Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Me elämme hyvin haasteellista aikaa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, ja silloin tietysti tähän liittyvä kysymys on, ovatko meidän kaikki välineemme, voimavaramme kunnossa, että pystymme vastaamaan kaikkiin niihin tehtäviin ja odotuksiin, joita tällaisena aikana erityisesti kohdistuu. Maailmanpolitiikassa ja -taloudessa jatkuu rakenteellinen muutos, taloudellisten ulkosuhteiden merkitys lisääntyy, vakavia jännitteitä on olemassa monien sotilaallisten konfliktien osalta myöskin Euroopassa. Keskinäisriippuvuus kasvaa, ja kyberturvallisuus nousee entistä tärkeämmäksi teemaksi.

Kansalaisten ja muun valtionhallinnon, kansalaisyhteiskunnan ja elinkeinoelämän odotukset Suomen ulkoasiainhallinnon palveluja kohtaan ovat koko ajan lisääntyneet. Me joudumme vastaamaan näihin odotuksiin niukkenevin voimavaroin. Meidän budjettiesitys toimintamenoiksi on 255 miljoonaa euroa. Kokonaisuudessaan on ulkoministeriön pääluokassa vähennystä edelliseen budjettiin 5 prosenttia. Kuitenkaan en usko, että meidän tehtävämme olisivat 5 prosentilla mitenkään vähentyneet, vaan paremminkin päinvastoin. Samanaikaisesti myös tulopuolella viisumitulot ovat vähentyneet noin 12 miljoonalla eurolla ja enemmälläkin, ja vaikka tulemme tulevaisuudessa siirtymään sitten tältäkin osin bruttobudjetointiin, niin täytyy todeta, että tämäkin lisää näitä sopeutumispaineita.

Me olemme kehyspäätösten jälkeen — vaikka aikanaan kehysneuvotteluissa todettiin, että ei tulisi enää tarvetta uusille edustustopisteiden sulkemisille — joutuneet silloisen, siinä yhteydessä päätetyn tuottavuussäästön merkeissä valmistelemaan 5—6 edustuston sulkemista ensi vuonna, ja tätä joudutaan edelleenkin jatkamaan. Mutta se, mitä haluan korostaa, ja se on tärkeätä, on, että nyt näissä budjettineuvotteluissa todettiin ja myös kirjattiin se selkeä poliittinen tahto, että jatkossa enempi toimipisteiden sulkemista ei jouduta tekemään. Elikkä toimintamenot, jotka nyt on sitten sopeutettu pitkälti sisäisin siirroin, mitoitetaan siten, että tällaista ei tarvitse tapahtua. Jos sitten olosuhteet paranevat, niin meillä voisi olla päinvastoin tarvetta itse asiassa tämän laajentamiseenkin, mutta tulemme nyt kuitenkin näillä voimavaroilla toimeen tämän päätöksen mukaisesti. Mutta ennustan, että me joudumme vielä eduskunnassa ja hallituksessa jatkossa katsomaan, mitenkä tämä selvä poliittinen tahtotila myöskin sitten turvataan.

Ulkoministeriön pääluokassa on myöskin kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenoja. Näitäkin on supistettu, mutta muistutan siitä yleisestä periaatteesta, että budjettiin otetaan tiedossa olevat ja päätetyt kriisinhallintaoperaatiot täysimääräisinä. Jos sitten tulee — niin kuin on aina tullut ja varmasti jatkossakin tulee — kesken toimintavuotta tarve päättää uusista operaatioista, niin niiden rahoitusta hoidetaan sitten erikseen lisäbudjetilla. Sama koskee myöskin puolustusministeriön pääluokassa olevia kriisinhallintavaroja. — Kiitoksia.

Timo  Soini  /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On erittäin hyvä, että riippuvaisuus viisumitulojen suhdanneherkkyydestä katkaistaan. Suomen ulkomainen edustautuminen ei voi olla sellaisen asian varassa, että me saamme viisumituloja joko enemmän tai vähemmän. On erittäin järkevää, että ulkoministeriössä näin on tehty. Sisäisiä siirtoja tulee tehdä. Myöskin ulkoministeriön pitää pystyä ketteryyteen, ja tämä kehysleikkaus 0,5 luo suuria paineita. Jos me ajattelemme nykymaailman tilannetta, sekä ulko- että turvallisuuspoliittista että kauppapoliittista, niin edustautumista pitää enemmän lisätä ja yhteistyötä enemmän lisätä kuin vähentää. Jokainen näihin satsattu euro tuo meille ulko- ja turvallisuuspoliittista pääomaa mutta, uskon myös, kaupallista, ja saamme tätä myöten suomalaista työtä ja yrittämistä eteenpäin.

Katri Komi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tuolta siviilikriisinhallinnon puolelta säästetään 2 miljoonaa ja joudutaan taas kauemmaksi siitä yhteisestä tavoitteesta, joka on vuosia sitten asetettu, 150 henkilöä. Siviilikriisinhallinnan asiantuntijoissa päästään ehkä 115—120:een. Siinä on merkittävä ero.

No, tämä kokonaisuus siitä, että vähennetään sieltä myös näitä sotilaallisen kriisinhallinnan menoja, niin kuin ministeri totesi, herättää kysymyksen tietysti sotilaallisen kriisinhallinnan toimeenpanosta ja siitä, mihin Valtiontalouden tarkastusvirastokin puuttui. Ja eduskunta on korostanut aikaisemmin, että me tarvitsemme paremmat perustelut siihen, onko se työ tuloksellista, mitä me teemme, ja onko se järkevää, että sijoitetaan meidän kriisinhallintajoukkoja erittäin moniin pieniin tehtäviin, vaikkapa ympäri Afrikkaa, vai olisiko tarkoituksenmukaisempaa keskittää meidän osallistumistamme yhä harvempiin maihin.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Näihin kahteen edelliseen: Olen ihan samaa mieltä edustaja Komin kanssa, että siviilikriisinhallintaan pitäisi satsata enemmän ja edelleenkin vieläkin vähemmän siihen sotilaalliseen kriisinhallintaan.

Tämä Ukrainan kriisi on hyvin monitahoinen, ja ministeri Tuomioja hyvin viisaasti esimerkiksi otti kantaa siihen, että olisi pitänyt odottaa, mitä tämä aselepo tuo tullessaan, ennen kuin laitetaan lisäpakotteita. Sen lisäksi pakotteet vaikuttavat Suomen talouteen sillä tavalla, että on kysyttävä, miten hallitus aikoo korvata elintarvikealan työpaikkoja ja tukea sitä puolta sekä miten EU osallistuu tähän korvaamiseen. Ja uusimpana käänteenä on totta kai se, että mitä järkeä on tällaisessa tilanteessa satsata lisää venäläistä rahaa, suoraan presidentti Putinin määräysvallassa olevaa rahaa, uuden ydinvoimalan rakentamiseen tänne Suomeen. Sehän on täysin ristiriidassa (Puhemies koputtaa) muun Ukrainan kriisin hoidon (Puhemies: Aika!) kanssa.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Venäjä on hyökännyt itsenäiseen naapurimaahansa Ukrainaan, vallannut Krimin niemimaan ja taistellut Itä-Ukrainassa. Venäjä on aggressiivinen ja arvaamaton suurvaltanaapuri. Ydinvoimakeskustelussa vihreät, jotka vastustavat aina ja kaikkialla ydinvoimaa, vaikka sen kotimaisuusaste olisi 200 prosenttia, ovat nyt ottaneet Venäjä-kortin käyttöönsä. Puheenjohtaja Niinistön suomettumispuheet ovat julkeata ja läpinäkyvää poliittista peliä, mutta ne ovat poliittista peliä, joka vahingoittaa Suomea. Jos vihreät todella ovat huolissaan siitä, että tämä ydinvoimaratkaisu mahdollistaa Venäjälle Suomen painostamisen ja kiristämisen, niin eikö tätä vastaan olisi paras vakuutus Suomen Nato-jäsenyys? Miksi te ette sitten johdonmukaisuuden nimissä sitä kannata?

Johannes Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensi vuonna tulee 40 vuotta täyteen tuon Helsingin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen historiaa. Etyj järjestönä on saanut merkittäviä tuloksia aikaan, vapauttanut itäistä Eurooppaa ja pitänyt rauhantilaa yllä. Mutta siellä on selvä ongelma, että sen resurssit, sen päätöksentekotavat eivät ole tähän nyky-Eurooppaan sopivia, ja kuitenkin nähdään sen välttämättömyys vaikkapa juuri tuon mainitun Ukrainan kriisin selvittelyissä. Mitä Suomi tai ulkoministeriö voisi tehdä, että tämän Etyjin 40-vuotisjuhlallisuuksiin mennessä pystyttäisiin näyttämään selvä reitti järjestön merkityksen palaamisen kasvattamiseen ja myöskin sen rahoituksen järjestämiseksi ajan tasalle? Siellä pitäisi maiden maksuosuudet modernisoida nykyta-louksia vastaaviksi ja myöskin ylipäänsä tästä jäädytetystä järjestelystä päästä eteenpäin. Siellähän on kymmenisen vuotta ollut (Puhemies koputtaa) nollassa tuo budjettimuutos.s

Satu Haapanen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Elämme maailmassa, jossa osaajista on kova pula ja koulutettua väkeä tarvitaan. Elämme kansainvälisessä maailmassa, jossa nuoret eivät enää tunne rajoja. Meillä on ongelmana Suomessa se, että kun pienenä maana meillä on vähän suurlähetystöjä ja konsulaatteja, niin ne ulkomaiset opiskelijat, jotka haluaisivat tulla Suomeen, kohtaavat monessa maassa vai-keuksia saada asiakirjat ja viisumit kuntoon, jotta pääsisivät Suomeen opiskelemaan, ja siksi menetämme hyviä tulevaisuuden osaajia ja tekijöitä esimerkiksi naapurimaahan Ruotsiin. Arvoisa ministeri, kysyn teiltä: voisivatko pohjoismaiset suurlähetystöt ja konsulaatit tehdä tiiviimpää yhteistyötä, niin että viisumeja voitaisiin myöntää tämmöisenä yhteispohjoismaisena yhteistyönä tai vaikka Ruotsin konsulaatissa niille opiskelijoille, jotka haluavat tulla Suomeen opiskelemaan, että ei tarvitse esimerkiksi Vancouverista opiskelijan matkustaa Ottawaan asti toiselle puolelle Kanadaa hakeakseen viisumia Suomeen?

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaksi kysymystä ulkoministerille:

Ensinnäkin Venäjä-yhteistyöstä, yhteistyöstä Murmanskin ja Barentsin alueella: Onko ulkoministeriöllä suunnitelmia tiivistää yhteistyötä sinne? Sen alueen merkitys ei vähene Venäjällä eikä Venäjän naapurimaissa. Päinvastoin esimerkiksi Korea, Japani ja myöskin Yhdysvallat ovat panostamassa sinne aiempaa enemmän.

Toinen kysymys liittyy ministerin aiempiin puheisiin ja lupauksiin. Millä tavalla te aiotte tuoda — uskon, että te tuotte, koska olette niin luvannut — tämän Nato-isäntämaasopimuksen eduskunnan käsittelyyn, kun on aivan ilmeistä, että siinä on myöskin perustuslaillisia ongelmia?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Ensinnäkin haluan kiittää siitä tuesta ja ymmärryksestä, jonka olemme aina eduskunnasta ja ulkoasiainvaliokunnasta saaneet sille, että pitää turvata riittävät resurssit Suomen ulkosuhteiden ja turvallisuuden hoitamiseksi. Muutamiin kysymyksiin kommentit.

Kriisinhallintahan määräytyy tarpeen mukaan, me emme voi tietenkään ennakoida. Jos me pystyisimme ennakoimaan kriisit, niin me pystyisimme myöskin niitä ennalta ehkäisemään. Siksi kriisinhallintarahat, jos tulee tarpeita ja perusteita operaatioihin, aina käsitellään sitten erikseen. Tässä on ymmärrys siitä, että on syytä myöskin vaikuttavuutta arvioida, siitä olemme myöskin yhtä mieltä, tuloksellisuudesta, ja myöskin siitä, millä lailla ja kuinka monessa paikassa on perusteltua olla milloinkin mukana. Itse ennakoisin, että meillä tulee vielä tänä syksynä eteen kysymys Unifil-operaation jatkosta ja mahdollisesta laajennuksestakin. Se on varmasti sellainen, johonka löytyy erittäin vahvat perustelut.

En tässä puheenvuorossa tule puuttumaan nyt millään lailla ydinvoimaan. Ehkä me varmaan voimme tähän sitten ministeri Vapaavuoren ollessa omalta osaltaan vastaamassa erikseen palata.

Sen eteen, millä lailla voisimme tehostaa yhteistyötä Pohjoismaiden ja muidenkin maiden kanssa palvelujen tarjoamisessa, olemme tehneet paljon työtä. Mutta tämä yhteistyö Pohjoismaiden kesken ei kuitenkaan korvaa sitä, että meidän pitää pystyä ylläpitämään riittävää omaa edustustoverkkoa. Sen edustustoverkon sisälläkin pystymme, niin kuin on tapahtunut viime vuosina, lisäämään yhteisiä ratkaisuja, jotka tuovat kustannustehokkuutta ja mahdollistavat sitten paremman edustautumisen. Eduskuntaan on tullut esitys kansalaispalvelulaiksi, jossa käsitellään juuri konsulipalvelujen järjestämistapaa ja muutakin siihen liittyvää. Se on hyvä yhteys käydä läpi sitä, millä tavoin näitä palveluja voidaan kehittää. Me olemme myöskin pyrkineet innovoimaan uusia ratkaisuja, jotka tekisivät tätä helpommaksi. Ja meillähän on näitä sopimuksia juuri Pohjoismaiden, joissain tapauksissa muidenkin maiden, kanssa siitä, että heidän toimipisteitään voidaan käyttää hyväksi, mutta siinäkin edellytetään myös, että tätä lainsäädäntöä pystytään kehittämään ja tarkistamaan, niin kuin nyt olemme tänne esittäneet.

Alueellinen yhteistyö lähialueilla on jatkunut, ja haluamme, että se mahdollisimman hyvin voi myös häiriöttä jatkua muista jännitteistä huolimatta. Tämä koskee pohjoista ulottuvuutta, Euro-Barents-yhteistyötä, Arktisen neuvoston toimintaa, Itämeren maiden neuvoston toimintaa, jotka ovat kaikkien osapuolten kannalta hyödyllistä ja tuloksia tuottavaa ja hyvin käytännönläheistä yhteistyötä. Toivomme, että tässä suhteessa ei jatkossakaan tulisi mitään uusia ongelmia.

Olemme myöskin varustautuneet tuohon Ety+40-vuoteen ensi vuonna. Mehän nyt emme yksin voi näitä Etyj-päätöksiä ratkaista, mutta on tietysti havaittu nyt juuri Ukrainankin kriisissä, että vaikka Etyj ei ole ehkä se foorumi, jota kautta suoraan poliittiset ratkaisut syntyvät, niin silloin kun on tahtoa näitä poliittisia ratkaisuja viedä eteenpäin, Etyj pystyy tarjoamaan sellaisia palveluja näillä erikoismissioillaan ja muilla tavoin, jotka ovat sitten osa kriisin ratkaisemista. Näin me näemme tälläkin hetkellä Ukrainassa. Ja on siinä mielessä hyvä merkki, että Etyj ymmärretään kaikkien toimesta sellaiseksi järjestöksi, jossa ovat mukana niin Venäjä, kaikki EU-maat, Yhdysvallat, Kanada kuin sitten muut Euroopan maat, että sen palveluja kannattaa käyttää. Tätä pohdintaa tästä Ety+40:stä voimme jatkaa myöskin parin viikon päästä, kun täällä järjestetään aiheesta kansainvälinen seminaari, johonka olemme saaneet esiintyjäksi ja puhujaksi myöskin Etyjin seuraavan puheenjohtajamaan ulkoministerin Serbiasta. Me tietysti haluamme panostaa mahdollisuuksien mukaan tähän.

Mitä tulee sitten tähän Nato-yhteistoiminta-asiakirjaan, niin kaikki aineistohan on toimitettu kaikille kansanedustajille ja toivon, että kaikki vastaukset löytyvät siitä. Mistään sopimuksesta, valtiollisesta sopimuksesta, ei ole kysymys, vaan sellaisesta asiakirjasta, joka kertoo menettelytavat sitten, jos Suomen omilla päätöksillä, ja vain Suomen omilla päätöksillä, me tarvitsemme jotain sellaista läsnäoloa erilaisiin tilanteisiin, harjoituksiin liittyen, joita Nato-kumppanuuden kautta tulee esiin.

Timo  Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pidän ensiarvoisen tärkeänä sitä, että Suomella voi olla vain yksi yhteinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja. Me olemme pieni kansakunta maailmassa, jossa on paljon haasteita, joten tässä suhteessa pitäisin ensiarvoisen tärkeänä, että tämä tilanne pystyisi jatkumaan. Se ei tietenkään estä sitä, etteikö näistä asioista saa keskustella, ja niistä pitääkin keskustella, mutta silloin kun ollaan herkässä tilanteessa, täytyy satsata pitkään ulkopoliittiseen ennakoitavaan linjaan. Se on luotettavuuden perusedellytys, ja tässä mielessä minun mielestäni ulkoministeri Tuomioja on onnistunut hyvin.

Sitten kun katsotaan tätä hallinnonalan resursointia, niin eduskunta todellakin, valiokunta kahteenkin kertaan, on kantanut huolta siitä, että taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset tukea tätä Suomen ulkopoliittista linjaa ympäri maailmaa pystytään säilyttämään. Tämä tässä on tarkoitus, ja siihen satsattu euro tuo meille lisää turvallisuutta, lisää talouskasvua, lisää työtä.

Seppo Kääriäinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Presidentti Niinistö sanoi joku aika takaperin Ivalossa, siellä Suomen katolla, jotenkin näin, että maailma on melko kova paikka — maailma on melko kova paikka. Siihen lausuntoon voi kyllä yhtyä. Tämä on aasinsilta: minä palaan tähän kriisinhallinta-asiaan. Suomihan on vähentänyt — luonnollisista syistä — näihin tehtäviin osallistuvien ihmisten määrää. Ehkä 660 on niissä hommissa, suunta on alasuunta ollut. Kysymykseni liittyy jälleen tähän ripotteluun. Suurimmat operaatiot ovat tämä Unifil siellä Libanonissa ja sitten tämä Resolute Support Afganistanissa, ja sitten on hirmu paljon tällaisia pieniä — yhden, kahden, kolmen hengen — niin sanottuja missioita, hyvin paljon Afrikassa mutta myös muualla. Ne ovat aika hajallaan. Kyllä minusta on aiheellinen kysymys silloin, mikä on näitten vaikuttavuus, mikä on näitten hyöty sen itse ison mission kannalta ja kenties myös Suomen kannalta. Tämä ripottelustrategia (Puhemies koputtaa) — antakaa tähän vähän parempaa kommenttia.

Ilkka  Kanerva  /kok(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Pari sanaa Etyjistä. Ensinnäkin tietysti hallitusten välillä tehdään Sveitsin johdolla tänä päivänä se, mikä Ukrainan kriisin laukaisemiseksi tehtävissä on, parlamenttien välillä myöskin — meillä on 12 maan ryhmittymä, joka pyrkii siinä ratkaisua edesauttamaan. Mutta kun täällä kysyttiin, mitä parlamentin puolella on, niin on aihetta sanoa, että parlamentin johto Suomessa on suhtautunut erittäin myönteisellä, rakentavalla tavalla siihen, että Suomi voi nyt tänä vuonna jo, ja ensi vuonna eritoten, toimia näyttävästi Etyj-järjestelmän reformoimiseksi, uudistamiseksi ja sen paikan vahvistamiseksi.

Ulkoministerille tässä sanoisin vain sen näkemyksen tähän asiakokonaisuuteen liittyen, että toivoisin ulkoministeriön voivan parlamenttien välisen ja hallitusten välisen toiminnan lisäksi innoittaa myös taloudellisesti kansalaisjärjestöjä tulemaan Etyjin 40-vuotisoperaatioihin mahdollisimman tarmokkaasti ja näkyvästi mukaan.

Riitta Myller /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On erityisen tärkeää, että valtiot tekevät yhteistyötä, mutta on myös erittäin tärkeää, että järjestöt tekevät yhteistyötä sekä Euroopassa että lähialueilla mutta myös globaalisti. Sen takia on kyllä erittäin tyytyväisenä pantava merkille koskien sitä rahaa, jota eduskunta on pitkään lisännyt budjettiin, että Kuurojen Maailmanliitolle tuleva avustus on nyt täällä budjetissa. Vaikka meillä on erittäin kireät taloudelliset tilanteet, niin tältä osinhan kysymys on siitä, että kansalaisjärjestöt ja kansalaisjärjestöissä toimivat ihmiset voivat enemmän tässä vaaralliseksikin käyneessä maailmassa tehdä yhteistyötä. Se myöskin rakentaa näitä yhteistyön siltoja sekä naapurimaitten että laajemmin Euroopan ja koko maapallon ihmisten välillä.

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Eräänlainen ajan peili taloudellisessa tilanteessa on se, mihin ministeri Tuomioja viittasi, että UM:kin joutuu 5 prosentin leikkauksille. Mutta sen sijaan hämmästelen sitä — täällä viitattiin jo tähän lähialueyhteistyöhön — että on jopa 50 prosentin leikkauksia Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyössä. Tämä tuntuu väärin ajoitetulta ja vääränlaiselta leikkaukselta. Eikö tällaisella anneta selvä signaali, etteivät mainitut lähialueet kiinnosta Suomea ja Suomen tulevaisuutta entiseen tapaan?

Tytti Tuppurainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomi on pohjoisen suurvalta. Jos Helsingin kohdalta vedetään viiva, niin sen yläpuolisella maapallon osalla asuu 12 miljoonaa ihmistä, joista yli 5 miljoonaa on suomalaisia. On selvää, että tuo alue, tuo suunta, on Suomelle tulevaisuuden suunta.

Tässä talousarvioesityksessä todetaan, että Suomen toimintaa arktisiin alueisiin liittyvissä kysymyksissä kehitetään. Tuohon toimintaan osoitetaan 1,6 miljoonaa euroa momentilla, jolla Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyötä halutaan kehittää. Tässä on kuitenkin hyvin monta eri alaa, mitä halutaan kehittää. Siihen sisältyy niin Suomen Venäjä-politiikka, pohjoinen ulottuvuus, nämä mainitut Barents, Itämeri, muut. Mikä on se Suomen tahtotila? Mitä me haluamme ja odotamme pohjoiselta? Mikä on Suomen arktisen politiikan painopiste? Tästä haluaisin kuulla ulkoministerin näkökulmaa, koska totta on, että näinä niukkenevien resurssien aikoina täytyy tehdä valintoja ja painopiste täytyy asettaa. Mikä se on?

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minäkin olen huolissani tästä siviilikriisinhallinnan kokonaisuudesta. On aivan selvää, että siviilikriisinhallinnan merkitys tulee korostumaan jatkossa. Meilläkin on isoja operaatioita alkamassa, Resolute Support -operaatio Afganistanissa ja Unifil-operaatio Libanonissa. Minä kysyisin: kuinka vaikeaa on saada siviilikriisinhallintaan eri alojen asiantuntijoita? Kysyisin myös heidän koulutuksestaan Suomessa: kun resursseja näyttää nyt olevan liian vähän, niin miten tähän koulutukseen voidaan panostaa? Onko näköpiirissäkään tilannetta, että me saisimme tuon siviilikriisinhallinnan kansallisen strategian mukaisen määrän suomalaisasiantuntijoita, 150? Tässä tulikin jo esille, että meillä on vain 115—120 henkilöä tällä hetkellä vuosittain saatavissa näillä rahoilla.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomi osallistuu kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin painopisteiden ollessa Libanonissa, Afganistanissa, Kosovossa, Georgiassa, Libyassa ja Ukrainassa, myös Keski-Afrikassa on ollut toimenpiteitä. Ja niin kuin tiedämme, Isil toimii osassa myös näistä alueista ja tavoittelee laajentumista ja on toiminut erittäin julmalla tavalla. Me lähetämme suomalaisia naisia ja miehiä myös näille entistä vaativammille seuduille entistä vaativampiin tehtäviin.

Olemme vaatineet kriisinhallintaveteraaniohjelmaa, jossa turvattaisiin näiden miesten ja naisten kuntoutus, jos he siellä loukkaantuvat, taikka heidän perheidensä tulevaisuus, jos lopputuloksena on pahin mahdollinen tilanne. Kysyisin teiltä, ulkoministeri Tuomioja, vaikka asia kuuluukin STM:n valmisteluun: millä tavalla te olette edistänyt kriisinhallintaveteraaniohjelman etenemistä, ja koska se Suomeen saadaan?

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Tuomioja totesi, että ei puhuta ydinvoimaloista nyt, mutta halusimme tai emme, tänä päivänä ulkopolitiikka ja kauppapolitiikka sotkeutuvat väkisinkin toisiinsa.

Ministeri Niinistön suomettumispuheet menivät pahasti överiksi, mutta yhtä lailla minä mieleni pahoitin katseltuani eilen A-studiota ja edustajien Pekkarinen, Salolainen ja Backman kannanottoja. Se, että 1969 tilattiin Neuvostoliitosta Loviisaan ydinvoimala, tilattiin siis laitos suomalaiseen omistukseen, on aivan erilainen tilanne kuin se, mikä on tällä hetkellä kysymyksessä Fennovoima-hankkeen osalta. Minusta eilinen keskustelu oli kyllä tätä problematiikkaa vähättelevä. Tilanteessa, jossa saattaa tulla vähän samantyyppisiä ongelmia kuin mitä on ollut jo kymmenen vuotta Olkiluoto 3:ssa, neuvottelukumppanina ei olekaan Areva (Puhemies koputtaa) vaan Venäjän ulkopoliittisen johdon alaisuudessa oleva yhtiö.

Elisabeth Nauclér /r(vastauspuheenvuoro):

Ärade herr talman! De sanktioner som införts mot Ryssland kan ha stor betydelse för Finlands ekonomi, liksom för Europas. När man inför sanktioner måste man ha klart för sig uppföljningen, fortsättningen, vad som händer sen. Trappar man upp sanktionerna, och hur kommer det att påverka Finlands ekonomi? Finns det inom Europa eller Finland beredskap för verkningsfulla påföljder om någon bryter mot sanktionerna? Under Balkankriget och sanktionerna mot Serbien, eller rättare sagt Restjugoslavien, var det länge bara i ett land som någon hade fällts för brott mot sanktionerna. Det var ett bussbolag i Sverige. Jag skulle vilja fråga: Har man lika dålig beredskap nu, eller har man kommit överens om att effektivare övervaka efterlevnaden den här gången?

Pia Kauma /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Terroristijärjestö Isisin toiminta Lähi-idässä on monen mielestä, kaikkien mielestä käytännössä, hyvin pelottavaa ja arvaamatonta. Suomestakin sinne on lähtenyt arvioiden mukaan nelisenkymmentä taistelijaa koulutettavaksi. Sama tilanne on monissa Pohjoismaissa ja ympäri Euroopan.

Meidän toimintaohjelmassamme ensi vuodelle lukee, että erilaisia yhteistyöverkostoja tullaan tiivistämään, jotta rauhanprosessia saadaan edistettyä. Minkälaisia suunnitelmia meillä on jo olemassa sen eteen, että toimisimme yhteistyössä paitsi Pohjoismaiden myös muiden Etyj- ja EU-maiden kanssa, jotta voitaisiin estää näiden henkilöiden lähteminen Isisin joukkoihin?

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sotilaalliseen ja siviilikriisinhallintaan palkattua henkilöstöä arvioidaan 2015 olevan siis noin 660 henkilöä, ja näitä kriisejä ja levottomuutta on tällä hetkellä entistä enemmän, joista on ihan hyviä kuvauksia tässä keskustelussa tullut, ja voi olla niin, että paineita lähitulevaisuudessa on siihen, että esimerkiksi kriisinhallintatehtäviin pyydetään lähettämään joukkoja Suomesta, vaikkapa nyt tuon Ukrainan osalta. Arvoisa ministeri, kysynkin: minkälainen aikataulu Suomessa on sille, että pystytään joukkoja lähettämään, jos niin sanotusti pilli soi ja vastataan myönteisesti siihen vielä?

Kalle Jokinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Lähetystö- ja konsulaattiverkosto on suomalaisia palveleva organisaatio, koko Suomen yhteiskuntaa palveleva organisaatio, ulkomailla, ja kuitenkin tämä ulkopoliittinen tilanne ja tilanne maailmalla muuttuu, ja reagointikykyä pitää olla myös lähetystön ja näiden konsulaattipalveluiden osalta. Kysyn ulkoministeriltä sitä, miten tämä lähetystöverkon henkilöstökäyttö joustaa erilaisissa tilanteissa. Onko meillä mahdollista ikään kuin tämmöisiä nopean toiminnan joukkoja kohdentaa täällä ulkopolitiikan sektorilla silloin, kun sitä tarvetta ilmenee?

Toiseksi kiinnitän vielä huomiota tuohon arktisten alueiden politiikkaan. Nythän taloudellinen näkökulma, taloudellinen kiinnostus suuntautuu tuonne arktisille alueille ja pohjoiseen laajemmaltikin. Tuolla määrärahoja ollaan puolittamassa, ja lähinnä kysyn sitä, miten nämä määrärahat tullaan nyt käyttämään, jotta tätä arktisen alueen yhteistyötä voidaan kehittää myös ulkopolitiikan saralla eteenpäin.

Paula Lehtomäki /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minäkin haluaisin puhua tästä lähialueiden ja pohjoisten alueiden alueellisesta yhteistyöstä. Sehän on Suomelle tietysti kaiken kaikkinensa hyvin tärkeää ja suomalaisille alueille hyvin tärkeää ja on tietysti osoittautunut monella tavalla nimenomaan siksi yhteistyön muodoksi, joka myös Euroopan unionin jäsenmaiden ja Venäjän välillä on tuottanut paljon konkreettisia tuloksia. Sekä Itämeren alueella että arktisella alueella on myös nähtävissä se, että monet kansainväliset pitkän ajan haasteet, kuten ympäristökysymykset, eivät odota sitä, että kansainvälinen tilanne lientyy ja pääsemme eteenpäin.

Ministeri, te sanoitte, että toivotte, että tämä alueellinen yhteistyö pystyy tässä jatkumaan, mutta nyt on tietysti jo nähtävissä, että kun rahoituskanavat sulkeutuvat myös Euroopan unionin omin päätöksin, niin kyllä se eittämättä vaikeuttaa esimerkiksi ympäristöyhteistyön käytännön toteutusta eteenpäin. Olisinkin toivonut teiltä, arvoisa ministeri, hieman perusteellisempaa analyysia siitä, miten tämä alueellinen yhteistyö tässä nyt kehittyy sekä konkreettisten päätösten että tämän poliittisen ilmapiirin valossa.

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pari vuotta sitten te, ministeri Tuomioja, olitte avaamassa Kouvolaan viisumipalvelukeskusta, ja vaikka tilanne oli jo ruplan kurssin heikennyttyä huono, niin siitä huolimatta tämä viisumipalvelukeskus on kyennyt työllistämään ihan kiitettävästi. Siihen on osaltaan vaikuttanut se, että viisuminkäsittelyä on siirretty Pietarista Kouvolaan, osaltaan se, että osa Moskovan hakemuksista käsitellään Kouvolassa. Siellä on työpaikkoja kesäisen uutisoinnin mukaan 70 vakituista ja sitten on kausiapulaiset päälle. Miltä teidän mielestänne tämä Kouvolan viisumipalvelukeskuksen tulevaisuus näyttää?

Katri Komi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Vielä tarkentaisin sitä, kun paljon on kyselyjä tullut tuosta edustustoverkosta. Valaiseeko ministeri vielä sitä, kun budjettikirjassa viitataan, että viisi kuusi edustustoa suljetaan vielä tai se on valmisteilla ja ainakin kolme suljetaan ensi vuonna? Jos vielä tätä tarkentaisitte hieman, mitä se konkreettisesti nyt tarkoittaa.

Mutta sitten toinen asia: Maaliskuussa 2012 ulkoasiainvaliokunta lausui Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan suunnasta ja vaikuttavuudesta. Me siinä lausunnossamme totesimme, että me tiedostamme pakotteiden ja eristämispolitiikan poliittisen välttämättömyyden tietyissä tapauksissa, mutta korostimme sitä, että EU:n pakotepolitiikan uudelleenarviointi on valiokunnan mielestä tarpeellista tavoitteiden ja toimeenpanon tehostamiseksi. Tähän asiaan on täällä aikaisemminkin viitattu. Miten ministeri näkee, onko tätä mielestänne tehty EU:ssa, onko se ollut Suomen kannoissa näkyvillä, ja miten teidän mielestänne tätä pakotepolitiikkaa, -toimintaa, pitäisi kehittää vaikuttamisen näkökulmasta?

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Minäkin haluaisin kysyä tästä Ukrainan kriisistä, liittyen näihin talouspakotteisiin ja siihen, mitä ne nyt aiheuttavat. Muistamme varmaan kaikki sen, kun tässä eduskunta keskusteli Ukrainan kriisistä. Edustaja Soini otti silloin esille sen, että Ranska oli tekemässä suurta kauppaa näiden tukialusten myymisestä Venäjälle, ja paheksui sitä suuresti. Ehkä ei johtunut edustaja Soinista vaan muista seikoista, mutta sitten tämä kauppa peruttiin. (Naurua — Timo Soini: Saattoipa johtua, lonkerot on syvällä!)

Aivan samoin ymmärsin, että myös muualla Euroopassa on nyt ihmetelty Suomen suurta kauppaa, jossa Rosatom on mukana. Kysyn vähän samalla tavalla kuin edustaja Komi tuossa: millä tavalla Suomen käyttäytymistä nyt esimerkiksi tämän Rosatomin yhteistyön suhteen (Puhemies koputtaa) on EU:ssa kommentoitu?

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kansainvälisessä politiikassa ja kansainvälisessä yhteisössä on tällä hetkellä meneillään kaksi hyvin keskeistä neuvotteluprosessia: kansainvälisen ilmastosopimuksen neuvottelu ja vuoden 2015 jälkeisten kehitystavoitteiden neuvottelu. Nämä molemmat ovat laaja-alaisia ja monipuolisia neuvottelukokonaisuuksia. Ensi viikolla New Yorkissa on YK:n pääsihteerin järjestämä korkean tason ilmastokokous. Millä kaikilla tavoilla Suomi ulkopolitiikassaan, sekä omana itsenään että osana Euroopan unionin ulkopolitiikkaa, pyrkii ja pystyy edistämään sitä, että saisimme kansainvälisessä yhteisössä aikaiseksi vuonna 2015 kattavan ilmastosopimuksen ja tasapainoiset vuoden 2015 jälkeiset kehitystavoitteet sekä köyhyyden vähentämiseksi että kestävän kehityksen toteuttamiseksi?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Viisumipalvelukeskus Kouvolassa toimii ja tulee varmasti toimimaan jatkossakin, koska me emme kovin nopeasti tule pääsemään sellaiseen tilanteeseen, jossa viisumit kokonaisuudessaan poistettaisiin. Ja niin kuin tämä Ukrainan tilanne nyt osoittaa, niin nämä viisumineuvottelut esimerkiksi Venäjän kanssa ovat menneet jäihin, joten joka tapauksessa näitä palveluja tullaan vielä pitkään tarvitsemaan.

Sitten pakotteiden osalta olen samaa mieltä siitä, että Euroopan unionissa pitäisi olla huomattavasti pidemmälle menevää, syvällisempää pohdintaa siitä, millä lailla pakotteita käytetään ja mikä on niiden vaikuttavuus. Uskon, että tämä tulee olemaan yksi näistä Ukrainan konfliktin opetuksista, joita täytyy huolellisesti tulevaisuudessa käydä läpi. Pakotteet ovat usein välttämättömiä, mutta pitää myöskin katsoa, että niillä on sitten maksimaalinen teho ja etteivät ne itse asiassa voi pidemmällä aikavälillä toimia itseään vastaan. Vähän tällaisiakin elementtejä on tällä hetkellä ilmassa.

Muuten voisin todeta, että monista puheenvuoroista, esimerkiksi kansalaisyhteiskuntaa ja lähialueyhteistyötä koskevista resursoinneista, olen tietystikin henkilökohtaisesti ihan samaa mieltä. Mielelläni näkisin, että molempiin tarkoituksiin meillä olisi enemmän voimavaroja, koska kaikki tiedämme, että tarpeita on, mutta myös ulkoministeriö joutuu sopeuttamaan oman budjettinsa näihin yleisiin talouspolitiikan linjauksiin. Mutta lähialueyhteistyö on ja pysyy meillä tärkeänä. Sen sisällöstä ja omasta toiminnasta voi sitten ministeri Toivakka kertoa vielä enemmän.

Arktisesta yhteistyöstähän täällä on käyty hallituksen arktisen toimintaohjelman merkeissä laajempaakin keskustelua, ja kun sanoin, että emme halua, että näissä alueellisissa yhteistyöorganisaatioissa muista syistä tapahtuisi takaisinpäinmenoa, niin toistaiseksi ei tällaisia merkkejä ole olemassa eikä Euroopan unionissa ole toistaiseksi otettu pakotteiden piiriin mitään rajoitteita ja supistuksia rajat ylittävään yhteistyöhön. Me pitäisimme tätä erittäin suurena vahinkona, emmekä haluaisi, että tällaiseen tilanteeseen missään tapauksessa jouduttaisiin — ylipäätänsä pakotteiden lisäämiseen. Meillä on nyt tällainen ohut säie tuon Minskin sopimuksen perusteella toimeenpanosta, aselevosta ja neuvotteluprosessista 12 kohdan rauhansuunnitelman toteuttamiseksi. Mitään varmuutta siitä, miten se tulee päättymään ja toteutumaan, ei ole, mutta sille on syytä antaa kaikki mahdollinen tuki. Mitään muutakaan tapaa tällä hetkellä ulos kriisistä ei ole käytettävissä.

Vielä muutama erillinen kysymys:

Edustaja Heinonen kysyi kriisinhallintaveteraanien ohjelmasta. Sehän on puolustusministeriön valmistelussa, mutta ulkoministeriö tietysti antaa sille kaiken tukensa, ja varmaan ministeri Haglundin kanssa tuohon voidaan sitten vielä erikseen palata.

Tästä edustustoverkosta: Kyllähän me pyrimme tietenkin olemaan mahdollisimman joustavia. Se, että se ei enempi supistuisi, ei tarkoita sitä, etteikö siinä tapahtuisi muutoksia, koska painopisteet ja tarpeet voivat muuttua. Meillähän ei ole vielä mitään päätöksiä kohdennettuina siitä, mitkä mahdolliset seuraavat supistukset, joita seurasi jo kehyspäätöksestä, olisivat, mutta sen myötä, kun niitä valmistellaan, niitä sitten käydään myöskin ulkoasiainvaliokunnan kanssa lävitse. Mutta meillä joustoa on kyllä todellakin näissä konsulipalveluissa pyritty kehittämään, muun muassa tällaisten, voi sanoa, liikkuvien konsulikomennuskuntien kautta. Tämä on yksi näistä tsunamikriisin opetuksista, että meillä on myöskin käytettävissä nopeasti koottavia konsulitehtäviin valmentautuneita henkilöitä, joita voidaan lähettää vahvistamaan kulloistakin toimipistettä tai perustamaan jopa ihan erillisen toimipisteen, jos jokin tilanne sitä edellyttää. Tällaista kehittämistyötä on varmasti edelleenkin syytä jatkaa.

Edustaja Sinnemäelle: Totta kai nämä ilmastoneuvottelut ja vuoden 2015 jälkeinen agenda ovat aivan keskeisiä. Meidän pelkommehan koskee sitä, että nämä globaalit prosessit eivät saisi nyt sitten tämän yleisen jännityksen lisääntymisen kautta millään lailla kärsiä. Me tulemme jatkamaan sitä hyvin vahvaa sitoutumista ja aktiivisuutta, jota olemme tähänkin asti näissä prosesseissa edustaneet.

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka

Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Täällä salissa talousarviokeskusteluissa on keskusteltu paljon talouskasvun välttämättömyydestä ja kilpailukyvyn vahvistumisesta, ja se onkin erittäin tärkeä keskustelu. Mutta tällä hetkellä on hyvin haastavaa. Kasvu on orastavaa, paitsi Suomessa, ja epävarmuus kasvaa myös lähialueilla, ja tästä syystä tämä keskustelu on hyvin ajankohtainen myös ulkoministeriön hallinnonalalla. Suomi tarvitsee kipeästi vientiä, ja suomalaisyritysten kansainvälisen kilpailukyvyn edistäminen on entistä keskeisempi osa ulkoministeriön ja edustustojen työkenttää. Team Finlandin avulla ja kauppapoliittisin toimenpitein voidaan edistää tätä Suomen talouden hyvinvointia ja talouden kasvua hankalissakin tilanteissa.

Muutamia kauppapoliittisia lukuja tähän alkuun: Vuonna 2013 Suomessa oli noin 11 600 vientikauppaa käyvää yritystä. Tuontia harjoitti puolestaan 60 000 yritystä. 5 suurinta viejää, 5 suurinta yritystä, vastasi lähes 25 prosentista koko Suomen viennistä, 100 suurinta noin 68 prosentista. Huolenaihe on se, että pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistymisessä olemme muun muassa Ruotsia, Tanskaa ja Viroa jäljessä. Tämä luku on pysynyt melkoisen samana viimeiset kymmenen vuotta, ja pk-yrityksistämme vain noin 14 prosenttia harjoittaa vientiä, ja tässä meillä on selkeästi parantamisen varaa verrattuna muun muassa ihan lähinaapureihimme. Elikkä voisi sanoa, että ulkoministeriöllä, edustustoverkollamme yhdessä Team Finland -kumppanien kanssa ja tietysti yritysten kanssa on valtavan paljon työsarkaa.

Yritysten odotukset ulkoministeriön palveluita kohtaan ovat aivan odotetusti ja oikeutetusti nousseet. Vaikka riski otetaan yrityksissä, valtiolla kuitenkin voi olla rooli siinä, että annetaan apua, tukea oikealla hetkellä yritysten kansainvälistymisvaiheessa. Talousdiplomatian merkitys on noussut — tämä on todettu ei vain Suomessa vaan monissa muissakin maissa. Ja kuten tässä aiemmin ulkoministeri Tuomiojan puheenvuorosta kävi esille, me valitettavasti emme ole tilanteessa, jossa voisimme laajentaa verkostoa, vaan valtion ja ulkoministeriön tulee — kuten tulee muuallakin — tarkistella nyt omia kulujaan.

Team Finland -toimintaa tehostetaan, parannetaan, tuodaan kaiken kaikkiaan Suomen ulkomaanverkoston toimijat, ei siis vain ulkoministeriön vaan myös työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan kuuluvat toimijat, yhteen ja täten lisätään vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta tiiviimmän yhteistyön kautta.

Tämän talousarvioesityksen tavoitteena on turvata Suomen ulkoinen edustautuminen. Edustustoverkon merkitys ja kattavuus korostuu kaikessa kansainvälisessä vaikuttamisessa. Mutta kuten nyt tiedämme, tämä esitys ei takaa nykyistä edustustoverkkoa läpi seuraavan kehyskauden, vaan edustustoverkon rakennetta joudutaan nykyisillä kehyksillä tarkastelemaan jo seuraavassa hallitusohjelmassa.

Mutta erittäin tärkeää on, että nyt kun näitä säästöjä mietitään, pidetään mielessä pitkän tähtäimen etu. Meidän tulee olla siellä, missä kilpailijamme ovat, ja erityisesti taloudellisten ulkosuhteiden näkökulmasta. Meidän on tehtävä priorisointia, meidän on panostettava jatkossa enemmän erilaisissa kohteissa tilanteen mukaan. Myös yhteistyötä muiden Pohjoismaiden ja EU-edustustojen kanssa on syytä tarkastella silloin kun se on tarkoituksenmukaista. Taloudellisten ulkosuhteiden alalla Suomen oma läsnäolo on kuitenkin hyvin keskeistä.

Viime viikkojen, kuukausien tapahtumat, pakotteet ja vastapakotteet, joista täälläkin on paljon keskusteltu, ovat tuoneet esille myös sen, miten ulkoministeriö ja Team Finland voivat palvella ja itse asiassa palvelevat koko ajan yrityksiä. Elintarvikeviennin jo aiemmin aloitettu ja pian loppuun saatettava Team Finland -ohjelma on hyvin oikea-aikainen — ja itse asiassa tätä ei tiedetty, kun sitä alettiin laatimaan. Samoin Team Finland -kiertueet kotimaassa, joilla tehdään toimintaa tutuksi nimenomaan pk-yrityksille, on otettu erittäin hyvin vastaan, ja ne ovat todella ajankohtaisia tällä hetkellä. Ulkoministeriö on myös koko ajan neuvonut ja palvellut yrityksiä, jotka ovat jollakin tavalla joutuneet näiden pakotteiden kanssa tekemisiin. Tästä toiminnasta — ilokseni voin sanoa — on saatu hyvin paljon kiitosta.

Sitten tässä lopuksi vielä Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyöstä... (Puhemies koputtaa) — Ehkäpä palaan tähän seuraavassa puheenvuorossani.

Hyvin lyhyesti: Tässä on sanottu, että yhteistyöhön esitetään 1,6:ta miljoonaa euroa, ja tällä määrärahalla edistetään Suomen kansallisia tavoitteita ja tuetaan arktisen strategian toimeenpanoa. Painopisteet, joita täällä kysyttiin, ovat taloudellinen yhteistyö mukaan lukien liikennelogistiikka, ympäristö ja ilmastonmuutos. Mutta haasteita toki on. Koska rahoitus pienenee, niin toimintaa täytyy tehostaa muilla tavoin. Mutta myös taloudellisesta näkökulmasta tämä yhteistyö on äärettömän tärkeää tulevaisuudessa.

Kehitysministeri Pekka Haavisto

Arvoisa puhemies! Tässä salissa on usein kuultu ja toistettu, että Suomella voi olla vain yksi ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja. Vaikka ulkoministeriössä on kolme ministeriä, ulkoministeri, ulkomaankauppaministeri ja kehitysministeri, niin tämä meidän ulkopoliittinen linjamme sisältää itse asiassa nämä kaikki elementit: ulkopolitiikan, kaupan ja kehityksen. Itse vastaan nimenomaan tästä globaalipolitiikan puolesta tämän kehityselementin osalta, ja voisi sanoa, että yksi jalka meidän kolmijalkaisesta jakkarastamme puuttuisi, jos tätä kehityselementtiä ei olisi mukana. Se on se alue, jolla Suomea usein testataan. Meidät mielletään osaksi pohjoismaista ryhmää, jolla on ollut hyvin myönteinen kehitysnäkemys, ja ennen kaikkea, kun olemme Euroopan ulkopuolisten alueiden kanssa tekemisissä, nämä kysymykset nousevat vahvasti esille.

Tässä kehitysyhteistyöbudjetissa on muun muassa meidän tukemme YK-järjestöille. Puhumme YK:n tärkeydestä, ja Suomi haluaa YK:ta olla kehittämässä, ja se, että olemme mukana myös YK:n kehitysjärjestöjen toiminnassa, on tärkeä osa maailman rauhaa ja vakautta, samaten tietysti Maailmanpankki-ryhmän tuki ja oma tukemme EU:n kautta kehityskysymyksiin.

Suuria asioita, joita nyt tulevan vuoden aikana on esillä, on jo edustaja Sinnemäen mainitsema Post 2015 -prosessi, johon Suomi pyrkii ja on pyrkinyt vaikuttamaan hyvin aktiivisesti. Nyt on ensimmäinen 17 kohdan lista esitetty. Se on ympäristöasioiden kannalta aika hyvä; se ei ole niin hyvä lisääntymis-, seksuaaliterveysoikeuksien kannalta kuin Suomi haluaisi, siellä on paljon parannettavaa. Mutta lista on huomattavasti paljon kattavampi kuin tämä aikaisempi vuosituhattavoitelista vuodelta 2000. Ja kun katsoo, miten vuosituhattavoitteita on lähdetty maailmalla toteuttamaan, esimerkiksi sellaisissa maissa kuin Tansaniassa, Etiopiassa, joissa kävimme pääministeri Kataisen kanssa, niin siellä lasten koulunkäyntiprosentti on 95:n luokkaa nyt, kun näitä vuosituhattavoitteita on toteutettu. Eli se, mitä panemme paperille nyt näissä seuraavissa Post 2015 -tavoitteissa, tulee todennäköisesti todellisuudeksi monessa kehitysmaassa seuraavan 15 vuoden aikana, ja siksi tähän asiaan on nyt kiinnitettävä huomiota.

Monet ovat myöskin miettineet, miten kehitys- ja taloussuhteet liittyvät toisiinsa. On hyvin tärkeää, että meillä on kontaktipintaa kehitysmaihin, ensin kehityksen, kehitysavun, kautta, ja sitä kautta kaupalliset suhteet usein lähtevät liikkeelle. Meillä on elementtejä, kuten Finnfund, Finnpartnership, joita olemme tässä käyttäneet suomalaisten yritysten kansainvälistymisessä. Ja nyt on tulossa myöskin uusia elementtejä, tämmöinen innovaatiorahasto ulkoministeriön ja Tekesin välille, jossa sitten meidän pienet, uudet innovatiiviset yrityksemme voivat löytää partnereja kehitysmaista. Tämä on nyt ensi vuoden uutuuksia kehitysyhteistyöpuolella.

Täällä on puhuttu paljon myöskin kriisien maailmasta, ja tietysti joka päivä luemme Ukrainasta, Gazasta, Irakista, Syyriasta, Isilistä, Ebola-kriisistä ja näin poispäin, ja ulkoministeri Tuomioja puhui jo rauhanturvasta ja siviilikriisinhallinnasta. Mutta pitää muistaa, että täältä kehityspuolelta humanitäärisen avun budjetti on usein se, mitä tarvitaan ihan siihen ensihätään, kun kriisi on päällä, ihmisiä pitää auttaa ja humanitääriset tarpeet eivät ole ainakaan pienentymässä. Ja sitten tulevat jälleenrakennustarpeet. Olemme jo puhuneet Ukrainankin tuhottujen kaupunginosien yhteydessä siitä, että varmasti tulee se päivä, jolloin etsitään keinoja, miten koulut saadaan rakennettua, miten saadaan tilapäisasumukset väestölle ja muuta, ja silloin ollaan humanitäärisen avun ja jälleenrakennuksen kanssa tekemisissä. Tämä on varmasti yksi ensi vuoden haasteita.

Määrärahakehitys kehitysyhteistyön puolella ei ole ollut mitenkään rakettimaista nousua, olemme siellä 0,54:n nurkilla. Nyt tämä budjetti ei tätä meidän prosenttiamme ainakaan kasvata — riippuu tietysti lopulta koko meidän bkt-luvustamme, mihin tämä asettuu. Mutta päästöhuutokauppatuloja on käytetty 100 prosenttia kehitysyhteistyön lisäämiseksi, noin 60 miljoonan lisäys vuodessa, ja tämä pitää vähän niin kuin nokkamme vedenpinnan yläpuolella tässä meidän omassa prosenttikeskustelussamme.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi muutama sellainen teema, joihin ulkoministeriössä on nyt kiinnitetty paljon huomiota:

Yksi on hauraiden valtioiden tilanne. On helppo auttaa tällaisia keskitulon kehitysmaita, niissä on jo instituutioita, niissä on rakenteita, joita voidaan auttaa, mutta hauraissa valtioissa — nyt puhun Somalian, Keski-Afrikan tasavallan, Libe- rian, Sierra Leonen kaltaisista maista — avun antaminen on kaikkein vaikeinta, riskit ovat suurimmat, mutta pienikin apu siellä voi merkitä kaikkein eniten kehitykselle. Sen takia hauraiden valtioiden asia on tullut yhä keskeisemmäksi meidän kehitysyhteistyössämme.

Ja aivan lopuksi, arvoisa puhemies: Täällä on usein puhuttu kansalaisjärjestöistä, kansalaisjärjestöjen tuesta. Meillä on hyvin laaja suomalainen kansalaisjärjestökenttä liikkeellä maailmalla, ja olemme lähteneet siitä, että meillä on resursseja myöskin uusille, alkaville kansalaisjärjestöille, uusille ideoille, uusille ajatuksille kansalaisjärjestökentässä. Tätä on haluttu tässäkin budjetissa tukea.

Pietari Jääskeläinen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun katsoo tätä budjettikirjaa, niin ulkoasiainhallinnon talousarvion kohdalla tämä kirja on täynnä hurskaita toiveita, hurskaita tavoitteita ja keinot ovat aika vähissä. Olisin muun muassa kysynyt vastaavalta ministeriltä: Kun täällä todetaan, että "vaikutetaan Venäjän WTO-velvoitteiden toimeenpanoon", niin mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Siellä todetaan myös, että "sekä EU:n ja Venäjän välisen taloudellisen vuoropuhelun ylläpitämiseen". Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Täällä ei ole todettu lausettakaan siitä.

Sitten minä olisin kysynyt tästä Team Finlandista: Miten on tämä Team Finlandin määrärahakehitys? Sitä ei ainakaan tässä näy. Kun täälläkin todetaan, että tätä toimintaa vahvistetaan, niin vahvistetaanko Team Finlandin resursseja?

Kolmantena kysymyksenä olisin kysynyt siitä, kun täällä todetaan, että "jatketaan edustus- toverkoston kehittämistä kokonaisvaltaisesti", mutta tämäkin kyllä jää arvoitukseksi. Tarkoittaako tämä esimerkiksi sitä, (Puhemies koputtaa) että omaa edustustoverkkoa ja määrärahoja ollaan edelleen vähentämässä? (Puhemies: Aika!) Eli tällaistako kehittämistä on?

Katri Komi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kysyisin ulkomaankauppaministeriltä tuoreita kuulumisia Euroopan ja USA:n välisistä kauppaneuvotteluista, erityisesti maataloustuotteitten vastaavuusnormeista, niistä kun todennäköisesti käydään aika kova vääntö, koska EU:han harjoittaa tällaista laajaa valvontaa pellolta pöytään, kun Yhdysvallat keskittyy loppu- ja riskituotteitten valvontaan. Onko EU edelleen vetämässä tässä asiassa korkean eurooppalaisen ruokaturvallisuuden nimissä yhtä köyttä? Tietenkin muistakin neuvotteluaiheista mielellään kuullaan, jos ministerillä on jotain uutta kerrottavaa.

Molemmat ministerit puhuivat Team Finlandista. Team Finland -verkostoa periaatteessa ainakin olisi mahdollista hyödyntää myös kehitysmaissa, käytännön kehitysyhteistyössä, mutta tätä Team Finland -toimintaa on kuitenkin kritisoitu siitä, että kehityspolitiikan näkökulma on jäänyt siitä käytännössä syrjään. Kysyisinkin: ovatko Team Finland -yhteistyöverkosto ja sen instrumentit tuoneet jotakin konkreettista uutta kehitysyhteistyön, kauppapolitiikan ja elinkeinopolitiikan yhteensovittamiseen kehitysmaissa?

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eilisessä keskustelussa viitattiin entiseen presidenttiin Kekkoseen ja hänen kirjaansa "Onko maallamme malttia vaurastua". Nyt kyllä pitää kysyä, onko maallamme valttia haurastua, kun seuraa sitä, mitä tapahtuu valtion omistajapolitiikkaan ja omistajaohjaukseen liittyen. Kyllä kai tilanne on se, että Suomen tuotannollisen perustan pitävyys on aika lailla vaakalaudalla, samaten kuin strateginen omistus ja omistajaohjaus tuuliajolla.

Jos katsoo sitä, että Rautaruukin päätäntävalta karkasi Ruotsiin, mikä realisoituu kyllä tulevina aikoina, sitä, mikä on Itellan tilanne, ja aivan samalla tapaa, minkälaiset uhat ovat Finnairiin liittyen, ja siihen vielä lisämausteena mahdollisia vastapakotteita, niin kuinka omistajaohjauksesta vastaava ministeri ajattelee sitä, miten ylipäätään pystytään huolehtimaan Suomen tuotannollisesta perustasta?

Ilkka Kanerva /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On pakko sanoa tässä yhteydessä vilpitön käsitykseni siitä, että ministeri Haavisto hoitaa erittäin elegantilla ja hyvällä tavalla osaltaan Suomen ulkopolitiikkaa, ja tämä ei ole...

No, eipä mennyt tämäkään hukkaan. (Naurua)

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin kysyä ministeri Toivakalta sitä, millä tavalla vienninedistämisponnistuksissa Suomessa katsotaan Afrikan mantereelle. Mehän olemme tottuneet ajattelemaan, että se on melko köyhä paikka, ja meillä on siellä kehitysyhteistyökumppaneitakin useita. Tosiasia kuitenkin on, että kasvuluvut useissa Afrikan maissa ovat olleet jo pitkään sellaista 6:n, ehkä 8:nkin, prosentin luokkaa eli taloudellista kehittymistä siellä tapahtuu. Meillä on myös hyvät ja tiiviit suhteet Afrikassa useisiin maihin juuri pitkään tehdyn kehitysyhteistyön ansiosta. Kuinka paljon viennin edistämisessä ja ulkomaankaupan puolella katsotaan ja käytetään hyväksi niitä suhteita, joita on muodostunut kehitysyhteistyössä, ja nähdäänkö suomalaisessa yrityskentässä vielä Afrikan mahdollisuudet?

Päivi Lipponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen tässä globaalissa maailmassa on otettava paikkansa, ja talouskilpa kiristyy jatkuvasti. Olisin kysynyt ministeriltä: kun me haluamme saada jalansijaa Aasiassa varsinkin cleantechin viennillä, niin minkälainen Aasia-strategia teillä on, jotta me pääsemme tavoitteeseen?

Toinen asia on se, että kun me mietimme näitä edustustopaikkoja, niin esimerkiksi Xi’anissa ei ole edustustoa, mutta Finnair lentää sinne, ja jos sieltä joku haluaisi Finnairin kyytiä käyttää, niin heidän pitää hakea tuhannen kilometrin päästä viisumi, Pekingistä. Ei ole ihmekään, että sieltä ei niin kovin paljon haluta sitten matkustaa Finnairilla. Eli millä tavalla te todella tutkitte niitä paikallisia tarpeita, jotta osaatte vastata siihen ongelmaan?

Jouko Jääskeläinen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Asia liittyy tietysti toiseenkin ministeriin, mutta kysyn tällä kertaa ulkomaankauppapuolelta. Ministeri on suhtautunut hyvin aktiivisesti yhteistyön kehittämiseen kaikilla tavoin, mutta haluaisin nyt varmistaa tämän Team Finlandin käyttöä. Miltä tämä teidän tontiltanne näyttää? Mehän tarvitsisimme tätä Team Finlandia nyt hyvin monikäyttöisesti, emme ainoastaan kauppaan, emme ainoastaan hallintoon, vaan myöskin kehitysyhteistyöhön, monenlaisiin. Onko teidän mielestänne siellä vielä semmoisia jäykkyyksiä? On jäänyt vähän semmoinen käsitys, että on jäykkyyksiä, jotka estävät tätä monikäyttöisyyttä. Onko teillä tähän reseptiä?

Toinen kysymys liittyy tähän — jatkaisin edustaja Sinnemäen kysymyksestä — että ruotsalaiset yritykset ovat hyvin vahvasti paikalla kehitysyhteistyön jälkeen, joskus sitä ennenkin ehkä, ovat hyvin aktiivisia maailmalla. Onko meillä nyt panoksia vahvistaa, innostaa yrityksiä aktiivisuuteen niissä maissa, joissa on uusia markkinoita selvästi olemassa? Positiivisella panoksella turvallista tuotantoa, hyvää yhteistyötä.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Niin hyvä kuin Team Finland -idea onkin, niin kyllä minun täytyy sanoa, että tuota konseptia pitää kovasti vielä kehittää. Siinä on mukana kyllä aika paljon hypeä vielä tuossa toiminnassa. Saan jatkuvasti yhteydenottoja yrityksiltä, jotka kertovat, että tuohon Team Finland -projektiin on vaikea päästä mukaan. Se on liian virkamiesvetoinen, liian sulkeutunut, ja se liian vähän ottaa huomioon tätä ympäröivää yhteiskuntaa ja sen mahdollisuuksia. Meillä on paljon pk-yrityksiä ja vähän isompiakin yrityksiä, jotka haluaisivat lähteä kehitys- ja vientihankkeisiin mukaan, mutta valitettavasti esimerkiksi tiedonsaanti siitä, mitä kaikkea se hankkeisiin mukaan lähteminen tarkoittaa, on hajallaan vielä meillä Suomessa. Tekes antaa kyllä neuvoja omasta näkökulmastaan ja niin edelleen, mutta meiltä puuttuu tämmöinen yhteinen yksi puhelin, niin sanottu, sillä idealla, että yritykset todella saisivat opastusta, neuvoa siinä vaiheessa, kun he päättävät lähteä mukaan ja ainakin haluaisivat tätä mahdollisuutta kokeilla. Ja kyllä minä toivon, että Team Finland avautuisi ympäröivälle yhteiskunnalle nyt paremmin ja näille yrityksille.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen ja Venäjän taloussuhteet ovat erittäin tärkeät, ja ihan henkilökohtaista kokemusta omaavana sanon, että talouskomissio on erittäin tärkeä näissä taloussuhteissa, ja nyt viimeksi talouskomission kokousta lykättiin. Minkälaisia suunnitelmia tässä suhteessa on, onko tarkoitus pitää talouskomission kokousta, ja työskentelevätkö nuo alatyöryhmät, joita tässä talouskomissiossa on?

Sitten kysyisin ministeri Toivakalta myöskin siitä, kun ministeri Rinne paheksui sitä, että tanskalainen yhtiö Danfoss sijoitti suomalaiseen Vacon-nimiseen yhtiöön, että on se kauheata, kun ulkomaalaiset sijoittavat Suomeen, mutta meillä on kuitenkin sitten nimenomaan Invest in Finland ja muita toimintoja, joilla pyritään hankkimaan Suomeen investointeja. Mikä on tämä valtion politiikka, haluammeko me ulkomaisia investointeja Suomeen vai emmekö me halua, ja olemmeko tässä suhteessa johdonmukaisia?

Ja kolmantena kysymyksenä vielä ministeri Toivakalle, ja ehkä hieman ministeri Haavistokin voi vastata: Kun pakotteista keskusteltiin, niin vaativatko vihreät Suomen hallituksen sisällä sitä, että näitä pakotteita pitäisi kiristää muihinkin energiayhtiöihin kuin kaasun tai öljyn, tai nimenomaan öljyn, osalta? Oliko muun muassa ydinvoima ja pakotteitten kohdistaminen siihen heidän listallaan, että Suomi olisi tällaista esittänyt? Se olisi tärkeätä nyt mielestäni julkisuudessa ja julkista keskustelua varten tietää.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Suomen työllisyyden kannalta yksi ongelma on ollut, että vienti ei ole vetänyt toivotulla tavalla. Meillä on kuitenkin osaamista, tutkimus- ja kehittämistyötä, ja sitä kautta meillä on syntynyt vahvoja teknologisia huipputuotteita, joita maailmalle viemällä me pystyisimme ottamaan tavallaan oman paikkamme myös viennin osalta. Käytännössä näitä tuotteita ovat esimerkiksi energia, lääkkeet ja niihin liittyvät laitetuotteet, mutta nyt ongelmana on ollut, että rahoitus näitten asioitten osalta on ollut vaikeata, niitten tuotteistaminen markkinoille on ollut vaikeata. Nyt kysyisin ulkomaankauppaministeriltä: olisiko mahdollisesti Team Finlandilla joku osuus, jota kautta voitaisiin lähteä viemään näitä suomalaisia huippuosaajia, huipputuotteita maailmalle ja sitä kautta myös tuettaisiin ehkä näitten rahoitusta, joka tällä hetkellä on hyvin vaikea ja monimutkainen?

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Toivakka täällä kertoikin tästä edustustojen edustusverkon karsimisesta. Suomessa on panostettu cleantechiin merkittävästi, ja cleantechin globaalit markkinat kasvavat jatkuvasti lähinnä regulaation ansiosta, ja cleantech on ylittänyt tällä hetkellä metsäteollisuuden viennin arvon. Kysyisin ministeri Toivakalta: kun tätä edustustojen määrää ja sijaintia tarkastellaan, niin mitkä ovat ne kriteerit, minkä pohjalta tämä karsintatyö tehdään?

Ja toisena kysymyksenä: Nyt Venäjä ei ole asettanut näitten EU:n pakotteitten jälkeen vielä vastapakotteita. Mikä tieto teillä on, onko niitä tulossa vielä tässä lämpimän kesän aikaan vai onko mahdollisesti niin, että niitä koetaan sitten tammikuun pakkasilla?

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Venäjän vastapakotteitten, jotka kohdistuvat finanssi-instituutioihin Venäjällä, seurauksena Venäjän-viennin rahoitus on vaikeutunut kaikkialla Euroopassa. Muun muassa Saksassa on suuri Hermes, jolla on valtavat resurssit, joilla se tukee saksalaisten yritysten vientiä Venäjälle. Suomella ihan vastaavaa ei oikein ole, ei kuitenkaan Finnvera pysty siinä mitassa kuin pitäisi. Mihin toimiin, tai aikooko hallitus... Tai ylipäänsä, sanotaan näin päin: onko hallitus riittävästi noteerannut tämän asiantilan, ja onko sillä sellaisia uusia vienninrahoitustuotteita, joilla suomalainen viejä voisi samalla kertaa varmistaa sen vientinsä rahoituksen venäläiselle ostajalle?

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka

Arvoisa puhemies! Kiitos näistä kysymyksistä, kiitos tästä keskustelusta. Tässä tuli useamman edustajan puheenvuorossa kysymyksiä liittyen Team Finlandin toimintaan.

Ihan ensimmäiseksi, edustaja Jääskeläinen, kyllä, Team Finland -toimintaan panostetaan. TEMin pääluokkaan tulee noin 10 miljoonaa ensi vuodelle, (Sirkka-Liisa Anttila: Mutta mitkä on tulokset?) ja tarkoituksena on sitä kautta sitten jakaa sitä koko toimintaa, koska nyt tehdään tiivistä yhteistyötä eri ministeriöiden ja viranomaisten kesken. Ministeri Haavisto varmaan kertoo paremmin, miten Team Finland -toimintaa tässä kehitysyhteistyössä tullaan kehittämään. Mutta tämä on hyvin tärkeä osa-alue, meillä on paljon mahdollisuuksia. Tässäkin me olemme esimerkiksi Ruotsia ja Tanskaa jäljessä.

Sitten ylipäätänsä Team Finland -toiminnasta. Muun muassa edustaja Paloniemi kysyi, miltä näyttää ja onko jäykkyyksiä. Nyt täytyy muistaa, että tämä on alkanut vuonna 2012 eli tällä kaudella. Sanotaan, että ulkomaanverkostot toimivat aika hyvin. Siellä on esimerkiksi lähetystöillä todella suurta halukkuutta olla mukana tässä toiminnassa. Siellä erittäin aktiivisesti halutaan auttaa suomalaisia yrityksiä luomaan kontakteja niillä paikallisilla markkinoilla ja ollaan koko ajan meihinkin yhteydessä, että lisää suomalaisia yrityksiä, missä ne ovat, ne suomalaiset yritykset.

Sen sijaan — mihin nyt tällä hetkellä erityisen paljon keskitytään — itse asiassa itse ulkomaankauppaministerinä tulen kiertämään kotimaassa. Eilen olin Tampereella Alihankinta-messuilla eli tapaamassa suomalaisia yrittäjiä ja kertomassa siitä, että tämä kynnys päästä palveluihin on nyt matala. Meillä on tämä viestintävaihe menossa, jotta se juuri tavoittaa ne yrittäjät, jotka ovat kiinnostuneita kansainvälistymisestä. Tässä minä toivon kaikilta apua. Nettisivut, team.finland.fi, kertovat siitä, mitä nämä palvelut tällä hetkellä ovat, miten rahoitusta löytyy ja minkälaisia kontakteja kaiken kaikkiaan on saatavilla. Mutta apua löytyy, sen voin luvata tällä hetkellä.

Sitten tässä oli kysymyksiä muun muassa Afrikasta. Edustaja Sinnemäki, kyllä, siis se on todella tärkeä alue. Sieltä ovat paljon olleet muun muassa lähettiläät yhteydessä, että meidän pitäisi siellä entistä aktiivisemmin olla, koska kasvua on ja erityisesti tietyissä vaiheissa kehittyvissä maissa kovasti tarvittaisiin suomalaista teknologiaa, cleantechiä ja muuta. Tämmöisestä esimerkkinä on muun muassa Algeria. Tänään itse tapaan Tansanian energia- ja kaivosministerin, ja tiedän muun muassa, että pääministeri ja monet meidän ministerit ovat lukuisia vienninedistämismatkoja tehneet jo tällä kaudella Afrikkaan. Tätä täytyy jatkaa, Suomen täytyy ehdottomasti näkyä siellä.

Sitten tässä oli puhetta jonkun verran pakotteista, muun muassa edustaja Sasi kysyi, ja sitten oli jokin muukin kysymys liittyen näihin ja vastapakotteisiin myöskin, Turuselta. Siis täysin mahdotonta arvioida vastapakotteita, ja sellaiseen spekulointiin ei meidän pidä täällä lähteä. EU:n perustarkoitus pakotelinjassa, joka on täysin välttämätön, on se, että päästään rauhan ja neuvottelujen tielle. Koska EU:lla ei ole muuta välinettä käyttää kuin talous, niin talouspakotteet ovat se tie, jolla Venäjää kohti näitä rauhan askelia yritetään rakentaa. (Sirkka-Liisa Anttila: Mutta jos se onkin väärä tie, niin mitäs sitten tehdään?)

Sitten tässä tuli kysymyksiä muun muassa edustaja Sasilta liittyen tähän talouskomissioon. Ei, tällä hetkellä ei ole näköpiirissä, että näitä tapaamisia järjestettäisiin, mutta toki odotamme, että tilanne rauhoittuu, että kaikilta osin korkeimman tason ministeritapaamiset Venäjän ja Suomen välillä pääsisivät jatkumaan. Mutta hyvin tärkeää on se, että virkamiestasolla yhteistyö hoituu, asiat hoituvat. Meillä on paljon käytännön asioita, joiden täytyy hoitua.

Samoin on tärkeää, että yritykset ja ihmiset pitävät yhteyttä, koska Venäjä on jatkossa meille tärkeä kauppakumppani, niin kuin on tälläkin hetkellä. 95 prosenttia meidän yrityksistä käy normaalisti kauppaa Venäjän kanssa. Suuri haaste on tämä rahoitus kaiken kaikkiaan tällä hetkellä, ja on selvää, että EU-pakotteena rahoitusmarkkinoiden rajoittaminen tulee aiheuttamaan hankaluuksia myös suomalaisille yrityksille. Se aiheuttaa sitä myöskin Euroopassa. Tämä on asia, josta tietysti ei valtiovarainministeriö eikä Suomen Pankki ole pystynyt täydellisiä arvioita tekemään, mitä nämä vaikutukset tulevat olemaan muun muassa tällä rahoitusmarkkinoiden rajaamisella. Mutta varmaan näistä pakotteista, kun arvioidaan niiden vaikutuksia, tämä tulee olemaan se merkittävin asia, jos tämä kriisi jatkuu ja kierre syvenee. Siis toki tätä tilannetta hallituksessa seurataan, ja täytyy katsoa, minkälaisia keinoja yritysten rahoituksen turvaamiseksi voidaan löytää.

Sitten tässä oli vielä liittyen... No, ehkä edustaja Haavisto voi osaan näistä kysymyksistä vastata liittyen siihen, (Puhemies koputtaa) miten tässä on osallistuttu tähän pakotteiden valmisteluun. Minä sanoisin, että tässä tuli pääosaan kysymyksistä vastaukset. Jos jäi vastaamatta, niin käytetään vielä yksi puheenvuoro.

Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Toivakka oikein mainitsi, että Suomen ulkomaankaupan volyymista vain 14 prosenttia syntyy pkt-alasta. Tämä on hirmuisen pieni osa verrattuna Ruotsiin tai ennen kaikkea Tanskaan. Yksinkertainen kysymys: miten nämä prosenttiluvut saadaan nostettua?

Toinen asia: Me tiedämme, että bilateraalikauppa ei ole tätä päivää. On WTO ja kaupan vapauttaminen — mutta tämän seurauksena on tullut myös osin rakenteellista lamaa ja työttömyyttä. Nyt kysyisinkin: onko mahdollista, että voidaan synnyttää tämmöisiä kahdenkeskisiä yhteistyösopimuksia esimerkiksi uusien teknologioiden viemiseen tai tällaiseen, onko tämä täysin pois suljettu?

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Näinä pakotteiden ja vastapakotteiden aikoina tulee katsoa myös pidemmälle eikä ainoastaan ajatella tätä päivää. Venäjän WTO-jäsenyys on suomalaisen yritystoiminnan kannalta myönteinen asia, mutta on edelleen olemassa esteitä niin kaupassa kuin liikkumisessa. Viisumikysymys on yksi sellainen asia, joka koskettaa tietysti hyvin monia ministeriöitä ja Euroopan unionia myös tältä osin. Kysyn kuitenkin teiltä, ministeri: kuinka koette käytännössä nyt sitten, kun nimenomaan kaupan ja liikkumisen esteiden kannalta toimitaan, viisumivapauden ja sen edistämisen tärkeyden tällä hetkellä? On arvioitu, että se moninkertaistaisi matkailutulojen määrän. Se edellyttää tietysti Venäjältä myös sitten toimivaa ja luotettavaa passijärjestelmää. Mutta mikä on tämän hetken tilanne, onko tämä asia jäissä, vai oletteko, ministeri Toivakka, tätä edistämässä?

Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On ollut hyvä nähdä, miten tässä haasteellisten aikojen osalta on nyt vahvistettu toimia ulkomaankaupassa ja viennissä eri tavoin. Tästä ulkoministeriön verkostosta olisin vielä halunnut kysyä: kun tässä oli puhetta siitä, että verkosto on kyllä ilmeisen kattava, mutta tarkoitus on juuri näiden vientiponnisteluiden ja -painotusten osalta lisätä toimenpiteitä, niin minkälaisia uusia toimintatapoja on ajateltu?

Sitten tästä kehittyvien maiden kaupallisten yhteistyösuhteiden lisäämisestä: Siitä on ollut myöskin mainintoja näissä budjettikirjan merkinnöissä. Mitä se käytännössä tarkoittaa, ja minkälaisia toimenpiteitä sinne ollaan tekemässä?

Johanna Ojala-Niemelä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kävin vastikään tutustumassa Tromssassa, jossa on tämä Suomi-talo. Siellä on tällä hetkellä 15 suomalaista yritystä paikalla, ja tavoitteena on saada sinne 50 yritystä. Siellä on nyt hyvä pöhinä käynnissä: tiedetään, mitä tarjouskilpailuja on auki, on alkukarsinnat järjestetty näille suomalaisille yrityksille, ja niille, jotka läpäisevät nämä karsinnat, järjestetään sitten jatkoneuvottelut.

Kyllä tämä Suomi-talon jatkuvuus on ihan avainkysymys, samoin kuin keskeistä on, miten yritykset linkitetään tälle alueelle. Arktisella alueella on lähdössä monia hankkeita liikkeelle, kaasu- ja öljyhankkeita, ja investointeja on lähdössä käyntiin, niin että paljon on mahdollisuuksia. Kuulisinkin mielelläni ministeriltä, miten hän näkee tämän tulevaisuuden.

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä tämä Team Finland -konsepti on hyvin kiinnostava, ja on tärkeää, että meillä on keinoja edistää pk-yritysten vientiä ja kansainvälistymistä. Kysyisin oikeastaan tarkemmin: onko tässä katsottu tulevaisuudenaloja siitä näkökulmasta, että tehtäisiin yhteistyötä myös korkeakoulumaailman kanssa? Esimerkiksi bioteknologia on meillä yksi ala, jolla on osaamista ja erityisesti potentiaalia.

Yksi esimerkki: Tänään eläinsuojeluryhmässä kuulimme, että Tampereen yliopiston eläinkokeiden vaihtoehtomenetelmät ovat erittäin kiinnostavia maailmalla. Yhdysvaltoja myöten ollaan kiinnostuneita näistä uusista ja taloudellisista menetelmistä. Mitä ajatuksia tämä ministerissä herättää?

Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ulkoasiainvaliokunta on useasti kritisoinut tätä edustustoverkkojen vähentämistä. Se onkin todella suuri ongelma, kun ajatellaan, että lähetystöt ovat kuitenkin sellaisia yksiköitä, joihin viejät ja yritykset ottavat yhteyttä. Varsinkin silloin, jos on vähän kehittynyt maa, lähetystön merkitys ja edustuston merkitys on erittäin suuri. Täällä vihjattiin jo siihen, että onko jotain uusia keinoja, miten hoidetaan nämä puutteet, jotka nyt ovat syntyneet verkon karsinnassa. Esimerkiksi Filippiinit on noin 100 miljoonan ihmisen maa, ja me menemme katkaisemaan sieltä edustuston — ei siinä ole kyllä mitään tolkkua. Mutta kysyn: onko mitään mahdollisuutta siihen, että lisättäisiin yhteistyötä esimerkiksi pohjoismaisten edustustojen kanssa? Voitaisiin (Puhemies koputtaa) sillä tavalla toimia, että esimerkiksi Ruotsin, Norjan, Tanskan kanssa voidaan toimia yhteistyössä eri maissa ja näin säästää kustannuksia.

Sanni Grahn-Laasonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minulle on kantautunut paljon hyvää palautetta nimenomaan tästä Team Finlandista. Erityisesti olen ollut ilahtunut siitä, että viime aikoina on huomioitu siinä toiminnassa myös pienemmät ja keskisuuret yritykset tuolta eri puolilta Suomea. Tämän toiminnan avulla on pystytty edistämään Suomen talou-dellisia ulkosuhteita ja sitten suomalaisten yritysten kansainvälistymistä.

Sitten yhtenä näkökulmana, mikä viime aikoina on hiukan vähentynyt keskustelussa, on tämä Suomen maakuva ja maabrändi ja sen edistäminen maailmalla. Tästä olisinkin halunnut kysyä: miten tämä työ etenee?

Sitten toisaalta molemmilta ministereiltä mielelläni kuulisin, miten kehitysyhteistyössä vielä tätä Team Finlandia voitaisiin paremmin hyödyntää, jotta meidän yritykset pääsisivät siihen toimintaan paremmin mukaan ja myös avaamaan markkinoita näissä kehittyvissä maissa.

Anne Louhelainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pohjoismaiset arvot yhdistävät myös pohjoismaisia päättäjiä, ja olittekin, arvoisa ministeri Toivakka, kuultavana eilen Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan kokouksessa. Saimme siellä vaikutelman, että olette aidosti kiinnostunut ja innostunut myös pohjoismaisesta yhteistyöstä. Se on hieno asia. Olette mukana tosiaan Team Finlandin kautta edistämässä suomalaista yrittäjyyttä ja vientiä. Mainitsitte myös, että Team Nordic on olemassa, mutta se ei ole toiminut erityisen vahvasti tai tehokkaasti. Arvoisa ministeri, työ ja työllisyys ovat avainsanoja matkalla talouden nousuun. Mainitsitte kuitenkin äsken puheessanne, että olemme lähinaapureistamme jäljessä viennin osalta. Miten arvioitte, millaista yhteistyötä Team Nordicin kautta voisi tehdä paremmin ja tehokkaammin Pohjoismaiden kesken, ja voisiko Suomen vienti tästä saada lisää voimaa?

Riitta Myller /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Toivakka, teille kuuluvat myös EU-asiat ministerinä. Tuolla jo aikaisemmin ulkoministerin kanssa keskusteltaessa puhuttiin pohjoisesta ulottuvuudesta ja Barents-yhteistyöstä, mutta pohjoisesta ulottuvuudesta ja Itämeri-yhteistyöstä, jotka leimallisesti kuuluvat Euroopan unionin lähialuepolitiikkaan, kysyisin teiltä: kun näissä ratkaistaan hyvin käytännöllisiä asioita, ympäristöasioita, logistiikkaan, liikenteeseen liittyviä asioita, miten me kykenemme viemään erityisesti tätä pohjoisen ulottuvuuden asiaa eteenpäin Euroopan tasolla, kun se ei niin paljon kiinnosta muita? Itämeri-asia kiinnostaa Pohjoismaita, Saksaa, Baltian maita enemmän, mutta on tärkeätä, että myös tämä pohjoisen ulottuvuuden asia menee Euroopan unionissa eteenpäin. Miten sen kanssa toimitaan, että sen tärkeys koko Euroopan unionin politiikassa ymmärretään?

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun viennin kokonaisaste todellakin sakkaa, niin olisi kiinnitettävä huomiota pk-yrittäjyyteen, jossa se kasvupotentiaali olisi suurinta ja joka myös suurimpana työllistäjänä Suomessa hyödyttäisi eniten, mikä se strategia teillä sitten lieneekään. Esimerkiksi Tanskassa, jossa muutenkin pk-yritysten vienti vetää hyvin, asian merkitys on ymmärretty ja on toimittu siten, että koko ulkoasiainhallinto on kytketty tiiviimmin ihan siihen paikalliseen elinkeinotoimintaan. Olisiko siinäkin meille jotakin evästä? Viittaan tässä nyt nimenomaan myöskin biotalouden viennin kasvun näkymiin. Raaka-aineita ja osaamista meillä sillä alalla olisi. Kuinka te näette biotalouden kasvun näkymät?

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka

Arvoisa puhemies! Jos aloitan tästä vapaakaupan edistämisestä. Tämä tuli jo aiemmin kysymyksissä esille, samoin tämä WTO-jäsenyys. Äsken en muistanut vastata tähän, liittyen Venäjään ja WTO:hon. Venäjähän liittyi vasta 2012, ja on selvä, että ne hyödyt tulevat aika hitaasti sitä kautta, mutta tosi tärkeää on, että Venäjä sitoutuu kaiken kaikkiaan tähän WTO-järjestelmään. Itse järjestelmähän on tällä hetkellä hieman hankaluuksissa, koska neuvottelut ovat nyt pysähdyksissä, oikeastaan eniten johtuen Intian kannoista. Mutta nyt on hyvin tärkeää, että jotenkin joustavasti löydetään ratkaisu, että WTO-neuvottelut etenevät ja sitä kautta kaikki maat pääsevät sitoutumaan, myös Venäjä, tähän kaikille tärkeään toimintaan mukaan.

Yhtä tärkeää on edistää eri puolilla maailmaa nyt näitä vapaakauppasopimuksia, joita EU:lla on siis useita tällä hetkellä vireillä. Kanada on aivan loppusuoralla. Yhdysvaltojen kanssa käydään neuvotteluja, kuusi kierrosta on käyty, tänä syksynä tulee olemaan vielä kahdet neuvottelut. Mitä pitemmälle mennään, kuten edustaja Komi tästä äsken kysyi, sitä enemmän tulee näitä haastavia kysymyksiä, joista muun muassa maata-lous on yksi asia. Mutta on hyvin tärkeää, että standardit muodostetaan tämmöisen eurooppalaisen ja länsimaisen periaatteen pohjalta. Ja sitä kautta, kun saataisiin nyt nämä EU:n ja Kanadan ja EU:n ja USA:n sopimukset eteenpäin, muodostettaisiin myös semmoinen laajempi arvomaailma näille tuleville sopimuksille. Mutta hyvin tärkeää on se, että pidetään huoli ruokaturvallisuudesta, työturvallisuudesta, ympäristöstä, eli näiden tasosta ei voida tinkiä näissä neuvotteluissa.

Sitten edustaja Rossi kysyi näistä viisumiasioista. Kuten tuossa jo aiemmin oli puhe, viisumineuvottelut on siis jäädytetty tällä hetkellä, ja minusta näin pitää ollakin, meidän täytyy odottaa, että tämä kriisi rauhoittuu, mutta viisumien antohan jatkuu aivan normaalisti. Tulen itse muun muassa ensi viikolla vierailemaan tuolla Kouvolan toimistossa, missä viisumeja tällä hetkellä normaalisti toimitetaan, ja on hyvin tärkeää, että tämä sujuu sujuvasti, koska meillähän on paljon venäläisiä matkailijoita kriisistä huolimatta koko ajan, ja toivotaan, että heidän määränsä edelleen kasvaa.

Tromssa, Norja, arktinen osaaminen — erittäin tärkeitä asioita, hyvin tärkeä mahdollisuus koko Suomelle, ei vain pohjoiselle Suomelle. Tulen itse muun muassa Norjaan tekemään vienninedistämismatkan ihan lähikuukausina, ja toivon, että sinne lähtisi paljon tämän alan osaajia, yrityksiä, joilla olisi yhteistyömahdollisuuksia varmasti tämän arktisen osaamisen puitteissa.

Sitten, edustaja Salolainen, tästä edustustoverkosta: Kyllä, siis yhteistyötä tehdään pohjoismaisittain aina, kun se on tarkoituksenmukaista, ja tähän varmaan joudutaan menemään, kun me joudumme tätä edustustoverkkoa kuitenkin karsimaan. Itse näen tärkeänä myöskin sen, että vaikka tämä karsiminen on aina ikävää ja se ai-heuttaa ongelmia sillä alueella, meidän täytyy jollain tavalla pystyä sitä yhteistyötä siellä tiivistämään, koska meillä on yhtä lailla tarpeita siihen, että jossakin täytyy vahvistaa ja priorisoida, jotta esimerkiksi taloudellisten ja ulkosuhteiden osalta saavutetaan niitä tavoitteita, mitä meillä on.

Mutta kaiken kaikkiaan, kun tässä oli kysymyksiä siitä, miten edustustoissa tätä Team Finland -asiaa edistetään — ja tämä yhteistyö on hyvin hajanaista virkamiesten kesken — siellä tehdään todella paljon työtä tämän eteen aika pienillä resursseilla, ollaan lähellä yrityksiä ja Finpron kanssa muuan muassa erittäin hyvässä yhteistyössä koko ajan arvioidaan sitä, minkälaista suomalaista osaamista sillä alueella tarvittaisiin.

Pohjoismainen yhteistyö on hyvin tärkeää, ja jotenkin se korostuu vielä tämmöisen kriisin aikana. Minusta ainakin tuntuu yhteistyöministereitten kokouksessa, että kaikki suhtautuvat hyvin positiivisesti muun muassa tämmöisen pohjoismaisen brändin rakentamiseen. Meillä on paljon annettavaa paitsi Eurooppaan myös muualle maailmaan meidän hyvinvointiosaamisella, meidän monentyyppisellä hyvällä yhteistyöllä, voitaisiin profiloitua matkailussa ja luontoasioissa ja meille tärkeissä arvoissa ylipäätänsä. Team Nordic on yksi tapa tätä edistää — Suomi on aika pieni toimija jollakin markkina-alueella yksin, mutta kun tehdään pohjoismaisesti yhteistyötä myös vientiponnisteluissa, niin se voisi olla vaikuttavampaa.

Sitten tässä edustaja Myller kysyi tästä pohjoisesta ulottuvuudesta, Itämeri-yhteistyöstä, miten ylipäätänsä voitaisiin paremmin EU:ssa edistää näitä asioita. Tämä on minun mielestäni hyvä kysymys. Tietysti meillä on olemassa ne olemassa olevat välineet. Meillähän ennen Eurooppa-neuvoston kokouksia Pohjoismaista Ruotsin, Tanskan ja Suomen sekä Baltian maiden päämiehet kokoontuvat (Puhemies koputtaa). Meillä on näitä erilaisia tahoja, jotka kuitenkin pienissä ryhmissä keskustelevat näistä yhteisistä asioista. Mutta yhtä tärkeä on se viesti, mitä meiltä lähtee täältä Suomesta sitten suuren valiokunnan kautta ja toisaalta sitten Pohjoismaiden neuvoston kautta eteenpäin.

Jani Toivola /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille erinomaisesta puheenvuorosta. Täytyy tähän alkuun sanoa, kun ministeri tuossa kävi läpi tätä kautta, että Suomen kehityspoliittinen ohjelma on saanut paljon kiitosta, ja me selkeästi koko ajan nyt profiloidumme vahvemmin tiettyihin teemoihin, mikä on myös tärkeää. Vaikuttavuuden näkökulmasta tullaan lähemmäksi muita Pohjoismaita.

Ministeri nosti esiin seksuaali- ja lisääntymisterveys- ja -oikeuskysymykset, jotka ovat nyt vahvemmin myöskin Suomen agendalla, erityisesti oikeuskysymykset ovat haastettuina. On tärkeää, että ne näkyvät Post 2015 -prosessissa. Olisin kysynyt ministeriltä, kuinka tietoinen hän on siitä, että nyt näyttää siltä, että aika paljon myös Euroopassa nämä oikeuskysymykset ovat enemmän haastettuina kuin aikaisemmin. Tämä on tullut esille esimerkiksi European Parliamentary Forumin hallituksessa, mikä koostuu Euroopan alueen kansanedustajista, ja siellä moni ryhmä on tosi huolissaan oman maansa tilanteesta. Esimerkiksi Latviassa vastaavalla kehitys- ja väestöryhmällä kuin meillä Suomessa ei ole oikeastaan aikaa keskittyä kehittyviin maihin, koska he taistelevat oman maansa sisällä näistä samoista oikeuskysymyksistä. (Puhemies koputtaa) Olisin ehkä kysynyt: onko tämä ministerin agendalla, tai onko tässä mahdollista tehdä myöskin Eurooppa-puolella yhteistyötä?

Maria Lohela /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Perussuomalaiset esittelivät viime viikolla oman kehitysyhteistyörahoitusmallinsa, johon sisältyy tärkeinä pitämiämme kehitysyhteistyön painopistealueita, ja mainitsen niistä kaksi: naisten aseman parantamisen ja pääomapaon hillitsemisen kehitysmaista. Naisten aseman parantaminen on ollut ja on edelleen erittäin korkealla Suomen tavoitteissa, mistä iso kiitos, mutta millaisena te näette todellisen tilanteen tällä hetkellä? Tämä vähän kytkeytyy tuohon, mitä edustaja tuossa Toivolakin äsken sanoi, että onko kansainvälisillä kentillä näitten tasa-arvokysymysten merkitys todellakin tiedostettu vai onko niistä puhuminen enemmänkin vähän vastatuuleen huutamista. Toisaalta nämä samat kysymykset voidaan esittää veronkierron ja pääomapaon hillitsemisen osalta. Onko niissä edistysaskelia?

Katri Komi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kuten kehitysministeri totesikin, kehitysyhteistyömenot alenevat ensi vuonna niin, että ennusteitten mukaan ollaan 0,48 prosentissa bktl:stä, eli aika alas ollaan menty. Tietenkin siellä on tuo päästökauppatulojen käyttö, jolla pyritään nostamaan tätä osuutta, mutta silti aika kauas siitä 0,7 prosentin tavoitteesta, johon olemme sitoutuneet, tullaan jäämään.

Mutta oikeastaan kysyisin, jos ministeri Haavisto jotain osaa kommentoida, vähän tuosta Ebola-epidemiasta. USA:n presidentti nosti tiistaina esiin sen, että pitäisi maailmanlaajuisesti taistella tätä uhkaa vastaan, ja he taitavat sijoittaa 3 000 sotilasta Länsi-Afrikkaan hillitsemään tämän epidemian leviämistä eri tavoin: hoitokeskuksia, koulutusta ja niin edespäin. Tämän leviäminen länsimaihin näyttää suhteellisen epätodennäköiseltä, mutta oletteko millä tavalla kehitysavun kenttätyössä kohdanneet tätä tai joudutteko ottamaan tämän huomioon, ja mitä Suomi voisi tämän asian hyväksi mahdollisesti tehdä?

Eila Tiainen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomi tekee kehitysyhteistyötä ohjenuoranaan kestävä kehitys ja ihmisoikeudet, ja täällä on joissakin puheenvuoroissa puhuttu myös siitä, että meidän pitäisi saada yritykset kiinnostumaan investoinneista kehittyviin maihin ja kehittyviin talouksiin. Nyt kuitenkin meillä on yrityksissä, jotka toimivat kehitysmaissa, ollut tämmöinen vapaaehtoisuuteen perustuva yhteiskuntavastuu. Kun sitten aika usein on tullut esille väärinkäytöksiä, alipalkkausta, lapsityövoimaa ja esimerkiksi Neste Oilin palmuöljyasiat, niin millä tavalla nyt voitaisiin velvoittavammin suhtautua esimerkiksi yritysten tekemään yhteistyöhön kehittyvissä maissa, että myös näistä eettisistä kysymyksistä pidettäisiin huolta paremmin?

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vuosituhattavoitteet ovat monessa mielessä olleet iso menestystarina. Lapset käyvät yhä useammin koulua köyhimmissäkin kehitysmaissa, lapsikuolleisuus on vähentynyt, äitiyskuolleisuus on vähentynyt, ja nälkä ja köyhyys maailmassa ovat vähentyneet.

Vuosituhattavoitteisiin kuului myös tavoite maailmanlaajuisesta kumppanuudesta, jonka sisällä oli meidän vauraiden ja kehittyneiden maiden velvollisuus rahoittaa kehitystä 0,7 prosentilla bruttokansantuotteesta. Ensi vuosi on vuosi 2015, ja Suomi ei tule saavuttamaan tätä 0,7 prosentin bkt-osuutta, mikä on valitettavaa. Millä tavoin Suomi voisi kuitenkin tulevina vuosina päästä tuohon pitkään tavoiteltuun kansainväliseen tavoitteeseen? Ja tarkemmin: aiotaanko päästöhuutokauppatulot jatkossakin (Puhemies koputtaa) korvamerkitä kehitysyhteistyöhön?

Sauli Ahvenjärvi /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minäkin omasta puolestani kiinnitän huomiota tähän Suomen kehitysyhteistyömäärärahan bkt-osuuden matalaan tasoon. Me emme ole lähestymässä tuota 0,7:ää prosenttia, mikä on se YK:ssa sovittu taso, ja tässä kohtaa haluan toistaa sen ajatuksen, minkä olen täällä ennenkin esittänyt, että se, että me omaa julkista talouttamme tasapainotamme kehitysapua leikkaamalla, on sama kuin me lainaisimme rahaa maailman köyhimmiltä. Tällaista velkaa me emme todellakaan tarvitse lisää.

Kaikki sellaiset ideat, joissa tuetaan yksityisten lahjoitustoiminnan laajentamista tällä alueella, ovat tietysti tervetulleita, ja siinä mielessä nämä perussuomalaisten esittämät ideat ovat hyviä tämän julkisen rahoituksen lisäksi. Oikeastaan kysynkin ministeriltä: onko mietitty tällaisia mahdollisuuksia, esimerkiksi verohelpotuksin (Puhemies koputtaa) kannustaa yksityisiä lahjoittamaan kehitysyhteistyöhön, esimerkiksi kansalaisjärjestöjen kautta?

Jyrki Yrttiaho /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Asiani koskee osittain ulkomaankauppaa mutta myös kehitysyhteistyötä ja Suomen yhteistyötä Brics-maiden kanssa. Maailma on nyt kehittymässä kohti moninapaista maailmanjärjestystä, ja tämä Yhdysvaltain yksinapainen hegemonia on murtumassa. Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka ovat nousseet vahvoiksi haastajiksi ja tekevät merkittävää kehitysyhteistyötä ja suuria investointeja. Kehityshankkeiden rahoituksen monopoli, Yhdysvaltojen ja lännen monopoli, on siis murtumassa. Onko meidän kehitysyhteistyössämme otettu huomioon tämä vahvistuva kansainvälinen linja?

Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tässä on joitakin tietoja tullut siitä, että kehitysyhteistyötä suunniteltaisiin harjoitettavan yhteistyössä esimerkiksi Kiinan kanssa. Kiinahan investoi valtavia summia esimerkiksi Afrikkaan. Kysyisin: mitä näitten tietojen takana on, minkälaisia hankkeita ne voisivat olla, ja mikä voisi olla Suomen kontribuutio näissä?

Ilkka Kantola /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perinteinen Suomen Punaisen Ristin Nälkäpäivä-keräys käynnistyi tänään. Lipaskerääjät ovat kadulla ja tekevät tärkeää vapaaehtoistyötä tänään, huomenna ja lauantaina. Erilaisissa selvityksissä on käynyt ilmi, että suomalaisten valmius vapaaehtoisesti lahjoittaa rahaa tämäntyyppisiin keräyksiin riippuu paljon siitä, minkälainen kohde siellä on, mitä tiedotuksesta ihmisille on välittynyt, minkälainen hätä on käsissä. Jos on kyseessä luonnonkatastrofi, niin sellaiseen suomalaiset lahjoittavat aika helposti ja mielellään lähtevät liikkeelle, mutta jos näyttää olevan kysymys kriisistä, joka on osittain ihmisen aiheuttama, kuten sodista ja sen tyyppisistä konflikteista, niin lahjoittaminen on paljon niukempaa, ja tämä tietysti tuo paljon epävarmuutta sille puolelle, millä sitten suunnitelmallisesti rahoja kehitysyhteistyöhön jaetaan. Millä tavalla ministeri näkee tämän vapaaehtoisen lahjoittamisen, vapaaehtoistyön roolin osana kehitysyhteistyötä, ja minkälaisia kehittämistarpeita kansalaisjärjestöjen ja valtion virallisen kehitysyhteistyön välillä näette?

Anne-Mari Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen vahva kehitysyhteistyön kannattaja, mutta silti haluan muistuttaa, että kaupalla ja investoinneilla on kuitenkin kehitysyhteistyötä suurempi vaikutus kehitysmaiden talouskasvuun. En halua asettaa näitä vastakkain, vaan halusin nähdä ne toisiaan täydentävinä.

Täällä mainittiin jo mahdollisuudet Afrikassa suomalaisille yrityksille, ja haluan myös muistuttaa siitä valtavasta riskistä, joka erityisesti pk-yrityksillä on, kun he lähtevät uusille alueille. Meidän Finnfund on toiminut kaikkein köyhimmissä maissa jo vuosikausia, ja se toiminta on ollut hyvinkin vaikuttavaa, mutta silti meillä on vielä valtavasti tehtävää, jotta suomalaista osaamista saataisiin vietyä kehitysmaihin. Te, ministeri Haavisto, mainitsitte siinä omassa esittelypuheessanne tämän kehitysinnovaatio-ohjelman, ja olen saanut tutustua Tanskan valtion vastaavaan ohjelmaan, jota he harrastavat Vietnamissa erityisesti energiatehokkuuden lisäämiseksi. Voisitteko vielä avata, missä vaiheessa (Puhemies koputtaa) tämä ohjelma nyt on ja minkämoisia rahoja siinä on budjetissa?

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Oli hienoa viime kesänä lukea, kuinka kansainvälisillä sopimuksilla muun muassa näihin YK:n vuosituhattavoitteisiin on päästy. Puhtaan veden osalta on tullut loistavia tuloksia, mutta myöskin tämän äärimmäisen köyhyyden poistamisessa. Sen takia tietenkin se summa, jonka Suomen valtio täältä budjetista siihen kehitysyhteistyöhön myöskin satsaa, on merkittävä, ja toivoisin sen myöskin olevan lähempänä sitä 0,7:ää.

Kysymys oli vähän sama kuin tuossa edustaja Sinnemäellä: onko meillä sovittu, kuinka pitkään ne päästökauppatulot, jotka nyt ovat valitettavan alhaisella tasolla, jatkuvat tässä osana tätä kehitysyhteistyörahaa?

Sitten toinen kysymys: kun meillä on tämä ilmastonmuutokseen varautuminen ja sopimus Cancúnin jälkeen, että kerätään teollistuneista maista, mikä on sen tilanne noin kansainvälisesti?

Ritva Elomaa /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen kehitysyhteistyön tavoite, 0,7 prosenttia, on korkea, ja siihen ilmeisesti ei päästä ensi vuonna, se jää monta sataa miljoonaa vaille. Onko ministeri vielä sitä mieltä, että siihen silti pitää pyrkiä, ja mistä se raha sitten leikataan?

Perussuomalaiset tekivät oman ehdotuksensa kehitysyhteistyöhön, oman mallinsa, joka perustuu pitkälti vapaaehtoiseen apuun ja osittain myös valtionapuun. Mitä mieltä ministeri on, voitaisiinko tällä meidän perussuomalaisten mallilla päästä kuitenkin siihen 0,7 prosenttiin, niin että ihmiset tosiaan vapaaehtoisesti antaisivat sitä rahaa, jopa mieluummin?

Kehitysministeri Pekka Haavisto

Arvoisa puhemies! Kiitos hyvistä kysymyksistä. Aloitan tästä Toivolan seksuaali- ja lisääntymisterveysasiasta, siitä, onko Eurooppakin menossa taaksepäin. On varmaan sellaista henkeä, että sieltä vuoden 2000 keskusteluista ja monista globaaleista kokouksista ollaan asenneilmapiirissä näissä asioissa jopa Euroopassa joissain maissa menossa toiseen suuntaan, mutta sitten täytyy huomata, kuten olen usein sanonut, että esimerkiksi Vatikaanin kanta ehkäisyyn, mikä liittyy nyt sitten aidsin leviämiseen, hiv-riskeihin ja muuhun, on tullut sallivammaksi muun muassa näissä Afrikan maissa, joissa tämä on todella tarpeen. Eli muutosta tapahtuu eri suuntiin, ja meidän pitää tietysti rohkaista, että myöskin nimenomaan terveysnäkökulmasta näihin asioihin voidaan puuttua.

Sitten useammat kansanedustajat, viimeksi edustaja Elomaa ja edustaja Lohela, kysyivät mielipidettä, ajatusta perussuomalaisten mallista. Toivottavasti olen lukenut siitä nyt kaikki yksityiskohdat oikein. Ymmärrän, että noin 250 miljoonaa eli noin neljännes olisi budjetissa ja noin 750 tai 800 miljoonaa kerättäisiin vuosittain kansalaiskeräyksellä. Silloin päästäisiin tähän normaalitasoon, ja jos sitten vielä vähän enemmän kerättäisiin, niin päästäisiin siihen 0,7:ään. Pidän epärealistisena, että näin suurta summaa edes verohelpotusten kautta vuosittain pystyttäisiin keräämään. Minusta on vähän niin kuin valtion tehtävän ulkoistamista, jos me esimerkiksi YK-järjestöjen rahoituksen jättäisimme kansalaiskeräyksen varaan. Tiedän, että monet järjestöt suhtautuvat tähän sillä tavalla, että jos heidän sijastaan valtio alkaisi kerätä pottiinsa rahaa, niin siellä saattaisivat kirkon ulkomaan-avut ja punaiset ristit jäädä vähän vähemmälle. Jos tämä sen sijaan olisi lisänä, kuten edustaja Ahvenjärvi omassa esityksessään tavallaan sanoi — niin että tämä valtion taso pidetään miljardissa ja sitten tehdään verohelpotuksia tai muita kannustimia kohti 0,7:ää — se olisi minusta semmoinen malli, jota voidaan hyvin miettiä ja viedä eteenpäin.

Ylipäätään tämä määrärahataso, monet puhujat puuttuivat siihen: Tämän 0,48:n tai 0,5:n kanssa, mikä ensi vuonna riippuen talouskasvusta toteutuu, voidaan elää, mutta se on vielä kaukana 0,7:stä, ja siihen tarvitaan välttämättä minusta näitä päästöhuutokauppatulorahoja, jotka toivottavasti kasvavat ja toisivat tähän sen lisäelementin. Jos hiilitonnin hinta nousee, niin kehitysyhteistyö on siinä voittava, ja se on perusteltua siinä mielessä, että käytämme aika suuren osan näistä varoista tänä päivänä ympäristöhankkeisiin ja ilmastohankkeisiin kehitysyhteistyöotsikon alla, eli ympäristöapu, ilmastoapu siellä on kasvamassa.

Täällä kysyttiin myöskin veroista, veroparatiiseista, veronkierrosta. Muun muassa edustaja Tiainen ja muut mainitsivat sen, että yksi semmoinen pääomavuoto kehitysmaissa liittyy harmaaseen talouteen, veronkiertoon: kansainväliset yritykset eivät maksa verojaan. Tietysti on ensinnäkin tärkeää, että Suomi on tässä esimerkkinä. Olemme omistajaohjauksen puolella tekemässä nyt tällaista yritysten verojalanjälkikartoitusta. Se julkaistaan siellä ensi vuoden alussa, eli ainakin omistajaohjauksen valtioenemmistöiset yhtiöt näyttävät tässä mallia ja tietä. Ja on hirveän tärkeää, että autamme kehitysmaita kehittämään omia verojärjestelmiään. Me sanomme, että kyllä, me voimme olla apuna, mutta teidän täytyy myöskin itse näistä omista luonnonvaroistanne alkaa kerätä veroa. Sillä tavalla suomalainen yhteiskunta on rakennettu, ja sillä tavalla heidänkin yhteiskuntiaan pitää rakentaa. Eli nämä "verotarkastajat ilman rajoja", jotka ovat nyt ilmestyneet Lääkärit ilman rajoja -järjestön rinnalle, ovat tänä päivänä ihan yhtä tärkeä osa kehitysyhteistyötä kuin humanitäärinen apukin.

Edelleen näistä kysymyksistä:

Edustaja Salolainen kysyi, mikä voisi olla tämmöisen Suomen, Kiinan ja jonkin kehitysmaan yhteistyön luonne. Tosiaan, käynnilläni tänä kesänä Kiinassa — ymmärsin näin — ensimmäisenä maana maailmassa kiinalaiset esittivät Suomelle, että mitäs jos tehtäisiin jossakin Afrikan maassa kolmikantayhteistyötä. Tiedän, että Kiina siellä esimerkiksi tekee oppilaitoksia ja korkeakouluja, ja ajattelin heti, että mitäs jos me johonkin sellaisen korkeakoulun yhteyteen tulisimme sitten it-sektorilla, tieto-osaamisella, mahdollistaisimme nettiyhteyden opiskelijoille tai muuta. Tämä voisi on sentyyppinen yhteistyö, vain esimerkkinä, jossain semmoisessa maassa, jonka tunnemme ja jossa kiinalaiset ovat liikkeellä. Voisimme tällaisen pohjalta tehdä kolmikantaa ja samalla vähän nähdä, mikä on se heidän ajattelunsa näissä hankkeissa. Kiinalaiset tekevät muutakin kuin taloudellisia hankkeita tänä päivänä Afrikassa, ja minusta on hyvä niitä seurata ja niissä mahdollisuuksien mukaan olla edelleen mukana.

Ylipäätään tätä vapaaehtoistoiminnan roolia — ei vain tässä rahankeräyksessä — myöskin monet kysyivät, tai sitä, mikä merkitys tällä vapaaehtoisella sektorilla on, Nälkäpäivällä ja muulla. Sillä on erittäin suuri merkitys kansalaisten tiedon tason lisäämisessä kehitysyhteistyöstä. On paljon uskottavampaa, kun kehitysyhteistyöstä kertoo joku kansalainen, joka on itse ollut mukana ja nähnyt näitä hankkeita, kuin että siitä kertoo ulkoministeriön virkamies, vaikka uskon kyllä virkamiestenkin hyvään taitoon ja vilpittömyyteen tässä.

Mutta tämä kansalaisten tuki kehitysyhteistyölle on nyt ja tulevaisuudessa erittäin tärkeä. On hienoa huomata, että viimeisimmässäkin mielipidemittauksessa 80 prosenttia suomalaisista tukee kehitysyhteistyötä ja sen jatkuvuutta.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtion omistama Itella on suurissa taloudellisissa haasteissa: yt-neuvotteluja kerta toisensa jälkeen, väen ulossaneeraamisia sadoin ja jopa tuhansin henkilöin. Tässä kierteessä ollaan — ollaan paljolti siksi, että sen työn, mitä Itella ennen kaikkea viestinvälityksessä tekee, kysyntä kerta kaikkiaan vähenee.

Arvoisa puhemies! Tässä vähenevän kysynnän maastossa samaan aikaan tapahtuu erittäin merkittävä muutos siinä, että yksityisiä kermankuorijoita ilmestyy suuriin keskuksiin. Valtioneuvosto on jo antanut ainakin yhden toimiluvan, tai taitaa niitä olla jo useampiakin. Ja mitä pitemmälle nämä näitä lupia saavat, sitä haasteellisemmaksi käy Itellan tehtävän hoitaminen muussa Suomessa. Mikä on hallituksen toimintapolitiikka tässä? Näinkö se ovi avataan kermankuorijoille, ja näinkö Itella ja sen henkilöstö sysätään syrjään, ja näinkö syrjäalueiden postipalveluiden tarvitsijat joutuvat tavallaan maksamaan siitä, että kermankuorijat ilmestyvät kuvaan? Mikä on (Puhemies koputtaa) omistajaohjauksen linja?

Eero Lehti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Pekkarinen istuu sillä pallilla, jolla minä istuin aikaisemmin eli Itellan hallintoneuvostossa puheenjohtajana. Jo silloin totesin, että haja-asutusalueilla postin määrä vähenee, samoin lehtien jakelu vähenee. Olisiko syytä todella pohtia haja-asutusalueilla jakeluvaiheen yksityistämistä siten, että yrittäjä voisi hoitaa monia muitakin tehtäviä silloin, kun jakaa postia? Koulukuljetusten ja erilaisten kotipalveluiden toteuttaminen samassa yhteydessä olisi mahdollista, jos tämä vaihe yksityistettäisiin. Haja-asutusalueet ovat luku sinänsä, kaupungit ovat luku sinänsä — siellä volyymit saattavat riittääkin, mutta nimenomaan haja-asutusalueilla akuutti ongelma on jo sylissä.

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Valtionyhtiöiden kanssa on toistuvasti ongelmia sekä palkkioiden kanssa — joihin saatiin jo pikkuisen jossain kohtaa korjausta — että näitten työntekijöiden irtisanomisten ja sopimusten kanssa. Ministeri on ottanut tiukasti kantaa, kiitos siitä, Finnairin sopimusshoppailuun elikkä ulkomaisen lentokonehenkilöstön käyttöön. Mikä tilanne on tällä hetkellä, ja onko mahdollista, että me saisimme tähän hyvään strategiaan, mikä valtion omistaja-ohjauksesta on tehty, myös nämä pykälät mukaan, sinne kirjattua, että tällaista ei tulisi enää tapahtumaan? Muistan myöskin sen liikennepuolelta, missä ostoja tehtiin Espanjasta siitä syystä, että työehtosopimukset ovat toisenlaiset.

Satu Haapanen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä asia liittyy monenkin ministeriön alaan, mutta kysyn nytten ministeri Haavistolta Talvivaarasta. Sillä rintamalla on ollut pelottavankin hiljaista jonkin aikaa. Olemme säästyneet nyt syyssateilta, mutta oululaisena olen huolissani siitä — monet meistä ovat huolissaan siitä — ovatko Oulujärvi, tuo Kainuun kalaisa meri, ja Oulujoki jollakin tavalla uhattuina, jos sateet yltyvät ja Talvivaara entisistä vesivaroistakin vielä täyttyy ennestään. Eli voimmeko me Oulujoen varrella asuvat nukkua rauhassa ja olla varmoja siitä, että purkuputkea ei sinne rakenneta ja Talvivaaran ympäristö säilyy pahemmilta kastastrofeilta?

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minäkin olen huolissani haja-asutusalueen postipalveluitten tilanteesta. Nyt pitäisi ministeriön tai ministeriöiden yhdessä selvittää eri vaihtoehtoja, joilla näitä palveluita voitaisiin turvata. Edustaja Lehden esimerkki on yksi tapa ennakkoluulottomasti katsoa, mitenkä voitaisiin postinjako ja postipalvelut turvata.

Kysyisin ministeriltä: onko tässä postipalvelulaissa jotain korjaamisen varaa? Muistan, että kun ministeri Lindénin aikana tätä laadittiin ja tehtiin, niin siinä jäi Itellan näkökulmasta auki tämä korvauskysymys. Raideliikenteen puolellahan on tämän niin sanotun vähäliikenteisen raideliikenteen osalta tietty korvausjärjestelmä, mutta täällä postipalveluitten osalta ei ole sellaista, millä voitaisiin vähän subventoida sitä toimintaa — yhtenä vaihtoehtona, jolla nämä palvelut turvattaisiin. Mutta nyt olisi kuitenkin toiminnan aika. Pitäisi tämä ongelma tiedostaa ja löytyä nopeasti ratkaisuja.

Johanna Ojala-Niemelä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Otan myös tämän Finnairin esille. Lentoliikenne on Lapin matkailun kasvun ja kansainvälistymisen perusedellytys, ja monet majoitus-, ravitsemus- ja ohjelmapalveluyritykset ovat riippuvaisia saavutettavuudesta. Tällä hetkellä lentoyhteydet eivät palvele riittävän hyvin matkailuelinkeinoa. Kotimaiselta Finnairilta odotetaan kyllä luonnollisesti parempaa tarpeiden huomioonottamista. Eikö tässä olisi syytä käyttää omistajan ääntä, jotta hinnat ja aikataulut saadaan alueita palveleviksi?

Kehitysministeri Pekka Haavisto

Arvoisa puhemies! Kiitos ensinnäkin edustajille kysymyksistä. Tuolla aikaisemmassa jaksossa edustaja Mustajärvi kysyi ehkä ylipäätään tästä omistajastrategiasta valtiolla, myydäänkö vain, onko vain irtisanomisia ja näin poispäin. Voin kyllä sanoa, että omistajaohjauksessa olen itse ottanut sen strategian, että koetetaan palvella isänmaan etua, työllisyyttä Suomessa ja tukea näitä meidän yrityksiä — olimmepa vähemmistöomistajia tai enemmistöomistajia tai kokonaan omistajia — työllistämisessä ja siinä, että toiminta säilyisi Suomessa.

Tätä on kyllä systemaattisesti yritysten kohdalla pyritty noudattamaan, ja tietysti, kun kysymyksessä ovat osittain pörssiyhtiöt, en voi mennä yksityiskohtiin, mutta olemme käyttäneet omistajan ääntä sillä tavalla kuin sitä voi käyttää näissä tilanteissa. Otan yhden esimerkin, Outokummun: lisäinvestoinnit Outokumpuun ja Outokummun toiminnan vahvistaminen ja jatkaminen näyttävät yhdeltä sellaiselta investoinnilta, joka oli järkevää tehdä. Se oli kallis, mutta se tuotti toivotun tuloksen.

Sitten täällä tuli Itellan postinjakeluun liittyviä kysymyksiä moneltakin ja aika hyvä tilannekuvaus myös. Kaikilla on varmaan sama näkemys, että vähenevän postiliikenteen maailmassa eletään. Internet on vienyt näitä laskukirjeitä ja liikekirjeitä ja muita pois, on vähemmän jaettavaa, ja sen takia Itella on joutunut rationalisoimaan. Tässä on pyritty noudattamaan hyvää työnantajapolitiikkaa, niin että on ollut käytössä tämmöinen Uusi polku -ohjelma, työntekijöille on etsitty korvaavia töitä, autettu heitä kouluttautumaan ja sijoittumaan uudestaan niin hyvin kuin tämmöinen suuri työnantaja voi, ja ymmärtääkseni siinä on oltu ainakin osittain sitten menestyksellisiä.

Pitäisikö sitten postipalvelulakia kaiken kaikkiaan muuttaa ja miten haja-asutusalueiden postipalvelut parhaiten järjestetään, se on iso kysymys. Nythän on ajateltu niin, että posti voisi tuoda erilaisia palveluja siihen postinkannon sivuun ja Itellan työntekijä tuoda sitten vaikka lääkkeitä tai kauppapalveluja tai muuta. Kysymys on silloin usein tästä, hidastuuko sitten se varsinainen postinjakelu liikaa. (Mauri Pekkarinen: Kermankuorintaa!) — Kyllä, edustaja Pekkarinen. — Näistä sanomalehtien varhaisjakeluun liittyvistä yritystoiminnoista: Tässä on semmoinen oma historia. Tiedätte sen hyvin, että posti ajatteli, että ikään kuin sulattamalla näitä yhtiöitä postiin tultaisiinkin semmoiseen aamujakeluun, kertajakelulla voitaisiin jakaa aamun sanomalehdet ja aamun posti, mutta siinä tuli monenlaisia vaikeuksia: Siellä kuusen kannon alla sitten kastuivat kirjeet, ja kirjeitä piti panna sanomalehden väliin, ja siihen meni aikaa. Silloin kaikki olivat vihaisia, lehti ei tullut ajoissa, ja posti oli märkää ja näin poispäin. Ja sitten nämä toiminnot nykyään kaupunkiseuduilla ovat usein erotettuja niin, että posti jaetaan erikseen ja varhaiskanto on erikseen.

Mikä on tässä oikea linja? En mielelläni luopuisi siitä, että kaikkiin talouksiin posti joka päivä Suomessa tulee. Tiedän, että on paineita tällaiseen Tanskan malliin, että posti jaetaan vain kolme kertaa viikossa tai muuta, mutta siitä kärsivät kyllä asiakkaat ja siitä kärsivät aikakauslehdet, jotka kuitenkin nyt voivat valita itse ilmestymispäivänsä. Voisiko sitten korvata näitä postin peruspalvelutoimintoja? Toistaiseksi valtio-omistaja on lähtenyt siitä, että Itellaa pyritään kehittämään kannattavana yhtiönä niin, että sen kannattavuuden puitteissa voidaan myös näitä peruspalveluja hoitaa. Tietenkin, jos kannattavuus ei sitten toimi, varmasti valtion kukkarolla ollaan, mutta tässä yleistaloustilanteessa sekin ratkaisu on aika vaikea, että posti olisi kovin subventoitu laitos. Toistaiseksi on pyritty liiketoiminnalla kattamaan nämä kulut.

Sitten muutama muu kysymys:

Edustaja Haapanen kysyi Talvivaarasta. Talvivaarahan on sellainen, että aina, kun ministeri avaa suunsa, pörssikurssi heilahtaa johonkin suuntaan. Pörssiyhtiöiden kanssa pitää noudattaa varovaisuutta. Omistajaohjauksen linja, niin kuin tiedätte, on ollut se, että olemme uskoneet Talvivaaraan, olemme siihen sijoittaneet. Olemme siihen sijoittaneet silloinkin, kun muut eivät ole siihen uskoneet ja sijoittaneet. Mutta näiden ympäristölupien, ympäristöriskien osalta tietysti ympäristöviranomainen on se valvova viranomainen. Olen varma siitä, että kaikkia määräyksiä tullaan noudattamaan, ja Oulujärven seudun asukkaiden ei varmasti tarvitse olla huolissaan siitä, etteivätkö ympäristöviranomaiset tätä ympäristömääräysten toteutumista sitten kaikin tavoin seuraisi.

Arvoisa puhemies! Ehkä kaiken kaikkiaan voi sanoa, että omassa ministeriroolissani tämä omistajaohjauksen puite on ollut aika työläs. Finnairin työsopimusasiat nousivat täällä esiin. Minulla on se käsitys, että nyt ollaan valoisammalla tiellä, kun neuvottelut uudestaan matkustamohenkilökunnan ja Finnairin välillä ovat auenneet. Taas kerran omistaja on käyttänyt sitä omistajan valtaa, mitä on voinut, ei määräillyt yhtiön johdon yli mutta käyttänyt sitä omistajavaltaa, mitä voi, siinä, että on rohkaissut osapuolia pöytään ja osapuolia tekemään sovintoa. Toivottavasti tämä toteutuu.

Arvoisa puhemies! Kun tämä on todennäköisesti viimeinen puheenvuoroni ministerinä tältä erää tässä salissa, haluan kiittää eduskuntaa erittäin hyvästä yhteistyöstä ja teitä, arvoisa puhemies, erityisesti. Kiitoksia!

Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo

Arvoisa herra puhemies! Luonnonvarat ovat Suomelle huikea mahdollisuus, ja Stubbin hallituksessa onkin linjattu, että biotalous on yksi kolmesta keihäänkärjestämme, joilla haetaan tulevaisuuden kasvua ja menestystä. Biotaloushan perustuu suomalaisiin kestävästi käytettyihin luonnonvaroihin. Perinteisten metsätaloustuotteiden ja elintarvikkeiden lisäksi meillä nousee jatkuvasti esiin uusia innovaatioita, jotka osaltaan nostavat biotalouden merkitystä ja mahdollisuuksia. Minusta on perusteltua sanoa, että oikeastaan koko maa- ja metsätalousministeriön budjetti ja talousarvio on valjastettu biotalouden edistämiseen. Suomalainen ruoka ja uusiutuvat luonnonvarat tarjoavat kestävää hyvinvointia. Metsissämme kasvaa valtava biomassa, meillä on puhdasta vettä ja ilmaa sekä maatalousmaata. Kun näiden puhtaiden raaka-aineiden jalostaminen yhdistetään nykyteknologiaan, ovat mahdollisuudet valtavat.

Talousarvio on myös valjastettu osaltaan valtiontalouden tervehdyttämiseen. Maa- ja metsätalousministeriön pääluokkaan ehdotetaan määrärahoja vuodelle 2015 yhteensä 2 649 miljoonaa euroa, ja vähennystä vuoteen 2014 syntyy noin 10 miljoonaa euroa, suoraa vähennystä. Yhteensä olemme säästäneet tällä hallituskaudella 210 miljoonaa, ja maa- ja metsätalousministeriö lienee puolustusministeriön jälkeen seuraava, siis suhteellisissa säästöissä eniten säästänyt puolustusministeriön jälkeen.

Hyvät edustajat, tällä talousarviolla voimme vahvistaa maaseudun elinvoimaisuutta, edistää maatalouden rakenne- ja tuottavuuskehitystä sekä luoda edellytyksiä Suomen biotaloudelle. Keskeisenä välineenä tässä on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma, joka pääsee kunnolla vauhtiin ensi vuoden alusta ja on voimassa vuoteen 2020 asti. Ohjelma tukee maatalouden harjoittamista taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Lisäksi se monipuolistaa maaseudun elinkeinoja ja sillä pyritään parantamaan työllisyyttä kehittämällä maaseudun yritysten kilpailukykyä, kannustamaan uuteen yrittäjyyteen ja yritysten verkostoitumiseen.

Maaseudun kehittämisohjelmien ympäristötoimenpiteillä on systemaattisesti vaikutettu maatalouden ravinnekuormaa vähentävästi. Vuodesta 95 toteutettu ympäristövaikutusten seuranta ja tutkimus osoittaa, että maatalouden ravinnekuormitus on kääntynyt selkeään laskuun. Kokonaisfosforikuormitus on laskenut tasaisesti siitä asti, kun ympäristötukea alettiin myöntää vuonna 95. Myös typpikuormitus on kääntynyt laskuun. Luonnonprosessit kuitenkin ovat niin hitaita, että tulokset toimista näkyvät usein pitkällä viiveellä, ja tämä on valitettavaa esimerkiksi Itämeren osalta, jonka tila oli viime kesänä katastrofaalinen. Mutta pitää ymmärtää se, että erityisesti viime kesänä näkyivät kymmenien vuosien aikana Itämeren pohjaan kerrostuneet ravinteet, eivät niinkään tämän päivän, vaikka niilläkin oma vaikutuksensa on.

Ensi vuonna uudistuvat myös sekä maatalouden EU-tukijärjestelmä että osa kansallisten tu-kien järjestelmää, ja tätä neuvottelua ja työtä teemme sekä EU-tasolla että kansallisella tasolla.

Muutama sana biotaloudesta: Ensi vuoden alussa toimintansa aloittaa Luonnonvarakeskus, joka muodostetaan yhdistämällä MTT, RKTL ja Metla. Luonnonvarakeskuksen tavoitteena on vastata murroksessa olevan biotalouden haasteisiin ja vahvistaa sektoritutkimusta selviytymään näistä rahastorahojen ja rakennemuutoksen haasteista. Tavoitteen toteuttamiseksi pyritään luomaan poikkitieteellinen, kilpailukykyinen sekä tehokas kansainvälinen tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio eli biotalouden kehittämisen nyrkki Suomeen. Suomella on jo hyvä etunoja biotaloudessa, varsinkin globaaleilla markkinoilla menestyvien suurten suomalaisten yritysten kautta. Myös suuret suomalaiset metsäteollisuusyritykset ovat ottaneet biotalouden vakavasti ja vahvasti mukaan strategioihinsa ja liiketoimintaansa.

Arvoisa puhemies! Kestävän metsätalouden Kemera-tukijärjestelmä on vuodelta 96, ja se on tarkoitus korvata uudella järjestelmällä. Hallitus antoi maanantaina eduskunnalle esityksen asiasta. Kestävän metsätalouden määräaikainen rahoitustuki tulee voimaan sen jälkeen, kun Euroopan komissio on sen hyväksynyt, ja aikaisintaan 1.7.2015. Laki on voimassa vuoden 2020 loppuun asti. Uusi tukijärjestelmä vastaa pääosin nykyistä. Tukea myönnetään taimikon varhaishoitoon, nuoren metsän hoitoon, terveyslannoitukseen, juurikäävän torjuntaan, suometsän hoitoon, metsäteiden tekemiseen, rakentamiseen, metsäluonnon hoitoon ja ympäristötukisopimuksiin. Tavoitteena on entistä yksinkertaisempi, selkeämpi ja toimivampi järjestelmä.

Olemme myöskin päätyneet siihen, että pienpuun energiatuki, jota on pyritty yhdessä komission kanssa jo pitkään saamaan käyttöön, tullaan yhdistämään Kemeraan. Tämä on budjettilakina esitetty, ja tulemme myöskin hakemaan tälle sitten pikaisesti notifiointia Euroopan unionin komissiolta. Toivottavasti tässä päästäisiin eteenpäin ja tämä välitila (Puhemies koputtaa) saataisiin katkeamaan.

Arvoisat kansanedustajat, vielä lyhyesti Venäjän elintarvikkeiden tuontikiellosta: Tämä on ollut vakava paikka suomalaiselle ruokaketjulle, koko maataloustuotannolle. Hallitus ja ministeriö ryhtyi välittömiin toimenpiteisiin näiden tuontikieltojen voimaan astuttua, ja ensimmäisinä toimenpiteinä lisätalousarviossa maatalouden tukiin myönnettiin 20 miljoonan euron raha sekä 1,3 miljoonaa euroa Suomen elintarvikeviennin edistämiseen. Parhaillaan teemme töitä tämän 20 miljoonan euron potin jakamiseksi mahdollisimman oikeudenmukaisella tavalla (Puhemies koputtaa) ja niin, että se kohdistuu erityisesti sitä eniten tarvitseviin.

Hyvät kansanedustajat, paljon olisi ollut jo tässä vaiheessa sanottavaa, mutta kun aika on loppu ja on varmasti teillä paljon kysymyksiä, niin pyrin tuomaan näitä jäljelle jääviä tärkeitä asioita debatin myötä esille.

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Maaseutu on pullollaan mahdollisuuksia, niin kuin ministeri mainitsi, se on aivan totta. Ne pitää käyttää hyväksi, meillä ei ole varaa jättää niitä käyttämättä: se vaikuttaa meidän työllisyyteen, talouteen, vaihtotaseeseen ja niin edelleen.

Sanotte, arvon ministeri, että tällä budjetilla pystymme vahvistamaan maaseudun mahdollisuuksien hyväksikäyttöä. Emme muuten pysty. Leikkaatte, hallitus leikkaa, niin maatalouden alalta kuin muiltakin sektoreilta, jotka koskevat maaseudulla asuvia ja yrittäviä tahoja ja yrityksiä ja henkilöitä. Ei se silloin kokonaisuudessaan mahdollista sen hyväksikäyttöä, se on valitettava tosiasia. Onneksi, ministeri Orpo, te sanoitte nyt sen, mitä keskusta on sanonut jatkuvasti: tällä vaalikaudella on leikattu merkittävästi maata-lousalalta. Nyt te sanoitte sen, kiitos siitä, tähän mennessä on kiistetty se ja sanottu, että keskusta ei ymmärrä, mistä on kysymys.

Mutta nyt sitten, puhemies, on tullut ero viimekertaisten budjettien osalta tämänkertaiseen budjettiin. Nyt täällä todetaan, että budjetin määrärahoilla turvataan kotimaisen ruuan tuotanto. Aikaisemmin on ollut kirjaus, että maatalouden kannattavuus turvataan ja kilpailukykyä edistetään. Mistäs tämä muutos on tullut, ja kertooko se nyt siitä, että kannattavuus on heitetty tavoitteiden osalta romukoppaan, että siitä ei enää pidetäkään huolta? Se on kuitenkin perusedellytys sille, että biotaloutta, maataloutta, metsätaloutta voidaan kannattavalla tavalla harjoittaa.

Lauri Heikkilä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus on heikentänyt luopumistukien ehtoja viime vuosina järjestelmällisesti, kelpoisuusrajoja luopumistukeen ja investointitukeen on nostettu. Tavoitteena on tietysti tilakokojen kasvattaminen, missä sinänsä, silloin kun se vapaaehtoisesti tapahtuu, ei ole mitään huonoa. Mutta kun pyritään kasvattamaan tilakokoja, niin eikö pitäisi lisätä mahdollisuuksia luopumistukeen kohtuullisilla ehdoilla, ettei köyhempien maaomaisuutta suorastaan riistettäisi tai sosialisoitaisi näillä huonoilla ehdoilla ja ettei pienemmillä tiloilla myöskään viljelijöiden eläkkeitä jätetä turhaan kohtuuttoman pieniksi? Tähän pitäisi saada pikaisesti muutosta. Ja nythän tämä luopumistuki on suunniteltu loppuvaksi vuoteen 2018. Entä sen jälkeen?

Janne Sankelo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomalainen maa- ja metsätalous on todellakin täynnä mahdollisuuksia. Ministeri jo tuossa totesi, että Ukrainan kriisi heijastuu myös suomalaiseen maatalouteen, ja on kyllä todettava, että maa- ja metsätalousministeriö on tässä asiassa reagoinut kyllä kiitettävällä tarmolla ja nopeudella — siitä todella parhaat kiitokset. Nämä prosessit laitettiin käyntiin aika vauhdikkaasti, ja tämä 20 miljoonan euron lisäbudjettiraha on todellakin nyt kohdennettava oikein. EU:n budjetistahan on nyt myönnetty jo rahoitusta noille hedelmäviljelijöille, ja Suomi saa rahoitusta varmaankin sitten tämän kriisirahaston kautta.

Suomessa nämä vastapakotteet kohdentuvat yrityksistä erityisesti Valioon. Venäjä raotti hieman mahdollisuutta näitten laktoosittomien tuotteiden osalta, niitten viennin pitäisi olla mahdollista, mutta nyt on ilmennyt taas ongelmia. Kysyisinkin ministeriltä: mikä on tämänhetkinen tilanne asiassa?

Tytti Tuppurainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viljelijätukien alenema on valitettava asia, se on aivan selvä, mutta iso kuva on pidettävä mielessä, ja kyllä se niin on, että yhä suurempi osa viljelijätulosta on saatava markkinoilta. Me tarvitsemme enemmän kotimaisen ruuan kysyntää, menekin edistämistä täällä Suomessa — "suosi suomalaista" — mutta me tarvitsemme suomalaiselle puhtaalle ruualle myös uusia markkinoita, määrätietoista viennin edistämistä. Ministeri Orpo, onko budjetissa riittävät resurssit viennin edistämiseen? Onko meidän koko ketjumme kunnossa ja terässä sen suhteen, että me aivan aidosti voimme hankkia uusia vientimarkkinoita? Onko koko ketju pellolta brändiin siinä terässä, että suomalainen puhdas ruoka löytää uusia kuluttajia maailmalta?

Jari Myllykoski /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Mielenkiintoisia näkemyksiä ollaan kuultu siitä, että me kotimaisuuskampanjoilla voisimme turvata kotimaisten elintarvikkeiden kilpailukyvyn. Se on uni, harhakuva, jota ei kannata kovasti mainostaa. Me emme pärjää bulkkituotteille, joita tuotetaan Venäjä-pakotteiden vastatoimien vuoksi. Meidän tomaattia ei pystytä myymään eurolla niin, että se olisi kannattavaa toimintaa.

On oikein, että ministeri on reagoinut nopeasti, siitä kiitos. Mutta me tarvitsemme nyt muita toimenpiteitä, 20 miljoonaa on erittäin alimitoitettu. Jos ajatellaan niitä nuoria maidontuottajaperheitä, jotka ovat juuri investoineet, laskelmat on tehty tietyllä maidon hinnalla, niin mitä nyt tapahtuu? Hinnat tulevat laskemaan. Mitä toimia hallitus aikoo ryhtyä tekemään, että tämä nuorten viljelijöiden asema turvataan tässä kaaoksessa?

Mats Nylund /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On pakko myöntää, että tämä talousarvioesitys on varsin haasteellinen maataloudelle. Se on sanottava suoraan, että luultavasti viljelijöitten tulotaso laskee myös ensi vuonna. Osasyy tähän on budjetin ulkopuolella täysin eli Venäjän tuontikielto, ja minä, aivan kuten edustajakollegani Sankelo, haluan kiittää ministeriä nopeista toimenpiteistä: kaikki asiat ja kaikki työkalut käyttöön heti.

Mutta asia, joka huolestuttaa viljelijöitä kentällä, on eläinsuojelulain uudistus. Tulee huhuja, että se voisi merkittävästi nostaa kuluja, voi nostaa vaatimuksia, ja tässä tilanteessa se on täysin mahdotonta. Mitä ministeri sanoo siihen? — Kiitos.

Johanna  Karimäki  /vihr:

Arvoisa puhemies! Oli hyvä kuulla ministeriltä maaseudun kehittämisohjelmasta, sillä maaseudulla on mahdollisuuksia ja on huolehdittava monipuolisesta yrittäjyydestä, biotaloudesta, ravinteiden kierrätyksestä. Nämä ovat tärkeitä asioita kotimaiselle ruuantuotannolle mutta myös ympäristönsuojelun kannalta.

Teillä, ministeri, on paljon tärkeitä asioita omalla toimialallanne, vieläpä kaksi suurta, keskeistä lakimuutosta, jotka olisi hyvä saada tällä kaudella valmiiksi:

Eläinsuojelulaki, johon myös edustaja Nylund viittasi: Meillä nyt voimassa oleva eläinsuojelulakihan on vanhentunut eikä huomioi eläinten lajityypillisiä tarpeita riittävästi. Olisi tärkeää saada päivitettyä laki.

Toinen laki, josta haluaisin kysyä, on kalastuslaki. On valtava tarve lisätä äärimmäisen uhanalaisten vaelluskalojen suojelua. (Kari Rajamäki: Nykyinenkin laki sallii sen!) Mikä on kalastuslain valmisteluvaihe tällä hetkellä?

Lasse Hautala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on laajasti luvannut kehittää biotaloutta, mutta kuitenkin on käynyt niin, että lainsäädäntö, budjetti ja byrokratiaesteet ovat olleet tässä suurimpia jarruja ja on kuljettu kohti hiilenmustaa yhteiskuntaa. Nyt kun tunnin päästä hallituksessa takaovi käy, vihreät poistuvat, niin annatteko te, ministeri Orpo, eduskunnalle luvan nyt tehdä konkreettisia ehdotuksia tämän biotalouden kehittämiseksi? Tarkoitan tällä sitä, että turpeen verotus palautettaisiin vuoden 2012 tasolle ja samoin puuenergian tuki otettaisiin takaisin käyttöön. Kansallista tukea tässä budjettiesityksessä pienennetään 55 miljoonaa euroa, ja samanaikaisesti te pyydätte Euroopan unionilta 20 miljoonaa euroa lisää rahaa. Näettekö, miten Euroopan unioni suhtautuu siihen, että kansallista tukea leikataan ja sitten pyydetään vastaavasti rahaa Euroopan unionilta?

Reijo Hongisto /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Talousarvioesityksessä lukee, että valtio saa vuodessa hirvieläinten metsästyslupamaksuja 3,4 miljoonaa ja riistanhoitomaksujakin yli 10,2 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 suurpetojen aiheuttamia vahinkoja oli 5 257 ja niiden arvo 7,3 miljoonaa. Viime vuonna vahinkoja oli 5 303 ja arvo oli noussut 8,5 miljoonaan. Kuluvalle vuodelle vahinkoja arvioidaan kertyvän vain — siis toistan: vain — 3 000 kappaletta ja korvaussummaankin on varattu vain 3,8 miljoonaa euroa. Kohtuullisen paljon kairoja kiertäneenä ja kohtuuttoman paljon metsästäjiltä ja karjankasvattajilta viestiä saaneena uskallan väittää, että kuluvan vuoden vahingot ovat vielä viimevuotistakin suuremmat, sillä petokannat ovat kasvaneet. Petoja syntyy huomattavasti enemmän kuin mitä niille myönnetään kaatolupia. Rakentavan oppositiopolitiikan merkeissä kysyn arvoisalta ministeriltä: koska uskalletaan myöntää karhuille lisää kaatolupia, jotta ainakin karhujen aiheuttamat vahingot saadaan laskuun?

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Hautala väitti äskeisessä puheenvuorossaan, että kansalliset tuet alenevat ensi vuonna, mutta budjettiesityksen mukaan ne nousevat noin 17 miljoonalla eurolla.

Arvoisa ministeri, eteläisessä Suomessa, jossa leipäviljaa pääasiassa Suomessa viljellään, koko leipäviljan korjuukauden ajan rankkasateet käytännössä tuhosivat suuren osan leipäviljan sadosta. Tämä on aiheuttanut sen, että viljelijät täällä Etelä-Suomessa leipäviljan tuotantoalueella ovat joutuneet vakavaan talousahdinkoon. Nyt vetoankin teihin, ministeri, voimakkaasti, että toimisitte kaikin voimin, jotta tukien maksu voitaisiin aikaistaa niin, että esimerkiksi jo lokakuussa voitaisiin maksaa pääosa tuista. Nythän näyttää siltä, että tukien maksu siirtyy ensi vuoteen suurelta osin.

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minunkin kysymykseni liittyy petopolitiikkaan. Muistaakseni eilen keskustelin edustaja Korhosen kanssa asiasta, sudet ovat vieneet ihan lähiaikoina kolme koiraa Kainuussa Sotkamon puolella. Mikä on ministerin kanta susien vähentämiseen? Niin kuin tuossa edellä edustaja totesi, petokorvauksiin on varattu 3,8 miljoonaa euroa ja viime vuonna oli yli 8 miljoonaa. Olisiko järkevämpää käyttöä veronmaksajien rahoille kuin petokorvauksiin?

Sari Palm /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kylätoiminta on autioituvalla maaseudulla, mistä usein monet kuntapalvelut karsitaan, erityisen tärkeää ja merkityksellistä niille ihmisille, jotka siellä asuvat. Kylätoiminnan valtionapu on vähän semmoinen heiluva, ja muun muassa tätä budjettia rakennettaessa oli vaara, että sitä leikataan — onneksi sitä vähän korjattiin. Arvoisa ministeri, kysyisin sitä, mikä teidän mielipiteenne on, voitaisiinko tälle kylätoiminnan määrärahalle saada jotain pysyvyyttä, koska nythän se on aina vuodeksi kerrallaan ja se on kovin pieni. Kylillä joudutaan zoomailemaan sitä rahoitusta, miten esimerkiksi työntekijä saadaan, se on usein osa-aikainen, ja näin kylän kehittämistyö on epävarmaa. Miten tätä pientä mutta henkisesti erittäin tärkeää maaseudulla olevaa valtionapua voitaisiin zoomata paremmin niin, että se todella antaisi kylälle pitkäjänteistä toimintatukea?

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaksi kysymystä, Metsähallituksen yhtiöittämisestä ja kohtuuttomasta 135 miljoonan euron tuotto- ja tuloutusvaatimuksesta vuodessa:

Te olette ilmoittanut aiemmin, että Metsähallituksen yhtiöittämisessä otetaan aikalisä, mutta tarkoittaako tämä aikalisä sitä, että itse metsätaloustoiminnan yhtiöittämisestä ei ole luovuttu vaan että sitä aletaan ajamaan vereksin voimin?

Toinen kysymys, tästä tuloutusvaatimuksesta: Sehän vääjäämättä johtaa siihen, että meidän kaikkien yhteisestä maa-, metsä- ja vesiomaisuudesta luovutaan aiempaa enemmän. Siinä vääjäämättömänä lopputuloksena on myös se, että omistukseen liittyvät ei-aineelliset oikeudet joutuvat kyseenalaisiksi. Näettekö te, että tämä 135 miljoonaa euroa vuodessa on realistinen taso?

James Hirvisaari /m11(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Metsähallitukselle on asetettu budjetissa tulostavoite 121 miljoonaa euroa. Korkea tulostavoite on johtanut siihen, että Metsähallitus on valmistellut myyntiin tuhan-sien hehtaarien kokoisia metsätiloja, joille on vaikea löytää suomalaista ostajaa. Metsät ovat Suomen kansallisomaisuutta, ja niiden myyminen ulkomaille on hyvin lyhytnäköistä politiikkaa. Metsähallitukselle asetettavien tulostavoitteiden on oltava realistisia, jotta ne pystytään täyttämään ilman kansallisomaisuuden myyntiä.

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tällä vaalikaudella hallituspolitiikan linja maa- ja metsätalouden ja erityisesti maatalouden osalta on ollut erittäin tyly. Kaikissa talouspäätöksissään, kehyksissä tai budjettipäätöksissä, maatalouden kannattavuutta ja toimintaedellytyksiä on aina oleellisesti heikennetty. Siitä on johtunut se, että sukupolvenvaihdosten määrä on romahtanut ja toisaalta sitten investointitarve on kasvanut miljardiluokkaan.

Sama linja on jatkunut myös tällä hallituksella. Mutta, arvoisa ministeri, vaikka tiedämmekin, että hallitus on kyvytön, niin kaikki täällä tiedämme, että ministerillä on erittäin hyvä ja kova tahto tehdä kaikki mahdollinen maa- ja metsätalouden hyväksi. Kysynkin tässä kansakunnan silmien alla: arvoisa ministeri, mitä te haluatte sanoa nytten sitten tulevaisuuttaan pohtiville viljelijöille ja mahdollisesti sukupolvenvaihdosta pohtiville viljelijöille?

Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Vakavaa asiaa ministerille ja ehkä myös vihreille: Pari viikkoa sitten raatelivat sudet metsästysseurani hirvikoiran niin pahoin, että eläinlääkäri joutui sen myöhemmin illalla lopettamaan. Omistaja kuuli seurantapuhelimesta yli 20 minuutin ajan koiransa surkeaa valitusta, kun emosusi repi sitä niin huonoon kuntoon, että sudenpennut sitten pystyisivät sen henkitoreissaan olevan koiran lopulta lopettamaan. Miten on, maa- ja metsätalousministeri Orpo, jos edellä mainittujen tapaisten häirikkö- ja taajamasusien kaatolupajärjestelmää kevennettäisiin siten, että niiden hallittu poistaminen muonavahvuudesta voitaisiin aloittaa välittömästi — siis välittömästi — vahingontekojen jälkeen esi- merkiksi lähimmän poliisipartion myöntämällä luvalla? Tällä saataisiin myös petovahinkokor-vaukset huomattavasti pienemmiksi, ja jos tämä lupa viivästyy, niin ne sudet, jotka ovat oppineet helpolle ruoalle, jatkavat sitä toimintaansa (Puhemies koputtaa) eivätkä lähde siltä alueelta pois.

Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yksi vähän erikoinen piirre on, samaten kuin kivihiilen käytön kohdalla, tämä maataloustukien leikkauksien monien eri versioitten esittäminen. Kysynkin ministeriltä: voiko MTT:n esittämiin lukuihin luottaa? Siellähän suorat tuet laskevat, mutta ympäristötuki ja lfa-tuki ja eläinten hyvinvointituki nousevat, ja vähenemä on 22 miljoonaa. Kun on niin monta eri versiota, niin minä haluaisin ministeriöltä sitten vähän tämmöisen luotettavuuslausunnon.

Eilen täällä keskustelussa todettiin, että normien ja säätelyn talousvaikutukset saattavat olla jopa 10 prosenttia bruttokansantuotteesta eli yhteensä jopa 20 miljardia. Luku tosin tuntuu isolta, mutta kysyn ministeriltä: Aiotteko te omalla toimialallanne vahvasti lähteä purkamaan normistoa ja säätelyä siinä mittakaavassa kuin se yleensä Suomen lakien ja EU-lainsäädännön näkökulmasta on mahdollista? Otetaanko nyt tosissaan tämä sääntelyn ja normien purku?

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin, eläinsuojelulakia valmistellaan, ja on ehdottoman tärkeää, että me saamme hyvän eläinsuojelulain eduskuntaan.

Toinen asia, joka tähän viittaa, on eläinkokeet. Hallitus on sitoutunut siihen, että eläinkokeita vähennetään tämän hallituskauden aikana. Kuitenkin suuntaus on ollut toinen elikkä eläinkäyttömäärä on lisääntynyt, jopa kaksinkertaistunut. Meillä Suomessa on Tampereen yliopiston yhteydessä eläinkokeettoman tutkimuksen huippuyksikkö, joka palkittiin maailmanlaajuisesti tässä vähän aikaa sitten. Nyt sitten tässä yhteydessä tuli meillä eläinsuojeluryhmässä esille, että Suomi panostaa eläinkokeettomaan tutkimukseen 100 000 euroa, kun muualla maailmassa muun muassa Iso-Britannia panostaa 11,2 miljoonaa, Saksa 5 miljoonaa, Ruotsi 5 miljoonaa. Kysyisin ministeriltä: kuinka tämä Suomen lin-jaus, että siirrymme eläinkokeettomaan toimintaan, on linjassa tämän hallituksen budjetin kanssa ja maailmanlaajuisten tavoitteiden kanssa?

Sirkka-Liisa Anttila /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Orpolle annan täyden tunnustuksen siitä, että te täällä ihan oikeasti myönnätte sen, että 210 miljoonaa euroa on säästetty — tämä on reilua. Me olemme yrittäneet tätä viestittää. Ja sekin on reilua, että totesitte ihan oikein, että puolustusministeriön jälkeen se on toiseksi suurin säästö pääluokkakohtaisesti vertailtuna.

Te, ministeri, olette puhunut ihan oikein tästä elinkeinon heikosta kannattavuudesta ja pohtinut ennen budjettiriihtäkin, mitä voitaisiin tälle 55 miljoonan euron maatalouden kansallisten tukien leikkaukselle tehdä. Minä edelleen toivon, että ponnistelette sen eteen, että sille voidaan tehdä jotakin, koska elinkeinon suurin ongelma on tällä hetkellä se, että se kannattaa erittäin heikosti. Meillä on sianlihantuotannossa syntynyt jo tilanne, että emme ole enää sataprosenttisesti omavaraisia, ja tilanne valitettavasti pahenee koko ajan. Maitosektorin kannattavuutta nakertaa tämä Venäjän vientikielto.

Viimeisenä, arvoisa puhemies ja ministeri: Luonnonvarakeskusta ollaan nyt pistämässä pystyyn, ja minä todella vetoan ministeriin, että jokainen tutkimuslaitos lähtee valtion rahoituksen suhteen samalta viivalta. Jos tätä ei kyetä tekemään, niin varmaa on, että se Luonnonvarakeskus ei onnistu. Ei ole oikein, (Puhemies koputtaa) että MTT hankkii rahoituksestaan lähes puolet tutkijoiden toimesta ulkoa ja metsätalous saisi kaikkein eniten (Puhemies koputtaa) valtiolta ja riistatalous 18 prosenttia. Pistäkää nämä tasan.

Ritva Elomaa /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Byrokratia maataloudessa on valtavaa, on laskettu, että se on jopa 0,5 miljardia, mitä se tulee maksamaan. Monet maanviljelijät ovat aivan loppu, kun pitää täyttää niitä papereita, ja muutenkin siinä olisi yksi säästökohde.

On myös viljelijöitä, joiden pinta-aloja tullaan tutkimaan vaikka kolmena vuonna peräkkäin, ja joka kerta tämä ala on erilainen näitten tutkijoitten toimesta, ja siitä tulee sanktioita. Se stressaa.

Ja kolmantena vielä kysyisin meidän ministeriltä tästä eläintenpitokiellosta: ketkä pääsevät rekisteriin katsomaan, kenellä on tämä eläintenpitokielto, jos se on määräaikainen tai elinikäinen, ja kuinka paljon sitä käytetään? Siitä on tiedotettu aika vähän.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Venäjä-pakotteet olivat yhteinen eurooppalainen turvallisuuspoliittinen hanke. Siksi sen kustannuksista, jotka koituvat yksityisille viljelijöille ja elintarvikeketjun työntekijöille, tulee vastata yhteiseurooppalaisesti. Toissijaisesti tulee Suomen valtion vastata kustannuksista. Ne eivät saa koitua yksittäisen viljelijän maksettavaksi.

Mielestäni vaarannatte neuvottelut Eurooppaan päin, kun leikkaatte kansallisia tukia 57 miljoonalla. Tiedän, että yritys näitten leikkausten estämiseksi oli hyvä, mutta ihmettelen sitä, että pääministeripuolueena ette voineet sitä linjaa loppuun asti viedä. Maatiloilla on hätä, tiedätte, että sinne tulee kymmenientuhansien eurojen menetyksiä tuottajahintojen romahtamisen myötä, ja samaan aikaan tukia leikataan. Vetoan vielä kerran: koettakaa ponnistella tässä asiassa lisää.

Jukka Kopra /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kalastuslaki on uudistuksen alla, ja haluaisinkin siitä kuulla ministerin yleisnäkemyksen, missä mennään. Edustaja Karimäki ottikin siihen liittyen jo tätä suojeluaspektia esiin. Mielestäni meillä kyllä mahdollisessa esityksessä tämä suojelupuoli on hoidettu varsin hyvin, mutta haluaisin kiinnittää huomiota tähän ja vähän kysyä ministeriltä, kiinnitetäänkö kalastuksen valvontaan riittävästi huomiota, siihen, että pyydykset ovat sellaisia, etteivät ne ole turmiollisia siellä vesistöllä. Esimerkiksi norppaa voitaisiin suojella paljon paremmin sillä, että verkot olisivat sellaisia, joista norppa pääsisi irti. Kuuleman mukaan nämä tänäkin vuonna tapahtuneet norppakuolemat ovat johtuneet lähinnä siitä, että ne ovat menneet pyydyksiin, jotka ovat tällaisia vanhanaikaisia, joista norppa ei yksin irti pääse. Eli tästä olisi hyvä kuulla ministerin näkemys ja myös siitä, onko tuo kalastuslupasäännöstö jo liian monimutkainen, kun tuntuu siltä, että sääntörikkomuksia kalastuspuolella tuolla vesillä on hyvin paljon enemmän verrattuna esimerkiksi metsästykseen. Eli metsästäjäthän ovat (Puhemies koputtaa) hyvin tunnollista sakkia ja varmasti kalastajatkin, mutta silti rikkomuksia tapahtuu.

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomalainen maatalous on kokenut EU-aikana hyvin rajun rakennemuutoksen, joka on edellyttänyt sitä, että tuottavuutta on pitänyt parantaa, ja tämä on tapahtunut koneilla ja laitteilla, on tarvittu valtavasti pääomaa.

Erityisen merkittävää tämä on ollut maitota-loudessa. Siksi nyt tämän kriisin johdosta tämä 20 miljoonan euron määräraha pitää jakaa nopeasti ja se pitää jakaa niin, että se menee jokaiselle suomalaiselle maidontuottajalle.

Toiseksi teidän pitää olla yhteydessä suomalaiseen rahalaitosmaailmaan, niin että sinne syntyy pitkäjänteisyyttä, pitkämielisyyttä, että näiden tilojen, jotka nyt joutuvat ahdinkoon markkinahintojen pudotessa, lyhennyksiä ja korkoja voidaan järjestellä.

Sitten tähän byrokratiaan oikeastaan kolmantena asiana. Ylivoimaisesti suurin asia tässä budjetin lähetekeskustelussa on ollut tämä sääntely. Maatalouden osalta tästä on puhuttu koko Euroopan unionin olemassaolon ajan ja erityisesti sen ajan, (Puhemies koputtaa) kun Suomi on ollut mukana. Toivon, että tässä tapahtuu jotain merkittävää, ministeri Orpo, vielä teidän aikananne.

Thomas Blomqvist /r(vastauspuheenvuoro):

Värderade herr talman! För att vi ska ha inhemska livsmedel krävs det ett livskraftigt jordbruk. Vi vet att konsumenterna, glädjande nog, gärna vill köpa inhemska och närproducerade livsmedel.

Haluan kysyä ministeriltä, miten hän näkee tämän asian, maatalouden ja kotimaiset elintarvikkeet, jotka kuluttajat haluavat, koska ainoa tapa turvata kotimainen elintarvikehuolto on, että maanviljelys on kannattavaa, ja kannattavaa se on ainoastaan, jos tuottaja saa riittävän osuuden lopputuotteen hinnasta. Miten me voimme vaikuttaa vinoutuneeseen hinnanmuodostukseen siten, että alkutuottajan osuus loppuhinnasta kasvaisi?

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aseluvat ovat tiukentuneet, ampumaratojen olemassaolo on vaakalaudalla, metsästysseurat ukkoontuvat. Kuitenkin petovahingot, hirvivahingot pysyisivät paremmin aisoissa ja vaikkapa tämä vaelluskalojen kantojen parantaminen hylkeiden ja merimetson metsästyksellä paremmassa kunnossa ja olisi yhteiskunnallisesti parempi, jos metsästys pysyisi vähintään nykytilassa — ellei jopa into kasvaisi ja tämä taito siirtyisi sukupolvelta toiselle. Mimmoisia suunnitelmia ministeriössä on, että yleensäkin tämä metsästys pysyy tällä tasolla vähintään, millä se Suomessa nyt on?

Eeva-Johanna Eloranta /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sinilevätilanne on tänä kesänä ollut poikkeuksellisen huono. Lapset eivät ole juurikaan kuumina päivinä päässeet sinne mereen uimaan. Vaikka Suomenlahden kunto on kohenemaan päin, on Itämeren tila kokonaisuutena kuitenkin edelleen huono. Helcomin päästövähennystavoitteet eivät näytä toteutuvan, vaikkapa fosforia valuu meillä mereen 50 prosenttia tavoitetta enemmän eli yli 30 000 tonnia.

Yksi näistä kuormittajista on nyt suurimmaksi kasvanut maatalous, kun teollisuuden ja kaupunkien päästöt on saatu kuriin. On todella valitettavaa, että nämä maatalouden päästöt eivät etelä- ja lounaisrannikolla ole pienentyneet. (Välihuuto) Maataloutta tulisi harjoittaa sillä tavalla, ettei se aiheuta vahinkoa ympäristölle. Maatalouden ympäristötukeen on lähes 20 vuoden aikana kulutettu miljardeja euroja. Pääosin tulotukena tuo tuki on kuitenkin ollut varsin tehotonta vesiensuojelun kannalta. Kysynkin ministeri Orpolta: onko ensi vuonna käyttöön otettava uusi maaseudun kehittämisohjelma ja sen myötä muuttuva ympäristötukijärjestelmä tuomassa asiaan muutoksen ja minkälaisen muutoksen?

Pauli Kiuru /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Metsähallituksen tuloutukset ovat valtion talousarviossa kasvaneet vuosi vuoden perään — tästä edustaja Mustajärvikin puhui. Ympäristövaliokunta kysyi asiasta viime vuonna talousarviokäsittelyn yhteydessä, ja asiantuntijalausunnon mukaan hakkuut ovat jo aivan tapissa ja varaa kasvattamiselle ei enää ole. Kysyn ministeri Orpolta: oletteko tästä tietoisia, oletteko tutustuneet ympäristövaliokunnan lausuntoon tältä osin? Ja toinen kysymys: näkisittekö, että kahden ministeriön yhdistäminen auttaisi näiden asioiden koordinoimista?

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viljelijät ovat ahtaalla. Venäjän pakotteet ja vastapakotteet osuivat ensiksi maitotiloihin ja maidonjalostusteollisuuteen, mutta myös lihantuotanto ja vihannestuotanto ovat kärsineet sekaisin menneistä elintarvikemarkkinoista. Toissa päivänä te myönsitte sen, että kansallisiin tukiin ei tuota korotusta ensi vuodelle tullut, mutta saitte 20 miljoonaa kuluvan vuoden lisäbudjettiin. Tätä täytyy kuitenkin suhteuttaa, koska pelkästään maitotilojen menetykset kuukaudessa ovat alentuneen hinnan myötä 10 miljoonaa, plus sitten ovat lihantuotannon ja muiden tuotantosuuntien menetykset. Ja viljapuolella kävi sitten aivan niin kuin Hemmilä totesi, muista syistä. Kysynkin: onko teillä tarkoitus, jos tämä kriisi jatkuu ja markkinatilanne pysyy näin huonona, välittömästi sitten ensi vuonna — mikäli hallitus sinne saakka nitkuttelee — tuoda lisäbudjetissa tarpeen mukaan lisää rahaa? Kyllä biotaloudelta ja kasvavalta elintarvikevienniltä menee pohja, ellei (Puhemies koputtaa) perustuotanto ole kannattavaa.

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Maanviljelijät ovat tuskastuneet, tämän olemme kuulleet useissa puheenvuoroissa. Etteivät nämä puhujat jäisi orvoiksi, ajattelin vielä kerran palata tähän. Tosiasiahan on se, että vaikka tiloja on valvottu Euroopan unioniin liittymisestä lähtien, yhä uudelleen sen mukanaan tuoma byrokratia puhuttaa viljelijöitä. Näin on, vaikka viljelijöille on luvattu koko ajan, että byrokratiaan tulisi helpotusta. Arvoisa ministeri, viljelijöiden huoli henkisestä jaksamisesta ja tilojen kannattavuuden heikkeneminen ovat tosiasioita. Miten te näette maanviljelijöiden kohtalon Suomessa, ja mikä on viestinne tuskastuneille viljelijöille?

Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo

Arvoisa herra puhemies! Aivan erinomaisia kysymyksiä, ja tuo hallinnonala siinä tulikin melkein pakettiin. Minä aloitan nyt kannattavuudesta ja tulevaisuudenuskosta.

Jos katsotaan tarpeeksi pitkälle, niin meillä on puhdas ilma, puhdas vesi, puhdas maaperä, meillä on paras teknologia tehdä puhdasta ruokaa, hyödyntää meidän upeita luonnonvaroja. Suomi on luonnonvarojen suurvalta. Me joudumme leikkaamaan budjetistamme, ja sinänsä määrärahat ovat piukalla ja markkinat ovat vaikeassa tilanteessa sekä ruokapuolella että luonnonvarapuolella, mutta meillä on silti kaikki edellytykset tehdä näitä tuotteita ja viedä niitä maailmalle. Meillä on edellytyksiä tehdä töitä, että me saamme markkinat toimimaan Suomessa paremmin, lisätä toimijoita, lisätä tarjontaa. Meillä on mahdollisuuksia lisätä kotimaisten elintarvikkeiden käyttöä. Suomeen muuten tuodaan 4,2 miljardilla ruokaa maailmalta. Me voisimme tehdä todella paljon kotimaisten elintarvikkeiden käytössä muun muassa sillä, että julkisissa hankinnoissa jokainen meistä kuntapäättäjinä ja kuntayhtymissä ja niin edelleen vaikuttaisi siihen, että ostetaan kotimaista ruokaa. Siis tulevaisuutta on, ja kun maailmalla tarvitaan ruokaa, väkimäärä kasvaa, puhtaasta peltomaasta, puhtaasta ympäristöstä on huutava pula, niin kyllä meillä on tulevaisuutta ja siitä pitää kertoa meidän tiloille. Nyt pitää päästä pahimman yli.

Tähän pahimpaan liittyy ikäviä asioita, edustaja Hemmilän mainitsemat eteläisen Suomen — varmaan muuallakin on samantyyppistä — satovahingot viljapuolella. Meillä on nämä valtavat Venäjän vientipakotteet, jotka ovat juuri niin kuin edustaja Kalmari sanoi: ei johdu meidän viljelijöistä tämä ahdinko tai maidontuottajista, vaan se johtuu Euroopan unionin ja Venäjän, idän ja lännen, välisestä kauppasodasta, jossa kärsijänä on suomalainen tuottaja, maidontuottaja. Meillä siis paljon kasautuu tähän, ja meidän pitää tehdä töitä kotimaassa, ja niitä teemme parhaamme mukaan, ja sen lisäksi meidän täytyy toimia Euroopan unionin tasolla.

20 miljoonaa on se, millä me pääsemme alkuun, ja se täytyy nopeasti jakaa ja kohdentaa niille tiloille ja niille tuottajille, joita tämä kaikkein eniten koskee. Hallitus sitoutui tämän päätöksen yhteydessä siihen, että tällä lähdetään liikkeelle, ja jos tämä kriisi pitkittyy ja syvenee, niin sen on oltava valmis lisätoimenpiteisiin. Se, mitä seuraavaksi tällä hetkellä tehdään, on se, että me haemme nimenomaan tältä osapuolelta eli Euroopan unionilta kompensaatiota suomalaisille tuottajille. Maatalouskomissaari Ciolos tulee huomenna Suomeen, tapaa muun muassa valiokunnan jäseniä, suomalaisia tuottajia, tutustuu täällä tilanteeseen. Me olemme saaneet ministerineuvostosta vahvan tuen komissaarille valmistella toimenpiteitä niille alueille, jotka kärsivät Euroopassa, niille elintarviketuotannon aloille, jotka kärsivät — siis meidän kannaltamme kaikkein tärkein on maito, mutta ihan samalla tavalla sianliha on vientikiellossa ollut jo puoli vuotta, kala meni vientikieltoon, broileri on vientikiellossa ja niin edelleen — ja näillä toimenpiteillä autetaan näitä kärsiviä alueita, sektoreita, ja mikä oleellisinta, myös tuottajia. Nyt me yritämme ja me väännämme yhdessä Baltian maiden ja Puolan kanssa sitä ratkaisua, että me saisimme nimenomaan Euroopan unionin kriisirahastosta varoja suomalaisten, ennen kaikkea maidontuottajien mutta myöskin muiden näiden sektoreiden tuottajien, auttamiseksi. Siinä niitä ratkaisun hetkiä eletään koko ajan, eli nyt huomenna jatkuvat keskustelut täällä Suomessa — on tärkeätä, että me saimme hänet tänne, kutsuttiin heti — ja sen jälkeen sitten seuraavassa maatalousneuvostossa parin viikon päästä.

Sitten Metsähallituksesta tuli useampia kysymyksiä. Olen tutustunut kyllä siihen ja tiedän, että nämä tuloutusvaatimukset ovat aika kovia, siis metsien kestävän käytön näkökulmasta, ja siinä varmaan tällä tasolla ei voida montaa vuotta mennä.

Mutta sitten toiseen asiaan eli näihin myyntiasioihin, ja ne nyt ovat olleet paljon esillä. Tähän mennessä ei ole myyty, ei ulkomaisille, ei ole myyty isoja metsäpalstoja, tuottavaa talousmetsää. Mutta minulla on tarkoitus nyt se, kun tähän asiaan olen perehtynyt, että pyrkisin siihen rajaan, kun mennään isompiin lohkoihin, tuottavaan talousmetsään, pistämään stopin tälle myynnille, mutta koska kruunu tarvitsee rahansa, keskusteltaisiin valtiovarainministeriön kanssa siitä, että tämä uupuva tuloutus tästä 25 miljoonan tuloutustavoitteesta korvattaisiin Metsähallituksen pääomasiirrolla. Silloin ei jouduttaisi menemään isompiin metsäpalstoihin ja talousmetsiin, kun on selvää, että mitä pidemmälle mennään, niin joudutaan niihin menemään.

Puhemies! Sitten joitakin poimintoja täältä.

Nämä petoasiat: Meillä siis peruskaava on se, että tehdään kullekin pedolle hoitosuunnitelma, joka perustuu siihen kanta-arvioon, ja sen jälkeen hoitosuunnitelmalla pidetään se kanta järkevällä tasolla. Mutta jos sen jälkeen esimerkiksi nyt susien kohdalla — mikä on tämä polttavin kysymys, jossa ei olla oltu tyytyväisiä kannanhoitosuunnitelmaan — ei ole luottamusta ja turvallisuudentunne on hävinnyt, niin silloin nämä häirikkösudet pitää pystyä poistamaan. Tietenkin siinä pitäisi olla nopea silloin, kun sellainen on jossain, ja voinemme tutkia tätä asiaa, voiko tässä viranomaisten välisellä yhteistyöllä löytyä nopeampiakin ratkaisuja. Ja petovahingot tulee korvata. Nyt kolmanteen lisätalousarvioon ministeriö on esittänyt viimeistä erää maksuun niistä petovahinkokorvauksista, joita tulisi maksaa. Ahma on iso kysymys poronhoitoalueella, ja ahman osalta olemme laatimassa kannanhoitosuunnitelmaa.

Nämä tulevat nyt vähän pomppien:

Eläinsuojelulaki on työryhmässä vuoden loppuun asti. Sen jälkeen ryhtyy sitten olemaan valmistelutyö. Tehdään hyvä laki, joka ottaa huomioon eläimet, eläinten hyvinvoinnin, mutta myöskin elinkeinotoiminnan. Tehdään hyvä laki.

Eläinkokeista ja vaihtoehtoisista tavoista: Me olemme rahoittaneet tutkimusta, ja siinä suhteessa hallitusohjelman mukaisesti edetään. Mutta tähän palannemme tarkemmin paremmalla ajalla.

Byrokratia oli monessa puheenvuorossa esillä. Kyllä se nyt vain niin on, että suomalainen yrittäjä ja tuottaja on ihan kurkkuaan myöten täynnä byrokratiaa. Joka ainoan ministeriön, omani ja hallinnonalani, pitää miettiä jokainen uusi laki, onko se aivan välttämätön, joka ainoa uusi normi ja säädös, onko se välttämätön. Nyt uusi rakennerahastokausi tai CAP-kausi pitää käydä läpi: tulee vain välttämättömät säädökset, normit. (Puhemies koputtaa) Sen lisäksi pitää katsoa olemassa olevaa, voidaanko jotain purkaa. Ja kolmantena elementtinä meidän pitää kannustaa virkamiehiä joustamaan ja auttamaan, ei etsimään virheitä.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Toivotan ministerille menestystä tuonne valtioneuvoston istuntoon ja oikeaa päätöstä, joka on toivon mukaan Fennovoimalle myönteinen lupa.

Puhemies! Keskusta on kantanut huolta maatalouden rahoituksesta, nimenomaan investoin-tien rahoituksesta, ja olemme olleet huolestuneita siitä, että maatalouden kehittämisrahaston pääomat ovat kuihtumassa. Vielä 2013 siellä oli rahaa 196 miljoonaa — ensi vuoden budjetissa alle 100 miljoonaa. Eli tämäkin asia jää nyt seuraaviin hallitusneuvotteluihin, millä tavalla turvataan pitkällä tähtäimellä sukupolvenvaihdosten ja erilaisten investointien rahoitus. Koska maatalouden kvartaali on 25 vuotta vähintäänkin, tarvitaan pitkäjänteisyyttä, että voidaan toteuttaa nä-mä tärkeät investoinnit ja sukupolvenvaihdokset, joilla kehitetään myöskin tätä tuotantoa.

Haluan kantaa vähän murhetta Luonnonvarakeskuksen resursseista. Siitähän on tulossa toiseksi suurin tutkimuslaitos tänne valtion sektorille. On äärettömän tärkeää, että se saadaan toimimaan juuri sillä tavalla, että se edistää biotaloutta ja sen toimintaedellytyksiä ja tulevaisuudennäkymiä.

Riitta Myller /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Todellakin ministeri sanoi, että uudesta Luonnonvarakeskuksesta on tarkoitus tehdä biotalouden nyrkki Suomeen. Oikein hyvä asia, ja erinomaisen hyvä asia, että kun tätä Luonnonvarakeskusta on perustettu, on ymmärretty, että esimerkiksi juuri biotalouden ja metsätalouden osalta se rakentuu alueelle, jolla muutoinkin on jo näitä samoja vahvuuksia.

Olisin ministerille halunnut tässä kertoa vielä sen, että paikkakunta, jolla nämä vahvuudet on, on Joensuu. Siellä on olemassa myöskin kansainvälinen Euroopan metsäinstituutti, joka on ollut vuodesta 93. Se on tehnyt vahvaa työtä sen eteen, että suomalainen osaaminen metsien käsittelyssä, inventoinnissa ja myöskin suojelussa on saatu koko maailman laajuiseen käyttöön. Nyt on kuitenkin erittäin harmittava asia, että vuodesta 95 lähtien (Puhemies koputtaa) Suomen maksama maksu on pysynyt samana miljoonana, ja tämä aiheuttaa ongelmia sen suhteen, voiko tämä Euroopan metsäinstituutti enää pysyä Suomessa.

Laila Koskela /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt keskustellaan Metsähallituksen puutuotannon yhtiöittämisestä, koska se huolettaa monia. Metsähallitukselta vaaditut tuloutukset valtiolle ovat seitsemän vuoden aikana kaksinkertaistuneet, ja paineet Metsähallituksen yhtiöittämiseen, metsien kaatamiseen ja hallinnon hajauttamiseen ovat kasvaneet voimakkaasti. Nykyisin Metsähallituksen liiketoimintaa, metsätaloutta ja muuta luonnonvarojen käyttöä harjoitetaan yhteiskunnallisten velvoitteiden asettamissa puitteissa. Velvoitteet kohdistuvat luonnon monimuotoisuuteen, virkistyskäyttöön, porotalouteen, saamelaiskulttuuriin ja työllisyyteen. Kun metsätalouden harjoittamista raamittavat nykyisin erittäin tärkeät yhteiskunnalliset arvot, niin miten nämä raamit ja arvot pystytään säilyttämään ja turvaamaan sellaisissa tilanteissa, joissa liiketoimintaa olisi harjoitettu ja yhtiöitetty?

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ruoan alkuperämerkinnät ovat yksi keino tukea suomalaista ruoantuotantoa ja vaikuttaa siihen merkittävällä tavalla, ja olisin halunnut ruokaministeri, maa- ja metsätalousministeri Orpolta kysyä siitä, millä tavalla ruoan alkuperämerkinnöissä on edetty. Se on keino, millä me voimme tehdä kaupoissa valintoja ja päättää tukea suomalaista hyvää, puhdasta ruoantuotantoa.

Toinen asia, joka on ministeri Orpolle enemmän kuin tuttu, kun hän istui täällä vieressäni takapenkissä — eikä hän pääse eroon tästä asiasta myöskään ministeriaitiossa — on hevosenlannanpoltto. Toivon, että jos hänestä nyt tulisi vielä vaikka ympäristöministerikin tässä samassa rytäkässä, niin hän voisi viedä tämän hevosenlannanpolttoasian maaliin. Siitä on nyt jo kohta kymmenen vuotta täällä keskusteltu, eikä se ole kenenkään ministerin aikana edennyt. Jos se nyt etenisi sitten Orpon johdolla.

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun puhutaan suomalaisen ruoantuotannon tulevaisuudesta ja suomalaisen maaseudun tulevaisuudesta, on tärkeää muistaa myös alalle aikovia nuoria. Viljelijät ovat mitä suurimmassa määrin yrittäjiä, jotka pyörittävät kasvavilla tiloilla yhä suurempia liikevaihtoja, ja alalla pärjääminen vaatii jatkuvaa ammatillista koulutusta ja myöskin hyvän peruskoulutuksen. Nuoret ovat tietojen mukaan nyt hakeutuneet maatalousalan toisen asteen ja ammattikorkeakouluopintoihin entistä vähemmän. Tämä haastava ala ei ehkä ole niin vetovoimainen enää, ja liian useat ratkaisevat tämän koulutusvaatimuksen käymällä minimivaatimukset täyttävän koulutuksen. Samalla nämä koulutuksen laajemmat rajut leikkaukset vaikuttavat myös maatalousalan koulutukseen, joka vaatii paljon laitteistoa ja läsnäoloa maanviljelijäksi, kun ei etänä opiskella. Olisi varmistettava se, että suomalaiset nuoret saavat jatkossakin riittävät yrittäjävalmiudet, jotta maatalousalan koulutus on riittävää ja oikein suunnattua.

Anne-Mari Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on jo pari päivää puhuttu järkevästä säätelystä. Sitä vasten tämä Kemera-tukijärjestelmän yksinkertaistaminen on erittäin tervetullut asia.

Ministeri Orpo korosti puheenvuorossaan biotalouden ja metsätalouden merkittävää roolia. Se myös tarkoittaa sitä, että pitää pitää huoli siitä, että puu liikkuu. Siksi haluankin muistuttaa metsänomistuksen pirstaloitumisesta. Tilakoot ovat pienenneet, yhä useampi omistaja asuu kaupungissa, ja varsinkin perinnönjakojen yhteydessä metsätilat edelleen pienenevät. Ruotsissa tämä on estetty lailla. Edeltävä ministeri, ministeri Koskinen, viime joulukuussa lupasi selvittää Ruotsin mallin toimivuuden Suomessa. Sitä olisin kysellyt, mitä tälle hankkeelle kuuluu.

Johanna Ojala-Niemelä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minua huolettaa myös lappilaisena luonnollisesti tämä tuloutustavoite. Tämä 135 miljoonan euron tavoite edellyttää massiivisia lisähakkuita. Metsähallitus on tehnyt erinomaista yhteensovitustyötä eri elinkeinojen välillä, kuten kaivos-, matkailu- ja metsätalouden ja poronhoidon välillä. Jos näitä hakkuita lisätään, niin saamelaisten poromiesten ja luonnonsuojelujärjestöjen kanssa syntyy konflikteja ja näitä metsäkiistoja. No, tästä oli hyvä ministeriltä kuulla, että on jonkinlaista vastaantuloa tulossa.

Lisäksi tämän yhtiöittämisen osalta: Edellisellä ministerillä oli päähänpinttymä tästä suorastaan, ja toivon kyllä, että se ei ole siirtynyt perintönä Orvolle. Olisin kysynyt tästä asiasta, missä asennossa tämä asia on. Ryhmämme kanta on se, että tämä kilpailuneutraliteetti on toteutettavissa veroedun poistamisella ja konkurssilakia muuttamalla. Siihen ei tarvita yhtiöittämistä.

Katri Komi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Maatalouden kannattavuus on erittäin tärkeää. Maatalous kulkee käsi kädessä myös maaseudun kanssa. Ilman elinvoimaista maaseutua Suomessa ei ole laadukasta ruuantuotantoa. Maaseutu tietenkin kaipaisi positiivista signaalia tulevaisuudennäkymistä, ja sitä ei kyllä tarjoa se keskityspäätösten ja leik- kausten suma, joka uhkaa hajautetun yhteiskunnan vahvuuksia. Täällä jo aikaisemmin nostettiin esiin lutu, sen heikennykset. Myös lomitusjärjestelmästä on leikattu, ja nyt uhkana on myös EU.

Ministeri nosti esiin tuon uuden määräaikaisen Kemera-lakiehdotuksen. Yksi sen ongelma on, että siirtymäsäännökset tuovat kolmen kuukauden tauon taimikon ja nuorten metsien hoitoon ensi keväänä. Ratkaisuksi tähän on esitetty, että nykyisten jälkirahoitteisten töiden osalta jatkettaisiin anomusten jättöaikaa. Toivonkin, että jos ministerin avustajat tätä keskustelua vielä kuuntelevat, niin he selvittäisivät tämän asian mahdollisuutta. On kurjaa, jos muualla EU:n toimenpiteissä ollut tämmöinen siirtymäkauden gäppi siirtyy myös metsätalouden puolelle.

Simo Rundgren /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yhdyn noihin huoliin tuosta Metsähallituksesta, mutta yksityismetsätalouden kannalta erittäin olennaista on se, millaisen sisällön kestävän metsätalouden rahoituslaki saa. Nyt täällä on hallituksen esitys, jossa metsänuudistamistuki poistetaan, ja tällä on aivan radikaali vaikutus Pohjois-Suomen, erityisesti Lapin, metsätalouden kannalta. Meidän on Lapissa kerta kaikkiaan aivan mahdotonta ymmärtää ministerin linjausta tässä asiassa ja sitä, millä sitä voidaan perustella. Nimittäin esimerkiksi kun Kemijärven seudulle tulee tämä Keitele Groupin uusi tehdas, niin kyllä siellä tarvitaan puutavaraa ja käytetään puuta ja myöskin silloin metsää on uudistettava.

Ja aivan lyhyesti totean, että valiokunnan linjaukset lohipolitiikassa ovat tuottamassa tulosta. Tavoitteena on ollut vähentää merikiintiöt erityisesti Itämerellä, ja on erittäin tärkeätä, että ministeriö jatkaa tällä linjalla ja pyrkii nyt kiintiöissä lähelle noita ICESin neuvonannon suosituksia.

Satu Haapanen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meillä on valtavasti resursseja pienessä maassamme. Meillä on ehkä maailman puhtain ruoka, joka on eläintaudeista vapaata, on kasvitaudeista vapaata, ja uskon vakaasti, että suomalaisella puhtaalla ruualla, eettisesti tuotetulla ruualla on paljon kysyntää maailmalla. Mutta ongelma on se, riittääkö meillä kapasiteetti tuottamaan, vastaamaan siihen tarpeeseen, mikä maailmalta mahdollisesti tulevaisuudessa tulee. Täällä kävi vasta iso delegaatio Kiinasta tarkistamassa meidän elintarviketuotan-toamme, ja olen aivan vakuuttunut siitä, että suomalainen ruuantuotanto on ansainnut myös heidän luottamuksensa. Huoli onkin siitä, pystymmekö me nyt sitten tarjoamaan, kun se kysyntä ja tämä valopilkku, mitä edustaja Komikin täällä peräänkuulutti, tulee.

Ilman viljelijää ei ole ruokaa, ja ilman ruokaa ei mikään ratas pyöri. On tärkeää, että varmistamme tulevien viljelijöiden (Puhemies koputtaa) saannin, että meillä nuorisolle tämä ala on houkutteleva. On tärkeää, että pidämme huolta myös viljelijöiden jaksamisesta kaikin tavoin.

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomi haluaa monissa tavoitteissa olla tällainen biotalouden huippumaa ja mallimaa, mutta useimmiten teot eivät vastaa näitä tavoitteita.

Yksi sellainen hyvä esimerkki on vaikka kiertotalouden mallinnus. Nythän EU:ssa on tehty jopa vaatimuksia, että biopuolella kierron pitäisi olla noin 50 prosenttia 2030 ja 70 prosenttia 2050. Suomi käyttää esimerkiksi biojätteen osalta hyvin vanhaa teknologiaa edelleenkin, polttaa kaiken pois, ei ota niitä fraktioita. Nyt viimeinen mahdollisuus on Turun osalta — itse asiassa muutamien viikkojen sisällä — päättää, minkälaisia ratkaisuja tehdään, tehdäänkö aitoa kiertotaloutta vai poltetaanko kaikki pois. Olisin kysynyt ministeriltä, miten hän voisi vaikuttaa siihen, että tällainen moderni kiertotalous, joka on myöskin vientivaltti, voisi Suomella käytännössä toimia, että meillä olisi pilottilaitoksia.

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus on luvannut purkaa byrokratiaa — hyvä näin. Nyt ely-keskuksissa aloitetaan yt-neuvottelut, mutta täytyy toivoa toisaalta, että sitten ei myös tämä maanviljelijöihin kohdistuva tukivalvonta huononnu ja siten vaaranna tukien maksamista ajallaan.

Mitä tulee tuohon kriisivalmiuteen, siitä ei ole puhuttu ollenkaan tänään, ja elintarvikkeiden osalta se on heikentynyt. Mitenkä tapahtuu tulevaisuudessa, jos nyt leikataan tosiaan kotimaisista tuista 55 miljoonaa? Tätä olisin kysynyt myös ministeriltä.

Kolmas asia on tämä petokorvausasia. Se on aika kallis meille veronmaksajille. Eikö kuitenkin yksinkertaisin menetelmä ole se, että annetaan enemmän näitä kaatolupia sitä mukaa kuin petojen määrä ja varsinkin näiden taajamapetojen määrä kasvaa?

Esko Kiviranta /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lisätalousarviossa Venäjä-pakotteiden korvaamiseen tuleva 19,4 miljoonaa euroa on murto-osa menetyksistä, mutta sekin pitää tietysti jakaa nopeasti. Pohjoisessa tuessa on liikkumavaraa, mutta Etelä-Suomen osalta on saatava erikseen komission lupa. Toivottavasti tämä ei juutu byrokratian rattaisiin EU:ssa.

Sitten toinen asia: Polttoaineiden hiilidioksidivero ei enää sisälly maatalouden energiatuotteiden valmisteveron palautuksen piiriin. Nyt kun hallituksessa päästään Vihreästä liitosta toivottavasti eroon, niin voitaisiin palauttaa tämä hiilidioksidiveron osuuskin palautuksen piiriin. Toivoisin, että ministeri Orpo tekisi tästä esityksen valtiovarainministeriölle.

Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Elintarviketurvallisuus on tärkeää, ja budjetissa luvataan toimia alkuperää ja tuotantotapoja koskevan tiedon lisäämiseksi. Se on hyvä. Toisaalta viime viikolla vietettiin hävikkiviikkoa, ja siinä yhteydessä nousivat esiin säädökset koskien muun muassa viimeisiä käyttöpäiviä ja tähderuokien myyntiä tai uudelleenkäyttöä jne. Pohdin, olisiko tämänkin osalta aika käynnistää jonkinlaiset normitalkoot. Onko ministeriössä pohdittu keinoja, joilla terveen järjen ja maalaisjärjen käyttöä voitaisiin lisätä näissä asioissa ja hävikkiä vähentää turvallisilla keinoilla?

Seppo Kääriäinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Biotalouden ydin on suomalaiset metsät, ja niihin liittyvistä ongelmista metsätuholaisvaaraan kyllä pitää suhtautua erittäin vakavalla tavalla. Ulkomailtahan meillä siitä on Kanadasta ja Portugalista erittäin pahoja varoittavia esimerkkejä. Kun me olemme havumetsävyöhykkeellä, boreaalisella sellaisella, tä-mä on aika olennainen, meille erittäin olennainen, vyöhyke, ja sen takia meidän pitää olla hyvin tarkkana metsätuholaisten tänne tunkeutumisen estämisessä. Kasvikauppa on tässä ihan olennainen asia, se että se on kontrollissa. Tästä nimenomaan Metla on varoittanut päättäjiä, että sen suhteen pitää olla hyvin tarkkana. Olisin kysynyt ministeri Orpolta, miten tämä asia on nyt hallinnassa. Toivottavasti ministeriö kuuntelee Metlan viisaita tutkijoita.

Lauri  Heikkilä  /ps:

Arvoisa puhemies! Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki pienenee yli 177 miljoonaa euroa: vuodeksi 2014 se oli noin 500 miljoonaa, ja nyt talousarviossa on enää noin 323 miljoonaa. Ministeriö otti nopeasti puheeksi maidontuotantoalan ja Venäjä-pakotteet. Nyt sopisi ehkä kysyä ministeriltä, aiotaanko puuttua puutarhataloutta koskevien Venäjä-pakotteiden aiheuttamiin menetyksiin, koska nyt on jo todettavissa markkinoilla, että Suomen puutarhatalous tulee tänä vuonna kärsimään huomattavia summia Venäjä-pakotteiden aiheuttamasta halpatuonnista muista EU-maista.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaksi asiaa:

Ensinnäkin, maataloustuotteitten ja tuotantopanosten hintojen vaihtelu on erityisen voimakasta kasvinviljelyn osalta. Tuotantopanokset ovat nousseet 70-luvulta lähtien jopa kymmenkertaisiksi, mutta tuotteitten hinnat ovat suunnilleen 70-luvun tasolla.

Toiseksi, maatalouden tuki- ja valvontajärjestelmien yksinkertaistamista käsittelevä työryhmä antoi noin kuusi vuotta sitten raporttinsa. Se oli silloisen ministerin, Sirkka-Liisa Anttilan, tilaama raportti, ja Kai Suomela teki erittäin hyvän työn. Mutta nyt kun tukijärjestelmien sisältö on tuleville vuosille jo aika hyvin tiedossa, tulee mieleen, että onkohan näissä tukijärjestelmissä otettu ollenkaan huomioon sitä Kai Suomelan kirjoittamaa ansiokasta raporttia?

Jari Leppä /kesk:

Herra puhemies! Jotta meillä on maaseudulla maataloudessa ja koko biotaloudessa sitä valoisaa tulevaisuutta, mitä ministerikin täällä aivan oikein maalaili, pitää meillä olla myös kannattava nykyhetki. Tästä nykyhetken kannattavuudesta ja lähitulevaisuuden kannattavuudesta hallitus muuten kantaa raskaan taakan niillä leikkauksilla ja niillä kustannusten kasvatuksilla, mitä se on kaiken kaikkiaan tehnyt koko maaseutua ajatellen. Siitä ei yli eikä ympäri päästä.

Puhemies! Me olemme kaikki olleet sitä mieltä, että markkinoilta on saatava lisää tuloa ja oikeudenmukainen jako viljelijöille alkutuotantoon. Kilpailulaki, ja sen tulkinta, on kerta kaikkiaan vanhentunut ja vanhanaikainen. Ydinvoimaluvan osalta ministeri Vapaavuori on sanonut, että kotimaiseksi omistajuudeksi riittää EU- ja Eta-alueen omistajuus. Kilpailulaissa me kuitenkin tulkitsemme kokonaisuudessaan vain Suomen kilpailualueeksi. Nämähän eivät ole missään suhteessa keskenään, koska myös kilpailu elintarvikemarkkinoilla on paljon laajempaa kuin kotimaassa tapahtuvaa. Siksi kilpailulaki tarvitsee pikaisesti muutoksen ja uudistuksen, jotta me pääsemme sille tasolle, millä markkinat oikeasti toimivat.