkko on ylittänyt kantokykynsä. Koko Suomen viennin ja teollisuuden kannalta esimerkiksi kaksoisraide Imatra—Luumäki-välille on äärimmäisen tärkeä. Lisäksi alueen elinkeinoelämän ja kilpailukyvyn kannalta on tärkeää, että perusväylät pysyvät hyvässä ja turvallisessa kunnossa. Haluaisin kysyä liikenneministeriltä: Miten aiotaan pitää idänkaupan avainalueen liikenneverkkojen kantokyvystä huolta, ja mitä kuuluu nopealle itäradalle?

Johannes Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Poliittinen tahtohan on se, jota kaivataan, että tehtäisiin riittävän isot investoinnit perusverkkoon, on kysymys sitten teistä tai rautateistä. Olemme havainneet, että talouskriisin mainingeissa paljon Suomea velkaantuneemmat maat ovat tehneet tällaisia isoja investointipaketteja ennen kaikkea rataliikenteeseen, myös ilmastosyistä, mutta ennen kaikkea sen takia, että luodaan pohjaa tuleville kasvusysäyksille, paljon luotettavammalla tavalla kuin että vaikkapa perusteettomia ja huonosti kohdennettuja elinkeinotukia jaetaan tai verohuojennuksia sellaisille, jotka eivät niitä tarvitse. Tämä ajattelu pitää saada läpi, ja saattaa olla, että Infra Oy olisi siihen yksi keino, mutta sehän voidaan myös muutoin, valtuuksia kehittämällä, rahastoimalla, hoitaa, että saataisiin riittävän iso koottu investointipaketti.

Toiseksi kysyisin Valtatie 2:sta. Siinä on kaikkien periaatteiden vastaisesti jätetty 10 miljoonan aukko, Karkkila—Jokioinen-väli korjaamatta, kun muutoin hanke on toteutettu, eikä näy rahoitusta vieläkään. Sitä on luvattu kaksi vuotta, milloin varsinaiseen budjettiin, milloin lisäbudjettiin, eikä näy edelleenkään koko hanketta. Missä se viipyy?

Tuomo Hänninen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Myös minä lausun kiitoksen ministerille Seinäjoki—Oulu-radan saamasta lisärahoituksesta, Kolari—Pajala-ratahankkeesta ja myöskin Kemijärven radan sähköistämisestä. Kaikki nämä ovat hyviä kohteita. Mutta muitakin kaivoshankkeita on nyt vireillä, muun muassa Koillismaalla selvitellään Mustavaaran kaivoksen avaamista jälleen uudelleen. Kysynkin ministeriltä: Jos uusia kaivoksia aukeaa, niin millä aikataululla näille saadaan ratoja, jotka ovat välttämättömiä suurten massojen vuoksi? Mustavaarassa olisi kysymys Taivalkosken radan kunnostamisesta.

Minna Sirnö /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Joukkoliikenteestä vastaavan ministerin pitäisi olla hivenen jotakin muuta kuin harmissansa, jos budjettikirjassa hallituksen tahtotila on se, että rikotaan omia periaatepäätöksiä ja jopa omia ohjelmia ja omia sitoumuksia joukkoliikenteen edistämisestä. Näyttääkin siltä, että tämä hallitus jättää jälkensä joukkoliikenteellisesti niin, että puolesta valtakunnasta on tulossa nunnuka nunnuka -land, johon pääsee ulkomailta korkeintaan charterlennoilla ja niilläkin vain talviaikaan.

Eikö olisi juuri tällä hetkellä tärkeätä panostaa joukkoliikenteeseen ja miettiä, miten koko Suomi pidetään asuttuna, ja innovoida uusia ratkaisuja, esimerkiksi seudulliseen joukkoliikenteeseen? Tampereen seudulla tehdään hyvää ylikunnallista pohdintaa ja päätöksentekoa työpaikkavarantojen ja asumisalueitten lisäämiseksi, koska alue on vetovoimainen. Eikö nyt pitäisi miettiä, miten esimerkiksi saadaan aikaiseksi yhteisseutulippu Tampereen seutukunnalla, jossa sekä VR että yksityiset linja-autoyhtiöt ovat mukana?

Esko Ahonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tuosta Seinäjoki—Oulu-radasta oli todella kesällä kovat keskustelut ja väännöt päällä, mistä siihen rahoitus löytyy, ja tietysti tälläkään hetkellä ei näytä kovin kaksiselta, mutta joka tapauksessa työt saadaan jatkumaan, ja niin kuin ministeri kertoi tuossa, täytyy miettiä nyt sitten tulevalle vaalikaudelle ne rahoitusmuodot, että ne ovat järkiperäisiä, koska sekin on epäedullista, että rataa rakennetaan hyvin, hyvin pitkässä juoksussa. Se tulee yhteiskunnalle kalliimmaksi ja kalliimmaksi. (Ed. Saarinen: 200 miljoonaa!)

Samassa yhteydessä haluan lausua myös osaltani kiitoksen näistä hankkeista, mitkä käynnistyivät oman maakuntamme osalta, eli suoraan sanottuna Seinäjoen itäisestä ohikulkutiestä ja sitten tästä Sepänkylän ohikulkutiestä. Ne ovat niiden seitsemän uuden hankkeen joukossa, jotka ensi vuonna lähtevät liikkeelle. Perustienpidon osalta pitää tulevaisuudessa lähteä miettimään huomattavasti paremmin, miten se saadaan kestävämmälle pohjalle.

Puhemies:

Vielä liikennevaliokunnan puolelta edustaja Rönni, sitten ministeri.

Tero  Rönni /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri jätti vastaamatta ed. Mustajärven kysymykseen, joka meillekin nousi hyvin selkeästi esille siellä Lapissa käydessä, jolloin uutisoitiin virkamiesten ajatuksia siitä, että teitten hoidossa, perustienpidon hoidossa nimenomaan, siirrytään entistä enemmän siihen luokkajakoon niin, että jätetään herran haltuun suurin osa teistä ja vain muutamia pääväyliä hoidetaan. En tiedä, kuinka tarkkaan tämä ajatus oli mietitty, mutta ehkä siihen on osaltaan jo siirrytty, ja kun kysyin eräältä vastaavalta, että kun te kilpailutatte ja nyt näitä hoitajia on vähän kuka sattuu hoitamaan ja minkälaisella ammattitaidolla varustettuna, ja tarkastaako niitä kukaan, niin virastosta vastattiin, että ei ole oikein ketään, joka kerkiäisi enää valvomaan näiden tienhoitojen tasoa. Onko tähän mietitty, että nyt, kun niitä kilpailutetaan, sen urakan saa se, joka halvimmalla lupaa olla tekemättä yhtään mitään, ja kukaan ei tarkasta eikä kukaan valvo? Tähänkö on tulevaisuus menossa lähivuosina?

Liikenneministeri Anu Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Pariin kysymykseen vielä. Ensinnäkin näistä elvytysrahoista totean sen verran, että me laitoimme 140 miljoonaa euroa siinä vuoden 2009 ensimmäisessä lisätalousarviossa elvytykseen ja olen ollut huomaavinani tässä viime kuukausien aikana, että näitä liikennepuolen elvytyskohteita on pidetty onnistuneina. Näin olen eri tutkijoitten ymmärtänyt sanovan, ja minä en sitä kyllä allekirjoita, että tällä vaalikaudella ei olisi tehty mitään, että on pelkkää miinusta näkyvissä. Ensi vuonna on kaiken kaikkiaan 33 hanketta käynnissä tai käynnistymässä, että niitä on kyllä erittäin paljon. En oikein pysty näkemään sitä, jos meillä on nyt valinta, että lähdetään julkista taloutta tervehdyttämään, että enää olisi elvytyspolitiikan vuoro.

No, sitten täällä vielä uudelleen tuli tämä runkoverkko. Sitä ei sanottu tuossa, mutta parissa puheenvuorossa otettiin esille. Minä sanon niin, kun täällä pelättiin, että nyt se runkoverkko otetaan käyttöön, kun ne liikenneviraston herrat semmoista suunnittelevat, niin se on kuulkaa ihan teistä kiinni. Kyllä nyt politiikalla voi vaikuttaa siihen, otetaanko käyttöön. Olihan sitä monta vuotta suunniteltu ensin ennen tämänkään hallituksen aloittamista, ja silti se pystyttiin hylkäämään. Olkaa ystävät hyvät tässä tiukkoina älkääkä antako sanella sitä, että 3 000 kilometriä pidetään kunnossa ja muun osan annetaan rapistua. Ei tässä olla aivan niin sanotusti kädettömiä eikä jalattomia tämän asian osalta.

Sitten edustaja Sirnö puhui näistä joukkoliikenneasioista. Minä ymmärrän, ja niissä on paljon kehitettävää myös siellä Tampereen suunnalla, mutta sitten joskus aina tuntuu siltä, että onko valtio se ainoa osapuoli, joka niissä on se kehittäjätaho. Tiedän, että siellä valmistellaan sitä aiesopimusta Tampereen seudun osalta, ja minusta tässä olisi hyvä, että sillä alueella on myös oma-aloitteisuutta ja joskus jos halutaan sitä palvelutasoa parantaa, niin siihen myös laitetaan omia panostuksia. Viittaan todellakin siihen, että kun tuleva vaalikausi lähtee liikkeelle, niin en usko, että täällä liikennepuolen osalta, olipa ketä tahansa hallituksessa, uusia, isoja määrärahakorotuksia olisi tulossa.

Puhemies:

Ja sitten siirrytään alkuperäiseen puhujalistaan.

Risto Kuisma /sd:

Arvoisa puhemies! Hallituksen talousarvio on hulvaton. Siinä otetaan velkaa yli 8 miljardia. Ensi vuoden talousarvio ei ole millään mittarilla terveen talouden mukainen. Hallitus on lisäksi heikentänyt valtion tuloja kevytmielisesti muun muassa työnantajien kelamaksun poistolla ja erilaisilla arvonlisäverokikkailuilla, joissa ei ole mitään järkeä eikä logiikkaa.

Myöskään massiiviset yritystuet eivät kuulu terveeseen talouteen. Normaali, terve yritystoiminta ei tarvitse miljardien valtion tukia. Tähän maahan on syntynyt erittäin paljon yritystoimintaa, jossa yritetään saalistaa valtion tukia. Tarkoitan sellaista toimintaa, mikä ei ole järkevää ja perustuu näiden löysäkätisten tukien hyödyntämiseen. Jollain tavalla sen ymmärtää elvytyslääkkeenä, mutta nämä tuet ovat paisuneet hyvinä aikoina ja ne ovat paisuneet huonoina aikoina ja ovat yritystenkin kannalta johtaneet vääriin käytäntöihin.

Toisaalta hallitus ei ole uskaltanut tarttua verotukseen perinpohjaisesti. Verotushan tarvitsisi muutoksia. Pitäisi esimerkiksi lähteä siitä, että kaikki tulot samalle viivalle, niin työtulot, eläketulot kuin myös pääomatulot. Useimmissa maailman maissa tuloja ei eritellä erikseen pääomatuloihin, vaan verotetaan samalla menettelyllä. Tietysti se, mikä lasketaan tuloiksi, on sitten oma lukunsa.

Myös on selvää, että kun halutaan ihmisiä kannustaa työhön ja välttää turhia tulonsiirtoja, niin kaikkein pienituloisimmat pitäisi vapauttaa kokonaan tuloverosta. Raja voisi olla esimerkiksi 1 000 euroa kuukaudessa, ja verotus alkaisi sen rajan yläpuolelta. On turha verottaa pieniä sosiaalietuja, pieniä eläkkeitä, ja vastaavasti yhteiskunnalla on sitten valtava koneisto, joka ohjaa näitä sosiaalisia tukia. Niitä ei kuitenkaan pystytä aina ohjaamaan oikeudenmukaisesti. Parempi olisi antaa ihmiselle enemmän pelivaraa. Semmoiseenkaan asiaan ei ole rohjettu tarttua, vaikka siitä on puhuttu yli kymmenen vuotta täällä eduskunnassakin aina silloin tällöin.

Myös muihin arkoihin asioihin pitäisi puuttua. Aikanaan kun tätä työeläkeindeksiä muutettiin, niin sehän johti sitten siihen, että kun ihmiset ovat 20—30 vuotta eläkkeellä ja heille ei korvata käytännössä muuta kuin hintatason muutos, niin heidän suhteellinen elintasonsa ympäröivään yhteiskuntaan nähden alenee ja tämä herättää katkeruutta. Tätä pitäisi korjata, vaikkakin vannotaan, että sitä ei tehdä, ja se perustuu tällaisiin kolmikantaratkaisuihin, mutta kyllä pitäisi poliittista rohkeutta olla se korjata. Tietysti se vie rahaa, eli eläkemaksuja täytyy vähän korottaa, mutta kaikki tämäntyyppiset muutokset maksavat.

Sitten joku sana liikenteestä, koska sen parissa olen nyt yli 30 vuotta tehnyt työtä eduskunnan ulkopuolella ja täällä eduskunnassakin koko ajan.

Äsken keskusteltiin teistä. Täytyy todeta, että ehkä suurin epäkohta, joka on pahentunut, on alempiasteiset tiet ja erityisesti Uudellamaalla, jossa liikenne on valtavan suurta ja moniin kuntiin johtaa vain semmoinen alempiasteinen tie ja kunnat ovat kovassa kasvussa. Kyllä sinne täytyisi rahaa löytää. Ehkä nämä suuret, massiiviset moottoritiet ja muut ovat vieneet liikaa rahaa. Niillä rahoilla, jos niitä olisi vähän vähemmän ollut, olisi ehkä näitä alempiasteisia teitäkin saatu edes pidettyä aikaisemmassa kunnossa.

Myös on järjetöntä tämä, että VR:n osalta, tai mitä kaikkea byrokratiaa tässä on, ei tämä omistajaohjaus toimi. Eli joka valtion budjetin yhteydessä VR tai joku muu liikennöitsijä sitten uhkaa vähennyksillä ja suuntaa kiukkua eduskunnan suuntaan, kun kysymys on siitä, että nämä tukea saavat yritykset voisivat monta kertaa itse asioita miettiä vähän tarkemmin: missä se liikenne on ja mistä sitä supistetaan. No, on täysin järjetöntä esimerkiksi oikoradalta ruveta nyt liikennettä supistamaan, niin kuin on kova uhka.

Myöskin täällä etelässä on joitain vähemmän liikennöityjä ratoja. Esimerkiksi Loviisa—Lahti-satamarata on tärkeä. Sen annetaan rapistua. Siellä on 50 kilometriä nyt rajoitus. Nyt on uhkana, että se lasketaan 40 kilometriin tunnissa. Sinne pitäisi suhteellisen pieni rahamäärä saada, että se rata olisi jonkinlaisessa kunnossa.

Sitten vielä liikenteestä erääseen asiaan, joka ei maksaisi mitään mutta joka pitäisi liikenneministeriön hoitaa, eli rekkajonoihin. Nythän on vähän ollut rauhallisempaa. Rekkajonot rupesivat jo viime kesänä pidentymään. Olen aikaisemmin esittänyt ja toistan sen, että rekkajonojen poishoitaminen ei maksa mitään. Ne rekkajonothan ovat Venäjän tullissa, ja olisi ihan normaalia, että ne jonot olisivat Venäjän puolella. Olen esittänyt, miten se toimeenpannaan: Jos Venäjän tullialueelle ei sovi rekkoja, niin ei lasketa tännepäin kuin yhtä paljon kuin menee sinnepäin. Jos siihen ei rohkeus riitä, niin satamissa, josta ne lähtevät, voisi pysäköidä. On täysin laiton tilanne, että valtakunnan julkiset tiet ovat joko Venäjän tullin parkkipaikkoina tai toisaalta satamayritysten parkkipaikkoina.

Tämä edellyttäisi vaan joko neuvotteluja venäläisten kanssa siitä, miten asia järjestetään, ja sitten tiukkoja toimia tai sitten satamiin määräyksiä, että silloin, kun tiet ovat tukkeessa, ei lasketa satamista rekkoja sinne tienpätkälle. Siellähän on tänä vuonnakin kuollut näiden rekkajonojen takia useita ihmisiä Hamina—Vaalimaa-välillä. Hämmästyttää, ettei tämmöistä asiaa ole liikenneministeriö aikaisemmin eikä nyt hoitanut. Siinäkin mielessä tietysti ne rekkaparkit olisivat jonkinlainen ratkaisu, mutta ne maksavat aika paljon ja nekään rekkaparkit, joita siellä nyt on, eivät näy olevan käytössä.

Arvoisa puhemies! Kaikella hyvälläkään tahdolla tätä hallituksen talousarviota ei voi pitää kovin erinomaisena, ja tälle yleisarvosanaksi voi antaa korkeintaan heikon.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Kuisma ei nähnyt valtion talousarviossa mitään muuta kuin negatiivisia asioista. Ajattelisin, että sosialidemokraattiseen ajattelumaailmaan myös kuuluu keynesiläinen talouspolitiikka, joka lähtee siitä, että valtion tehtävä on olla tasaava hyvinvoinnin turvaaja, niin ettei heikoilta tarvitse ottaa silloin, kun on vaikeat ajat, (Ed. Kuisman välihuuto) vaan valtio kantaa vaikeiden aikojen yli. Totta kai menokurista on pidettävä huoli, ja olemme kaikki huolissamme velkaantumisesta.

Myöskin ihmettelen sitä, että sosialidemokraattiseen ajattelumaailmaan on tullut ajattelu siitä, että yritystukia, esimerkiksi telakkatukia, ei tulisi olla. Nimittäin minusta tuntuu, että jokaiselle meille suomalaiselle työ on tärkeää.

Haluan kysyä sosialidemokraateilta myös sitä, kun he puhuvat tuloverojen maksusta maksukyvyn mukaan ja myös ed. Kuisma viittasi, että pienituloisten ei näitä veroja tarvitsisi lainkaan maksaa, milloin sosialidemokraatit viimeksi ovat nostaneet perusvähennystä. Nimittäin keskusta on tehnyt sen vuonna 1991, vuonna 2009 ja jälleen tämän vuoden budjetissa. (Ed. Matikainen-Kallström: Ette te olleet yksin hallituksessa!) — Haluaisin kysyä, milloin SDP sen on tehnyt. Meillä on ollut hyvät hallituskumppanit tekemässä tätä.

Kiviniemen hallitus tullaan muistamaan erityisesti vihreän kasvun käynnistäjänä. Siitä kertovat muun muassa mittavat satsaukset uusiutuvaan energiaan, itse asiassa 235 miljoonaa euroa. Sillä arvellaan saavutettavan pitkässä juoksussa kymmenien miljardien investoinnit ja kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja.

Me emme kuitenkaan voi tehdä energiapoliittisia linjauksia puuttumatta verotukseen, ja olenkin ihmetellyt sitä kaksinaamaisuutta, sitä tekopyhää hurskastelua, missä vihreyttä on väliin julistettu vaikka kuinka paljon silloin, kun se koskettaa muuta Suomea, mutta silloin, kun Pääkaupunkiseudulla pitäisi kivihiilen verotusta korottaa, tuntuu, että se on maailman hankalin asia. Tällä hetkellähän kaukolämpö on ehdottomasti edullisin lämmitysmuoto, mitä Suomesta löytyy. Fossiilisen kaukolämmön piirissä on saatu erittäin suurta hyötyä. Samoin on saatu esimerkiksi Pääkaupunkiseudun verotukseen erittäin suurta hyötyä Helsingin Energian tuen avulla. Muistelen, että joissain laskelmissa olivat 2,5 veroprosenttia ne tuloutukset, mitä Helsingin Energia veroprosenttiin saa.

Eli totta kai meidän on kyettävä tekemään tässä talossa, joka lämpenee fossiilisilla polttoaineilla, sellaisiakin ratkaisuja, jotka koskettavat meidän omaa napaamme, vaikka se joskus tuntuu kovalta. Ja ymmärrän totta kai, että ne, jotka ovat kivihiiltä rakastaneet, kokevat tämän muutoksen erittäin suurena, mutta maailma vaan muuttuu, fossiilisesta on päästävä eroon.

Haluaisin myös nostaa tästä uusiutuvan paketista kaikki ne positiiviset asiat, millä tullaan konkreettisesti uusiutuvaa edistämään. On hienoa, että meidän biomassan tuotanto, tuulen avulla tehtävä energia ja biokaasun avulla tehtävä energia saavat ne satsaukset, joita on kauan odotettu. Luulen, että tässä on oleva se, millä tulevaisuudessa viemme suomalaista osaamista ulkomaille, sillä kysehän ei ole pelkästään lämmittämisestä vaan kyse myös siitä, että teknologia pystyy kehittymään, sellainen teknologia, jolle tulevaisuudessa on kysyntää.

Marjo Matikainen-Kallström /kok:

Arvoisa puhemies! Äskeiseen liikennedebattiin. Tuskin kukaan on Seinäjoki—Oulu-ratahanketta vastaan, mutta miksi, ministeri Vehviläinen, viette nämä rahat juuri joukkoliikenteestä, Z- ja Y-junista? (Ed. Saarinen: Hallitushan ne vie!) Ei pelkästään Z-junasta, vaan Y-junasta myös, nämä ovat Mäntsälän ja Karjaan junat. Pakotatteko te nämä ihmiset, nämä junia käyttävät ihmiset maksamaan niitä väläyttämiänne ruuhkamaksuja, kun pakotatte heidät autoihin, kun vuoroja viedään pois? (Ed. Saarinen: Eikö kokoomus olekaan hallituksessa?)

Ensi vuoden budjetti on monelta osin hyvä, mutta aina löytyy kriittistä ajattelutapaa ja ajattelua ja siihen mahdollisuutta. Olen erittäin huolestunut talous- ja velkaneuvonnan riittämättömyydestä ja tarjonnan epätasa-arvoisesta jakautumisesta sekä osaamisen tasosta tällä hetkellä. Nyt kun taantumasta ollaan nousemassa, on ehdottoman tärkeä saada kaikki suomalaiset yrittäjävoimat täysimittaiseen käyttöön. Talous- ja velkaongelmien kanssa yksin kamppaileva yrittäjä on paitsi inhimillinen tragedia myös menetys kansantaloudelle. Nyt meille annetussa talousarviossa talous- ja velkaneuvontaan on budjetoitu 4,5 miljoonaa euroa. Viime vuonna momentilla oli 5 miljoonaa, eli pudotusta on tuo puoli miljoonaa. Kuitenkin 2009 tilinpäätös osoittaa, että silloin jouduttiin rahoitusta antamaan lisätalousarvion kautta siten, että loppusumma oli tilinpäätöksessä yli 6 miljoonaa. Eivät talous- ja velkaongelmaiset ole Suomesta vielä ensi vuonnakaan sukupuuttoon kuolleet. Kyllä heitä on ja he tarvitsevat apua. Siksi määrärahan lisääminen olisi ollut paikallaan.

Tähän liittyy myös tärkeä kysymys kunnallisen ja yksityisen neuvonnan suhteesta. Budjetin määräraha on tarkoitettu talous- ja velkaneuvonnan järjestämiseen. Palvelun voi siis ostaa myös yksityiseltä toimijalta. Tässä tilanteessa tuntuisi järkevämmältä ostaa palvelu kokeneelta, alalla pitkään toimineelta ulkopuoliselta organisaatiolta kuin yrittää hoitaa sitä kunnan resurssein. Olisikin tärkeää huolehtia siitä, että ostamalla palveluja asiantuntijoilta taataan nopea ja tasokas apu kaikille apua tarvitseville asuinkunnasta riippumatta. (Ed. Kuisma: Onko niitä semmoisia olemassa?) — Kyllä niitä on, ed. Kuisma.

Arvoisa puhemies! Poliisien toimintarahat ovat koko hallituksen asia. Julkisuudessa esille tulleiden ja täällä ed. Hakolan esille ottamien tietojen mukaan tämän vuoden ja myös vuoden 2011 poliisitoimintamäärärahoissa on huomattava vajaus. (Ed. Saarinen: 17 miljoonaa!) Eräänä syynä pidetään Poliisin tietohallintokeskuksen alimitoitettua määrärahaa. Nyt poliisin henkilöstöllä on ylityökieltoja, eikä sijaisten ja määräaikaisten työsuhteita jatketa toistaiseksi. Tilanne on kestämätön. Kansalaisten turvallisuus vaarantuu, rikosten selvittäminen pitkittyy ja erilaisten lupien käsittely viivästyy kohtuuttomasti. Myös poliisien työttömyystilanne pahenee eikä vastaa eduskunnan tahtoa kaikkien valmistuneiden poliisien työllistämisestä. Asia tulee ratkaista tämän vuoden seuraavassa valtion lisätalousarviossa. Vaikein tilanne on Länsi-Uudenmaan alueella, jossa poliisin tarve ja haasteet ovat koko maan keskimääräistä tilannetta huomattavasti haastavammat.

Arvoisa puhemies! Ed. Ahde otti aikaisemmin päivällä omassa puheenvuorossaan esiin valtion taseen, minkä innoittamana kaivoin omia vanhoja puheitani ja kirjoituksiani vuodelta 2008. Meillä on kehysbudjetointi olemassa, mutta se ei toimi kasvupolitiikan ja laajemman talouspolitiikan strategiatyön työvälineenä. On löydettävä pysyvämpiä keinoja. Valtion talouspoliittista johtamista on tarkasteltava strategisen johtamisen keinojen avulla. Silloin tärkeimpinä työkaluina ovat tuloslaskelma ja tase. Tuloslaskelman aikajänne on yksi vuosi, sen pidemmälle ei sen näkökyky yllä. Taseeseen kirjataan vuotuiset tuloslaskelman ilmoittamat muutokset talouden tilassa, siksi sen aikajänne on pitkä.

Kunnissa tase on käytössä. Sen sijaan valtion investoinnit käsitellään vain tuloslaskelman kautta, pelkästään menoina. Valtion menotalouden lyhytjänteisyyden ja kunnallisen päätöksenteon pitkäjänteisyyden ristiriidasta yksi esimerkki löytyy Espoosta. Espoon kaupunki antaa valtiolle nollakorkoista lainaa jouduttaakseen Kehä ykkösen rakentamista. Tämä laina valtion tulisi tietenkin maksaa korkoineen.

Valtion tase avaa luonnollisesti uuden näkökulman myös muihin valtiontalouden keskeisiin lohkoihin, kuten omistajapolitiikkaan. Perimmäisenä tarkoituksena on tietysti nykyistä laadukkaampi päätöksenteko, menestys kun ei perustu ähkimiseen ja puhkumiseen, vaikka sitäkin joskus tarvitaan, vaan se perustuu suoritusmenetelmien kehittyneisyyteen. Ja jos ja kun vaadimme muilta mailta oikeata tietoa, taseiden kunnossaoloa, niin kyllä se täytyy meidän tehdä täällä omassa maassammekin. Suomenkin tulee noudattaa sitä, mitä se toisilta vaatii.

Maa- ja metsätalousministeri Anttilan toimialan talousarvioehdotus

Puhemies:

Nyt onkin siirrytty vaiheeseen, jolloin käydään keskustelua maatalousministeri Anttilan vetämänä. Jälleen on käytettävissä, kaikkiaan siis, tähän keskusteluun noin puoli tuntia. — Olkaa hyvä!

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Ministeriön budjettiesitys mahdollistaa ensi vuonna maataloudelle maksettavien EU- ja kansallisten tukien maksamisen täysimääräisenä sillä tasolla kuin mitä EU:n kanssa on sovittu. Tämä siitä huolimatta, että talousarvion laadinta on ollut hyvin haasteellista valtion taloustilanteesta johtuen.

Suomen maatalouden kilpailukykyä parannetaan muun muassa turvaamalla Maatalouden kehittämisrahastoon, Makeraan, riittävä rahoitus. Makeraan esitetään siirrettäväksi 30 miljoonaa euroa. On tärkeää, että jatkossa rahoitus turvataan myöskin tulevina vuosina. Maatalouden kilpailukykyä parannetaan myöskin tilusjärjestelyiden avulla, ja niiden rahoitus on tällä vaalikaudella noussut 4 miljoonasta eurosta 7 miljoonaan euroon. Uusjakojen tukemisesta annetulla lainmuutoksella vauhditetaan rahan kiertoa, ja sen pitää jatkossa näkyä ehdottomasti määrärahan korotuksina.

Maataloudessa suurin huolenaihe on viime vuosina ollut elinkeinon heikko kannattavuus. Hallitus on politiikan käytössä olevin hyvin rajallisin keinoin, kuten energiaverojen palautuksella ja korkotuen korotuksella, parantanut alan kannattavuutta. Lisäksi hallitus on tukenut pienituloisten viljelijöiden asemaa mahdollistamalla heidän maataloustulonsa verotuksen ansiotulona. Myöhemmin syksyllä annettavassa täydentävässä esityksessä sovitaan nyt lfa- ja ympäristötukikelvottomien ennen vuotta 2004 olleiden peltojen pääsystä ympäristö- ja lfa-tuen piiriin vuonna 2011. Tavoitteena on saada noin 30 000 hehtaaria tukien piiriin.

Kannattavan maataloustuotannon avain on markkinoilta saatava tuottajahinta, ja tämä on monilla tuottajilla ollut hyvin alhainen viime vuosina. Nyt on näkyvissä merkkejä paremmasta kehityksestä erityisesti kasvinviljelyn osalta, mutta maidon- ja lihantuotannon osalta tilanne on edelleen hyvin vaikea ja nouseva viljan hinta sitä vielä vaikeuttaa.

Hallitus antaa myöhemmin syksyllä ruokastrategiaa koskevan selonteon eduskunnalle. Ruokastrategian toteutus on tulevana vuonna yksi keskeinen hallinnonalan painopiste ja tavoite politiikan uudistamisessa. Ensi vuonna hyvin vahvasti tulee olemaan esillä myöskin EU:n maatalouspolitiikan uudistaminen koskien vuoden 2013 jälkeistä aikaa, ja siten tuleva vuosi tulee olemaan todella työntäyteinen.

Metsätaloudessa on meneillään niin organisaatiomuutoksia kuin lakimuutoksiakin, joiden tavoitteena on palvelujen kehittäminen ja metsänomistajien päätösvallan lisääminen omien metsiensä käsittelyssä. Metsät ovat keskeinen mahdollisuutemme uusiutuvien luonnonvarojen käytön edistämisessä. Osana energiapoliittista ratkaisua hallitus vauhdittaa metsäenergian käyttöä niin Kemera-tuella kuin täydentävässä esityksessä annettavalla pienpuun energiatuella. Erityisen hyvän vastaanoton saanutta Etelä-Suomen monimuotoisuuden toimintaohjelma Metsoa jatketaan ja sen määrärahoja ensi vuonna lisätään.

Arvoisa puhemies! Riistatalouden osalta on vireillä merkittävä organisaatiouudistus. Siinä riistanhoitopiirit ja metsästäjien keskusjärjestöt yhdistetään yhdeksi riistakeskukseksi. Tällä on tavoitteena niin palvelujen parantaminen kuin toiminnan tehokkuuden kehittäminenkin. Paikallistasolla ei kuitenkaan tehdä mitään radikaaleja muutoksia, vaan siellä jatkuu toiminta kuten tähänkin saakka.

Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvauksiin esitetään lisäystä suurpetojen aiheuttamien vahinkojen kasvun johdosta. Suurpetojen osalta pyritään jatkossa tarkentamaan kanta-arvioita, jotta myönnetyt kaatoluvat kohdentuisivat mahdollisimman hyvin siten, että vahinkoja pystyttäisiin ennalta ehkäisemään. Viime päivinä on keskusteltu muun muassa Pohjois-Karjalan karhutilanteesta. Silloin kun on kysymys sellaisen eläimen ongelmasta, joka on häiriöksi, keino, jolla se hävitetään, on poliisiviranomaisen kautta paikallisen riistanhoitopiirin kanssa yhteistyössä.

Kaiken kaikkiaan, arvoisa puhemies, olen tyytyväinen ensi vuoden maa- ja metsätalousministeriön pääluokan määrärahoihin. Totta kai meillä on kipeitä tarpeita, mutta näiden kanssa pystytään kuitenkin perusasiat toteuttamaan ja, kuten alussa totesinkin, kansalliset tuet ja EU-tuet maksamaan täysimääräisinä.

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! On erittäin hyvä kuulla ja nähdä tuosta budjettikirjasta, että ministeri Anttila ja hallitus on pystynyt pitämään tuon tukijärjestelmän niin Euroopan unionin edunvalvonnassa kuin myöskin täällä Suomessa sellaisella tasolla, mihin lupaukset on asetettu. Tämä on täysin välttämätöntä. Siitä huolimatta, niin kuin ministerikin totesi, maatalouden kannattavuus ei ole ollut sellaisella kehitysuralla, mihin on ollut tarvetta ja mikä on ollut myöskin tavoite ja mihin on sitouduttu. Siksi on oleellista, että myöskin markkinajärjestelmiä kehitetään.

Kysynkin ministeri Anttilalta: Missä vaiheessa on kilpailulainsäädäntöön tuleva erillislainsäädäntö, joka koskee maataloutta ja sitä, että entistä oikeudenmukaisempi osuus myöskin ruokaketjusta tulisi sitten markkinoiden kautta viljelijälle eikä menisi välikäsiin, niin kuin nyt tällä hetkellä tapahtuu? Tämä on äärimmäisen tärkeää varsinkin niille investoinneille, nuorille viljelijöille, jotka ovat kehittäneet ja laajentaneet toimintaansa. Tämä on koko kannattavuuden ydin.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viime päivinä on uutisoitu hyvin monilla eri tahoilla Metsähallituksen luontopalveluista, joista tässä budjetissa ollaan leikkaamassa 10 prosenttia. Suurin osa rahoituksesta tulee ympäristöministeriön puolelta mutta osa myös maa- ja metsätalousministeriön puolelta. Jos tämä leikkaus toteutuu eli eduskunta ei pysty korjaamaan tätä vahinkoa, niin matkailuelinkeinolle, sen retkeilypalveluille se tekee vahinkoa, ja monella tavalla ollaan myös tekemässä vahinkoa retkeilyalueille, luonnonsuojelualueille, ja juuri niitten alueitten työpaikat ovat vaarassa, joissa muutenkin työllisyys on huono.

Kysyn arvoisalta ministeriltä. Kun kalastuslain muutosta teimme ja saimaannorpan suojelusta oli kyse, niin minun käsittääkseni valiokunnan tahto oli, että Metsähallitukselle siirretään ne rahat, mitkä menevät näihin vapaaehtoisiin sopimuksiin, eikä sitten Metsähallituksen puoli joudu tässä kärsimään. Ovatko nyt nämä rahat menneet, niin tärkeää kuin saimaannorpan suojelu onkin? Muutenkin kysyn, miten nämä vapaaehtoiset sopimukset ovat edenneet.

Petri Salo /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Jokunen sana metsätaloudesta. Viime vuosi taisi olla suhteellisen huono meille suomalaisille, mitä tulee siihen pääomaan, mitä suomalaiset saivat metsistä, ja markkinatilanteet vaihtelivat tietenkin, mikä vaikutti tähän asiaan. Yksi merkittävä probleema tässä suomalaisessa metsätaloudessa on se, että sukupolvenvaihdosten kautta ei tietenkään tule riittävästi uutta metsää, kun perinnönjakojen kautta metsä siirtyy yhä enenevästi kaupunkilaismetsänomistajien haltuun. Ja kun me tiedämme tämän vanhan sarkajaon, perinteisen sarkajaon, mikä Suomessa edelleen on, se johtaa siihen, että monet sarat ovat niin kapeita ja metsätaloudellisesti kehnoja hoitaa, että kaupunkilaismetsänomistajalla ei riitä halua tähän. Jossakin päin Suomea on lähdetty tekemään tällaisia yhteismetsäalueita ja suurempia lohkoja ja sitä kautta on saatu tehokasta metsätaloutta. Miten ministeriö on miettinyt tätä asiaa hoidettavan nyt seuraavan 10 vuoden aikana?

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä luontopalveluitten rahoitustilanne on todella hälyttävä. Keväällä keskustelimme Pallas-lakikäsittelyssä nimenomaan siitä, missä järjestyksessä täällä luonnonsuojelualueella pitää edetä, ja painotettiin sitä, että ensin pitää olla palvelu- ja reittivarustus kunnossa, niistä vastaamassa riittävä henkilöstö, ja nyt sitten olemme siinä tilanteessa, että näin valtava säästö tehdään kahden ministeriön osalta. Tämä lyö kynsille sekä matkailuelinkeinoa, luonnon virkistyskäyttäjiä että luonnonsuojelun perimmäisiä tavoitteita. Tässä tilanteessa se keskustelu, mikä käytiin keväällä, on täysin päinvastainen kuin tämä budjettiesitys. 60 henkilötyövuoden säästöt Metsähallituksessa ovat totta, jos tämä budjettiesitys toteutuu.

Toinen vielä isompi kysymys. Jokin aika sitten komission Destia-päätökseen liittyen yritettiin pakolla yhtiöittää myöskin Metsähallitus. Mikä on tämä tilanne tällä hetkellä?

Klaus Pentti /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalouspääluokan esitys on pääosin hyvä, mutta joitakin pieniä haasteita siellä on, muun muassa Kemera-rahoitus on semmoinen, mihin kaivataan lisää rahaa. Kysynkin: Mikä on tilanne Kemera-rahoituksen osalta?

Neuvonnan rahoitusta on jälleen leikattu. Tämä on ollut jokavuotinen ongelma, ja eduskunta on joutunut näitä määrärahoja korottamaan. Maa- ja metsätalousvaliokunta on pitänyt neuvonnan rahoitusta tärkeänä, mutta toivon mukaan tähän saadaan korjausta. EU:n maatalouspolitiikka on todella suuri haaste, ja siinä ministeri on tehnyt kyllä valtavasti jo valmistelevaa työtä. Täytyy toivoa, että tässä työssä onnistutaan.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysyn arvoisan ministerin kantaa erääseen periaatteelliseen asiaan. Kymmenkunta vuotta sitten operoitiin sillä tavalla, että riistanhoitomaksua korotettiin ja tämä lisääntynyt tuotto käytettiin niin sanottujen vieraslajien, erikoisesti minkin ja supikoiran, kantojen pienentämiseen. Miksi tämä tuli mieleeni? Siksi, että nyt on ruvettu käymään tätä kansallispuistokeskustelua uudestaan ja siinä yhteydessä aina tulee sama asia, elikkä vieraslajit, esille ja jopa niin, että vieraslajit ovat kansallispuiston este. Elikkä niitä pitää siis saada metsästää siellä mahdollisella kansallispuistoalueella, siis että kansallispuistoa ei voida perustaakaan. Voisiko ministeri ajatella, että käynnistettäisiin uudestaan keskustelu luonnonsuojelujärjestöjen kanssa niin kuin kymmenkunta vuotta sitten ja vastaavaa mallia käytettäisiin nyt niin, että tällaista keskustelua voitaisiin välttää, mitä nyt on käyty kansallispuistoihin liittyen.

Mats Nylund /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Maatalousala on ollut todella haasteellinen viime vuodet. EU:n maatalouspolitiikka muuttuu jatkuvasti, hinnat heiluvat, ja meillä on ollut kannattavuuskriisejä, mutta joka tapauksessa maa- ja metsätalousministeriö on pystynyt ylläpitämään jonkinlaisen tulevaisuudenuskon. Olen erittäin kiitollinen, että ministeriö nostaa esille nimenomaan Makeran ja peltojen jonotuslistojen purkamisen. Nämä ovat äärimmäisen tärkeitä asioita nuorille viljelijöille.

Mutta sitten suoraan kysymykseen, joka liittyy ed. Lepän kysymykseen. Voiko tämä uusi kilpailulainsäädännön muutos, erillislainsäädäntö, jonka pitäisi antaa mahdollisuus sopimustuotantoon myös niin, että viljelijät voivat sopia yhdessä esimerkiksi teollisuuden kanssa määristä jnp., myös olla ratkaisu, nimenomaan maitokiintiöiden ja kiintiöjärjestelmän purkaminen, niin että me voimme säilyttää pohjoisen tuen?

Markku Pakkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmaan kirjoitettiin — tai ainakin se annettiin ymmärtää — huolen kantaminen viljelijöiden työn kannattavuudesta, ja tuottajahinnat ovat lähteneetkin tänä vuonna myönteiseen nousuun erityisesti kasvinviljelyn alalla. Ministeri, puheenvuorossanne kerroittekin, että huolta on edelleen maidon- ja lihantuotannon kannattavuudesta. Kuinka näihin vastataan tässä vielä lopulla hallituskautta?

Toinen asia, johon haluan kiinnittää huomion, on tämä viljelijäväestön työssäjaksaminen ja uupuminen. Siihen liittyvät nämä julkisuudessakin olleet asiat kotieläinten hyvinvoinnista. Mikä näiden tilanne on, ja mitä toimenpiteitä niihin on luvassa?

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! EU:n maatalouspolitiikan, yhteisen maatalouspolitiikan, oikeutus voi tulla vain siitä, että se ottaa huomioon poikkeuksellisten tuotanto-olosuhteiden erityistarpeet. Tässä suhteessa Suomen pitää kyllä pystyä arvioimaan yhteisen maatalouspolitiikan perusteltavuutta uudelleen ja osittaisen kansallistamisen kautta hakea Suomen olosuhteisiin parempaa oman rahan käyttöä. Yli 60 prosenttia maatalouden rahasta on meidän kansallista vero- ja velkarahaa. Onhan se merkillistä, jos me emme paremmin ota meidän työvaltaisen maatalouden ja muun muassa maidontuottajien tarpeita huomioon, ja oli virhe laskea tämä kansallinen maitokiintiöjärjestelmä romahtamaan, koska se tulee olemaan vakava meidän kannaltamme. Nuorten tukemiseen pitää panostaa sen sijaan, että näennäisviljelyä ja luopujien ekstrabonuksia niin sanotuille roikkujille järjestetään. Tämä voitaisiin kansallisesti hoitaa, jos tämä hallitus haluaisi olla nuorten tuottajien puolella teoissa eikä juhlapuheissa.

Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Anttila on hyvin hoitanut oman hallinnonalansa. Kysyn kahta asiaa nimenomaan metsätalouden puolelta.

Ensimmäinen asia on tämä Kemera-rahojen riittävyys, josta ed. Pentti muun muassa mainitsi. Onko olemassa tästä tämmöistä pts:ää, pitkän tähtäyksen suunnitelmaa, että pystyttäisiin tämä jatkuva jälkeenjääneisyys jonain päivänä korjaamaan ja näin saataisiin pysyvyyttä sekä työpaikkoihin että metsien hoidon suunnitteluun metsäkeskuksissa ja metsänhoitoyhdistyksissä?

Toinen kysymys koskee metsäalaa toki, mutta riistapuolta. Kuten on tiedossa, itärajan karhutilanne on karannut käsistä, ja siitä on ministerin kanssa monta hyvää neuvottelua käyty. Mutta kysyn siitä, kun kuitenkin tämä kanta on räjähtämässä käsiin. Esimerkiksi Ilomantsissa 79 pyyntilupaa on tälle vuodelle myönnetty, ja pelkästään Ilomantsin alueella syntyy vuosittain uusia karhunpentuja semmoiset 120—130 arvion mukaan. Tämähän käytännössä tarkoittaa, että se tilanne, mikä meillä on nyt, on vaikea ja se ensi vuonna on todella paljon vaikeampi. Onko tähän löydettävissä ratkaisu, jotta ihmisten terveys ja henki voidaan turvata?

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan onnitella ministeri Anttilaa ruokastrategiahankkeesta. Se on erittäin tärkeä asia. Kotimainen ruoka on meille kaikille tärkeää. Myös Helsingin kaupunki on omissa strategioissaan tässä vahvasti mukana.

Haluaisin Itämeren suojelusta kysyä erään seikan. Me tiedämme, että me onnistumme Itämeren suojelutavoitteissa vain silloin, kun onnistumme vähentämään maatalouden päästöjä Itämereen, fosforia ja typpeä. Kysynkin, mikä tilanne on tällä hetkellä EU-maatalousuudistuksessa, mitä kantaa Suomi ajaa. Olemmeko sitä mieltä, että kaikessa maataloustuessa EU:n tasollakin pitäisi katsoa sitä, miten me ilmastonmuutosta vastaan taistelemme, miten me vesiämme suojelemme? Mikä tässä on tilanne?

Kysyisin vielä ympäristötuesta kotimaisissa neuvotteluissa, missä mennään. Eduskuntahan on edellyttänyt, että mahdollisimman nopeasti kaikki tehokkaat keinot Itämeren ja vesistöjen suojeluun pitäisi ottaa käyttöön niin, että uudet sopimukset olisivat maanviljelijöiden kanssa parhaita mahdollisia, jotta ympäristötuki todella vaikuttaisi vesistöön.

Toivon, arvoisa puhemies, että ministeri vielä kertoisi sen tilanteen, mikä on eläintensuojelulain valmisteluvaihe. Saammeko me sen eduskuntaan vielä tällä vaalikaudella?

Janne Seurujärvi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensimmäiseksi yhdyn täällä edustajakollegoiden esittämään huoleen Metsähallituksen luontopalveluiden tilanteesta. Kysymys on muun muassa Lapin luonnonpuistojen, kansallispuistojen ja virkistysalueiden käytön kannalta hyvin kriittinen.

Mutta se, miksi puheenvuoron pyysin, liittyy porotalouteen. Porotalous sinänsä on tänä päivänä kannattavuuskehityksen osalta ihan positiivisesti edennyt, mutta jälleen kerran petokysymykset ovat nousseet synkkinä pilvinä tuon elinkeinon ylle. Jo tässä vaiheessa suuremmissakin Lapin paliskunnissa jopa kolmannes vasoista on hukassa ennen erotuksia, ja se on iso määrä.

Tein aloitteen kesällä petofoorumin koollekutsumisesta, jossa käsiteltäisiin Suomen petopolitiikan linjaa, suurpetojen määriä, kaatolupia ja korvausjärjestelmän tulevaisuutta. Tein tässä aloitteessani esityksen muun muassa maa- ja metsätalousministeriön mukaantulosta osapuoleksi tähän kyseiseen foorumiin. Olisin halunnut tiedustella ministeriltä, joko maa- ja metsätalousministeriöllä on tähän asiaan olemassa oma kanta.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Toivon, että arvoisa ministeri ei saa petovihatartuntaa. En ole huomannut vielä ainakaan oireita. Toivon, että näin jatkuu.

Mutta pari kysymystä. Tässä talossa on keskusteltu aika tavalla törkeän salametsästysrikoksen saamisesta lainsäädäntöön. Teidän käsityksenne siitä: olisiko se tarpeellista vai ei?

Toinen asia, joka liittyy nimenomaan tähän ed. Sarkomaan mainitsemaan Itämeren suojeluun. Maatalouden ympäristötukien kohdentuminen: onko teidän käsityksenne mukaan siinä kehitettävää, ja mikä olisi se aikataulu, joka olisi maa- ja metsätalousministeriön näkökulmasta suotuisa?

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen erittäin kiitollinen siitä, että ne 30 000 jonopeltohehtaaria saavat viimeinkin sen odotetun tuen. Se on hienoa työtä, ministeri Anttila, ja kiitollinen olen myös Makera-määrärahalisäyksistä.

Ministeri ei maininnut myöskään sitä, että maatilayrittämiseen kohdistuvaa byrokratiaa ollaan jatkuvasti karsimassa. Tässä minulla olisi kuitenkin myös uusi ehdotus: Nimittäin peltojen mitättömät pinta-alamuutokset aiheutuvat siitä, että ostimme aikanaan halvalla sutta ulkomaalaisilta toimijoilta, ja nyt sitten jatkuvasti tapahtuu paikalla mittauksia ja uusia digitointeja. Nämä uudet pinta-alamuutokset aiheuttavat kohtuutonta haittaa ja byrokratiaa. Olisiko ajateltavissa, että joskus tulisi määrärahamuutos, jolla näitä kerralla korjattaisiin suomalaisen toimijan toimesta?

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Kiitos erittäin hyvistä kysymyksistä ja kommenteista.

Ensinnäkin ed. Leppä ja muutkin nostivat esille maatalouden kannattavuuskysymyksen ja lähinnä sen, mitä kilpailulainsäädännön kautta ollaan tekemässä.

Hallitushan hyväksyi kilpailulainsäädännön annettavaksi eduskunnalle ja liitti siihen lausuman, jossa todetaan, että valmistellaan erikseen ne toimenpiteet, joilla turvataan suomalaiselle maatalouselinkeinolle tasavertaiset kilpailuolosuhteet suhteessa Euroopan unionissa olevaan lainsäädäntöön. Nyt meillä on lähdössä lausunnolle lakiesitys, jossa turvataan tuottajien yhteistoiminta siinä ketjussa, kun neuvotellaan ketjun tuloksen jakamisesta. Tämä lakiesitys on niin pitkällä, että se lähtee ihan lähipäivinä lausunnolle. Tämän viikon perjantaina muistaakseni siitä neuvottelen tuottajien kanssa. Eli se on selvästi putkessa.

Sitten kysymys näistä Metsähallituksen luontopalveluista, joihin monessa puheenvuorossa kiinnitettiin huomiota: Kyllä meidän ykköstavoitteemme on nyt se, että me pyrimme nimenomaan estämään sen, että siellä näitä irtisanomisia tulisi. Metsähallitushan on iso organisaatio, ja siellä toivon mukaan on mahdollista sitten katsoa työtä muualta, jos käy niin, että täältä luontopalvelupuolelta joudutaan joitakin tarkennuksia tekemään, mutta ykköstavoite on se, että ei sitä kautta missään nimessä työttömiä tulisi. (Ed. Tiusanen: Entäs palvelut?) — Palvelujen kohdalla on varmasti totta, että jotakin jää tekemättä, mutta tässä taloudellisessa tilanteessa jostakin kohdasta oli pakko nipistää, ja meidän pääluokassamme se nipistys valitettavasti on se 1 miljoona euroa.

Sitten tämä kysymys siitä, missä ne saimaannorpan suojelurahat ovat: Ne ovat jatkossa tuolla Etelä-Savon ely-keskuksen momenteilla, ja juuri tänään olen käynyt nämä keskustelut saimaannorpan tulevasta suojelusta. Me tulemme kattavat sopimukset tekemään vapaaehtoisuuden pohjalta niiden kalastuskuntien kanssa, jotka ovat siihen valmiita, ja niiden kalastuskuntien varalta, jotka eivät sitten suostu, niin jotta se alue saadaan mahdollisimman yhdenmukaiseksi, sitten meillä on olemassa se lainsäädäntö, jota tarvittaessa käytetään. Eli tältä pohjalta edetään, ja Etelä-Savon ely-keskus tekee nämä, ja 8.10. menen sinne alueelle. Tämä tilaisuus starttaa silloin.

Ed. Salo kiinnitti tärkeään asiaan huomiota liittyen metsätilojen sukupolvenvaihdoksiin. Voin kertoa ed. Salolle, että Metsähallitus on nyt jo ryhtynyt toimiin yhteismetsäalueiden perustamiseksi, ja Metsähallituksen metsät tietyillä alueilla olisivat siinä pohjana. Eli tavallaan Metsähallitus niin sanotusti juoksee kasaan yhteismetsiä alueilla, missä siihen on halukkuutta. Tämmöisen neuvottelun olen Metsähallituksen kanssa käynyt ja tehtävän antanut, ja tietääkseni se työ on jo käynnissä.

Metsähallituksen tulevaisuudesta kysyttiin. Siinä on selvityshenkilö tehnyt työtä, ja nyt on toimintamalli löytymässä Metsähallitukselle, ja siinä kaikkein suurin muutos tulee tapahtumaan, että metsätalouspuoli otetaan omaksi osakeyhtiöksi eli metsätalouden liiketoiminta. Sen sijaan luontopalvelut säilyvät ihan sellaisena yksikkönä kuin tähänkin saakka. Niihin ei olla koskemassa. Tarkoitus on, että tätä asiaa nyt viedään sitten valmistelussa eteenpäin, jotta myöskin Metsähallituksen kohdalla voidaan tulevaisuus taata. Yksityiskohtia vielä käymme läpi, ja sitten aikanaan siitä tiedotetaan myöskin Metsähallituksen henkilöstölle, mutta kenenkään ei tarvitse olla huolissaan. Erittäin hyvä ja toimiva ratkaisu siihen ollaan löytämässä.

Kemera-rahoitus: On aivan totta, että siinä meillä on tapahtunut sellainen virhe, että sen olisi pitänyt kevään lisäbudjetissa olla, kun ollaan rehellisiä. Nyt on käynyt niin, että aika monesta metsäkeskuksesta varat on loppu, työt ovat poikki, ja tämä on aina kallista silloin, kun joudutaan työt keskeyttämään, on se sitten tien rakentamista taikka metsien hoitoa, mutta nyt syksyn lisäbudjetissa se rahoitus pitää pystyä turvaamaan.

Sitten kun ed. Pentti puhui EU-maatalouspolitiikan haasteista ja täällä useampikin kysyi siitä, niin ensinnäkin unionin maatalouspolitiikassahan on menossa merkittävä uudistus, josta komissio antaa marraskuussa ensimmäiset suuntaviivat, paperin, jonka jälkeen sitten käynnistyy konkreettinen valmistelu. Komissaari Dacian Ciolos vieraili Suomessa heinäkuussa, ja hänen lähtökohtansa on aivan oikea: unionissa pitää maatalouspolitiikkaa uudistaa niin, että unionin eri alueiden tarpeet, luonnonolosuhteet ja vastaavat otetaan riittävästi huomioon. Sovimme myöskin jo komissaarin kanssa, miten Suomen tulee prosessoida omat tarpeensa. Sen hän sanoi hyvin selvästi, että meidän itse pitää tietää, mitä me tarvitsemme, ja tätä valmistelutyötä nyt on lähdetty tekemään.

Sitten ed. Pulliainen esitti hyvin tärkeän kysymyksen liittyen vieraslajeihin. Se on totta. Ne ovat ongelma. Minulla ei ole mitään estettä sille, että istumme alas luonnonsuojelujärjestöjen kanssa ja katsomme, miten me tässä asiassa etenemme.

Riistanhoitomaksua ollaan nyt 2 eurolla korottamassa, niin kuin tiedätte, ja se osittain liittyy tähän riistakeskusjärjestelmän toteuttamiseen.

Sitten jonopeltojen kohdalla tosiaan: Tiedän, että siihen suuntaan on myöskin ollut jonkun verran vastustusta, mutta nyt kannattaa muistaa se, että yksittäisen tilan tasolla sillä saattaa olla merkittävä tilan kannattavuutta parantava vaikutus. Sen takia meidän pitää nähdä metsä puilta, ja tämä ei ole keneltäkään toiselta pois, kun niitä sinne lisää otetaan.

Sitten ed. Nylund puuttui myöskin maitokiintiöjärjestelmän purkamiseen. Siihen me yritämme nyt hakea järjestelmää, joka tietyllä tavalla toimisi samalla tavalla, mutta olisi kansallinen järjestelmä, ja näitä nyt haetaan ihan siitä syystä, että jonkun näköistä tuotannonohjausta pitää olla. Muuten tilanne menee vähän samalla tavalla kuin oli yksimahaisten kohdalla sianlihassa, 45 miljoonaa kiloa uutta sellaista lihaa, jota EU:n 142 artiklan mukaan, ainakaan osaa siitä, ei olisi saanut missään nimessä olla ja tukijärjestelmän piirissä tuottaa.

Sitten tämä ed. Pakkasen kysymys näitten maito- ja lihatuotantotilojen kannattavuudesta: Se on aivan totta. Se on tärkeä asia. Siinä markkinoilta saatava tuottajahinta ratkaisee sen, ja jatkossa, niin kuin sanoin jo, tarkoituksena on tuottajien neuvotteluvoimaa ketjussa lisätä ja sitä kautta yrittää asiaa ratkaista.

Kotieläinten hyvinvointi on tärkeä asia. Tänään olen myöskin siitä neuvotellut. Meillä on eläinsuojelulain tarkistaminen alkamassa, mutta, ed. Sarkomaa, tällä vaalikaudella emme ehdi koko sitä lainsäädäntöä uudistamaan, mutta kyllä tänne uudistuksia ja muutoksia tulee, joilla tiettyjä yksittäisiä tilanteita korjataan.

Ed. Rajamäen puheenvuoroon jo osittain vastasinkin. Me tulemme kansallisesti huolehtimaan siitä, että Suomen erityistarpeet otetaan tarkkaan valmisteluun, ja sitten niiden kanssa pitää prosessoida. Ensi keväänä se aika on. Helmikuussa viimeistään niiden pitää olla valmiina.

Sitten ed. Sarkomaa esitti erittäin hyvän näkökohdan. Helsingille sanon, että lämmin onnittelu: lähiruoka on Helsingin ruokaa vuoteen 2015 mennessä. Ottakoon koko muu maa siitä selkeää hyvää esimerkkiä. Lähiruoka on sitä kaikkein turvallisinta ruokaa.

Mutta sitten tästä ympäristötuesta minun on pakko sanoa, että minä olen esittänyt komissiolle kysymyksen, voimmeko me Suomessa, aivan niin kuin me olemme Itämeri-selonteossa sitoutuneet hallituksena ja eduskuntana, tehdä uudet ympäristötukisopimukset vuoden 2011 aikana. Vastaus tuli, että he eivät kiellä sopimusten tekemistä, mutta sopimuksen ehdot eivät ole selvillä, koska ympäristötukijärjestelmä uudistuu myöskin 2014 alkaen yhteisen cap-tuen uudistuksen yhteydessä, ja tässä ollaan nyt tilanteessa, jonka tulen sitten viemään valtioneuvostoonkin, miten tässä tullaan menettelemään. Ainakaan itse en halua sitä vastuuta ottaa, koska minulla on tahtotila tehdä ne sopimukset, mutta näyttää siltä, että edellytyksiä siihen ei ole.

Ed. Seurujärvelle ihan lopuksi: Tämä petofoorumi tullaan järjestämään, mutta, ed. Seurujärvi, niin kuin sanoin, paikallisin voimin. Me olemme siellä mukana, mutta siihen meillä ei ole varaa, että joka maakunnassa ministeriön toimesta se järjestetään. Me olemme siellä mukana. Se on ihan selvä asia.

Ed. Tiusaselle: Salametsästystä valmistelee oikeusministeriö.

Ed. Kalmarille vielä: Byrokratian karsimista jatketaan, ja nämä pinta-alakartat ovat tosi ongelma, koska siitä syntyy se ongelma vielä, että kun löytyy virheitä, niin seuraavana vuonna pitää tarkastaa puolta enemmän. Eli tämä on todella kallista, että meillä eivät ole nämä pinta-alakartat kunnossa.

Puhemies:

Nyt jäi kovin vähän aikaa enää jatkaa kysymyksiä. Ed. Korkeaoja, ed. Kyllönen, ed. Ukkola, ed. Sumuvuori ja ed. Timo Korhonen. Sen jälkeen lyhyt vastaus ministeriltä.

Juha Korkeaoja /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Maatalouden kannattavuuskehitys on, kuten esille on tullut, ollut hyvin negatiivinen viimeisten vuosien aikana. Tärkeä syy on siinä tietysti hintojen huono kehitys. Toinen seikka, mikä vaikuttaa tilojen kannattavuuteen, on tietenkin viljelijöitten osaaminen ja viljelijöitten osaamisen kehittäminen, jossa joudumme juoksemaan kovaa vauhtia, jotta pärjäisimme muun muassa tanskalaisille. Tässä tehtävässä neuvonnalla on ratkaiseva rooli. Vaikka viljelijöitten määrä vähenee, neuvonnan työt eivät vähene, ja toivoisinkin, että tämä otettaisiin huomioon, kun näitä neuvonnan määrärahoja ajatellaan eteenpäin, ja siinä tarvittaisiin lisäystä.

Toinen, mihin haluaisin kiinnittää huomiota, on se, että metsän viljelyn, metsän uudistuksen, tulokset eivät ole hyviä. Taimikoista merkittävä osa ei ole riittävän hyviä, ja muutama vuosi sitten asetettiin tavoite, että tässä päästään eteenpäin, ja tulosohjauksessa metsäkeskuksilta edellytettiin, että tällaista takuutuotantoa viljelyssä, jota metsänhoitoyhdistykset tekevät ja (Puhemies: Nyt on kyllä seuraavan vastauksen aika!) myös muut, sitä laajennettaisiin Metlan tekemän mallin mukaisesti. Kysyn: Onko tässä päästy eteenpäin?

Merja Kyllönen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisin kysynyt ministeriltä valtion metsien tulostavoitteista ja niistä hakkuusuunnitelmista, mitä tällä hetkellä valtakunnallisesti on olemassa. Meillä on esimerkiksi Kainuussa erittäin ikäviä esimerkkejä siitä, kun hakkuutavoitteet on asetettu niin korkeiksi, että kaikki matkailullisestikin arvokkaat rannat, saaret, harjut, teiden ja retkeilyreittien varret, asutuksen lähimetsät, virkistysmetsät, retkeilyalueet ja jopa Metsähallituksen oman luokituksen mukaiset retkeily- ja matkailumetsät hakataan tällä hetkellä aika ikäville aukoille. Ei siitä, etteikö saisi metsää uudistaa, mutta ne menetelmät tällä hetkellä tulevat kyseenalaisiksi sen takia, että maisemallisesti merkityksellisillä alueilla harjoitetaan laajoja avohakkuita, ja olisi toiveena, että mahdolliset uudistamiset tehtäisiin poimintahakkuumenetelmillä.

Toinen kysymys sitten liittyy riistavahinkolain toteutukseen (Puhemies: Nyt meni kyllä minuutti jo!) ja petovahinkokorvauksiin. Onko rahoitus siellä kuosissa?

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On toki ymmärrettävää, että Itä-Suomi kärsii häirikkökarhuista, mutta se ei ole kyllä ymmärrettävää eikä inhimillistä, että kun emokarhu ammutaan, niin neljä pientä karhunpoikasta ammutaan perään eikä anneta yhtään minkäänlaista mahdollisuutta niiden elää. Minä en ymmärrä, minä en hyväksy tätä. Minusta tämä on julmaa. Jos Romulus ja Remus tulivat toimeen sudenmaidolla, niin kyllä karhunpojatkin tulevat toimeen ihan omillaan. Tästä ei ole minkäänlaista tieteellistä selvitystä, että ne menehtyisivät, jos niillä ei ole emoa. Nämä pienet karhunpojat voitaisiin aivan hyvin viedä vaikka Kuusamoon tai Ranuan eläinpuistoon, mutta minusta se on todella julmaa, että ne ammutaan noin vaan. Jotain täytyisi, ministeri, tehdä. Eihän tämä ole inhimillistä, ihan oikeasti. Tämä on julmaa katseltavaa televisiosta.

Johanna Sumuvuori /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mitä tulee luontopalveluiden rahoitukseen, niin vihreät taisivat todeta jo ryhmäpuheenvuorossaan, että toivottavasti eduskunnalta löytyy tukea näiden rahojen löytämiseen budjettiin.

Mutta sitten oikeastaan varsinainen kysymys koskee eläinsuojeluvalvontaa, mistä täällä muutama muukin edustaja jo ehti puhua, koska maa- ja metsätalousministeriö on korkein eläinsuojeluviranomainen. Nythän tuli hyviä uudistuksia oikeusministeriön kautta, tuli tämä törkeän eläinsuojelurikoksen lisääminen rikoslakiin ja eläintenpitokieltorekisterin perustaminen. Oikein hyviä uudistuksia, mutta varmaan näiltäkin osin tarvitaan vielä parempaa ja tehokkaampaa valvontaa. Viime aikoina, kun on ollut aika paljon julkisuudessa näitä törkeitä laiminlyöntejä, varsinkin tuotantoeläinten kaltoinkohteluja, niin olisin kysynyt, millaisilla toimenpiteillä maa- ja metsätalousministeriö aikoo parantaa tätä eläinten valvontaa, koska ensi vuoden talousarviossa käsittääkseni on tarkoitus sitä tehostaa ja yhteistoiminnassa koko tuotantoketjun kanssa. Mitä konkreettisia toimenpiteitä tähän sisältyy, ja onko sille tarpeelliset resurssit ensi vuoden budjetissa?

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Maatilatalouden kohtuuttoman heikon kannattavuuden vuoksi on tietysti aivan elintärkeää, että poliittisessa päätöksenteossa pystytään huolehtimaan siitä, että kansalliseen tukeen meillä on riittävät määrärahat myös pitkässä juoksussa. Edelleen on sitten aivan välttämätöntä, että tällä hetkellä tukijärjestelmän ulkopuolella olevat tukikelvottomat pellot saadaan mahdollisimman kattavasti maatalouden ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen piiriin.

No sitten tuo Makera, mistä on jo paljon puhuttu: On totta kai välttämätöntä, että Makeran rahoitus voitaisiin linjata jo tuleville vuosille mahdollisimman pian, mielellään jo tämän hallituskauden aikana. Mutta ministeri, kaksi kysymystä: Miten kannattavuuden parantamisessa ministeri nyt on ajatellut edetä tuon maatalouden tasausvarauksen osalta, ja sitten Kemeraan liittyen, millä tavalla nyt nämä myrskytuhoalueiden uudistamistarpeet on Kemeran rahoituksessa ajateltu huolehdittavan?

Puhemies:

Myös tässä jää nyt vastauspuheenvuoroja käyttämättä, mutta edustajien pitää ymmärtää, että me emme etene puhujalistalla ollenkaan, jos käytämme kaiken ajan debattiin. Se puhujalista ei siitä lyhene.

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti täältä ed. Korkeaojan kysymykseen. Metsänuudistamisen tulokset ovat huonoja, se on aivan totta. Nyt täytyy vaan tehostaa sitä, mitä on edellisellä vaalikaudella nimenomaan Metlan kanssa yhteistyössä tehty. Me olemme viimeksi tänään siitä puhuneet.

Ed. Kyllönen puhui näistä Metsähallituksen hakkuutavoitteista. Metsähallitusta tulosohjataan meiltä ja ympäristöministeriöstä, ja minä en näihin yksityiskohtiin pysty kyllä vastaamaan.

Sitten tämä ed. Sumuvuoren kysymys eläinsuojeluvalvonnan tehostamisesta: Nythän tänä vuonna ovat käytössä ne 15 uutta eläinsuojelueläinlääkäriä aluehallintovirastoissa, ja samaan aikaan sitten kuntien kanssa tehdään sopimuksia, jolla kuntien eläinlääkäreiltä ostetaan eläinsuojelutarkastuksia. Eli tätä kautta tämä on koko ajan paranemassa. Useimmiten huonossa eläinten kohtelussa on kysymys tuottajan jaksamisen loppumisesta. Niistä valtaosa on niitä. Eivät ne ihmiset, jotka eläimiä pitävät, niistä elävät, niitä tahallaan jätä. Silloin tullee monta kertaa just vastaan se, että ei kerta kaikkiaan elämässä jakseta.

Kansallisen tuen rahoitus pitää turvata, Makera-rahoitus pitää turvata, mutta en usko siihen, että Makera-rahoitus kyetään sopimaan ennen kuin seuraavassa hallitusohjelmassa, mitä se sitten seuraavalle neljävuotiskaudelle on.

Tasausvarauksen nostin budjettiriiheen, ed. Korhonen, mutta en saanut sitä siellä läpi. Kemeran rahoitustarpeet ja lähinnä se, mitä Kemerassa jatkossa on, pitää sopia neljäksi vuodeksi, jotta meillä on tiedossa, mitä neljän vuoden aikana on Kemeran varoja käytettävissä, ja sen mukaan pitää sitten mennä, koska nykyinen järjestelmä on täysin kestämätön.

Muistuttaisin lopuksi siitä, että Suomi on ainoa EU:n jäsenmaa, jossa on tässä mitassa käytössä tuotantoon sidotut kotieläintuet. Tätä ette löydä mistään muualta, ja minä sitä puolustan joka hetki loppuun saakka. 10 prosenttia muun muassa saatiin terveystarkastuksessa lisää tuotantoon sidottua tukea, ja sen olen ihan itse neuvotellut.

Puhemies:

Ja sitten puhujalistaan.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! Haluaisin ensimmäiseksi korjata ed. Kalmarin hyvin kateelliset puheet siitä, että me Helsingissä käytämme sähkön ja lämmön yhteistuotantoa ja hyödymme siitä. Näin on totta, niin se tapahtuu, mutta se on erittäin energiatehokasta tuotantoa. Tällä hetkellä, hyvät kansanedustajat, tämä kaupunki lämpenee ja saa energiansa pelkästään maakaasusta. Kivihiiltä käytetään ainoastaan silloin, kun on kovat pakkaset. Eli on se merkillistä, että saksalaiset saavat vetää jättiläismäisen suuret kaasuputket tuohon Suomenlahteen ja käyttää maakaasua, mutta meidän pitäisi vaan täällä Helsingin kaupungissa polttaa puuta. Puun polttamiseen ei todellakaan ole vielä logistiikkaa kehitetty niin pitkälle, että me voisimme ihan nyt ensi vuoden alusta siirtyä siihen.

Vielä, ed. Kalmari, kun te olette kateellisia Pääkaupunkiseudun kunnille, haluan huomauttaa, että tuossa budjettikirjassa on 10 miljardia euroa valtion tukia eli valtionosuuksia ja ne rahat menevät juuri teille Keski-Suomeen, Itä-Suomeen ja Pohjois-Suomeen pieniin kuntiin. Meillä ei juuri ole valtionosuuksia ollenkaan Pääkaupunkiseudun kunnissa.

Huomenna varmaan kuulemme ministeri Pekkarisen energiapaketin ja energiapolitiikan, mutta haluan jo nyt tuoda esille, että siinä on biopolttoaineiden demonstraatiolaitoksiin 50 miljoonaa euroa, siinä on liikenteen biopolttoaineisiin 7 miljoonaa euroa ja siinä on muuhun energiatukeen, mitähän se on, 92,5 miljoonaa eli yhteensä 150 miljoonaa euroa. Tätä ei ollut tämän vuoden budjetissa. Eli onkohan tämä kaikki, mikä nyt energiapolitiikan nimellä esitetään, onkohan se todella ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi vai onkohan se aluetukea?

Harri Jaskari /kok:

Arvoisa puhemies! Hiukan kommenttia tästä koko ensi vuoden talousarviokeskustelusta, muutamia kohtia.

Ensinnäkin aikaisemmin päivällä puhuttiin aika paljon tästä yliopistouudistuskeskustelusta, ja on mielenkiintoista nähdä, mitenkä kaikki on opposition puheissa kääntynyt suunnilleen päälaelleen, ne tavoitteet, mitä yliopistouudistus tavoitteli ja missä ollaan aika hyvin päästy toteutukseen. Itse seitsemän vuotta yliopistomaailmassa olleena, niin kyllä silloin puhuttiin paljonkin siitä, että haluttiin enempi itsenäisyyttä, haluttiin enempi omaa päätöksentekoa, mahdollisuutta keskittyä omiin erikoistumisalueisiin, kritisoitiin paljon, että kaikki rahoitukset menevät vuokrankorotuksiin, ja nyt, kun on oma yhtiö siellä, niin on sekin muuttunut. Vielä on unohdettu opposition toimesta se, että ei ole tehty mitään vähennyksiä toimintamäärärahoihin, vaan on itse asiassa haluttu tukea sitä, että saadaan lisää ja myöskin tehdään itse hankintoja, halutaan tehdä se kannustavaksi malliksi, mutta mitään vähennyksiä ei ole tapahtunut missään yliopistossa.

Kahteen asiaan, missä on ollut kehitettävää ja hiukan korjattavaakin. Toinen teema, josta on paljon puhuttu, on todellakin ollut energiaverot, ja suuntahan on ollut loogisuuden ja strategian näkökulmasta täysin oikea. Eli ne, jotka enempi aiheuttavat päästöjä, maksavat myöskin enempi veroja. Tämä on se looginen ja ainut oikea suunta, mikäli me haluamme muuttaa tätä yhteiskuntaa ja haluamme tehdä sellaisen yhteiskunnan, että täällä pystyvät seuraavatkin sukupolvet elämään. Nyt havaittiin, että tässä saattaa olla myöskin ongelmia. Se korjattiin nopeasti. Minun mielestäni siihen täytyy olla tyytyväinen.

Emme ole edelleenkään saaneet opposition näkemystä, millä tavalla he olisivat tämän kysymyksen omalta puoleltaan ratkaisseet, varsinkin kun on kuitenkin keskusteltu, millä tavalla on toisella puolella kompensoitu sitä tulopuolta, jolla nämä muutokset pystytään ja monenkertaisesti pystytään maksamaan: kysymys esimerkiksi eläkkeensaajien osalta 950 miljoonan tulonsiirroista, kunnallisveron kevennys pienituloisille, takuueläkkeet, tämän tyyliset asiat, jotka täytyisi laittaa siihen samaan linjaan ja keskustella kokonaisuudesta. Nyt kokonaisuus unohtuu. Mutta niin kuin sanottu, on erittäin tärkeätä, että on tehty myöskin korjauksia, jos tavoite ja toteuma näyttävät erilaisilta.

Yksi kohta, mistä aika vähän on puhuttu täällä, on ollut ihan yksittäinen kohta eli jäteveropuoli, jossa halutaan 40 miljoonaa euroa kerätä. Esimerkiksi Pirkanmaan osalta tilanne on aika huolestuttavaa metsäteollisuuden suhteen, koska se vaikuttaa myöskin esimerkiksi metsäteollisuuden siistausjätteeseen. Sehän menee sillä tavalla se malli, että syntyy siistausjätettä sen takia, että kerätään paperia, erotetaan sitten paperista muste ja se menee maanrakennusteollisuudelle. Maanrakennusteollisuus taikka metsäteollisuus maksaa maanrakennusteollisuudelle, että se ottaa sen maanparannustöihin, ja se on maksanut metsäteollisuudelle vähempi kuin se vero, joka menisi itse asiassa siitä, että se menisi suoraan kaatopaikalle. Nyt, jos veroa nostetaan, niin on suuri uhka siitä, että itse asiassa myös tämä maksu maanrakennusteollisuudelle nousee, jolloin se ei enää ole järkevää.

Toinen näkökulma on siinä, että mikäli Suomessa ei enää esimerkiksi kierrätyspaperia siistata, niin paperinkierrätys loppuu kaikkinensa, jolloin onkin kysymys aika paljon suuremmasta asiasta. Sen takia halusin tällaisen yksityiskohdankin nostaa esille, mitä voi tietyssä veromuutoksessa tapahtua, joka voi itse asiassa vaikuttaa hyvinkin ratkaisevasti koko kierrätyspuolen kysymyksiin koko suomalaisessa yhteiskunnassa, mikäli näitä haasteita ei pystytä ratkaisemaan.

Tuulikki Ukkola /kok:

Arvoisa puhemies! Ei todellakaan käy tulevia hallituksia ja tulevaa eduskuntaa kateeksi, kun katsoo tätä ensi vuoden budjettiesitystä. Siinä lainaa otetaan yli 8 miljardia euroa ja lainasumma kokonaisuudessaan kasvaa ensi vuonna 83 miljardiin euroon. Mutta ei siinä mitään. Siis lainaa otetaan vähän yli 8 miljardia euroa. Pitkäaikaisten lainojen kuoletukseen menee se sama summa, 8,2 miljardia euroa, ja sen lisäksi on lyhytaikaista luottoa ja velkasitoumuksia 11,8 miljardia, lähes 12 miljardia euroa. Siis mehän olemme tämän mukaan suurin piirtein velassa korvia myöten niin, että emme tiedä, miten nämä palvelut ja vähimmäistoimeentulotuki turvattaisiin ja rahoitettaisiin. Te tulette, hyvät kansanedustajat, ensi vaalien jälkeen todellisten haasteiden eteen. Mitä teette ja mistä te leikkaatte? Olisi kyllä viisasta vaaleihin mennessä jonkinlainen suunnitelma tehdä siitä, miten tästä selvitään eteenpäin. Ei pyhällä hengellä kyllä selvitä eikä rukoilemalla.

Arvoisa puhemies! Sitten muutamia kommentteja niistä keskusteluista, mitä täällä on nyt käyty. Ei siitä pääse, hyvät edustajat, mihinkään, että SDP:stä, pääoppositiopuolueesta, on tullut "ei, ei, ei -puolue". Mikään ei passaa ja mitään uutta eivät pysty esittämään. Ei, ei, ei — tämä on se viesti, mikä sieltä tulee. Ministeri Sinnemäki oli aivan oikeassa: eihän tällaisesta puolueesta, joka ei pysty esittämään minkäänlaisia vaihtoehtoja muuta kuin ei, ei ja ei, ole hallitukseen. (Ed. Kähkönen: Eikö löydy mitään positiivista?) — No, ei todellakaan tahdo löytää.

Sitten keskusteluun tasaverosta ja omaisuustulojen panosta progressiiviseen veroon. Itse asiassa tämmöinen tietynlainen tasavero pitäisi kyllä — ja nythän minä puhun kyllä omana itsenäni enkä kokoomuksen kansanedustajana, vaikka olenkin siellä — laittaa myös palkkatuloihin. Minusta on järkyttävää, että 60 prosenttia palkkatulosta viedään veroina, ja yhtä järkyttävää on se, että omaisuustuloista ei viedä kuin 29 prosenttia. Minun mielestäni tasavero porrastettuna voitaisiin ottaa sekä palkkatuloihin että myös omaisuustuloihin. Omaisuustuloja ei voida verottaa progressiivisesti sen takia, että jos vero nousee liian suureksi, omaisuus häipyy tästä maasta. Se menee sinne, missä verotus on inhimillisempää, ja sinne menevät sen myötä myös yritykset, ja siinä sitä ollaan. Työttömyys räjähtää kyllä käsiin.

Arvoisa puhemies! Oppositio valitettavasti elää tässä veropolitiikassaan 1970-luvulla. Mutta ei siinä mitään, kun oppositio elää tätä samaa 1970-lukua edelleenkin kaikessa politiikassa, yhteiskuntapolitiikassa, tukipolitiikassa ja järjestelmäpolitiikassa. Minkäänlaisia muutoksia ei saa tehdä. Kuntien tulee tehdä kaikki omina palveluina, kuntien työntekijät täytyy työllistää ja hallintoa ei saa uudistaa, ei missään nimessä, vaikka se on kunnissa edelleenkin jäykkää ja työmenetelmät ovat vanhanaikaisia. Yhteistyötä yrityssektorin kanssa ei palvelujen tuottamisessa sallita. Oulu on todella surkea esimerkki siitä, minkälaista on, kun demarivaltaa ei pystytä purkamaan, 1970-luvulla rakennettua demarivaltaa ei pystytä purkamaan järjestelmissä.

Toinen asia on, että tällä hetkellä kunnilla menee paremmin kuin on kuviteltu. Ainakin Oululla menee paremmin kuin on kuviteltu ja niin todennäköisesti menee muillakin kunnilla. Siitä huolimatta minkäänlaisiin todellisiin järjestelmämuutoksiin ei haluta ryhtyä.

Arvoisa puhemies! Me elämme edelleenkin siis demarien rakentamassa sosiaalivaltiossa 1970-luvulla. Minä toivon, että lapsiperheet ja köyhät saisivat tukea nykyistä enemmän, mutta meidän täytyy päästä eroon siitä harhaluulosta, että tukea tarvitsevat kaikki. Tuki täytyy antaa niille, jotka sitä tarvitsevat, ja muiden täytyy tulla toimeen omillaan. Muiden täytyy ymmärtää, että ihmisen, perheen kuuluu elättää itsensä, kuuluu elättää työllä eikä pelkillä tuilla. Tämmöinen järjestelmien hyväksikäyttö ja turhanpäiväinen tukijärjestelmäviidakko vaan rapauttaa yhteiskuntamoraalin, ja niin kuin olen jossakin vaiheessa sanonut jo täällä eduskunnassa tänä päivänä, näillä tuilla keinotellaan koko ajan, ja tästä järjestelmästä täytyisi päästä eroon.

Kello kyllä käy, mutta olisin vaan sanonut tähän lapsiperheiden ...

Puhemies:

No, niin se kyllä käy.

Puhuja:

... asemaan, että lapsiperheiden ongelman syynä on, että lapsiperheiden ympärille on rakennettu kanteluyhteiskunta lastensuojelulain perusteella. Kukaan ei halua joutua lastensuojelun asiakkaaksi. Se vaurioittaa lapsen koko elämän.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Muutama kommentti alkuun äskeiseen maa- ja metsätalousministeriön pääluokkaan. Tuosta ruokastrategiasta haluaisin kommentoida sen verran, että toivon, että siellä toimijoina huomioidaan myös kotitalousneuvontajärjestöt paremmin kuin joissakin niissä alustavissa suunnitelmissa, mitä olen sattunut kuulemaan ja näkemään.

Sitten myrskyihin. Asta-myrsky aiheutti merkittäviä metsätuhoja myös meillä Etelä-Savossa. Sähköt sekä puhelin- ja tietoliikenneyhteydet ovat olleet poikki tuhansista talouksista, osassa jopa kuukauden ajan. Myös vedensaanti oli keskeytyksissä monin paikoin ja omaisuutta tuhoutui. Näitten elintärkeitten puhelin- ja viestintäyhteyksien sekä vesi- ja viemäriverkostojen toiminta on ehdottomasti saatava turvattua tehokkaalla varavoimalla tulevien sähkökatkosten varalta. Myrskyistä ja tuhojen korjaamisesta on myös otettava opikseen ja korjattava viranomaisten välistä tiedonkulkua ja työtehtävien jakoa. Kemera-tukeen, johon tuossa aikaisemmassa keskustelussa viitattiin, tarvitaan myrskytuhojen takia tosiaan lisävaroja ja niitten rahoitus on turvattava budjettiin tehtävässä täydentävässä ehdotuksessa. Kemeraan tarvitaan lisäbudjettiin varoja kuitenkin merkittävästi jo tämän vuoden osalle.

Arvoisa puhemies! Maatalouden ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen piiriin otettavasta uudesta pinta-alasta eli niin kutsutuista jonopelloista päätettäneen myöskin täydentävässä talousarvioesityksessä. Maatalousyrittäjien lomitukseen on budjetissa luvassa reilu 2 miljoonaa euroa lisämäärärahaa, joka suunnataan muun muassa lomittajien tilakohtaiseen perehdyttämiseen ja hevosyrittäjien vuosilomaehtojen helpottamiseksi. Vihdoinkin kymmenkunta vuotta ajamani asia toteutuu eli 12 hevosen alaraja pudotetaan 8:aan. Joskus tämä demokratia on vähän hidas järjestelmä, mutta on hienoa taas kerran todeta, että se toimii sittenkin. Seuraava iso askel hevostiloille on se, mitä lasketaan mukaan lomitukseen kuuluviin töihin.

Budjetin käsittelyn osalta on todettava, että toivon, että monet samat tarpeet kuin viime syksynäkin löytävät tiensä valtiovarainvaliokunnan mietintöön, en käy niitä kaikkia tässä toistamaan. Palailemme valiokunnassa ja jaostoissa niihin vielä monta kertaa.

Arvoisa puhemies! Hallituksen budjettiesitys on päättäväinen askel kohti valtiontalouden vastuullista tasapainottamista. Elvytyksestä siirrytään siis asteittain kiristävään linjaan. Kesällä oli jo havaittavissa, että talouden suhdannekäänne ja toteutetut politiikkatoimet alkoivat vaikuttaa työmarkkinoilla. Tämä näkyy useissa suhdannetilanteeseen reagoivissa työmarkkinoiden ilmiöissä. Avointen työpaikkojen lomautusten määrät osoittivat myönteistä kehitystä jo helmi—maaliskuussa. Kesäkuussa työttömien työnhakijoiden määrä oli painunut niukasti edellisen vuoden tason alapuolelle.

Myös nuorisotyöttömyys on kääntynyt laskuun. Mikäli talouden kasvu edelleen jatkuu ja voimistuu, voidaan arvioida ison osan nuorista työnhakijoista työllistyvän suhteellisen nopeasti. Epävarmuuksia kyllä maailmallakin edelleen riittää. Siksi kaikki toimet nuorten hyväksi, etteivät he jäisi ilman työ-, koulutus- tai harjoittelupaikkaa, ovat yhä ehdottomasti tarpeen.

Työttömien työnhakijoiden määrän lasku on perustunut huomattavalta osin lomautusten nopeaan vähenemiseen ja työvoimapoliittisten toimenpiteiden määrän lisäämiseen. Nämä eivät ole kuitenkaan ainoita tekijöitä, sillä myös työnhakijoiden määrä on kasvanut.

Arvoisa puhemies! Työmarkkinoilla on edelleen tasa-arvoon liittyviä ongelmia. Naisten ja miesten samapalkkaisuus ei käytännössä toteudu ja johtavassa asemassa on enemmän miehiä kuin naisia. Naiset myös tekevät kaksi kolmasosaa määräaikaisista töistä. Työmarkkinoiden jakautumista naisten ja miesten ammatteihin lievennetään muun muassa työllisyyden ja yrittäjyyden edistämistoimenpiteillä. Seuraavassa hallitusohjelmassa on paneuduttava entisten keinojen parempaan käyttöön sekä uusien löytämiseen jo varhaiskasvatuksesta ja peruskouluiästä alkaen.

Työvoimapoliittiset toimenpiteet jakautuvat sukupuolen mukaan suhteellisen tasaisesti. Tilastojen mukaan koko 2000-luvun ajan työvoimapoliittisen koulutuksen aloittaneista henkilöistä noin puolet on ollut naisia. Viime vuonna naisten osuus työvoimakoulutuksen aloittaneista vastasi heidän osuuttaan työttömistä työnhakijoista olemalla 49 prosenttia. Palkkatuetussa työssä ja työharjoittelussa tai työelämävalmennuksessa naisten osuus oli 55 prosenttia. Sen sijaan osa-aikalisän saajista naisten osuus oli noin 88 prosenttia johtuen tietenkin siitä, että osa-aikalisää käytetään eniten kuntasektorilla sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä. Naisten osuus starttirahan saajista oli 46 prosenttia.

Naisyrittäjyyden edistäminen on yhtenä keskeisenä tavoitteena hallituksen toimissa. Naisyrittäjien määrä pyrittäisiin nostamaan ensi vuoteen mennessä 40 prosenttiin yrittäjistä, mutta tavoite taitaa olla hiukan liian kova. Viime vuonna määrä oli 30 prosenttia. Naisia täytyy myös kannustaa ryhtymään työnantajayrittäjiksi sekä on pyrittävä lisäämään naisyrittäjäinnovaatioita ja kansainvälistymistä. Jotta tämä onnistuisi, on pystyttävä helpottamaan yrittäjyyden ja perhe-elämän yhteensovittamista edelleenkin ja tietenkin vanhemmuuden kustannusten jakamista työnantajien välillä. Naisyrittäjyyden kohdalla kannattaa muistaa tietenkin myös tuo Finnveran naisyrittäjälaina, ja niitä arvioidaan myönnettävän ensi vuonna noin 25 miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies! On hyvä, että Kiviniemenkin hallitus toimii työelämän tasa-arvon edistämiseksi, esimerkiksi samapalkkaisuusohjelmaa jatkamalla. Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö ovat valmistelemassa yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa esityksen vanhemmuuden kustannusten jakamisesta, ja samalla valmistellaan esitykset perhevapaajärjestelmän kehittämiseksi STM:n työryhmän esitysten pohjalta. Näitä odotetaankin eduskuntaan kuumeisesti — mielellään tällä hallituskaudella.

Matti Kauppila /vas:

Herra puhemies! Viimeisten kahden vuoden aikana maailmantalous on romahtanut ja on nyt toipumassa jollakin tavalla. Nyt on saatu jonkinasteisen kasvun aika alulle. Tämän kehityksen taustalla ovat osaltaan voimakkaat tuki- ja elvytystoimet, tosin se on velkaelvytystä. Toisaalta lähinnä Saksan talouden yllättävä nousu on merkinnyt paljon. Suomessa on paikkailtu lamassa supistunutta yksityistä kysyntää velkaelvytyksellä. On toivottavaa, että maailmankaupan kasvu jatkuu nopeana. Se on tarpeen, sillä Suomi on menettänyt markkinaosuuttaan viennissä merkittävästi.

Nyt orastava nousu on alkamassa — vai onko? Suomea kohdannutta syvää taantumaa on pyritty hoitamaan suunnitelmallisesti siinä vain osin onnistuen. Työttömyys ja taloudellinen lama ovat lujassa yhteiskunnassamme. Hallitus on pyrkinyt vastaamaan heikentyneeseen taloustilanteeseen ja pyrkinyt nostamaan kuluttajien luottamusta. Valitun talouspolitiikan linjan ansiosta on tosin valtiontalouden ja koko julkisen talouden rahoitusasema heikentynyt merkittävästi, jopa katastrofaalisesti.

Heinäkuussa 2010 toteutettu arvonlisäverokantojen korotus ja talousarvioesitykseen sisältyvä energiaverojen korotus ovat omilta osiltaan kiristämässä talouden tilannetta. On perusteltua kysyä, missä piileksii inflaatio ja korkojen nousu. Miten onnistuvat verojen ja maksujen korotukset meidän inflaatiomittareihimme? Eikö viisari värähdä?

Väylähankkeista: Perusväylänpidon menoihin osoitetaan määrärahaa noin 966 miljoonaa euroa vuonna 2011. Silloin käynnistetään seitsemän uutta liikennehanketta ja länsimetron rakentaminen käynnistetään. Uusia hankkeita ovat Haminan ohikulkutie, Sepänkylän ohikulkutie, Rovaniemi—Kemijärvi. Näistähän täällä on tullut kiitosta, mutta suurin puute listassa on se, että Valtatie 12, Lahden ohitustie, ei pääse toimenpiteisiin sitten millään. (Ed. Pulliainen: Se on niin turha hanke kuin voi olla!) Se on häpeä tälle budjetille.

Tämän lisäksi tiestömme taso ja kunto rapautuvat nopeasti. Milloin maksamme sen velan, mikä jää tästä rapautumisesta? Tarvitaanko jokin suuri onnettomuus joko maanteillä tai rautateillä ennen kuin havahdutaan todellisuuteen?

Nyt on korkea aika miettiä ja päättää liikennerakentamisen kohtuuttomista pätkävalmistumissuunnitelmista rahoituspuolella. On perustettava valtion rahoitusyhtiö, joka rahoittaa projektit valtion kannalta järkevästi. Täällä on puhuttu Infrasta, ja minä ainakin olen sen vakaa kannattaja. On suorastaan järjetöntä rahoittaa pankkeja ja muita finanssiyhtiöitä lainojen koroilla. On otettava korkohyödyt liikennerakentamiseen suoraan lainaamalla tulevan yhtiön nimiin suuria summia kerralla ja halvalla korolla. Siis perustakaamme Infra Oy tai jokin muu vastaava. Sillä pystymme rahoittamaan vuosien hankkeet kehyksistä irrallisina. Seuranta pitää olla, mutta järjettömyydet pois valtion rahoituskuvioista.

Sitten muutama sana harmaasta taloudesta. Harmaan talouden vastaista torjuntakamppailua tulee lisätä. Käännetty arvonlisäverojärjestelmä ja harmaan talouden selvityskeskus ovat ensiaskeleita oikeaan suuntaan. Syyttäjille, tuomioistuimille ja konkurssiasiamiehen toimistolle ja ulosottoon osoitettujen varojen sekä poliisille ja talousrikollisuuden ja harmaan talouden vähentämiseen osoitettujen varojen pitää olla riittäviä. Nyt ne eivät sitä ole.

Työsuojelupiirien rooli on unohdettu täysin. Tarkastajille lisää oikeuksia ja samanlaiset käytännöt koko maahan. Pimeitä töitä ylitöineen tehdään eri piireissä eri lailla. Toisessa saa tehdä ylitöitä niin paljon kuin pystyy tekemään ja toisissa kuljetaan lain sallimissa puitteissa. Harmaa talous pesii eteläisen Suomen bisnescityissä.

Sisäasiainministeri Holmlundin toimialan talousarvioehdotus

Puhemies:

Nyt siirrytäänkin ministeri Holmlundin rooteliin. — Ministeri Holmlund, olkaa hyvä!

Sisäasiainministeri Anne Holmlund

Arvoisa puhemies! Esittelen lyhyesti muutamia keskeisiä kysymyksiä sisäasiainhallinnon osalta vuoden 2011 talousarvioesitykseen liittyen.

Tiukassakin taloustilanteessa on tärkeää säilyttää keskeisten turvallisuusviranomaisten toimintaedellytykset sekä kehittää niiden toimintaa siten, että turvallisuuspalveluiden saatavuus ja taso ovat hyvät myös tulevaisuudessa. Tämän pitää olla luonnollisesti ohjenuora silloin, kun talouden suuntaviivoja rakennetaan.

Yleisen taloustilanteen myötä harmaan talouden ja talousrikollisuuden määrä on lisääntynyt. Hallitus esittääkin, että poliisille myönnettäisiin osana harmaan talouden kattavaa torjuntapakettia lisärahoitusta talousrikostorjuntaan 2 miljoonaa euroa. Tämä kohdentuu vuonna 2011 pääasiallisesti talousrikostutkinnan toiminnan kehittämiseen ja tutkinnan sujuvuuden parantamiseen. Talousrikostorjuntaverkostojen toimintaa kehitetään ja pyritään siten juttumäärän vähentämiseen. Summalla mahdollistetaan liiketoimintakieltojen tehokkaampi valvonta, ulkomaille kätketyn rikoshyödyn jäljittäminen ja rikosperusteisten tilintarkastusten suorittamisen tehostaminen sekä talousrikostutkinnan johtajan rekrytointi.

Myös terrorismin torjunnan osalta haasteet kasvavat. Suomen terrorismin torjunnan resurssit ovat muihin EU-maihin, kuten muihin Pohjoismaihin, verrattuna huomattavan pienet. Terrorismin torjuntaan osoitetaan talousarviossa suojelupoliisille 850 000 euroa lisää keväällä hyväksytyn kansallisen terrorismin torjunnan strategian edellyttämiin toimenpiteisiin. Lisämääräraha mahdollistaa ulkomaanedustustoissa tapahtuvan terrorismin torjunnan valmiuksien parantamisen. Suojelupoliisin tekemää terrorismin torjunnan analyysityötä, tiedonhankintaa sekä kriisialueiden tuntemusta pyritään tehostamaan. Tämä tarkoittaa esimerkiksi suojelupoliisin henkilöstön virkamatkoja ulkomaanedustustoihin tukemaan siellä tapahtuvaa lähinnä maahantulon edellytysten täyttymiseen liittyvää harkintaa. Toiminta ei ole sinänsä uutta, sillä poliisin ja Rajavartiolaitoksen yhdysmiehiä on ollut jo pitkään eri puolilla maailmaa Suomen ulkomaanedustustoissa. Kyseessä on pääsääntöisesti virkamatkapohjainen tarveharkintainen työskentely. Keskeisimpänä tavoitteena on tunnistaa Suomeen kohdistuvat uhat ennakolta ja estää niiden toteutuminen sekä riskihenkilöiden asettuminen Suomeen.

Poliisiasiain tietojärjestelmän kokonaisuudistuksen eli Vitja-hankkeen jatkamiseen osoitetaan rahoitusta 2 miljoonaa euroa. Vuonna 2009 käynnistettyä uudistusta jatketaan, tavoitteena uuden järjestelmän käyttöönotto vuonna 2013. Kokonaisuudistukseen liittyen toteutetaan vuoden 2011 kesäkuun loppuun mennessä ase- ja turvallisuusalan valvontarekisterit sekä rahankeräysrekisteri. Vitja-hankkeen tuottavuushyödyt ovat arviolta 150 henkilötyövuotta.

Rajavartiolaitos puolestaan keskittyy rikostorjunnassa laittomaan maahantuloon ja ihmiskaupan torjuntaan. Rajavartiolaitos myös kehittää automaattista rajatarkastustoimintaa. Rajavartiolaitoksen kalustoa uudistetaan suunnitelmallisesti. Uusi kalusto palvelee ennen muuta kansalaisia erilaisissa käytännön pelastustehtävissä. Kaksimoottorisen pelastustehtäviin soveltuvan helikopterikaluston uusiminen aloitetaan tilausvaltuudella vuodesta 2011 alkaen. Hankinnan kokonaishinta vuosina 2011—2014 on yhteensä 62 miljoonaa euroa. 23 partioveneen hankintaa jatketaan kotimaisena kotimaista telakkateollisuutta hyödyntävänä turvallisuusinvestointina, ja vuoden 2011 aikana partioveneinvestointeihin osoitetaan 4,2 miljoonaa euroa. Dornier-lentokoneen teknisen valvontajärjestelmän uudistamiseen osoitetaan niin ikään 3 miljoonaa euroa. Tämä hankinta rahoitetaan öljysuojarahastosta.

Pelastustoimen kehittämisessä painotetaan pelastuslaitosten toiminnallista uudistamista sekä niiden valmiutta suoriutua tehtävistään toimintaympäristön muuttuessa. Pelastustoimen keskeisenä tavoitteena on vähentää onnettomuuksia, erityisesti tulipaloja ja palokuolemia.

Hätäkeskusuudistus toteutetaan vahvistettujen linjausten mukaisesti. Hätäkeskustoiminta ja -tietojärjestelmät uudistetaan vuoteen 2015 mennessä siten, että verkottuneet hätäkeskukset voivat tukea toisiaan ruuhka- ja häiriötilanteissa. Hätäkeskuslaitoksen rakenneuudistukseen ja uudistuksen edellyttämän uuden tietojärjestelmän hankintaan osoitetaan 5,95 miljoonaa euroa vuodelle 2011.

Siviilikriisinhallinnan menoihin osoitetaan 1,7 miljoonaa euroa, mikä on 200 000 euroa enemmän kuin vuoden 2010 varsinaisessa talousarviossa. Siviilikriisinhallinnan kansallisen strategian ja turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon linjausten pohjalta ylläpidetään ja kehitetään siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksia.

Arvoisa puhemies! Tässä keskeisiä huomioita liittyen sisäasiainhallinnon talousarvioesitykseen.

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hyviä painotuksia, sanoisin näin, jotka tulivat esiin ministerin puheenvuorossa. Harmaa talous on se, johon kaivataan lisää voimavaroja. Siitä on paljon puhuttu täällä, ja siihen on myöskin eduskunta lisännyt rahaa.

Olimme, hallinto- ja turvallisuusjaosto, viime viikolla Virossa, jossa myöskin kiinnitettiin huomiota harmaan talouden torjuntaan: niihin lonkeroihin, jotka tulevat Virosta. Mutta erityisesti haluaisin tässä nostaa esiin Baltian maat. Viro hoitaa asiat hyvin, yhdysmiehet hoitavat hyvin. Mutta sinne tarvitaan voimavaroja, koska se on yksi keskeisimpiä uria, mitä kautta ammattirikollisuus siirtyy tänne. Otan esimerkin Liettuasta. Air Baltic lentää moneen paikkaan Suomessa, mitään valvontaa ei ole. Ammattirikolliset leviävät ympäri Suomen sieltä ja tekevät lukuisasti rikoksia, niin kuin on nähty viime päivinä. Tässä tarvitaan lähialueilla eteen työnnettynä lisää voimavaroja, jotka ennalta ehkäisevät sen, että Suomessa ei tätä tapahdu.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri kuvasi laajasti myönteisiä asioita, joita hallinnonalalla on tapahtumassa.

Mutta olisin kysynyt siitä, kun julkisuudessa on ollut sellaista tietoa, että poliisin tietohallintomäärärahat ovat ylittyneet noin 8 miljoonalla eurolla siitä, mitä on arvioitu, ja tästä johtuu se, että tällä hetkellä poliisihallinnossa on täyttökielto ja sijaistenottokielto ja monet säästötoimenpiteet, jotka ulottuvat jokaiseen poliisilaitokseen. Pitääkö tämä tieto paikkansa? Jos pitää, niin eikö kysymyksessä olisi määräraha, joka pitäisi hoitaa lisätalousarvion kautta, koska kyse on tietyllä tavalla ennakoimattomasta menosta ja se ei saisi vaikuttaa tähän poliisin käytännön toimintaan? Eduskuntahan on linjannut hyvin selkeästi, että emme halua, että poliiseja koulutetaan työttömiksi, ja tältä osin tämä linjaus ei nyt toteudu näillä tiedoilla, jotka tällä hetkellä ovat käytettävissä.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Sisäisen turvallisuuden ohjelmasta on talousrikostorjunta jäänyt todella vähäiseen osuuteen, ja toisaalta teidän asennettanne, jota julkisuudessa olette myöskin korostanut, että talousrikostorjunta ei ole mikään painopiste, kuvaa se, että lakkautitte keskusrikospoliisin laittoman työvoiman valvontayksikön.

Toisaalta täytyy sanoa, että ministerin entinen poliittinen erityisavustaja, supon johtaja Ilkka Salmi on näköjään pystynyt valvomaan rahaesitykset kyllä tämän terrorismintorjuntarahan osalta, mutta poliisin ja Rajavartioston voimavaroista ei ole kannettu huolta. Täällä on hirveästi väitetty näiden asioiden olevan kunnossa, mutta epävarmuus poliisiyksiköissä on taas arkea. Tämä ei ole hyväksyttävää.

Myöskin hätäkeskusuudistuksen sisäänajovaiheessa tehty ratkaisu vaarantaa turvallisuusrakenteita, ja tämän takia pitää ottaa aikalisä myöskin hätäkeskusjärjestelmän osalta.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri on oman toimensa aikana monta kertaa kertonut, kuinka paljon poliisivakansseja on ja kuinka hyvä tilanne on. Se, mitä hallintovaliokunnan puheenjohtaja totesi tämän hetken tilanteesta, on karua todellisuutta. Tällä hetkellä on täyttökielto ympäri maan, ja se vaikuttaa nimenomaan ennalta estävään toimintaan, sisäinen turvallisuus vaarantuu. Lisäksi, viime perjantaina kun valmistui 48 opiskelijaa poliisiksi, niistä 43 siirrettiin suoraan kortistoon. Eli tämä osoittaa sen, että nyt on jossakin häikkää. Jos syy on se, että joitakin ylityksiä on ollut, niin ne pitää lisämäärärahoin hoitaa eikä tällä tavoin, niin että koko organisaatio kärsii.

Unto Valpas /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kansalaisten perusturvallisuus on heikentynyt viime vuosina, sillä valtion tuottavuusohjelma on vienyt henkilöstöresursseja monilta eri turvallisuuden alueilta. Poliisi, Rajavartiolaitos, Tulli, pelastuslaitos ja hätäkeskukset ovat kokeneet kovia tämän hallituksen aikana. Hätäkeskusten keskittäminen vain muutamille paikkakunnille oli meidän ryhmämme mielestä paha virhe, josta voidaan joutua vielä maksamaan kova hinta.

Arvoisa ministeri! Aiotteko jatkaa jääräpäisesti valtiovarainministeriön tuottavuusohjelman toteuttamista, vaikka se selvästi heikentää henkilöstöresursseja ja vaarantaa kansalaisten perusturvallisuuden?

Toiseksi, luuletteko, että tämä 2 miljoonaa riittää tämän harmaan talouden ongelman torjumiseen? Sieltähän ehkä vähän isommalla panoksella olisi mahdollisuus saada enemmänkin irti kuin tuo 2 miljoonaa, mitä sinne pantiin.

Juha Hakola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin totean ministerille sen, että painotukset ovat erittäin onnistuneita, kun vielä noihin harmaan talouden ja talousrikollisuuden ennaltaehkäisyn panostuksiin lisätään, siis painotan, harmaan ja talousrikollisuuden ennaltaehkäisyn panostuksiin. Kun siihen vielä lisätään tuo naisiin ja lapsiin kohdistuneen rikollisuuden torjunnan painopiste, niin kyllä minun mielestäni nämä ovat, kuten ed. Nepponen sanoi, erittäin hyvin valittuja.

Mitä tulee sitten tuohon poliisien tämänhetkiseen työttömyyteen, kannan siitäkin tietenkin huolta, en kuitenkaan niillä argumenteilla, joilla ed. Vistbacka, koska on kohtuullisen merkittävää huomata se, että viime perjantaina valmistuneet eivät vielä tänään keskiviikkona ole päässeet työn sarkaan kiinni. Se ei ole monella alalla kovin tyypillistä. Tiedän, että aikanaan 1970-luvulla poliisissa näin oli, mutta ei enää.

Arvoisa ministeri! Kysyisin teiltä hieman konkreettisempaa asiaa. Yksi keskeinen asia tässä kokonaisuudessa on esitutkinta-, pakkokeino- ja poliisilain kokonaisuudistus, joka tulee nyt voimaan tämän budjetin aikana. Kysyisinkin, millä tavalla tässä on reagoitu siihen koulutukseen, mitä edellyttää tämä kokonaisuudistus, joka tulee myöhemmässä vaiheessa voimaan.

Mauri Salo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Poliisin vakanssien täyttämättä jättäminen näkyy vääjäämättä tuolla haja-asutusalueella. Siellä ei vaan poliisia juuri näy, ja kansalaisten turvallisuus yksinkertaisesti vaarantuu siitä syystä, että partiot ovat liian kaukana silloin, kun on akuutti tilanne. Tästä on esimerkkejä Salon poliisikunnan ympäristöstäkin vaikka kuinka ja paljon. Kysynkin, aiotaanko nyt käydä joku perusteellinen keskustelu ja uudelleenarviointi poliisien tarpeesta ja näkyvyydestä.

Sitten toinen asia: Tässä varmaan kevättalvella lienee ollut Helsingin Sanomissa uutinen, jossa todettiin, että Mikkelistä poistettiin peltipoliisit joltakin tieosuudelta sen vuoksi, että ei ollut voimavaroja niiden kuvien lukemiseen. Eikö tämä ole aika lailla erikoista säästämistä?

Sitten yksi asia vielä, tämä harmaan talouden osio. Tänäänkin on kuultu täällä, että harmaa talous on jotain 12 miljardin luokkaa liikevaihdoltaan ja siinä 4 miljardia jää ...

Puhemies:

Pitää siirtyä kyllä seuraavaan puheenvuoroon. 1,5 minuuttia meni jo.

Puhuja:

... verotuloja saamatta. — Joo, kiitos.

Maarit Feldt-Ranta /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yksi budjetin pettymyksistä on kyllä se, että harmaan talouden kitkemiseksi esitettävät toimenpiteet jäävät kovin vaatimattomiksi tarpeisiin nähden. Aikaisemmin muilla rikollisuudenaloilla, esimerkiksi huumekaupassa, toimineet järjestäytyneet rikollisryhmät ovat viime vuosina laajentaneet toimiaan muun muassa talousrikollisuuteen ja muuhun harmaan talouden rikollisuuteen, ja tässä toiminnassa tuotot ovat erittäin korkeita ja kiinnijäämisen riski on pieni ja rangaistuksetkin ovat alhaisempia kuin huumerikoksissa. On aivan selvää, että poliisin ja muun muassa Rajavartiolaitoksen valvontaresurssit ovat tällä hetkellä liian pienet, jotta kiinnijäämisen riski Suomessa olisi riittävä.

Me pidämmekin välttämättömänä, että valvovien viranomaisten resursseja, keskusrikospoliisin, mutta myös verohallinnon ja aluehallintoviranomaisten resursseja, lisättäisiin ja myös että tämmöisistä tuottavuushankkeista pidättäydyttäisiin. Odotamme myös lakia harmaan talouden selvityskeskuksesta. Toivomme, että se etenee.

Tapani Mäkinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Jossain määrin ihmettelen kyllä sitä, että täällä oppositiokansanedustajat Rajamäki, Valpas, Feldt-Ranta nostavat esille harmaan talouden ja talousrikosten selvittämiseen liittyvät, budjettiin lisätyt määrärahat syystä, että me lisäämme niitä määrärahoja. Tämä budjettiesitys lisää määrärahoja sekä sisäasiainministeriön hallinnonalan tasolla että myös oikeusministeriön tasolla. Elikkä lisäystä entiseen on olemassa. Totta kai panos—tuotos-suhde tässä varmasti on kohdallaan siinä mielessä, että aina kun laitetaan vähän lisää sinne, niin se varmasti tulee takaisin, mutta nyt ollaan kuitenkin lisäämässä. Siitä suuri kiitos ministerille ja valtioneuvostolle tästä esityksestä.

Kysyisin kuitenkin yhtä asiaa. Kun ed. Valpas totesi, että hätäkeskusuudistus on torso, niin ei se välttämättä sitä ole. Suomi, 5,5 miljoonaa asukasta, varmasti pystytään hoitamaan niillä suunnitelluilla hätäkeskuksilla, jotka ovat tulossa. Mutta huoli on siitä, kun ministeri totesi, että rahaa on varattu siten, että vuonna 2015 tulee voimaan uusi tietojärjestelmä, miten mennään ensi vuodenvaihteesta siihen 2015:een, että varmistetaan, että tietojärjestelmät toimivat.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Mäkiselle tästä valtioneuvoston aktiivisuudesta pieni pikantti yksityiskohta. Valtiovarainministeriön pohjissa tätä 2:ta miljoonaa euroa ei ollut, vaan sitten sen jälkeen, kun se oli julkistettu, teimme poliittista työtä, ja silloin se siihen Keltaiseen kirjaan tuli budjettiriihessä. (Ed. Rajamäki: Kokoomus ei ollut kovin aloitteellinen!)

Arvoisa ministeri! Se jäi minulle epäselväksi, kun minulle soitettiin silloin kesällä tästä 2 miljoonasta, millä tavalla juuri ne näkökohdat, jotka ed. Nepponen äsken toi esille, ovat siinä mukana. Pääsemmekö me tähän Baltian maitten yhteistyöhön sillä tavalla mukaan kuin ed. Nepponen juuri kertoi tarvetta olevan, koska tähän minä en saanut silloin kesällä vastausta, kun minua lobattiin tämän asian tiimoilta?

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Orjallinen tuottavuusohjelman toteuttaminen heikentää ihmisten turvallisuudentunnetta ja poliisipalveluja entisestään. Se käy meille kaikille kalliiksi. Ajatelkaa, hyvä ministeri, että yhä useammin rikoksia ei tutkita ollenkaan. Ihmiset soittavat ja sanovat, että ei tutkita, poliisilla ei ole resursseja. Rikolliset tietysti ilkkuvat, kun viranomaistoiminnot ajetaan alas. Tässä se kympin suutari tekee kyllä enemmän kuin satasen vahingon. Eikö tämä yhtään herätä teissä taistelumieltä suhteessa valtiovarainministeriöön, että pitäisi saada miehiä ja naisia kenttätyöhön? Poliiseja jää työttömiksi, vakansseja ei täytetä, uudet, nuoret poliisikokelaat joutuvat ilmoittautumaan pitkien opintojen jälkeen suoraan työttömyyskortistoon. Näinkö tämä yhteiskunta palkitsee opiskelijoita ja poliisin virkaan hakeutuneita? Se on osittain myös kutsumusammatti.

Jari Larikka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! "Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna 2015", on sisäasiainministeriön tavoite. Sitä tavoitetta tukemaan on asetettu tähän meidän budjettikirjaamme hyviä lukuja. Esimerkiksi tulipalojen määrän on budjetoitu tipahtavan 12 000:sta 11 000:een ja rakennuspalojen määrä tippuu vuodesta 2009 noin 700:lla ensi vuoden aikana. Palokuolemien pitäisi tipahtaa vuoden 2009 tasosta 103:sta ensi vuonna 73:een. Me tiedämme kuitenkin, että väestömme ikääntyy koko ajan ja tämmöinen riskiherkkyys onnettomuuksiin kasvaa. Pelastushenkilöstö ikääntyy, ja vpk:lla on kova rekrytointiongelma tällä hetkellä päällä. Kysyisinkin ministeriltä, mitkä ovat oikeasti ne keinot ja resurssit, joilla nämä toteutetaan, etteivät nämä olisi vain tämmöisiä panos on tulos -ajattelumenetelmällä tuotettuja: odotetaan, että tapahtuu jotain.

Merja Kyllönen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Uutinen siitä, että Lappi menettää 32 poliisia, jos eduskunta hyväksyy hallituksen budjettiesityksen, kertoo aika karua kieltään siitä, missä mennään. Se voi naurattaa täällä eduskuntasalissa, että muutama poliisimies pois, eihän se mitään tee, mutta pitkien välimatkojen maakunnissa Lapissa ja Kainuussa sillä on todella iso merkitys. Ja jos ajatellaan, että matkailuelinkeinoa pyöritetään, siellä käy satojatuhansia asiakkaita vuosittain, on monenlaisia järjestyshäiriöitä ja tänä päivänäkin ollaan jo ongelmissa poliisin saatavuuden kanssa, niin täytyykö meidän todellakin päätyä siihen tilanteeseen, että meillä on omat kodinturvajoukot Lapin ja Kainuun korkeilla selkosilla?

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen myöskin erittäin kiitollinen siitä, että hallitus todella toteuttaa tätä talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjumisohjelmaa ja tuo näitä toimenpiteitä nyt määrätietoisesti ja niille rahaa, ja nimenomaan niin, että nyt tässä kohdennetaan nämä lisäykset koko tähän ketjuun eikä johonkin osaan niin kuin aikaisemmin. Nyt nimenomaan poliisi, syyttäjät ja tuomioistuimet saavat kaikki samanaikaisesti tätä rahoitusta. Ja sitten on vielä nämä lisäykset, harmaan talouden selvityskeskus sekä käännetty alvi, joka otetaan ensi vuoden huhtikuun alusta käyttöön.

Sitten kysyisin ministeriltä, kun todella kansalaiset toivovat poliisin näkyvyyttä ja sillähän on ennalta ehkäisevä vaikutus, miten nuorten kanssa, onko esimerkiksi nyt nettiin mahdollisuuksia lisätä poliisin näkyvyyttä. Tiedän esimerkiksi, että poliisilla olisi kiinnostusta olla Facebookissa enemmän. Siellä on paljon nuoria ja olisi mahdollisuus keskustella, seurata ja luoda semmoista positiivista imagoa nuorten keskuuteen. Onko tähän jonkinlaisia suunnitelmia olemassa?

Sisäasiainministeri Anne Holmlund

Arvoisa puhemies! Tässä tuli varsinainen liuta kysymyksiä, yritän vastailla muistikuvieni mukaan kaikille.

Ensinnäkin haluan sanoa tähän muutaman luvun. On vähän hämmästyttävää kuunnella tämän salin keskustelua, ikään kuin poliiseita olisi vähennetty ja resursseja olisi leikattu. Tosiasia kuitenkin on se, että vuodesta 2007 vuoteen 2009 poliisin kehyksiin on lisätty 61 miljoonaa euroa. Silloin, kun aloitin sisäasiainministerinä, poliiseja oli työttömänä noin 150, ed. Rajamäen aikana, tällä hetkellä on 60. Poliiseja on noin 350 enemmän kuin silloin, kun aloitin ministerinä. Nämä luvut pitävät paikkansa. Riippuen vähän laskentatavasta se on noin 300—350. Eli tilanne on tällä hetkellä tämä. Toivon, että kaikki muistavat nämä luvut sitten, kun tulette tänne pönttöön näitä puhumaan.

Talousrikostorjunta on yksi keskeinen painopistealue, ja on varsin hyvä ehkä muistuttaa siitä asiasta, että meillä on hyväksytty viides talousrikostorjunnan ohjelma. Se pitää sisällään toistakymmentä erillistä toimenpidettä, ja yksi osakokonaisuus on poliisin resurssien parantaminen, johon nyt saadaan 2 miljoonaa euroa lisää. Tämä sisältää paljon muutakin eli erilaisia lainsäädäntötoimenpiteitä, ja yksi on harmaan talouden selvittelykeskuksen vakinaistaminen lainsäädännön keinoin. Tämä työ on tällä hetkellä valmisteilla, ja suhtaudumme siihen erittäin positiivisesti. Uskon, että se myös parantaa kaiken kaikkiaan tätä kokonaisuutta.

Ed. Rantakangas kysyi poliisin tämän hetken tilanteesta. Tällä hetkellähän tilanne on se, että voisin ehkä sanoa kevyesti niin, että poliisi ei ole ihan suunnitelmien mukaisesti elänyt vuoden 2010 aikana. En halua tästä kuitenkaan moittia poliisia, koska kyse on siitä, että on työllistetty alkuvuodesta enemmän kuin käytännössä koko vuoden resursointi antaisi myöten. Sen takia on valittu sellainen ratkaisu, että lähdetään virkojen täyttökieltoon. Kaikki varmasti kuitenkin ymmärtävät sen, että virkojen täyttökielto ei tarkoita sitä, että virkoja ei saa täyttää, vaan sitä, että niiden täyttämiseen tarvitaan lupa, ja vastikään lupa on myönnetty muun muassa 33 viran täyttämiseen. Eli tämä ei tarkoita sitä, että virkoja ei saisi täyttää, mutta jokainen virka harkitaan erikseen.

Jokainen meistä varmaan ymmärtää, että jos olemme syöneet alkuvuoden yli omien varojemme, niin loppuvuodesta ruokaa ei ole, ja sen takia tämä on välttämätön toimi. Poliisihallinto tasaa itse vuoden resurssejaan siten, että myös vuoden lopussa on mahdollisuus työllistää. Tilannetta seurataan koko ajan erittäin tarkkaan. Elokuussa työttömiä poliiseja oli 40. Tämä on historiallisen vähän. Tällä hetkellä on 60, eli määrä on hieman noussut. Seuraamme jatkuvasti poliisihallituksen kanssa erittäin tiiviissä yhteistyössä tilannetta, ja missään nimessä emme päästä tilannetta siihen, mikä se oli ed. Rajamäen aikana. Tämän voin taata teille kaikille, eli siitä pidämme kiinni. Varmasti tämän hallituksen aikana tilanne on parempi.

Täällä on ollut monta muutakin kysymystä. Rajavartiolaitoksen osalta ehkä voisin todeta seuraavaa. Rajavartiolaitoksen henkilötyövuosivähennykset perustuvat heidän omiin suunnitelmiinsa, (Ed. Rajamäki: Mutta niissäkin on määrätty!) niin sanottuun voimavarastrategiaan, joka tehtiin jo ed. Rajamäen aikana. (Ed. Rajamäen välihuuto) — Poliittinen muisti on tällainen kuin ed. Rajamäellä näyttää olevan. — Eli rajavartiolaitoshan on tehnyt jo useamman vuoden itselleen voimavarastrategiaa, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että resursseja siirretään sinne, missä niitä on järkevää käyttää. Ja tämän varmasti rajavartiolaitos myös vahvistaa valtiovarainvaliokunnan kuulemisessa myös ed. Rajamäelle, jotta hän saa varmuuden tähän kysymykseen. Eli minun sanelustani ei ole kyse vaan hyvässä yhteistyössä tehdyistä yhteisistä suunnitelmista. Tämä on mielestäni hyvin tärkeää, koska yhteistyössä sisäasiainministeriössä toteutetaan myös tuottavuustavoitteita.

Tuottavuustavoitteet koskevat kaikkia. Ne ovat lievästi haasteellisia silloin, kun puhutaan sisäasiainhallinnosta. Meillä on kuitenkin monia hankkeita, kuten mainittu Vitja-hanke, jonka esittelypuheenvuorossani totesin ja jonka merkitys on 150 henkilötyövuotta. Eli kun viisaasti katsomme tietohallintohankkeita, katsomme sellaisia kokonaisuuksia, rakenneuudistuksia, jotka selkeästi parantavat tuottavuutta, nämä toimet kannattaa tehdä. En usko, että on yhdenkään veromaksajan etu se, että toiminta ei ole tuottavasti hoidettu. Se ei tarkoita sitä, että ihmisiä olisi vähemmän, vaan sitä, että talous on kokonaisuudessaan järkevästi kokoon pistetty.

Hätäkeskuspäätös on hyvää vauhtia etenemässä. Ed. Mäkinen taisi kysyä etenemisestä vuoteen 2015 mennessä. Tässä vaiheessa en tietenkään voi ihan joka vuoden osalta sanoa tarkkaan, miten tämä rahoitus tulee jakaantumaan, mutta sen verran tiedän, että Helsingin hätäkeskuksessa, joka on nyt siirtymässä 5.10.2010 Keravalle, muun muassa remonttikustannukset ovat olleet vain 75 prosenttia budjetoidusta. Eli näyttää varsin hyvin siltä, että aikataulu näyttää menevän erittäin hyvin kohdalleen ja ensimmäisen keskuksen siirtyminen on erittäin hyvällä mallilla. Tulemme myös käyttämään sitä pilottihankkeena, koska on tärkeää, että kuullaan myös henkilöstön mielipiteitä mahdollisimman tarkkaan näiden osalta. Se on ollut tässä perusperiaatteena.

Talousrikostorjunnasta tuossa oikeastaan jo mainitsinkin. Se on yksi kokonaisuus. Meidän on syytä kuitenkin muistaa se, että jos poliisi on ainoa, jonka resursseja parannetaan, silloin aiheutamme eräänlaisen tulpan syyttäjälaitokselle ja tuomioistuinlaitokselle. Tämä on kokonaisuuden ketju, ja jokainen osa tarvitsee lisäresursointia. Siihenhän on nyt tavallaan lähdetty, eli on tärkeää, että ne keissit, jotka aloitetaan, pystytään myös hoitamaan loppuun saakka.

Yhteistyötä Baltian maiden kanssa tehdään hyvin tiiviisti. (Ed. Nepponen: Sitä pitää lisätä!) Tämä on erittäin tärkeää. Kansainvälisyys on erittäin merkittävä kokonaisuus, jota tullaan tässä myös parantamaan.

Arvoisa puhemies! Näytän tässä puhuneen yli aikani. Voinko jatkaa vielä hetken aikaa, vai saanko mahdollisesti uudelleen myöhemmin puheenvuoron?

Puhemies:

No, jatkakaa nyt hyvin lyhyesti ja tiiviisti. Olkaa hyvä!

Puhuja:

Selvä, kiitoksia.

Pelastustoimen osalta ainakin ed. Larikka kysyi palokuolemien vähentämisestä ja ylipäätään paloturvallisuuden parantamisesta. Siihen tietysti tarvitaan monia toimenpiteitä. Sisäisen turvallisuuden ohjelma on yksi kokonaisuus. Toinen osa-alue on uusi pelastuslaki, jolla pyrimme myös lisäämään paloturvallisuutta ja vähentämään palokuolemien määrää. Haasteita siihen kuitenkin sisältyy hyvinkin paljon, ja niin kuin tiedämme, alkoholilla on valtavan suuri merkitys näiden asioiden osalta.

Arvoisa puhemies! Luulen, että pidän tässä pienen tuumaustauon ja vastaan kysymyksiin seuraavassa.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Seppo Kääriäinen.

Ensimmäinen varapuhemies:

Tämä jakso alkaa loppua mutta ei kuitenkaan ihan vielä lopu. Myönnän tähän yhteyteen vielä neljä vastauspuheenvuoroa, edustajille Rajamäki, Hakola, Seurujärvi ja Vistbacka, ja sitten katsotaan, mitä tehdään, mutta piakkoin siirrytään jo seuraavaan asiakohtaan.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! On hyvä, että ministeriin syntyy virtaa edes katsellessaan edeltäjäänsä. Nimittäin täytyy sanoa, että minä kyllä seison ja katson poliiseja silmiin. Heidän eteensä ja myöskin turvallisuusviranomaisten eteen tehtiin selviä panostuksia ja myös sovittiin nimenomaan sisäministerin vaatimuksesta, että sisäisen turvallisuuden viranomaisiin ei kohdisteta tuottavuusleikkauksia.

Te olette Rajavartioston panneet lähes alasajon kohteeksi vihreän rajan voimavarojen osalta. Te ette hallinto- ja turvallisuusjaostossa edes tiennyt tästä, kun viime talvena Rajavartiosto antoi lausuntoja. Ministerin mukaan ei ollut mitään hätää. Tämä on aika vakava asia.

Te olitte koulutusmääriä poliisien osalta laskeneet niin, että eläköityminen on suurempaa kuin valmistuvien määrä. Siitäkään huolimatta te ette pysty työllistämään nykyisiä poliiseja. Täytyy sanoa, että toivottavasti ed. Hakola ja kokoomuksen edustajat ovat valmiit Kolmen sepän patsaalle mielenosoitukseen, nimittäin kohta alkaa olla syytä poliisien työllisyyden takia.

Juha Hakola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Aivan aluksi haluan todeta ed. Nepposen aiempaan puheenvuoroon, että tuo eteen työnnetty puolustus Baltian suuntaan on erittäin tärkeä. Ministerille haluaisin välittää sellaisen viestin vielä, että toivon, että kannustatte omalla sarallanne myöskin virolaisia kollegoita. Meidän välillämme oli aikaisemmin erittäin hyvä yhdysmiestoiminta. Nyt valitettavasti Viron taloudellinen tilanne on pakottanut siihen, mutta toivon, että teette siinä omaa työtä. (Ed. Nepponen: Kyllä ne hoitaa nytkin!)

Mitä sitten tulee tähän poliisien tilanteeseen, olen, kuten aiemmin totesin, äärimmäisen huolestunut siitä, jos ne huhut pitävät paikkansa, mutta kuten ministeri tuossa hyvin totesi, nyt oli hetki sitten 40 työtöntä poliisia, tällä hetkellä 60.

Ed. Rajamäki, haluan korostaa erästä asiaa. Silloin, kun te olitte ministeri, poliisit olivat edellisen kerran Kolmen sepän patsaalla. (Ed. Rajamäki: Teidän vaalikampanjaahan se oli!) Te ette ministerinä siellä ollut. Te ette siellä ministerinä ollut. (Ed. Rajamäki: Minä tein töitä muualla!) Siellä olivat ne työttömät poliisimiehet. Minä olin siellä ja menen sinne myöskin tällä kertaa.

Janne Seurujärvi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä esitettiin ed. Kyllösen toimesta Lapin poliisin tilanteesta arvio, joka oli julkisuudessa, että 32 virkaa tulee vähenemään Lapin poliisin vahvuudesta, mikä on tietysti merkittävän iso luku. Minä uskon, mitä ministeri sanoo vuosien 2007—2009 poliisimäärästä, mutta kun puhutaan tästä vuodesta ja nyt tämän budjetin osalta tulevasta, niin täytyy vielä ministeriltä kysyä näiden lukujen perään. Pitävätkö nämä tiedot paikkansa, että poliisien määrä tulee tältä osin myös pohjoisessa laskemaan?

Silloin, kun tehtiin poliisihallinnon organisaatiouudistusta, lähdettiin siitä, että hallinnosta väkeä siirretään painopisteenä se, että kenttätyössä poliiseja tulevaisuudessa on. Nyt kuitenkin poliisipäällikkö sanoo, että potkut eivät uhkaa Lapin poliiseja, mutta tämä poliisihallinnon (Puhemies: Minuutti on nyt täysi!) täyttökielto viroille kyllä on ilmoitettu myös julkisuudessa, että kymmenelle poliisin viralle ei ole täyttölupaa annettu.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri totesi, että tällä hetkellä on työttömyyskortistossa 60 poliisia. Onko ensi viikolla sen jälkeen, kun viime perjantaina valmistuneet menevät kortistoon, sitten sata, ja mitä silloin tehdään? Silloin me olemme kyllä aika kriisissä.

Arvoisa puhemies! Minulla on tässä yksi lehtileike, ja olisin tiedustellut ministerin kantaa siihen, kun täällä otsake on, että pelastuslaitokset lämpenevät yhteisille valvomoille, koska pelastuslaitoksissa on huoli nyt hätäkeskusuudistuksesta. Jos nämä suunnitelmat, kun tässä on haastateltu useampaa pelastusjohtajaa, joudutaan toteuttamaan, tarkoittaisiko tämä sitä, että nämä yhteiset valvomot tavallaan tulisivat kuntien kontolle taloudellisesti, palattaisiin siltä osin vanhaan, ja sitten hätäkeskukset olisivat valtion rahoituksella?

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sen verran tuosta Baltian tilanteesta, että virolaiset viranomaiset hoitavat hyvin yhteistyötä. Se, pitäisikö saada Helsinkiin, on toinen asia, mutta kannan huolta Latviasta ja Liettuasta, joissa on pahimmat ongelmat, ja sieltä myöskin tulevat suurimmat haasteet tänne. Niin kuin sanoin, Air Baltic lentää kuuteen tai kahdeksaan suomalaiseen kaupunkiin. Vapaasti voi tulla kuka tahansa, ja se on näkynyt kesällä.

Sitten mitä ottaisin kiinni tuosta ed. Vistbackan viestistä. Kunnilla pitää olla myöskin keinoja, miten kriisiasioita hoidetaan. Ei se ole pelkästään niin, että hälytyskeskukset hoitavat. Kunnilla on velvoite hoitaa. Siellä pitää olla valmiutta myöskin koota sitten joku yksikkö hoitamaan, nyt kun oli myrskytuhot. Siitä ilmeisesti on enemmän kysymys kuin että korvataan hälytyskeskuksilla.

Ensimmäinen varapuhemies:

Ja ministeri. Kolmella minuutilla koetamme selviytyä.

Sisäasiainministeri Anne Holmlund

Kiitoksia! Koetetaan selvitä kolmella minuutilla. Sillä selvitään, mikä on annettu, niinhän se on. Vielä Baltian maiden yhteistyöhön. Tämä on erittäin tärkeä kysymys. Tapaan itse varsin usein Baltian ministereitä, kuten myös poliisin ylijohto ja Rajavartiolaitos pitävät tiiviisti yhteyttä sinne päin, eli pyrimme tässä olemaan mahdollisimman herkkinä ja varmistamaan kaiken riittävän yhteistyön tältä osin.

Sen verran haluaisin todeta poliisin näkyvyyteen, kun täällä on tullut esille, että poliisi ei näy eikä kuulu: Hyvät ihmiset, lukekaa poliisibarometri. Ihmisten mielestä poliisin näkyvyys on parantunut. Vaikka poliisibarometri kertoo niistä mielikuvista, joita poliisista on, niin tämä on kansalaisten mielipide. Olen itsekin yllättynyt, tietysti iloisesti yllättynyt siitä, että ihmiset ovat tätä mieltä. Tällä hetkellähän, vaikka laitokset ovat isompia, niin partiointialueet on jaettu lähipoliisialueisiin, eli käytännössä partiot liikkuvat omilla alueillaan. Monilla on edelleen se käsitys, että partiot lähtevät pääpoliisiasemalta, mutta näinhän se ei ole, vaan partiot ovat koko ajan kentällä. Tämä on erittäin tärkeää, eli partioidaan jatkuvasti ja näytään samalla mahdollisimman tehokkaasti.

Nyt pitää muistaa yksi asia, kun puhumme poliisin resurssijakomallista. Resurssijakomalli on itse asiassa poliisin itse sisäisesti kehittämä jakomalli, jolla verrataan eri laitosten tarvitsemia virkoja keskenään. Eli tämä ei ole mitään kiveen kirjoitettua tekstiä, vaan se on malli, jolla poliisihallinto sisäisesti katsoo, miten virkoja pitäisi keskenään arvottaa eri laitosten välillä. Nämä luvut, joita on julkisuudessa heitelty, perustuvat pelkästään sormiharjoitteluun tämän mallin perusteella, eli näitä ei ole missään vahvistettu. Ylipäätään kun puhutaan resurssijakomallista, se tarkoittaa kohdentamista viidelle vuodelle, eli esimerkiksi yhdestä vuodesta tällöin ei ole kysymys, mutta en syvemmälti mene siihen asiaan, koska ne eivät ole missään vahvistettuja. Käytännössä poliisien tarkempi määrä ja resursointi varmistuvat vasta loppuvuodesta. Poliisihallitus tekee tässä jatkuvasti seurantatyötä ja varmistaa sen, että riittävät resurssit myös ensi vuodelle kaikille laitoksille turvataan.

Nyt on kuitenkin syytä muistaa se, että se virkamäärä, mikä meillä tällä hetkellä on poliisissa, on osittain lainaa, ja kaikki laitokset, valtakunnan yksiköt, tietävät tämän. Eli erittäin massiivisin työllistämistoimin on lähdetty siihen, että jokaiselle on jaettu lisää virkoja. Näihin virkoihin rahoitus on vain määräaikaista, niin kuin hyvin eduskunta tietää, koska itsekin on siihen myöntänyt lisäresursseja, mikä on erinomaisen hyvä asia, ja käytännössä nämä virat vähitellen poistuvat. Jos haluamme selkeästi nostaa poliisien määrää tasollisesti, se tarkoittaa sitoutumista monen vuoden kehyksiin ja myös koulutusmääriin, koska näiden täytyy olla tasapainossa keskenään. Nythän tämä ei vieläkään valitettavasti ole, se on viime kaudelta periytynyt ongelma, jota en ole pystynyt kokonaan tämän kauden aikana vielä tasapainoon saamaan. Tämä tasapainottuu kuitenkin ensi vuoden ja viimeistään seuraavan vuoden aikana, jolloin päästään tasaiseen kehitykseen tältä osin. Poliisilaitos ja Poliisihallitus seuraavat erittäin tarkasti työllisyystilannetta. Sen tuossa oikeastaan jo mainitsinkin. Eli siinä ei mitään erityistä ole.

Tässä on erikseen nostettu tämä Lapin kysymys. Siinä viittaan ihan samaan resurssijakomalliin. Mitään ei ole vahvistettu vielä, ja käytännössä tilanne on selkeästi se, että Lapissa joka tapauksessa joudutaan harva-alueet ottamaan huomioon.

Tähän valvomokysymykseen vielä, jos, puhemies, saan lyhyesti siihen yrittää vastata. (Puhemies: Tiiviisti, olkaa hyvä!) Näiden valvomoiden perustamisella ei ole mitään tekemistä hätäkeskusuudistuksen kanssa. Eli tämä liittyy pelastustoimen omaan johtamisen kehittämiseen. Meillähän on tälläkin hetkellä noin kymmenen — en muista aivan tarkkaa lukua — pelastuslaitosta, joilla tälläkin hetkellä on oma toiminnassa oleva valvomo. Eli se liittyy siihen, miten itse järjestetään omalla alueella resursointi ja miten se parhaaksi katsotaan hoitaa, eli tämä ei mitenkään liity eikä johdu hätäkeskusuudistuksesta, vaan kysymys on aivan omasta pelastuslaitoksen tarpeesta perustaa mahdollisia valvomoita.

Ensimmäinen varapuhemies:

Ja nyt mennään puhujalistaan.

Janne Seurujärvi /kesk:

Arvoisa puhemies! Suomen kansantaloudessa on alkanut elpyminen syvästä taantumasta, johon ajauduimme maailmantalouden romahdettua loppuvuonna 2008. Suomen kokonaistuotanto aleni vuonna 2009 huimat 8 prosenttia, mikä on EU-maiden syvimpiä pudotuksia. Bkt:n laskun taustalla oli Suomen vientiteollisuuden kysynnästä riippuvaisen talouden rakenne. Kuluvana vuonna Suomen talous on päässyt takaisin kasvu-uralle. Tälle vuodelle bkt:n nousuksi ennustetaan ainakin 2:ta ja ensi vuodelle 3:a prosenttia. Sukelluksen syvää tasoa kuvaa se, ettei taantumaa edeltänyttä tasoa tulla saavuttamaan vielä edes vuoden 2011 aikana.

Taloustilanteen paranemisesta huolimatta Suomi on suurten haasteiden edessä. Kotimaisista suhdannetekijöistä voidaan mainita lähiajan isoina kysymyksinä palkkakehitys, yritysten heikentynyt hintakilpailukyky, verotulojen herkkyys erityisesti yritystoiminnassa sekä kotitalouksien velkaantuneisuus ja asuntomarkkinoiden tilanne.

Talouden isossa kuvassa julkisen sektorin kasvava velkataakka ja talouden tasapainottamispaineet tulevat hallitsemaan tulevien vuosien talouspoliittista keskustelua. Suomi on joutunut talouskriisin seurauksena ottamaan velkaa pitääkseen kotimarkkinoiden rattaat pyörimässä. Elvyttämistä on tehty oikea-aikaisesti, ja tulokset ovat olleet myönteisiä. Työttömyys on noussut mutta ei räjähdysmäisesti, kuten ennustettiin. Myös yritykset ovat pitäneet vaikeassa tilanteessa hyvin pintansa, eikä konkursseja ja luottoriskien realisoitumista ole nähty pelätyllä tavalla. Harjoitettu talouspolitiikka on siten ollut oikeanlaista. Tästä Suomi on saanut myös laajasti kiitosta.

Selviytymiskamppailun seuraus kuitenkin on, että maamme velkataakan arvioidaan olevan 30 miljardia suurempi vuonna 2011 kuin se oli ennen kriisiä vuonna 2008. Yleisen korkotason palatessa lähemmäksi pitkän aikavälin keskiarvoa on odotettavissa, että myös korkomenot kasvavat lähivuosina. Vaikka kansainvälisessä mittakaavassa Suomen kokonaisvelkataakka on edelleen hyvää keskitasoa, on talouden tasapainottaminen meillä monia muita maita kovempi urakka. Ikäsidonnaisten menojen kasvun suhteessa kokonaistuotantoon arvioidaan Suomessa olevan yli kaksinkertainen EU:n vanhojen jäsenmaiden keskiarvoon verrattuna vuoteen 2035 mennessä. Julkisen talouden tasapainottaminen vaatiikin jo lähivuosina erilaisia tuottavuustoimia, veroratkaisuja sekä tiukkaa menokuria.

Arvoisa puhemies! Vuoden 2011 talousarvioesityksen määrärahat ovat yhtensä 50,3 miljardia euroa. Esitys on 8,3 miljardia euroa alijäämäinen mutta onneksi 5 miljardia vuoden 2010 alijäämää pienempi. Elvytystoimia aletaan purkaa asteittain, ja määräaikaisia elvytystoimia poistuu budjetin määrärahoista noin 1 miljardin euron edestä. Osa kertaluonteisista elvytystoimista jatkuu kuitenkin vielä vuonna 2011. Yhteisöverojako-osuuden muutos kuntien hyväksi on vaikutukseltaan puolen miljardin luokkaa. Monien liikennehankkeiden toteutus jatkuu ja alushankintoja on toteutuksessa, muutamia elvytystoimia mainitakseni.

Ensi vuoden talousarvioesitys tuo panostuksia uusiutuvaan energiaan aiempaan vuoteen verrattuna noin 60 miljardia euroa lisää. Lisäksi hallitus lähtee toteuttamaan energiaverouudistusta, jolla pyritään lisäämään kannustavuutta uusiutuvan energian käyttöönotolle erityisesti lämmityksessä. Uusiutuvan energian osalta Lapissa odotetaan erityisesti Kemin biodiesel-laitoksen toteutumista.

Haastavasta taloustilanteesta huolimatta hallitus panostaa myös heikoimmassa asemassa olevien tilanteen parantamiseen. Takuueläke astuu voimaan 1.3.2011 ja nostaa pienimmällä kansaneläkkeellä olevien ansiotasoa enimmillään jopa 170 eurolla. Lisäksi indeksiin sitomisen ulkopuolella olevat perusturvaetuudet, lapsilisä, kotihoidon tuki, yksityisen hoidon tuki ja pienimmät kuntoutus- ja päivärahat, sidotaan kansaneläkeindeksiin 1.3.2011 lukien. Päätöksellä turvataan edellä mainittujen perusturvaetuuksien taso myös tulevaisuudessa.

Vuonna 2011 aloitetaan liikennepoliittisen selonteon mukaisesti seitsemän uutta liikennehanketta, joista on syytä mainita erityisesti Rovaniemi—Kemijärvi-välin sähköistys. Tämä päätös toivottavasti lopettaa viimeisetkin epäilykset hankkeen toteutumisesta. Liikennehankkeiden osalta käynnistetään Kemi—Äkäsjoki-välisen rataosuuden ja Muonionjoen sillan suunnittelutyöt, joiden tarkoituksena on mahdollistaa Kolari—Pajalan kaivoksen mittavien malmikuljetusten aloittaminen vuonna 2013.

Arvoisa puhemies! Kaivosteollisuus on nousemassa yhdeksi Itä- ja Pohjois-Suomen talouden veturiksi. Näkymät etenkin Lapissa ovat huikeat. Käynnissä olevien kaivoshankkeiden lisäksi avautumassa tai suunnitteilla on useita kaivoksia, joiden aluetaloudellinen vaikutus koko kansantalouteen on huomattava. Kaivosteollisuuden lisäksi elinkeinoelämän kasvua Lapissa vauhdittavat muun muassa metalli- ja energiateollisuus. Myös matkailussa on odotettavissa tulevana talvena käänne parempaan. Toisin kuin 1990-luvun alun syvässä lamassa Lapin kehitysnäkymät ja tulevaisuusodotukset ovat myönteiset. Esimerkiksi työttömyys ja lomautukset ovat vähentyneet Lapissa vuoden takaiseen (Puhemies: 5 minuuttia!) verrattuna huomattavasti enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Positiivinen uutinen oli sekin, että vastavalmistuneet nuoret ovat päässeet töihin viime vuotta paremmin.

Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa puhemies! Nykyisellä hallituskaudella on harjoitettu järkevää ja viisasta talouspolitiikkaa vaikeissa olosuhteissa ennakoimattomissa oloissa, mutta tulokset ovat tähän asetelmaan nähden mielestäni hyvät. Se on perustunut siihen, että valtio on kantanut vastuuta peruspalveluista ja perusturvasta tilanteessa, jossa kansantalous viime vuonna supistui pitkästä aikaa todella valtavalla määrällä, 8 prosentilla, mutta hallituksen määrätietoinen linja on tähdännyt siihen, että tässä suhdannetilanteessa elvytetään voimakkaasti ja pyritään vaikuttamaan siihen, että talouden kasvu lähtisi myönteisellä tavalla liikkeelle. Tästä on tuloksiakin olemassa, vaikka oppositio pyrkii toisin väittämään.

Täällä on eilen ja osin tänään opposition taholta arvosteltu hallituksen veropolitiikkaa ja pyritty luomaan kuvaa siitä, että se ei olisi oikeudenmukaista. Mutta tässä haluan muistuttaa siitä, että on syytä katsoa sekä veropolitiikan kokonaisuutta että tulonsiirtojen ja sosiaalipolitiikan kokonaisuutta yhdessä kokonaisuutena, ja tämä kyllä varmasti kestää vertailun mihin tahansa hallitukseen historian aikana. Tällä hallituskaudella on pystytty parantamaan monia alimpia etuisuuksia kuten alimpia sairaus-, äitiys-, vanhempain- ja isyysrahoja todella merkittävästi, noin 170 eurolla kuukaudessa. Opintotukea on korotettu. On tehty ratkaisuja, joilla ruokaveroa alennettiin sovitulla tavalla, ja nyt ensi vuoden budjetissakin, vaikka sitä joudutaan rahoittamaan yli 8 miljardin euron lainanotolla, toteutetaan takuueläke, joka parantaa pienintä eläketurvaa nauttivien toimeentuloa yli 100 eurolla kuukaudessa. Sekin on historiallisesti erittäin merkittävä päätös, ja samassa yhteydessä sidotaan lapsiperheiden edut indeksiin, mikä on myöskin tärkeä päätös.

Muutamalla sanalla kommentoin täällä opposition kritiikkiä kelamaksun poistosta. Siinä on täysin jäänyt huomiotta, että merkittävä hyötyjä tässä poistossa ovat kunnat, ja sitä kautta tämä hyöty jakaantuu koko suomalaiseen yhteiskuntaan kuntien mahdollisuuksina palkata lisää henkilökuntaa ja pitää nykyistä henkilökuntaa tärkeissä palvelutehtävissä kuten sosiaali- ja terveys- ja opetustoimessa.

Liikennepolitiikan osalta oli erittäin tärkeää, että hallitus pystyi sopimaan Seinäjoki—Oulu-ratahankkeen jatkon, ja täällä ministeri aiemmin esitti omana näkemyksenään, että tulevaan hallitusohjelmaan pitää pystyä sopimaan uskottava rahoituskehys koko tämän hankkeen loppuajan toteutukselle riittävän nopeassa aikataulussa. Tätä ministeri Vehviläisen näkemystä on syytä voimallisesti tukea, ja on hyvä, että valmistellaan eri keinoja, muun muassa tämän Infra Oy:n perustamistoimenpiteitä tulevia hallitusneuvotteluja varten.

Mitä tulee sitten perustienpidon rahoitukseen, itse pidän reaalinäkemyksenä sitä, että me joudumme jollakin tavalla siirtämään painopistettä isoista hankkeista perustienpitoon ja osin perusradanpitoon. Tämä sen takia, että me pystyisimme estämään tien kunnon heikkenemisen, ratojen kunnon heikkenemisen koko Suomen alueella. Eli tämä painopistesiirto tarvitaan ja tätä kautta tulevia infrarahoja entistä laajemmin koko Suomen kehittämiseen. Toki näitä tärkeitä täsmähankkeita, kuten kaivannaisteollisuuden edellytysten turvaamista jne., tarvitaan jatkossakin. Sehän on selvä elinkeinopolitiikan kannalta.

Puhemies! Maatalouden osalta sanon vain yhden myönteisen kysymyksen. Linjaus, jossa hallitus valmistelee ja maa- ja metsätalousministeriö valmistelee niin sanottujen raiviopeltojen ottamista tuen piiriin, niiden, jotka on raivattu ennen 1.11.2004 ja myös luopumistuen piirissä olleitten peltojen mukaan ottamista, on pitkään valmistelussa ollut asia, ja se tulee parantamaan erityisesti investoivien karjatilojen toimintaedellytyksiä.

Energiapolitiikasta vain se huomio, että panostus uusiutuvaan energiantuotantoon ja sen edistämiseen on todella mittava, aivan kuin hallituksessa on sovittu. Tässä energiakokonaisuudessa oli tärkeää, että turve sai lievemmän verokohtelun kuin kivihiili ja maakaasu. Se oli tärkeää sen takia, että turpeella on erittäin suuri merkitys maakuntien polttoaineena ja myöskin uusiutuvan energian hyödyntämisessä seospolttoaineena. Se oli hyvä, että hallitus teki tämän pehmennetyn ratkaisun, joka turvaa myös tältä osin näitä toimintaedellytyksiä.

Eli kaiken kaikkiaan vaikeissa oloissa budjetti, jossa on paljon myönteistä ja myöskin paljon tulevaisuuteen katsovaa, joka turvaa meidän talouden kehitystä näissä vaikeissa olosuhteissa ja myöskin palveluiden turvaamista ja perusturvan turvaamista.

Lenita Toivakka /kok:

Arvoisa puhemies! On todellakin niin, niin kuin äskeinen puhuja ed. Rantakangas sanoi, että hallituksen elvytystoiminta on ollut ajoituksellisesti onnistunutta ja ansaitsee kiitoksen. Hyvin paljon laajoja ja räätälöityjä toimia on käynnistetty ja niillä on onnistuttu välttymään massatyöttömyydeltä, vaikka kuitenkin Suomessa bruttokansantuotteen romahtaminen oli euroalueen suurin, 8 prosenttiyksikköä, ja enemmän kuin koskaan itsenäisen Suomen historiassa. Työttömyys nousi korkealle, mutta kuitenkin tosiaan massatyöttömyydeltä vältyttiin. Esimerkiksi nuorisotyöttömyys on nyt kahtena vuonna ollut korkeaa, mutta 1990-luvun lamavuosien nuorisotyöttömyyden kaltaiseen lähes 100 000:ta nuorta koskevaan katastrofiin ei onneksi ole jouduttu.

Nuorisotyöttömyys on vakava ongelma ja sitä ei missään nimessä pidä vähätellä, mutta sitä täytyy myöskin tarkastella realististen lukujen valossa. Olen ollut täällä huomaavinani, kun oppositio eilen arvosteli hallitusta työllistämistoimista, että jossain määrin se näki väärin näitä hallituksen työllistämistoimia. Hyvin hanakasti siellä vertailtiin euroja, joita oli nimenomaan pitkin vuotta myönnetty lisätalousarvioissa työttömyyden hoitoon, ja mitattiin hallituksen työllisyyden toimia hyvin kapeasti yhden budjettimomentin perusteella. Kuitenkin näitä toimia on lisätty tänäkin vuonna pitkin vuotta useassa lisätalousarviossa aina tarpeen mukaan, ja näistä hyvin monet toimet ovat edelleen käynnissä ja vaikuttavat nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi, kuten tämä erinomainen Sanssi-kortti. Meillä on valtavat lisäykset starttirahaan, yrittäjyyskoulutukseen, oppisopimuskoulutukseen ja erityisesti nämä lisäykset tuonne ammatillisen koulutuksen puolelle, joissa on peräti 11 000 paikkaa. Eli näitä täytyy arvioida kokonaisuutena eikä ainoastaan yhden momentin perusteella. Toki nytkin on edelleen seurattava tätä työllisyyden kehittymistä, tuoko tämä orastava kasvu sen, että työttömyys todella lähtee laskuun, ja erityisen suurta huolta meidän on kannettava nuorisotyöttömyydestä ja myös pitkäaikaistyöttömyydestä.

Toinen asia, jonka haluaisin hiukan korjata täällä, on se, että oppositio on jotenkin väheksynyt tätä takuueläkkeen merkitystä, kun "vain 100 000" eläkeläistä tulee saamaan tämän takuueläkkeen — se on merkittävä korotus, noin 100 euroa yksittäiselle eläkeläiselle — ja väheksyen väittänyt, että esimerkiksi työeläkeläiset eivät ole saaneet mitään. Tällä vaalikaudella eläkeläisten veroastetta on kaikilla tulotasoilla laskettu enintään palkansaajan tasolle, ja näitä toimenpiteitä on tehty neljänä vuonna peräkkäin, eli myös ensi vuodelle tehdään neljäs uudistus eläketulovähennykseen verotuksen kiristymisen kompensoimiseksi. Ensi vuoden osalta sen vaikutus on 30 miljoonaa euroa.

Kun tarkastellaan näitä kaikkia toimia, mitä hallitus on tehnyt kansaneläkkeiden tasokorotuksella, kalleusluokituksen poistolla ja eläkeläisten veronalennuksilla, niin kolmessa ensimmäisessä budjetissa eläkeläisten ostovoiman lisäämiseen on nyt jo laitettu 831 miljoonaa euroa. Kun takuueläke vielä tulee voimaan tällä vaalikaudella ja sitten tämä 30 miljoonan kompensaatio, on laitettu jo melkein miljardi eli 972 miljoonaa euroa eläkeläisten ostovoiman lisäämiseen, joten nämä puheet täällä ovat kyllä hiukan vääristeleviä.

Sitten yksi asia, jonka haluaisin nostaa vielä esille, liittyy turpeeseen. Kotimaiselle turpeelle esitetään matalampaa porrastettua verotusmallia, ja sen verottaminen ei perustu puhtaasti ympäristöperusteisiin, ja tämä on hyvin perusteltua, koska turpeen hinnan liian suuri nousu voisi tehdä kuitupuun lämmityskäytöstä liian houkuttelevaa tai toisaalta lisätä kivihiilen käyttöä. Mutta kuitenkin olen sitä mieltä, että työtä turpeen jatkojalostamiseksi on ehdottomasti tehtävä. Turve on meille mahdollisuus ja siitä on tehtävä seuraavan sukupolven polttoaine, mutta siitä on todellakin onnistuttava vähentämään päästöarvoja.

Mutta eräs seikka, joka on jäänyt vähemmälle keskustelulle, on turpeen keräämisen vaikutus vesistöihin. Tämä on ongelma, joka erityisesti tuolla Järvi-Suomessa sisävesien äärellä haittaa monia järvien rannoilla asuvia ja kesäasukkaita. Tähän ongelmaan tulisi kiinnittää huomiota, ja yhtiön eli lähinnä Vapon vastuuta tässä olisi ehdottomasti lisättävä. Turpeen keräämisen haitat on paremmin minimoitava. Olisi vaadittava, että yhtiö osallistuu vesistöjen puhdistamiseen ja todellakin kehittää teknologiaa siihen suuntaan, että näitä vesistöongelmia saadaan vähennettyä. Olisin kysynyt tästä ministeri Anttilalta äsken hänen hallintoalansa debatissa, mutta en valitettavasti saanut puheenvuoroa, joten nyt jään vaille vastausta.

Viestintäministeri Lindénin toimialan talousarvioehdotus

Ensimmäinen varapuhemies:

Nyt siirrytään seuraavaan ministeriosuuteen, ministeri Lindén, ja kuten tapana on, niin tämän enintään 5 minuutin esittelypuheenvuoron jälkeen käydään sitten debattiin, joka on enintään noin puolen tunnin mittainen. — Ministeri Lindén, olkaa hyvä!

Viestintäministeri  Suvi  Lindén

Arvoisa puhemies! Viestintäministeriön, viestintäpolitiikan näkökulmasta merkittävin budjettiin sisältyvä hanke on valtakunnallisen laajakaistahankkeen eteenpäinvieminen. Talousarvioesityksessä esitetään ensi vuodelle vajaata 10:tä miljoonaa euroa, ja tämän vuoden varatut resurssit 12,7 miljoonaa euroa jäänevät pääosin käyttämättä, joten ensi vuodelle on varmastikin riittävästi budjetissa rahaa, kunhan hankkeita saadaan liikkeelle.

Arvoisa puhemies! Haluaisin tässä käyttää tilaisuuden hyväkseni ja kertoa ajankohtaisesta tilanteesta, missä tässä laajakaistahankkeessa mennään.

Todellakin olemme nyt tällä hetkellä toteuttamisvaiheessa. Kaikki lakimuutokset on tehty, EU-notifiointi viety päätökseen ja valtioneuvoston tarvittavat päätökset tehty. Itse asiassa hallituksen joulukuussa 2008 tekemän periaatepäätöksen jälkeen valmistelutyöhön on mennyt kaiken kaikkiaan puolitoista vuotta, ja ehkä se pisin prosessi oli tämän uuden valtiontuen notifiointi EU:n komissiossa.

Seitsemän pilottihanketta on käynnissä ja rakenteilla eri puolilla Suomea, ja seuraamme ministeriössä tiiviisti niiden etenemistä ja niistä haemme oppia ja kokemusta, muun muassa siitä, kuinka suuri osa kotitalouksista liittyy verkkoon. Karvialla pilottihanke on pisimmällä, ja siellä peräti yli 60 prosenttia kunnan kotitalouksista on lupautunut sitovasti ottamaan nopean kuituyhteyden. Karvian kunta on ollut erittäin aktiivinen kuituyhteyden markkinoinnissa kuntalaisille. Muissa pilottihankkeissa yhteyksien markkinointi on vielä osittain kesken, ja tällä hetkellä näitä liittymisprosentteja on vielä aikaista arvioida.

Pilottihankkeet etenevät, ja nyt on käynnissä myös varsinaisen päävaiheen hankkeiden kilpailutus ja toteutus. Kesän aikana hakumenettelyjä on ollut käynnissä 15 maakunnassa, ja niistä suurimmassa osassa hakuaika on jo umpeutunut. Toteuttajaehdokas on löytynyt noin 50 hankkeelle eri puolilla Suomea. Kokonaisarvosanaksi operaattoreille kuitenkin pitää antaa korkeintaan "tyydyttävä", sillä muutamissa maakunnissa hanke-ehdotuksia ei ole lainkaan saatu. Operaattoreilta saadut hanke-ehdotukset varmistavat sen, että hanke pääsee liikkeelle suunnitellulla tavalla.

Niissä tapauksissa, joissa tarjouksia ei ole tullut, olemme alkaneet ministeriössä valmistella ohjeistusta uusintahakukierrokselle, joka voidaan toteuttaa vielä tämän syksyn aikana. Muun muassa seuraavanlaisia uudentyyppisiä toimia on hahmoteltu näiden hankkeitten osalta:

Operaattorivetoisten mallien rinnalle tulisi etsiä vaihtoehtoisia malleja, kuten kuntaverkkoja. Pohjois-Savossa on oltu edelläkävijöitä, ja siellä on perustettu 23 kunnan yhteinen verkkoyhtiö. Tämä on erinomainen hanke. Kunnat Pohjois-Savossa ovat selvästikin ymmärtäneet hyvien tietoliikenneyhteyksien tärkeyden ja ovat ottaneet ohjat omiin käsiinsä ja pystyvät näin varmistamaan, että kaikille halukkaille nopeita yhteyksiä on tarjolla. Kuntamalli ja siitäkin modifioidut erilaiset versiot osaltaan varmasti edistävät myös monipuolista palveluntarjontaa.

Toinen harkittava seikka uusintahaussa voisi olla hakuehtojen muuttaminen niin, että tarjous tulisi operaattoria sitovaksi vasta sitten, kun tietty ennalta sovittu kuituyhteyksien tilaajamäärä ylittyy. Tämä varmastikin rohkaisisi operaattoreitten lisäksi kuntia ja muita paikallisia toimijoita yhteistyöhön hankkeen toteuttamiseksi.

Ministeriö seuraa tiiviisti hankkeitten etenemistä ja virallisesti periaatepäätöksen välitarkastelua vuonna 2012, ja siinä vaiheessa viimeistään arvioidaan, mitä muita keinoja on otettava käyttöön, jos julkinen tuki on osoittautunut riittämättömäksi kannustimeksi koko maan saamiseksi nopeiden laajakaistaverkkojen piiriin. Olen tällä hetkellä vielä optimistinen, että lopuillekin hankealueille löytyy toteuttaja, kun hankkeita avataan uudelleen haettavaksi.

Tämä on merkittävä asia, ja tähän tietysti liittyy osittain tämä heinäkuussa voimaan tullut yleispalveluvelvoite, josta voidaan käydä debatissa sitten tarkemmin tilannekatsausta. Yhdellä megalla pärjätään osittain nyt tällä hetkellä, mutta tämä vuoden 2015 Sata megaa kaikille -hanke kuitenkin kruunaa tämän sitten ja luo ne nopeat kuituyhteydet tähän maahan, jotka mahdollistavat sitten täysipainoisesti yritysten ja kotitalouksien sähköisen asioinnin.

Arvoisa puhemies! Tässä ehkä ministerin alustuspuheenvuoro.

Maarit Feldt-Ranta /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Postin kulku on varmasti sellainen arkinen palvelu, jota me suomalaiset pidämme itsestäänselvänä emmekä juurikaan ajattele sitä ennen kuin siihen tulee häiriöitä. Meillä on edessä suuri muutos, kun postidirektiiviä aletaan panna toimeen. Ministeri Lindén, mikä on hallituksen strategia ja teidän ajatuksenne siitä, miten tässä prosessissa voidaan jatkossa turvata se, että postin kulku joka puolella maata toimii häiriöttömästi? Onko se tämän jälkeen enää edes mahdollista?

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! On aivan erinomainen asia, että yleispalveluvelvoite ja Laajakaista kaikille -hanke on laitettu liikkeelle. Siitä lämmin kiitos. Nyt se etenee pilottien kautta, jolloinka kokemuksia saadaan. Tärkeää on myös huolehtia siitä, että se on tasapuolisesti kaikkien saatavilla kohtuuhintaan. Nyt on ainakin osassa piloteista jo havaittavassa sitä, että jos kauempana runkolinjoista on, yhteyden hinta muodostuu aivan ylivoimaisen kovaksi. Ja tämä estää tämän hyvän hankkeen eteenpäin viemisen. Siksi on tarpeen, että ministeri erittäin voimakkaalla kädellä ohjaa operaattoreiden toimintaa, jotta myös tasapuolisuus säilyy.

Toinen asia. Veera- ja Asta-myrskyt osoittivat sen, että tämä meidän tietojärjestelmämme on erittäin haavoittuvainen. Linkkimastoilla, yhteysasemilla sähkön varmistaminen on vain akkujen varassa. Ne eivät kestä kuin muutaman tunnin. Siksi toivon, että ministeri pikaisesti laittaa liikkeelle varavoimajärjestelmähankkeen tai kaapeloinnin, jotta nämä eivät putoa pois pelistä. Se on ainoa viestintäväline, jonka avulla näissä poikkeusoloissa ihmiset pystyvät viestiä lähettämään ja saamaan.

Tapani Mäkinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Samasta asiasta, mistä ed. Feldt-Ranta, elikkä postilaista, mutta oikeastaan sitten niin päin, että nykyinen voimassa oleva postilakihan on sen kaltainen mielestäni, joka estää tuottavuuden toteuttamista ja tuottavuuden parantamista. Itse ajattelen niin, että kun postilaki tällä hetkellä sääntelee tietyt aikataulut postin jakamisen suhteen, ymmärtääkseni ykkösluokan ja kakkosluokan osalta, ja tältä osin sitten postinkantoa pitää harjoittaa niin kuin sitä tänä päivänä harjoitetaan, mutta en kuluttajana enkä suomalaisena kansalaisena, postin asiakkaana ja postia saavana henkilönä — joskus jopa olen saanut rakkauskirjeenkin, mutta niitä tänä päivänä vaimo kertoo sitten ihan muissa tilanteissa — niin en voi ymmärtää, minkä takia jokaisessa suomalaisessa savussa pitäisi käydä kaksi kertaa päivässä. Yksi kerta hyvin riittää, vaikka aamukannossa se lasku tulee, vaikka se tulisi vaikka päivän myöhässä, mutta mielestäni se riittää.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Postinkanto on tärkeä suomalaisille, ja toivon mukaan se säilyy edelleen, niin kuin se on postilaissa, myös tämä aikamäärä, minkä sisällä pitää kirjeen Suomessa tavoittaa kohteensa.

Kysyisin arvoisalta ministeriltä Yleisradiosta, vaikka se nyt ei ole budjettipääluokkana tai momenttina, mutta nimenomaan olette vastuussa Yleisradion toiminnasta. Millä tavalla näette Yleisradion tilanteen vuonna 2011, mikä on mielestänne se tilanne? Ja kun nimenomaan olette nyt ilmoittanut hyväksyvänne tämän hallintoneuvoston lupakorotuksen, niin onko se riittävä ja kuinka nopeasti todellisia Yleisradion tulevaisuuden tukipäätöksiä pystytään tekemään? Mikä on käsityksenne?

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ed. Mäkiselle jälleen kerran: voisimmeko me olla enemmän erimielisiä teidän kanssanne, me olemme ilmeisesti eri rotuakin kokonaan.

Arvoisa ministeri! Jos muistan oikein, niin valtioneuvosto teki periaatepäätöksen joulukuun alussa 2008 näistä laajakaista-asioista, ja silloin, jos minä muistan oikein, 2015 oli se vuosiluku, johonka mennessä tämän homman piti hoitaantua. No, se ei nyt ole oikein hoitaantunut, ja se tulee mieleen nyt ihan tässä välitilinpäätöksessä, jos näin voidaan sanoa. Oletteko te selvittänyt, kun Ruotsi päätyi aivan erilaiseen ratkaisuun silloin, mikä se Ruotsin tilanne on tällä hetkellä? Ja oletteko te kartoittanut näitä operaattoreita? Minä olen ymmärtänyt, että pääosa operaattoreista suhtautuu äärimmäisen nihkeästi ja ainakin sillä tavalla, että tämmöisen tavallisen kansalaisen, johonka minä luen itseni enkä ed. Mäkistä, on vaikea suhtautua myönteisesti ylipäätään, elikkä voidaan tehdä tarkoituksellisesti hankaliksi ne ehdot.

Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Toivoisin, että arvoisa ministeri antaisi perusopetusta yleispalveluvelvoitteen käsitteen avaamisesta nyt ensinnäkin TeliaSoneran ruotsalaiselle toimitusjohtajalle, joka on arvostellut voimakkaasti suomalaisen yleispalveluvelvoitteen periaatetta. Hän päivittelee sitä, että tämä yhden megan saavutettavuus ja toteuttaminen on ikään kuin operaattoreille liikaa. Se ei taas käyttäjälle ole oikeastaan käytännössä juuri mitään, jos halutaan hoitaa esimerkiksi yritystoimintaa tai muuta vaativampaa toimintaa.

Toinen asia. On hyvä, että tämä Yleisradion rahoituskysymys nousi täällä nyt esiin, koska senhän te, arvoisa ministeri, tässä avauspuheenvuorossanne nyt kuitenkin vältitte nostamasta esiin, vaikka se on hyvin ajankohtainen kysymys. Teidän johdollanne tämä mediamaksu torpattiin, se torjuttiin. Nyt te olette valmiit hyväksymään 6 prosentin korotuksen tv-maksuun, mikä tarkoittaa sitä, että tv-maksun hinta tulee olemaan suurempi kuin mediamaksu olisi ollut. Eli mikä tässä nyt on tämä logiikka? Tämä on tämmöinen Lindén-lisä nyt tähän tv-maksuun, ja nyt pitäisi tietää pitkäjänteisesti, mikä on teidän visionne siitä, millä tavalla Yleisradio nyt rahoitetaan, jotta ne perustoiminnot (Puhemies: Minuutti on mennyt!) pystytään julkisen palvelun keskeisessä tehtävässä lain edellyttämällä tavalla toteuttamaan?

Janne Seurujärvi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Onnistuminen nopean laajakaistan viemisessä kaikille vuoteen 2015 mennessä on erittäin iso kysymys. Se on iso kysymys palveluiden tasa-arvoisen tuottamisen näkökulmasta, niin että jokaisella on mahdollisuus näihin tulevaisuuden tietoyhteiskunnan palveluihin linkittyä. Niinpä olen erittäin huolissani muun muassa Lapissa meneillään olevan tarjouskierroksen tilanteesta: 16 tarjousmenettelyn toteuttamisessa saatiin ainoastaan 2 tarjousta, 14 tarjousta jäi saamatta. Tämä kuntaorganisaatiomalli tai sitten ehtojen helpottaminen niin, että sitoumus lankeaa vasta tietyllä osuudella kotitalouksien liittymistä, voivat olla niitä vaihtoehtoja. Mutta pyytäisin ministeriä vielä tarkemmin selostamaan, millä tavalla tässä hankkeessa tullaan etenemään niin, että tämä tavoite todella varmistetaan ja tämä laajakaistahanke etenee jo aikaisemmin kuin välitarkastelu 2012 antaa ymmärtää.

Yleispalveluvelvoitteesta kysyisin sen verran (Puhemies: Minuutti!), kun 1.7.2010 tuo yksi megaa on riitautettu oikeudessa, mikä on sen oikeuden tilanne tällä hetkellä ja koska tuota tullaan nostamaan yhdestä megasta ylöspäin jo kahteen megaan.

Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Todellakin tämä laajakaistahanke on, väitän, vähintään yhtä tärkeä kuin teiden ja ratojen kunto. Tulevaisuuden väylät ovat tietoväylät. Kun nyt, kuten ed. Seurujärvi totesi, on selkeitä vaikeuksia saada tarjouksia näiden laajakaistaverkon rakentajien urakkatarjouksiin, niin sitten sama ilmiö on havaittu myös Itä-Suomessa. Siksi kysynkin teiltä, arvoisa ministeri, onko ministeriössä keinoja tämän suhteen, että määrätietoisin toimin pyritään vauhdittamaan tätä. Ymmärrän toki markkinatalouden toiminnan, mutta pitäähän tähän löytyä ministeriöstäkin lisää ruutia, että saadaan tämä homma toimimaan.

Sitten rahoituksen osalta on totta kai rahaa aina liian vähän. On siitä kerran ollut ministerin kanssa puhettakin jo, että Euroopan unionin aluekehitysrahastosta tulevia rahoja voitaisiin käyttää tähän hankkeeseen. Väitän, että tämä on erilaisten liikenneverkkojen rakentamisesta ylivoimaisesti se tärkein ja ilman tätä tietoverkkoahan eivät tulevaisuudessa tule toimimaan muun muassa nämä (Puhemies: Minuutti on mennyt!) sosiaali- ja terveysministeriön tarvitsemat välttämättömät uudet tietokoneohjelmat, joilla helpotetaan tätä kustannuspainetta.

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hyvä ministeri! Julkisuudessa on keskusteltu paljon maakuntaradioiden tulevaisuudesta, ja huoli alueella on suuri, koska niiden merkitys on luonnollisesti hyvin tärkeä siellä. Paikallista tiedonvälitystä ja tapahtumia, niistä saadaan tietoa sitä kautta, mutta myös tämmöisenä kulttuuriperimän ja kulttuuri-identiteetin luojana ja säilyttäjänä niillä on tärkeä merkitys. Miten turvataan se, että jatkossa joka maakunnassa on — ja onhan — oma alueellinen toimitus?

Sitten toinen kysymys. Kun nämä kesän myrskyt on tosiaan nyt koettu ja seuraukset kuultu, niin onko näistä oppineena käynnistetty minkälaista kehittämistyötä nimenomaan viestintään liittyen, niin että jatkossa, kun ja jos tämmöisiä myrskyjä tulee, ihmisillä on hädän keskellä mahdollisuus saada yhteyttä viranomaisiin paremmin kuin näiden myrskyjen aikana.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nopeat laajakaistayhteydet kaikille suomalaisille on erittäin tärkeä ja välttämätön poliittinen tavoite, minkä hallitus on tehnyt, mutta se ei käytännössä ole toteutumassa, niin kuin täällä on todettu. Pohjois-Pohjanmaallakin on ainakin Pudasjärvellä ja Kestilässä tilanteita, että ei ole löytynyt operaattoreita, jotka olisivat tehneet tarjouksen niihin hankkeisiin, vaikka EU-rahaa ja valtion rahaakin on tarjolla. Ja on aivan hyvä ja suorastaan välttämätöntä, että ministeriö ryhtyy toimiin, niin kuin ministeri Lindén totesi, tämän tilanteen korjaamiseksi, että tämä hallituksen hyvä tavoite saadaan myöskin käytännössä toteutumaan nopealla aikataululla. Siinä varmasti tämän talon tuki on täysin takana.

Postipalvelulaista sanon vain sen, että samassa yhteydessä, kun lakia uudistetaan, pitää hoitaa kyllä myös rahoitus. Miten turvataan Itellan rahoitus sitten niissä tilanteissa, joissa kermankuorijat tulevat muuttamaan hintatasoa parhaimmilla markkinoilla ja sitten jää tämä vähemmän kannattava alue muulla tavalla hoidettavaksi? Samassa yhteydessä, kun laki uusitaan, pitää sopia rahoitusmallista myös käytännön tasolla.

Ensimmäinen varapuhemies:

Ministeri Lindén, puhujakorokkeelta 5 minuuttia enintään.

Viestintäministeri Suvi Lindén

Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Hyvät tietoliikenneyhteydet ovat jo tänä päivänä tärkeitä ja tulevaisuudessa vieläkin tärkeämpiä. Sen vuoksi olemme ryhtyneet toimiin. Yleispalvelu on säädetty ensimmäisenä maailmassa, ja niin kuin ed. Laukkanen totesi, jopa yksi mega tuntuu olevan liikaa teleoperaattoreille.

Laki on voimassa, viestintäviraston tehtävä on seurata, ja säännöllisesti käymme keskusteluja siitä, että tässäkin tilanteessa näyttää, että saatavuus ei ole suurin ongelma vaan se hinta ja ehkä se yhteyden laatu. Näiltä osin olemme ryhtymässä toimenpiteisiin. Viime kädessä regulaatiolla tässä vaiheessa vielä yritämme hoitaa sen siten, kuin lakikin edellyttää eli Viestintäviraston kautta. Mutta olen siltä osin huolissani, että teleoperaattorit eivät vastaa siihen huutoon, mitä lainsäätäjät ovat säätäneet. Siihen varmasti palaamme.

Mutta se seuraava vaihe on kyllä, sanotaanko, edennyt vauhdikkaasti huolimatta siitä, että puolitoista vuotta on vierähtänyt, mutta niin kuin totesin, tämän notifikaatio vei komissiossa vuoden. Siltä osin meillä on aika tarkasti määritelty tapa toimia, joka on eduskunnassa hyväksytty ja komissiossa notifioitu tämän tuen suhteen.

Olen tietysti siltä osin huolestunut, jos näyttää olevan niin, että meille jää tähän maahan mustia aukkoja, joissa ei sitten löydy hankkeille toteuttajia. Tähän pohditaan jo nyt erilaisia vaihtoehtoja. Vielä emme ole ryhtymässä toimenpiteisiin. Pyrimme avaamaan näitä hankkeita, arvioimaan, mistä se johtuu, millä saisimme myös kysyntää. Kysyntään liittyy tietysti se hinta. Mutta viime kädessä tietysti yksi mahdollisuus on jopa se, että valtiovalta itse huolehtii tietyillä alueilla verkkoratkaisuista. Tämä on varmasti se äärimmäinen tapa toimia, mutta jos eduskunnan tahto on tulevaisuudessakin yhtä vahva kuin se on tällä hetkellä, niin varmasti ne keinot sitten löytyvät. Mutta nyt edetään ja ponnistellaan eteenpäin.

Ed. Pulliainen kysyi, miten Ruotsin malli eroaa Suomen mallista. Ruotsin malli on mielestäni huonompi kuin Suomen malli. Ruotsin mallissa lähdetään siitä, että 90 prosenttia väestöstä saa yhteydet ja se riittää. Suomen mallissa lähdetään siitä, että julkinen tuki kohdistuu viiteen viimeiseen prosenttiin eli lähes kaikki saavat sen yhteyden. Siinä on se vissi ero, elikkä markkinavetoisesti yli 90 prosenttia ja ne viimeiset prosentit ovat juuri niitä, joihin nyt on laki säädetty ja budjettiresurssit varattu. Ruotsalaiset pohtivat omaa 10:tä prosenttiaan hyvin tiiviisti ja tullevat säätämään todennäköisesti ehkä myös jonkin tyyppisen lain, jolla sitten velvoitetaan huolehtimaan tästä viimeisestä 10 prosentista.

Mutta laajakaistat kohtuuhintaan ovat tärkeitä, ja ilman muuta myös tietoliikenneinfrastruktuurin toimivuus kriisitilanteissa, luonnon olosuhteissa, myrskyissä on sellainen asia, että tämänkesäisten kokemusten jälkeen Viestintävirasto on analysoimassa tilannetta. Olemme kutsuneet sähköyhtiöt ja teleoperaattorit koolle ja arvioimme, minkälaisia toimia tarvitaan, jotta voidaan paremmin varautua ja ennakoida näitä mahdollisia tulevia tilanteita.

Postilaki, joka ei varsinainen budjettiasia ole, on valmistelussa loppusuoralla ministeriössä. Postidirektiivin implementointi on tulossa tähän saliin, ei minimi-implementointina vaan kokonaislain uudistuksena, jolla tullaan turvaamaan viiden päivän jakelu kaikkialle tähän maahan. Jos tällä hetkellä postilakia ei uudistettaisi, Itella olisi lähivuosina aikamoisessa kriisissä sen suhteen, että volyymit postinjaossa tulevat vähenemään. Nykyisellä rakenteella ja lainsäädännöllä Itella törmäisi lähitulevaisuudessa seinään ja todennäköisesti postin jakelu kriisiytyisi.

Tämä tuleva laki tulee turvaamaan postin jakelun. Se olettaa, että jossain vaiheessa joudutaan turvautumaan valtion subventointiin. Milloin se tapahtuu, siihen ei kukaan osaa ottaa kantaa. Se riippuu siitä, miten volyymit pienenevät, millä tavalla sanomalehtien jakelu on sitten täällä osana yleispalvelua suorittavan Itellan toiminnoissa. Mutta laki on kuntalaisen ja kansalaisen näkökulmasta yksiselitteisen selvä. Viitenä päivänä jaetaan lähes kaikkialle Suomeen. Noin 150 taloutta on tällä hetkellä poikkeustilanteessa johtuen erittäin hankalista maantieteellisistä olosuhteista, ja tässä luvussa tullaan jatkossakin olemaan. Tätä ei tulla kasvattamaan.

Yleisradion osalta televisiomaksu on se tapa, jolla Yleisradiota on rahoitettu viime vuosina. Järjestelmä on ajamassa itseään vanhanaikaiseksi johtuen tästä monikanavaisesta jakeluympäristöstä. Ikään kuin yhteen jakelulaitteeseen tai signaalin vastaanottokykyyn rakennettu rahoitusjärjestelmä ei pitkälle kanna, mutta se kantaa vielä. Se on totta, että mediamaksu olisi tasoltaan ollut alhaisempi johtuen siitä, että se olisi ollut veroluonteinen maksu, pakollinen maksu kaikille suomalaisille kotitalouksille tai asunnoille.

Mielestäni on tärkeää, (Puhemies: 6 minuuttia!) että haetaan sellainen rahoitusjärjestelmä, jonka kansalaiset kohtuullisen oikeudenmukaiseksi kokisivat. Todennäköisesti se on joko budjettirahoitteisuus tai veronluonteinen maksu, veronluonteinen maksu, jonka ulkopuolella osa kansalaisista on.

Tämä parlamentaarisen työryhmän valmistelema maksu olisi koskettanut kaikkia kotitalouksia, muun muassa tuonut arviolta noin 200 000 kotitaloutta ulosoton piiriin. Siinä mielessä olen vahvassa uskossa, että se ratkaisu, että tätä rahoitusjärjestelmää vielä hiotaan, on oikea ratkaisu Ylen näkökulmasta ja myös maksajien, kansalaisten näkökulmasta siltä osin, että halun olla rahoittamassa julkisen palvelun tehtävää pitää olla kansalaisten hyväksymä.

Ensimmäinen varapuhemies:

Annan vielä vastauspuheenvuorot edustajille Leppä, Laukkanen ja Seurujärvi. Sitten lopetetaan.

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Vielä haluan tästä laajakaista-asiasta kysyä ministeriltä Digitan 450-järjestelmän osalta, missä mennään nyt sen asian tiimoilla, koska se on monille tilaajille ainoa yhteydenmuodostamisen mahdollisuus. Kun Digita on ilmoittanut luopuvansa siitä, niin onko nyt aivan varmaa, että se tavalla tai toisella jatkuu, koska jos se loppuu, niin silloin ei ole mitään tilalle tarjottavaa ja silloin se ei ole myöskään lain mukainen olotila?

Sitten, arvoisa puhemies, toivon täällä esitettyyn kysymykseen myös vastausta, mikä on Ylen toiminta maakunnissa jatkossa. Onhan varmasti niin, että jokaisessa maakunnassa Ylen toiminta säilyy? Muuten sekään ei ole sellainen tasapainoinen ja tasa-arvoinen rakennelma, joka meillä täytyy ilman muuta Ylen taholta olla.

Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aika kuluu, ja tietysti on näin, että oli hyvin tärkeää, että ministeri vastasi tähän Yle-kysymykseen omalta kannaltaan, minkä takia te torjuitte tämän mediamaksun. Mutta kyse on kuitenkin siitä, että kovin kauan me emme voi poliittisina päättäjinä pallotella tällä asialla, vaan joku ratkaisu täytyy löytyä. On se sitten budjettirahoitus tai on se nykyisen mallin verifiointi jossain muodossa, veronluontoinen maksu tai mitä kaikkea se nyt onkaan, olennaista on se, että Yleisradio saa sen toimintavarmuuden, että se pystyy toteuttamaan sen laissa määrätyn Yleisradion tehtävän, julkisen palvelun tehtävän, joka on aika eksaktisti yleisradiolaissa määrätty. Tähänhän koko tämän julkisen palvelun idea perustuu.

Toinen kommenttini liittyy sitten tähän laajakaistapolitiikkaan. Siinä hallitus on ollut aktiivinen, hyvä niin. Mutta oma arvioni on kyllä se, kun tämä mobiililaajakaistan toteutuminen vielä odottaa kypsymistään, siis teknologia ei ole vielä valmis, että tuskin me selviämme, arvoisa ministeri, ilman valtiovallan tietynlaista haltuunottoa tässä asiassa. Meidän pitää joku tietty rooli ottaa siinä asiassa, että me saamme laajakaistan, valokuidun, kattavalla tavalla koko maahan ja ihmiset sen piiriin.

Lopuksi, arvoisa puhemies, totean vaan, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) että erittäin tärkeä asia on tämä huoltovarmuuden parantaminen myrskyjen varalta kaikissa niissä alilähettimissä, mitkä takaavat sitten telepalvelujen toiminnan.

Janne Seurujärvi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri linjasi erittäin rohkeasti tämän nopean laajakaistan toteuttamisen perälaudan: valtio ääritilanteissa huolehtii verkon rakentamisesta. Minun mielestäni se oli rohkea linjaus, ja väitän, että täältä puolelta tulee tukea tälle linjaukselle. Toki ennen sitä pitää tapahtua paljon kaikenlaista, ennen kuin siihen ajaudutaan, mutta se oli hyvä linjaus ja antaa sillä tavalla selkänojaa tämän hankkeen eteenpäinviemiselle ja uskottavuuden sille, että valtio todella huolehtii siitä, että tämä laajakaista toteutuu.

Tästä rahoitustasosta olisin vain vielä halunnut todeta sen, että kun Utsjoen hanke on meillä käynnissä — se on ok, siinä oli tietysti erityisjärjestely — ja nämä toisen kierroksen kaksi hanketta 16:sta, tässä välissä jo tarjoushinnoittelun taso nousi huomattavasti. Tätä kun indikoi, niin aivan selvästi käy ilmi, että rahoitustaso tulee olemaan riittämätön tälle hankkeelle, mitä on kaavailtu. Siksi olisinkin kysynyt, kun tämän lain käsittelyn yhteydessä yksi perälauta (Puhemies: Minuutti!) tämän rahoituksen osalta oli viestintäveron käyttöönotto: Onko ministeriössä harkinnassa, millä tavalla tämä rahoitustaso turvataan, ja onko mahdollinen viestintävero sitten tulossa käyttöön?

Ensimmäinen varapuhemies:

Ministeri Lindén, 2 minuuttia.

Viestintäministeri Suvi Lindén

Arvoisa puhemies! Digitan 450-verkko on toimiluvan varaista toimintaa, ja toimiluvasta voi toimija luopua niin halutessaan. Mutta olemme käyneet rakentavia keskusteluja Digitan kanssa ja lähdemme siitä, että oikeudenmenetyksiä ei saa tulla, ja Digita on ymmärtänyt valtiovallan yskän tässä asiassa. Näin olen hyvin luottavainen sen suhteen, että olipa ratkaisu mikä tahansa, sen ei asiakkaalla pitäisi näkyä. Eli 450-verkon kautta palveluja jatkossakin tarjotaan.

Yleisradion maakuntaradioista: Meillä on tällä hetkellä muistaakseni 25 tai 26 maakuntaradiota. Viime kädessä hallintoneuvoston kautta eduskunta valvoo Yleisradion toimintaa ja myös viestii varmasti tahtotilansa siltä osin, mitkä asiat ovat julkisen palvelun tehtävän toteuttamisessa niitä prioriteetteja, mitkä vähemmän prioriteetteja, ja siltä osin se viesti varmasti sitten sinne Ylen operatiiviselle tasolle menee.

Haltuunotto on tärkeä laajakaistoissa, ja näinhän on tehtykin. On säädetty ainoana maailmassa laki siitä, että jokaisella on oikeus jonkinlaiseen kohtuulliseen perusnopeuteen. Haltuunottoa tietysti on se, että ensimmäistä kertaa meillä on viestintäinfrastruktuurin budjetissa rahaa. Koskaan ei Suomen historiassa ole puhelinlinjoihin laitettu yhteiskunnan rahaa. Ei ole aikaisemmin tietoliikenneinfraan laitettu yhteiskunnan rahaa. Nyt siellä on kohtuullisen paljon, EU:n ja valtion tuki yhteensä lähes 100 miljoonaa euroa. Jos niin on, että tämä raha ei riitä, niin silloin olemme perälautana ilmoittaneet, että mahdollista on myös sitten veronluonteisesti kerätä rahaa lisää. Tämä on se viimeinen vaihe, jos sitä tarvitaan. Tietysti tiedän sen, että tämä on myös toimijoitten näkökulmasta se viimeinen perälauta, ja olemmekin pyrkineet kannustamaan operaattoreita toimimaan hyvässä uskossa ja hengessä, jotta meidän ei tarvitsisi tähän perälautaan tarttua.

Myrsky ... Tai sanotaanko, (Puhemies: 2 minuuttia!) että tietoliikenneinfrastruktuurin toimiminen kaikissa tilanteissa on tärkeää. Täysin sataprosenttista varmuutta ei varmasti missään olosuhteissa ole luotavissa, mutta on huolehdittava siitä, että tiettyjä kriisi-, solmualueita on, joista huolehditaan. Tätä nyt tullaan pohtimaan ja miettimään, minkä tyyppisiä määräyksiä ja mahdollisesti regulaatiota tähän tarvitaan, arvoisa puhemies.

Ensimmäinen varapuhemies:

Ja nyt mennään puhujalistaan.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tietenkin puhun harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnasta, ja kun edellinen puheenvuoroni juuri päättyi silloin kun sen pitikin, elikkä 5 minuuttia oli täynnä, niin pidän sen nyt sitten tämän väliajan jälkeen loppuun.

Tarkoitukseni oli havainnollistaa tätä esitystäni hyvin raflaavalla esimerkillä siitä, mitä tämä harmaa talous Suomessa jo nyt on, ja otan tästä esimerkiksi salkkuvakuutukset. Saattaa olla hiukan outo termi jollekin arvoisista läsnäolijoista, mutta sellaisia vaan on olemassa. Siinähän tulee sellainen käsitys, että kysymys on henkivakuutuksesta, mutta tosiasia on, että henkivakuutusta on käytetty eräänlaisena peitenimenä, ja näistä niin sanotuista salkkuvakuutuksista vain 5 prosenttia on todellisia henkivakuutuksia ja kaikki muut ovat kikkailua.

Periaate on vallan ovela kerta kaikkiaan. Tämä on sijoituspohjainen vakuutusjärjestelmä, ja kun sijoitat sinne rahaa, niin sen jälkeen voit siirtää niitä rahojasi siinä sijoitusinstrumentissa haluamasi mukaan ja voit ottaa sieltä myöskin itsellesi esimerkiksi kauppalaskun maksamiseen, mutta ehdottomasti jätät kaikki sijoitusten tuotot koskematta. Siis toisin sanoen ne tulevat sinne aina sen sijoituspääoman päälle, ja kun ne tulevat sinne, niin siitä on seurauksena sitten se, että et maksa yhtään veroa yhtään mihinkään. Siis periaatteessa ei ole tuottoja ollenkaan. Ja vielä kaiken lisäksi, niin kuin nykykulttuuriin kuuluu, johon eduskunta sijoitusrahastolain yhteydessä jo pääsi oikein siunauksen antamaan, niin ei sitten persoonastasikaan tarvitse olla mitään tietoa, elikkä kaikki tapahtuu niin kuin tuolla jossakin. Ja kuinka paljosta tässä yksistään on kysymys? Suomalaisten salkkuvakuutuksiin sijoittama rahamäärä: viimeisen kymmenen vuoden aikana muutamaa miljoonaa vaille 1 500 miljoonaa euroa, siis muutamaa miljoonaa vaille 1 500 miljoonaa euroa. Jos sanotaan, arvoisa puhemies, että suomalaiset ovat köyhiä, niin eivät he nyt ihan köyhiä ole.

Elikkä siis toisin sanoen, mitä tämä taas merkitsee? Se merkitsee täsmälleen sitä, mitä minä olen saarnannut tässä salissa kohta parikymmentä vuotta, että tämän harmaan talouden ja talousrikollisuuden kiusallisin piirre on siinä — paitsi että se on välitön valtion verotulojen menetys, joka koskee joka ikistä päivää — että näin kertyy pimeä varallisuus.

Mielenkiintoisella tavalla tämän aamun lehdet antoivat vähän niin kuin tukiapua tämän ilmiön kanssa. Jos satuitte lukemaan, niin Italiassa yksi mafioso oli joutunut luopumaan 1,5 miljardista euroa pimeätä pääomaa, siis yksi ainut toimija, tämmöinen määrä pimeää omaisuutta. Ja tämä täsmälleen sama ilmiö on Suomessa.

On hienoa, että lähes kaikki kansanedustajat nyt puhuvat tästä, mutta olisi äärimmäisen hienoa, jos kaikki myöskin haluaisivat vaikuttaa siihen, että tässä saataisiin asiat kuntoon. Sillä tavalla se valtionvelan määräkin saataisiin pidettyä jollakin tavalla kohtuudessa. Ja se on kauhean epäreilua. Jos vielä pitäisi kilpailla kilpailuyhteiskunnassa, niin eihän tämmöisille pärjää yhtään mitään.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämän budjettikeskustelun aikana on mielestäni tullut täysin selväksi se, että laman torjunta Suomessa on onnistunut tällä kertaa erittäin hyvin. Ne 1990-luvun alun laman kaltaiset seuraukset, valtava konkurssikierre ja ihmisten putoaminen valtavaan velkaloukkuun ja myös nämä sosiaaliset ongelmat pystyttiin välttämään. Se voidaan sanoa, että se on sekä Matti Vanhasen toisen hallituksen että Mari Kiviniemen hallituksen suureksi ansioksi luettava. Siinä onnistuttiin mielestäni erittäin hyvin.

Mutta nyt meidän on kuitenkin alettava vähentää elvyttämistoimia niin, että suuntaamme kohti uutta kasvua, ja se todella on tullut myös tämän keskustelun aikana selväksi, että uusiutuva energia tarjoaa sen mahdollisuuden yhdeltä osin, ja se tarkoittaa sitä, että tässä maassa on saatava väylästöt kuntoon. Se kerta kaikkiaan ei ole enää mahdollista, että tiet, radat, ja lasken siihen ehdottomasti mukaan myös vesitiet, eivät olisi kunnossa, ne ovat todella huonossa kunnossa yhtään asiaa liioittelematta.

Tässä maassa on saatava semmoinen järjestelmä aikaiseksi, että perustienpidon ja perusradanpidon rahoitus saatetaan kiinteäksi osaksi Suomen valtion budjettia niin, että siitä ei tule tämän kehysmenettelyn uhria, jolloin tällaisia epämääräisiä määrärahoja aina leikataan ja sitten seurauksena on esimerkiksi tämä tilanne, mikä Suomen perustienpidossa ja -radanpidossa tällä hetkellä on.

Vesiteiden käyttö olisi tässä maassa loistava mahdollisuus lisätä kuljetuskapasiteettia edullisesti. Joka toisessa metsäteollisuuden pitämässä juhlapuheessa metsäteollisuus valittaa kuljetuskustannusten kalleutta, ja vesitiet tarjoaisivat loistavan mahdollisuuden laskea kuljetuskustannuksia nimenomaan sillä halvimmalla puulla eli energiapuulla. Koskee totta kai myös turvetta ja muita halvempia materiaaleja, joita suuria määriä kuljetetaan.

On tärkeää saada perustienpidon ja -radanpidon rahoitus kiinteäksi. Muuten tästä umpikujasta ei koskaan päästä ulos. Ja on muistettava, että nämä suomalaiseen luontoon sisältyvät kasvun mahdollisuudet ovat tässä maassa tarjolla joka puolella. Metsien kasvu, 100 miljoonaa mottia vuodessa, tarjoaa lähes ehtymättömän lähteen uuden hyvinvoinnin tekemiseen, ja siihen välittömästi liittyy turpeen käyttö.

Katselin tänä päivänä tv-uutisia tai jotakin ajankohtaisohjelmaa kuitenkin, jossa ympäristöministeriön asiantuntija väitti, että kantojen nostaminen ja niiden tekeminen hakkeeksi ja käyttö energiana kuulemma lisää ilmastonmuutospainetta ja hiilidioksidia ilmakehään. Jos tällaisella tasolla tieteenteko tässä maassa on, niin kyllä pikkasen ihmettelen. Eikö ympäristöministeriö enää katso puuta uusiutuvaksi luonnonvaraksi?

Turpeen osalta se suhtautuminen on suorastaan maanisen raivostuttavaa. On käsittämätöntä, että tässä maassa puolustetaan henkeen ja vereen, kuten tässäkin salissa tehdään, kivihiilen käyttöä ja kotimaisen ihan oikeasti uusiutuvan turpeen käyttöä ei haluta enää millään lailla huomioida. Se on aivan käsittämätöntä. Jos suomalainen talousajattelu on tällä tasolla, niin voimme elintasolle sanoa hyvästit lähivuosina ja lähivuosikymmeninä. Jos emme käytä omia energiaraaka-aineita, on meidän edessämme todella kylmä ja pitkä tie.

Uusia kasvumahdollisuuksia on meillä myös maataloudessa. On muistettava, että viljelty peltoala maailmassa vähenee koko ajan, ja suomalainen puhdas maaperä ja suomalainen osaaminen takaavat, että Suomessa pystytään elintarvikkeita tuottamaan todella puhtaasti ja erittäin korkealaatuisesti maailmanmarkkinoille. Se on edelleen kasvuala, vaikka maatalouden kehityksestä yleensä voisi päätellä ihan jotain muuta.

Kaivosalalla meillä on loistavia mahdollisuuksia. On vain pidettävä huoli siitä, että tämä liikenneinfra saadaan kuntoon. Yksikään kaivos ei lähde pyörimään, elleivät liikennejärjestelmät ole kunnossa. Se tarkoittaa myös sitä, että yrittämisen olosuhteet pitää tässä maassa saada olennaisesti nykyistä paremmiksi. Tällä kaudella on sen eteen paljon hyvää tehty, mutta on välttämätöntä, että vihdoin ja viimein huomataan se, että kun metalliteollisuus on yksi kasvumme elinehto Suomessa, se tarvitsee ympärilleen raaka-ainehuollon elikkä kaivosteollisuuden, joka tuottaa metalliteollisuudelle raaka-aineita. Esimerkkinä voimme käyttää vaikka Tornion jaloterästehdasta, joka nimenomaan pyörii Keminmaan kaivoksen ympärillä. On aivan välttämätöntä, että nämä Lapin suuret kaivoshankkeet ja monet muut kaivoshankkeet Suomessa saavat arvoisensa rahoituksen ja ennen kaikkea että me uskallamme tässä maassa investoida jonnekin muuallekin kuin suuriin kaupunkeihin. On välttämätöntä, että tämä tunnustetaan, ja se tunnustaminen alkaa nimenomaan tästä talosta, Suomen eduskunnasta.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Hoskosen puheenvuorossa on tietysti ihan perusteita, mutta ei ole perusteltua sanoa, että turve on uusiutuva energiaraaka-aine. Sitä ei kansainvälisesti tunnusteta sellaiseksi, ja ne tunnustuspyrkimykset ovat sellaisia kotikutoisia, suomalaiselta uuninpankolta tulevia. Suomalainen teollisuus pystyy kehittämään sellaista kattilateknologiaa, joka tekee turpeen käytön biopolttoaineen polton yhteydessä tarpeettomaksi.

Siitä olemme samaa mieltä, että nimenomaan jalostusasteen nostaminen on hyvin tärkeä asia. Kun uusia kaivoksia avataan, niin myöskin pitäisi olla sitten sen tuoton jalostamista. Muuten meistä tulee sellainen kolonialistinen kohde, joka tuottaa vain raaka-ainetta.

Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Tiusaselle vain sen verran, että turve puun poltossa seospolttoaineena on täysin välttämätön kahdesta syystä. Sitä ei pysty edes ed. Tiusasen asiantuntemus kumoamaan.

Ensimmäinen tosiasia on se, että silloin hallitaan polttamista niin, että lämpötila saadaan korkeammaksi kuin pelkällä puun poltolla, ja se polttaa ne pienhiukkaset pois, joista ed. Tiusanen on ollut tässä istunnossa sen tuhat kertaa huolissaan, että se pilaa ilmakehän, nämä pienhiukkaset. Ilman turpeen polttoa tämä hiukkasten poisto ei kerta kaikkiaan kunnolla onnistu. Toinen on sitten tuhkan eli polttamisen happamuuden hallinta. Ilman sitä sekään ei toimi.

Ihmettelen tätä suuresti, kun turvetta kasvaa kaksinkertainen määrä kuin tässä maassa käytetään. Parhaimmillaan suohehtaari kasvaa kymmenen mottia vuodessa. Metsä kasvaa keskimäärin neljä mottia hehtaarille vuodessa. Kumpi on suurempi? Tämä on puhdasta matematiikkaa, ed. Tiusanen, eikä mitään semmoista taikauskoa, johon te näytätte monessa puheenvuorossanne sortuvan uskoen omiin tilastoihinne.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysymyksessä ei ole taikausko, vaan nimenomaan siitä on kysymys, että kun suota kaivetaan, suo otetaan turvekäyttöön, niin kestää todellakin 8 000 vuotta, ennen kuin siitä syntyy, tästä otetusta turvesuosta, uusi turvesuo — hyvällä onnella, siis hyvällä onnella. Soiden kohdalla on myös katsottava kokonaishiilidioksiditase, ja se ei ole positiivinen silloin, kun harrastetaan turpeen polttoa. Suo menettää suonielufunktionsa, ja myös metaanipäästöt on otettava tässä huomioon. Tästä johtuen nimenomaan turve ei polttoaineena ole koskaan edes parempi kuin kivihiili. Se on suunnilleen yhtä huono, ja näin ollen kumpaakaan ei pidä käyttää.

Ja kattilateknologia on kehittynyt.

Ensimmäinen varapuhemies:

Asian käsittely keskeytetään.