Arvoisa herra puhemies! Viime päivinä on polttonesteiden hinta ollut ennennäkemättömän korkealla. Pahin hintapiikki näyttäisi nyt onneksi olevan ohi, mutta silti jo useampi kuukausi on oltu todella korkealla tasolla. Suomi on pitkien välimatkojen, kylmän ilmanalan maa, ja näistä korkeista hinnoista kärsivät matkakustannukset, asumiskustannukset, maa- ja metsätalous, tietysti koko raskas liikenne ja sitä kautta myös koko kansantalous. Veron osuus on valtava polttoaineiden hinnoissa, ja tällä hetkellä hallitus rahastaa kansalaisia näillä korkeilla hinnoilla, koska veron osuus tätä kautta tuottaa yhä enemmän. Aikooko hallitus tehdä asialle jotain?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Näiden verotuottojen osalta joudun tuottamaan pettymyksen ed. Zyskowiczille ja kokoomukselle. On tietysti myöskin valtiovarainministerille tiettyyn mittaan pettymys niin sanottu arvonlisäverolisäys, tuottolisäys. Kun on puhuttu 250 miljoonasta eurosta, se ei pidä tietenkään paikkaansa, ellei säästämisasteessa tapahdu aivan poikkeuksellisia muutoksia, ja kokemukseni mukaan ei tapahdu, koska ihmiset muualla vastaavasti arvonlisäverotettavassa osassa säästävät vastaavan määrän. Ja polttoaineverotuksen puolella kokemus tältä vuodelta on se, että valtion verotulot mieluummin ovat pienentyneet kuin kasvaneet.

Arvoisa puhemies! Herra pääministeri, viime vaalikaudella teitte peräti kaksi välikysymystä polttonesteiden hinnoista silloin, kun ne olivat alempana kuin nyt. Te vaaditte hallitusta eroamaan, kun se ei toiminut verojen alentamiseksi. Te sanoitte muun muassa seuraavaa kesäkuussa 2000: "Polttoaineiden hinnan nousu on ylittänyt sietorajan tavalla, johon hallituksen on vastattava - -." Sanoitte myös: "Hallitus on vain hykerrellyt hiljaa, koska valtion kassaan virtaa joka päivä suunnitelmiin nähden aivan ylimääräisiä arvonlisäveromarkkoja." Edelleen sanoitte: "Välikysymys on perusteltu, sillä viime kädessä vain äänestäjien pelko ajaa hallitusta toivottavasti asiassa liikkeelle." Voitteko nyt, pääministeri Vanhanen, selittää ihan tämmöiselle tavalliselle kansanedustajalle niin, että hän ymmärtää: Miksi ajatte vallassa ollessanne täysin päinvastaista linjaa kuin silloin, kun olitte oppositiossa?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Me olemme tämän keskustelun käyneet täällä jo monta kertaa aikaisemminkin. (Välihuutoja) — Joo, se käydään nyttenkin, totta kai. — Tuolloinhan taustalla oli myös se, että se hallitus, jossa te olitte, kokoomuslaisen valtiovarainministerin toimesta oli korottanut polttoaineveroja useaan otteeseen, te olitte tehneet korotuksia siihen. Me kävimme kahteen kertaan kovan väittelyn täällä ja äänestykset, ja silloinen oppositio hävisi sen. Keskusta ei enää vaaliohjelmassaan tätä asiaa nostanut esille, koska tiesimme, että ainakaan kokoomuksesta emme kumppania saa, koska teidän linjanne on ollut aina korottaa näitä veroja, kun te olette olleet hallituksessa. (Hälinää) Te olette aina tehneet niin ja luultavasti tälläkin kertaa tekisitte. Nytkään te ette ole tehneet esitystä näiden verojen alentamiseksi. Kertokaa, paljonko pitää alentaa.

Hallitus reagoi tähän tilanteeseen, nyt me todella reagoimme. Me lähdimme kansainväliseen yhteistyöhön, kun tämä hintapiikki johtui siitä, että Meksikonlahdella taisi kahdeksan öljynjalostamoa poistua käytöstä kokonaan. Valmistuotteiden tarjonta markkinoille väheni selvästi. Se nosti hintaa noin 15 sentillä. Sen seurauksena oli järkevää ryhtyä purkamaan varmuusvarastoja — ei pidetä niitä vain sodan varalta vaan myös tällaisten häiriötekijöiden varalta. Purettiin varmuusvarastoja, sillä saatiin polttonesteitä lisää markkinoille, ja se on nyt alentanut hintoja. Pelkällä polttoaineveron alentamisella ei tulisi jerrykannullistakaan lisää bensaa markkinoille. Ei se olisi tässä tähän kansainväliseen tilanteeseen vaikuttanut.

Arvoisa puhemies! Herra pääministeri, jos ne verotasot, jotka viime vaalikaudella syntyivät, joita te silloin vastustitte ja joita te kahdella välikysymyksellä lyhyen ajan sisällä vaaditte alennettavaksi, olivat teistä vääriä verotasoja, niin miksi nyt, kun te olette vallassa, te ette ole ryhtynyt toimenpiteisiin näiden verotasojen alentamiseksi?

Miksi te pääministerinä ja vallankäyttäjänä ette ole lähtenyt sitten korjaamaan niitä mielestänne vääriä ratkaisuja, kun silloin kun te olitte oppositiossa, te vaaditte näitä korjauksia tehtäväksi? Te pyritte kaatamaan kahteen kertaan lyhyen ajan sisällä sellaisen hallituksen, joka ei ryhtynyt näihin toimiin. Nyt kun teillä on valta ja teillä on hallitus johdettavananne, miksi te ette toimi niiden omien vaatimustenne mukaisesti? Tämä on se kysymys, johon haluttaisiin vastaus. Ja jos ei nytkään sitä saada, niin jatketaan tätä keskustelua myös tulevilla kyselytunneilla.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Myös tähän olen vastannut. Kaksi kertaa sillä vaalikaudella tästä käytiin kova tappelu ja silloin hävittiin. Ja sen annettiin olla, (Hälinää) sen annettiin olla. Emme me ... Me uskomme kahdesta kerrasta sen, (Naurua) ja me tiedämme, mikä teidän kantanne tälläkin kertaa olisi. Te luultavasti esittäisitte korotusta.

Mutta, vakavasti ottaen, jokaiseen tilanteeseen pitää reagoida. Nyt me olemme reagoineet kansainvälisellä yhteistyöllä. Me pidämme kiinni siitä EU:n puitteissa yhdessä tehdystä suosituksesta, että jäsenmaat eivät lähde yksipuolisin toimin alentamaan polttoaineverotusta. Tämän päivän tieto on ainakin se, että ainutkaan EU:n jäsenmaa ei tästä irtoa. Tämä on se keino, jolla kuluttajamaat voivat ajaa omia etujaan. Me emme tee tilaa nyt öljyntuottajamaille korottaa entisestään raakaöljyn hintaa sillä, että me lähtisimme verottajan pussille tässä. Siksi kannattaa harjoittaa yhteistyötä niiden muiden maiden kanssa, jotka ovat tuontiöljystä riippuvaisia. Olemme tässä rintamassa mukana. Siksi on järkevämpää käyttää tähän tilanteeseen tätä varmuusvarastojärjestelmää, joka toimii. Se tuo lisää bensaa markkinoille, ja se on alentanut hintatasoa.

Arvoisa puhemies! Se, mitä herra pääministeri totesi juuri äsken talousneuvostossa tehdystä päätöksestä, oli jo edellisen hallituksen aikana siellä samassa paikassa tehty päätös, joka oli oikea, koska sillä tavalla ei pystytä vaikuttamaan tähän markkinahinnan muodostumiseen.

Mutta valtiovarainministeri kiinnitti huomiota verokertymään. Jos te saisitte harmaan talouden kuriin, niin teillä olisi rahaa. Ja nyt teillä olisi oikea paikka käyttää se oikeaan tarkoitukseen, tehdä juuri sillä tavalla kuin Miljöpartietin aloitteesta ja vaikutuksella Ruotsissa tehtiin, että bioenergia, joka on se tulevaisuuden energia — ja sen pitäisi olla jo tämän päivän energia — saataisiin mahdollisimman edulliseksi. Voisitteko viimeisenä tekonanne näissä valtiovarainministerin hommissa hoitaa tämän homman kuntoon?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Tässä on vielä pari viikkoa aikaa, ed. Pulliainen. Tässä ehditään tehdä kaikennäköistä vielä. (Naurua)

Mutta mitä tulee tuohon kysymykseen, niin tosiasia on, että kun selonteko tulee ministeri Pekkarisen valmistelun kautta hallitukseen ja eduskuntaan, niin uskon, että se tulee toteamaan jo sen, että ilmasto- ja energiapolitiikka etenee tavalla, jolla energian hinta nousee sillä tavalla, että se väistämättä tuo tuon energiasektorin, mihin viittasitte, bioenergian käytön, erittäin paljon paremmalla tavalla framille kuin tähän mennessä on nähty, ilman että tarvitaan edes mitään erityisiä veropoliittisia liikkuja.

Puhemies! Kokoomus esitti tässä budjettivaihtoehtonsa, joka velkaannuttaisi valtiota puoli miljardia lisää. (Ed. Zyskowicz: Väärä väite!) Tässä tulisi ehkä toinen miljardi lisää. Samaan aikaan presidenttiehdokas Niinistö kiertää maakuntia ja arvostelee hallitusta siitä, että se velkaannuttaa Suomen. Näinhän ei tapahdu, mutta kiinnitän huomiota tähän kokoomuksen talouspolitiikan jonkinlaiseen umpikujaan ja käsittämättömyyteen.

Arvoisa herra puhemies! Kohdistan kysymykseni ministeri Pekkariselle, (Ed. Ollila: Älkää vaikeita kyselkö! — Naurua) joka on yksi hallituksen parhaista ministereistä:

Miten biopolttoaineiden käytön lisäämisellä näette mahdollisuuksia tulevaisuudessa vaikuttaa polttoaineiden hintoihin?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Kiitoksia tästä kohteliaisuudesta! Todellakin, hallitus aikoo tässä energia- ja ilmastostrategiapaperissaan linjata ne toimet, joilla edelleen aiotaan tehostaa ja lisätä uusiutuvien energialähteitten käyttöä. Me olemme päässeet eteenpäin viime vuosien aikaan, mutta emme ollenkaan riittävästi. Nyt markkinatilanne sinänsä luo tilaa nimenomaan uusiutuville energialähteille, ja hallitus aikoo monin eri toimin, joita täällä päiväkausia tullaan tarkemmin lähiaikoina esittelemään, vauhdittaa entisestään uusiutuvien energialähteitten käyttöä. Jos tavoite olisi ja on, uskon näin, se, että me olemme muutamassa vuodessa ylivoimaisesti eniten biopohjaa käyttävä maa, minusta se on aika kunnianhimoinen tavoite. Uskon, että hallitus pystyy tähän.

Arvoisa herra puhemies! Pääministeri on vedonnut EU:hun erittäin voimakkaasti ja toisaalta, mikäli ymmärsin oikein, myöskin siihen, että koko yhteiskunta osallistuu tähän korkeaan polttoainehintaan.

Arvoisa puhemies! Lehtitietojen mukaan elokuun puolessavälissä suomalaiset maksoivat kolmanneksi kalleinta hintaa, ja esimerkkinä voi mainita, että EU-maista Virossa 85 senttiä, Puolassa 1,05 euroa ja Latviassa 84 senttiä oli litran hinta.

Minkä takia pitkien etäisyyksien maassa, kuten ed. Zyskowicz täällä totesi, meillä on dieselvero 1,8 senttiä korkeampi kuin EU:n vaatima minimitaso? Kun aina pääministeri ja valtiovarainministeri vetoavat EU:hun, niin miksei nyt polttoaineverotuksessa mennä EU-tasolle?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Juuri dieselveron osalta me olemme ilmeisesti EU-maista lähimpänä tuota direktiivin sallimaa rajaa. Tuo 1,8 senttiä on todella pieni ero, ja sen poistaminen ei auttaisi yhtään mitään tässä kysymyksessä.

Mitä sitten bensaveroon tulee, niin bensaveron kohdallakin olemme suurin piirtein vanhojen EU-maitten keskikastissa. Silläkään puolella ei pidä liikkua ilman, että siitä tehdään yhteinen päätös unionitasolla. Huomenna ja ylihuomenna valtiovarainministerit kokoontuvat tämänkin asian ja ennen kaikkea tämän asian tiimoilla Englannissa, ja tarkoitus on — ja uskon, että niin myös tapahtuu — toistaa se lausuma, joka on aiemminkin viime vuonna ja sitten ensimmäisen kerran vuonna 2000 yhdessä tehty. Hallitukset ovat noudattaneet sitä lausumaa, jossa on todella sitouduttu vain yhteisiin toimiin eikä irtiottoihin, koska silloin annetaan aseet Opecin käyttöön, öljyntuottajien käyttöön, ja myöskin se uhka otetaan vastaan, että koko ketjussa, tuotanto-, jalostus- ja jakeluketjussa, syödään pois nämä katteet, jotka syntyisivät, eivätkä ne koituisikaan veronmaksajien hyödyksi.

Herra puhemies! On kai itsestäänselvää, että halpaan polttoaineeseen ei ole paluuta, ei nopealla aikavälillä eikä keskipitkällä aikavälillä eikä koskaan.

Palaan tähän varmuusvarastokysymykseen. Mitä hallitus teki sen suhteen, sehän noin historiallisesti on täysin poikkeuksellinen toimenpide. Pääministeri kyllä hyvin selitti sen, että se tehtiin yhdessä muun Euroopan kanssa. Kysyn kuitenkin: Tuleeko tämmöinen toimenpide jäädäksensä, ja jos ja kun se tulee, niin onko hallituksessa pohdittu, mitä riskejä ihan tällaisen kansallisen turvallisuuden mielessä tämmöinen päätös pitää sisällään?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Ministeri Pekkarinen voi jatkaa, mutta se on tässä nyt hyvä sanoa, että tämä ei ole mikään erityisen poikkeuksellinen operaatio ja se ei ole meidän päätöksessämme yksin, vaan kyse tällä kertaa on kansainvälisen energiajärjestön yhteisestä päätöksestä, johon Suomi on sitoutunut. Ei meillä oikeastaan ollut tässä vaihtoehtoakaan, mutta ei ollut tarpeenkaan, koska tämä on järkevä toimi ja se on myöskin unionitasolla tarkoitus vahvistaa todella valtiovarainministereitten ja myöhemmin sitten varmasti energiaministereitten kokouksessa.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Tällä päätöksellä tarkoitus on, että 30 päivän ajaksi markkinoille tarjotaan tietty määrä liikennepolttonesteitä ja myöskin raakaöljyä, molempia siis, ja että tämän tarjonnan määrä on sellainen, että Suomen osuus on siitä 0,5 prosenttia eli 40 000 tonnia. Tämä kaikki tiedetään. Tämä päätös koskee nyt 30:tä päivää, ja sen kuluessa arvioidaan, mitä tehdään jatkossa. Tässä on optio siihen, että jos tarvis on, voidaan jatkaa taas seuraavat 30 päivää, mutta tässä vaiheessa tämä 30 päivää on se aikamäärä. Eikä kukaan tiedä vielä varmuudella esimerkiksi sitä, ostaako kukaan sitä 40 000:ta tonnia, minkä esimerkiksi Suomi tarjoaa markkinoille. Se tarjotaan markkinoille markkinahintaan, ei yhtään alle.

Värderade herr talman! Jag vill gärna fortsätta på riksdagsledamot Pulliainens fråga. I många länder, i de flesta EU-länder har man en klar målsättning att blanda biobränsle i det normala motorbränslet. Det här är också ett krav från EU. Nu frågar jag regeringen:

Har regeringen för avsikt att genom konkret politik åstadkomma att vi till exempel 2010 har minst 5 procent biobränsle blandat i motorbränslet?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Edellisten hallitusten ja tämänkin hallituksen tähänastinen linja on ollut se, että tunnustetaan se, että kustannustehokkain tapa hyödyntää energiakäyttöön sitä potentiaalista biopohjaa, mikä meillä on, ei ole ensisijaisesti liikenteen polttonesteiden tarpeisiin vaan lämpöön ja sähköön. Mutta kun Euroopassa on tällainen yhteinen hanke, että me pyrimme luomaan tuotannon ja markkinat myös liikenteessä biopohjalle, niin hallitus on, näin uskon, tarkistamassa jonkun verran kantaansa tässä ja käynnistämässä erillisen selvityksen siitä, kuinka Suomi voisi hyödyntää omaa biopohjaansa liikenteen polttonesteiden tarpeisiin. Suomi antoi vastauksen taannoin Euroopan unionin komission asiaa koskeneeseen kyselyyn, ja tämänsuuntainen tahtotila tuli myös Suomen hallituksen vastaukseksi Euroopan unionin komissiolle. Missä määrin, kuinka nopeasti, millä konsteilla, valmista mallia tähän ei vielä ole. Mikä näistä biopohjaisista on käyttökelpoisin ja paras Suomen tapauksessa, (Puhemies koputtaa) onko se biokaasu, onko se biodiesel, onko se etanoli, kaikki tämä vielä vaatii vähän selvitystä.

Arvoisa puhemies! Pyörremyrsky Katrina opettaa kantapään kautta presidentti Bushin hallintoa ilmastonmuutoksesta, ja tämä ilmastonmuutos on nyt syynä myös bensiinin nopeaan hinnannousuun. Kysyisin valtiovarainministeriltä sitä, miten pitemmällä tähtäimellä hallitus voi nimenomaan bensiinin hinnannousun huomioiden suunnata kestävää kuljetusta ja kulkemista ja liikennettä. Oletteko valmiit nostamaan joukkoliikenteen tukia? Mitä tulee nimenomaan autoverotukseen, niin eikö olisi järkevää verottaa kulkuneuvoja, henkilöautoja, sen mukaan, miten iso moottoriteho niillä on eli miten paljon ne tuottavat hiilidioksidia, siis kasvihuonekaasua?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Hirmumyrsky oli syyllinen tähän hintapiikkiin, mutta ei polttoaineiden hinnan kehitykseen, siihen trendiin, joka on nostanut varsin korkealle tasolle hinnat ja ilmeisesti pysyvästi aikaisempaan nähden korkealle tasolle. Siihen pitää sitten hakea syyllisiä, miksi öljyllä on niin voimakas osuus edelleen energiantuotannossa ja -käytössä globaalitasolla, ja myöskin meillä Suomessa kannattaisi alkaa, ed. Tiusasenkin esimerkiksi, miettiä sähköä ja sen käyttöä, miten sitä voitaisiin tuottaa öljyä korvaavana energialähteenä huomattavasti enemmän kuin tällä hetkellä on mahdollista. Silloin puhutaan muun muassa perusvoimakysymyksestä, ed. Tiusanen.

Mitä joukkoliikenteeseen tulee, niin meillähän on budjetissa siihen tälläkin kertaa lisäysesityksiä. Työsuhdematkalippu on sellainen, jonka toivon ottavan myöskin sitten hyvin tulta. Autoverotus ja siihen liittyvät kysymykset ovat herkkiä ja liittyvät kyllä meidän autokantaamme ja kansalaisten tarpeisiin tässä mielessä.

Arvoisa herra puhemies! Tavallinen kuljetusyrittäjä ei tänä päivänä varmaan mieti sitä, mitä aikanaan on välikysymyksiin vastailtu. Tavallinen kuljetusyrittäjä ei ymmärrä kansainvälistä yhteistyötä siinä mielessä, että Suomessa esimerkiksi käyttövoimavero elikkä entinen niin sanottu dieselvero on huomattavasti korkeampi rekoilla kuin mitä se on Euroopassa. Minä luulen, että kuljetusyhtiöt ovat tänä päivänä erittäin ahtaalla johtuen pelkästään kevään työmarkkinaselkkauksista, paperialan kiistoista, kun vielä tiedetään se, että tänä vuonna polttonesteiden hinnat ovat nousseet koko ajan. Sen takia kysynkin hallitukselta:

Eikö olisi nyt viisasta tehdä sillä tavalla, että loppuvuoden käyttövoimaveroja ei enää perittäisi kuljetusyrittäjiltä ja myös samalla alettaisiin valmistella uutta käyttövoimaveroa siltä pohjalta ensi vuoden alusta lähtien, että se olisi suunnilleen samalla tasolla kuin ylipäätään EU:ssa on?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Kuten jo aiemmin todettiin täältä useammassakin vastauksessa, verokysymykset liittyen liikenteeseen ja muutenkin on näitten polttoaineitten kohdalla syytä ratkaista Euroopan laajuisena vähintään, elikkä unionin päätöksistä on kyse. Mitä tulee käyttövoimaveroon, niin en usko, että siitä mitään suurta lääkettä löytyy. Sen osuus kustannusrakenteessa on muutama prosentti vain rekan kuluista, se on muutama prosentti vain. (Ed. Zyskowicz: No, sitten se on helppo tehdä!) — Aivan. Menemme sitten keskustelemaan tästä asiasta huomenna ja ylihuomenna Ecofin-neuvostossa.

Tärkeämpi asia, paljon tärkeämpi asia, on se, että koko energiantuotannon ja -käytön rakennetta pitäisi kehittää. Yhdysvalloissa on viimeinen jalostamo rakennettu 70-luvulla, ja energiatehokkuus siellä on todella huonoissa kantimissa. Eikä ole kehumista Euroopassakaan, ei edes Suomessa. (Ed. Kuosmanen: Ei se meidän syy ole!) — Kyllä se on meidänkin syy, ed. Kuosmanen. Eduskunta tässä maassa päättää lopulta.