Jukka Gustafsson /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä on käsittelyssä nyt hallituksen esitys laiksi Tekes — teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksesta. Saman niminen vanha laki ehdotetaan kumottavaksi.

Sosialidemokraattien hallitusaikana käynnistetyssä Tykes-ohjelmassa oli toiminta-ajatuksena edistää sellaisien ratkaisujen löytymistä, joilla vauhditetaan tuottavuuskehitystä tavalla, joka samanaikaisesti edistää henkilöstön työkykyä, hyvinvointia ja työelämässä pysymistä. Tarkoitus on, että johto ja henkilöstö pystyisivät työpaikoilla itse yhteistyössä ratkomaan ongelmat ja löytämään vastaukset kehittämistarpeisiinsa. Vuosien 2004—2007 aikana on käynnistynyt yhteensä 735 projektia, joista runsas kolmannes on ollut teollisuudessa ja runsaat neljännekset yksityisellä palvelusektorilla ja kuntasektorilla. Mukana projekteissa on ollut 120 000 työntekijää.

Nyt on kysymys Tykes-toiminnan yhdistämisestä Tekesiin. Työelämän kehittämistä koskevien asioiden siirtäminen Tekesiin on sinänsä myönteistä, sillä se avaa mahdollisuuden tarkastella erillään olleita innovaatiotoiminnan ulottuvuuksia toisiaan täydentävinä elementteinä ja saavuttaa näin synergiaetuja. Laaja-alaisen innovaatiopolitiikan myötä voidaan kehittää teknologia-, koulutus- ja työpolitiikkaa yhdessä tavalla, josta voi parhaimmillaan muodostua pienen kansakunnan kilpailukyvyn avain globaalissa kilpailutilanteessa.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsenenä olen ollut myötävaikuttamassa meidän valiokuntamme mietintöön, joka on nyt myöskin lausuntona ollut talousvaliokunnassa käsittelyssä mukana, kun tätä lakia on käsitelty. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta huomautti lausunnossaan, että yhdistämisellä on kuitenkin myös vaaransa. Tekesin vahva teknologiaperinne voi jäädä elämään omaa elämäänsä ja vähitellen tukehduttaa pienemmän partnerinsa. Tästä syystä on mielestäni tärkeää varmistaa se, että Tykes saa sen tehtävän ja uusien mahdollisuuksien hyödyntämisen kannalta riittävän vahvan aseman uudessa organisaatiossa.

Myös talousvaliokunta on yhtynyt mietinnössään työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan näkemykseen ja painottaa tarvetta varmistaa, että Tykes-ohjelman riittävä rahoitus turvataan. Talousvaliokunta muistuttaa, että myös Tekesin henkilöstöyhdistykset ovat kiinnittäneet huomiota Tykes-toimintojen integroimiseen Tekesin toimintaan ja toisaalta riittävien henkilöstöresurssien turvaamiseen.

Arvoisa puhemies! Jotta työelämän kehittämistoiminta saa uudessa organisaatiossa yhteiskunnallista ja kansantaloudellista merkitystään vastaavan aseman, pidän tärkeänä, että jatkossa tulosohjauksessa yksilöidään ainakin suuntaa antavasti, missä suhteessa Tykes-resurssien tulee olla teknologiaresursseihin. Valiokunta katsoo, että täysin perusteltua olisi viiden vuoden siirtymäajan kuluessa pyrkiä pääsemään tasolle, jolla Tekesin varoista käytettäisiin merkittävästi nykyistä enemmän niin sanotusti sosiaalisten innovaatioiden edistämiseen työorganisaatioissa.

Mikään salaisuushan ei ole se, mitä tutkimukset jatkuvasti toistavat, että meillä on aivan liian paljon työelämässä työhyvinvoinnin puutetta, työssä jaksamisen puutetta, uupumista ja seurauksia, joista osa ilmenee myöskin vakavina mielenterveyshäiriöinä. Tässä mielessä kaikki se kehittämistyö ja -toiminta, mitä työelämässä tehdään, on ensiarvoisen tärkeää sekä inhimillisestä näkökulmasta mutta myöskin tuottavuuden parantamisen ja kehittämisen näkökulmasta.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! En voi olla käyttämättä puheenvuoroa, koska asia koskee varsinkin näitä aloja, joilla Suomi on tullut tunnetuksi, kuten informaatioteknologiaa. Tämä lausunto, mistä edellinen puhuja puhui, on erittäin mielenkiintoista luettavaa. Mutta se, miksi halusin käyttää puheenvuoron, on oikeastaan ihan lakitekninen asia. Tämä peruslainsäädäntö asiaa koskien on tehty jo vuonna 1993, ja yksi EU:n päämääristä on yksinkertaistaa lainsäädäntöä. Tämänkin hallituksen esityksen tarkoitus on selkeyttää lainsäädäntöä. Toivon, että tätä asiaa seurataan, tapahtuuko todella näin, että tämä hallituksen esitys on selkeyttänyt toimintatapoja ja lainsäädäntöä.

Mutta, mitä vielä tähän työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausuntoon tulee, niin haluan kiinnittää siinä erääseen kohtaan huomiota, eli kuinka miesten ja naisten tasa-arvotutkimusapurahat jakautuvat. Haluan kiinnittää myös siihen huomiota, että tutkimusapurahat ainakin tutkijoiden kertoman mukaan helposti kerääntyvät samoille henkilöille, minkä koen erittäin epätasa-arvoisena, kuin myös sen, että ei pelkästään työntekijöitten tasa-arvon pidä toteutua miesten ja naisten kesken, vaan kun työpaikalla on samaa sukupuolta, vaikkapa naisia, niin naisten tulee käyttäytyä asianmukaisesti naisia kohtaan samoin kuin miesten miehiä kohtaan. Tämä tuloksellisuuden lisäämisen tavoittelu on hankaloittanut monen työpaikan työilmapiiriä. Ainakin tämän olen itse kokenut kansalaisten yhteydenottojen kautta.

Anne-Mari Virolainen /kok:

Arvoisa puhemies! Aivan kuten edellisissä puheenvuoroissa tuli esiin, sosiaalisilla innovaatioilla ja työelämän toimintatapojen kehittämisellä voidaan monin tavoin lisätä yritystemme kilpailukykyä ja tuottavuutta ja samalla panostaa tärkeään työelämän laatuun.

Erityisesti haluan kiinnittää huomiota työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausuntoon, jossa on tärkeä näkökulma siitä, että sosiaalisten ja teknologisten innovaatioiden yhdistämisellä voidaan edistää myös vajaakuntoisten työllistymistä. Innovatiiviset teknologiset ratkaisut yhdessä työorganisointiin ja töiden järjestämiseen liittyvien uudistusten kanssa voivat avata monille vajaakuntoisille uusia mahdollisuuksia päästä työelämään ja helpottaa samalla myös työvoiman saatavuudessa olevia ongelmia.

Lisäksi on muistettava sama asia, mihin ed. Gustafsson kiinnitti huomiota, eli nimenomaan se, että huolehditaan henkilöstön oikeasta mitoituksesta, millä on erittäin suuri merkitys henkilöstön hyvinvointiin, ja varsinkin kun puhutaan innovaatiotoiminnasta ja innovaatioiden kehittämisestä, niin luonnollisesti hyvinvoiva henkilöstö on siinä erittäin tärkeä voimavara.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Täällä on siteerattu jo moneen otteeseen työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausuntoa asiaan liittyen, ja se on ihan hyvä lausunto. Vieläkin parempi on se, että se lausunto näyttää tulevan jo ennen aikojaan kuntoon. Eli kun työelämä- ja tasa-arvovaliokunta silloin tätä asiaa käsitteli, me olimme huolissamme siitä, miten Tykesin käy osana Tekesiä. Mutta toisin kuin ehkä valiokunnan varapuheenjohtajan Gustafssonin puheenvuorosta saattoi käydä ilmi, tämä ei kyllä ole nyt uhka, vaan tämä on mahdollisuus. Tätä todistavat myöskin ne, joita me olemme asiasta kuulleet valiokunnassa sen jälkeen.

Ensinnäkin Tykesin henkilökunta oli vakinaistettu, mikä on ollut ensimmäinen merkittävä askel. Toisekseen Tekesissä varmaan hyvinkin pian päästään siihen, että vanha Tykesin rooli on merkittävästi suurempi kuin se on ollut aikaisemmin. Eli tämä on todellakin positiivinen mahdollisuus sille, että niihin sosiaalisiin innovaatioihin aivan oikeasti tullaan satsaamaan, eli ollaan menossa voimakkaasti oikeaan suuntaan. Ja kun tosiaan valiokunnan mietinnössä puhuttiin viidestä vuodesta, niin näyttää käyvän niin, että meidän ei tarvitse viittä vuotta eikä lähellekään tässä odotella.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Todella työ- ja tasa-arvovaliokunnan lausunto on erittäin hyvä. Valiokunta painotti erityisesti perustelujen mainintaa, jonka mukaan kehittämiskeskuksen tehtävänä on kehittää myös julkista palvelutoimintaa. Minusta tämä on erittäin tärkeä asia, ja nimenomaan merkittävä kehittämislohko on sosiaali- ja terveysalan työpaikat. Valiokunta piti myös aivan välttämättömänä sitä, että Tekes myös jatkossa osallistuu aktiivisesti julkisen sektorin toiminnan kehittämiseen. Myös tämä on hyvä asia, että sosiaalisten ja teknologisten innovaatioiden yhdistämisellä voidaan edistää vajaakuntoisten työllistymistä. Se on todella hyvä asia.

Keskustelimme myös siitä, että olisi hyvä, jos sitten ehkä kahden vuoden päästä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle annettaisiin selvitys, miten tämä yhteistyö on lähtenyt käyntiin.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! En voinut olla käyttämättä puheenvuoroa, kun täällä puhutaan vajaakuntoisten työllistämisestä. On erittäin mukavaa kuulla, että vihdoinkin on päästy siihen, että uskalletaan puhua siitä, että myös ihmisten, joilla ei täysitehoisesti ole mahdollisuutta tehdä työtä, työpanos hyväksytään ja hyväksytään se, että he käyttävät apuvälineitä ja pystyvät käymään töissä. Mielestäni jokaisen työpanos on tärkeä, ja monesti nämä henkilöt, jotka ovat vajaakuntoisia, kokevat hyvin tärkeäksi sen, että he pystyvät käymään työssä, vaikka käyttämällä sitten apuvälineitä ja tukitoimia. Mielestäni tämä osoittaa sitä, että olemme onnistuneet politiikassa pitkällä tähtäimellä viimeisenä, sanotaan nyt, vuosikymmenenä.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä on sinällään hyvästä asiasta kyse, koska tässä etsitään niitä uusia innovaatioita ja mahdollisuuksia, miten suomalainen yhteiskunta jatkossa tulee pärjäämään ja löytämään ne keinot, jotta ihmiset kestävät työpaikoilla, ja miten otetaan huomioon ihmisten opit ja viisaus ja näkemykset siitä, miten pitää tätä työelämää kehittää. Koko se johtoajatus, kun tätä Tykesiä lähdettiin kehittämään, lähti siitä, jotta nämä ihmisten mielipiteet tulisivat huomioiduiksi.

Sen verran vaan, että eilen työelämävaliokuntana oltiin tuolla reissun päällä Kajaanissa kuuntelemassa niitä huolia, mitä siellä oli tapahtumassa UPM:n tehtaan osalta. Se henki siellä oli, että työpaikalla on oivallettu asia aika hyvin, ja siellä on käyty keskustelua siitä, mitä pitää tehdä, jotta tehdas ei sulkeutuisi. Mutta valitettavasti siellä on käynyt sillä tavalla, jotta siitä huolimatta, vaikka on löydetty yhteispelisäännöt ja sävelet siitä, mitä pitää tehdä, niin tämä markkinatalous on hyvin raaka ja kylmä siinä mielessä, että tehdas suljetaan vuodenvaihteessa.

Siinä mielessä toivoisi, että täälläkin etsitään tämän tyyppisiä ratkaisuja, jotta myös nämä ihmisten mielipiteet, jotka tulevat tässä esille, ei niin vaan unohdettaisi, vaan vastakaikua pitää tulla. Mitä luvataan, se pidetään.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Nurmi kiinnitti huomiota vajaatyökykyisten työllistymiseen ja sen arvokkuuteen. Näin on juuri. Se on nimenomaan humaanin ihmiskäsityksen kannalta erittäin tärkeätä, että heidän työtään arvostetaan, heille tarjotaan työmahdollisuus. Monesti me, jotka olemme täällä "vallan kukkulalla" — minkä sanon siis lainausmerkeissä, etenkin tämä "vallan" — emme ehkä aina ymmärrä sitä, miten tärkeätä todella se käsillä tekemisen mahdollisuus on. Vaikka se työpäivä olisi lyhytkin, niin se on todella antoisa. Mutta tähän liittyy eräs asia, joka ei ole kunnossa. Se on näiden ihmisten taloudellinen asema, heidän palkkansa. Se työstä saatava taloudellinen hyöty on todella vähäinen, jopa vähäinen siihen työpanoksen arvoon nähden. Tällöin tulee mieleen se vanha yhteiskunta, jossa käytettiin köyhiä ja vammaisia hyväksi. Tavallaan tiettyä hyväksikäyttöä on edelleenkin jäljellä.