Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysministeriön talousarvioesitys korostaa vastuullisuutta maamme taloudesta, samalla turvaten kaikkein heikoimmassa asemassa olevien toimeentulon sekä suomalaisten hyvinvoinnin ja palvelut. Hallinnonalan osuus valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2015 on 12,8 miljardia euroa, mikä on noin neljäsosa, 24 prosenttia, valtion talousarviosta. Tämä määrärahaesitys on vajaa 124 miljoonaa euroa vuoden 2014 varsinaista talousarviota pienempi. Menojen vähennys aiheutuu hallitusohjelman ja julkisen talouden suunnitelman mukaisten säästöjen toteuttamisesta sekä hallinnonalojen välisistä siirroista.

Arvoisa puhemies! Työttömyysturvasta ensin muutama sana. Valtion ensi vuoden työttömyysturvamenojen suuruudeksi arvioidaan 2,76 miljardia euroa. Työttömyysturvamenoissa on huomioitu 50 miljoonan euron sopeutustoimi, joka on tarkoitus kohdistaa korkeimpia työttömyyspäivärahoja saaviin. Työttömyysturvamenoihin vaikuttaa myöskin työttömyyden arvioitu lisääntyminen. Kuntien rahoitusosuutta työmarkkinatuesta muutetaan, ja tästä on myös työministeri Ihalainen puhunut täällä TEMin pääluokan esittelyn yhteydessä. Jatkossa kunta rahoittaa puolet 300—999 päivää työmarkkinatukea saaneiden tuesta ja 70 prosenttia työmarkkinatukea yli 1 000 päivää saaneiden osalta. Näin valtionosuus työmarkkinatuesta vähenee 150 miljoonaa euroa, ja tätä kompensoidaan kunnille yhteisöverotuoton kohdistusta muuttamalla 75 miljoonan euron edestä.

Palkkatuki ja starttirahan perustuki siirretään työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle, ja se kokonaisuus on 125 miljoonaa euroa. Tuet ovat luonteeltaan työllistymisen edistämiseen käytettäviä valtion tukia, joiden jakoon voidaan vaikuttaa alueellisesti. Vastaavasti vuorotteluvapaalainsäädäntö siirretään sosiaali- ja terveysministeriöön lainsäädännön ja rahoituksen keskittämiseksi samalle hallinnonalalle ja näin ollen toteutetaan periaatetta, jossa valta ja vastuu ovat samoissa käsissä.

Sairausvakuutuskorvauksien arvioidaan laskevan vuonna 2015 kaikkiaan 5 miljardiin euroon. Korvausten pieneneminen aiheutuu sairausvakuutuskorvauksiin kohdistetuista säästöistä, joiden yhteissumma vuonna 2015 on noin 66,1 miljoonaa euroa. Näitä toimenpiteitä ovat matkojen välitystoiminnan laajentaminen koko maahan, matkakorvausten omavastuuosuuksien korottaminen, hammashoidon korvaustason alentaminen. Hampaiden tarkastuksesta myönnetään korvausta nykyistä harvemmin myös yksityissektorilla eli siirrytään samaan käytäntöön kuin julkisella puolella, jolloin tarkastusväli on kaksi vuotta.

Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen määrärahaa alennetaan. Säästön kohdistamiseksi valtionosuuteen sairaanhoitovakuutuksen rahoitusosuuksia muutetaan siten, että vakuutettujen rahoitusosuus on 55,1 prosenttia ja valtion rahoitusosuus 44,9. Uusien lääkkeiden hyväksymiseksi erityiskorvattavien lääkkeiden luetteloon on varattu edelleen 8,4 miljoonan euron määräraha. Työllisyyden edistämiseksi mahdollistetaan osakuntoutusraha Kelan kuntoutuksessa 1.10.2015 lukien, ja tämän esityksen vaikutukset valtiontalouteen arvioidaan vähäisiksi.

Suomessa asuvien eläkeläisten tai heidän perheenjäsentensä terveydenhuollosta aiheutuneet kustannukset korvataan kunnille 1.5.2015 lukien silloin, kun toinen EU- tai Eta-maa tai Sveitsi vastaa heidän terveydenhuollon kustannuksistaan. Muutos vähentää sairausvakuutuksen tuottoa arviolta 0,7 miljoonaa euroa. Sairausvakuutuskorvausten maksamista julkisissa tiloissa annettuun yksityiseen hoitoon jatketaan vuoden 2016 loppuun saakka.

Arvoisa puhemies! Kansaneläke- ja työeläkesidonnaisiin etuuksiin tehdään pääsääntöisesti alennettu 0,4 prosentin indeksitarkistus. Alennetun indeksitarkistuksen vaikutuksesta valtion menot sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla vähenevät noin 57 miljoonaa euroa.

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Kokonaisuutena on alkuun todettava se, että vaikeista taloudellisista ajoista huolimatta sosiaali- ja terveysministeriön talousarvioesitys kykenee kuitenkin vahvistamaan sosiaalista oikeudenmukaisuutta, vaikka haasteita toki on paljon. Käyn lyhyesti läpi niitä kohtia, jotka kuuluvat tälle peruspalveluministerin tontille.

Ensinnäkin uudistamme kotihoidon tukea sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi työmarkkinoilla. Kotihoidon tuki jaetaan puoliksi molempien vanhempien kesken 1.8.2015 alkaen. Kun-tien valtionosuuksia tämä uudistus tulee vähentämään vuodesta 2016 alkaen.

Parannamme asumistukea, asumistukijärjestelmää yksinkertaistetaan ja sen kannustavuutta lisätään. Uudistus lisää asumistukimenoja arviolta 41 miljoonaa euroa ensi vuonna. Lisäksi asumistuessa otetaan käyttöön 300 euron kuukausittainen suojaosuus ilman työllistymisedellytystä tai määräaikaisuutta. Suojaosan käyttöönotto 1.9.2015 lukien tulee lisäämään asumistukimenoja noin 8 miljoonalla eurolla ensi vuonna ja huomattavasti enemmän sitten vuodesta 2016 alkaen, mutta vastaavasti uudistus tulee vähentämään toimeentulotukimenoja noin 3 miljoonalla eurolla ensi vuonna.

Esitämme kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin valtionosuutta 314,2 miljoonaa euroa. Se on noin 16,2 miljoonaa euroa vähemmän kuin tänä vuonna, ja tähän vaikuttavat nähdäksemme nimenomaan asumistuen ja työtulojen suojaosuuden käyttöönotto ja näin arvioitua pienempi tarve.

Jatkamme kuntien valtionosuuksien ja peruspalvelujen kehittämistä. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia korotetaan tällä hallituskaudella kaikkiaan 126 miljoonalla eurolla palveluiden parantamiseksi. Rahaa on kohdistettu asteittain vuodesta 2013 alkaen vanhuspalveluiden ja muun sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen. Vanhuspalvelulain toimeenpanoon kohdistetaan ensi vuonna valtionosuutta 82 miljoonaa euroa. Omaishoidon tukipalvelujen kehittämiseen kohdennetaan edelleen 10 miljoonaa euroa.

Lisäksi ensi vuonna valtio osoittaa uuden sosiaalihuoltolain toimeenpanoon yhteensä 16 miljoonan euron valtionosuuden. Tällä uudistuksella kehitämme erityisesti lapsiperheiden kotipalveluja, eroperheiden valvottujen tapaamisten järjestämistä ja nuorisopalvelutakuuta. Uuden sosiaalihuoltolain tavoitteena on vahvistaa peruspalveluja ja vähentää korjaavien toimenpiteiden merkitystä ja myös tarvetta. Tämä on asia, josta täälläkin olemme usein keskustelleet, ennaltaehkäisyn merkitys korostuu. Tämä laki tulee parantamaan myös asiakkaiden yhdenvertaisuutta ja tiivistää viranomaisten välistä yhteistyötä. Tavoitteena on mahdollisimman tehokas ja myös lyhytaikainen tuki. Kaikilla sosiaalihuollon asiakkailla olisi oikeus tarvittaessa saada arvio palvelutarpeestaan sekä nimetty oma työntekijä. Lapsiperheiden osalta uudistus tarkoittaa sitä, että tulee olemaan oikeus saada kotipalvelua, kun se on välttämätöntä lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Nythän tilanne on se, että usein edellytetään lastensuojelun asiakkuutta, jotta näitä kotipalveluja ylipäätään voi saada, vaikka nykyisessäkin laissa on tästä asiasta jo kirjauksia. Sosiaali- ja terveysuudistus, palvelurakenneuudistus, on hyvin poikkeuksellinen ja erittäin laaja ja merkityksellinen hanke. Sen toimeenpanoon tarvitsemme riittäviä resursseja, mutta valitettavasti tältä osin budjetissa emme onnistuneet. Lisätalousarvion yhteyteen olemme tehneet asiasta uuden esityksen.

Arvoisa puhemies! Veteraaniasioista mainitsen vain lyhyesti, ja voimme palata tähän keskustelussa. Myös tässä olisin toivonut, että olisimme voineet veteraanipoliittisen ohjelman mukaisesti saada tuon haitta-asterajan lievävammaisille sotainvalideille 20 prosentista 15 prosenttiin. Toivon, että tämä aihe voidaan vielä eduskunnankin keskusteluissa nostaa esille.

Vielä aivan lopuksi, puhemies, vakava paikka ovat myös ne hallinnonalalle kohdistetut säästöt, esimerkiksi lapsilisäleikkaus sekä tutkimuslaitoksiimme kohdistunut leikkaus, jossa puhutaan merkittävistä menojen vähentämisistä, mikä tietenkin tarkoittaa sitten myös henkilöstövaikutuksia näille laitoksille.

Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensi vuoden budjetin räikeimmät epäkohdat ovat lapsilisien leikkaus ja kotihoidon tuen leikkaus.

Arvoisa sosiaali- ja terveysministeri, teillä on ollut kovasti kiireitä viime aikoina. Teillä on julkisuudessa ollut useita kannanottoja, mutta vähemmän niistä on ollut teidän vastuualueeltanne. Siksi kysyn: 1) Edustamanne puolue puhuu mielellään perhekustannusten tasaamisesta. Miten toimitte hallituksen budjettiriihessä kehyskauden osalta, jotta perhekustannusten tasaus tulisi onnistumaan? 2) Mitä aiotte tehdä vai oletteko jo tehneet sosiaaliturvan viidakon perkaamiseksi? 3) Asiasta, joka on Etelärannan neuvotteluissa, olemme tänäänkin kuulleet uutisen, että neuvottelut ovat keskeytyneet. Arvoisa ministeri, oletteko kiireiltänne ehtinyt nostaa valmiuttanne edistääksenne eläkeratkaisun syntymistä?

Laila Koskela /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Turvakotipaikkojen osalta Euroopan neuvoston suosituksen taso olisi noin 530 turvakotiperhepaikkaa. Suomessa olemassa olevia turvakotipaikkoja on noin yksi neljäsosa suositusten edellyttämästä tasosta. Viimeinen tutkimus perheväkivallasta on vuodelta 2011. Tuolloin tehdyn tutkimuksen mukaan perheväkivallan aiheuttamat kustannukset olivat vuosittain noin 90 miljoonaa euroa. Suurimmat kustannukset muodostuivat uhrien joutuessa osittain tai kokonaan työelämän ulkopuolelle. Turvakotipalveluissa on asiakkaina kaikenikäisiä ja eri etnisistä ryhmistä, myös eri palveluja tarvitsevista ryhmistä tulevia. Myös enenevässä määrin ikäihmiset ovat turvakotipaikkaa tarvitsevien joukossa. Arvoisa ministeri, meillä Suomessa on noin 20 turvakotia, mikä on täysin riittämätöntä kattamaan turvaa tarvitsevien tarpeet. Aiotteko tämän huomioida?

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitusneuvotteluissa, joissa te ette, ministeri Räty, ollut vielä mukana, aikanaan sovittiin isosta lääkekorvausuudistuksesta, ja se on nyt ikään kuin tulossa yhdenlaiseen päätepisteeseen, jossa tänne tuodaan siis uudistus, jossa hieman parannetaan paljon sairasta-vien asemaa, mutta ei tarpeeksi. Samalla tässä on kuitenkin erittäin runsaasti valtiovarainministe-riön innostuksesta heikennetty korvausjärjestelmää, tai otettu sieltä oikeasti rahaa pois. Hallitusohjelmassa — siis puhun Kataisen hallituksen hallitusohjelmasta — todettiin, että näitä säästöjä pitäisi kuitenkin saada lääkkeitten käyttöä optimoimalla, siirtymällä halvempiin lääkkeisiin, käyttämällä oikeita lääkkeitä oikeaan paikkaan. Sellaisia toimenpiteitä (Puhemies koputtaa) tässä neljän vuoden aikana ei ole näkynyt. Onko kenties sumu hälvenemässä tältä kohtaa?

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus on vaikeina aikoina vienyt hyvin ripeästi eteenpäin ohjelmassaan olevia sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan uudistuksia, mutta yksi asia on sellainen, jossa ei olla edetty, ja se on vanhemmuudesta äitien työnantajille aiheutuvat kustannukset ja niiden jakaminen. Se, että äidistä aiheutuu enemmän kustannuksia kuin isästä, aiheuttaa myöskin syrjintää työmarkkinoilla. Haluaisin kysyä, onko hallitus, ovatko sosiaali- ja terveysministerit valmiit kannustamaan työmarkkinajärjestöjä ottamaan tämän asian agendalleen samalla tavalla kuin ollaan kannustettu maltillista työratkaisua ja eläkeratkaisua. Ilman sitä, että hallitus on tässä aktiivinen, tämä asia ei ratkea. Kokoomus on ehdottanut tässä vanhempainvakuutusta vähään samaan malliin kuin Ruotsissa. Kysyisin: onko tämä asia ollut agendalla, ja aikooko hallitus tässä vielä edetä jollakin tavalla tämän vaalikauden aikana?

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Sairausvakuutuskorvauksiin on luvassa iso säästö, jonka yhteydessä myös rahoitusosuuksia muutetaan niin, että vakuutettujen osuus on 55,1 prosenttia ja valtion osuus 44,9 prosenttia. Tiedämme myös sen, että pienituloisten ihmisten on tällä hetkellä vaikea saada tarpeellisia lääkkeitään ja sairauksien hoito tältä osin voi vaikeutua. Tämä on myös lisännyt kustannuksia toimeentulotuessa mutta tuonut myös muita suuria ongelmia.

Kokonaisuudessa on monta liikkuvaa osaa, ja yksi tätä kokonaisvyyhtiä vaikeuttanut asia on se, että sairausvakuutuksen korvauskokonaisuutta on käsitelty pilkoittain. Voisitteko, ministeri Räty, vähän vielä valottaa tätä kokonaisuutta?

Ja toinen asia, joka huolettaa, on se, mitenkä pienituloiset ihmiset saavat tulevaisuudessa hoidon ja lääkkeet. Tuleeko tämä ajamaan ihmisiä toimeentulotuen piiriin? Ongelmana on se, että ei voi olla niin, että toimeentulotukijärjestelmä määrittää sen, kuka saa tässä yhteiskunnassa hoitoa, lääkkeitä, vaan sen pitää olla terveyteen, sairauteen perustuvaa.

Johanna Jurva /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lääkekorvausjärjestelmään ollaan tekemässä uudistuksia. Olisin kysynyt tästä 40 euron alkuomavastuusta sekä peruskor-vausprosentin nostosta. Kuinka tämä uudistus nyt etenee, ja kuinka tullaan huomioimaan vähävaraiset, vähän ja satunnaisesti lääkkeitä käyttävät?

Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Räty, te kerroitte hetki sitten tuossa, että työttömyysturvamenot ovat 2,7 miljardia euroa, ja sitten myös sen, että aiotaan pitkäaikaistyöttömien osalta siirtää vastuuta kunnille, vaikka kuntien tehtäviä aiottiin karsia. Se on erittäin ristiriitaista.

Me kaikki tiedämme sen, että on iso ongelma, että meidän työmarkkinat on tarkoitettu kokopäivätyölle erityisesti ja ihmiset eivät pysty siirtymään sosiaaliturvalta pienimuotoisesti työn pariin. Pieni parannus oli tämä 300 euron suojaosa. Siitä olisi kiinnostavaa tietää, miten hyvin se on tavoittanut työttömiä, minkä verran sitä on käytetty.

Hyvä ministeri, keskustan puheenjohtaja Sipilä esitti tässä viime viikolla, että Sitra laatisi perustulomallin ja sitten sitä kokeiltaisiin, ja tämä liittyy tähän sosiaaliturvan ja työn yhteensovitukseen. Haluaisin kysyä: millä tavalla te, ministeri Räty, suhtaudutte asiaan?

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Työttömyys turhauttaa, tekemättömyys syrjäyttää, jokainen kuukausi kotona vietettynä vie yhä kauemmaksi työn syrjään pääsemisen. Vapaaehtoistoiminta ja muu tekeminen pitävät kiinni arjessa ja myös tuovat sosiaalisen ulottuvuuden työttömän arkeen. Millaisia toimia ollaan tekemässä ensi budjettikaudella osallistavan sosiaaliturvan eteen?

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuntoutukseen panostaminen on erittäin tärkeää, jos aiomme saada sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset tulevaisuudessa kuriin. Kuntoutus on nykyisin liian hajallaan, ja aukkoja sen toteuttamisessa on paljon. Koko kuntoutusjärjestelmämme olisi uudistuksen tarpeessa. Kuuntelin huolissani ministeri Rädyn viestiä Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen määrärahaleikkauksista, ja kysynkin: mitä nämä määrärahaleikkaukset konkreettisesti tarkoittavat?

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eräs tämän kauden tärkeimpiä päätöksiä on ollut mielestäni se, että toimeentulotuen perusosan maksatus on päätetty siirtää Kelalle. Sehän tulee toteutuessaan parantamaan kaikkein pienituloisimpien suomalaisten perusturvaa ja vähentämään myöskin sosiaaliturvan alikäyttöä ja myöskin sitten vapauttamaan sosiaalityöntekijöitä varsinaiseen työhönsä, johon he ovat saaneet koulutuksen. Meillähän on tiedossa, että esimerkiksi lastensuojelussa on kova pula koulutetusta työvoimasta. Nyt olen saanut sen käsityksen, että perustuslakivaliokunta tulee ruuhkautumaan kaikista näistä esityksistä, joita hallitukselta on vielä tulossa. Aiotteko varmistaa sen, että tämä kaikkein köyhimpien suomalaisten tilannetta parantava hallituksen päätös varmasti ehditään käsitellä tällä kaudella?

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Osana valtiontalouden tervehdyttämistoimista, yhtenä sellaisena, lapsilisiä on päätetty leikata. Osana perheiden sosiaalisen oikeudenmukaisuuden parantamista on myöskin päätetty, että verotuksessa otetaan käyttöön lapsivähennys. Nyt kuitenkin samanaikaisesti puhutaan kaikkien järjestelmien yksinkertaistamisesta ja byrokratian vähentämisestä. Mitenkäs tässä nyt mahtaa käydä, kun nyt on tullut jo Verohallinnolta 2 miljoonan euron pyyntö? Siis 2 miljoonaa euroa tarvitaan lisää, jotta tästä verovähennysoikeuden lisäämisestä selvittäisiin. (Erkki Virtanen: Ne siirretään lapsiperheiltä verottajalle!)

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus on mietinnässä, ja siitä ei vielä ole lopputuloksia, ainakaan tiedossa. Siilinjärveläinen hammaslääkäri Jarno Väätäinen laittoi viestiä ja kysyi, onko jo pöytään lyöty se hammashoidon 25 prosentin alennus Kela-korvauksissa, ja jos on, niin koska se astuu voimaan. Hän on huolissaan samalla tavalla kuin minäkin niistä tilanteista, joissa kuntalaiset joutuvat hakeutumaan yksityiseen hammashuoltoon, koska julkisella puolella ei ole hammashuoltoa riittävästi tarjolla.

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Työttömyys on perin harvoin työttömän oma vika, ja sen takia puutun tähän työttömyysturvamenoleikkaukseen, tähän 50 miljoonan leikkaukseen, eli näistä ylemmistä ansiosidonnaisista ollaan leikkaamassa. Oletteko te, ministeri, ihan oikeasti sitä mieltä, että tämä säästää valtion menoja, ja onko oikein, että työttömiä rangaistaan siitä, että he ovat työttömiä?

Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jatkuvasti leikataan myös lapsilisistä, ja jos tämä lapsilisien leikkaus jatkuvasti menee eteenpäin, niin on kyllä käytävä keskustelua siitä, tarvitsevatko tänä päivänä kaikki perheet lapsilisää, jos halutaan puhua oikeudenmukaisuudesta.

Toinen ääripää ovat nämä 750 euroa olevat takuueläkkeet. Näille eläkeläisille tulee lisää matkakustannusten omavastuita, ja mitä vanhemmaksi mennään, sitä enempi joutuvat vanhukset käyttämään lääkkeitä. Pitäisi katsoa, että myös näillä pienillä ihmisillä olisi mahdollisuus elää.

Ja juuri tänään saimme tietää, että tulee tämä synnytyksiä keskittävä päivystysasetus eli se etenee. Pitää olla tuhat synnytystä, jotta toimipaikka säilyy. Kysyisinkin: onko laskettu, kuinka pitkiä synnytysmatkoja tulee, vai käykö niin, että yhä useampi joutuu synnyttämään henkilöautossa tai ambulanssissa?

Sirkka-Liisa Anttila /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! 600 000 perhettä joutuu lapsilisäleikkauksen kohteeksi. Näistä perheistä 110 000 jää vaille tätä verokompensaatiota, joka siitä 70 miljoonasta eurosta osoitetaan. Sen lisäksi meillä on joukko lapsiperheitä, jotka eivät maksa lainkaan veroja, ja heitä tietenkään tämä kompensaatio ei silloin voi koskettaa. Lapsilisien indeksikorotukset olette jäädyttäneet tällä vaalikaudella. Lapsiperheiden menetys sitäkin kautta on 118 miljoonaa euroa, mikä on varsin paljon. Kaikkein kummallisin päätös on tämä kotihoidon tuen pakkokiintiöinti vanhemmille, niin että sen pitää olla tasan molemmille, tilanteessa, jossa perheestä ei kerta kaikkiaan toinen voi jäädä pois perheen taloudellisen tilanteen takia sieltä työstä.

Ihan viimeisenä: 700 euron takuueläkkeeseen valtiovarainministeri Rinne esitti 10 euron korotusta. Kuinka te kehtasitte sen estää? Ihmettelen sitä kerta kaikkiaan.

Ja ihan viimeisenä, arvoisa puhemies: nämä budjetin vaikutukset lapsiperheiden tasolla ovat noin 900 euroa kuukaudessa, eli ei se kovin sosiaalisesti oikeudenmukaista ole.

Leena Rauhala /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Psykoterapia on hyvinkin vaikuttava hoitokeino, jota muista hoitomuodoista poiketen ei ole tarjolla julkisissa terveyspalveluissa, niin kuin sen tulisi olla. Yksityiset psykoterapiapalvelut ovat keskittyneet viiden yliopistokaupungin ympärille, joillakin alueilla terapiaan ei pääse lainkaan ja odotusajat ovat pitkiä. Viive hoidon aloittamisessa saattaa huonontaa paranemista, sen ennustetta. Kelan kuntoutuspsykoterapiat on tarkoitettu vain työssä käyville ja opiskelijoille, ja huoli onkin, miten kaikki sitä tarvitsevat voisivat yhdenvertaisesti saada psykoterapiaa, kuntoutuspsykoterapiaa, siis sellaiset, jotka ovat työelämän ulkopuolella. Kunnallisten psykoterapiapalvelujen puute asettaa ihmiset myös taloudellisesti eriarvoiseen asemaan. Monilla ei ole varaa Kela-korvattuun psykoterapiaan. Kysynkin: onko ministeriössä kehitteillä se, millä tavalla kuntoutuspsykoterapian saamista (Puhemies koputtaa) voitaisiin laajentaa?

Anu Urpalainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tiedän, että molemmilla ministereillä on ollut kiirettä tämän budjetin kanssa, mutta rakennepaketissa on vahvasti säädöstenpurkutalkoot, ja niistä olemme eilenkin täällä paljon puhuneet. Olisin kysynyt ministeri Rädyltä: mikä on teidän arvionne teidän ministeriönne osalta, kuinka vielä pystytte kasaamaan näiden säädöstenpurkutalkoiden kautta säästöjä, jotta sitten näihin varsinaisiin tärkeisiin toimenpiteisiin, lakiuudistuksiin, sosiaaliturvaan sekä erityisesti lapsiperheiden tukeen ja muuhun, löytyy sitten tulevaisuudessa rahoitusta?

Harry Wallin /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meillä on tällä hetkellä 350 000 työtöntä. Näistä noin prosentti, yli 3 300, on sellaisia, että he ovat olleet työttömänä yli viisi vuotta ja heillä on ikää yli 60 vuotta. Osa on ollut jopa kymmenen vuotta työttömänä. Tämä on kestämätön tilanne. Heille ei tehdä työvoimahallinnon toimesta mitään aktiivitoimenpiteitä, eli heidät on säilötty työttömyyteen. Nyt olisi korkea aika auttaa heidät eläkkeelle. Vuonna 2005 säädettiin kertalaki Lex Taipale, jolloin 58-vuotiaat yli kymmenen vuotta työttömänä olleet pääsivät eläkkeelle, ja näitä oli 5 000. Eli mikä on teidän näkemyksenne, voitaisiinko ottaa tällainen Lex Taipale kakkonen käyttöön? Sehän ei ole valtion budjettikysymys, kun se menee näiltä vakuutusyhtiöiden säätiöiltä ja osakeyhtiöiltä.

Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty

Arvoisa puhemies! Tässä tosiaan osa kysymyksistä kuuluu ministeri Huovisen vastuualueelle. Tässä tuli hyvin laajasti isoihin kokonaisuuksiin liittyviä kysymyksiä monelta edustajalta, ja vastaan niihin nyt kokonaisuudessaan.

Lääkekorvausten uudistamisesta, josta edustaja muun muassa Virtanen tässä kysyi: Ei ole tulossa muutoksia ensi vuodelle, mutta sitä seuraavalle vuodelle on tulossa muutoksia, ja niitä valmistellaan parhaillaan. Lakiesitykset on tarkoitus tuoda eduskunnan käsittelyyn tämän syksyn aikana, jotta sitten myöskin Kelan tietojärjestelmiin ehditään tehdä muutoksia — siksi aikaisempi käsittely siihen vuoden 2016 alkuun mennessä. Niiden osalta on tarkoitus toteuttaa säästöjä siten, että kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat, eniten sairastavat ja paljon lääkkeitä käyttävät ja tarvitsevat, joutuisivat tästä muutoksesta kärsimään vähiten ja toisaalta myöskin olisivat niitä, jotka sitten pystyisivät hyötymään tästä muutoksesta. Täällä välineinä on silloin se omavastuuosuus, sen lisäksi peruskorvausprosentti ja se lääkekatto, joka meillä tälläkin hetkellä on käytössä.

Sitten näistä sairausvakuutuskorvaussäästöistä, jotka kohdistuvat harkinnanvaraiseen kuntoutukseen, matkoihin ja hammashoitoon:

Harkinnanvaraisen kuntoutuksen osalta täällä käytettiin muutama puheenvuoro, ja sen tilanne on seuraavanlainen: Se on ollut suuruudeltaan 4 prosenttia kokonaisuudesta eli siitä kuntoutukseen käytettävästä määrärahasta, mutta nyt se on tarkoitus laskea 2 prosenttiin. Siihen syynä on muun muassa se, että sieltä harkinnanvaraisen kuntoutuksen puolelta on siirtynyt tehtäviä sinne lakisääteisen kuntoutuksen puolelle, joten kokonaisuudessaan kuntoutettavien määrään tällä ei ole niin suurta vaikutusta.

Hammashoidon osalta tilanne on se, että on tarkoitus siirtyä samaan tarkastusväliin kuin julkisella puolella. Rakennepoliittisen ohjelman yhteydessä on linjattu, että hampaiden tarkastusväli olisi kaksi vuotta nykyisen vuoden sijaan. Myös Kela-korvausten osalta tarkoituksena on se, että Kela-korvauksen hampaiden tarkistamista varten voi saada kahden vuoden välein. Sen lisäksi Kela-korvauksiin, jotka suun terveydenhuoltoa koskevat, tulee leikkaus ensi vuodelle.

Sosiaaliturvaviidakosta ja sen perkaamisesta kysyi edustaja Rehula, ja ymmärsin myös, että perustulokysymys liittyi tähän samaan. Pidän itse henkilökohtaisesti keskustan avausta perustulokeskustelun avaamiseksi varsin ilahduttavana, ja mielelläni lähden käymään keskustelua siitä, millä tavalla sosiaaliturvaa tulevaisuudessa Suomessa voitaisiin uudelleen järjestää. Sosiaaliturvalainsäädännön uudistamisessa ei ole kyse pelkästään sosiaaliturvasta, vaan sitten täytyy miettiä myös verotuksen kokonaisuuksia ja monia muita asioita, jotka siihen liittyvät. Mutta täällä oli kysymys siitä, millä tavalla sosiaaliturvaviidakkoa on lähdetty toimestani perkaamaan. Tämän syksyn aikana on tulossa tänne käsittelyyn tapaturmavakuutuslain kokonaisuudistus. Sitä lainsäädäntöä ei ole kymmeniin vuosiin uudistettu. Tarkoituksena on yksi merkittävimmistä sosiaaliturvaan ja vakuutukseen liittyvistä lainsäädännöistä nyt uudistaa ja virtaviivaistaa.

Lapsilisäleikkauksista: Tilanne on se, että hallitus on joutunut tekemään hyvinkin kipeitä ratkaisuja, ja osa näistä ratkaisuista, osa säästöistä, kohdistuu myös lapsilisiin ja sitä kautta lapsiperheisiin. Siitäkin huolimatta, että sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle eivät verotuskysymykset kuulu, ehkä muutamalla sanalla sanon tästä kompensaatiosta, joka lapsilisäleikkauksille budjettiriihessä tehtiin. Verovähennyksen, eli sen lapsivähennyksen, verotukseen saavat pieni- ja keskituloiset. Eli sikäli kuin täällä peräänkuulutettiin sitä, että kaikkein varakkaimmat tai suurituloisimmat eivät välttämättä lapsilisiä tarvitsisi, kompensaation saavat vain pieni- ja keskituloiset. (Keskustan ryhmästä: Ei pidä ihan paikkaansa!)

Sitten ehkä vielä muutama sana työmarkkinatuen kuntaosuuden siirrosta kunnille ja työttömyyteen liittyvistä asioista. Työmarkkinatuen kuntaosuuden siirto kunnille on aiheuttanut paljon keskustelua, ja sen kustannuksia kunnille kompensoidaan. Sikäli on hyvä, että siihen työttömyyteen päästään pureutumaan siellä peruskunnassa, jossa myöskin välineet sitten monihallinnollisesti puuttua työllistämiseen, puuttua siihen, että myöskin kuntoutetaan ihminen työhön kykeneväksi ja annetaan välineitä toimia työmarkkinoilla, kaikki on samassa paikassa. Kunta ja te-toimisto pystyvät tekemään hyvää yhteistyötä paikallisesti, siitä meillä on paljon esimerkkejä, ja kun vielä tämä kuntaosuus kannustaa toimimaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, niin uskon, että tällä saamme merkittäviä työllistäviä vaikutuksia aikaan.

Arvoisa puhemies! Tässä pääasialliset kysymykset, jotka poimin keskustelusta.

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Mielelläni, arvoisa puhemies! — Täällä keskustelussa sivuttiin useampiakin asioita, jotka kuuluvat omalle tontilleni.

Ministeri Räty tuossa jo tuota lapsilisäkysymystä kävikin läpi. Niin kuin edustajat hyvin muistavat, täällä olemme käyneet muun muassa välikysymyskeskustelun tästä vaikeasta aiheesta. Muistanette hyvin, että sanoin tuolloinkin, että kukaan ei leikkaa lapsilisiä perheiden kiusaksi tai ikäväksi, vaan meillä on oikeasti isot taloudelliset haasteet. Hallitus on joutunut kovien talouslukemien eteen. Ja niin kuin tiedätte, koko tämän kauden, oikeastaan siihen viime kehysriiheen asti, STM:n isoja pääluokkia ja momentteja, kuten lapsilisämomenttia, on pyritty suojaamaan, on pyritty varjelemaan tätä kaikista läheisintä toimialuetta, joka on kansalaisten iholla, mutta talouden lukemat, kuten me kaikki hyvin tiedämme, ovat hyvin haastavia. Ja siinä tilanteessa, jossa keväällä olimme, oli välttämätöntä myös katsoa, onko löydettävissä sellaisia keinoja, jotka mahdollisimman vähän puuttuisivat kuitenkaan siihen kaikkein pienituloisimman lapsiperheen arkeen, ja silloin päädyttiin tähän valitettavaan lapsilisäleikkaukseen. Mutta nyt sitten budjettiriihessä, kuten ministeri Räty totesi, on käyty läpi sitä vähennysmallia, jolla voidaan ehkä osittain myös sitten tulla vastaan lapsiperheitä tässä hankalassa tilanteessa.

No, toinen asia, joka täällä nousi esille useammassa puheenvuorossa, on kotihoidon tuen uudistus. Tästäkin asiasta kävimme yhdessä teidän kanssanne, hyvät kollegat, välikysymyskeskustelun täällä. (Juha Rehula: Kaksi!) — Kaksikin kertaa itse asiassa, aivan totta. — Siinä nimenomaan tavoitteena on hoivavastuun jakautuminen tasaisemmin naisten ja miesten, äitien ja isien, kesken. (Sirkka-Liisa Anttila: Naisten palkat pitää saada ensin nousemaan!) Siinä mielessä edelleenkin puolustan tätä uudistusta, että kun meillä tänä päivänä kotihoidon tukea käyttävien kokonaismäärästä 95 prosenttia on naisia, niin meidän on välttämätöntä miettiä, miten tätä hoivavastuuta voidaan paremmin ja tasaisemmin jakaa. Uskon itse, että tällä on vaikutusta niin naisten asemaan työmarkkinoilla kuin myös naisten kerryttämään eläkepottiin, että tässä on moninaiset vaikutukset tällä uudistuksella.

Sitten edustaja Alanko-Kahiluoto kysyi tästä toimeentulotuen Kela-siirrosta. Me olemme tekemässä tätä valmistelua parhaan kykymme mukaan varsin vauhdilla. Sitä tehdään virkatyönä, mutta siinä on takana ja taustalla tukena myöskin laajempi ohjausryhmä, jossa on eri ministe-riöiden asiantuntijoita, myöskin Kelan asiantuntemusta käytämme hyödyksi. Tämän uudistuksen osalta itsekin olin ehkä aikaisemmin vähän sitä mieltä, että tämä ei olisi välttämättä järkevin tapa muuttaa tätä järjestelmää, mutta kyllä se aika pysäyttävä lukema oli, kun meille kerrottiin, että sosiaalityöntekijän ajasta saattaa mennä jopa 70 prosenttia siihen, kun hän availee erilaisia Kelan asiakirjoja saadakseen selville kyseisen asiakkaan tietoja näistä järjestelmistä. Eli kyllä meillä täytyy tätä osaamisen käyttöä ja hyödyntämistä miettiä tarkemmin. Niiltä osin olen itsekin siis joutunut kantaani tässä yhteydessä tarkastelemaan uudestaan. Aikataulusta totean, että tämä hallituksen esitys tulee hallituksen käsittelyyn todennäköisesti vasta joulukuussa ja saamme sen tänne eduskuntaan todennäköisesti vasta tammikuussa. Tästä olemme eduskunnalle ja valiokunnalle myöskin erikseen informoineet. Tämän osalta aikataulu on tämä, ja toivomme tässä ymmärrystä.

Sitten oli kysymys päivystysasetuksesta. Todellakin siinä on tarkoitus parantaa potilasturvallisuutta, ei pidentää synnytysmatkoja. Meillä on tässä erittäin laajat asiantuntijatyöt taustalla. Muun muassa vuonna 2010 on ollut tällainen laajapohjainen päivystyksen kriteereitä miettivä työryhmä, jossa on ollut kaikilta alueilta edustus paikalla, ja se on päätynyt yksimielisesti näihin esitettyihin muutoksiin. Vielä sanon tuosta tuhannen synnytyksen rajasta, että siellähän on poikkeuspykälä juuri sitä varten, että me voimme katsoa sitten maantieteellisesti järkeviä kokonaisuuksia.

Turvakodeista: Valtio todellakin ottaa vastuun turvakotien rahoituksesta. Tämä on tietenkin signaali siitä, että koemme, että nämä turvakotiasiat eivät ole Suomessa tällä hetkellä siinä kunnossa, missä niiden pitäisi olla. Meillä on esimerkiksi tämä Euroopan neuvoston suositus, johon emme tällä hetkellä pääse. Se, että rahoitus siirtyy valtiolle, ei automaattisesti tietenkään ratkaise kaikkia niitä ongelmia, mutta mielestäni se on hyvä aloitus, ja pääsemme varmasti siinä sitten pidemmällä tähtäimellä niihin tuloksiin, joihin on päästävä. Suomessa perheväkivalta, lähisuhdeväkivalta, on iso ongelma.

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tietämättään keliakiaa sairastaa Suomessa tällä hetkellä noin 100 000 henkilöä, joka joukko työllistää ja kuormittaa terveyskeskuksia päivittäin, kun diagnostiikkaa ei ole tehty. Tässä olisi tärkeä paikka tehdä tämä diagnoosi, niin että hoitoon päästäisiin mahdollisimman varhain. Ne, jotka hoitavat keliakiaa ja tietävät diagnoosin, käyttävät tietysti gluteenittomia tuotteita. Ne ovat yhdeksän kertaa kalliimpia kuin normaalit tuotteet. Tästä johtuu se, että nämä henkilöt, monesti opiskelijat ja myös eläkkeensaajat, jotka elävät pienillä tuloilla, ovat tosi tukalassa tilanteessa. Nyt olisi korvauksennoston paikka, niin ikään indeksiin sitomisen, ja nyt kysyn ministeriltä: onko tällaisia aikeita, että saataisiin esimerkiksi terveyskeskuksista tätä kuormitusta vähemmälle, kun ihmiset voisivat hoitaa sairauttaan niin kuin sitä kuuluu hoitaa?

Arja Juvonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olemme Suomessa tehneet vuodesta 2009 lähtien tuntuvia toimia potilasturvallisuuden parantamiseksi. On aivan hämmästyttävää, että potilasvahingot eivät siitä huolimatta vähene. Meillä on potilasturvallisuusstrategia, ja kyllä minua todellakin ihmetyttää, että täällä tulevassa ennusteessa ensi vuodelle potilasvahinkojen arvioidaan vain lisääntyvän. Sama on sairaalainfektioiden kanssa. Miten ihmeessä se voi olla mahdollista? Meillä on Suomessa paras mahdollinen terveydenhoito, meillä on ammattiosaava henkilökunta, meillä on paras teknologia, mutta vahingot vain lisääntyvät. Mitä ihmettä tälle olisi tehtävä, pitäisikö aseptisesta omastatunnosta enemmän ruveta puhumaan?

Kysyisin lääkkeistä: Verenohennuslääkkeitä syö noin 150 000 ihmistä Suomessa, ja tällä hetkellä on myös uuden sukupolven lääkkeitä tullut markkinoille. Mikä, ministeri, teidän kantanne olisi siihen, että myös näitä saataisiin markkinoille?

Vielä potilasvahingoista sen verran, että Valvira tiedotti juuri havainneensa päivystyspisteissä suuria uhkakuvia ja vaaratekijöitä. Mitenkä näihin Valviran kommentteihin voisi sitten myös paneutua ja viedä eteenpäin niitä?

Mikael  Palola  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Omaishoidon tuki ja tuen piirissä olevien määrä näyttää ainakin tämän budjettikirjan mukaan olevan kasvussa, ja se on hyvä asia. Itsekin arvostan hyvin paljon läheisiään ja omaisiaan hoitavia. Kokemusten mukaan omais-hoitaja on kuitenkin usein se eläkkeellä oleva puoliso. Meillä olisikin hyvä käydä sitä keskustelua ja rajanvetoa, missä vaiheessa läheisistä huolen pitäminen muuttuu palkalliseksi työksi ja missä määrin palkkio antaa voimia siinä raskaassa työssä. Onko meillä valmiutta ja keinoja lisätä omaishoidon tuen sijaan enemmänkin tukia ja palveluita omaisiaan hoitaville?

James Hirvisaari /m11(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Uutisten mukaan harvinaisten sairauksien määrää on lisännyt matkailun ohella se, että Suomeen tulee enemmän maahanmuuttajia trooppisilta alueilta. On laskettu, että tautien leviämisestä ilmaston lämpenemisen takia tulee ajan oloon maailmanlaajuisesti useiden miljardien kustannuksia. Tiedustelen: missä määrin meillä on havaittavissa terveydenhoitokustannusten nousua asian takia, ja onko näihin tautiepidemioihin henkilökunnan puolesta varauduttu? On hyvin huolestuttavaa, jos sen tyyppiset kuin Ebola, denguekuume, apinamalaria, neekerisankkeri ja etelän maiden vakavat loistaudit ovat leviämässä tänne pohjolaan.

Anne Louhelainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valmisteilla on tosiaan laki turvakotien rahoituksen siirtämisestä valtiolle. Erinomainen asia olisi se, että avuntarvitsija pääsisikin turvakotiin ilman kunnan antamaa maksusitoumusta, sillä valitettavasti usein tämän maksusitoumus on voinut olla esteenä pääsylle turvakotiin. Arvoisa ministeri, tuo ehdotettu 8 miljoonan euron määräraha ei tule kuitenkaan riittämään, sillä se ei riitä edes nykyisen toiminnan tason ylläpitoon. Lakiesitys kehottaakin turvakoteja myös soveltamaan toimintaansa olemassa olevaan rahoitukseen. Se tarkoittaa käytännössä toiminnan supistamista, ellei jopa lakkauttamista.

Olisin kysynyt: miten, arvoisa ministeri, näette, että päästäisiin tähän Euroopan neuvoston suositukseen, jonka mukaan 10 000:ta asukasta kohden pitäisi olla 1 perhepaikka, kun tuo luku on nyt noin 0,24.

Lisäksi kysyisin: Kun esityksessä mainitaan myös se, ettei turvakotipalveluista ole ollut kilpailua, niin mikä on viestinne nykyisille turvakotitoimijoille? Aiotaanko tätä turvakotitoimintaa (Puhemies koputtaa) mahdollisesti avata vaikkapa kansainvälisille toimijoille?

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Räty, mitä kuuluu tällä hetkellä vammaistulkkitoiminnalle? Se järjestelmähän koki tämän vuoden alussa muutoksen, kun Kelan välitystoiminta keskitettiin Turkuun, ja monet kuulovammaiset, jotka olivat siihen mennessä saaneet erilaiset palvelut ja eri tavoin toimivat palvelut, ovat viestineet siitä, että homma on lähtenyt hieman nytkähdellen ja nitkahdellen käyntiin eivätkä esimerkiksi videopalvelut ole olleet sitä luokkaa kuin mitä aiemmin välitystoiminta oli.

Toinen kysymys koskee rintamaveteraaneja. Toukokuussahan astui voimaan laki, jonka mukaan Kela voi kaikille kunnille kaikkien rintamaveteraanien tiedot antaa, siinä toivossa tietysti, että veteraanit saisivat sitten paremmin palveluita. Mitä tälle asialle kuuluu, onko kaikki veteraanit tavoitettu?

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomi osallistuu kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin painopisteiden ollessa Libanonissa, Afganistanissa, Kosovossa, Georgiassa, Libyassa, Ukrainassa, mutta myös Keski-Afrikassa. Viime päivinä Isilin toiminnasta — Isil on näillekin alueille levittäytymässä — on tullut vakavia uutisia. Keski-Afrikasta olemme kuulleet, miten suomalaiset naiset ja miehet ovat joutuneet siellä kohtaamaan äärimmäisen julmia tilanteita. On vain ajan kysymys, koska meille tulee tieto myös suru-uutisista, ja silloin meillä pitää olla keinot auttaa näitä perheitä, joiden isä taikka äiti on menehtynyt taikka loukkaantunut sillä tavalla, että normaalielämä ei enää ole mahdollista. Te, arvoisa sosiaaliministeri, vastaatte kriha-veteraaniohjelman valmistelusta, joka on käynnissä. Kysyisin: missä vaiheessa tämä valmistelutyö on, ja koska se saadaan eduskunnan käsittelyyn, niin että nämä naiset ja miehet saavat arvoisensa kohtelun?

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perhehoitolain osauudistus tehtiin viime hallituskaudella, ja siinä parannettiin sijaisvanhempien ja perhehoitajien palkkioita muun muassa ja tehtiin koulutuksesta, valmennuksesta pakollista ja niin edelleen. Siitä jätettiin kokonaan pois perhehoitajien sosiaaliturvakysymykset, ja ne oli tarkoitus sisällyttää tähän uuteen perhehoitolain uudistukseen, jota on odotettu jo kovasti lausuntokierrokselle, mutta toistaiseksi sitä ei ole vielä kuulunut.

Minulle on kerrottu, että uuden perhehoitolain on oltava jälleen kerran kustannusneutraali eli siihen ei olisikaan sitten tulossa parannuksia perhehoitajien olemattomaan sosiaaliturvaan. Minä haluaisin kysyä ministereiltä: millä matematiikalla kustannusneutraalius lasketaan, kun jokainen perhesijoitus vähentää kuntien kustannuksia verrattuna laitossijoituksiin? Tästä on erittäin paljon tehty laskelmia, miljoonia voi säästyä kuntien kustannuksia. Lastensuojelun sijaishuollossa perhehoito on laissa ensisijainen hoitomuoto. Sitä pitäisi nyt kehittää ja viedä eteenpäin.

Simo Rundgren /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sehän on, arvon ministerit, niin, että jokaisella vaalikaudella pyritään tekemään uudistuksia, joiden uskotaan parantavan asioita. Ensihoitoa koskeva järjestelmä uudistettiin viime vaalikaudella, ja varmasti siinäkin oli hyvät aikeet ja perusteet. Käytännössä kuitenkin on käynyt niin, että eri puolilta maata saadusta palautteesta käy ilmi, että kuntien kustannukset ovat merkittävästi nousseet tämän uuden järjestelmän aikana, eikä näytä olevan helppo esittää tuloksia, että toiminnan laatu olisi kohentunut. Uudistusten toteuttamista tulisi tästä syystä seurata ja tehdä korjaukset, jos niihin on aihetta. Kysymykseni kuuluu: oletteko käynnistäneet tämän uudistuksen osalta seurantaa ja arviointia siitä, miten uudistuksen tavoitteet ovat toteutuneet?

Arvoisa puhemies! Olen muuten sitä mieltä, että tuhannen synnytyksen rajan asettaminen synnytysosaston säilymiselle on perusteeton. Pitkien matkojen Lapissa Länsi-Pohjan synnytysosasto on säilytettävä. Tässä vetoan teihin, ministerit.

Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Puhun nyt pienen mutta suositun ihmisryhmän puolesta, eli kysymyksessä ovat ammattiurheilijat. Kataisen hallitusohjelmassahan oli ammattiurheilijoiden sosiaaliturvan uudistus, ja nyt kyselisin hiukan sen perään, missä vaiheessa mennään. Ainakin edellinen ministeri, Risikko, oli hyvin myötämielinen hankkeelle ja piti tätä tärkeänä ja lupasi, että tämä tuodaan tänne saliin, joten kyselisin aikataulun perään.

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kannalta on kaikkein tärkeintä se, että suomalaisilla on työtä. Kaikki työ on arvokasta. On tärkeää, että kaikilla työkykyisillä ja myös osatyökykyisillä on mahdollisuus tehdä työtä, ja on tärkeää myös, että työ kannattaa. Ministeri Risikko aloitti hyvin ansiokkaasti osatyökykyisyysohjelman, ja kysyisinkin, missä siinä mennään. Muistuttaisin siitä asiasta, josta eduskunta on useasti puhunut, siitä, että vähimmäistyökyvyttömyyseläkkeellä olevat ovat pahasti kannustinloukussa. Jos he tienaavat yli noin 700 euroa, niin se raha leikkautuu suoraan pois, ja ollaan toivottu, että tähän tulisi joustoa ja myöskin kannustettaisiin esimerkiksi useita vammaisia osatyökykyisiä, jotka haluaisivat tehdä työtä. Heillä olisi sijaa työmarkkinoilla, jos tämä muutettaisiin.

Muistutan myöskin siitä, että eduskunnan naisverkosto on juuri eilen kokoontunut vanhemmuuden kustannusten tasaamisasian kanssa ja hallitusohjelmaan tuo asia on kirjattu. Toivon, että ministerit vastaavat siihen, miten tätä asiaa viedään eteenpäin. Se, että me kitkemme epätasa-arvoa työmarkkinoilta, pidentää työuria. (Puhemies koputtaa) Se on juuri sitä, mitä hallituksen pitäisi tehdä.

Terhi Peltokorpi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Räty vastasi, että kun lapsilisäleikkauksen kompensoinniksi tehdään tämä lapsivähennys verotukseen, niin se kohdistuu pieni- ja keskituloisiin perheisiin. Mielestäni tämä ei pidä paikkaansa, vai mitä mieltä ministeri Räty on siitä, että jos perheessä on kaksi vanhempaa, jotka molemmat tienaavat esimerkiksi noin 4 000 euroa tai vähän yli, kumpikaan heistä ei saa vähennystä, mutta jos perheessä on kaksi vanhempaa, josta toinen tienaa 20 000 euroa kuukaudessa ja toinen 2 000 euroa kuukaudessa, niin tämä pienempituloinen vanhempi saa vähennyksen? Oletteko todella sitä mieltä, että 22 000 euroa kuukaudessa tienaava perhe on pieni- tai keskituloinen ja 8 000 euroa kuukaudessa tienaava perhe olisi suurituloinen? (Erkki Virtanen: Kumpikaan ei ole pienituloinen!)

Toiseksi olisin halunnut kysyä ministeriltä siitä, kun Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on 2009 ja sosiaali- ja terveysministeriö 2000-luvun alkupuolella valmistellut maksukattouudistusta. Onkohan tässä asiassa tapahtumassa (Puhemies koputtaa) mitään edistymistä? Täällä puhuttiin lääkekustannuksien kattamisesta, mutta oleellista olisi, että...

...kaikki nämä maksukatot yhdistettäisiin.

Lauri Heikkilä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viime vuosina ovat päihdeongelmat, mielenterveysongelmat ja kaikenlainen alkoholinkäyttö lisääntyneet ja niistä on muodostunut yliopistosairaaloiden ensiapupoleilla ja päivystysosastoilla ongelmia. Samanaikaisesti on muun muassa vähennetty mahdollisuuksia potilaiden käsittelyyn ja mahdollisesti sidontaan kiinni jonnekin ja mahdollisuuksia, miten vartijat saavat puuttua ja muuta. Kun samoilla osastoilla on sydänpotilaita ja muita kiireellistä hoitoa tarvitsevia, niin nyt kun resursseja muutenkin leikataan, niin monesti joutuvat sairaanhoitajat työtilanteisiin, missä on useita potilaita hoidettavana mutta ei ole apua, ja tämmöisiä päihdeosastoja, eristysosastoja kaivattaisiin lisää näissä sairaaloissa. Onko ministerillä tietoa, onko sellaisia tulossa, jotta saadaan työolot rauhoitettua?

Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty

Arvoisa puhemies! Poimin seuraavia kysymyksiä:

Ensimmäisenä kysyttiin keliakiasta ja keliakiasta aiheutuvien kustannusten kompensoimiseksi olevan korvauksen nostosta. Tällä hetkellä ei valitettavasti ole suunnitelmia sen korvauksen nostamiseksi. Tämä on erittäin tärkeä asia, josta viime aikoina on myöskin diagnostisella puolella käyty paljon keskustelua, millä tavalla keliakian diagnostiikkaa voitaisiin helpottaa, suoliston tähystystutkimuksen sijaan esimerkiksi pelkällä verestä tehtävällä testauksella. Tämän aiheen tiimoilla varmasti tullaan käymään vielä isoa keskustelua, ja sitä on tärkeää seurata hyvin tarkasti, koska niin kuin kysyjä tässä toi esille, se aiheuttaa suuria kustannuksia mutta myöskin inhimillistä haittaa ja sitä kautta paljon myöskin palveluiden käyttöä.

Sitten kysyttiin verenohennuslääkkeistä ja lääkekorvauksista ja mahdollisista muutoksista lääkekorvauksiin verenohennuslääkkeiden osalta. Siitäkin huolimatta, että minulla koulutukseni vuoksi voisi olla jonkinnäköinen näkemys siitä, minkälaisia verenohennuslääkkeitä pitäisi mahdollisesti käyttää, lääkkeitä ja lääkekäytäntöjä ei kuitenkaan ministeriöstä käsin määrätä, ja pidän erittäin tärkeänä sitä, että jatkossakin meidän käytössämme ja korvausten piirissä olevat lääkkeet perustuvat Käypä hoito -suosituksiin, niiden noudattamisiin, yleisiin kliinisiin käytäntöihin ja sitä kautta sitten lääkekorvausjärjestelmään kuuluvaan lääkeprosessiin. Tämäkin on asia, jonka tiimoilla käydään aika isoa kliinistä keskustelua siitä, millä tavalla tulevaisuudessa nyt laajasti käytössä oleva varfariini voitaisiin korvata muilla, uudemmilla lääkkeillä, joissa mahdollisesti sitten esimerkiksi laboratoriokustannukset olisivat pienempiä. Mutta korostan, että tämä ei ole poliittinen päätös vaan ennen kaikkea kliininen päätös.

Sitten tästä Kelan tiedonanto-oikeudesta ja -velvollisuudesta veteraaneja koskien. Tiedän, että kunnat saavat nyt nämä tiedot, ja olen kuullut, että kunnissa ollaan oltu tyytyväisiä siihen, että veteraanit tavoitetaan nykyisin paremmin kuin aikaisemmin. Myös veteraaneilta saamani palautteen perusteella palveluiden piiriin on silloin päässyt paremmin, kun heidät on tavoitettu.

Edustaja Heinonen kysyi kriisinhallintaveteraanien sosiaaliturvaan liittyvästä uudistuksesta, ja niin kuin kysyjä tiesi kertoa, uudistusta ollaan tekemässä. Tämä on iso ja tärkeä asia siinäkin mielessä, että kyseessä on varmasti hyvin uudentyyppisten vammojen ja uudentyyppisten asioiden kanssa tehtävä työ. Nämä kriisinhallinnassa vammautuneet eivät ole pelkästään fyysisesti vammautuneita, vaan siellä on myös paljon henkisiä traumoja, joiden kanssa sitten tulemme olemaan uudentyyppisten haasteiden edessä. (Timo Heinonen: Koska se tulee?) — En osaa ihan tarkalleen ottaen sanoa, mikä tällä hetkellä siellä on tilanne. Aivan näihin tämän syksyn lainsäädäntöhankkeisiin tämä ei ole kuulumassa.

Sama koskee valitettavasti tätä urheilijoiden sosiaaliturvan kokonaisuudistuskysymystä. Myöskin siellä on tehty isoa työtä. Haluan huomioida, että olympiaurheilijat pääsivät eläkejärjestelmän piiriin, mutta tämä kokonaisuus ei ole edennyt sillä tavalla kuin ehkä olisi alkuvaalikaudesta ollut vielä toivottavaa.

Osatyökykyisten ohjelman osalta olemme toteuttaneet osapäiväsairausloma-asian. Sen lisäksi opiskelijoille on mahdollistettu työn tekeminen eli osatyökykyisten työssäolemista on parannettu, ja tämä ohjelma jatkuu.

Sitten edustaja Peltokorpi kysyi pieni- ja keskituloisista ja siitä, millä tavalla lapsilisäleik- kaukset on kompensoitu ja miten ne kohdistuvat. Meillä ei ole käytössä perheverotusta eli verotukseen kohdistuvat muutokset ovat aina henkilökohtaisia. Niin kuin julkisuudestakin olette voineet asiaa seurata, keskustelua siitä, ketkä kaikki ovat pieni- ja keskituloisia, on toki paljon käyty.

Arja Juvonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Rakennepaketti vähentää vanhusten laitospaikkoja. Se ei ole mitään uutta, sillä määrätietoisesti vuosi vuodelta laitospaikkoja on vähennetty ja vanhukset ovat siirtyneet kotihoitoon ja myös omaishoitajien hoidettaviksi. Omaishoidon ennustetaan lisääntyvän tulevaisuudessa. Meillä on se ongelma, että meillä ei tahdo olla niitä auttavia käsiä tarpeeksi ja meillä ei ole tietoa esimerkiksi siitä, kuinka paljon siellä kotihoidossa hoitajia tällä hetkellä työskentelee. Ei ole olemassa mitään kotihoidon laatusuosituksia, joihin olisi laitettu määrää, paljonko pitää olla hoitajia.

Tiedustelisin teiltä, ministeri, siitä, kun vanhuslaissa on tämä maininta, että mikäli 0,5 hoitajan mitoitus ei toteudu tämän vuoden aikana, niin sitten vanhuslakia ollaan tarkentamassa asetuksella. Missä vaiheessa tämä selvitystyö on menossa? Ja miltä teistä näyttää, onko sieltä hoivakentältä kuulunut minkäänlaista viestiä siitä, miten siellä pärjätään? Tullaanko mahdollisesti johonkin toimiin ryhtymään sitten tulevaisuudessa?

Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Räty ei kiireeltään kerinnyt vastaamaan edes oman puolueensa edustajan kysymykseen näistä vanhempainvapaakustannuksista.

Mutta minäpä menen kahteen kysymykseen, jotka kuuluvat peruspalveluministerille:

Alkoholilain kokonaisuudistaminen sitten jäi, ja jos osaan arvata oikein, niin ei suinkaan peruspalveluministeristä johtuvista syistä, vaan jostakin täältä talosta ja ennen kaikkea tämän talon ulkopuolelta löytyivät ne voimat, jotka tällä kertaa sen kaatoivat. Lupaatteko, ministeri Huovinen, että se valmis laki, joka oli eduskuntaan tuloa vailla, jää teidän pöydällenne, jotta seuraaja voi sen ottaa tarvittaessa nopeastikin käyttöön?

Ja toinen kysymys: Sosiaalihuoltolaki on teidän tontillanne yksi suuri uudistus, joka tällä vaalikaudella viedään läpi. Te kerroitte lisämäärärahasta, ja sisältöhän on sen kaltainen, että moneen hyvään asiaan pitäisi saada korjausta — olisin kiinnostunut siitä erityisesti lastensuojelun osalta. Millä tavalla sosiaalineuvos Kananojan raportti ja sitten tämä pitkään valmisteltu sosiaalihuoltolaki nyt eteenpäin viedään?

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minäkin haluan osaltani kiittää ministeri Huovista sosiaalihuoltolaista. Tämä laki parantaa monella tavalla perheiden asemaa kotipalveluitten osalta, se parantaa lapsiperheitten mutta myös ikääntyneiden ja omais-hoitoperheitten tilannetta.

Tämän lain valmistelun yhteydessä selvisi kuitenkin se, että noin 35 prosenttia kunnista ei ole tarjonnut yhdellekään kuntalaiselle perhepalvelua tai kotipalvelua ja sitten 45 prosenttia kunnista on tarjonnut palvelua yhdelle perheelle. Kysyisin: Mitenkä tämä on mahdollista, kun tiedämme samalla, että lapsiperheitten tilanteet ovat monessa mielessä vaikeutuneet, minkä perusteella muun muassa Kananojan selvitys tehtiin? Eivätkö perheet ole osanneet hakea sitä, vai eivätkö kunnat ole sitä halunneet? Tämä on jossakin määrin ollut kunnissa myös säästökohde, ja kysyisin: Mitä mieltä ministeri on tästä toimintamallista, ja perusteluja senkin takia, että meidän sijaishuollon kustannukset tällä hetkellä ovat noin 650 miljoonaa euroa, mikä on yhtä paljon kuin koko meidän lukiokoulutus. Mitenkä, ministeri, tulette...

...huolehtimaan siitä, että sosiaalihuoltolain uudistus tulee toteutumaan… [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tasa-arvoisten, laadukkaiden ja riittävän lähellä olevien palveluiden turvaaminen on suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa aivan avainasemassa. Jotta tämä onnistuu, meidän on onnistuttava sote-uudistuksessa, ja jotta tämä onnistuu, on rakennepaketin toimenpiteet vietävä myöskin sosiaali- ja terveysministeriön sektorilla. Toivonkin, että ministeri vastaa siihen, miten tässä rakennepaketissa edetään.

Eilen julkaistiin — vai oliko toissa päivänä — THL:n ennakkoarvio sote-uudistuksen vaikutuksista. Siellä hyvin selvästi sanottiin, että tuo uudistus luo puitteet mutta hyvin pitkälle jää kiinni päättäjistä ja siitä, minkälaisia insentiivejä tehdään, jotta järkeviä ratkaisuja sote-palveluiden järjestämisessä tehdään. Kiinnitän kahteen lausumaan huomiota: Valtiovarainvaliokunta on toivonut ja edellyttänyt, että hallitus valmistelee sellaisen järjestelmän, että palveluiden kustannustiedot tulevat julkisiksi. Samoin myöskin viimeisimmäksi olemme tehneet lausuman, että laaditaan julkiset laaturekistesterit, (Puhemies koputtaa) jotta päättäjillä ja palveluita käyttävillä ihmisillä ja myöskin virkamiehillä on tiedot siitä, (Puhemies: No niin, kiitos!) mitä palvelut maksavat ja mikä on laatu. Missä näissä mennään?

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Huovinen, lapsilisät ja toimeentulotuki kuuluvat teille. Vaikka hyvin tiedän, että teidän syyllisyytenne tässä murheellisessa indeksileikkauksessa on kohtuullisen rajoitettu, niin silti kysyn teidän periaatteellista näkemystänne siitä, että nythän tässä käy niin, erityisesti lapsilisien osalta, että kun universaalia perusturvaa leikataan indeksejä rajoittamalla, niin sitä sitten kompensoidaan viimesijaisella eli toimeentulotuella. Onko tässä mitään sosiaalipoliittista järkeä? Siinähän käy sillä tavoin, että jos sattuu olemaan siellä ihan toimeentulotuen rajalla, ei sitä vielä saa, niin nyt sitten, kun tämä leikkaus tapahtuu, pääsee tai itse asiassa tipahtaa sinne toimeentulotuelle ja siitä hyvästä, että saa nyt sitten sen pienen korotuksen sinne perusosaan, joutuu tekemään kerran kuukaudessa tiliä kaikesta, ihan kaikesta. Eikö pikemminkin pitäisi parantaa perusturvaa, että ne ihmiset pääsisivät pois sieltä viimesijaiselta eli (Puhemies koputtaa) huoltoapuun kuuluvalta toimeentulotuelta?

Johanna Jurva /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vaikka tästä kotihoidon tuen uudistuksesta on tässä salissa keskusteltu lukuisia kertoja, niin pakko omalta osalta todeta, kun ministeri puheessaan perusteli tätä hoivavastuun jakamisella, että minä ainakin luotan suomalaisiin perheisiin, siihen, että siellä tiedetään, mikä on juuri heille nimenomaan paras ratkaisu hoitaa alle 3-vuotiaan lapsen hoito, eikä minusta hallituksen tule tähän puuttua.

Toisena huolena nostaisin esille erityisesti pääkaupunkiseudulla kohtuuttoman pitkät ajat lastenvalvojille. Erotilanteessa on kaikkien etu, mitä nopeammin lapsen tapaamista ja elatusta koskevat sopimukset saadaan tehtyä. Onko tämä ongelma tiedostettu ministeriössä, ja onko lisäresursseja tiedossa ongelman ratkaisuksi?

Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysyisin ensinnäkin ministeri Huoviselta tästä vanhuspalvelulain muutoksesta laitoshoidon vähentämiseksi. Eli miten sitä aiotaan muuttaa, ja milloin tämä muutos astuu voimaan?

Sitten toinen kysymykseni liittyy näihin perheleikkauksiin: lapsilisäleikkaukseen ja kotihoidon tuen pakkokiintiöintiin. Keskustan puolelta ymmärretään hyvin, että talous on tiukka ja täytyy tehdä sopeutustoimia ja myös näitä rakenteellisia uudistuksia, mutta on kaksi asiaa, joita emme hyväksy. Lapsilisäleikkaus on toinen, ja toinen on tämä kotihoidon tuen pakkokiintiöinti. Jotenkin haluaisin nyt palata edelleenkin tähän lapsilisäleikkaukseen. Kun te teitte niin omituisen, monimutkaisen, huonoa perhepolitiikkaa ja huonoa veropolitiikkaa sisältävän mallin tämän kompensoimiseksi, niin eikö olisi mahdollista, että tämä lapsilisäleikkaus vielä peruutettaisiin? Tämä on myös hallituspuolueitten edustajien puolelta nostettu viime viikolla esille, ja minun mielestäni valtiovarainministeri Rinne sitä ei tyrmännyt. Onko mahdollista, että eduskunta voisi vielä sen peruuttaa?

Hanna Tainio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Muutama viikko sitten muurattiin Helsingin lastensairaalan peruskivi, ja tähän investointihankkeeseenhan valtio lähtee mukaan 40 miljoonalla eurolla. Muissa sairaanhoitopiireissä on vastaavia huonokuntoisia lasten ja nuorten sairaaloita. Sosiaali- ja terveysvaliokunta vieraili Tampereella TAYSissa ja oli suorastaan kauhistunut niistä ahtaista, vanhanaikaisista tiloista, joissa sisälämpötila taisi olla yli 30 astetta. Nyt Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on päättänyt purkaa tuon rakennuksen ja hakee valtiolta 17,5:tä miljoonaa euroa tukea investoinnille. Kysynkin: mitenkä tässä tilanteessa turvataan näiden kaikkien sairaaloiden tasavertainen asema tässä maassa ja miten vastaavasti tätä kautta turvataan tasavertaisesti lasten ja nuorten terveyspalvelut?

Anne-Mari Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvostan sitä, ministeri Huovinen, että rehellisesti ilmaisitte murheenne siitä, että tutkimuslaitosten budjettileikkaukset ovat melkoiset. Minä olin suoraan sanottuna järkyttynyt, kun sain käsiini tämän kirjan ja näin, että yliopistotasoisesta terveyden tutkimuksesta leikataan 11,3 miljoonaa euroa. Se on yli kolmannes kuluvaan ja viime vuoteen verrattuna. Se on todella dramaattinen leikkaus, ja se vaikuttaa erityisesti nuorten kliinistä tutkimusta tekevien terveydenhuollon ammattilaisten mahdollisuuksiin jatkaa tutkimustyötä. Se vaikuttaa myös siihen, miten meillä on mahdollisuus parantaa hoitokäytäntöjä ja edelleen saada tutkimustietoa siitä, miten pystyisimme kustannusten kasvua hillitsemään. Jos te ette halua, että tällainen tutkimus siirtyy yritysten rahoitettavaksi, niin miten ihmeessä te aiotte järjestää tämän jatkossa?

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! 5 minuutissa on suorastaan mahdotonta vastata kaikkiin niihin, joita jo edelliseltä kierrokselta vastattavakseni jäi, joten pahoittelen edustajille, jos jokin jää sitten odottamaan vielä seuraavaa vastauskierrosta.

Ensinnäkin täällä puhuttiin — edustaja Juvonen kysyi — tästä potilasturvallisuudesta ja siitä, mihin suuntaan kehitys on menossa. Varmasti on niin, että tänä päivänä tehdään ehkä myös ilmoituksia enemmän, mikä on toisaalta hyvä asia, ja sillä tavoin nämä lukemat voivat olla vähän erilaiset kuin ehkä joskus aikaisemmin. Meillä on parhaillaan strategia näistä asioista päivitettävänä. Myöskin muistutan, että tuossa parhaillaan lausunnolla olevassa sote-laissa on erittäin hyviä pykäliä, joilla pyritään tätä laatua varmistamaan. Kyllähän kyse on loppuviimeksi ammattitaidosta. Koulutuksen merkitystä tässäkään ei voi millään tavalla vähätellä.

Kysyitte sitten myös näistä vanhuspalvelulakiin liittyvistä asioista. Edelleen muistutan siitä, että tämä laitospaikkojen vähentäminen, joka rakennepaketissa on sisällä, ei tarkoita suinkaan sitä, että niitä ikäihmisiä, jotka tällä hetkellä jossakin laitoksissa tai palveluasumisen piirissä ovat, aletaan jonnekin kotia takasin kelkkomaan. Ei suinkaan, vaan meillä on tavoite säästää niistä kustannuksista, niistä tulevista kustannuksista, ja tehdä sitä rakenteellista muutosta, joka meillä esimerkiksi Ruotsiin nähden on aivan lapsenkengissä. Meillä ihan liikaa edelleen makuutetaan ihmisiä terveyskeskusten vuodeosastoilla, kun he hyvällä kuntoutuksella pystyisivät palaamaan kotiin tai johonkin muuhun, tuetumpaan muotoon, niin että kyllä meillä tätä rakenteellista uudistusta tässäkin mielessä pitää viedä eteenpäin.

No, kysyitte myös siitä, miten tätä vanhuspalvelulain seurantaa tehdään nyt, ja täällä oli muitakin kysymyksiä siihen liittyen. Niin kuin tiedätte, me olemme tehneet laajat kyselyt, joissa myös tätä suositusasiaa on kysytty. Ja nyt syyskuussa, itse asiassa parhaillaan, tehdään tätä seuraavaa kierrosta. Tiedot ovat tästä sitten käytössä marraskuussa, ja sen jälkeen hallitus sitten tietenkin katsoo, onko tämä eduskunnan edellyttämä tavoite toteutunut eli se, että suositukseen päästään joka ikisessä paikassa, ja sitten tehdään sen mukaiset johtopäätökset. Itse olen sitoutunut siihen, että jos ei tapahdu, niin sitten tehdään lainsäädäntöä.

Sitten kysyttiin harvinaisista sairauksista. Tästäkin meillä on parhaillaan valmistunut selvitys, ja tämän asian hoidon kehittämistä varten meillä on myös perustettu työryhmä. Osaaminen on kyllä hyvällä tasolla meillä, niin että minä uskon siihen, että ammattilaiset tunnistavat näitä sairauksia, ja sitten hoidon taso on sillä tasolla, jolla sen pitää ollakin. Merkittäviä kustannuspaineita ei käsitykseni mukaan tässä asiassa ole. Mutta kyllä itse sanon omana kantanani sen, että esimerkiksi paperittomien terveydenhuolto pitäisi tässä maassa ratkaista. Se on kysymys, joka liittyy myöskin siihen, että me havaitsemme, ennakoimme niitä sairauksia, joita mahdollisesti maassamme on, mahdollisesti sellaisilla henkilöillä, joilla ei ole asiakirjoja, ja he eivät ole minkäänlaisten oikeuksien piirissä tänä päivänä, eivät lapset, eivät raskaana olevat naiset. Minusta tämä on ihmisoikeuskysymys ja se täytyy tulevina aikoina pystyä ratkaisemaan, mielellään jo tämän kauden aikana.

Omaishoidon asioista kysyttiin useampikin kysymys. Te tiedätte kaikki, että meillä on tehty hieno selvitystyö, tämä niin sanottu KOHO-raportti, ja me parhaillaan nyt sitten teemme ministeriössä siitä lähtevää valmistelutyötä. Olen aivan samaa mieltä siitä, että omaishoitajat ovat tämän yhteiskunnan suuri resurssi, ja olen hieman huolissani siitä, että kun itse tapaan omaishoitajia, niin he tulevat juttelemaan näistä omista asioistaan ja ovat liian usein jaksamisensa äärirajoilla. Sen vuoksi mielestäni esimerkiksi tämä omaishoitajien terveystarkastusasia olisi yksi, jota meidän pitäisi viedä eteenpäin, jotta me havaitsisimme nämä ongelmat ja voisimme tällä palvelujärjestelmällä, johon — näin ymmärsin — täällä edustaja Palolakin kiinnitti huomiota, tulla niissä asioissa sitten omaishoitajan tueksi ja avuksi riittävän varhaisessa vaiheessa.

Edustaja Paloniemi kysyi tästä perhehoitolaista. Tämä on juuri nyt lähdössä lausuntokierrokselle — ihan piti tarkistaa itsekin — ja tarkoitus on se, että se 6.10. saakka sitten on lausunnoilla. Siitähän on järjestetty myös eri tahoille pyöreän pöydän keskustelu, jossa näitä toiveita ja tarpeita on käyty läpi. Tässä nyt lausunnoille lähtevässä tämä kysymys, jota edustaja kysyi, on entisen lain mukainen. Toivomme nyt sitten myös eri järjestöiltä kommentteja siihen, ovatko nämä sosiaaliturvakysymykset riittävällä tavalla tässä nyt lausunnoille lähtevässä luonnoksessa sitten esillä. (Puhemies koputtaa)

Puhemies! Kun moneen kysymykseen jäi vastaamatta, niin saako pyytää armoa seuraavalla kierroksella, että saisi vähän pitemmän ajan?

Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin vielä kysyä tarkemmin tästä ennaltaehkäisystä varsinkin lastensuojelussa, kun en kuullut vastausta siihen. Edelliskerralla kun tästä puhuin, niin ministeri ainakin antoi myönteisen vastauksen, että hän paneutuu tähän ja tähän ennaltaehkäisyyn paneudutaan oikein kunnolla aina neuvolasta lähtien. Me jokainen tiedämme, että tänä päivänä liian monta lasta on noissa laitospaikoissa. Jos ajatellaan rahallisesti, niin noin 300 euroa kuussa perhehoito on ehkä halvempi. Tiedetään, että tämä on lapsen kannalta ja koko perheen kannalta usein traumaattista, siitä ei helposti toivuta. Eli tähän näin haluaisin vielä vastausta.

Sitten vielä tähän kotihoidon tuen puolittamiseen. Meillä on noin 9 000 sellaista äitiä, jolla ei ole työsuhdetta. Mitä heille tapahtuu? Ja varsinkin jos on yrittäjämies, -isä, niin äiti lähtee työttömyyskortistoon (Puhemies koputtaa) ja miehen pitää laittaa yritystoiminta kiinni. (Puhemies: Kiitoksia!) Eli toivoisin kaikella ystävyydellä, että tähän paneuduttaisiin vielä vakavasti.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jälleen olemme siinä tilanteessa, jolloin eduskunnan erittäin vahvasta tahdonilmaisusta huolimatta läheskään kaikki veteraanit eivät pääse kuntoutukseen eivätkä saa myöskään avopalveluita, kotipalveluita riittävästi. Tämä tuli terveisenä tuolta neuvottelukunnasta jälleen kerran. Miten on mahdollista, että joka vuosi me taistelemme näistä veteraanien kuntoutusrahoista? Joka kerta puolueet yhdessä ilmaisevat, että nämä asiat on järjestettävä, mutta nytkin on aivan liian riittämättömät määrärahat. Siitä huolimatta koko ajan puhutaan kotiin annettavista palveluista, kotihoidon tukemisesta ja siitä, että vanhusten laitospaikkoja pitää vähentää, ja niitä ollaan vähentämässäkin. Eihän tässä ole mitään logiikkaa, että me emme näille veteraaneille anna näitä palveluita. Heidän haitta-astettakaan ei enää pitäisi katsoa, kun arvioidaan heidän palvelujensa tarvetta, vaan heille pitäisi kyllä jo, vanhoille ihmisille, antaa säälliset palvelut kotiin, ja heidät pitäisi päästää kuntoutukseen, myös puolisot ja lesket. Koska tämä asia pannaan kuntoon?

Kristiina Salonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sosiaalipoliitikkona välillä on tahtonut mennä usko puhuessa ennalta ehkäisevien palveluiden puolesta, usko siihen, että joskus juhlapuheista päästäisiin itse käytäntöön, ja siksi kiitänkin erittäin paljon ministeri Huovista siitä, että taistelitte ja taistelitte uudestaan sosiaalihuoltolain uudistukselle rahat. Tämä on yksi merkittävä askel kohti ennalta ehkäiseviä palveluita. Erityisesti lapsiperheiden kotipalvelu on siellä tietenkin yksi isoimmista, mutta vähätellä ei sovi myöskään niitä palveluita, joita täällä on kaivattu esimerkiksi vieraannuttamiseen, eli valvottuja vaihtoja ja tapaamisia.

Mutta haluaisin oikeastaan kysyä siitä, kun täällä käynnissä olevissa hankkeissa määrärahaa on varattu toimiviin sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluihin. Mitä tämä tarkoittaa, ja miten tämä linkittyy nyt sote-uudistukseen? Tärkeäähän meille on erityisesti terveyskeskustoiminta.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tulevaisuus on digitaalinen. Myös sote-palvelumaailman tulevaisuus on digitaalinen ja henkilökohtaistettu. Terveydenhuollossamme tulee ottaa tavoitteeksi, että askellamme reippaalla askeleella kohti digitaalista terveydenhuoltoa. Tavoitteena tulee olla, että olemme kärkitoimijoita maailmassa. Tässä ajatusmaailmassa me samalla myös luomme uusia työpaikkoja, työpaikkoja, joissa maiden rajat eivät tulevaisuudessa ole merkityksellisiä, joudumme vain muuttamaan kovasti suuntaa. Keltainen kirja, joka edessämme on, on kovin perinteinen ja sisältää perinteistä ajattelua. Esimerkiksi meidän sähköisen palvelumaailman kehittäminen on kovin hajanaista ja kokonaisuuden johtaminen puuttuu. Lisäksi puhumme kovasti rakenteista, kun tulevaisuuden kehittäminen digitaalisessa maailmassa lähtee ihmisestä. Lisäksi (Puhemies koputtaa) tulee olemaan suuri haaste, miten hoitotyön ammattilaiset oppivat uuden maailman (Puhemies: No niin, kiitoksia!) ja muuttavat omaa osaamistaan.

Eila Tiainen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty erinomaisen hyviä puheenvuoroja muun muassa vanhuksista ja heidän hoivastaan, mutta minä haluaisin kysyä ministeriltä, mahtaako sote-laki tuoda parannusta sellaiseen asiaan, kun täällä on turvakotien ja kotihoidon tuen yhteydessä viitattu monta kertaa tasa-arvoon ja perusteltu näitä molempia asioita naisten tasa-arvolla ja sillä, että tämä helpottaa nimenomaan naisten asemaa, mutta nyt sitten me tiedämme, että terveyserot ovat kasvaneet, ja aivan erityisen huolissani olen itse asiassa työttömistä miehistä, jotka ikääntyvät, ja siitä, että heidän terveyspalvelunsa ovat olleet hunningolla. Millä tavalla miesten tasa-arvo esimerkiksi näissä terveyseroissa ja terveydenhuollossa otetaan paremmin huomioon?

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tällä kaudella on pyritty edistämään myöskin vammaisten oikeuksia, ja pidän tärkeänä sitä, että Suomi voi vihdoin ratifioida kansainvälisen sopimuksen, johon olemme sitoutuneet. Kysyn nyt kuitenkin siitä, miten STM:ssä ollaan edistetty sitä hallitusohjelman kirjausta, jossa luvataan, että haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien mahdollisuutta jäädä pois kilpailutuksesta edistetään, ja samalla, miten valmistelussa oleva sote-uudistus suhtautuu siihen, voisimmeko jatkossa tehdä pidempiaikaisia sopimuksia nimenomaan vammaispalveluja tarjoavien järjestöjen kanssa. Tätä on paljon kysytty.

Leena Rauhala /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitos, arvoisa ministeri, jo vastauksista koskien niin sosiaalihuollon lakia, omaishoidon palveluita kuin myös näitä, mitkä tulivat tähän vanhuspalvelulakiin. Mutta vielä kysyn siitä, että kun nyt erityisesti tiedämme, että lakien tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan tutkittua tietoa ja näyttöä palveluiden vaikuttavuudesta ja kustannustehokkuudesta sekä tietoa kehitetyistä hyvistä käytännöistä — niitähän varmasti Suomessa on tehty alue- ja paikallistasolla — niin näyttöön ja näihin hyviin käytäntöihin perustuva sosiaali- ja terveydenhuolto tarvitsee kyllä riittävät kehittämisresurssit. Nyt yksilöisin kysymyksen: Erityisesti olemassa olevia yksiköitä ovat esimerkiksi sosiaalialan osaamiskeskukset. Millä tavalla tässä kehittämistyössä näitä olemassa olevia yksiköitä ja kehittämiskeskuksia pidetään mukana resursoinnilla?

Anne Louhelainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Omaishoitajille hallituksen ensi vuoden budjetti ei valitettavasti tarjoa juuri mitään. Budjettiriihen alla julkaistussa Sari Kehusmaan väitöskirjassa todettiin, että omais-hoitajien arvo Suomen taloudelle on kiistämätön ja ilman heitä olisimme pulassa. Omaishoitaja on valtiolle se kustannustehokkain ja ihmisille inhimillisin hoitomuoto, niin kuin hyvin tiedämme. Väitöstutkimuksen mukaan omaishoito säästää vuosittain vajaa 3 miljardia euroa ikääntyneiden palvelumenoja. Omaishoitajat otetaankin itsestäänselvyytenä: oletetaan ja luotetaan siihen, että kyllä ne omaiset silti hoitavat. Omaishoidon palkkio on pieni, hoitajat eriarvoisessa asemassa kunnittain, lomapäivät jäävät usein pitämättä. Vertaistukea ja virkistystoimintaa tarjoavat omaishoidon yhdistyksetkin ovat taloudellisesti todella tiukoilla.

Olitte kesäkuussa, arvoisa ministeri, kansainvälisessä omaishoidon konferenssissa puheessanne todennut, tämä on suora lainaus: "Olen ylpeä siitä, että Suomi on omaishoidon tukemisen edelläkävijämaita." (Puhemies koputtaa) Arvoisa ministeri, olisin kysynyt: onko tässä budjettiesityksessä tehty todella kaikki voitava omais-hoitajien hyväksi?

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä STM:n pääluokassa on se sama heikkous, mikä on monissa muissakin, ja se on vaikuttavuuden arvioinnin puute. Erillisinä tehdyt päätökset saattavat kumulatiivisesti vaikuttaa todella merkittävästi, ja tässä tapauksessa lapsiperheisiin kohdistuvat vaikutukset ovat suuret. Aiotteko tehdä näiltä osin vaikuttavuuden arvioinnin, mitä tämä kokonaisuus vaikuttaa? Tässä keskustelussa on puhuttu lapsilisäleikkauksista, ja on melkeinpä surullista seurata sitä, millä tavalla tätä leikkausta yritetään perustella. Kun lapsilisät aikanaan otettiin käyttöön, silloin ei jaettu ylijäämää vaan tarkoituksena oli, että syntyisi ylijäämää.

Surullista on seurata myös tätä kotihoidon tuen pakkojakamista, ja kokoomuksessa, joka innokkaasti ja voimakkaasti korostaa ihmisten valinnanvapautta, te voimakkaasti nyt ajatte pakkojakamista. Mihin merkilliseen tämä perustuu? Emme ole pakkoyhteiskunnassa. Tämän kustannusvaikutus on todella merkittävä, (Puhemies koputtaa) yli 100 miljoonaa euroa, ei tällä pakkojakamisella säästöjä saada.

Rakel Hiltunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä haluan kiittää hallitusta ja erityisesti ministeri Huovista siitä, että sosiaalihuoltolain kokonaisuudistus tuodaan eduskunnalle niin, että ehdimme sen käsitellä vielä tällä kaudella. Viime vuosien järkyttävät perheiden murhenäytelmät ja erityisesti Eerikan julma kohtalo ovat tuoneet hätähuudon siitä, että nykylainsäädäntö ja ne omaksutut toimintatavat, joita sosiaalitoimessa on, eivät riitä vastaamaan ihmisten muuttuneisiin elämäntilanteisiin ja avuntarpeisiin.

Minä kysyn vielä: onko nyt todella niin, että voimme myös tämän uuden lain myötä ja näiden varattujen määrärahojen myötä tuoda helpotusta ylipaineisten sosiaalityöntekijöiden työhön ja tuoda parannusta lapsiperheiden arkeen, vammaisten ihmisten ja syrjäytymisuhan alla olevien nuorten palveluihin?

Toinen kysymykseni: saattaa olla, ministeri...

Aha, kiitos, puhemies.

Leena Harkimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Liikkumattomuus on noussut muun muassa tupakointiin ja lihavuuteen rinnastettavaksi terveyshaitaksi, josta aiheutuu suomalaiselle yhteiskunnalle jopa miljardikustannukset vuositasolla. Vajaa vuosi sitten STM ja OKM yhdessä julkaisivat linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan. Keskeiseksi tavoitteeksi asetettiin liikunnan nostaminen vahvasti osaksi paitsi terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä myös sairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. Kysymys yksinkertaisuudessaan nyt kuuluu: mitä konkreettisia toimenpiteitä tai uusia avauksia STM:ssä on nyt käynnistetty näiden linjausten pohjalta, jotta liikunnan asema sote-sektorilla vahvistuisi? Meillä on mahdollisuus suuriin säästöihin.

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Edelleen joudun aloittamaan edelliseltä kierrokselta, jolta jäi vastattavaa.

Edustaja Rehula kysyi alkoholilain kokonaisuudistuksesta ja siitä, mihin se oikein juuttui. Voin sanoa suoraan, että tuon lain valmistelu oli myös STM:n näkökulmasta vaivalloisempaa kuin olimme kuvitelleetkaan. Siellähän oli siis monia säännöksiä väkijuomalaista vuodelta 1932, ja sen lisäksi tähän liittyvät vielä, kun on kysymys tällaisesta asiasta, keskustelut komis-sion suuntaan, ja katsoimme kyllä, että olisi kohtuuton urakka sitten loppuvuodesta antaa näin iso esitys eduskunnalle kaiken muun lisäksi, mikä meiltä teille tulee käsiteltäväksi.

Se ei tietenkään tarkoita sitä, ettäkö minä lopettaisin alkoholihaitoista puhumisen. En lopeta, koska aihe on tärkeä, miljardiluokan haitat joka vuosi sylissä. Kyllä tästä pitää voida keskustella, ja toivon tietenkin siinä myös aktiivisuutta tältä salilta, koska liian moni suomalainen kärsii alkoholin takia omassa perheessään. Ja erityisen huolissani olen niistä lapsista, joiden elämään alkoholi jättää elinikäisen jäljen liian usein.

No, sitten tästä sosiaalihuoltolaista kysyitte myös — ja täällä on myös muita kysymyksiä liittynyt tähän samaan asiaan — lastensuojelun osalta. Niin kuin kaikki tiedämme, sosiaalihuoltolaissa on pyritty myös vastaamaan niihin ongelmiin, joita meillä selvästi lastensuojeluprosesseissa on havaittu, ja myös erittäin traagisia tapauksia on jouduttu sitten selvittelemään jälkikäteen. Tässä ehkä keskeisin asia on tämä ilmoitusvelvollisuuden laajentuminen silloin, jos epäillään lapsen pahoinpitelyä. Eli näillä tahoilla tulee olemaan uuden lain myötä ilmoitusvelvollisuus suoraan poliisille, jotta vältytään siltä, että lastensuojeluilmoitus jää sitten jonnekin käsittelyä odottelemaan ja näin sitten lapsen hyvinvointi pahimmassa tapauksessa voi vaarantua.

Sitten täällä kysyttiin edellisellä kierroksella jo — edustaja Sarkomaa kysyi — näistä RAPO-toimenpiteistä. Me olemme säännönmukaisesti talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle esitelleet sitä, missä menemme omien RAPO-toimiemme osalta. Ja rakennepakettihan on STM:lle merkittävä urakka, se on todella iso urakka. Olemme pyrkineet tekemään sellaisia ratkaisuja, joilla saadaan myös niitä vaikuttavia toimenpiteitä aikaiseksi ja kuitenkin niin, että pyrimme suojaamaan sitten kaikkein heikoimmassa asemassa olevat henkilöt ja kansalaiset näidenkin muutosten keskellä.

Sitten tähän soteen liittyvä THL:n vaikutusarviointi: Juuri parlamentaarisessa ohjausryhmässä tiistaina kuulimme THL:n edustajilta tämän arvion. Minusta on hyvä asia, että se lähtee siitä, että tämä on myönteinen askel, tämä on hyvä askel eteenpäin tässä vaikeassa ja monimutkaisessa asiassa. Kuitenkin vielä, totta kai, liittyy haasteita siihen, millä tavalla sitten niihin ratkaisuihin tuolla uusilla sote-alueilla eli kuntayhtymissä tullaan pääsemään. Mutta kyllä minulla luottoa löytyy. Tämä on niin ison luokan asia, että eivätköhän päättäjät ympäri valtakunnan ole tähän päivään mennessä havainneet, että muutoksia tarvitaan, jos palvelut halutaan turvata.

Edustaja Virtanen kysyi tästä lapsilisäleik- kauksen ja myös indeksiratkaisun vaikutuksista kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin. Ei kai kukaan sitä toivo, että toimeentulotuen kautta joutuu omaan elämäänsä resurssit hakemaan. En usko, että se on kenenkään toive, ja sen takia tietenkin nämä asiat ovat tiiviissä linkityksessä myöskin yhteiskunnan talous- ja työllisyystilanteeseen laajemmin. On kuitenkin hyvä, että meillä on tämä viimesijainen järjestelmä, johon ihmiset voivat sitten turvautua, mikäli muutoin ei työtä ja toimeentuloa pystytä järjestämään. Mutta itse olen sitä mieltä, että meidän pitäisi myös tällä palvelujärjestelmällä kyetä auttamaan ihmisiä ikään kuin paremmin sen oman elämän syrjään kiinni. Tässä meillä on iso yhteinen haaste edelleen olemassa.

Vielä mainitsen tällä kierroksella tulkkausasiasta, josta täällä kysyttiin. On ollut todellakin käynnistymisen kanssa joitakin ongelmia käsitykseni mukaan, ja näitä on pyritty yhteistyössä myös ratkaisemaan. On muistettava, että tämä on ollut iso muutos tämän vuoden alusta näissä palveluissa, ja on kuitenkin yhteistyössä sitten yritetty ratkoa niitä ongelmia, joita eteen on tullut.

Vielä yritän vastata ensihoitokysymykseen, joka täällä edustaja Rundgrenin taholta esitettiin. Me jatkuvasti seuraamme toki tätä kehitystä, se on välttämätöntä. Tässä on kyse isosta muutoksesta. On totta, että kustannukset ovat nousseet, mutta on myös laatu parantunut. Sitä voi kysyä monesta suunnasta, ja meillä on siitä myös tutkimustietoa. Olemme saaneet tähän ensihoitoon ikään kuin sellaista kokonaisvaltaista otetta ja valtakunnallisuutta, jota siitä aiemmin puuttui. Toki kehitettävää varmasti vielä riittää.

Ja sitten totean vielä tähän edustajan mainitsemaan synnytysyksikön kokoon liittyen, että nimenomaan tämän tuhannen synnytyksen määrä tulee sieltä vuoden 2010 työryhmäraportista. Ja niin kuin jo äskeisessä osiossa kerroin, tähän asetukseen on kuitenkin jätetty tämä poikkeamisen mahdollisuus juuri maantieteellisistä syistä ja sitä varmasti tullaan myös käyttämään.

Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty

Arvoisa puhemies! Identifioin tästä kaksi asiaa, joita kommentoin.

Veteraaniasia nousi esille. Nythän täytyy muistaa se, että veteraanien määrä on valitettavasti vähentymässä. Veteraanien tukemiseen ehdotetaan tässä esityksessä yhteensä 247,1 miljoonaa euroa, ja rintamaveteraanien kuntoutusmäärärahan taso veteraania kohden nousee näin ikään 50 euroa verrattuna tämän vuoden tasoon. Sotilasvammalain mukaisten avohuoltopalveluiden kustannusten korvaamiseen osoitetaan 30 miljoonaa euroa Raha-automaattiyhdistyksen tuottovaroja.

Sitten lyhyesti tähän liikuntaneuvoston puheenjohtajan, edustaja Harkimon, kysymykseen liikkumattomuudesta ja niistä konkreettisista asioista, mitä on tehty. Sain eilen olla liikuntaneuvoston kuultavana aiheesta, ja siellä kävimme vähän pidempää keskustelua — kiitos vielä siitä. Yksi konkreettinen asia on lakiesitys, joka on hallituksen toimesta annettu eduskunnalle torstaina 11. päivä syyskuuta, jossa oikeus kuntoutukseen on selvitettävä aina ennen työkyvyttömyyseläkettä. Kuntoutusmahdollisuuksien oma-aloitteisella selvittämisellä nopeutetaan ihmisten pääsyä tarpeelliseen kuntoutukseen ja kuntoutuksen ensisijaisuutta korostetaan. Tämä kyllä varmasti lisää liikuntaa ihmisten elämässä, mutta toisaalta myöskin sitten liikunnalla pystytään puuttumaan moniin sellaisiin asioihin, jotka aiheuttavat aika suuria kustannuksia sitten, kun puhutaan ennenaikaisesta eläköitymisestä.

Lauri Heikkilä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen agendalla on ollut vanhustenhoidon siirtäminen enemmän omaisten ja kotihoidon vastuulle. Kuitenkaan ei ole suurempia satsauksia osoitettu omaishoita-jien palkkioiden korotukseen tai omaishoitajan palkkion verovapauteen.

Myöskään ei ilmeisesti ole kunnille osoitettu paljon varoja siihen, että hoitajat kävisivät vanhusten kotona auttamassa. Monesti olen ihmetellyt sitä ratkaisua esimerkiksi harvaan asutuissa kunnissa, missä vanhusten kotipaikkojen välimatkat ovat suurempia, että mistä löytyy varat siihen, että hoitajat kulkevat vanhuksen luota toisen luo. Monesti kaupungeissakin matkat ovat aika pitkiä, ja he joutuvat käymään jopa kymmenenkin vanhuksen luona, niin että se hoitoaika siellä vanhuksen kotona supistuu niin lyhyeen, (Puhemies koputtaa) että siitä ei oikeastaan ole mihinkään, käydään vain toteamassa, onko vanhus elävä vai kuollut. (Puhemies koputtaa) Mitä tähän nyt on uudistuksia tulossa?

Terhi Peltokorpi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että sosiaalihuoltolaki on mennyt eteenpäin.

Olisin ministeriltä halunnut kysyä lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Eilen julkaistiin uusi kouluterveyskysely, ja se kertoi taas suurta huolta siitä, että nimenomaan nuorten väliset terveyserot ovat kasvamaan päin edelleen. Tähän asiaan on aiemmissakin puheenvuoroissa täällä puututtu, mutta olisin halunnut vielä ministeriltä kysyä siihen näkökulmia.

Kotihoidon tuen pakkokiintiöittämisestä olisin kysynyt: liittyykö tähän kotihoidon tuen pakkokiintiöittämiseen opetus- ja kulttuuriministe-riön budjettialalla täällä budjettikirjassa oleva kirjaus siitä, että tavoitteena on, että 95 prosenttia 4-vuotiaista olisi vuonna 2020 päivähoidossa? Tällä hetkellähän 4-vuotiaista on vain 74,7 prosenttia varhaiskasvatuksen piirissä, eli siis tämä kasvu on varsin suurta, ja sehän tarkoittaa kasvua myös muissa ikäryhmissä ja huomattavaa kustannusten siirtoa kunnille jatkossa. Kuntien maksettavaksi tulee valtavan suuret uudet päivähoitokustannukset. Jo nyt on (Puhemies koputtaa) arvioinut Kuntaliitto, että jopa 150—200 miljoonaa (Puhemies: Kiitoksia!) tästä tulisi kustannuksia.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:

Arvoisa puhemies! Vietämme parasta aikaa kansallista muistiviikkoa. Muistisairautta sairastavien hoitokäytäntöjen kehittäminen on keskeisiä asioita, jos haluamme saada ikäihmisten palvelurakenteen kuntoon ja vanhuspalvelulain toteutumaan. Tutkimuksissa on todettu, että omainen, joka on saanut riittävästi ohjausta ja tukea muistisairautta sairastavan omaisensa hoitoon kotona, haluaa olla omaishoitotehtävässä noin vuoden kauemmin. Omaishoidon kehittämisessä onkin omaisten ohjaukseen ja tukemiseen kiinnitettävä vähintään yhtä paljon huomiota kuin rahalliseen korvaukseen.

Omaisen ohjauksen tulisi kuulua ammattihenkilöiden normaaliinkin toimenkuvaan, mutta usein omaiset kokevat jäävänsä hoitovastuussa täysin yksin ilman tukea ja ohjausta. Tiedän, että ministeriössä on tarkoitus lähteä tukemaan ja ohjaamaan kuntia kotihoidon kehittämisessä. Kysynkin ministeriltä: voisikohan tämän omaisten ohjauksen sisällyttää tähän hankkeeseen, sillä tämä ei aiheuttaisi lisäkustannuksia mutta hyödyt olisivat valtaisat?

Anu Urpalainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä ensiksi kiitän ministeri Huovista. On todella ilo huomata, miten hyvin olette vienyt sosiaalihuoltolakia eteenpäin. Tiedätte, että olen tukenut vahvasti sitä sen ennalta ehkäisevän toiminnan osalta, ja todellakin toivon, että lisätalousarviossa tämä rahallinen satsauskin siihen alkupanokseen löytyy. Ja toivon, että kannustatte myös kuntia, koska — niin kuin tiedätte — tulen Imatralta, missä me teimme satsauksen perheiden tukeen, ja se on maksanut itsensä jo moninkertaisesti takaisin. 2009 kun aloitimme, niin vielä viime vuonnakin taas 500 000 euroa 28 000 asukkaan kaupungissa säästimme laitosmenoista.

Mutta minulla on kaksi kysymystä. Olisin halunnut tiedustella, kuinka te tätä tehtävien ja säädösten purkua viette eteenpäin. Toinen kysymys on: oletteko maa- ja metsätalousministeriön kanssa yhdessä pureutuneet siihen, että kun valtiontalouden kehyspäätös edellyttää säästötoimenpiteitä maatalouslomitusjärjestelmästä, (Puhemies koputtaa) niin kuinka lomittajien sosiaaliturva tulevaisuudessa hoituu? (Puhemies koputtaa) Siellä on aikamoisia ahdinkoja tällä hetkellä.

Lars Erik Gästgivars /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Työeläke ei ole etuus, se on osa työtä tekevän kansalaisen palkkaa, jonka hän säästää aktiiviaikana käytettäväksi vanhoina päivinä. Nyt hallitus tekee valtavan muutoksen, kun he rinnastavat työeläkkeen muihin etuuksiin, jotka rahoitetaan valtion budjettivaroin. Tuleeko hallitus pitämään kiinni tästä uudesta indeksilaskentatavasta? Silloin työeläkkeet menettävät merkityksensä, joka niillä on ollut vuodesta 62 lähtien. Työeläkeindeksi on tähän asti korotettu palkka- ja elinkustannusindeksillä. Ovatko eläkejärjestöt saaneet olla mukana, kun tästä uudesta laskentatavasta on päätetty, samalla tavalla kuin hallitusohjelmassa on sovittu?

Sari Palm /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri, te korostatte ennaltaehkäisyä, ja ilokseni kuulin, että sanoitte, että alkoholin jättämät elinikäiset jäljet huolettavat teitä erityisesti, kun ne jäljet ovat lapsissa. Meille kristillisdemokraateille hallitusohjelmassa ollut raskaana olevien päihdeäitien hoidon ja kuntoutuksen lainsäädännön tekeminen on erityisen tärkeä ja herkkä asia. Itse olen työskennellyt FAS-lasten kanssa ja tiedän syvästi, mistä on kysymys, ja pidän tärkeänä sitä, että tätä asiaa myös viedään maaliin. Kuitenkin olen jäänyt siihen tuntumaan, että tämä asia ei ole oikein edennyt. Voisitteko avata, mitä tällä kaudella vielä tässä asiassa ehtii tapahtua?

Markus Lohi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Palaisin tähän lasten kotihoidon tuen pakkojakamiseen. Tämähän on erittäin epäoikeudenmukainen perheiden valinnanvapautta loukkaava uudistus, ja ihmettelen kyllä sitä, että kokoomus, joka on aikoinaan puhunut ihmisten ja perheiden valinnanvapauden puolesta, nyt on tällaisen holhoavan lainsäädännön puolestapuhujaksi siirtynyt täällä eduskunnassa. Kysyisin arvoisalta ministeriltä: Jos kuitenkin on sellainen perhe, joka siitä huolimatta, että heiltä viedään kotihoidon tuki, haluaa hoitaa lasta kotona silloin, kun se on aivan pieni — heillähän olisi vaihtoehto ilmoittautua vaikkapa työttömyyskortistoon ja viedä päivähoitoon lapsi — niin tällainen vanhempihan ei saa tuloja ja hän menettää myös tämän lapsivähennyksen, joka nyt ollaan tuomassa. Näettekö, että tässä on oikein, että tällaista perhettä rangaistaan kahta kautta, kun he säästävät yhteiskunnan kuluja? He eivät siis saa kotihoidon tukea (Puhemies koputtaa), kun se pakkopuolitetaan, eivätkä saa edes tätä lapsivähennystä, kun heillä ei ole verotettavaa tuloa.

Johanna Ojala-Niemelä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä on sivuttu tätä synnytyssairaala-asiaa, mutta ehkä kertaus on opintojen äiti. Meillä Meri-Lapin alueella elää sitkeässä usko, että ministeri Huovinen lakkauttaa synnytysosaston toiminnan Länsi-Pohjan keskussairaalassa. Nyt tähän laulukuoroon on opposition ohella yhtynyt Meri-Lapin kehittämiskeskuksen seutuhallitus, joka tyrmää nämä lakkauttamiskaavailut, ja heidän mielestään pelkona on, että synnytysten loppuessa menevät myös lastenosasto, naistentautien osasto ja muu toimintakin on vaaravyöhykkeessä. Tällä alueella on ollut 628 synnytystä vuonna 2013. Vaikka se täältä etelästä tuntuu vähäiseltä määrältä, se on kuitenkin puolet Lapin lapsista. Tässä asetuksessa on tämä poikkeuslupamahdollisuus, ja kysynkin nyt ministeri Huoviselta: jos ja kun tämä poikkeuslupa-anomus Länsi-Pohjan sairaalalta tulee, tuletteko hyväksymään sen?

Mikael Palola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Itse olen omassa työssäni tehnyt hyvin paljon yhteistyötä sosiaalialan osaamiskeskusten kanssa, ja nyt tässä talousarviossa ehdotetaan melkoista leikkausta sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan. Kysyisinkin ministeriltä: onko suunniteltu korvaavaa toimintaa, tai miten tätä sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaa jatkossa järjestellään niin, että se laadukas työ voisi edelleenkin Suomessa jatkua.

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Edelleenkin edelliseltä kiekalta jääneitä kysymyksiä:

Edustaja Vehviläinen tiedusteli tätä vanhuspalvelulain muutoksen aikataulua. Mehän olemme siis tukemassa vanhuspalvelulain tavoitteita ja kotiin vietävien palveluiden vahvistamista myöskin lainmuutoksella, joka tuodaan todennäköisesti vielä tämän syksyn aikana eduskunnan käsittelyyn, jotta me pääsisimme siihen tilanteeseen, että sitä toimintakykyä vanhuspalvelulain mukaisesti pystytään myös kotiin vietävillä palveluilla vahvistamaan.

Edustaja Tainio kysyi tästä lastensairaalahankkeesta ja siitä, miten tasa-arvoisessa asemassa nämä eri sairaalahankkeet keskenään ovat. Se on tietenkin ihan aiheellinen kysymys, mutta totean silti, että tällä lastensairaalalla on myös sellaisia valtakunnallisia tehtäviä, joita ei ehkä muilla sairaaloilla tai sairaanhoitopiireillä tässä vaiheessa ainakaan ole. Mutta me olemme käyneet neuvotteluja kaikkien sairaanhoitopiirien kanssa. Tiedämme, että näitä hankkeita on, ja ne tullaan samassa menettelyssä sitten myös käymään hyvin huolellisesti toki läpi.

Edustaja Harkimo puhui täällä liikkumattomuuden ongelmista. Tuttu aihe, ja meillähän on yhteinen ohjausryhmä opetus- ja kulttuuriministeriön ja STM:n kanssa. Kun itsekin olen liikuntaneuvoston näkökulmasta saanut tätä aihetta aiempina aikoina seurata, niin mielestäni tämä ministeriöiden välinen yhteistyö on kyllä mennyt parempaan suuntaan. Me tarvitsemme vain tuolla alueilla niitä hyviä yhteistyökumppaneita — kouluja, varhaiskasvatusta ja tietenkin sitten myös terveydenhuollon yksiköitä — joissa me voimme näitä tavoitteita edistää.

Edustaja Tölli esitti erittäin hyvän kysymyksen tästä vaikuttavuuden arvioinnista. Se on sellainen asia, jota kyllä meidän pitää kaikessa lainsäädäntötyössä viedä eteenpäin. Ja kun aina minultakin kysytään tästä sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta, niin kyllä hyvin usein haluan esittää vastakysymyksen: kun kysytään, mistä lisää rahaa sotelle, niin haluan kysyä, käytämmekö me nykyisiä resursseja järkevästi. Mielestäni se kysymys on kyllä ihan aiheellinen. Uskon, että muun muassa tällä sote-ratkaisulla me pääsemme sellaiseen järjestelmään, jossa asiakkaat, potilaat saavat parempaa, oikea-aikaisempaa palvelua mutta myös kustannustehokkuus paranee, koska voimme katsoa sitä kokonaisuutta ehkä hieman paremmin.

Edustaja Virolainen kysyi näistä tutkimus-evo-leikkauksista. Kyllä sanon suoraan, että kovalta tuntuu. Ne ovat kovia lukemia, samoin kuin sosiaalialan osaamiskeskuksille suunnattu säästö, samoin kuin meidän alaisille laitoksille, niin THL:lle, Stukille kuin TTL:llekin, suunnatut säästöt. Ongelma vain on se, että kun valtionta-lous on siinä jamassa kuin se on, ja kun minäkin katselen niitä omia momenttejani, niin minä en sieltä hirveän paljon löydä momentteja, mistä voisin käydä hakemassa lisää sitä rahaa. Tämä on se ongelma. Me olemme tosi tiukassa paikassa, ja se tutkimus-evo valitettavasti on sitten joutunut kohtuuttomienkin leikkausten kohteeksi, sen ihan avoimesti myönnän. Mutta totta kai nämä tutkimuksen kansalliset painopisteet pitää silti huolellisesti yhdessä katsoa, ja näin käsitykseni mukaan on myös toimittu.

Sitten edustaja Mäkisalo-Ropponen puhui tärkeästä asiasta. Meillä on Kansallinen muistiohjelma, sen toimeenpanosuunnitelmaa tehdään parhaillaan. Ja olen aivan samaa mieltä, että tässä omaisten roolissa varmasti on vielä parannettavaa tässä koko palvelujärjestelmässäkin. Omaiset joutuvat liian lujille usein, ja sairaus saattaa olla sellainenkin, joka järkyttää ja pysäyttää monella tavalla. Siihen pitäisi pystyä varautumaan sillä neuvonnalla. Otan tämän kopin kyllä myös vastaan.

Sitten täällä useampi puhuja vielä palasi tähän kotihoidon tuen jakamisen keskusteluun. Kyllä se nyt siltä näyttää, hyvät ystävät, että meillä on tässä perustavaa laatua oleva näkemysero, mikä ei tietenkään täällä parlamentissa nyt ihan tavatonta ole sekään. Ja minä olen sitä mieltä, että — niin kuin olen välikysymyksissä ja vastauksissa puolustanut tätä uudistusta, tulen puolustamaan edelleenkin — hoivavastuuta isien ja äitien ja naisten ja miesten kesken on tasattava. Ja kun tästä keskustelusta saattaa saada senkin käsityksen, että äiti ei enää voisi ollenkaan olla kotihoidon tuella, niin sehän ei tietenkään pidä paikkaansa. Hyvin monet äidit ovat sanoneet, että he käyttävät itse asiassa juuri sen puolet ja palaavat sitten takaisin työelämään. Mutta se on totta, että vakavasti pitää ottaa sekin haaste, että kaikilla ei ole sitä työtä, johon palata, mutta joskus on näitä muutoksiakin uskallettava tietenkin tehdä.

Ja vielä, arvoisa puhemies, lyhyesti tästä päivystysasetuksesta: Tavoite on siis parantaa potilasturvallisuutta. Tämä asetus sinänsä ei tule mistään mitään lopettamaan, vaan nämä päätökset ovat edelleenkin palvelujen järjestäjän vastuulla, tässä tapauksessa kuntien ja kuntayhtymien, ennen kuin saamme sitten nämä sote-alueet päättämään näistä asioista. Siellä on se poikkeaman mahdollisuus juuri sen vuoksi, että me ymmärrämme, että se tuhat synnytystä voi olla jossakin maantieteellisessä tilanteessa tai muista syistä sellainen, joka ei täyty. Mutta oleellista on se, että saamme kaikki synnytysyksiköt samalle laadulliselle tasolle. Ei voi olla synnyttävän äidin asia katsoa, onko tässä sairaalassa, johon minä menen synnyttämään, kaikki kunnossa; se on tämän järjestelmän tehtävä. Tästä voisin (Puhemies koputtaa) pitää, puhemies, pienen seminaarin, mutta jätetään toiseen kertaan.

Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty

Arvoisa puhemies! Ehkä vielä tästä kotihoidon tuen kiintiöimisestä, kun kokoomuksen kantaa tähän asiaan on täällä kysytty: Me toki lähdemme siitä, että ihmisten valinnanvapautta pitäisi lisätä, ja hallituspolitiikassa, kuten kaikki hyvin tietävät, me emme ole yksin, vaan hallituspolitiikassa tehdään yhteisiä ratkaisuja ja sitten niitä viedään yhteisesti eteenpäin. Tuskin mikään hallituksen toimi on yksittäisen puolueen tai yksittäisen ministerin oma päätös. Siitäkin huolimatta pidän erityisesti naisten työmarkkinapoliittisen aseman vahvistamisena ja siitä näkökulmasta hyvin tärkeänä toimena sitä, että myös isiä kannustetaan nykyistä enemmän ottamaan kasvatusvastuuta lapsista, ehkä jäämään kotiin joksikin aikaa, mikäli se perheelle sopii. Ja kuten ministeri Huovinen tässä aikaisemmin totesi, tässä ei todellakaan luovuta äitien oikeudesta olla kotona lapsiaan hoitamassa. Joskus on vain niin, että politiikassa pitää ikään kuin asettaa muutamia erilaisia arvoja rinnakkain ja katsoa sitten, mitä haluaa yhteiskunnassa edistää. (Tapani Tölli: Sen on kyllä huomannut!) Ja kyllä on aika tärkeää se, että me kannustamme vanhempia tasa-arvoiseen vanhemmuuteen ja toisaalta myöskin luomme yhteiskuntaa, jossa naisilla on tasa-arvoiset mahdollisuudet selvitä työmarkkinoilla.

Sitten kysyttiin eläkkeistä, työeläkejärjestelmän uudistamisesta ja siihen liittyvistä asioista. Valitettavasti meidän työeläkejärjestelmämme on vain osittain rahastoiva, elikkä ajatus siitä, että ihmiset säästäisivät ikään kuin oman vanhuutensa varalle, ei täsmällisesti ottaen pidä paikkaansa, koska niillä rahoilla, jotka eläkejärjestelmään tällä hetkellä menevät sisään, maksetaan suureksi osaksi niiden ihmisten eläkkeitä, jotka tällä hetkellä ovat eläkkeellä, ja vain osa rahastoidaan sitten odottamaan sitä aikaa, kun ehkä juuri ne, jotka ovat ne rahansa rahastoon maksaneet, ovat sitten eläkkeellä. Perinteisesti meillä eläkejärjestelmään liittyvät uudistukset on valmisteltu kolmikantaisesti, ja se on ollut erittäin tärkeä osa suomalaista sopimisen yhteiskuntaa, ja myöskin nykyistä eläkeuudistusta kolmikantaisesti valmistellaan. Lainsäädäntövaiheessa sitten kuullaan erilaisia tahoja tarvittaessa ja myös eläkeläisjärjestöjä, mikäli näin katsotaan.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu synnytyksistä ja omaishoitajista paljon, ja toki synnytykset ovat minunkin sydäntäni lähellä — esikoistyttäreni nimittäin synnytti juuri äsken esikoisensa. (Eduskunnasta: Onnea!) Mutta kysyisin: voisiko esimerkiksi Salon aluesairaala, jossa synnytyksiä tapahtuu vuosittain 700—800, kuulua tämmöisen poikkeuslain piiriin, sitten kun se aikanaan tulee?

Omaishoitajia on kolmisenkymmentätuhatta, heitä siis, jotka hoitavat läheistään ja saavat siitä pientä rahallista korvausta, mutta vähintään samanmoinen joukko on niitä omaishoitajia, jotka eivät saa mitään eri korvausta. (Matti Saarisen välihuuto) Omaishoitajat ovat hyvin eriarvoisessa asemassa siitä riippuen, missä kunnassa asuvat. Nyt kysymys kuuluu: onko mahdollista, että omaishoito saadaan valtakunnalliseksi ja yhtenäiseksi ja että esimerkiksi Kela ottaa hoitaakseen sen byrokratian?

Katja Taimela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Sosiaalihuoltolaki toteuttaa sen, mitä kauan on toivottu — kiitos ministerille. Voimaan tuleva laki mahdollistaa sen, että palveluidemme painopiste siirtyy enemmän kohti ennaltaehkäisyä, kotipalvelua ja muita matalan kynnyksen palveluita lapsiperheille — hyvä niin. Tästä on täällä puhuttu tänään paljon.

Kunnissa puhuttavat myös sitten eurot. Miten te, ministeri, näette, kuinka suuria kustannuspaineita uudistus lopulta kunnille tuo? Mihin käytännössä riittää tuo hallituksen määrittelemä 16 miljoonaa? Tietysti myös kuntien velvoite on ravistella hallinnon rajoja ja miettiä uudelleen jo olemassa olevien resurssien kohdentamista.

Toinen kysymys: Valtion karsiessa kuntien velvoitteita kysyn myös ministerin ajatuksia liittyen sosiaaliseen luototukseen. Eihän tuo tärkeä työkalu ole säästökohteena? Hallitusohjelmankin mukaan sosiaalista luototusta kehitetään yllättävien talousongelmien hoidossa.

Kolmas toiveeni teille, hyvä ministeri: Veteraanien kuntoutusmäärärahoja on budjettiriihessä karsittu. Eduskunnassa on tästä toisensuuntainen yksimielinen tahtotila. Voiko eduskunta luottaa siihen, että budjettia korjataan tässä kohdin ilman että sata veteraania kiipeää toistamiseen Eduskuntatalon portaita kertomaan meille omat terveisensä?

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomi täytti 95 vuotta vuonna 2012, ja eduskunta juhlaistunnossaan antoi päätöksen ja lupauksen, että veteraaneista kannetaan huolta. Meidän kunniavelvollisuutemme on huolehtia elämänsä illassa olevista miehistä ja naisista. Nyt kuitenkin budjetissa jälleen hallitus esittää 5 miljoonan euron leikkausta veteraanirahoihin. Tätä on vaikea ymmärtää, ja minun mielestäni se on jopa loukkaavaa, että vuodesta toiseen näiden meidän yhdessä tekemiemme juhlaistuntopäätösten jälkeen tuodaan tänne budjettiesityksiä, joissa on leikkauksia, ja todennäköisesti odotetaan, että eduskunta ne rahat sinne jälleen palauttaa. Itse toivoisin, että enää ei sellaista, voisi sanoa, teatteria tarvitsisi järjestää vaan nämä rahat olisivat jatkossa riittävät siihen päivään asti, kun viimeinen veteraani täältä pois lähtee.

Arja Juvonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ihan ensin kiitokset molemmille ministereille. Vastasitte juuri niihin kysymyksiin, joita itse esitin.

Kaksi H-asiaa minulla täällä olisi vielä: helikopterit ja hepatiitti.

Pidän erittäin hyvänä, että hepatiittirokotus tulee opiskelijoitten rokotusohjelmaan — tosi hieno juttu — joskin kannan huolta myös tästä A-hepatiitista ja C:stä, koska tapauksia aina silloin tällöin tulee julkisuuteen, kuten myös tuberkuloosirokotuksen poistuminen välillä huolestuttaa. Näitä tapauksiahan välillä tulee ihan kunnolla tietoon, ja kuinka paljon lieneekään sitten tunnistamattomissa.

Toinen on tämä helikopterit. Pysyvätkö lääkärihelikopterit varmasti ilmassa? Niiden toimintamenot ovat suuret johtuen siitä, että lentäminen on aina kallista.

Ja sitten vielä yksi kysymys liittyen vanhuksiin, mistä Mäkisalo-Ropponenkin mainitsi: Meiltä puuttuu täydellisesti keskustelu muistisairaan potilaan saattohoitopolusta. Me puhumme saattohoidosta paljon muuten, mutta olisiko tässä asiassa jonkin verran keskustelunaiheen esiinnostamista?

Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Aivan oikein, ministeri Räty: joskus on vain niin, että politiikassa on erilaisia arvoja, joitten perusteella päätöksiä tehdään. Sosiaali- ja terveyspolitiikassa erityisesti on erilaisia ideologisia näkemyseroja, joitten pohjalta sitten pitää yrittää sopua rakentaa. Mutta kyllähän tässäkin keskustelussa aavistuksen verran on häirinnyt se — vaikka ymmärränkin, että ollaan vaalikauden loppupuolella — että hallituksen yhteinen kanta, sen raaputtaminen, on aika ajoin hankalaa. Äsken, arvoisa ministeri, te aloitte kertomaan, mitä mieltä teidän edustamanne puolue on.

Mutta — joskus on näitä arvoja — kyllä tätä veteraanien määrärahan tasoa täällä on leikattu. Arvoisa ministeri, te kerroitte, että 50 euroa per veteraani tulee lisää. Niin varmaan tulee, mutta tasoa on leikattu oletuksella, että poistuma veteraanien määrässä on sellainen, että kaikki kuntoutusta saisivat. Me olemme, aivan niin kuin edustaja Taimela sanoi täällä, sen kynnyksellä, että veteraanit tulevat uudelleen kysymään eduskunnalta, onko heidät petetty. Toivon, että näin ei tarvitsisi käydä.

Hanna Tainio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä on jo puhuttu vanhuspalvelulaista ja siihen tehtävistä muutoksista kotihoidon ja laitoshoidon osalta. Minä kysyisin vanhusneuvostoista. Nimittäin lakihan säätää, että jokaisessa kunnassa on oltava vanhusneuvosto, ja monet ovat asettaneet niiden toiminnalle kovinkin suuria odotuksia. Silti on edelleen vähän epäselvää, mikä sen rooli oikeasti on, onko sillä budjettivaltaa, päätösvaltaa, keitä sinne pitäisi valita ja kuinka paljon kunnan pitäisi vanhusneuvostoa kuunnella. Ne ovat ikään kuin sisäänajovaiheessa vielä. Nyt on kuitenkin kunnissa levinnyt huhu, että niitä ollaan lakkauttamassa, että ne poistetaan kokonaan vanhuspalvelulaista. Tämä lakkauttaminen on selvästi huhu, eikä sillä ole todellisuuspohjaa, mutta olisi hyvä, jos ministeri vähän avaisi tätä asiaa, mistä on kysymys, että leikattaisiin huhuilta siivet.

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Uusi sosiaalihuoltolaki on uunituoreen pääministeri Stubbin hallituksen yksi keskeinen lakiuudistus, erittäin tervetullut. On tärkeää, että varhaisessa vaiheessa suomalaiset saavat apua. Monet perheet ovat todella vaikeuksissa, kotipalvelua todellakin tarvitaan.

Laki on hyvä, mutta eräs puute mielestäni siinä on. Avioerot ovat kovin yleisiä suomalaisessa yhteiskunnassa. On kovin tärkeää, että perheet saavat siinä avioeron alkuvaiheessa erosovittelua, eroapua, ja tämä asia tästä lakiuudistuksesta puuttuu. Ministeri hyvin tietää, että Fasper-hankkeeseen on annettu valtion taholta rahoitusta ja kehitetty sen tyyppistä toimintaa, että sosiaalityöntekijöitä koulutetaan ja saataisiin sellaiset varhaisen avun mallit joka kuntaan. Kysynkin: oliko lainvalmistelussa harkinnassa sitä, että tätä erosovittelua olisi kirjattu tarkemmin tähän lakiesitykseen, koska sitä perheet ovat kovasti toivoneet ja odottaneet?

Kiinnitän huomiota vielä sote-uudistukseen ja nykyiseen tilanteeseen. Terveydenhoitolaissa puhutaan moniammatillisesta johtamisesta, ja toivon, että ministeri pitää huolen siitä, että kun sote-uudistus menee eteenpäin, niin koulutettu hoitohenkilöstö voi olla myöskin johtotehtävissä. Se on koko Suomen etu ja terveydenhuollon laadun edellytys.

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Räty puhui arvovalinnoista. Politiikka on todella sitä, ja se on todella viime aikoina näkynyt. Te käytitte aika kaunista sanaa tästä kotihoidon tuen pakkojakamisesta: kannustavuus. Jos pakolla jaetaan, niin se ei ole pelkästään kannustavaa. Oli joitakin yhteiskuntajärjestelmiä, joissa kehotettiin väkeä muuttamaan paremmille alueille ja kannustettiin sillä, että jätettiin tiet auraamatta ja sähköt katkaistiin — se kannusti.

Arvoisa puhemies! Varsinainen kysymys liittyy alkoholipolitiikkaan. Alkoholin aiheuttamat yhteiskunnalliset kustannukset ovat eri arvioiden mukaan 4—7 miljardia euroa. Mitä te aiotte tehdä tämän asian hoitamiseksi? Se on todella yhteiskunnallisesti vakava asia, ja alkoholilain uudistaminen viipyy. Miksi näihin asioihin ei tartuta sillä vakavuudella, millä niihin pitäisi tarttua?

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Itse asiassa voisin jatkaa tästä edustaja Töllin aloittamasta teemasta. Alkoholilaki on tietenkin se toinen osa, mutta kun me olemme sosiaalihuoltolaissa erityisesti painottaneet nyt ennalta ehkäisevää näkökulmaa, niin olen kiinnostunut tietämään myöskin, missä vaiheessa on ennalta ehkäisevän päihdetyön lainsäädäntö, siitä syystä, että vanha raittiustyölaki oli jostain 60-luvulta ja sitten se on käytännössä ollut toteuttamatta jo monissa kunnissa. Tarvetta — kaikkien päihteiden ja nyt myös peliongelmien liittäminen samaan lakiin — on kasvavassa määrin. Sen takia se ei auta pelkästään, että meillä on hoito ja sitä kautta alkoholiongelmiin puuttuminen, vaan tarvitaan sitä ennalta ehkäisevää työtä. Milloin tämä lainsäädäntö on tulossa?

Anne-Mari Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on jo puhuttu laitosasumisen purkamisesta ja siitä, miten niitä asumispalveluita pitäisi pystyä viemään kotiin. Otan tähän vammaisnäkökulman. Nimittäin usealla kehitysvammaisella ei itsellään ole kykyä kertoa sitä palvelutarvettaan, ja he varsin usein tarvitsevat myös moniammatillisia erityispalveluita. Vuonna 2011 Valtiontalouden tarkastusvirasto totesi, että tarvitaan muutamia kuntoutus- ja resurssikeskuksia Suomeen. Nyt kun sote-järjestämislaki on lausuntokierroksella ja siihen vielä tehdään stilisointeja, niin toivon kovasti, että siellä olisi vahva kirjaus siitä, että vammaisten tuki- ja osaamiskeskuksia tulisi jokaiselle sote-alueelle.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin haluan todeta sen, että omaishoitosopimuksia on tehty kaiken kaikkiaan 43 000 ja tämä omaishoito koskettaa noin 350 000:ta ihmistä. Toivon, että tämä varsinainen omaishoidon lainsäädännön valmistelu käynnistyy ministeriössä.

Mutta, arvoisa puhemies, puuttuisin tähän kotihoidon tukeen siltä osin, kun suurin osa lapsiperheistä kuitenkin käyttää kotihoidon tukea siihen asti, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta, elikkä sen olemassa olevasta määrästä puolet. Olisin kysynyt ministeriltä mielipidettä siitä, jos tätä kotihoidontukijaksoa ei käynnistettäisikään kertarysäyksellä vaan se vietäisiin vaiheittain. Sitä kautta perheillä olisi mahdollisuus sopeutua tähän tilanteeseen, suunnitella tätä kokonaistilannetta, kunnat voisivat mahdollisesti mitoittaa varhaiskasvatuspalvelut tämän uuden lain mukaan, myös työmarkkinajärjestöillä olisi mahdollisuus arvioida tilannetta ja olisi mahdollisuus myös työelämässä asennemuutoksiin. Kaiken kaikkiaan tätä asiaa voitaisiin viedä vaiheittain ja sitä kautta helpottaa tämän lainsäädännön eteenpäinviemistä. Mitä mieltä olette tästä ajatuksesta?

Terhi Peltokorpi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen todellakin vahva tasa-arvon kannattaja ja sitä mieltä, että hoivavastuuta pitää jakaa nykyistä tasaisemmin molempien vanhempien kesken. Edustaja Sarkomaa on täällä useampaan otteeseen esittänyt tätä vanhemmuuden kustannusten jakoa ja sitä, miten siinä voitaisiin edetä. Tämä on kanssa olennainen kysymys siinä, miten hoivavastuu jakautuu tasaisemmin. Tavoitteenahan pitää olla myös se, että isät käyttävät vanhempainvapaajaksoa, mihin on tälläkin hetkellä mahdollisuus. Ja niin kuin täällä on todettu, kotihoidontukijaksokinhan on tälläkin hetkellä mahdollista jakaa. Varsin paljon on varmasti asenteistakin kiinni, mutta en kyllä usko, että pakko on oikea keino. Me olemme tavoitteesta samaa mieltä, mutta pakko keinona ei ole mielestäni oikea. Ja olisin halunnut kyllä kysyä edustaja Kiljusen tavoin: voitaisiinko tässä asiassa löytää joitain toisenlaisia ratkaisuja, joilla hyvä tavoite sinällään voitaisiin saavuttaa?

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Lämmin kiitos edustajille vilkkaasta mielipiteenvaihdosta. Toivottavasti suurimpaan osaan kysymyksiänne olen osannut ja ehtinyt tässä vastata.

Täällä aikaisemmassa vaiheessa edustaja Palm tiedusteli tästä päihdeäitien kysymyksestä. Niin kuin ehkä hyvin muistatte, tämä päihdeäitien asia oli alkuvaiheessa osana tuota itsemääräämisoikeuslainsäädännön kokonaisuutta, josta se sitten kuitenkin irrotettiin sen johdosta, että se kuuluu paremminkin siihen päihdepalvelulain kokonaisuudistuksen tekemiseen, joka on tulossa seuraavalla hallituskaudella varmuudella esiin. Itse olen ollut sitä mieltä, että kysymys pakkohoidosta ei ole ajankohtainen niin kauan kuin meillä ei ole tätä vapaaehtoisuuteen pohjaavaa hoitotapaakaan pystytty kunnolla järjestämään. Nyt tuossa uudessa sosiaalihuoltolaissa vahvistamme raskaana olevien naisten oikeuksia päihteettömyyttä tukeviin palveluihin. Sillä tavalla myös sosiaalihuoltolaista löytyy kirjauksia tämän tärkeän asian osalta ja sen paremmin hoitamiseksi.

Veteraaneista on täällä käytetty useampikin puheenvuoro. Muistutan siitä, kuten täällä jo aiemmin todettiin, että vaikka tuo määrärahan taso sinänsä on laskeva, niin se tarkoittaa Valtiokonttorin arvioiden mukaan kuitenkin ensi vuodelle noin 50:tä euroa enemmän per veteraani tämän kuntoutusrahan osalta. Tiedossamme on, että noin 80 prosenttia veteraaneista pääsee ihan asianmukaisesti kuntoutukseen, mutta totta on myös se, että joissakin kunnissa nämä kuntoutusrahat loppuvat kesken, halukkuutta olisi enemmänkin. Näissä tilanteissahan Valtiokonttori on sitten tehnyt tämän niin sanotun toisen jaon, toisen jakokierroksen, jossa pyritään varmistamaan, että rahat tulevat käytetyiksi. Tässä on se tilanne, että veteraanimme ovat, niin kuin kaikki tiedämme, hyvin ikääntyneitä, ja osa heistä ei välttämättä jaksa enää sen muotoiseen kuntoutukseen lähteä kuin aiempina vuosina. Sen vuoksi meidän on vahvistettava myös veteraanien osalta kotiin vietäviä palveluja ja kuntoutusta. Erityisen tärkeä tavoite mielestäni olisi ollut tämä haitta-asterajan lasku, koska nähdäkseni nämä sotainvalidit, jotka eivät tämän haitta-asterajan vuoksi pääse näiden palvelujen piiriin, ovat kyllä todellinen väliinputoajaryhmä.

Täällä edustaja Tiainen kysyi jo aiemmassa vaiheessa näistä terveyseroista ja siitä, millä tavalla pääsisimme kiinni niihin varhaisemmin. No, sote-uudistus on tietenkin yksi keskeinen keino, jolla tätä palveluketjujen saumattomuutta varmistetaan. Olen itse asiassa itsekin lähettänyt kuntiin kirjeen siitä, että työttömien terveystarkastuksia pitäisi järjestää. Se on kuntien itsensä etu, vaikka tuntuu, että siinä niin kuin laskua tulee: vielä isompi lasku tulee tulevaisuudessa, jos ei katsota sitä, missä kunnossa ihmiset ovat, miten heitä voitaisiin tukea ja auttaa. Eli meillä on vielä paljon tekemistä tässä. Tietenkin kyse on myös elintavoista. Meidän pitää väsymättä puhua elintavoista myös niille nuorille miehille, joita esimerkiksi kouluterveydenhuollossa, kutsuntatarkastuksissa ja niin edelleen tavoitamme.

Edustaja Alanko-Kahiluoto kysyi täällä näistä vammaispalveluista. Hankintalakihan on uudistumassa, ja tämä asia liittyy ehkä enemmän juuri siihen keskusteluun siten, että saisimme tuossa hankintalaissa huomioiduksi nämä erityislait, jotka koskevat näitä erityisryhmiä. STM on mukana tässä uudistustyössä. Erityisen tärkeää on tietenkin se, että vihdoinkin saamme tuon YK:n vammaisia henkilöitä koskevan sopimuksen ratifioitua, kunhan tämä itsemääräämisoikeuslainsäädäntö tässä eduskuntakäsittelyssä etenee. (Sari Sarkomaa: Se on loistava asia!) Se on tärkeä tavoite ollut pitkään, ja nyt päästään siinäkin eteenpäin.

Vielä ikäihmisiin liittyen: Ei ole tarkoitus vanhusneuvostoja lopettaa mihinkään, sen viestin haluan sanoa selkeästi. On tarkoitus siirtää kaikki nämä neuvostot tuonne kuntalain puolelle — ministeri Risikko varmaan voi sitten tästä enemmänkin kertoa — jotta saadaan yhdenmukaisuutta tähän. Vanhusneuvostoja emme ole mihinkään lopettamassa.

Edustaja Kiljunen kysyi täällä itse asiassa jo aiemmin kotipalveluista. On totta, että jo tämän päivän lainsäädännössä meillä on velvoitteita perheille tarjottavasta kotipalvelusta, mutta nämä tavoitteet eivät valitettavasti ole toteutuneet siinä määrin. Toivoisin, että kunnissa tämäkin asia voitaisiin nähdä, ei kulueränä vaan sat-sauksena, juuri varhaisen tuen satsauksena siihen tulevaisuuteen.

Ja toki tätä kotihoidon tuen lainsäädäntöä parhaillaan teemme ja valmistelemme, ja siitä voimme sitten keskustelua varmasti vielä myös jatkaa.

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Hallitus esittää liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle 2,970 miljardin euron määrärahoja vuodeksi 2015. Liikennepolitiikan sektorille ehdotetaan yhteensä 1,886 miljardin euron budjettia, josta liikenneverkon osuus on 1,629 miljardia euroa. Liikennepolitiikka on hyvinvointipolitiikkaa, se on elinkeinopolitiikkaa, ja se on myös työllisyyspolitiikkaa. Siitä syystä vuoden 2014 toiseen lisätalousarvioesitykseen sisältyy myös työllisyyttä ja kasvua tukevia toimia.

Tiukasta valtiontalouden tilanteesta huolimatta nyt satsataan siis liikenneverkon parantamistoimiin. Tuossa vuonna 2015 käynnistetään kuusi uutta kehittämishanketta. Siellä on valtatie 3 välillä Tampere—Vaasa, Laihian-kohdan ensimmäinen vaihe, on valtatie 22, Oulu—Kajaani—Vartius, on Riihimäen kolmosraide, Helsinki—Riihimäki-rataosan kapasiteetin lisäämisen ensimmäinen vaihe, Pännäinen—Pietarsaari-radan sähköistys ja Savonlinnan syväväylän siirtäminen. Lisäksi Pohjanmaan radan valtuuksia korotetaan, ja tämä tarkistus aiheutuu ennakoitua suuremmista siltatöistä.

Hallitus antoi eduskunnalle 4.9.2014 vuoden 2014 toisen lisäbudjettiesityksen. Siihen sisältyvät kasvua ja työllisyyttä tukevat liikenne- ja väylähankkeet on huomioitu talousarvioesityksessä 2015. Tosiaan tässä lisätalousarviossa ehdotetaan Rauman meriväylän syventämistä, maantietä 148 parannettavaksi Keravantien kohdalta ja valtatie kolmoselle ehdotetaan rakennettavaksi Arolammen eritasoliittymä. Lisäksi uutena hankkeena ehdotetaan kantatie 77:n Viitasaari—Keitele-osuuden perusparannusta tavoitteena muun muassa metsäteollisuuden puuhuollon ja tuotekuljetusten sujuvuuden parantaminen. Pohjoiseen menevien raskaiden kuljetusten ja erikoiskuljetusten sujuvoittamiseksi ehdotetaan puolta miljoonaa euroa valtatie nelosen Isohaaran vanhan sillan korjaamiseen. Lisätalousarviossa esitetään käynnissä olevista hankkeista myöskin määrärahaa valtatie 19:n Seinäjoen itäisen ohikulkuhankkeen saattamiseksi loppuun. Siinä tilanteessa huomattiin, että eivät rahat riitä, ja nyt sitten saadaan se näillä rahoilla loppuun. Ja valtatie 8:n Turku—Pori-hanketta esitetään muutettavaksi siten, että nelikaistaista tietä jatketaan Maskusta Nousiaisiin noin 2,5 kilometrin verran. Hankkeen kustannusarvio ei kuitenkaan laajennuksen johdosta kasva, vaan se vähenee jopa 10 miljoonalla eurolla johtuen uusista suunnitteluratkaisuista ja kilpailutuksen hyvistä tuloksista.

Arvoisa puhemies! Huolimatta siitä, että me saimme näitä väylähankkeita nyt enemmän — pitää muistaa tietysti se, että me säästimme osasta tuolla ministeriössä ja sitten osaan saatiin lisää — kaikkein suurin huoli tietysti on tästä perusväylänpidosta. Perusväylänpitoon esitetään yhteensä 907:ää miljoonaa euroa, missä on lisäystä kevään kehyspäätökseen nähden se 30 miljoonaa euroa. Kuitenkin jos verrataan kuluvaan vuoteen, niin vähennystä on 83 miljoonaa euroa. Tietysti tämä 30 miljoonaa, millä nyt saatiin kompensoitua sitä 100 miljoonan ennakoitua vähennystä, tulee tarpeeseen, mutta käytössä olevalla rahoituksella ei täysin pystytä verkon kuntoa ylläpitämään. Isoja tarpeita on eri puolilla maata liikenneverkon ylläpidossa ja kehittämisessä, ja tämän korjausvelan selittämi..., selättämistä ja uusia rahoitusmalleja pohtiva... (Matti Saarinen: Kyllä selittämistäkin!) — No, kyllä varmasti. — Näitä rahoitusmalleja pohtivalla ja johtamallani parlamentaarisella työryhmällä on siis iso ponnistus tämän syksyn aikana edessä, kun meidän pitää miettiä, miten me voimme saada ja löytää näitä uusia rahoitusmalleja.

Muutama yksittäinen kohta sitten vielä, arvoisa herra puhemies:

Elinkeino- ja asuntopolitiikkaan liittyvää keskustelua on käyty valtion ja Helsingin seudun kuntien välillä, ja siitä on tämä MAL-aiesopimus nyt sitten saatu paremmaksi, elikkä tätä kaavoitustavoitetta on nyt sitten nostettu, ja sitä kautta sitten vastavuoroisesti valtio tukee Pisara-rataa ja Länsimetron jatketta Kivenlahteen saakka.

Äänekoskelle suunniteltuun biotuotetehtaaseen tarvitaan liikenneinvestointeja, ja se on hyvässä mallissa. Siinä lähdetään nyt suunnitteluvaiheeseen, ja raha on siihen jo löytynyt, ja kun selvitys on valmis, niin neuvotellaan liikenneinvestoinneista ja niiden rahoittamisesta yhdessä yhtiön kanssa.

Lopuksi vielä totean, että Itä-Lapissa on Soklin kaivoshanke, joka myöskin tarvitsisi liikenneinvestointeja, ja sitä on tarkoitus nyt käsitellä talouspoliittisessa ministeriryhmässä syksyn aikana. Selvitykset jatkuvat. — Kiitos.

Kalle Jokinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täytyy heti ensi töiksi kiittää liikenneministeriä siitä, että hän on hyvin vakavasti suhtautunut tähän liikenneverkon korjausvelkaan ja siihen tilanteeseen, jossa liikenteen rahoitus ylipäätään on. Säästäminen infrasta ei ole säästämistä oikeasti, vaan se on oikeasti velanottoa, koska näinhän tämä korjausvelka on muodostunut.

Liikenneverkon jälleenhankinta-arvon on arvioitu olevan noin 50 miljardia euroa, ja siihen suhteutettuna liikenneverkon ylläpitoon ja investointeihin käytettävät rahamäärät ovat aivan alimitoitettuja. Jos verrataan esimerkiksi Ruotsiin, niin Ruotsissa niihin käytetään noin 2 miljardia euroa vuodessa, ja väestöön suhteutettuna samassa suhteessa Suomessa pitäisi miljardin verran käyttää liikenneverkon investointeihin vuosittain.

Julkisen rakentamisen kilpailutusprosesseista kysyisin: Näitä tilaamismenettelyjä olisi kehitettävä ja mahdollistettava se, että myös kilpailutuksessa pyydettyjä vaihtoehtoisia malleja voitaisiin esittää, jos niillä voidaan taloudellisemmin saada sama tavoite aikaan. Mitä, ministeri, olette mieltä tästä esityksestä?

Osmo Kokko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitoksia ensiksi ministerille esittelystä tässä asiassa.

Mutta niin kuin valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Jokinen totesi, meillä on suuret haasteet, ja kun mietimme tätä tilannetta, että ensiksi oli leikkauksia 100 miljoonaa perusväylänpidosta — no, nyt sitten budjettiriihen yhteydessä sinne palautettiin 30 — niin tilannehan on todella kriittinen.

Sitten vielä tästä 30 miljoonasta: Valtaosaltaan se rahoitus painottuu pitkälti tänne Etelä-Suomen verkoille. Tietysti on ymmärrettävää, että täällä on myös liikennettä ja tarvitaan näitä asioita, mutta näkisin, että erittäin tärkeää olisi myös huomioida muu maa ja ennen kaikkea alempi tieverkko. Se jos mikä tarvitsee, kun ollaan sieltä raaka-aineita viemässä tuonne tehtaalle jalostettavaksi, panostuksia näihin asioihin.

Haluaisin kysyä vielä, kun kehitys- ja kasvuhankkeissa oli näitä tiettyjä kohteita ja esimerkiksi meillä Joensuussa on Raatekankaan eritasoliittymä, tästä kohteesta: onko ministerin pöydällä tähän asiaan liittyviä asioita?

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministerille esittelystä, mutta täytyy todeta heti, että en ole kovin tyytyväinen tähän esitykseen. Heti välittömästi, kun ministeri vaihtui, rupesi tapahtumaan täällä hankepuolella muutoksia. Elikkä minulla on kädessäni 2012 hyväksytty liikennepoliittinen selonteko "Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä", ja tässä on todettu ne hankkeet, mitkä sovittiin silloin — eduskuntahan tämän on hyväksynyt — elikkä vuonna 2012—2015 sovittavat hankkeet, ja näitä on liikuteltu nyt sitten. Elikkä kun oli tarkoitus, että koko valtakunnan alueella olisi hankkeita, joko maantie- tai rautatiehankkeita, niin ne on siirretty nyt tänne Etelä-Suomeen. Millä oikeudella ja millä perusteella te näitä teette? (Matti Saarisen välihuuto) — No, ei ole, mutta kumminkin tuolta Pohjois-Suomesta on siirrelty. — Minä kysyn sitä, millä oikeudella ja millä perusteilla tätä on tehty, koska eduskunta on kumminkin tämän hyväksynyt.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Aloititte tehtävänne liikenneministerinä, arvoisa ministeri Risikko, ja totesitte suurin piirtein, että jos koko Suomi halutaan pitää asuttuna, elinkeinoelämää muuallakin kuin Kehä kolmosen sisällä, niin tarvitaan hyvät tiet. No, se on ihan hyvin sanottu, ja se pitää tismalleen paikkansa.

Liikenneviraston arvion mukaan maamme teiden korjausvelka on 2,3 miljardia euroa ja se on vajoamassa ja lisääntymässä kaiken aikaa. Sen vuoksi tarvitaan kyllä ihan oikeasti jo sekä rahoitukseen liittyvää uutta ajattelua, onko se Infra Oy:tä vai mitä, että myös strategista ajattelua sen suhteen, mihin meillä on varaa: korjaammeko me entiset tiet, pidämmekö niitä yllä, ja kuinka paljon myös rakennetaan sitten uutta. Tämän arvioinnin kohdalla, arvoisa ministeri, tarvitaan — vaikka teidän virkakautenne tältä osin ilmeisesti tulee olemaan kohtuullisen lyhyt, olette muuten jo kolmas liikenneministeri tämän hallituskauden aikana ja kolmas parlamentaarisen työryhmän puheenjohtajakin, niin tilanne on aika lailla haastava (Puhemies: No niin!) — nyt myös tätä strategista ajattelua.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomessa on yleisiä maanteitä noin 78 000 kilometriä, ja tämän vuoden budjetissa niitten ylläpitoon kaikkine kesä- ja talvihoitoineen ja asfaltointeineen käytetään 559 miljoonaa. Ensi vuoden budjetissa tämä raha vähenee 38 miljoonalla. Tätä kaikki ihmettelevät, mutta kansalaiset eivät voi kyllä millään ymmärtää sitä, että samanaikaisesti autoilijoilta kerätään lähes 10 miljardia euroa erilaisina veroina, lähes 10 miljardia. Tämä tarkoittaa sitä, että vain reilu 5 prosenttia näistä veroista, mitä autoilijoilta kerätään, käytetään tienpitoon. Arvoisa ministeri, oletteko samaa mieltä, että tämä ei ole oikein?

Juha Väätäinen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Rouva ministeri, te viittasitte lyhyesti MAL-sopimukseen, joka toisi tullessaan asuntoja, jos nämä Länsimetron jatke ja Pisara-ratarahat lähtevät liikkeelle. Nythän on kumminkin sillä tavalla, että tämä prosessi on hyvin pitkä ja tähän akuuttiin työllisyystilanteeseen ja näihin ratkaisuihin nämä eivät tule vaikuttamaan. Olen kovin skeptinen kuntien aikaansaannoksien suhteen, ja aikaisemmin MAL-sopimukset eivät ole tuoneet tullessaan asuntorakentamisen kohdalla hyviä tuloksia. Nyt minua kiinnostaisi, kuinka tämä valmius suunnitella näitä liikenneinfran ratkaisuita etenee tuolla virkamiesportaassa. Voisitteko sitä vähän valottaa?

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Hyvänä pidän sitä, että hallitus kytkee nyt liikenneinvestointeja asuntorakentamiseen ja -kaavoitukseen. (Anne Kalmari: Vaalibudjetti!) Kysyisin ministeriltä: Miten pitkään voidaan sitten perusväylänpidon puolella jatkaa tätä korjausvelanoton tiellä kulkemista? Mikä on ministerin arvio?

Kun hallitus sanoo, että työllisyys- ja elinkeinopoliittisin perustein käynnistetään uusia hankkeita, niin miten on mahdollista, että niitten hankkeitten joukkoon ei mahdu Hanko—Hyvinkää-rautatien sähköistäminen, joka nimenomaan on työllisyyttä ja elinkeinoelämän tarpeita ajatellen kaikki kriteerit täyttävä hanke? Onko ministeri tietoinen Hankoniemen elämäntilanteesta ja liikenneolosuhteista ylipäänsä, kun alue kamppailee rakennemuutosongelmien kanssa? Esimerkiksi Koverharin terästehtaan konkurssin myötä, jos suhteuttaa Hankoniemen väkiluvun Helsingin väkilukuun, menetettiin 30 000 työpaikkaa, jos se suhteutetaan pääkaupunkiseudulle, ja hallitus ei ole oikein reagoinut siihen.

Mirja Vehkaperä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuore liikenneministeri Risikko, te luettelitte ansiokkaasti maakunnan erilaisia liikennehankkeita. Ne on päätetty jo aikapäiviä sitten liikennepoliittisessa selonteossa, ja vasta nyt vaalikauden loppumetreillä te pystytte, aika riisutuilla rahoitusmalleilla, toteuttamaan ja aloittamaan näitä liikennehankkeita. Tämä on erittäin huonoa politiikkaa.

Toisaalta on ihmeellistä, että teillä löytyi kuitenkin rahaa yli 2 miljardia euroa laittaa pääkaupunkiseudun liikennehankkeisiin ilman minkäänlaista eduskuntakäsittelyä. Nämä eivät olleet liikennepoliittisessa selonteossa. Räikein esimerkki siitä on, että perusväylänpidosta leikataan 83 miljoonaa euroa, ja me kaikki tiedämme, minkälainen korjausvelka tiestössä, radoissa ja satamissa on tällä hetkellä. Pikaista korjausta tarvitaan joka puolella Suomea. Ja vielä, sokerina pohjalla, on yksityisteitten rahoitus: vain ja ainoastaan 3 miljoonaa (Puhemies koputtaa) euroa, ja siitäkin 2 miljoonaa jo losseille.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Liikenneministerin työhän on suunnilleen sellaista, että menee minne päin Suomea tahansa, siellä ovat paikalliset kunnanisät ja -äidit nipun kanssa kertomassa, että tänne tarvitaan rahaa. Tänään tässä salissa kuullaan varmasti monia puheenvuoroja, joissa edustaja toivoo rahaa juuri oman vaalipiirinsä hankkeisiin. No, pulmanahan näissä vähän on se, että kun hankkeita ei vertailla kunnolla vertailukelpoisin perustein, niin saatetaan päätyä sellaisiin hankkeisiin, jotka eivät välttämättä ole niinkään kokonaisuuden kannalta järkeviä. Nyt hallitus on päätynyt rahoittamaan Espoon Länsimetron jatkoa, jonka hyöty—kustannus-indeksin arvioidaan olevan selvästi alle ykkösen, ehkä tuolla puolikkaan paikkeilla. Samaan aikaan meillä käsittääkseni on aika monta hanketta eri puolilla maata, joissa hyöty—kustannus-indeksi voi olla merkittävästi parempi. Nyt, ministeri, kysyisin teiltä: Miten tätä ongelmaa voitaisiin ratkaista? Miten saataisiin vähän parempaa suunnitelmallisuutta tähän hankkeiden vertailuun? Voitaisiinko vaikka pitää ajantasaista rekisteriä eri liikennehankkeista, jotka odottavat mahdollisuutta päästä rahoitettaviksi, ja tuoda eduskunnalle niistä vertailukelpoinen tieto, jotta sitten voidaan punnita eri hankkeiden hyviä ja huonoja puolia?

Eila Tiainen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meillä on liikennepolitiikassa tehty monia päätöksiä, jotka tavallaan lyövät korville toisiansa, ja yksi tällainen esimerkki on se, että me olemme lisänneet mittoja ja massoja tuonne maanteille ja samaan aikaan meillä kuitenkin tämä tieverkko rapistuu vauhdikkaasti. Nyt kun Metsä Group suunnittelee sinne Äänekoskelle tällaista isoa investointia, niin nämä tiehankkeet nousevat entistä suurempaan arvoon. Me saimme sinne Viitasaari—Keitele-kantatielle 13 miljoonaa, mutta se on todella vähän, kun ajatellaan sitten tätä suurta investointia ja sitä puunhankintarinkulaa, joka on todella iso ja ulottuu Keski-Suomen ulkopuolelle. Kun te äsken tuossa puheessa sanoitte, että Äänekoski ja tämä investointi on otettu huomioon näissä tulevissa suunnitelmissa, niin voisitteko kenties avata sitä hieman tarkemmin: millä tavalla?

Thomas Blomqvist /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan kuten tässä kollega, edustaja Jokinen sanoi, niin panostuksia liikenteeseen ei pidä minusta nähdä käyttökustannuksina, vaan kyse on investoinneista Suomen kilpailukykyyn ja talouskasvuun. Ilman niitä me emme pysty selviämään tästä kriisistä. Tiedän sen, että ministereillä ei ole helppo tehtävä. Korjausvelka on iso, ja siihen haetaan ratkaisua nyt parlamentaarisesti myöskin.

Olisin kuitenkin yhtynyt siihen kysymykseen, minkä tässä edustaja Saarinenkin teki Hanko—Hyvinkää-radan sähköistämisestä. Siellä kustannus—hyöty-suhde on erittäin hyvä, ja se olisi seudulle erittäin tärkeä hanke. Miten ministeri näkee tämän hankkeen mahdollisuudet edetä?

Ja sitten toisena kysymyksenä...

Yksityisteiden kohtalo huolestuttaa myös minua.

Sari Palm /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Tynkkynen epäili, että kaikki pyytävät lisää rahaa. Minä pyydän nyt lisää tietoa. Edustamallani eduskuntaryhmällä ei ole valiokunnassa paikkaa, joten kysyn tässä ministeriltä Savonlinnan syväväylästä. On erinomainen asia, että se on saatu budjettikirjaan, mutta ymmärtääkseni siellä tällä hetkellä se rautatiesillan kuntoonlaittamisasia jäi nyt vaille. Kysyisinkin: millaisia kaavailuja tästä ministeriössä on, ja miten se syväväyläys toimii ilman sitä siltaa?

Janne Sankelo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Elämme tosiaan niukkoja aikoja, mutta kuitenkin tähänkin budjettiin ollaan saatu sujautettua elinkeinoelämää tukevia tärkeitä hankkeita, kuten esimerkiksi vt 3, Laihia, sekä Pännäinen—Pietarsaari-sähköistys ja lisävaltuutus Seinäjoen ohitustielle. Ne ovat kaikki semmoisia hankkeita, jotka poikivat kyllä valtiolle sitten rahaa tulevaisuudessa.

Moni tärkeä hanke jää kyllä tässä vielä edelleen toteuttamatta. Ja aika usein liikennepolitiikan yhteydessä puhutaan käsitteestä "vaikuttavuutta pienemmällä rahalla". Se tarkoittaa sitä, että jostakin ehkä voitaisiin tinkiä, jotta sitä rahaa riittäisi useampiin kohteisiin ja perustienpitoon. Tierakentamisen ammattilaiset esimerkiksi viestivät siitä, että ihan tämmöisestä ympäristörakentamisesta, patsaista ja puskista ynnä muista, tinkimällä saataisiin ihan oikeasti lisää vaikuttavuutta ja keskityttäisiin olennaiseen eli siihen tiestöön. Nurmikko riittää.

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pisara-rata on kallis hanke, ja tähän on liikenteellisessä katsantotavassa paljon halvempiakin vaihtoehtoja. Mutta Pisara-rata tässä tyylissä on nimenomaan asuntorakentamisen hanke. Kuinka paljon eri rakennusfirmat maksavat tästä hankkeesta, koska eikö hyötyjän pidä maksaa?

Vastapakotteista: Mahdollisesti Venäjä voi vetää ylilentokiellon. Siinä vaiheessa Aasia-hubin menettäminen tuo Finavialle isoja miinuksia. Miten siinä vaiheessa olette varautuneet, tai onko suunnitelmia maakuntakenttien pystyssä pitämiseksi? Ja missä on Malmin kentän kaikki valmistelutyöt? En ole löytänyt niitä valmistelutöitä oikeastaan mistään. Se tuntuu olevan vähän hämärän peitossa, (Puhemies koputtaa) elikkä saisiko tästä lisätietoa.

Sirpa  Paatero  /sd(vastauspuheenvuoro):

Kiitos, kiitos! [Nauraa]

Kyllä se on niin hieno asia, että se kannattaa mainita. Kiitoksia puhemiehelle. [Nauraa] Nyt menin jo ihan hämmennyksiin.

Elinkeinopoliittiset hankkeet kuitenkin olivat se minun aiheeni, ja tunnen, että vaikka sitä rahoitusta on kaiken kaikkiaan vähennetty, niin ne kohdennukset, joita nyt on tässä tehty, tukevat aika montaa hyvää elinkeinopoliittista hanketta.

Mutta sitten meillä on muita sitoumuksia, joista muun muassa TEN-verkko on yksi tämmöinen, Euroopan tasoinen. TEN-verkon tuolta Turun päästä tuonne itään piti olla valmiina 2015 moottoritietasoisena. Sitä ei ole yhä edelleenkään. Nyt on loistavasti saatu jo Kotkaan asti moottoritie, ja se rakentuu hieman tuosta Haminan ympärille, mutta sille viimeiselle pätkälle elikkä siitä Haminasta rajalle päin — Venäjän puolellahan se raja on itse asiassa jo paljon paremmassa kunnossa — ei ole yhä edelleenkään rahoitusta.

Toinen asia sillä kulmalla, mikä yhä edelleen harmittaa, on se, että edellisen hallituksen aikana vietiin rahoitus siitä rekkaparkista, jotenka ne rekat yhä edelleen seisovat siellä tiellä. Tästä olisin huolissani.

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lähes 10 miljardia kerätään autoilijoilta, mutta tiet huononevat ja on huonokuntoisia siltoja myös. Samaan aikaan tänne pääkaupunkiseudulle ohjataan hallituksen toimesta ilman eduskuntakäsittelyä miljardihankkeisiin rahaa, raidehankkeisiin. Tämä pitkäjänteisyys puuttuu meidän liikennepolitiikastamme. Aikoinaan esimerkiksi valtatie 3:n Jalasjärvi—Tampere-väli, mistä pohjalaiset eivät kyllä nyt puhu yhtään mitään jostain syystä, oli oikein liikenneselonteossa, kakkoskorissa. Nyt tämä hallitus tiputti sen sieltä pois. Seuraavan hallituksen täytyisi tämä korjaus tehdä. Siellä olisi sitä hyöty—kustannus-indeksiä, todella korkeaa.

Toinen asia on sitten tietysti nämä yksityistiet. Meidän metsistämme ajetaan joka vuosi reilusti yli miljoona rekallista puutavaraa jalostettavaksi biotalouteen, ja tarve kasvaa. Kuitenkaan teitä ei saada kuntoon. Kysyisin kuitenkin ministeriltä: mitenkä on näiden 10—15 miljoonan hankkeiden, nämä teemahankkeiden, laita, mitä ennen oli? Niilläkin voitaisiin kuitenkin jonkun verran ensiapua antaa, vaikka sille Kolmostielle, joka itse asiassa on pohjalaisten tie, vaikka me emme siihen tukea saakaan.

Risto Kalliorinne /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtioneuvosto tiedotti 2012, että seuraavat hankkeet lähtevät liikkeelle tällä vaalikaudella — ja niistä kaksi osuu tuonne Oulun vaalipiiriin: Ylivieska—Iisalmi—Kontiomäki-ratahanke, ratavälin sähköistäminen, ja valtatien 22, Oulu—Kajaani, kehittäminen. Iisalmi-ratayhteyteen tulisi 90 miljoonaa ja tähän vt 22:een, Oulu—Kajaani, 45 miljoonaa. No, mitä täällä nyt sitten tapahtui tässä kirjassa? Tämä ratayhteyden sähköistäminen on kadonnut kokonaan, eli tämä 90 miljoonaa katosi siitä, ja tämä valtatie 22 on kuihtunut 15 miljoonan hankkeeksi, eli kaksi kolmasosaa hankkeesta katosi. Miten näin pääsi käymään, kysyisin. Ja onko ollut reilua se tiedotus, mitä on harrastettu, kun rahoista vietiin, 135 miljoonasta, pois yli 100 miljoonaa? Silti tätä Oulu-väliä on, tätä tietä, hienona elvytyshankkeena mainostettu, vaikkei se raha riitä kuin Oulun kaupungin alueella tehtäviin muutostöihin.

Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hyvä, että jonkun verran näitä ympäri Suomea on tullut, ja yksi tämmöinen erittäin hankala tieosuus on ollut tämän kantatien 77 Keitele—Viitasaari-välillä. Eihän se investointi pelkästään Äänekosken takia ole tullut, vaan meillä on Keiteleellä yksi Suomen suurimpia sahoja ja siellä on nytten näitä isoja rekkoja menossa. Juuri tällä tavalla elinkeinoelämän tarpeita täytyy tarkasti kuulla ja kohdentaa nämä investoinnit.

Ihan tämmöinen vähän yleispuheenvuoro näistä TEN-T-ydinverkoista ja kattavista verkoista. Onko, ministeri, olemassa vaara, että TEN-T-ydinverkot alkavat liian paljon ohjata kansallista rahoitusta? Esimerkiksi maan pituussuunnassa kulkeva tärkeä Viitostie ja Savon rata jäävät vähemmälle rahoitukselle, koska ne kuuluvat kattavan verkon piiriin, ja ydinverkkoa pyritään vuoteen 2030 mennessä rakentamaan kuntoon ja kattavaa verkkoa 2050. Kun nopeat liikenneyhteydet kuitenkin ovat kaiken aluekehityksen perusta ja bruttokansantuotteen muodostumisen perusta, niin pitäisikö hieman muuttaa tätä hk-indeksin arviointia?

Pietari Jääskeläinen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa liikenneministeri, on todella surullista, että te olette suorastaan lopettamassa yksityisteiden määrärahat. Vielä vuonna 2011 tämän hallituksen aloittaessa yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen kohdistetut määrärahat olivat 23 miljoonaa euroa. Nyt teillä, arvoisa liikenneministeri, on kyseenalainen kunnia tosiasiassa suorastaan lopettaa yksityisteiden val-tionrahoitus, kun esitätte määrärahaksi vaivaisia 3:a miljoonaa euroa. Eli hallitus on leikkaamassa yksityistiemäärärahoja vuoden 2011 tasosta lähes 90 prosenttia. Tätä yksityistiemäärärahaa on käytetty vuosikymmeniä, tavoitteena tasa-arvoisen liikkumisen turvaaminen sekä pysyvän asutuksen ja elinkeinoelämän tarvitsemien teiden avustaminen. Miten turvaatte nämä tavoitteet, myös metsäklusterin elintärkeät kuljetusmahdollisuudet, kun leikkaatte määrärahat lähes kokonaan yksityisteiltä noin 55 000 kilometrin osalta?

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kaakkois-Suomessa on edelleen maailmanlaajuisestikin vahva metsäteollisuuden keskittymä. Tämä näkyy sekä raideliikenteessä että myös tieliikenteessä. Tältä osin valtatie 6 etenee todennäköisesti — kysyisin, eteneekö — suunnitelman mukaisesti siten, että se on valmis 2017.

Toinen asia on raideliikenne. Nyt Imatra—Luumäki-kaksoisraiteen suunnittelu on toimenpideselvitysvaiheessa, mutta tämän jatkosuunnitelman vaihtoehdot ovat kuitenkin edelleen auki. Kysyisin ministeriltä: mikä tilanne tällä hetkellä on tämän kaksoisraiteen osalta?

Kansalaiset kysyvät hyvin usein myös tietullista, ja olen kuullut, että jonkinlaista tämmöistä tietullivaihtoehtoa valmistellaan ministeriössä. Kysyisin: voisitteko kertoa ja vähän avata sitä, mitä se käytännössä tarkoittaa?

Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitos ministeri Risikolle siitä rehellisyydestä, kun toteatte, että muun kuin keskeisen päällystetyn tieverkon ja sorateiden kunto heikkenee merkittävästi ensi vuonna ja tulevina vuosina. Kiitos tästä rehellisyydestä.

Liikenneväylien korjausvelka on noin 2,3 miljardia, ja kustannukset nousevat sekä teiden kunto heikkenee nykyisilläkin määrärahoilla, se on tosiasia. Silti hallitus esittää perusväylänpidon määrärahojen leikkaamista tästä vuodesta 83 miljoonalla eurolla ja yksityistiemäärärahojen leikkaamista 3 miljoonaan euroon, mistä 2 miljoonaa euroa on päältä pois losseihin, elikkä koko Suomen yksityisteille jää siis miljoona euroa — toivottavasti se ei mene pelkkään byrokratiaan ja hallintoon. Asiantuntijoiden mukaan nyt eivät enää pelkästään teiden pinnat mene huonoon kuntoon, vaan vaarana on, että myös runkorakenteet alkavat pettää. Arvoisa ministeri, pystytäänkö budjetissa esitetyillä määrärahoilla turvaamaan (Puhemies koputtaa) liikenneturvalliset tiet tulevaisuudessakin?

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kysyn myöskin näistä TEN-T-verkoista. Nyt kun on todellakin ongelmia ja pulaa rahasta suomalaisessa kansallisessa rahoituksessa, niin TEN-T-verkolla näyttää olevan 26 miljardia euroa käytettävissä, ja sitten tietysti on kysymys näistä runkoverkoista. Minkälainen suomalainen lobby on tällä hetkellä menossa, että me saisimme vähintään oman osuutemme siinä TEN-verkkopuolella, ja miten se prosessi etenee?

Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On ymmärrettävää, että vilkasliikenteisten valtateiden pitää olla kunnossa, mutta tämä ei osu ainakaan valtatie 3:n kohdalle Tampereelta Vaasaan, se on hyvin urautunutta. Eli kysynkin: mihinkä tämä rahamäärä ja kori on jälleen sitten hukkunut?

Ja sitten toiseksi: Jokainen autonkuljettaja maksaa yhtä paljon autoveroja, polttoaineveroja ja kaiken maailman veroja, on sitten kysymyksessä harvaan asutun maaseudun kuntalainen tai kaupungissa oleva. Me vain saamme olla jatkuvasti, vuodesta toiseen, iloisia maksumiehiä, mutta ei sinne kyllä rahaa tule yhtään mitään. Maaseudullakin on teollisuutta, yritystoimintaa, ja kyllä sielläkin pitäisi liikenteen sujua ja teiden olla kohtalaisessa kunnossa. Toivoisin, että joskus tehdään muutamalla miljoonalla niihin alempiasteisiin teihin korjauksia.

Johanna Ojala-Niemelä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin kiitos ministerille siitä, että tämän Kemin Isohaaran vanhan sillan korjaukseen löytyi rahat. Se on tärkeä hanke, ja siinä on jouduttu erityisjärjestelyjä tekemään, varsinkin isojen kuljetusten osalta.

Sen sijaan laiha lohtu oli tämä pöytäkirjamerkintä tästä Soklista, että kaivoshankkeen liikenneinfrastruktuurivaihtoehtoja käsitellään tässä hallituksen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Tässä olisi pienellä panostuksella tulossa iso savotta Itä-Lappiin, 1 000 työpaikkaa, ja tämä on olemassa oleva yhtiö, Yara, jolla on Siilinjärvellä jo olemassa oleva kaivos, eli kyse ei ole Talvivaaran kaltaisesta yhtiöstä, joka polkaistiin tyhjästä käyntiin, vaan heillä on osaamista. Tietenkin me toiveikkaita olemme, että tämä lähtee liikkeelle. Kysyisinkin ministerin kantaa nyt tähän ratavaihtoehtoon/kumipyörävaihtoehtoon. Itse näen kyllä, että tämä kumipyörävaihtoehto ei ole realistinen.

Simo Rundgren /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on historiallinen, enkä nyt tarkoita sitä, että sen pohja näyttää hupenevan kuin pyy maailmanlopun edellä, vaan tarkoitan sitä, että koskaan ennen tämän maan historiassa yksikään hallitus ei ole rohjennut tehdä sellaista hankeinvestointipäätöstä kuin Stubbin hallitus on tehnyt. Kysehän on siitä, että miljardiluokan investoinnit kohdistuvat kaikki Tampereen eteläpuoliselle alueelle. On liikenneministeri Risikon kannalta katsoen ikävää, että tämä tapahtuu teidän ollessanne liikenneministerinä.

Leikkaukset kohdistuvat puolestaan tiestön kunnossapitoon, ja korjausvelka on todella suuri. Hallitus on suurentanut rekkojen kantokykyä, mutta sadat sillat ovat siinä kunnossa, että jättirekat eivät pysty siltoja ylittämään.

Lopuksi: Milloin otatte naapurimaittemme Ruotsin ja Norjan käytännön mukaisesti käyttöön myös Suomessa tiemaksun ulkomaalaisille rekoille? Kuljetussektori ei voi ymmärtää, että suomalaiset maksavat naapurimaissamme mutta naapurimaalaiset eivät maksa täällä.

Muuten olen sitä mieltä, että Soklin rataan ja pitkällä tähtäimellä Kolarin radan sähköistämiseen on kerta kaikkiaan löydyttävä rahaa.

James Hirvisaari /m11(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Samaa aihetta kuin edustaja Rundgren: Suomessa ei ole minkäänlaisia tienkäyttömaksuja. Auto- ja polttoaineverotus on maassamme ennätyskorkea. Eikö osa verotuksesta voitaisi korvata ulkomaisen raskaan liikenteen tienkäyttömaksuilla? Tämä lisäisi kotimaisten kuljetusyritysten kilpailukykyä ja alemman veron vuoksi lisäisi myös koko kansantaloutemme hyvinvointia. Arvoisa ministeri, voisitteko ottaa tämän harkintaan? Rahaa voisi käyttää myös tiestön kunnossapitoon. Maksakoon osansa vieras, joka tiestöä rasittaa.

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia näistä hyvistä kysymyksistä. Pitää koko ajan muistaa se iso kuva, että liikennepolitiikka ei ole ainoastaan hyvinvointipolitiikkaa, turvallisuuspolitiikkaa, vaan se on myöskin elinkeinopolitiikkaa ja työllisyyspolitiikkaa, aivan niin kuin täällä monesti totesitte — hyvä niin.

Mutta minä olen kyllä eri mieltä teidän kanssanne siitä, mitä täällä nyt totesitte, että kuinka nämä hankkeet ovat keskittyneet tänne Etelä-Suomeen ainoastaan. Se saattoi näyttää siltä siinä vaiheessa, kun hallitusohjelmaa tehtiin Stubbin hallitukselle, mutta jos nyt katsotte tätä listaa, mikä siellä on päätettynä, niin väitän, että se ei missään nimessä ole pelkästään Etelä-Suomeen. Valiokunnalle jätin tästä ihan kartat, mitä on meneillään tällä hetkellä, mitä käynnistyy elinkeinopoliittisina hankkeina ja mitä käynnistyy ensi vuonna. Siinä on kyllä koko Suomi kysymyksessä.

Mutta siitä olen kyllä kanssanne ihan samaa mieltä, että tuohon perustienpitoon — johon ensin tehtiin viime kehysriihessä se 100 miljoonan euron vähennys ja nyt sitten saatiin kompensoitua 30 miljoonaa, ja on tietenkin hyvä, että saatiin edes se — kieltämättä enemmänkin olisi tarvittu. Tämä MAL-sopimus, jota kannatan erinomaisesti, vaatii kyllä rinnalleen sitten PE:n eli MALPEn, koska mielestäni palvelurakenneuudistukset ja yleensä palvelurakenne ja elinkeinoelämä pitää ottaa huomioon. Se, että nyt on saatu sovittua tätä asuntorakentamista ja liikenneyh- teyksiä, on mielestäni erittäin hyvä alku sille, että me voimme tulevaisuudessakin kehittää näitä asioita yhteen. Mutta peräänkuulutan sitten myöskin palvelurakennetta ja elinkeinoelämän mukaanottoa jatkossa eli yhteistyötä yritysten kanssa entistä enemmän. Tällä hetkellä tehdään hyvää yhteistyötä, mutta kyllä meidän pitää sitäkin vielä kehittää.

Täällä peräänkuulutettiin erilaisia rahoitusmalleja. Kyllä, nimenomaan korjausvelkatyöryhmä pohtii tulevassa kokouksessaan 1.10. näitä erilaisia rahoitusvaihtoehtoja ja katsoo nimenomaan kansainvälisiä malleja, mitä voidaan ottaa käyttöön Suomessa.

Samoin vaikutusten arviointia pitää tehdä koko ajan. Täällä puhuttiin tästä kustannus—hyöty-suhteesta, ja aivan totta, meidän on pakko saada parempia työkaluja siihen, ja sitä juuri Liikenneviraston kanssa kehitetään. Sitten täällä peräänkuulutettiin hieman täsmätoimia, että käytettäisiin vähemmän rahaa mutta saataisiin vaikuttavampia tuloksia. Varmasti sitäkin toimenpidettä pitää kehittää.

Nämä olivat tällaisia yleisiä huomioita näistä teidän kysymyksistänne. Mutta sitten ihan täsmävastauksia yksittäisiin kysymyksiin:

Edustaja Jokinen kysyi vaihtoehtoisista kilpailuttamismenetelmistä. Kyllä, niitä kehitellään ja mietitään, ja kannatan kyllä kaikkia uusia ajatuksia, mitä tällekin puolelle saadaan.

Sitten te totesitte tästä selonteosta. Kyllä, liikennepoliittinen selonteko, joka 2012 on täällä hyväksytty, on kyllä se prioriteetti. Ja jos katsotte sitä listaa, niin siellä itse asiassa on vain yksi sellainen hanke, joka siellä pieneni, elikkä se oli nimenomaan tämä vt 22, jossa tuli uudelleenarviointeja Liikenneviraston kautta. Meillä on siitä ihan mustaa valkoisella, mistä johtuu tämä, että siinä jouduttiin näitä pienentämään. Yksi syy oli tietysti se, että jostain piti vähentää, jotta saadaan näitä erilaisia edelle meneviä hankkeita, ja tämä oli niistä yksi. (Mirja Vehkaperä: Ainut maakunnallinen tiehanke!) Mutta väitän, että tässä saatiin eteenpäin tätäkin osuutta, vt 22:ta. Iisalmi—Kontiomäki-ratahanke siirtyi vuodella eteenpäin. Se on meillä listoilla, mutta siinä olivat yksinkertaisesti selvitykset kesken, ja siinä ei ollut tarkkaa tietoa vielä, mitä tämä kaiken kaikkiaan maksaa. Liikennevirasto jatkaa sen selkeyttämistä. Mutta katsokaa sitä listaa, mikä saatiin aikaiseksi, elikkä ei todellakaan ole mistään vähäisestä kyse. Silloin varmasti kannattaa verrata, mitä muina vuosina on saatu, ja nyt saatiin kyllä todella hienosti näitä eteenpäin. Minä olen tosi tyytyväinen itse. (Mauri Pekkarinen: Niin kuin edeltäjännekin!)

Sitten täällä peräänkuulutettiin korvamerkintöjä näistä autoista kerättävistä rahoista, ja kyllä minä ymmärrän sen oikein hyvin, että korvamerkittyä rahaa pitäisi enemmän saada sinne perus-tienpitoon ja väylähankkeisiin, mutta meillä ei ole korvamerkintäkäytäntöä.

Sitten Soklin kaivoshankkeesta todettiin, että siinä on kaksi vaihtoehtoa. Ratahanke maksaa puolet enemmän kuin tällainen pyörillä toimiva hanke eli tiehankkeet, ja siinä on tietysti se, että mikä arvioidaan nyt sitten työpaikan hinnaksi. Itse kannatan lämpimästi Soklin eteenpäinvientiä, mutta rahat sille pitää löytyä, ja yhteistyössä Yaran kanssa niitä pohditaan.

Äänekosken Metsä Groupista kysyttiin myöskin. Se suunnittelu on siis käynnistynyt — aina pitää ensin suunnitella. Ja se otettiin meidän olemassa olevista rahoista: siihen ei valtion budjetista tullut nyt mitään uutta, vaan se otettiin sisältä. Se suunnittelu käynnistyy, ja Metsä Groupin kanssa käydään keskustelua siitä, miten sitä voitaisiin viedä eteenpäin. (Mauri Pekkarinen: Yleissuunnitelma on valmis!)

Savonlinnan syväväylästä totean vain sen, että 52 miljoonaa euroa maksaa koko hanke, ja sen radan osuus on siinä se 12 miljoonaa. Valitettavasti on arvioitu näin, että se rata ei ole käytössä, siellä on ainoastaan huoltoajoa. Siitä syystä tämä ratakohta ei ole tällä hetkellä ajankohtainen, mutta jos se tarvitaan myöhemmin ja siinä on sitä kulkua, niin varmasti se voidaan sinne rakentaa, kun rahaa löytyy. Mutta tehdään tärkeysjärjestyksessä, eli se 40 miljoonaa sijoitetaan ensin siihen syväväylän siirtämiseen.

Sitten, jos puhemies antaa luvan, minä vielä muutaman sanan sanoisin näistä Venäjän vastapakotteista. Suomella ei ole siis mitään erityiskohtelua, ja meillä ei ole tietoa mahdollisista vastapakotteista. Ja kun kysyitte, onko ennakolta arvioitu, niin aivan virkatyönä me teemme jatkuvasti erilaisia skenaarioita erilaisista vaihtoehdoista, mitä ympäröivä yhteiskunta meille liikennepuolelle aiheuttaa, ja myöskin tätä asiaa on ennakoitu. Täällä edustaja kysyi, voisiko ottaa käyttöön sitten nämä pienemmät kentät Suomessa. Ne eivät nyt, kuulkaa, ylilentoihin valitettavasti auta yhtään. Mutta te tarkoititte varmasti jotain muuta ja sanoitte niin kuin kaksi asiaa yhdessä lauseessa — joo.

Sitten...

No niin, minä jatkan seuraavassa puheenvuorossa.

Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aloitan lainauksella: "Rahaa tiehen ei ole. Keskisuomalaiset poliitikot saavat kyllä tehdä töitä, sillä kyse on hankalasta ja isosta asiasta." Näin sanoi heinäkuussa 2013 Sininen Tie ry:n puheenjohtaja Asko Liimatainen, joten kiitänpä tässä sitten keskisuomalaisia poliitikkoja ja ministeriä siitä, että tämä asia on hoidettu.

Itse asiassa vastasittekin osaltaan jo kysymykseeni — olisin kysynyt tästä Äänekosken hankkeesta. Tosin voisitte vielä ihan vähän lisäselventää tätä, mitä siellä nyt tehdään. Varmasti kyseessä on logistiikkaprosessit, väyläkapasiteetin turvallisuudet jne., mitä selvitetään, mutta jos voisitte vielä avata tätä prosessia vähän enemmän.

Reijo Tossavainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Muistutan jälleen, että 1 euron säästö kunnossapidossa aiheuttaa 3 euron vahingon. Eli kun nyt korjausvelka on sen mainitut 2,3 miljardia, niin väärällä säästämisellä valtio on aiheuttamassa todella valtavan vahingon. Siksi tarvitaan ennakkoluulottomia ja rohkeita ratkaisuja.

Tuon tässä esille yhden vaihtoehdon: Sopikaamme ensin yhdessä, että kunnossapidon määrärahojen perustaso pitkälle tulevaisuuteen säilyy nykytasolla. Sen päälle tulisi polttoaineisiin korvamerkittyä veroa. 1 sentti polttoainehintaan on noin 50 miljoonaa euroa. Näin ollen esimerkiksi 5 sentin lisähinnalla saataisiin 250 miljoonaa euroa per vuosi, ja ennen pitkää tiestömme olisi kunnossa. Arvoisa ministeri, onko teillä parempia ehdotuksia?

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yritin lukea talousarvioesitystä tarkkaan sen suhteen, löytyykö sieltä tiehankkeita omaan maakuntaani Pohjois-Karjalaan. Valitettavasti en löytänyt mitään, vaikka siellä olisi esimerkiksi kaivosteollisuuden toiminnan kannalta välttämättömiäkin hankkeita.

Erityisen huolissani olen edustaja Kokon tavoin Joensuussa olevan Raatekankaan eritasoliittymän rakentamisen viivästymisestä. Sen suunnitelmat ovat valmiit, samoin kaupungin rahoitusosuus on kunnossa. Kyseessä on kaupungin vaarallisin risteys, ja se on Pohjois-Karjalan kärkihanke. Tämä risteys on valtatie 6:n ja kaupungin katujen risteys, joten se on osa valtakunnallista pääverkkoa. Onko todella näin, ettei Pohjois-Karjalaan ole tulossa yhtään tiehanketta, edes tätä liikenneturvallisuuden ja valtatie 6:n liikenteen sujuvuuden kannalta ensisijaista hanketta?

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yksityisteitten valtionavut kutakuinkin kokonaan pois alemmasta tieverkosta, siis perustienpidosta erittäin merkittävät leikkaukset vastoin selontekoa ja sitten historiallisen suuret panostukset nimenomaan pääkaupunkiseudun suuriin liikennehankkeisiin — arvoisa ministeri, se on teidän linjavalintanne. Ja kun kehutte, että on sittenkin saatu yhtä ja toista aikaan, niin kyllä tässä on se iso linjavalinta, missä menee mielestäni pieleen.

Puhutte positiivisesti Äänekosken investoinneista ja liikenteen palvelusta. Meillä Keski-Suomessa edellisen ministerin aikaan silloisessa selonteossa jo linjattiin, että vuonna 2012 Nelostien Kirristä ylöspäin pitäisi lähteä liikkeelle. Ministeri, te tiedätte, että suunnitelmat ovat valmiit, se palvelee nimenomaan tuota tehdasta ja niin poispäin, eikä vieläkään teidän budjettiesityksessänne ole ensimmäistäkään senttiä siihen rahaa. Nyt te sanotte, että Äänekosken seudulla niitten siltojen suunnitteluun tulee rahaa, niitten eritasoratkaisujen suunnitteluun. No, hyvä niin. Yleissuunnitelmathan sielläkin, (Puhemies koputtaa) niin kuin te tiedätte varmasti, ovat valmiina. Kysymys on aika pienestä rahasta. Me nyt olisimme toivoneet, (Puhemies koputtaa) että vähän reippaampi vastaantulo olisi valtiovallan puolelta tullut, (Puhemies koputtaa) kun yksityinen investoi näin rankasti.

Tapani Mäkinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Teitte oivallisen ratkaisun antamalla puheenvuoron minulle. Edustaja Pekkarinen ja kovin moni muu edustaja täällä ovat aikaisemmin todenneet sen, että Etelä-Suomeen, pääkaupunkiseudulle, miljarditolkulla panostetaan. (Anne Kalmari: Näin on!) Kyllä se pitää paikkansa, mutta unohdatte samaan aikaan sen, että täällä myöskin nämä kunnat itse miljarditolkulla maksavat osuudestaan niistä: Länsimetrosta Espoo maksaa 80 prosenttia, Kehäradasta Vantaa maksaa yli 30 prosenttia, Pisara-radan kustannukset ovat vielä auki, ja on monta muuta infrahanketta. Ne Kehä kolmosen remontit, mitkä kohtaatte saapuessanne lentokentältä Helsinkiin, ovat sellaisia hankkeita, joissa Vantaan kaupunki on lainoittanut ja osittain maksanut niitä teitä, niitä investointeja.

Sitten tässä budjetin yhteydessä sovittiin myöskin kaavoituksen lisäämisestä. Jotta nämä infrahankkeet toteutetaan, kunnat sitoutuvat kaavoittamaan nykyisestä sopimuksesta yli 25 prosenttia lisää kaavojen kautta. Kysyn: miten ministeri ratkaisee, kun kaavat ja nämä sopimukset (Puhemies koputtaa) viedään useammalla vuodella eteenpäin, ne tulevat infrahankkeet? Nyt on sovittu vain Pisara-radasta ja Länsimetrosta.

Lauri Heikkilä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on paljon puhuttu ongelmista, mitä kuorma-autojen mittojen ja massojen kasvattaminen on aiheuttanut. Tiehankkeet ovat hyviä työllisyyshankkeita, elinkeinopolitiikan hankkeita, ja siksi olisi toivottavaa, että tämän Pisara-ratahanke olisi korvattu tämmöisillä pienemmillä hankkeilla tänne toisen asteen ja alemmanasteisen tieverkon osalle.

Muun muassa Varsinais-Suomessa tuli näistä painojen ja mittojen lisäämisistä monia ongelmia. Siellä on paljon vanhoja kivisiltoja, mihin tulivat painorajoitukset, ja nyt sitten metsänomistajat ja maatilanomistajat joutuvat maksamaan suurempia rahteja, kun autot joutuvat kiertoteitä käyttämään. Se tulee yhteiskunnalle kalliiksi ja on osittain seurausta huonosta hallinnosta. Sen takia sinne pitäisi näitten siltojen parantamiseen saada kipeästi lisää rahaa omistajilta.

Eeva-Johanna Eloranta /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Transitoliikenne tuo tällä hetkellä kansantalouteemme yli 200 miljoonaa euroa ja yli tuhat suoraa työpaikkaa, verotuloja noin 100 miljoonaa euroa. Transitotulojen menettäminen väylämaksujen takia on tällä hetkellä uhkana. Suomen kautta kulkevan transiton määrä on kuudessa vuodessa laskenut jo 20 prosenttia. Ilman väylämaksujen tuomaa rasitetta Suomen kautta kulkevan transitoliikenteen määrä ja sitä kautta verotulot voisivat kasvaa huomattavasti, koska kilpailu Itämeren satamien kesken kiihtyy. Ensi vuodelle noita väylämaksuja ollaan puolittamassa, mutta siitä huolimatta Suomen satamille jää negatiivinen kilpailuetu ja transitoliikenne on edelleen vaarassa vähentyä. Ilman väylämaksuja Suomen satamilla olisi mahdollisuus kilpailla Itämeren alueella nykyistä paljon suuremmasta tulovirrasta. Suomen kanssa tästä kilpailevissa Baltian maissa ja Venäjällä transitoliikenne onkin nostettu strategiseen ja keskeiseen rooliin. Suomessa ei vastaavaa lin-jausta ole kuitenkaan tehty. Kysyisinkin ministeriltä: Onko hallituksessa mietitty tätä ja väylämaksuista luopumista kokonaan? Tuleeko hallitus esittämään Turku—Helsinki-välin junayh- teyttä eli niin sanottua tunnin junayhteyttä TEN-T-ydinverkkokäytävään? Tätä kovasti toivomme sen hyvien vaikutusten takia.

Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen perusväylänpitoon kohdistamat toiveet tulevat jäämään kyllä todella historiaan. Teidän rekordinne tulevat jäämään todella huonoiksi. Minä muistutan teitä, hyvät edustajat, että kun liikennepoliittinen selonteko 2012 hyväksyttiin, niin täällä oli aivan yksimielinen näkemys, että perusväylänpito on se tärkein asia, päätettiin muun muassa yksimielisesti siitä, että 2016 siirretään 100 miljoonaa euroa perusväylänpitoon. Nyt viime keväänä se peruutettiin plus tehtiin leikkaus ensi vuoden alusta, että 100 miljoonaa otetaan pois. No, nyt on palautettu 30 miljoonaa euroa, mutta silti minä haluan kysyä teiltä, arvoisa liikenneministeri, miten on mahdollista, että eduskunnan yli käveltiin tällä tavalla. Siitähän tässä on kysymys. Nyt on löytynyt rahaa erilaisiin pieniin hankkeisiin sinne tänne, ja selonteosta on luovuttu, sen perusperiaatteesta. Miksi tapahtui näin?

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan antaa ministeri Risikolle kiitosta siitä, että liikennehankkeissa työllisyyttä ja kilpailukykyä ja sellaisia asioita kuin koko maan hyötyä on katsottu. Esimerkiksi Helsinki—Tampere-pääradan välityskyvyn parantaminen on tällainen hanke, joka palvelee aivan koko Suomea, niin pääkaupunkiseutua kuin koko muuta maata, samoin sen lisäksi esimerkiksi Riihimäen kolmioraide, joka lisää pohjoisesta itään menevän raideliikenteen sujuvuutta merkittävällä tavalla.

Täällä osa kansanedustajista on peräänkuuluttanut lisämaksuja liikenteelle. Minä en kannata autojen satelliittiseurantaa, ja jos oikein olen ymmärtänyt, niin myös nykyinen liikenneministeri Risikko on suhtautunut siihen kriittisesti. Kysyisin: onko tältä Ollilan työryhmältä nyt vedetty matto pois, eli eihän Suomeen, arvoisa ministeri, tule autojen satelliittiseurantajärjestelmää?

Harry Wallin /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Toimin siviiliammatissani veturinkuljettajana, ja viimeiset vuodet olin muun muassa Pendolino-junien nopeassa liikenteessä. Sen voin todeta, että yksi rautatieliikenteen kilpailuetu on se matkan nopeus sekä tavara- että henkilöliikenteessä. Sen vuoksi olen erittäin huolestunut siitä, että perusradanpidon määrärahat jälleen laskevat, koska sen kautta ei pystytä hyödyntämään sitä kalustoa, joka on ostettu nopeaan liikenteeseen. Muistuu mieleeni kolme, neljä vuotta sitten talvi, jolloin meillä oli useita satoja kilometrejä rataverkkoa routavaurioiden takia alennetulla nopeudella, ja silloin ajeltiin kahdeksaakymppiä Pendolinon huippunopeuden 200 kilometrin sijasta. Mikä on todella tämä tulevaisuus? Eikö tähän perusradanpitoon nyt kuitenkin kannattaisi satsata? Kun täällä on paljon puhuttu perustienpidosta, niin halusin tähän nostaa esille tämän perusradanpidon.

Ja pitää paikkansa se, että Riihimäen ja Helsingin välinen kolmas raide tulee vaikuttamaan koko Suomeen, koska se nopeuttaa sitä matkustajaliikennettä (Puhemies koputtaa) ja näiden Pendolino-junien ajoajat lyhenevät Tampereen ja Helsingin välillä.

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Nyt näyttää tässä vaiheessa siltä, että tähän liikenteen budjettiosioon tulee muutoksia eduskunnassa. Niin paljon duubioita ovat molemmilta puolilta hallituspuolueiden edustajat esittäneet tähän, että on ihan päivänselvää, että muutoksia tulee. Se onkin tarpeen. Korjausvelka kasvaa, meidän alempiasteinen tiestömme kerta kaikkiaan rapautuu. Meillä on kuitenkin erittäin yleviä ja hienoja ja perusteltuja tavoitteita biotalouden osalta, jotka nimenomaan tarvitsevat sitä alempiasteista perustiestöä. Sen on pakko olla paremmassa kunnossa kuin mitä se nyt on ja mitä määrärahoja esitetään, muuten ne tavoitteet biotalouden osalta eivät kyllä toteudu.

Sitten ministeri mainitsi äsken tuossa tuon Savonlinnan liikennejärjestelyn. Sieltä katkaistaan nyt rata. Sieltä katkaistaan rata, ja se oli muuten vielä viime metreillä mukana, että myöskin se rautatiesilta rakennetaan sinne tämän liikennejärjestelyn yhteydessä — nyt se on pois. Hyvä kysymys pitää esittää tässä: miksi näin?

Toinen asia, minkä haluan vielä nopeasti sanoa: Edeltäjänne, ministeri Virkkunen, rakensi kyllä teille melkoisen kuprun VR:n suhteen, kun antoi lakkauttaa Haukivuoren aseman velvoiteliikenteen. Se on kyllä hänen tekemänsä (Puhemies koputtaa), se ei ole teidän vikanne, mutta aivan hurja päätös.

Eero Suutari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kiitän ministeri Risikkoa siitä, että tuotte rehellisesti esille liikennehankkeiden tilanteen ja niiden haasteen. Kysyisin kuitenkin: mitä tapahtuu niille eduskunnan päättämille, liikennepoliittisessa selonteossa olleille ja kevään säästöleikkauksessa mukana olleille mutta palautuksista osattomiksi jääneille tiehankkeille? Merkittävin niistä on vt 22 välillä Oulu—Kajaani—Vartius, joka hk-suhteellaan 2,8 on valtion kannattavimpia tiehankkeita. Silti siitä 45 miljoonasta otettiin 30 pois eli kaksi kolmasosaa. Jäljelle jääneillä 15 miljoonalla ei asiakirjojen mukaan juuri päästä Oulusta ulos, ja jäljellä on vielä 250 kilometriä. Voiko kohtuudella ja tasapuolisuuden vuoksi olettaa, että vt 22 on mukana tulevissa kehyksissä ja myös budjeteissa, ja miten aiemmin vastaavassa tilanteessa on menetelty?

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Meillä on Suomessa valtionapuun oikeutettuja yksityisteitä 55 000 kilometriä, joita hallinnoi noin 16 000 tiekuntaa. Kun Suomen keskusta oli pääministeripuolue 2011, meillä oli 23 miljoonaa euroa rahaa yksityisteitten kunnostamiseen. Kun keskusta on oppositiossa, niin rahaa on 3 miljoonaa euroa, joista vain 1 miljoona on käytettävissä näitten yksityisteitten kunnostamiseen. Tässä on hyvin selkeä äänestysviesti ja -vihje yksityisteitten varsilla oleville ihmisille.

Sitten tähän tiepolitiikkaan. Oulu—Kajaani, vt 22: Määrärahaa on nyt 15 miljoonaa, ja oli vielä hetki sitten varaus 45 miljoonaan. Ministeri totesi, että jostakin piti leikata. No, hallituksen ideologian mukaan totta kai Pohjois-Suomen hankkeesta sitten leikataan. Tässäkin on selvä viesti pohjoisen äänestäjille.

Lasse Hautala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Korjausvelkaa on todella 2,3 miljardia euroa, ja tuntuu todella hämmästyttävältä, että lähes samanmoinen summa laitetaan nyt sitten Pisara-ratahankkeeseen — toki se ei mene kerralla, vaan se tulee olemaan vuosien tulos. Perusväylänpidon osalta olisi ollut äärimmäisen tärkeätä, että tällaiset Pisara-ratahankkeet olisi jätetty pois ja keskitytty nyt näihin olemassa olevan tieverkon tarpeellisiin korjauksiin.

Täällä eilen ministeri Orpo puhui biotalouden tärkeydestä ja mainitsi siinä tärkeänä asiana sen, että väylät olisivat kunnossa, mutta toisin on tässä käymässä. Suuri osa puusta liikkuu yksityisteitä pitkin, ja niin kuin täällä monissa puheenvuoroissa on kuultu, vain 1 miljoona euroa on käytettävissä näihin hankkeisiin. Onneksi talousarvioaloitteita on mahdollisuus tehdä, ja uskon, että arvoisa varapuhemieskin yhtyy kantatie 44:n peruskorjaushankkeeseen, kun siitä aloite aikanaan tehdään. Eli joka puolelta Suomea löytyy hyviä hankkeita, joita tulisi tukea.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensikertalaisena ja tähän ryhmään kuuluvana minusta näyttää siltä, että tämä liikennepolitiikka on vaihtunut siltarumpupolitiikasta raidetunnelipolitiikkaan. Helsinkiläiseen kallioon louhitaan tunnelia 2 miljardilla, ja samaan aikaan valtakunnan pääväyliä ei muka pystytä rahoittamaan valtion rahoista. Mielestäni paikallisliikenteen miljardi-investoinnit pitäisi tehdä paikallisin voimin, niin kuin muuallakin tehdään, ja sen sijaan esimerkiksi alempiasteinen tieverkko kuuluu hoitaa valtion voimin.

Mutta oli aivan käsittämätöntä, ministeri, että kun kysyin kirjallisesti tästä valtatie nelosen rahoituksesta, te vastasitte, että biolaitoksen pitäisi osallistua siihen. Nykypäivän politiikka on kuulemma sitä, että väyläinvestointeihin kuuluu yritysten osallistua. Kysyn: Mikä muu yritys on osallistunut Nelostien rahoitukseen? Ja onko tämä todellakin teidän uusi linjanne? Mielestäni se ei ole kohtuullista. Olisihan tuo investointi voitu tehdä vaikka johonkin ihan muuhun maahan. (Puhemies koputtaa) Mielestäni sitä ei saa vaarantaa.

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hyvä ja todella myönteistä, että vihdoin tuo kantatie 77, Keitele—Viitasaari, sai nyt sitten rahoitusta. Sillä on todella iso merkitys paikallisille ja laajemminkin ajateltuna metsätaloudelle ja metsäteollisuudelle, aina tuota Äänekosken hanketta myöten. Tämä asia täytyy myönteisenä todeta. Se on ihan parhaimmillaan hyvää elinkeinopolitiikkaa ja myöskin aluepolitiikkaa.

Päävire tietysti näissä hallituksen toimissa on selkeästi pääkaupunkiseutua suosiva, se on päävire tässä kuitenkin. Näitten hankkeiden perusteena on esitetty muun muassa asuntotuotannon vauhdittamista ja sitä, että rakennusaikaiset työpaikat lisääntyvät. Pysyvistä työpaikoista ei todella voida näissä kohtaa puhua. Entäs muu Suomi? Raha ei riittänyt sitten tuonne Äänekoskelle eikä myöskään Soklin kaivoksen liikennejärjestelylle. Ne olisivat tuoneet uusia rakennusaikaisia (Puhemies koputtaa) mutta myös pysyviä työpaikkoja. Miten kommentoitte tätä, ministeri?

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on tänäänkin puhuttu paljon kotimaisesta uusiutuvasta energiasta, ja tietysti on muistettava se, että kotimainen uusiutuva energia ei kasva kasvukeskuksissa eikä kotimainen uusiutuva energia liiku Pisara-radalla tai näillä kasvukeskusten metroraiteilla, vaan siihen tarvitaan kunnossa olevaa tiestöä, kunnossa olevia siltoja ja kunnossa olevia yksityisteitä, ja niin kuin täälläkin on puhuttu, se kokonaisuus valitettavasti rapautuu. Eli meidän on tiedostettava se, että jos näitä maaseudun luonnonvaroja aiotaan hyödyntää, niin kriittisin tekijä tulevaisuudessa on se, missä kunnossa tiestö kaiken kaikkiaan on. Eli kun puhutaan kotimaisen uusiutuvan energian lisäämisestä, niin samalla meidän pitää pitää mukana myös se, millä tavalla tuo tiestön kunnossapito hoidetaan.

Edustaja Mäkinen viittasi näihin etelän kolmeen isoon hankkeeseen. Minä sanoisin niistä sillä tavalla, että ihan ok, mutta jos samaan aikaan leikataan, poistetaan tai jopa jätetään esittämättä (Puhemies koputtaa) pohjoisen Suomen jopa elintärkeitä liikennehankkeita, niin sitä minä en voi hyväksyä.

Mikko Savola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa useaan kertaan mainitut perustienpidon määrärahat ja yksityisteiden määrärahat ovat todellinen ongelma. Tuolla maakunnassa kun on monttua montun perään ja paikkaa paikan päälle niillä teillä, niin eihän se kyllä yrityselämän rattaita pyöritä eikä ihmisten liikkuvuutta edistä, että töihin pääsisi. Kyllä tälle nyt täytyisi tehdä jotain, mutta valitettavasti nämä määrärahat nyt kyllä sille puolelle ovat aika pieniä.

Tämä Äänekosken hanke, joka tulee Keski-Suomeen, on erittäin merkittävä hanke, ja toivon todella, että se toteutuu. Sillä on valtavia merkityksiä myös, ministeri, teidän ja minunkin kotimaakuntaan Etelä-Pohjanmaalle. Ja kyllä myös näiden maakuntien välisten tieyhteyksien pitäisi olla kunnossa, niin että se hyödyttää ja puuta sieltä Etelä-Pohjanmaan puolelta saadaan myös Keski-Suomeen. Ja yksi merkittävä väylä siihen on valtatie 18, Myllymäki—Multia-väli, joka ei tietysti ole tässä liikennepoliittisessa selonteossa eikä tässä kirjassa. Mutta kysyisin teiltä, arvoisa ministeri: voisitteko te vielä toimia sen eteen, että tämän valtatie 18:n suunnittelu saataisiin käyntiin?

Markus Lohi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomi on laaja maa, ja täällä on pitkät etäisyydet. Monelta kuljetusalan yrittäjältä on tullut palautetta muun muassa kuluneen kesän aikana siitä, että näihin kuljettajien lepoaikoihin pitäisi saada kyllä jotain joustoa. Viime kesältäkin oli monia esimerkkejä siitä, että ulkona oli yli 30 asteen helle ja 50 kilometriä kotoa jouduttiin pitämään tuntien taukoa, ihan vain siksi, että tulee nämä normit täytettyä. Tässä ei oikeastaan mitään järkeä ole, ja sen takia haluan kysyä, onko näihin jotakin joustoa saatavissa.

Toinen asia, jonka haluan ottaa esille — te puheenvuorossanne annoitte taas hieman epämääräisen lupauksen tästä Soklin rahoituksesta — on, millä osuudella valtio olisi lähdössä siihen mukaan, ja myös se aikataulu. Kun sitä on odotettu nyt kuukausia kehysriihestä, lisätalousarviosta, Stubbin hallitusohjelman laatimisesta ja nyt budjettiriihestä eikä sitä päätöstä ole tullut, niin haluaisin kysyä: voitteko te nyt luvata jonkun aikataulun, mihin mennessä hallitus tekee päätöksiänsä tästä Sokli-asiasta?

Terhi Peltokorpi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitän ministeriä siitä, että pääkaupunkiseudulla saadaan näitä liikennehankkeita etenemään, ja muistuttaisin siitä, että tällä alueella asuu kuitenkin yli viidennes suomalaisista. Toisaalta tällä alueella kunnat, kuten edustaja Mäkinen tuossa toi omassa puheenvuorossaan esille, rahoittavat myös voimakkaasti näitä hankkeita ja jopa valtatietasoisia hankkeita rahoittavat täysin itse omalla rahallaan.

Toivon, että te, ministeri Risikko, näkisitte tällä alueella myös tärkeän asian, Malmin lentokentän säilyttämisen, toisin kuin teidän edeltäjänne. Olisinkin kysynyt: minkälainen näkemys teillä on tähän Malmin kenttäkysymykseen? Sitä täällä jo aiemmin puheenvuoroissa tuotiin esille.

En pidä kuitenkaan maakuntien liikennehankkeita tarpeettomina, päinvastoin: elinkeinoelämän näkökulmasta ja myös liikenneturvallisuusnäkökulmasta on erityisen tärkeää, että tieverkko pysyisi hyvässä kunnossa kaikkialla Suomessa.

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia jälleen näistä. Nyt tulee ihan sellaisiin yksittäisiin kysymyksiin noita vastauksia.

Tässä TEN-T-ydinverkossa, jota siis todella EU pystyy rahoittamaan, menee se systeemi sillä tavalla, että siinä painotutaan nimenomaan tähän ydinverkkoon, ja Liikennevirasto arvioi nyt syksyn aikana ne hankkeet, mitkä voisivat olla sellaisia, jotka sitten sen EU:n kautta haettaisiin. Kun täällä kysyttiin, onko Turku—Helsinki -nopea rata yksi näistä, niin sen meidän Liikennevirasto on kyllä vahvasti arvioinut, että se mahdollisesti on yksi sellainen, jota voisi ajatella sinne. Mutta lopulliset päätökset tehdään syksyn aikana.

Yksityisteiden tuki: Minä olen ihan samaa mieltä teidän kanssanne, että se, mikä siihen on nyt miinusta tullut, on erittäin huono asia. Mehän haimme, jos katsotte liikenneministeriön talousarvioesityksen, tälle lisää rahaa, mutta valitettavasti se ei mennyt läpi.

Sitten täällä kysyttiin näistä tietullivaihtoehdoista. Elikkä erilaisia vaihtoehtoja, totta kai, mietitään aina jatkuvasti.

Sitten te kysyitte, onko tämä satelliittipaikannusjärjestelmä valmisteilla. Vastaan jälleen kerran: ei ole.

Sitten kysyttiin näistä tiemaksuista nimenomaan ulkomaisille raskaille kuljetuksille. Sellaistahan aikoinansa on suunniteltu, nimenomaan tätä vinjettimaksua, mutta kun siinä oli tavoite se, että pystyttäisiin kotimaisille yrittäjille sitten kompensoimaan se sieltä polttoaineverotuksesta, niin se ei ole tällä hetkellä nyt mahdollista, ja nyt haetaan sitten uutta mallia. Olen itsekin sitä mieltä, että tällainen pitää rakentaa Suomeen, mutta se pitää pystyä sitten kompensoimaan kotimaisille kuljetuksille. Ja mikä se on se kompensointitapa, sitä nyt haetaan.

Äänekosken Metsä Groupista kysyttiin suunnitelmaa kaiken kaikkiaan, mitä se pitää sisällänsä. Tiesuunnitelma on hyvin monipuolinen juttu. Täällä eräs edustaja luetteli, mitä kaikkea se pitää sisällänsä, ja se on todella niin, että se maksaa ison summan, ja tälle on varattu siis 3 miljoonaa. (Anne Kalmari: Ne on kauniita suunnitelmia!) Jos ajattelee, että 3 miljoonaa vaaditaan jo pelkästänsä siihen suunnitelmaan, niin se on nyt sieltä varattu, ja sehän on aina tärkeää, että se on jo putkessa niin sanotusti.

Edustaja Kalmari sanoi, että olisin muka väittänyt näin, että ei ole Nelostielle. No, todellakin on niin, että tuskin Nelostiellä on ollut näiden yritysten kanssa yhteistyötä, mutta todella on muitten kanssa. Vt 3:lla meillä on Valion kanssa yhteistyötä, meillä Yaran kanssa neuvotellaan, meillä Metsä Groupin kanssa todella neuvotellaan (Matti Saarinen: Juuri niin!) ja meillä yritykset otetaan mukaan. Jos kerran yritykselle rakennetaan tietä, niin kyllä mielestäni on hyvä, että yritykset ovat mukana. (Anne Kalmari: Nelostie palvelee kyllä muitakin!) Kun te peräänkuulutatte yksittäisille tienkäyttäjille maksuja, niin kyllä minun mielestäni on oikeus ja kohtuus, että yritykset ovat mukana myöskin. (Välihuuto keskustasta)

Sitten täällä kysyttiin tästä Raatekankaan risteyksestä. Siitä lupaan toimittaa teille lisää tietoa. Valitettavasti minulla tällaista yksittäistä ei tässä nyt ole, mutta siitä kyllä meiltä saa tietoa.

Pisara-radasta totean vain sen, että kyllä se kuulkaa hyödyttää koko Suomea. Ne suunnitelmat eivät tällä hetkellä ole vielä valmiit, me emme tarkalleen tiedä, mitä se tarkoittaa rahassa, mutta valtiohan on luvannut siihen tulla tukemaan. Kaikki tarkentuu, kun saadaan ne selvitykset, mitä se tarkoittaa konkreettisesti. Minä ymmärrän oikein hyvin sen, miten paljon on tullut palautetta siitä, että hallitusohjelmassa luki, että nimenomaan tänne Etelä-Suomeen tulee näitä hankkeita, mutta katsokaa lopullinen tulos: koko Suomessa on nyt hankkeita. Mielestäni se on hyvä asia.

No, tämä on aivan totta, mitä te toteatte tästä, että kun näihin painoihin ja mittoihin tuli lisää eli raskaampia kalustoja pystytään nyt viemään, se on aikaansaanut sen, että me tarvitsisimme sitten kunnon siltoja. Meillä on monia satoja sellaisia siltoja, jotka pitäisi nyt korjata tästä syystä, mutta kaikkia ei pystytä korjaamaan. Ja se tietysti aikaansaa sen, että pitää kiertää kauempaa, ja se ei tuo sitä hyötyä, mitä näillä isoilla massoilla ja mitoilla nyt pystyttäisiin saavuttamaan. Se on valitettavaa, ja siitä syystä olen sitä mieltä, että perustienpito olisi se ykkösasia, aivan niin kuin edustaja Vehviläinen, aikaisempi liikenneministeri, toteaa. Ollaanko kävelty nyt selonteon ohitse? Ei todellakaan siinä mielessä, että kyllä meillä halutaan panostaa edelleen perustienpitoon, mutta halutaan säilyttää myös hankkeita. Jos teillä on ehdotuksia, mitkä näistä hankkeista jätettäisiin pois, niin minä mielelläni ottaisin niitä vastaan, koska se olisi tärkeä lista, jos tehdään priorisointeja, että te kertoisitte, mitkä hankkeet te haluatte pois täältä. (Anu Vehviläinen: Vaikka Länsimetron jatke!)

Satelliittipaikannus: sen asian jo sanoinkin.

Väylämaksujen puolittaminen: Kyllä meillä on arvioitu myös sitä, mitä se maksaisi ja mitä se tarkoittaisi, jos totaalisesti luovuttaisiin väylämaksuista. Siinä on oikeastansa Suomessa kaksi koulukuntaa. Nyt ne on päätetty puolittaa, mikä on tietysti hyvä alku, mutta aivan varmasti näitä kustannusvaikutuksia arvioidaan jatkossakin. Itse olen nyt halukas selvittämään sitä vielä pidemmällekin, mikä se tulevaisuus sitten olisi.

Soklin rahoituksesta vain toteaisin sen, että tarkkaa aikataulua en pysty teille sanomaan. On sovittu, että se viedään heti talouspoliittiseen ministeriryhmään, kun meillä on tarkemmat selvitykset ja kun meillä on käyty läpi nämä kustannusvaikutukset siitä tiestöstä ja ratahankkeista ja käyty keskustelut Yaran kanssa siitä, mikä on se kompensaatiomahdollisuus heiltä. (Välihuuto keskustasta)

Malmin lentokenttä on valitettavasti päätetty lopettaa. Sinne tulee asuntoja. Mutta nyt on tietysti se, että me haluamme huolehtia siitä, että sille ilmailuharrastukselle, mikä siellä on aivan upeaa, varmistetaan paikka, ja siinä pitää tietysti vielä monia asioita tehdä.

Sitten te totesitte noista selonteon hankkeista. Ei niitä todellakaan ole unohdettu. Vt 22:ta on jouduttu pienentämään, mutta haluan todeta sen edustajalle, että kyllä se siellä listoilla on. Siis totta kai tarpeen mukaan sitä pystytään jatkamaan sitten, kun rahaa sinne saadaan.

Ja mitähän muuta? No, joka tapauksessa, arvoisa puhemies, (Matti Saarisen välihuuto) kiitoksia kovasti näistä kommenteista. Tämä on myöskin sellainen alue, jolla tarpeita on paljon, rahaa liian vähän.

Mutta sitten, arvoisa puhemies, menen lähetekeskusteluun tästä kuntapuolesta.

Hyvät kuulijat! Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ehdotetaan siis 8 441:tä miljoonaa euroa, missä on valitettavasti vähennystä 171 miljoonaa euroa vuoden 2014 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Valtionosuuden vähentämiseen vaikuttavat eniten aiemmissa kehyspäätöksissä tehdyt valtionosuuden leikkaukset se-kä ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistukseen liittyvä vähennys, elikkä kun rahoitus meni ammattikorkeakouluilta valtiolle, niin se vähennettiin sitten valtionosuuksista kunnilta. Valtionosuutta toisaalta korottaa laskentaperusteiden muutos 60 miljoonalla eurolla ja indeksikorotus 43 miljoonalla eurolla sekä kuntien verotulomenetysten kompensaatio 83 miljoonalla eurolla. Mutta niin kuin sanoin, se nettovähennys on se 171 miljoonaa euroa, mikä on erittäin huono asia, tunnustan sen.

Hallitusohjelman mukaisesti valtionosuusjärjestelmää ehdotetaan uudistettavaksi vuoden 2015 alussa. Uudistuksessa järjestelmää yksinkertaistetaan ja järjestelmän kannustavuutta parannetaan.

Talousarvioesitykseen sisältyy kuntien tehtäviä ja valtionapuja sekä lisääviä että vähentäviä toimenpiteitä. Leikkausten ja tehtävämuutosten jälkeen kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 25,42 vuonna 2015. Kuntien rahoitusosuus työmarkkinatuesta kasvaa noin 160 miljoonalla eurolla, ja se on tietysti tässä kuntata-loustilanteessa huono asia. Tätä kompensoidaan 75 miljoonalla eurolla korottamalla kuntien yhteisöveron jako-osuutta. Valtion toimenpiteiden arvioidaan menojen, tulojen ja veroperustemuutosten kokonaisvaikutuksena heikentävän kun-tien rahoitusasemaa vuonna 2015 nettomääräisesti noin 218 miljoonalla eurolla.

Yhteenvetona voidaan, arvoisat kuulijat, todeta, että kuntatalouden tilanne ei kohene vaan menojen kasvu uhkaa jatkua tulojen kasvua nopeampana. Kuntatalouden kestävyyden turvaaminen edellyttää sekä rakennepoliittisen ohjelman täysimittaista toimeenpanoa että kuntien omia toimia talouden sopeuttamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi.

Meillähän on ollut rakennepoliittinen ohjelma, jossa tavoitteena oli vähentää kuntien tehtäviä ja velvoitteita ja saavuttaa miljardin säästö sitä kautta. Valitettavasti toistaiseksi on kyetty täsmentämään toimet, jotka vähentävät kuntien tehtäviä ja velvoitteita tavalla, joka mahdollistaa laskennallisesti arviolta reilun 350 miljoonan euron suuruiset säästöt kuntien menoihin, elikkä ollaan aika kaukana siitä miljardista. No, me olemme nyt sitten kuitenkin sopineet tästä sote-raamibudjetista, joka tulee auttamaan tässä asiassa. Tehtävien ja velvoitteiden vähentämistä tulee jatkaa edelleen. Meillä käynnistyy myöskin kokeilu, jolla me saamme tätä tehtävien vähentämistä aikaiseksi, toivottavasti. Ja sitten minä muistutan teitä, (Puhemies koputtaa) arvoisat kuulijat, myöskin siitä budjettilakiesityksestä, joka nyt määrittelee, että kuntien uudet ja laajenevat tehtävät rahoitetaan täysimääräisesti valtionosuuksilla vuodesta 2016 alkaen. Sehän on aivan valtavan suuri saavutus, että meillä lakisääteisesti nyt kaikkiin niihin tehtäviin, mitä kunnille laitetaan lisää, pitää 2016 jälkeen täysimääräisesti valtiolta tulla rahoitus. — Kiitos.

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tosiaan, aivan kuten kuntaministeri tuossa totesi, kuntatalous ei ole millään mittarilla mitattuna tasapainossa. Edelleen ensi vuonna kuntien menot kasvavat enemmän kuin tulot, ja tarvitaan todella ripeitä toimenpiteitä, jotta rakennepaketti saadaan toimeen. Näyttää nyt siltä, että se etenee hitaammin kuin on ajateltu.

Minusta olisi hyvä, että kuntaministeri tässä kertoisi, onko joitain lisätoimia, joilla saisitte hallituksen muut ministerit toimeenpanemaan tätä rakennepakettia. Olisi hyvä, että myöskin sote-palveluiden kehysbudjetointia avaisitte tässä, sitä mitkä osat siitä oikeasti saavat kunnat tekemään toimia sillä tavalla, että samalla rahalla saadaan enemmän, koska mehän emme voi leikata suoraan palveluista vaan meidän täytyy tehdä niitä palveluita paremmin. Toki tiettyjä tehtäviä voidaan vähentää, mutta sitä listaa ei vielä ole nähty. Olisi hyvä, että tässä avaisitte, miten todella saamme kuntien talouden tasapainoon, koska jo nyt opettajia lomautetaan ja monet joutuvat kärsimään ihan peruspalveluiden puutteesta, esimerkiksi näistä opettajien lomautuksista. Tilanne on hälyttävä.

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tästä budjetista kuntien osalta voisi puhua paljonkin. Tämmöinen perusasetelma, rahoitusperiaate, ei toimi: kuntien tehtävät ja käytettävissä olevat resurssit eivät ole tasapainossa. On erikoista se, kun puhutaan nyt tehtävien karsimisesta, että kunnille sälytetään en-si vuodeksi merkittävästi kustannusvaikutuksiltaan isoja tehtäviä. Työmarkkinatukiuudistuksen vaikutus on valtava, sosiaalihuoltolain yli 120 miljoonaa, ja kotihoidon tuen puolitus lisää menoja noin 130 miljoonaa euroa. Miksi näitä tehdään? Sitten on tämä tehtävien karsiminen. Ei se ole pelkästään mekaaninen luettelo, joka ministeriössä tehdään, se on paljon laajempi hanke. Mitä te todella aiotte tehdä, jotta tässä asiassa päästään eteenpäin? Nykyinen tilanne on täysin kestämätön sekä palveluiden, ihmisten että kuntien kannalta.

Risto Kalliorinne /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen tässä kyllä huolissani näistä syrjäseutujen kunnista tällä hetkellä. Nimittäin valtionosuusuudistus kuitenkin aika paljon leikkasi niiltä valtionosuuksia. Sitten myös valtionosuusleikkaus, joka nyt tässä budjetissa tehdään, vie ylipäätänsä kunnilta sen 780 miljoonaa euroa. Ja kun vielä luovutaan tästä harkinnanvaraisesta valtionosuudesta, jota nämä köyhät kunnat ovat voineet hakea, niin kyllä tässä tämmöisen pienen syrjäseudun kunnan tilanne tulee todella tukalaksi. Pelkään sitä, että ne veronkorotukset voivat olla todella suuria, mitä nähdään. Nyt on väläytelty jo yli 3 prosentin kuntaveron korotuksia näissä pienissä kunnissa. Haluaisinkin kysyä ministeriltä perusteita siihen, miksi luovutaan tästä harkinnanvaraisesta kun-tien valtionosuudesta, joka on ollut 20 miljoonaa viime vuosina.

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Äskeisessä keskustelussa jäi epäselväksi tämä, mitä tarkoitin: jos Finavian tulopuoli tippuu, niin miten pidetään maakuntakentät pystyssä. Se lienee osaltaan sopiva myös tähän salkkuun.

Äsken olisin kysynyt myös perusväylänpitorahoista eli siitä, kuinka kalliiksi tämä säästäminen tulee, kuinka pitkälle vauriot ylettyvät. Nyt esitän tässä kohtaa kysymyksen kuntaministerille: Kun kuntien rahoitus pienenee, kuinka pitkälle arvioitte katuverkon ja katuverkon alla olevan infran vaurioiden etenevän? Kuinka kalliiksi tämä säästäminen tulee?

Mika Kari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kuntavaliokunnan varapuheenjohtajana voisin puhua myös kuntataloudesta paljonkin — niin kuin edustaja Tölli tuossa sanoi, aiheesta varmasti riittäisi puhuttavaa — ja liitän tähän vielä nämä tehtävien karsinnat ja miljardin säästöt. Mutta kysyn pikemminkin nyt siitä, millä tavalla voitaisiin luoda uutta tehokkuutta tai etsiä rakenteista säästöä.

Vuonna 2010 voimaan astui valtion uusi aluehallinto niin sanotun Alku-hankkeen valmistelun pohjalta. Tuolloin koottiin maahan avit ja ely-keskukset. Nyt käsittääkseni valtiovarainministeriön puolella, ilmeisesti kuntaosaston puolella, valmistellaan pohjaa uudelle aluehallinnolle, ainakin on tällaisia, voisiko kutsua, hallinnon sormiharjoitteluja. Maahan samaan aikaan kootaan viittä uutta sote-aluetta. Onko, arvoisa ministeri, mahdollista, että uudet valtion aluehallinnon rajat piirtyvät uusien sote-alueiden rajojen mukaisiksi?

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Risikko, te saitte perinnöksi sittemmin jo kaatuneen kuntauudistuksen, joka on jättänyt kuntakentän aika sekavaan tilaan, ja epäluottamus valtion ja kuntien välillä on yhä voimissaan. Nyt olisi ensiarvoisen tärkeää, että te, ministeri, tällä lyhyellä loppukaudellanne saisitte luottamuksen palautumaan tähän valtio—kunta-suhteeseen. Se tietysti vaatisi sitä, että hallitus pitäisi kiinni lupauksistaan, esimerkiksi siitä, että kun kunnille tulee uusia tehtäviä, niin lupausten mukaisesti niihin myös osoitettaisiin niihin kuuluvat varat. Näin ei ole tapahtunut, vaikka vuoden 2013 jälkeen kunnille luvattiin niin, joten ministeri, mitä kommentoitte tähän asiaan, onko teidän tarkoituksenne palauttaa kunta—valtio-suhde taas arvoonsa?

Tapani Mäkinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Rakennepaketin yhteydessä sovittiin, että kuntien tehtäviä ja velvoitteita leikataan, aivan kuten ministeri totesi täällä, mutta tältä osin hanke on vasta alkumetreillä, jos ottaa eurot huomioon. Kuntien talous on kuitenkin hyvin vaikeassa tilanteessa, kaik-kien Suomen kuntien. Me tiedämme, että pelkästään palveluja leikkaamalla ei kuitenkaan saada läpivietyä kuntatalouden korjaamista, siihen liittyy myöskin rakenteelliset tehtävät.

Toisaalta kun meillä on kuntauudistus, meillä on sote-uudistus, meillä on paljon erilaisia hallintoon liittyviä uudistuksia ollut viime vuosina Paras-hankkeesta lähtien, niin tuntuuko vähän siltä, että kuntapäättäjillä on happi lopussa? Minä olen äärimmäisen tyytyväinen, että ministeri on käynnistänyt Uusi Kunta -hankkeen, tulevaisuuden kunta -hankkeen, ja nyt haluaisin kuulla hieman lisää siitä, mitä se voisi tarkoittaa.

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tällä hallituskaudella on todellakin tehty rakenteellisia muutoksia aika lailla myöskin kuntapuolelle ja sinne rahoituksen hallintaan. Iso kiitos siitä, että monien vuosikymmenten jälkeen valtionosuusjärjestelmä tullaan uudistamaan. Se on ennen ollut useammassa hallitusohjelmassa tähän aikaan kirjoitettuna, ja nyt se saadaan tehtyä, ja se yksinkertaistaa tätä tilannetta. Tavoitteen tulee yhä edelleen olla se, että kunnat yhä enemmän pystyvät omin toimin tuottamaan palvelunsa, myös kustantaen ne itse eikä pelkillä valtionosuuksilla.

Kaksi muuta asiaa: on tietenkin tämä sote-raamibudjetti ja sitten tämä niin sanotusti peruspalveluohjelman jälkeen tehty kuntatalousohjelma. Haluaisin kysyä nyt ministeriltä: mitkä ovat ensimmäiset kokemukset tai ajatukset, miten tämä kuntatalousohjelma toimii, jotta saadaan kuntien ja valtion talous jotenkin yhteiseen hallintaan?

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä kuntapuoli kaiken kaikkiaan on tämän vaalikauden aikana ollut kyllä monella tavalla aikamoista kaaosta. Ensinnäkin on tämä paljon puhuttu ideologinen suurkuntahanke. Sen lisäksi tällä vaalikaudella tehdyillä päätöksillä on leikattu jo valtionosuuksia lähes 7 miljardilla eurolla, minkä myötä on aivan selvästi myös arvioitava se, toteutuuko tänä päivänä enää sitten tuo rahoitusvastuun periaate. Jos valtionosuusprosentit ovat laskeneet yli 8 prosenttiyksikköä, siis valtion osuus kuntien rahoituksesta, niin onhan kyseessä aivan valtava rahoitusjärjestelmän muutos. No, tuo valtionosuusuudistus on myös epäilemättä eriarvoistanut kuntia ynnä muuta, ynnä muuta, eli väistämättä tämä kuntien luottamus valtioon päin on romahtanut. Aivan kuten edustaja Katainen, minäkin kysyn: mitä te tällä vaalikaudella olette valmiita tekemään sen eteen, että kuntien luottamus valtio-osapuolta kohtaan merkittävästi paranisi?

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Todellakin jo vuosikausia me olemme puhuneet kuntatalouden ongelmista ja sen haasteista, mutta edelleenkään me emme kunnolla tiedä, mihin kaikkeen menee, mitä palvelut maksavat ja miten tietyllä tavalla sitä voidaan verrata tai mikä on erilaisten palvelujen laatu ja mitkä ovat ne kansalliset standardit. Muutama vuosi sitten Sitra teki selvityksiä, että eri kuntien samanlaisten palvelujen hinnoissa on eroa jopa 30 prosenttia. Kysynkin sen takia: millä aikataululla me voisimme saada tällaiset yhteiset standardit tiettyjen palvelujen hintaan ja kenties laatumäärittelyyn, että me voisimme aidosti verrata, mitenkä eri kunnat — tai yksityiset tai kolmannen sektorin tuottajat — palvelut tuottavat?

Laila Koskela /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuntien peruspalvelujen rahoituspohjaa on tämän hallituskauden aikana leikattu joka vuosi. Nyt hallituksen esitys on, että ensi vuonna kuntien koulutukseen tarkoitettua valtionosuutta leikataan 171 miljoonaa euroa. Kunnat joutuvat jo nyt keräämään puuttuvat euronsa yksityistämällä liiketoimintojaan. Ratkaisu on ainoastaan kertaluonteinen. Koulutusta tai muuta kuntatason palvelua ei pystytä turvaamaan pitkäjänteisesti satunnaisilla myyntituloilla. Vaarana on, että kunnat eivät pysty enää tar-joamaan palvelujaan riittävästi, jolloin ne ulkoistetaan ja siirretään yksityisille toimijoille. Kuntalaisten peruspalvelut kaupallistuvat ja kallistuvat. Arvoisa ministeri, miten teidän mielestänne leikkaukset vaikuttavat kuntien itsehallintoon eli oikeuteen päättää itse omista asioistaan ja järjestää kuntalaisille lakisääteiset peruspalvelut?

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kuntien taloudellinen tilanne on ollut jo pitkään erittäin vaikea, ja kun siihen yhdistää sitten sote-rakenteen vaatimat uudistukset, niin tämä toimintakenttä kuntatyöntekijöitten kannalta on ollut todella vaativa. Nyt kun tähän vielä yhdistää esimerkiksi nämä meidän palveluprosessien uudistamiset sekä mahdolliset karsinnat ja sitten kuntauudistuksen, niin käytännössä meidän kuntatyöntekijät ovat sellaisessa myllerryksessä, että heidän hyvinvointinsa saattaa tässä tilanteessa monessa mielessä olla, ei voi sanoa, että vaarassa, mutta kuitenkin sellainen asia, johonka pitää ehdottomasti kiinnittää huomiota. Nyt olisin kysynyt ministeriltä: miten tämän kuntauudistuksen sekä sote-uudistuksen yhteydessä huolehditaan meidän kuntatyöntekijöitten hyvinvoinnista ja siitä, että meidän kuntatyöntekijät edelleen pystyvät tuottamaan hyvää, laadukasta palvelua ja samanaikaisesti kehittämään sitä sekä ennen kaikkea huolehtimaan meidän kuntalaisten hyvinvoinnista ja palveluista?

Markus Lohi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri Kataisen hallitusohjelmassa luki, että hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Muistan, kun tammikuussa 2012 pääministeri antoi Talouselämä-lehdelle haastattelun, jossa hän korosti, että ennen hallituskauden loppua Suomessa on sata kuntaa, ja myös toi esiin miljardisäästöt, jotka tästä uudistuksesta tulevat. Haluaisinkin kysyä: onko tämä uudistus edelleen hallituksen tavoitteena, Stubbin hallituksen tavoitteena, ja aikooko hallitus tuoda eduskuntaan tähän kuntarakennelakiin liittyvän erillisen voimaanpanolain, jolla toteutetaan sitten nuo loput pykälät, saatetaan ne voimaan? Tämähän liittyy tähän sote-uudistuksen kytkyyn ja siihen kuuden kuukauden sääntöön.

Mikael Palola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Niin kuin täällä on todettu, kunnat ovat tiukoilla ja kuntien nykyiset tehtävät ja palvelurakenne eivät vastaa kuntien rahoituspohjaa. Kunnilla olisi kyllä nykylainsäädännönkin ja nykyistenkin tehtävien puitteissa mahdollisuus merkittävällä tavalla vielä hakea säästöjä heikentämällä kuntalaisten palveluita. Meillä on nykylainsäädännössäkin siihen mahdollisuudet, mutta niin kuin varmaan suurin osa meistä tietää, kuntatasolla päätösten tekeminen on vähintään yhtä vaikeaa kuin tässäkin salissa. Ne päätökset tulevat aina hyvin lähelle: niillä asioilla on kasvot, ja ne kohdistuvat yleensä monesti ihan lähipiiriinkin. Tätä taustaa vasten kysynkin ministeriltä: Onko teillä siellä olemassa suunnitelmia, miten kuntia voitaisiin tässä urakassa auttaa? Mistä tehtävistä tai millä tavalla tätä tilanteen tasapainoa voitaisiin saavuttaa?

Sitten toinen konkreettinen kysymys: millä tavalla kuntia voidaan tukea nyt tässä käynnistyvässä sote-uudistuksen valmistelussa? Ymmärtääkseni tällä hetkellä (Puhemies koputtaa) talousarvioon ei juuri rahoja tähän sisälly.

Lasse Hautala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kunnissa laaditaan paraikaa ensi vuoden talousarvioita, ja monissa kunnissa kattamattomat alijäämät ovat suuri hankaluus. Kysynkin teiltä, ministeri: eikö nyt olisi järkevää luopua siitä alijäämän kattamisvelvoitteesta ja lähteä siitä, että kunnat toimintakatteen ja muiden vuosittain vaihtuvien talousarviokritee-rien osalta pääsisivät vain voitolliseen tulokseen? Nyt kun kunnat tätä alijäämän kattamisvelvoitetta yrittävät kiinni, ne joutuvat lomauttamaan opettajia, muuta henkilökuntaa ja myöskin irtisanomaan väkeä.

Toinen kysymys, missä kuntien itsehallinto on kyllä hyvin vakavasti uhattuna, on se, että hallitus toteuttaa kiinteistöveron ala- ja ylärajan noston, josta on laskettu 94 miljoonan euron osuus, ja nyt se poistetaan suoraan valtionavuista. Eli tässä toimitaan täysin kuntien itsemääräämisoikeutta halventavalla tavalla.

Johanna Ojala-Niemelä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallituspohjasta riippumatta uusia tehtäviä ja velvoitteita on kunnille säädetty eikä näitä tehtäviä ole resursoitu riittävästi. Siihen varmasti on osasyyllisenä tämän salin väki. Meillä on näitä normitalkoita nyt harjoitettu toista hallituskautta, ja kuten kuulimme tässä edellä, tuo miljardin euron tavoite on vielä kaukana ja on osoittautunut haasteelliseksi löytää nämä säästökohteet. Tämä todellinen ponnistus ja yritys otettiin kuitenkin todesta tuolla kuntakentällä ja sitä tervehdittiin ilolla, mutta se on osoittautunut hyvin vaikeaksi. Kysyisin myös ministeriltä: mistä nämä puuttuvat miljoonat eurot tähän vielä löydetään?

Mikko Savola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri viittasi korvamerkittyyn rahaan vuodesta 2016 alkaen, lakisääteisiin tehtäviin. Pitää nyt muistaa, että tässä tehdään tavallaan päätöksiä tulevan hallituksen tai tulevien hallitusten piikkiin, ja sen takia näitä toimenpiteitä kyllä olisi hyvä saada jo nyt tässä vaiheessa, kun itse siellä vallan kahvassa ollaan.

Kyllähän tämä, mihinkä edustaja Korhonenkin viittasi, kuntahässäkkäuudistus on laittanut pasmat sekaisin aika totaalisesti tuolla. Kaikki se aika kuntien viranhaltijoilla ja luottamushenkilöillä on mennyt eri kyselyihin vastaamiseen ja miettimiseen, että mitähän se valtio nyt haluaa, se kaikki aika, mikä oltaisiin voitu käyttää siihen varsinaiseen kunnan kehittämiseen ja siihen elinkeinotoimen kehittämiseen, siihen uuden luomiseen.

Mutta kysyisin valtion verotulotasausjärjestelmästä. Sen romuttaminen kiinteistöveron osalta oli huono päätös ja vaikuttaa (Puhemies koputtaa) hyvin epätasaisesti eri kuntiin. Voisiko tähän vielä tehdä muutoksen?

Terhi Peltokorpi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Risikko, olette päättäneet selvityttää, mikä on tulevaisuuden kunta. Tämä on varmasti varsin hyvä kysymys ja tärkeä selvitettävä asia, mutta olisi ehkä toivonut, että hallitus olisi hallituskauden alussa jo selvityttänyt tätä asiaa, jotta näiltä erilaisilta kuntahässäköiltä olisi ehkä vältytty. Toisaalta toivoo, että tulevaisuus olisi kuntien näkökulmasta siinäkin mielessä valoisampi, mitä edustaja Savola tässä toi esille, että kunnissa on mennyt varsin paljon aikaa istumiseen erilaisissa seminaareissa pohtimassa sitä, miten vastataan hallituksen erilaisiin kyselyihin ja pyyntöihin.

Metropolialueen hallinnosta on valmisteilla oma esityksensä. Olisin halunnut kysyä ministeriltä: onko se valmistumassa aikataulussaan? Ilmeisesti hallituspuolueiden välilläkin on tästä ollut hyvin erimielisiä näkemyksiä, mikä on tämän pääkaupunkiseudun ja metropolialueen tulevaisuus.

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Täällä kysyttiin aika paljon näistä kuntien tehtävistä ja velvoitteista, ja se harjoitus kyllä kieltämättä oli vaikea ja on edelleen hyvin vaikea, koska suuri osahan näistä tehtävistä, joita kuntiin tulee, on tuolta opetus- ja kulttuuriministeriön puolelta tai sosiaali- ja terveysministeriön puolelta ja näillä molemmilla ministeriöillä on hieman omanlaisensa työkalut. Ihan lakisääteiset työkalut on tietysti tuolla opetus- ja kulttuuriministeriöllä, ja siinä mielessä se on helpompaa, mutta STM:llä ei varsinaisesti ole tällaisia lakisääteisiä työkaluja, joilla voisi tehdä ja vähentää näitä tehtäviä. Se ei tietenkään saa sitä sanoa, etteikö sitä työtä nyt jatketa, ja minä olen itse sitä mieltä, että tätä ei ole vielä loppuun asti nähty. Jos me emme pysty niitä tehtäviä vähentämään, niin meidän pitäisi velvoitteita vähentää — on aivan liian säänneltyä se, miten kuntien pitää joku asia tehdä — ja se työ kyllä jatkuu.

Mutta mitä ollaan nyt siis tekemässä sen lisäksi, että edelleen jatketaan niiden kokeilujen avulla näiden tehtävien ja velvoitteiden karsimista? Tietysti minä otan ilman muuta edelleen vastaan kunnista niitä toivomuksia, mitä halutaan pois. Myös Kuntaliiton olen toivonut niitä tuovan. Tähän mennessä Kuntaliitolta ei kovin paljon niitä ole tullut, mutta toivoisin, että myös he kaivaisivat ne sieltä jostakin uumenista, mitä laitetaan. Mitkä ovat nyt ne työkalut? Meillä on kuntata-lousohjelma, alijäämän kattamisvelvollisuus, sitten tämä raamibudjetti, mikä tähän soteen on tulossa, ja sitten lisärahoitus vuodesta 2016 lähtien täysimääräisesti valtionosuuksilla. Nämä ovat niitä keinoja, joilla yritetään nyt auttaa.

Mutta kyllä minä sen tunnustan, että emme voi uskotella, että kuntatalous pelastetaan sote-raamibudjetilla, koska on aivan eri asia arvioida budjettikehyksiä esimerkiksi opetuspuolella, missä pystytään ennakoimaan, kuinka monta lasta pulpetissa istuu, kuin sote-puolella, jossa pitäisi tietää, kuinka monta sydäninfarktia, kuinka monta dialyysia, kuinka monta onnettomuutta sattuu, niitä me emme pysty arvioimaan. Samalla kun me mietimme raamibudjettia, joka on yksi työkalu, joka on nyt kehitteillä tähän — mutta se ei riitä — meidän pitää miettiä, miten me sitä tautitaakkaa saamme vähemmäksi. Jos Suomessa on tällainen tautitaakka eikä ennaltaehkäisyä pystytä toteuttamaan riittävästi, niin se tuo lisää kustannuksia, ja siitä syystä myös tälle puolelle pitää tehdä toimia.

Myös palvelujen tuotantoa pitää kehittää, eli pitää muistaa Ruotsin malli: Kun järjestämistä keskitetään, niin tuotantoa on hajautettava. Lisäksi pitää purkaa päällekkäistä hallintoa ja päällekkäisiä palveluja ja hyödyntää sitä monituottajamallia kunnissa ja lisätä kansalaisten valinnanvapautta. Se on tuonut myös Ruotsissa säästöjä ja laatua lisää.

Tässä minä olen hyvin tyytyväinen siihen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämispäätökseen: puolueitten puheenjohtajat päätyivät siihen, että olemassa olevia hyvin toimivia rakenteita hyödynnetään tuottamisessa. Minä nyt peräänkuuluttaisin sitä, kun tehdään loppumetreillä näitä muutoksia vielä siihen lainsäädäntöön, että me hyödyntäisimme olemassa olevia hyvin toimivia rakenteita, koska meillä on kunnissa ja nykyisillä yhteistoiminta-alueilla, näissä kuntayhtymissäkin, todella hyviä tuotantomalleja. Katson nyt esimerkiksi edustaja Hautalaa, joka sieltä Kauhajoelta tulee: teillä on — olin juuri siellä käymässä — kyllä hyvin hoidettu näitä asioita, ja toivon, että niitä hyödynnettäisiin.

Te kysyitte, miten valtio—kunta-suhteessa luottamus saadaan aikaiseksi. Se on tietysti siten, että tekoja pitää tulla ja tehtävien ja velvoitteiden vähentämistä pitää jatkaa. 2016 tulee uusille hankkeille täysimääräinen valtionosuus. Se toivottavasti auttaa.

Sitten meillä on myöskin rakenteilla nyt työkalu. Minä olen pistänyt porukat miettimään, myöskin VATTin toiminnan, eli valtiontalouden tutkimustoiminta on nyt lähtenyt kehittämään tällaista kustannusvaikuttavuuden arviointikeinoa työkaluksi ministeriöille. Mainitsitte täällä erään lain, edustaja Tölli, ja sen tähden, että ei tapahtuisi ylityksiä kustannuksissa, siinä, mitä pystytään maksamaan siitä, me tarvitsemme tällaisen työkalun, jota voidaan käyttää ministeriöissä arvioimaan kustannuksia vielä paremmin.

Täällä mainitsitte kuntatyöntekijät, ja olen itse samaa mieltä, että heidän hyvinvoinnistaan pitää pitää huolta. Muutoksen tuen pitäisi olla parempi kuin se tällä hetkellä on. Sote-uudistukseen pitää saada muutoksentukijärjestelmä. Paras-hankkeessa siitä ei huolehdittu, tässä hankkeessa toivottavasti huolehditaan. Velvoitteita pitää vähentää, ja tässä sote-toimeenpanossa pitää huomioida kuntatyöntekijät ja tietenkin kaikissa näissä muutoksissa.

Tulevaisuuden kunnasta olen todella käynnistänyt keskustelun, koska tämäkin sali pitää sisällänsä meitä sellaisia henkilöitä — itsekin olen niitä — jotka toisella puolella puhumme vahvasta peruskunnasta mutta samanaikaisesti annamme tehtäviä ylikunnallisille organisaatioille. Nyt pitäisi päättää, kumpaa me haluamme: haluammeko me vahvoja peruskuntia vai palvelurakennekylki edellä luotuja ylikunnallisia organisaatioita. Aina kun kunta antaa rahansa jollekin, niin se on isännätöntä rahaa, ja aina tällaisissa ylikunnallisissa toiminnoissa ja hallinnoissa tulee päällekkäistä hallintoa. Pahimmassa tapauksessa se häntä rupeaa heiluttamaan koiraa, eli sitä kuntaa, ja siitä syystä tähän pitää tulla loppu, ja siitä syystä (Puhemies koputtaa) meidän on päätettävä, mikä on tulevaisuuden kunta.

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kataisen hallituksen suuri kuntarakenneuudistus on yksi kuntakentän historian surkeimpia projekteja. Valtava määrä selvityksiä on tehty, mutta toistaiseksi sen hankkeen myötä ei ole syntynyt yhtään kuntaliitosta. Kysyn ministeriltä: nyt kun näitä selvityksiä erityisesti kaupunkiseuduilla on vireillä, voitaisiinko tässä nyt vähän rauhoittua ja puhaltaa ja katsoa tulevaisuuteen, ettei tehdä selvityksiä vain selvitysten vuoksi? Toisaalta olisi perusteltua arvioida koko kuntarakennelakia uudelleen, koska myöskin ne porkkanarahat ovat keskittyneet vain niihin selvitysalueisiin, jotka ovat selvitysperusteiden mukaisia alueita, jolloin tämmöinen vapaaehtoinen, mihin alueilla saattaisi olla haluakin, estyy. Tämän koko asian uudelleenarviointi olisi hyvin paikallaan. Nyt näitä selvityksiä tehdään selvitysten vuoksi. Tietysti kuntien yhteistoiminnan kannalta niillä on perusteita. Mitä aiotte tämän suhteen tehdä?

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiinnitän ministerin huomion kahteen eduskunnan hyväksymään lausumaan. Tämän vuoden budjetin yhteydessä hyväksyttiin lausuma, jossa edellytettiin, että hallitus luo läpinäkyvän järjestelmän, jossa nähdään palveluiden tuotantokustannukset. Julkisen talouden suunnitelman yhteydessä tehdyssä valtiovarainvaliokunnan mietinnössä, jonka eduskunta hyväksyi, edellytettiin, että hallitus luo julkisen laatujärjestelmän, niin että me saamme palvelujen tuotantokustannukset läpinäkyviksi ja tietoon ja myöskin laadun. Ja kun koko sote-uudistuksen tavoite on saada kustannustehokkaammin laadukkaita palveluita tasavertaisesti, niin aivan välttämätöntä olisi, että meillä olisi nämä tiedot. Nythän tehdään päätöksiä pussi päässä sote-alueella tulevaisuudessa, ja nyt kunnissa ei tiedetä, mitä palvelut maksavat, eikä ole seurantajärjestelmää. Ministeri aivan oikein nosti esille sen ihmisen valinnanmahdollisuuden, jota me lisäämme. On aivan selvää, että myöskin ihmiset tarvitsevat tietoa palvelujen laadusta. Muissa Pohjoismaissa nämä järjestelmät toimivat jo aika hyvin. Kysynkin: mitä toimia ministeri tekee, jotta eduskunnan tahto toteutuisi? Sosiaali- ja terveysministerit eivät ole tähän kysymykseen vastanneet, vaikka sitä olen itse asiassa kysynyt useasti.

Mika Kari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olisin ministerinä hieman varovaisempi sen suhteen, että antaisin Kuntaliitolle sellaisia tehtäviä, jotka kuuluvat maan hallitukselle. Tämän sanon Kuntaliiton valtuuston varapuheenjohtajana.

Tässä keskustaa olen muistuttanut siitä, kuinka paljon on mennyt aikaa istumiseen. Itse olen kunnan luottamushenkilönä istunut vuodesta 2005 asti erilaisissa kuntaselvityksissä, myös pääministeri Vanhasen käynnistämässä Paras-hankkeessa ja niin edelleen. On ihan hyvä, että näitä selvityksiä tehdään, ja jonkun verran ollaan saatu myös tuloksia aikaan niin keskustajohtoisen hallituksen kuin nykyhallituksenkin aikana.

Tuossa edellisessä kysymyksessä kysyin valtion aluehallinnon uudistamisesta. Siitä talousarviokirjassa on sivulla 278. Jos siihen vielä vas-tauksen saan, voin olla oikein tyytyväinen.

Lopuksi kysyn arvoisalta ministeriltä: Vanhuspalvelulain kautta ollaan saatu vanhusneuvostot lakisääteisiksi tehtäviksi kunnille, niiden järjestäminen. Mitä mieltä olette nuorisovaltuustojen saamisesta kuntalakiin?

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Luottamusta on osaltaan murentanut myös se, että valtion leikkuri on kohdistunut nimenomaan valtionosuuksiin ja pääosin valtionosuuksiin koko tämän vaalikauden ajan. Käytännössä valtiontalouden alijäämä on sysätty kuntien hoidettavaksi, ja kuntien menetykset ovat ensi vuonna vuositasolla noin 1,5 miljardia verrattuna esimerkiksi vuoden 2011 tilanteeseen. Tällähän ei julkisen talouden kokonaiskuva juurikaan somene.

Mutta kunta on myös kymmenientuhansien ihmisten työpaikka, ja eläköitymisen tahti tulee olemaan siellä aika rankkaa. Siinä uudessakin kunnassa tullaan tarvitsemaan paljon niitä tekeviä käsiä ja ammattitaitoisia ihmisiä. Mitä teette, että kunta olisi edelleenkin vetovoimainen työnantaja?

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Siinä vaiheessa, kun kuntaliitos tehdään pakkoliitoksena valtion toimesta, niin kuin Lavian liitos Poriin — sinänsä toivotan lavialaiset tervetulleiksi Poriin — ikävä kyllä sieltä tulee aina sitten se velka mukana, ainakin osa siitä. Sitten kun yhdistetään siihen se tosiasia, että on jo pohjalla irtisanomissuojaa, tästä tulee irtisanomissuoja ja kuntaliitoksia on tulossa myöhemminkin — puhutaan jo Luvian pakkoliitoksesta, josta taas tulee lainat ja irtisanomissuojat — niin hallinto kasvaa. Ja kun tähän yhdistetään vielä kuntien valtionosuuksien leikkaus, niin oletteko huomanneet sen, että näistä isoistakin kunnista, mihin on liitetty velkaisia kuntia, tulee kriisikuntia? Miten tämä ehkäistään?

Markus Lohi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kunnissa ehkä päällimmäinen huoli tai mietinnän kohde on tällä hetkellä se, mitä kaikkea tuo sote-uudistus tuleekaan sitten tarkoittamaan kunnille. Mutta samalla monessa kunnassa mietitään todella sitä, mitä tämä kuntarakennelaki tulee käytännössä tarkoittamaan ja astuvatko ne velvoitteet todella voimaan. Sen takia haluaisin uudistaa äsken esittämäni kysymyksen. Kun kuntarakennelain 4 h §:ssä todetaan 3 momentissa, että siellä on tämä yhdistymisselvitys tehtävä ja yhdistymisesitys on tehtävä viimeistään 6 kuukauden kuluttua tämän momentin voimaantulosta, ja samassa laissa todetaan sitten lopussa, että tämä momentti astuu voimaan erillisellä lailla, niin haluaisin kysyä: onko tämmöinen laki tulossa vielä tämän hallituksen aikana vai ei?

Tapani Mäkinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä me kaikki olemme kovasti kiinnittäneet huomiota kuntatalouteen ja siihen kurimukseen, missä suomalaiset kunnat ovat. Täällä opposition puolelta, varsinkin keskustan puolelta, kovasti arvostellaan kuntauudistusta, vaikka tosiasiassa se on Paras-hankkeen jatke. Meillä on tällä hetkellä 302 kuntaa jäljellä, elikkä meillä on merkittävä määrä kuntia vähemmän kuin oli lähtötilanteessa, kun Paras-hanke lähti käyntiin. Iso osa niistä kunnista on vähentynyt myöskin keskustavetoisen hallituksen aikana, mutta niin kuin tiedätte — ei yllätys kyllä ole sekään — olisin toivonut, että olisi päästy ainakin sata kuntaa pidemmälle tässä asiassa. Ja kaikki johtuu vain siitä, että meillä on hallintoa liikaa. Meillä on liikaa hallintoa, meillä on liian paljon tekemistä, mikä perustuu siihen, että se ei ole siihen varsinaiseen palvelun tuottamiseen kohdistuvaa tekemistä. Nyt pelkään, että näiden uusien ratkaisujen myötä tulee hallintoa vain ehkä vähän lisää, luottamushenkilöiden määrä lisääntyy. Miten ministeri varmistaa, että kunnissa, sote-alueilla ja metropolihallinnossa ei luottamushenkilöiden määrä lisäänny?

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Sote- ja kuntauudistuksen yhteydessä meillä on suuri mahdollisuus lisätä myös kuntalaisten osallisuutta. Kun vanhuspalvelulaki tuli voimaan noin vuosi sitten, niin tämän jälkeen olen kiertänyt vanhusneuvostojen parissa. Täytyy myöntää se, että tämä vanhusneuvostojen toiminta on käynnistynyt erittäin hyvin ja aktiivisesti ja vanhusneuvostot ovat ottaneet tämän työnsä erittäin vakavasti. Nyt siellä on kannettu huolta siitä, mikä on vanhusneuvostojen tulevaisuus mahdollisesti kuntalain yhteydessä ja miten tehdään nämä kirjaukset tavallaan, että niiden toimintaedellytykset turvataan vähintään yhtä hyvin kuin miten tällä hetkelläkin on.

Vastaavasti myös vammaiset ja vammaisjärjestöt ovat ottaneet yhteyttä, ja on käyty keskustelua siitä, mitenkä heidän osallisuuttaan voitaisiin vahvistaa tässä isossa sote-uudistuksessa mutta myös kuntalain yhteydessä ja mitenkä esimerkiksi vammaisneuvostojen asemaa voitaisiin parantaa. Vammaisneuvostoja ja vanhusneuvostoja ei voi yhdistää, koska jos perheessä syntyy vammainen lapsi, niin häntä ei voi kohdella kuin vanhusta, kahdeksankymppistä — tämän takia nämä toimet ja neuvostot pitää pitää erillään. Kuulisin mielelläni ministeriltä, mikä on myös vammaisneuvostojen rooli tässä uudistuksessa.

Terhi Peltokorpi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisin halunnut kysyä ministeri Risikolta vielä yhtä kuntalaisten näkökulmasta erittäin tärkeää asiaa. Kun kuntaliitoksia tehdään ja pääkaupunkiseudulla, metropolialueella muodostetaan uutta metropolihallintoa, kuntalaisten näkökulmasta erittäin kiinnostavia kysymyksiä ovat ne, miten lähipalvelut säilytetään ja miten demokratiaa, kansalaisdemokra-tiaa, jota ehkä jo tälläkin hetkellä monin paikoin kaivataan lisää, pystyttäisiin vahvistamaan ja lisäämään uusissa isoissa kunnissa tai uusissa hallintomuodoissa.

Mikko Savola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä harkinnanvarainen osuus ja harkinnanvaraisten avustusten myöntäminen, joka nyt sitten on jatkossa poistumassa, on kyllä hankala asia, sillä tuolla kunnissa tulee monta kertaa yllättäviä tilanteita. Varsinkin pienemmissä kunnissa se vaikuttaa, jos joku elinkeinoelämän osalta tärkeä työpaikka supistaa ja irtisanomisia tulee ja verotulovähennyksiä tulee ja niin edelleen. Silloin harkinnanvaraista osuutta tarvittaisiin. Kysyisinkin: minkä takia tämä tärkeä raha nyt sitten täytyy poistaa sieltä listasta ja tuolta budjetista?

Kysyisin myös teidän näkemystänne, arvoisa ministeri, miten te näette pienten kuntien aseman nyt sitten tulevaisuudessa. Pieni kunta on kuitenkin ketterä, joustava toimija elinkeinoelämän suhteen, yritysten suhteen ja asukkaiden suhteen. Eikö olekin niin, että pieni kunta pystyy toimimaan tiiviissä yhteistyössä monilta osin jopa paljon tehokkaammin kuin kuntaliitoksen kautta jossain suuremmassa kokonaisuudessa?

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Arvoisa puhemies! Kiitoksia näistä kysymyksistä. Edellisessä puheenvuorossa jäi jo muutamiin vastaamatta.

Metropolihallinnon aikataulu on se, aivan niin kuin on sovittu, että 4.12. pitäisi olla lain tänne teille eduskuntaan tulossa. Tietysti tällä hetkellä mietitään sitä rahoitusta, mietitään tehtäviä, mietitään myöskin sitä, mitkä kunnat siihen kuuluvat ja sitten tietysti myöskin, mikä on sen suhde Uudenmaan liittoon. Nämä ovat sellaisia tällä hetkellä läpikäytäviä asioita, mutta niin kuin sanottu, metropolihallinto tulee.

Täällä kysyttiin harkinnanvaraisesta kuntien tuesta. Olen itsekin siitä nyt vähän surullinen, että me emme saaneet tuohon harkinnanvaraiseen lisää rahoitusta — me yritimme, mutta valitettavasti se ei onnistu tällä hetkellä. Me teemme siitä kuitenkin lisätalousarvioon uuden hakemuksen. Yksi syy, miksi toivon, että se olisi, on juuri tämä, minkä eräs edustajista mainitsi, että nyt kun on esimerkiksi näitä kriisikuntia, jotka joudutaan taloudellisista syistä pakkoliittämään, mikä mahdollisuus meillä on — nythän on kaksi tällaista tapahtunut — ja kun tällainen köyhä kunta liitetään vähän rikkaampaan kuntaan, joka ei välttämättä edes ole itsestäänselvästi rikas, niin se saattaa viedä koko sen kuntakentän heikolle, ja siinä olisi sitten hyvä olla tätä tällaista työkalua nimenomaan näitten kuntien auttamiseksi. Juuri tästä syystä haluaisin, että nuo harkinnanvaraiset kuntien valtio-osuudet saataisiin jatkumaan.

Täällä kysyttiin selvityksistä ja lainsäädännöstä, kun on tehty tämä kytkös selvitykset / soten järjestäminen. Koska siihen on luvattu erillinen lainsäädäntö, niin juuri tämän sisältöä tällä hetkellä mietitään, ja me tulemme antamaan siitä kyllä ihan lainsäädäntöä, kunhan katsotaan, miten tämä soten järjestäminen tässä etenee.

Selvityksistä täällä kysyttiin, ja meillähän tällä hetkellä parisataa kuntaa on joko selvittänyt tai on selvityksen alaisena. Aivan kuten täällä on todettu, eiväthän ne selvitykset koskaan mene hukkaan. Jos ei tule kuntaliitosta, niin ainakin käydään läpi sitä, mitä yhteistyön mahdollisuuksia olisi.

Pienten kuntien asemasta toteaisin sen, että olen aivan samaa mieltä, että ei suuri ole aina kaunista, jotkut asiat hoituvat hyvin pienessä kunnassa, mutta sitten meidän pitää miettiä sitä tulevaisuutta. Me emme voi elää vain tätä päivää, vaan pitää miettiä myös tulevaisuutta ja sitä, että kun tarpeita on paljon ja rahaa vähän, miten sitten yhteistyöllä voitaisiin saada sitä synergiaa. Pienten kuntien täytyy tehdä ainakin valtavasti yhteistyötä, ja nämä yhteistyöhallintorakenteet ovat sitten aina aika monimutkaisia, ja sitten ei aina sen pienen kunnan ääni siinä kuulu. Siitä syystä minä itse kannatan vahvoja peruskuntia, mutta ellei niitä sitten tule, niin mahdollisimman paljon sitten tällaista vähähallintoista yhteistyötä.

Täällä edustaja Sarkomaa peräänkuulutti läpinäkyvyyttä, kustannusarviota ja yleensäkin sitä, että meillä olisivat kustannukset tiedossa. Minä olen samaa mieltä, että substanssiministeriössä pitää olla parempi hallinta näistä kustannuksista, kun se liittyy esimerkiksi potilaitten liikkuvuuteen. Eli meillä on valinnanvapautta lisätty, ja jotta ihminen oikeasti voi liikkua, pitää tietää, mitä ne kustannukset ovat. Ja toinen on tulevassa soten järjestämisessä: jotta me voimme ihan oikeasti saada kestävyysvajeeseen taklausta sillä soten järjestämisellä, niin meidän pitää todella tietää kustannuksista ja monituottajamallin hyödyistä, jotta me voimme hyödyntää esimerkiksi yksityistä palveluntuottajaa tai järjestöä.

Sitten peräänkuuluttaisin kustannusvaikuttavuustutkimusta, joka meillä Suomessa on jonkinasteista mutta ei vielä sitä, mitä sen pitäisi olla. Muissa maissa ollaan pidemmällä kustannusvaikuttavuuden tutkimuksessa. CHESS tekee hyvää työtä, HALO-projekti HUSilla tekee hyvää työtä, mutta se ei vielä riitä. Meillä on siitä yliopistotasoista tutkimusta aivan liian vähän.

Tuossa peräänkuulutin Kuntaliiton roolia sen kertomisessa, mitä kuntien tehtäviä ja velvoitteita voisi vähentää. Olen pahoillani siitä, jos se oli huono pyyntö. Minä ymmärrän, että se ei ole edunvalvojan ensisijainen tehtävä, mutta minä nyt peräänkuuluttaisin sitä. Me olemme aika vakavassa tilanteessa Suomessa, meillä ympäröivä yhteiskunta heiluu, ja meillä on tosi vähän rahaa, niin että minä nöyrästi pyytäisin yhteistyötä Kuntaliiton kanssa, elikkä en voi pakottaa, mutta nöyrästi pyydän.

Nuorisovaltuustoista, vanhusneuvostoista, vammaisneuvostoista puhuttiin. Nuo vanhusneuvostothan siirtyivät nyt kuntalakiin sieltä vanhuspalvelulaista. Vammaisneuvostosta haluan todeta sen, että kuntalain pohjaesityksessä ne eivät ole lakisääteisiä, mutta tulen lakisääteistämään ne elikkä tulen esittämään tänne sellaisen lain, jossa ne ovat lakisääteisiä. Mutta myöskin peräänkuuluttaisin sellaista vaihtoehtoa, sellaista mahdollisuutta, että kuntien yhteistyönäkin voisi perustaa niitä, välttämättä ei tarvitse olla joka kunnassa omaa vaan kuntien yhteistyönäkin voidaan vammaisneuvostot perustaa.

Mitäs muuta? Tässäpä se taisi... Anteeksi, vielä kysyttiin minun mielestäni aika tärkeä kysymys: kuntien vetovoimasta työpaikkana. Kyllä siinä meillä aika paljon tekemistä riittää, elikkä on tietysti palkkaus mutta myös työn vaativuuden arviointi, myös kaiken kaikkiaan erilaiset koulutusmahdollisuudet ja työhyvinvointiin ja työterveyshuoltoon satsaaminen. — Kiitos.

Timo  Heinonen  /kok:

Arvostettu puhemies! Muutama lause ympäristöministeriön hallinnonalalta.

Ensin asuntopolitiikasta, josta jo eilen kävimme keskustelua: Pidän erittäin myönteisenä sitä, että nyt budjettiriihen alla valtio ja Helsingin seudun kunnat pääsivät sopuun kaavoituksen lisäämisestä. Tämä on tärkeää, ja hyvää on myös se, että jatkossa raideyhteyksiä kehitettäessä tehdään tämäntyyppisiä ratkaisuja eli halutaan myös sitoumuksia näiden raideyhteyksien varrella olevilta kunnilta siitä, että näitä maa-alueita otetaan aktiivisesti rakentamiskäyttöön, asumiseen taikka teollisuuteen, työpaikka-alueiksi tai muuhun.

Sen takia kun uusia liikennehankkeita pohditaan, niin kun mietitään raideyhteyttä Forssaan ja siitä Poriin, niin minun mielestäni olisi harkitsemisen arvoista ja voisi olla yksi järkevä vaihtoehto linjata Riihimäen aseman kautta tuo Riihimäki—Forssa—Pori-yhteys, joka synnyttäisi itse asiassa Suomeen ainutlaatuisen, aidon itä—länsi-suuntaisen raideyhteyden. Tämä vaihtoehto kannattaisi läpikäydä. Tuo yhteys kulkisi aika lailla neitseellisen maan läpi ja antaisi mahdollisuuksia tämäntyyppiseen järkevään, uuteen maapolitiikkaan, mitä nyt on eteenpäin viety.

Arvoisa puhemies! Ympäristöministeriön hallinnonalalta olen huolestunut siitä, että siirtoviemäreihin ei ole varattu lainkaan rahoitusta ensi vuodelle eli yhtään uutta siirtoviemärihanketta ei olla saamassa liikkeelle. Nämä siirtoviemärit ovat jopa tehokasta Itämeren suojelutyötä mutta erittäin tehokasta lähivesien ja juomavesien suojelutyötä. Toivoisin niin, että lisäajan ottamista jätevesiasetuksessa voitaisiin vielä harkita esimerkiksi vuoteen 2020 asti. Nyt tilanne on se, että useat kiinteistöt voisivat liittyä siirtoviemäriin, jos sellainen tehtäisiin. Nyt kun valtiolta ei siirtoviemärihankkeisiin rahoitusta ole löytymässä, niitä ei tehdä ja näin ollen kiinteistöt ovat pakotettuja tekemään jätevesiasetuksen kautta erilaisia omia ratkaisuja, jotka eivät välttämättä ole pohjavesien ja lähivesien kannalta parhaita. Näin ollen toivon, että hallitus pohtii vielä jätevesiasetuksen jatkoaikaa esimerkiksi vuoteen 2020 asti.

Myös vapaa-ajanasuntojen vakinaistamisesta on puhuttu. Se on erittäin kannatettavaa, ja toivon, että myös siinä voidaan edetä.

Vielä ympäristöministeriön hallinnonalalta haluan nostaa esille Luontopalveluiden rahoituksen turvaamisen. Me olemme tällä ja edellisellä hallituskaudella perustaneet useamman kansallispuiston, joilla on ollut vahva paikallisten asukkaiden tuki, mikä on näissä minun mielestäni perustamisen yksi avainehto. Nyt paraikaa olemme tekemässä ympäristövaliokunnassa Teijon kansallispuistoa eduskunnan osalta valmiiksi. Toivon ja vaadin, että Luontopalvelujen rahoitus näissä tilanteissa turvataan niin, että nämä uudet kansallispuistot saadaan toimimaan tehokkaasti. Itse asiassa kansallispuistoihin sijoitetut eurot tulevat moninkertaisesti takaisin lähialueiden matkailutulojen kasvaessa. Pidän myös tärkeänä, että nyt kun siihen on paremmat mahdollisuudet, näissä kansallispuistoissa myös tulevaisuudessa turvataan metsästysmahdollisuus, ikiaikainen oikeus, joka paikallisilla asukkailla on ollut. Sitä ei pidä jatkossakaan estää.

Arvoisa puhemies! Kaksi huomiota vielä:

Ruuan alkuperämerkinnät ovat sellainen yksi lempilapseni, jota olen halunnut pitää esillä täällä, ja toivon, että maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo on aktiivinen siinä, että kaikkeen suomalaiseen, Suomessa myytävään ruokaan saataisiin alkuperämerkinnät. Se on itse asiassa meillä tehokkain keino vaikuttaa siihen, mitä ruokaa ostamme ja haluammeko, että ruokaa Suomessa tulevaisuudessakin tuotetaan. Meidän on syytä tietää kaupassa, mitä ostamme. Se on se tae, millä me voimme tehdä oikeita valintoja siinä, mitä haluamme ostaa.

Viimeisenä huomiona tuo hevosenlannan poltto, josta olen itse asiassa puhunut koko kansanedustajaurani ajan. Joskus totesin, että toivottavasti se nyt etenee, kun keskustalla oli sekä maatalousministeri että ympäristöministeri. Ei edennyt silloin, mutta ei se ole edennyt kyllä nytkään, kun meillä on maatalousministeri ja vihreillä on ollut ympäristöministeri. Nyt laitan kaiken toivoni siihen, että hallitukseen tulee ympäristöministeriksi sama mies, joka hoitaa maa- ja metsätalousministerin tehtävää. Tiedän, että ministeri Petteri Orpo tuolla takapenkissä on tullut hyvin tietoiseksi hevosenlannan polton energiamahdollisuuksista ja siitä, miten hevosenlanta rasittaa meidän hevostalouttamme. Toivon ja uskon, että tässä voitaisiin ministeri Orpon johdolla edetä vielä maaliin, niin että me saisimme Suomessakin tuon hevosenlannan energiakäytön samalle tasolle kuin Ruotsissa, Tanskassa, Hollannissa ja monessa muussa EU-maassa.

James Hirvisaari /m11:

Arvoisa puhemies! Olen nyt kuluvan viikon aikana osallistunut tiiviisti tähän budjettikeskusteluun ja siihen ennen kaikkea — jos joku on havainnut — maahanmuuttopolitiikan perspektiivistä melkein joka aihepiirissä. Mutta tarjoan tässä vielä hyvin lyhyesti muutamia ajatuksia aiheen tiimoilta.

Ensin opetusministerille: Jos koulutuksessa halutaan tehdä säästöjä, se kannattaisi aloittaa ulkomaalaisille tarjotusta ilmaisesta koulutuksesta. Lukukausimaksujen käyttöönotto ulkomaalaisille opiskelijoille olisi helppo tapa lisätä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tuottoja. Korkeatasoinen maksullinen koulutus houkuttelisi Suomeen parasta opiskelija-ainesta, ja samalla lukukausimaksut pitäisivät ei-toivotun tyhjäntoimittaja-aineksen poissa.

Sitten kulttuuriministerille minulla olisi 2,5 miljoonan euron helppo säästövinkki: poliittisten nuorisojärjestöjen tuet voisi jättää kokonaan jakamatta. Kyseessähän on vain piilotettu puoluetuki. Jos poliittisin perustein jaetut nuorisojärjestötuet jätetään pois, mitään hyödyllistä ei jää tekemättä.

EU-asioihin ja muuhun kehitysapuun liittyen tässä olisi mainio 2 miljardin säästöehdotus: Lopetetaan kriisinhallinta- ja kehitysavun maksaminen kokonaan ja säästetään miljardi euroa. Lopetetaan myös kehitysavun maksaminen EU:n jäsenmaille ja erotaan EU:sta kokonaan. Sillä säästämme toiset miljardi euroa. Irtiotto olisi toki raskas, mutta mielestäni se olisi pakko tehdä. Suomella on kokemusta selvitä paljon ankarammistakin oloista.

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä Suomi ottaa velkaa maksaakseen muiden valtioiden kustannuksia. Siinä ei ole mitään järkeä. Suomen valtion tulisi olla suomalaisten edunvalvontakoneisto eikä idealistista maailmanparannusta harrastava hyväuskoisten hölmöjen mallimaa ja koko maailman sosiaalivirasto.

Sofia Vikman /kok:

Arvoisa puhemies! Muutama huomio koulutukseen liittyen. Järki voitti, kun hallituksen budjettineuvottelut päättyivät yleisen oppivelvollisuusiän korotuksen hylkäämiseen. Sen sijaan koulut saavat lisää rahaa ja opettajia, mikä on mekaanista pakkovuotta paljon parempi tapa ehkäistä koulutuksesta ja työelämästä syrjäytymistä. Rahat osoitetaan nyt koulupudokkuuden ehkäisyyn sekä perusopetuksen kehittämiseen. Oppivelvollisuusiän noston peruminen mahdollistaa avun suuntaamisen juuri niihin nuoriin, jotka tarvitsevat lisäohjausta ja tukea. Samalla hallitus lisää rahoitusta perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen ja erityisopetuksen koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen.

Perusopetusta kehitetään uusilla toimilla. Ryhmäkokorahojen jakaminen jatkuu edelleen. Vuoden 2015 talousarviossa ryhmäkokojen pienentämiseen suunnataan 30 miljoonaa euroa lisämäärärahaa, ja kokoomuslaisten opetusministe-rien toimesta toimeenpantu Pop-ohjelma, Perusopetus paremmaksi -ohjelma, on ollut menestys. Vaikeasta taloustilanteesta johtuen tämä määräraha on jouduttu puolittamaan, mutta kokoomukselle oli erityisen tärkeää jatkaa työtä opetusryhmien pienentämiseksi. Tällä Pop-rahalla on saatu aikaan merkittäviä tuloksia, ja suurten opetusryhmien koko perusopetuksessa on lähes puolittunut vuodesta 2008. Oppivelvollisuusiän nostamisen sijaan nuorille säädetään velvoite osana nuorisotakuuta hakea toisen asteen koulutukseen tai muuhun jatkokoulutukseen.

Erityislukioiden rahoitukseen vuonna 2015 on kehyksessä kohdistettu 1,5 miljoonan leikkaus, mutta se kompensoidaan 2 miljoonan kertaluontoisella lisämäärärahalla vuonna 2015, ja loput puoli miljoonaa keventää lukioiden osalta hallituksen jo aiemmin päättämiä säästöjä ensi vuodelle. Kokoomus pitää tärkeänä, että lukion monipuolisten opintopolkujen ja nuorten valinnanmahdollisuuksien turvaamiseksi erityislukioiden asema ja niiden toimintamahdollisuudet varmistetaan.

Arvoisa puhemies! Vaikka taloustilanne on synkkä, hallitus luo tulevaisuudenuskoa satsaamalla nuoriin, koulutukseen ja osaamiseen. Ratkaisu on oikea, koska uuden kasvun eväät ovat osaamisessa ja sivistyksessä. On tärkeää, että korkeakoulumme kykenevät tuottamaan Suomeen uutta työtä ja uusia osaajia sekä tutkimustulosten kaupallistamisen kautta uusia yrityksiä. Valtio pääomittaa ammattikorkeakouluja ensi vuonna 50 miljoonalla eurolla ja sitoutuu pääomittamaan yliopistoja kolminkertaisesti niiden hankkimia yksityisiä lahjoituksia vastaavasti enintään 150 miljoonalla eurolla vuonna 2016. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen valtionrahoituksen indeksikorotuksen puolitus kompensoidaan ensi vuonna kertaluontoisesti.

Vaikeanakin taloudellisena aikana kokoomus haluaa satsata osaamiseen ja tutkimukseen. Lisäpääomitus mahdollistaa yliopistoille rahoituksen kanavoimisen perustutkinto-opetukseen, tutkimushankkeiden tai vierailijaprofessuurien rahoittamiseen. Valtiovarainministeri Rinteen esittämät säästöt yliopistojen määrärahaan, Suomen Akatemiaan ja Tekes-rahoitukseen perutaan. Aalto-yliopiston 70 miljoonan euron lisärahoitus siirretään tasaerissä kaikkien yliopistojen kilpailtavaksi vuoteen 2020 mennessä. Tärkeää on turvata korkeakoulujen rahoituksen jatkuvuus.

Arvoisa puhemies! Nuorten koulutustakuun toteuttamista jatketaan varaamalla nuorille riittävä ammatillisen peruskoulutuksen tarjonta koko maassa. Nuorisotakuuta toteutetaan kehittämällä edelleen opiskelijavalintaa, ottamalla käyttöön uusi ammatillisen peruskoulutuksen valmentavan koulutuksen kokonaisuus sekä kehittämällä perustutkinnon suorittamisen malleja, joissa hyödynnetään työvaltaisia opiskelumenetelmiä, työpaikalla tapahtuvaa opiskelua ja koulutuksen eri järjestämismuotoja. Myös oppisopimuspaikkojen tasoon satsataan sekä aikuiskoulutukseen.

Taloudellisesti vaikeina aikoina meidän on tehtävä vastuullisia ja kipeitä säästöpäätöksiä. Osaamisen vahvistaminen ja nuoriin panostaminen on kuitenkin ainoa tie, jolla Suomi nousee ja menestyy tulevaisuudessa.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Haluan vielä nostaa muutamia asioita ensi vuoden budjetista. Tiistaina jo totesin, että tärkeää on, että vaikeista talousnäkymistä huolimatta saamme kuitenkin kohdennettua tukea pieni- ja keskituloisten perheiden tilanteeseen. Budjetissa helpotetaan sekä lapsivähennyksen että eläketulovähennyksen avulla satojentuhansien eläkeläisten ja lapsiperheiden toimeentuloa. Lisäksi esimerkiksi sosiaalihuoltolain uudistus tulee helpottamaan monen perheen elämää.

Tulevaisuuden kannalta, mutta myös ratkaisuna tämän päivän ongelmiin, on välttämätöntä viedä sote-uudistusta määrätietoisesti eteenpäin. Me olemme mielestäni jo nyt kymmenen vuotta myöhässä. Kyse on ihmisten hyvinvoinnista ja terveydestä, eikä siitä pidä tinkiä missään olosuhteissa.

Sote-uudistuksen keskeisenä uudistuksena on, että ihmiset pääsevät oikeaan aikaan ja tarpeensa mukaisesti yhdenvertaisesti palveluihin. Uudistus vahvistaa palvelupolkujen toimivuutta, vähentää päällekkäisyyttä, purkaa raja-aitoja, vähentää byrokratiaa ja hallintoa ja mahdollistaa uudenlaisten toimintatapojen ja innovaatioiden käyttöönoton. Asiakkaan näkökulmasta pompottelu loppuu. Tavoitteena on, että häntä ja hänen asioitaan, elämäntilannettaan hoidetaan kokonaisvaltaisesti ja suunnitelmallisesti. Liian usein ja liian monesta maankolkasta kuuluu nyt viestiä, että terveyskeskuslääkärin vastaanotolle ei saa aikaa vaan kehotetaan tulemaan paikalle päivystyksen kautta. Näin ei saa olla. Se ei ole asiakkaan näkökulmasta oikein, eikä se ole myöskään terveydenhuollolle kestävä tai kustannusvaikuttava ratkaisu.

Samoin toimeentulotukihakemusten käsittelyajat ovat ylittyneet jopa 200 kunnassa kesän aikana. Puhuimme ihmisten välttämättömästä ja viimesijaisesta toimeentulosta. Sitä ei voi jäädä odottamaan päiväkausiksi. Näissä tilanteissa ihmiset eivät myöskään saa tarvittavaa muuta sosiaalipalveluun liittyvää tukea, mikä saattaa ylläpitää toimeentulotukiasiakkuutta. Suuri haaste jatkon kannalta on, miten tämä kokonaisuus hoidetaan toimeentulotuen perusosan siirryttyä Kelalle.

Tässä vain muutama esimerkki. Joka tapauksessa nämä tilanteet ovat kestämättömiä ja näiden vuoksi pitää tehdä rakenteellisia uudistuksia sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Sote-uudistuksen toimeenpanoa varten ei ministeriöön ole saatu lisärahoitusta. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että sote-prosessi vaatii onnistuakseen rahoitusta. Tulevaisuudessa rakenne taas tuo meille säästöjä.

Arvoisa puhemies! Ilman osaamista meillä ei voi olla kestävää tulevaisuutta. Siksi on erittäin tärkeää, että hallitus satsaa merkittävästi koulutukseen. Vaikka oppivelvollisuusiän nostoa ei toteuteta, parannetaan kuitenkin siirtymistä perusasteelta toiselle asteelle. Nämä eivät ole toisilleen vastakkaisia asioita, vaikka joissakin puheenvuoroissa näin on todettu. Meidän on parannettava jokaisen lapsen ja nuoren oppimisedellytyksiä jo varhaiskasvatusiästä alkaen, näin myös peruskoulussa.

Oppivelvollisuusiän nostamisella haluttiin tukea jokaista nuorta saamaan myös toisen asteen tutkinto, etteivät he putoa toisen asteen koulutuksesta peruskoulun jälkeen, kuten viimeisten vuosien aikana on tapahtunut. Tästä meillä on valitettava esimerkki. Tämän hallituskauden alussa meillä oli noin 110 000 alle 30-vuotiasta nuorta, joilla ei ollut peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Onneksi tähän puututtiin tämän hallituskauden aikana muun muassa nuorisotakuun ja aikuisille kohdennetun koulutuksen avulla. Jatkossa peruskoulun päättäville asetetaan nyt kuitenkin hakuvelvoite toiselle asteelle ja subjektiivinen oikeus koulutuspaikkaan. Lisäksi perusopetusta kehitetään, satsataan 10 miljoonaa lisää koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen ja toiset 10 miljoonaa muun muassa digitaalisten oppimateriaalien kehittämiseen. Tutkintoa vailla olevien aikuisten, yli 30-vuotiaiden, täydennyskoulutukseen lisätään 10 miljoonaa euroa. Tämä on erittäin tärkeä satsaus, joka kohdentuu juuri siihen ryhmään, joka on rakennemuutoksessa kovimmilla. Rahoituksen lisääminen mahdollistaa tutkinnon kokonaan suorittamisen tai loppuunsaattamisen tuhansille työntekijöille.

Myös esiopetuksen velvoittavuus on erittäin merkittävä uudistus, jolla saadaan kaikki lapset mukaan. Tähän saakka 2 prosenttia lapsista on jäänyt esiopetuksen ulkopuolelle. He ovat lapsia, jotka usein hyötyisivät kaikkein eniten esiopetuksesta. Lasten tasa-arvon kannalta on äärimmäisen tärkeää, että koulunkäynnin edellytyksiä vahvistetaan.

Erityisesti maakunnissa korkeakoulujen asema paranee budjetin myötä. Kaikkiaan yliopistojen rahoitus lisääntyy 17 miljoonalla ja ammattikorkeakoulujen 3 miljoonalla tähän vuoteen verrattuna. Aalto-yliopiston ylimääräistä lisärahoitusta aletaan purkaa muidenkin korkeakoulujen kilpailutettavaksi, niin kuin on alusta asti ollut tarkoitus. (Puhemies koputtaa)

Erittäin tärkeä toimi pidentää työuria on myös hakijasuman purkamisen aloittaminen. Hallitus lisää aloituspaikkoja ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin yhteensä 3 000 nykyisten lisäksi. (Puhemies koputtaa) Näin kahden seuraavan vuoden aikana 3 000 nuorta pääsee aloittamaan opintonsa aiemmin. Tämä on erittäin tärkeä asia nuorten kannalta. Ei ole mitään järkeä pitää oppihaluisia ja motivoituneita nuoria vuosien ajan koulutuksen ulkopuolella. Se on suurta tuhlausta niin nuoren itsensä kuin yhteiskunnankin näkökulmasta.

Pietari  Jääskeläinen  /ps:

Arvoisa puhemies! Tavallisille suomalaisille hallituksen ensi vuoden budjetti on kylmää kyytiä. Kun uutta kasvua ja vientiä ei juurikaan ole näkyvissä, pikemminkin päinvastoin, massatyöttömyys kasvaa edelleen nykyisestä 350 000 työttömästä henkilöstä. Kun tähän lisätään työkyvyttömyyseläkkeellä olevat ja muut työikäiset ilman työtä olevat, niin lähes kolmasosa on työelämän ulkopuolella. Erityisen huolestuttavaa on pitkäaikaistyöttömien määrän todennäköinen kasvu yli 100 000 henkilöön ja nuorisotyöttömyyden paheneminen.

Hallituksen budjetti ei valitettavasti anna eväitä vaikean työttömyystilanteen taittamiseen. Työttömien tulevaisuus näyttää varsin lohduttomalta. Meidän pitää tehdä kaikki voitavamme työllisyyden lisäämiseksi työpajatoiminnalla, erilaisilla tukityöllistämistoimilla, työllistämisen byrokratiaa ja kustannuksia vähentämällä sekä myös lisäämällä vähemmän koulutetuille heikomman tuottavuuden omaavia työpaikkoja. Tämä on kuitenkin pitkällä aikavälillä kannattavampaa kuin syrjäytyminen jo hyvinkin nuorena ja jääminen sosiaaliturvan varaan, mikä ihmisen elinkaaren aikana voi nousta jopa yli miljoonaan euroon.

Eläkeläisille, lapsiperheille, sairaille, työttömille ja muille pienituloisille budjettileikkaukset tuntuvat kaikkein kipeimmin. Takuueläkkeen korotus olisi auttanut kaikkein pienituloisimpia eläkeläisiä. Eläkeläisten indeksileikkaukset ovat parinsadan miljoonan euron luokkaa. Eläketulovähennyksen tarkistaminen ei juurikaan auta pienituloisimpia. Tehty lähes 10 prosentin lapsilisäleikkaus on pysyvä, kun taas hätiköity lapsilisän vähennys on voimassa vain vuoteen 2017. Kaikkiaan hallitus leikkaa lapsiperheiltä 70 miljoonaa euroa.

Bensa-, sähkö- sekä muiden energiaverojen nosto melkein 325 miljoonalla eurolla, ajoneuvoveron nosto 180 miljoonalla eurolla sekä muut valtion verojen korotukset ja menoleikkaukset, joista merkittävimpänä peruspalvelujen rahoituksen leikkaus 1 500 miljoonalla eurolla vuoden 2011 tasosta, merkitsevät ihmisille elintason laskua. Kansalaisten kulutusmahdollisuudet vähenevät entisestään ja näin pahentavat työttömyyttä. Tilannetta pahentaa myös kuntien saa-mien lisätehtävien sekä kuntien valtionosuuk-sien leikkausten takia tehtävät kuntien tuloverojen, kiinteistö- ja muiden verojen ja maksujen nostaminen.

Voi vain ihmetellä, mihin faktoihin ensi vuoden talouskasvu, 1,2 prosenttia, voi perustua, kun kuuluisat pakotteetkin suorine ja välillisine vaikutuksineen vähentävät rajusti vientiä ja kansantuotetta. Talousennuste onkin vain perusteeton hurskas toive. Kyse on hallituksen pakollisesta, virallisesta optimismista eduskuntavaalien lähestyessä.

Mikko Savola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä budjetissa heikoimmasta huolehtiminen on jäänyt mielestäni liian vähälle, kun katsotaan, mitkä nämä menetykset veronkorotusten ja eri leikkausten suhteen lapsiperheille ovat. Ne ovat kyllä hyvin suuret. Keskituloisen perheen vuosittaiset kulut kasvavat tai tulot vähenevät noin 900 eurolla, ja se on kyllä suuri määrä. (Timo Heinosen välihuuto) Tätä rahaa tarvitaan lapsiperheissä. — Te, edustaja Heinonen, tiedätte lapsiperheen isänä varmasti itsekin, että niitä menoja on siellä perheissä ja sen takia lapsilisät ja kotihoidon tuki ja ylipäätään se kaikki, mitä sille puolelle on, ovat kyllä hyvin tarpeeseen. — Tämä byrokraattinen vähennysjärjestelmä nyt, joka tulee tätä lapsilisäleikkausta kompensoimaan, on kyllä vaikea tie ja hankala tie, ja sitten nämä verovähennykset — tänään täällä on puhuttu kuntien asemasta, kun-tien taloudesta — tulevat vielä mitä luultavimmin myös kohdistumaan sinne. Eli vanhalla järjestelmällä oltaisiin päästy paljon vähemmällä byrokratialla.

Herra puhemies! Tämä byrokratia on se, joka tietysti puhututtaa. Sitä on aivan liikaa, ja näistä tavallaan hankaloittavista toimenpiteistä, jotka elinkeinoelämänkin kehittymistä haittaavat, pitäisi kyllä päästä eroon, ja niistä pitää päästä eroon. Me olemme keskustassa laatineet ne 101 toimenpidettä, ja tässäkin salissa on ollut aika suuri yksimielisyys yli puoluerajojen, että tätä byrokratiaa pitää vähentää. Ensimmäinen keinohan siinä on se, että uusista hallituksen esityksistä, jotka vielä tulevat tämän vaalikauden aikana, yhtään sellaista esitystä ei pidä meidän hyväksyä, missä byrokratiaa kasvatetaan.

Herra puhemies! Talouskasvu on tietysti se, mitä me tarvitsemme. Haluan nostaa yhden sektorin tässä nyt hyvin vahvasti esiin, ja se on tuo, mitä meidän kansallisylpeytemme metsä tuottaa tähän maahan. Meillä olisi hyvin paljon lisättävää ja hyvin paljon saatavaa talouskasvua niitten panostusten ansiosta, mitä sille puolelle laitettaisiin.

Ensimmäisenä on tietysti tämä energia. Ei voi olla niin, että metsähakkeen ja turpeen sekoitus polttoaineena on kalliimpaa kuin ulkomailta tuodun kivihiilen. Nyt kun vihreät näiden — sinänsä ihan hyvien — ydinvoimalinjausten jälkeen päätti hallituksesta lähteä, niin eikö olekin, edustaja Heinonen, niin, että meidän täytyy nyt saada tähän energiapolitiikkaan muutenkin suunnanmuutos? Jos vihreät ovat ne, jotka ovat vastustaneet turpeen käyttöä, ovat vastustaneet metsähakkeen tukea, niin nyt käännetään suunta yhdessä. Me kyllä oppositiosta tuemme mielellämme teidän 101-edusteista hallitusta siinä, että tämä asia saataisiin nyt vihdoinkin muutettua. (Timo Heinonen: Kiitos tästä!)

Metsän pääomatuloverotus: Meidän pääomaverotus tulee tiukkenemaan. Se, kun 30 000:een tulee pääomatuloverojen alaraja 32 prosentin pääomatuloverotuksessa, on tietysti metsätiloille ja metsätalousyrittäjille tulonmenetys. Se tulee pahimmillaan tarkoittamaan sitä, että ne, jotka tasaisesti myyvät metsää, tulevat panttaamaan sitä ja myyvät sitten suurempina erinä eivätkä halua myydä sitä niin usein. Tässä tietysti ansiotuloverot ja pääomatuloverot eivät nyt kohtaa sillä lailla kuin niiden pitäisi ja mikä varmasti se ajatus on. Sitä kiinteistöveroa kyllä vastustamme jyrkästi. Se tulisi muuttamaan muun muassa jokamiehenoikeudet ja metsästysoikeudet aivan erilaisiksi kuin mitä ne tällä hetkellä ovat, ja sen takia sitä ei pidä missään tapauksessa hyväksyä.

Herra puhemies! Se, mitä pitää metsätalouden puolella nyt pystyä jouduttamaan, on sukupolvenvaihdokset. Näin me saamme jatkuvuutta metsänomistukseen me saamme sitä todellista metsätalousyrittäjyyttä tähän maahan lisää. Meillä on tällä hetkellä tilanne se, että yksityishenkilöistä, jotka omistavat noin 10,5—11 miljoonaa hehtaaria metsää, näistä metsänomistajista, 60 prosenttia omistaa alle 20 hehtaarin metsätiloja ja vain 5 prosenttia yli 100 hehtaarin metsätiloja. Metsätietous on tietysti vähentynyt ja metsäomistajuus on pirstoutunut, minkä tämä osoittaa. Me tarvitsemme tähän maahan uuden metsäpoliittisen ohjelman, joka tulee panostamaan nimenomaan sukupolvenvaihdoksiin, jatkuvuuteen ja siihen, että metsänomistajuus jatkossakin voi olla päätoimista yrittäjyyttä, kannattavaa ja tuo talouskasvua tähän maahan.

Mikael  Palola  /kok:

Arvoisa puhemies! Täällä on näinä päivinä, tämän viikon aikana, kuultu hyviä puheenvuoroja, ja varmaan olennaiset asiat talousarvioesityksestä ovat täällä tulleet esille. Muutaman asian haluan kuitenkin itsekin täällä tuoda vielä esille.

Ensinnäkin talousarvio on tähän vaikeaan taloustilanteeseen nähden ihan perusteltu ja tämä iso kuva tässä on oikeansuuntainen.

Elämän perusta luodaan lapsena, ja siksi minäkin pidän, niin kuin edellinenkin puhuja, valitettavana sitä, että tähän talousarvioon sisältyy toimenpiteitä, mitkä heikentävät lapsiperheiden tilannetta ja myöskin vaikeuttavat vanhempien arvokasta kasvatustehtävää.

Vaikeassa taloustilanteessa meidän pitäisi peilata talousarvion toimenpiteitä siitä näkökulmasta, miten ne vaikuttavat Suomen kilpailukykyyn ja mahdollistavat sitten taloudenhoidon pitkällä tähtäimellä. Tarvitsemme Suomeen työtä ja toimeliaisuutta, ja tätä taustaa vasten tässä talousarviossa olevia asioita pitäisi peilata.

Yksi Suomen kilpailukyvyn kannalta keskeinen asia on toimiva infra, ja siksi näin keskisuomalaisena olen hyvin tyytyväinen, että kuulimme äsken ministeri Risikon suulla, että muun muassa siellä Keski-Suomessa Nelostien suunnittelu etenee.

Täällä on puhuttu paljon normien purkamisesta. Siihenkin keskusteluun on helppo yhtyä. Tiedän toisaalta sen, että kunnissa olisi mahdollisuuksia toimia jo nykyistenkin normien ja lainsäädännön pohjalta väljemmin ja löytää niitä säästökeinoja. Tiedetään, että se on kunnissa vaikeata. Mutta yksi asia, mistä uskon, että se voisi helpottaa kuntien toimintaa, on se, jos me uskaltaisimme kokeilla normien höllentämistä esimerkiksi ikäihmisten ympärivuorokautisessa hoivassa. Jos me uskaltaisimme antaa kansalaisille valinnanvapautta ja laittaisimme kansalaiset valitsemaan, mistä palvelunsa hakevat, niin uskoisin, että vaikka henkilöstömitoitusta ja -rakennetta ja niitä koskevia normeja höllennettäisiin, niin tämän kansalaisten valinnanvapauden kautta lupaehtojen heikentäminen ei vaikuttaisi kuitenkaan palveluiden laatuun. Tämä käy esille, kun vertaa esimerkiksi Tanskan ja Norjan ikäihmisten palveluita. Toisessa on tiukat normit henkilöstömitoituksille ja -rakenteille ja toisessa ei. Näitten maitten välillä palveluiden laadussa ja asiakastyytyväisyydessä ei kuitenkaan ole sitten käytännössä havaittu merkittäviä eroja.

Ylipäätään kansalaisten valinnanvapauden lisääminen ja markkinoiden hyödyntäminen olisi yksi keino tehostaa toimintaa ja sitä kautta myöskin tasapainottaa taloutta. Kansalaisten valinnanvapaus ja markkinoiden hyödyntäminen tulisi asettaa myös tämän sote-uudistuksen aivan keskiöön.

Yksi asia, mistä myöskin kannan huolta, on se, miten me onnistumme Suomessa sote-uudistuksen viemään läpi. Siinä meidän yksinkertaisesti olisi onnistuttava, ja olenkin vähän huolissani siitä, että tähän talousarvioon ei sisälly kunnille suunnattuja määrärahoja tämän uudistuksen läpiviemiseen ja valmisteluun ja toimeenpanoon.

Sofia Vikman /kok:

Arvoisa puhemies! Ulkoasiainhallinnon alaan: Edustustoverkkomme kattavuus ei yksin kuvaa Suomen vaikutusmahdollisuuksia maailmalla. Myös ulkoministeriön on voitava kehittää uusia toimintatapoja. Team Finland on kokoomuslaisten ministerien johdolla luotu uusi toimintamalli, jonka avulla edistetään Suomen taloudellisia ulkosuhteita, suomalaisten yritysten kansainvälistymistä, Suomen maakuvaa sekä Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja. Tämä kaikki edistää tietysti suomalaista työtä ja yrittämistä maailmalla. On erinomaista, että Team Finland -toimintamalli on ensi vuonnakin osana ulkoasiainhallinnon kehittämistä. Viennin edistämisen on oltava entistä enemmän ulkoministeriön agendalla.

Lopuksi vielä edustaja Savolalle: toivottavasti tuette allekirjoittanutta ja edustaja Heinosta myös tässä erittäin tärkeässä työssä hevosenlannan polton sallimiseksi.