6) Laki elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 3 luvun 30
ja 34 §:n ja kirjanpitolain 5 luvun 2 §:n
muuttamisesta
Sanna Perkiö /kok(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Töitä taiteilijoille ja
taidetta työpaikoille on ollut työotsikkona, kun
olen tehnyt kaksi aloitetta koskien taidemarkkinoiden vahvistamista
ja taiteilijoiden työmahdollisuuksien lisäämistä.
Suomalainen nykykuvataide on erittäin korkeatasoista ja
kansainvälisesti palkittua. Meillä on suuri määrä kyvykkäitä kuvataiteilijoita
ja paljon alan koulutusta. Kotimarkkinoiden vahvistaminen on tärkeä tavoite,
jotta suomalaisten taiteilijoiden kansainväliselle menestykselle
voidaan luoda perusta. Tarvitaan siis vahva kotimarkkina, niin kuin
muillakin tuotannon aloilla taikka elinkeinon aloilla. Vasta sen jälkeen
kansainvälistyminen on toden teolla mahdollista.
Olen halunnut myös tehdä nämä aloitteet
siksi, että Kiasmalla on juhlavuosi tänä vuonna.
Kiasma on ollut kymmenen vuotta toiminnassa ja tehnyt arvokasta
työtä nykykuvataiteen hyväksi Suomessa.
Lakialoitteet perustuvat Tanskassa kehitettyyn malliin, jossa verojärjestelmää muuttamalla
saadaan virkistettyä taidekauppaa, taiteen myyntiä.
Yritykset saavat ostamistaan nykytaideteoksista verovähennyksen,
ja avainsana tässä on nimenomaan ensimyynti; ei
mistä tahansa taideteoksesta vaan nimenomaan tuottavassa elämänvaiheessa
olevan taitelijan teoksesta, joka on ensimyynnissä taiteilijalta
tai välittäjältä, usein galleristien
kautta, ostettu.
Tästä lakialoitteesta syntyy hyötyjä kuvataiteilijoille,
yhteiskunnalle, galleristeille ja yrityksille. Mahdollisuudet harjoittaa
omaa elinkeinoa paranevat tarkoituksenmukaisella tavalla. Kuvataiteilijoiden
toimeentulo paranee ja työolosuhteet vakiintuvat. Tunnettuus
lisääntyy ja teokset leviävät
laajemmalle. Kun ne leviävät laajemmalle, niin
silloin taas se lisää myyntiä ja näin
tulee taide tunnetuksi. Yhteiskunnalle tästä tulee hyötyjä siten,
että kuvataidekauppa lisääntyy ja sitä kautta
tulee myös verotuloja yksinkertaisesti. Tämä vahvistaa
suomalaista kulttuuria ja kulttuurivientiä. Se kannustaa
yrityksiä ja yksityishenkilöitäkin yleishyödylliseen
kulttuurityöhön. Sosiaalituen tarve kuvataiteilijoiden
parissa vähenee. Kun verrataan eri taiteenaloja, niin kuvataiteilijoiden
tulotaso on alhaisimmasta päästä. Eli
todellakin myyntiä pitäisi saada aikaiseksi. Myös
alalle koulutetut sijoittuvat paremmin koulutustaan vastaavaan ammattiin.
Galleristit ovat erittäin tärkeitä myyntiagentteja
taiteilijoille, ja heidän edellytykset toimia myynti- ja
markkinointiagentteina paranevat, kun se markkina kasvaa. Ammattimaisuus
taiteen myynnissä lisääntyy, jolloin
se myös vahvistaa edelleen alaa. Kuvataiteen kansainvälistyminen
ja vienti vahvistuvat, kun parhaiden gallerioiden mahdollisuudet kansainväliseen
toimintaan paranevat.
Tämä tuo iloa työpaikoille. Lakialoitteessa esitetään
kuvataiteen kohtelua ensimyynnin piiristä hankinnan tehneen
yrityksen kirjanpidossa ja verotuksessa niin, että kuvataideteos
on huonekalujen ja muun sisustusdesignin tavoin verovähennyskelpoinen,
kun se ostetaan yrityksen toimitiloihin. Ei siis mihin tahansa.
Taideteoksen ollessa osa rakennusta tai sen välitöntä ympäristöä verovähennys
suoritetaan kuten rakennuksilla. Tätä verovähennystä ei
voi saada, jos tekijä on sukua tai muulla tavoin läheisessä suhteessa yrityksen
omistajaan. Myöskään kotitoimisto tai yrityksen
omistama asuinkiinteistö ei ole sellainen paikka, johon
tämmöisen teoksen voi sitten sijoittaa, vaan nimenomaan
työpaikoille taidetta lisää. Hyödyt
yrityksille ovat sellaiset, että se kannustaa yrityksiä taiteen
hankintaan osaksi toimitilojen visuaalista ilmettä, viihtyvyyttä työpaikoilla.
Se lisääntyy taideteosten kautta. Se vaikuttaa
yritysten henkilöstön työhyvinvointiin sekä työssäjaksamiseen.
Mahdollisuus osallistua myös sitten tähän
kulttuurityöhön yrityksinä näin ollen
paranee.
Nämä kaksi aloitetta ovat saaneet erittäin myönteisen
vastaanoton taidekentässä. Taide-elinkeinot eri
puolilta — galleristit, taiteilijat, taiteilijajärjestöt,
museot — ovat olleet kovin iloisia, että tämä aloite
on nyt täällä eduskunnassa keskusteltavana.
Toivon, että valtiovaroissa suhtaudutaan myönteisesti
ja saamme verojärjestelmää muutettua
taiteelle edullisempaan suuntaan.
Lenita Toivakka /kok:
Arvoisa puhemies! Nämä molemmat ed. Perkiön
lakialoitteet ovat oikein hyviä ja tervetulleita. Näiden
tavoitteenahan on lisätä nimenomaan kuvataiteen
ensimyyntiä, ja se on hyvä tavoite monestakin
näkökulmasta. Näillä esityksillä vahvistetaan
kuvataiteen asemaa kannustamalla yrityksiä kuvataiteen hankintoihin,
ja esitetyillä muutoksilla parannetaan erityisesti kuvataiteilijoiden
asemaa ja heidän toimeentuloaan. Muutoinkin yhteiskunnassamme
on tärkeää käydä keskustelua
taide-elinkeinojen vahvistamisesta ja laajemminkin kulttuurin merkityksestä koko
yhteiskunnallemme ja hyvinvoinnillemme.
Taiteilijoiden taloudellinen tilanne on usein haastava, ja heidän
tulotasonsa on ollut, kuten kuulimme, laskusuunnassa verrattuna
muihin kansalaisiin. Kuitenkin samanaikaisesti meillä koulutetaan
taiteilijoita enemmän kuin koskaan, ja heille tulisi turvata
paremmat mahdollisuudet ansaita työllään
oma toimeentulonsa. Erityisen vaikeassa asemassa ovat nuoret taiteilijat,
jotka eivät ole vielä vakiinnuttaneet asemaansa.
Apurahat eivät yksin elätä, ja kaikin
keinoin tulisi taideteosten myyntiä pyrkiä edistämään.
Hallitus on jo ensi vuoden talousarviossaan ryhtynyt parantamaan
apurahansaajien sosiaaliturvaa, ja tämä on erittäin
hyvä toimenpide, mutta muitakin toimenpiteitä tarvitaan.
Ed. Perkiö mainitsi galleriat jo esittelypuheenvuorossaan,
ja gallerioille tällä aloitteella olisi hyvin
suuri merkitys. Galleriat tekevät tärkeätä työtä eri
puolilla Suomea ja toimivat taiteen myynnissä eräänlaisena
matalan kynnyksen palveluntarjoajina, ja heidän toimintaansa
olisi tälläkin keinoin hyvä vakiinnuttaa
ja parantaa heidän toimintaedellytyksiään.
Tämänhetkisen verokohtelun mukaan kuvataiteilijat
ovat muihin kädentaitajiin verrattuna heikommassa asemassa.
Yritys voi hankkia esimerkiksi tiloihinsa huonekaluja ja sisustusdesignia
ja vähentää ne verotuksessaan mutta ei
kuvataideteosta. Mielestäni kuvataiteilijoille on luotava
realistiset mahdollisuudet elättää itsensä nimenomaan
sillä työllä, johon he ovat koulutuksen
saaneet. Olen ymmärtänyt, että Tanskassa vastaavanlainen
malli on toiminut hyvin ja lisännyt siellä kuvataiteen
myyntiä ja vaikuttanut taiteilijoiden toimeentuloon positiivisesti.
Toivon, että tämä ensimmäinen
aloite etenee myötätuulessa täällä eduskunnassa,
samoin myöskin tämä toinen ed. Perkiön
aloite, jonka tavoitteena on nimenomaan edistää yksityishenkilöitä ja
yhteisöjä kartuttamaan nykytaiteen kokoelmia.
Tästä hyötyisivät museot eri
puolilla Suomea, koska valtion kuvataidemäärärahoilla
ei ole välttämättä mahdollista
kartuttaa nimenomaan nykytaiteen kokoelmia riittävästi
ja tämän lahjoitusvähennyksen avulla
voitaisiin parantaa nykytaiteen kokoelmia sekä muutenkin
museoiden rahoitusta.
Pidän näitä molempia ed. Perkiön
aloitteita oikein kannatettavina, ja ne edistävät
suomalaista kulttuurielämää ja kuvataiteita
kaiken kaikkiaan.
Tommy Tabermann /sd:
Herra puhemies! Tämä ed. Perkiön
esitys on mitä mainioin ja tervetullein. Ne viestit, jotka
minä olen saanut kuvataiteilijoilta, kertovat, että tämä on
sellainen odotettu pieni pisara lisää. Tämähän
ei ratkaise taiteilijoiden toimeentuloa sinänsä,
koska yrityksillä tuskin on tässä taloudellisessa
tilanteessa, mikä nyt on, kovinkaan suurta laajaa innostusta ostaa
taidetta ja silloin on tapana ostajilla myös keskittyä muutamiin
huippunimiin, mutta kuitenkin tämä on erittäin
hyvä aloite.
Yhteen asiaan kiinnittäisin huomiota, nimittäin
tähän kuvataiteen käsitteeseen. Nythän
kuvataiteen käsite on laajentunut viime vuosina aika lailla
siitä perinteisestä taulusta tai veistoksesta
tai grafiikanlehdestä: on valotaidetta, on installaatioita,
on videotaidetta. Nimenomaan ehkä olisi syytä tässä aloitteessa
tarkentaa sitä, että myöskin nämä todella
sitten ovat tämän lain piirissä, koska
kun puhutaan viihtyvyydestä työpaikoilla — sitä on
ennen kaikkea Ruotsissa aika lailla tutkittu — niin taiteen
terveysvaikutus työpaikalla on kiistaton. Esimerkiksi Ruotsissa
on kokeiltu installaation kaltaisia elämyshuoneita, joissa
käytetään videotaiteen ja äänitaiteen
keinoja yhdistettynä, joissa ihmiset voivat käydä kuuntelemassa
puron solinaa ja katsomassa metsää, ja sekin on
taideteos. Ehkä olisi syytä tarkentaa tässä sitä,
että tämäkin olisi meillä mahdollista.
Sitten vielä toinen asia, semmoinen pieni, pieni huomio.
Meillähän on hyvin kirjava tämä kuvataiteen
koulutus. Joka niemen notkelmassa on nykyään jonkinlainen
entinen kansankorkeakoulu, jossa tätä alaa opetetaan.
Olisiko kuitenkin syytä katsoa, että olisi jonkinlainen
laatukriteeri, esimerkiksi vaikkapa niin, että ne taiteilijat,
jotka ovat tämän oston piirissä, olisivat
alansa liittojen jäseniä, mikä on jonkinlainen
semmoinen laatukriteeri?
Anne-Mari Virolainen /kok:
Arvoisa puhemies! Budjetissamme on merkintöjä siitä,
että tieteentekijöiden ja taiteilijoiden sosiaaliturvaa tullaan
parantamaan. Sen lisäksi meillä on käynnissä kulttuurivientiohjelma
vuodelle 2011 saakka, jolloin kaikenlaiseen kulttuurin kansainvälistämiseen
tullaan tekemään panostuksia. Nämä molemmat
ed. Perkiön aloitteet tukevat valtavan hyvin sitä suuntaa,
mihin Suomessa nyt ollaan menossa. Mielestäni on huono
asia, että meidän pitäisi peräänkuuluttaa
prosenttiperiaatetta julkisessa rakentamisessa, ja se ei ole toteutunut. Ehkä tämäkin
olisi mahdollistamassa sitä, että yritykset voisivat
ostaa niitä tauluja kuvataiteilijoilta.
Ed. Tabermann viittasi hyvinvointiin. Keskustelimme siitä jo
aiemmin Tekesin ja Tykesin kohdallakin, kuinka suuri merkitys sillä on
työntekijöille ja yrityksen tulokselle. Myös
se, että kuvataidelajien kirjo on varsin monimuotoinen, ehkä olisi
syytä todellakin ottaa huomioon tässä aloitteessa.
Ed. Tabermann viittasi tutkimustuloksiin Ruotsista. Voin todellakin
todistaa tämän 11 vuotta Teliassa olleena, että siellä todellakin taide
on osa työhyvinvointia.
Tuija Nurmi /kok:
Arvoisa puhemies! Rohkenen myös käyttää puheenvuoron
näistä molemmista ed. Perkiön tekemistä aloitteista,
joista toinen koskee sitä, että yritys voi vähentää hankkimansa
taideteoksen verotuksessaan ja taas sen lahjoittaja voi vähentää verotuksessaan
tekemänsä lahjoituksen, näin karkeasti
sanoen. Valitan sitä, että ajanpuutteen vuoksi
vasta tänään olemme saaneet tietää näistä lakialoitteista,
jotenka en ole pystynyt keräämään
kaikkea sitä sanottavaa, mitä haluaisin sanoa
tässä puheenvuorossa, mutta sanon ainakin muutaman
asian, koska koen kuvataiteen erittäin tärkeänä.
Ensinnäkin suomalainen kuvataide on ollut jo vuosikausia
korkeatasoista (Ed. Pulliainen: Satoja vuosia!) — nimenomaan
satoja vuosia. — En halua nyt lyödä lukkoon
kovin tarkkaan vuosia enkä myöskään
haluaisi sanoa nimiäkään, koska silloin
helposti teen väkivaltaa joillekin, jotka jäävät
nimeämättä tai ovat vuosilukujen ulkopuolella.
Uhmaan kuitenkin tätä samaa lausetta sillä,
että haluan erikseen tuoda julki semmoisia nimiä kuin
Helene Schjerfbeck, Pekka Halonen, Gallen-Kallela, Snellman, Cederström,
Vionoja, Oja, Augustson ja Susi. Kyllä näitä löytyy
ihan näin lonkalta monta, ja monta muutakin, mutta tässä nyt
muutamia, jotka varmasti kansainvälisestikin ovat jo nousseet
tietoisuuteen.
Nämä molemmat aloitteet tukevat yrittäjyyttä ja
yritteliäisyyttä, siis niin yritystoimintaa, kun ajatellaan
jotakin yritystä esimerkiksi, jonkun sisustusfirman taikka
tavallisen autokaupan tai jonkun muun yrityksen hankkimaa taideteosta, kuin
myös sitä yritteliäisyyttä,
että taidemaalari itse on työssään
aktiivinen.
Koen kuvataiteen myös siksi tärkeänä,
että Lahdessa toimii erittäin tasokas Lahden muotoiluinstituutti
ja yleensäkin Lahden alueen taidetoiminta on kovin korkeatasoista.
Esimerkiksi Galleria Nuovo on toiminut nykytaiteen puolesta työntekijänä jo
vuosikymmeniä ollen siinä erittäin korkeatasoinen,
oma-aloitteinen ja tasokas.
Ed. Tabermannille haluaisin sanoa, että suunta puheessanne
on aivan oikea. On myös sellaisia tutkimuksia, että ihmiset
paranevat paljon nopeammin, kun he katsovat luontomaisemaa kuin tavallista
kaupunkimaisemaa, eli kyllä luonto on meidän suurin
taideteoksemme, ja sieltä monet taiteilijat myös
ammentavat esikuvansa ja voimansa.
Kun puhuitte laatukriteereistä, niin yksi laatukriteeri
voisi olla matrikkelitaiteilijat. Katson, että kauneus
on arvo sinänsä, mutta se on myös jokaisen
meidän katsojan silmissä, kuka minkin kokee kauniiksi.
Pääasia kuitenkin on, että kuvataidetta
tuetaan, ja tasokasta kuvataidetta.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! On tosi upea asia, että olen kerrankin
ed. Perkiön kanssa samaa mieltä. Se on hyvin merkittävä tapahtuma
tämän eduskuntakauden aikana. Yleensä olemme
aina eri mieltä, vaikka hallituksessa nyt yritämme
jollakin tavalla keplotella.
Nämä aloitteet ovat todella paikallaan olevia. Tässä lähinnä kiinnostaa
se puoli, että nämä pitäisi
saada realisoitua ihan todella lainsäädännöksi.
Tässä katsannossa, kun ajattelee, mitä argumentteja
voisi käyttää näitten ikään
kuin realisoitumista vastaan, niin siihen tavallaan ed. Tabermann
vastasi, antoi välineen. Se väline on se, että pitäisi
olla noteerattu taiteilija elikkä että kun nuorikin
taiteilija tulee noteeratuksi, niin kuin täällä ed.
Nurmi sanoi, matrikkelitaiteilijaksi, se antaa sellaisen vakuutuksen
laadusta, että sen vaatimuksen taikka lisäyksen
tekeminen tähän kokonaisuuteen saattaisi saada
myöskin valtiovarainministeriön taholta suosiollisen
hyväksynnän.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! Ed. Perkiön molemmat lakialoitteet
ovat erittäin hyviä. Hän myös
esitteli ne hienosti, sanoisinko viehkosti. Edelleenkin toteaisin
tähän, mitä ed. Nurmi täällä ennen
poistumistaan totesi: todella luonto on, kuten hän sanoi,
suurin taideteoksemme. Valitettavasti sitä koko ajan tuhotaan.
Totean tässä tämän päivän
uutisen, koska se nyt tavallaan tähän liittyy,
että puolet Euroopan linnuista katsotaan tuhoutuneen tässä 10—15
vuoden aikana, siis hävinneen, juuri tämän
globaalin luonnon tuhoutumisen ja tuhoamisen, siis aktiivisen tuhoamisen,
vuoksi.
Mutta, puhemies, tämä on hyvä toimi,
mitä ed. Perkiö on tehnyt, ja todella vain onnea
sille, että valtiovarainvaliokunta ottaa tämän
työn, mitä hän on tehnyt, tosissaan ja
vie nämä lakialoitteet eteenpäin.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa puhemies! Ed. Perkiön aloitteet ovat ihan ok.
En sinällään lähde arvioimaan
näiden vaikutuksia enkä muuta, mutta olen sitä mieltä,
jotta on hyvä, että selvitetään, ovatko
nämä millä tavalla nopeasti toteutettavissa,
ja tietysti kaikki kustannusvaikutukset siinä sivussa.
Mutta itse tähän ongelmatiikkaan. Tässä on puhuttu
nuorista taiteilijoista, jotta on vaikeata päästä julkisuuteen.
Minusta tuossa eduskuntavaalien allahan ainakin tässä edustajatovereista monet
olivat hyvin taitavia taulukauppiaita, ja siinähän
nuoret taiteilijat pääsivät aika hyvin esille,
ja kohtuullisen hyviä hintoja kuulemma maksettiin tauluista.
Minusta tässä voisi ajatella sitä, jotta
nämä loistavat myyntitykit sitten laitettaisiin
työhön, koska siinä sivussa tuolla, kun kiertävät
kenttää ja puhuvat ilosanomaa milloin mistäkin
asiasta, niin samallahan siinä menisivät taulut
kaupaksi, ja nuoret taiteilijat tulisivat niin kuin tunnetuiksi
koko maassa.
Minusta itsestäni ei semmoiseen työhön
ole, ja sen takia minä vähän kateellisena
tässä puhunkin, kun huomasin, jotta kymppitonneja
on noin vaan herahtanut sieltä muutamista pienistä tauluista,
ja sen takia minusta tämä kannattaa selvittää.
Mutta tämä myyntitykkiajatus kannattaa kirjata
ihan ylös toiveena, että kaikki, joilla on tämmöisiä myyntihaluja,
tai -kykyjä paremmin sanoen — haluja voi olla
monella, mutta kykyjä ei ole — tekisivät
tätä taiteilijoiden tunnetuksi tekemistä.
Tommy Tabermann /sd:
Puhemies! Tämä on sillä tavalla harvinaislaatuinen
esitys, että tämä on hyvin puhdasverinen
win-win-esitys, jossa kukaan ei voi hävitä, vaan
kaikki voivat olla vaan voittajia, sekä yksittäiset
taiteilijat että yritykset ja yhteiskunta. Kaikki saavat
tästä hyötyä ja iloa, jota on
vaikea mitata rahallisesti, mutta jota ilman tämä maa,
tämä murheellinen maa, ei tästä eteenpäin
kovin pitkälle pääse.
Vielä ed. Perkiölle yksi muistutus yhdestä taiteenlajista,
jonka äsken unohdin ja joka ehkä olisi syytä myös
mainita — se usein unohdetaan kuvataiteen yhteydessä — nimittäin
valokuvataide, joka lienee meidän kansainvälisesti
tällä hetkellä menestynein lajimme. Minusta
sekin kuuluisi ehdottomasti tämän lain piiriin.
Jouko Laxell /kok:
Arvoisa puhemies! Olen kuvataiteen harrastaja, ja hyvä,
yhtä kuin miellyttävä, teos on iso elämän
ilo ja pitkälle, pitkälle aikaa sitä.
Sanna Perkiö /kok:
Arvoisa puhemies! Haluan vielä käyttää muutaman
sanan tästä varsinaisesta Kiasman juhlavuodelle
osoitetusta lakialoitteesta, jossa esitetään tuloverolakiin
lisäystä siten, että yhteisö tai
yksityishenkilö saa verotuksessa vähentää pääomatulostaan
valtion tuella toimiville nykytaiteen kokoelmille tekemänsä taideteoslahjoitukset.
Tämä nykytaiteen kokoelmien kartuttaminen on siinä mielessä erittäin
tärkeä asia, että sitä kautta,
Kiasman kokoelmien kautta, suomalaiset taiteilijat tulevat tunnetuiksi
maailmalla ja monelle taiteilijalle se, että saa teoksensa
Kiasman kokoelmaan, on perusta sille, että pystyy rakentamaan
elämänsä taiteen tekemisen varaan.
Taiteen ensimyynnin edistäminen Suomessa on kaikkien
alan toimijoiden etu. Nyt Kiasmaa ajatellen hankintamäärärahat
ovat pysyneet pitkään samalla tasolla, ja sillä rahalla,
mikä nyt on, 300 000 euroa, ei kovin arvokasta
kansainvälistä taidetta vielä pysty ostamaan.
Oma haaveeni on se, että Kiasma nousisi maailman nykytaiteen johtaviin
museoihin ja sillä tavalla tulisimme yhdeksi tekijäksi
tätä kuvataidekenttää. Meillä on galleristeja,
jotka vievät taidetta maailmalle, ja se myös parantaisi
heidän mahdollisuuksiaan toimia taiteen välittäjinä.
Mitä sitten tulee arvoisien edustajien kommentteihin,
ed. Tabermann esitti taideteosmääritelmän
käsityksen laajentamista valokuviin ja installaatioihin.
Olen hänen kanssaan aivan samaa mieltä, että valokuvataide
on erittäin korkeatasoista tällä hetkellä Suomessa,
ja installaatiot. Monet samat taiteilijat, jotka valokuvaavat, tekevät
näitä installaatioita. Totta kai ne kuuluvat näihin
teoksiin, ja minun mielestäni tähän verojärjestelmän
ensimyyntiin kuuluisivat.
Näin ollen toivon myös menestystä itsekin näille
lakialoitteille, ja minulle täällä käytävillä on
luvattu, että valtiovaroissa näitä katsottaisiin, ministeriössä,
ja arvioitaisiin, että nämä lähtisivät
siellä ministeriössä jollain tavalla
prosessoitaviksi. Ajattelin huolehtia sitten jatkosta siihen suuntaan,
että kun siellä on nyt verouudistus, laajempi
mietintä menossa, niin toivon, että nämä tulisivat
huomioiduiksi siinä yhteydessä.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! Toivon mukaan ed. Perkiö on puhunut
ja tavannut käytävillä nimenomaan ministeri
Kataisen. Sillä tavalla asia menee eteenpäin.
Täällä edustajat Tabermann ja Perkiö,
molemmat, painottivat nyt tätä laajentamista valokuvataiteen
ja installaatioiden puolelle. Tuen sitä. Esimerkiksi meillä omassa
kotikaupungissani Kotkassa on taidealue laajentunut nimenomaan Kymenlaakson
valokuvakeskuksen kautta erittäin merkittävästi.
Samalla taloudellinen paine on edelleen kova tällä keskuksella.
Meillä on myös hyvä galleristi Kotkassa.
Mutta vielä tähän ed. Sanna Perkiön
lakialoite 72:een. Totesin edellisessä puheenvuorossani näiden
esitysten arvon, mutta, ed. Perkiö, kun esitätte,
että "aloitteella esitetään tuloverolakiin lisäystä siten,
että yhteisö tai yksityishenkilö saa verotuksessa
vähentää pääomatulostaan
valtion tuella toimiville nykytaiteen kokoelmille tekemänsä taideteoslahjoitukset",
niin kysymykseni on, miksi vain pääomatulostaan.
Jos henkilöllä ei olekaan pääomatuloja
vaan ainoastaan esimerkiksi eläketuloja tai sitten palkkatuloa,
niin eikö olisi myöskin mahdollista tehdä tästä tämä vähennys?
Oletteko ajatellut tätä?
Sanna Perkiö /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Minulta on tätä asiaa myös aikaisemmin
kysytty, ja tämä on todella nyt laitettu tähän
lahjoitusvähennykseen, joka jo lainsäädännössä on
yhtenä lisäyksenä, ja tämä on pääomatuloveroluokassa
ikään kuin määriteltynä.
Tämä on tavallaan laajempi kysymys näin
ollen. Mutta voisi tätä ajatella niinkin päin,
että meillä ansiotulot ovat aika rajusti verotettuja,
ja se, että siitä antaisi lahjoituksen, siitä jo
kovasti verotetusta tulostaan antaisi lahjoituksen vielä lisäksi
valtiolle, aika harvojen kohdalla varmaankin tapahtuisi, kun kerran
jo nämä eläketulot ja ansiotulot ovat
kovan verotuksen piirissä.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti ed. Tabermannin puheenvuoron johdosta:
tässä kuvataiteessa on se mainio ominaisuus, että kun
se sattuu kohdalleen, niin sillä voi todella olla laaja
hyöty.
Otan yhden esimerkin: Olen tuolla kehitysvammatyössä ollut
mukana, ja meillä on ryhmäkoteja, näitä toimintatiloja
jnp. Kun laitosmaiseen tilaan laitettiin oikeanlaista hienoa taidetta, meidän
tuloksemme suorastaan paranivat niin, että sen huomaa,
kun on kysymys sellaisista henkilöryhmistä, joiden
kohdalla aina voidaan sanoa, että joudutaan tekemään
vaativia operaatioita sellaisella tavalla, että ihmisten
elämän laatu olennaisesti paranee. Kuvataide osoittautui
tässä suhteessa erinomaiseksi välineeksi.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa herra puhemies! Vielä tuohon ed. Perkiön
vastaukseen ajattelin vaan kommentoida. Tämä eläkeläinenhän on
voinut esimerkiksi aikansa kerätä säästöjä ja niistä säästöistä sitten
tekee tämän lahjoituksen. Mutta hänen
ainut verokohtelunsa on kuitenkin se, mitä kunta ja valtio
verottavat hänen eläketuloaan, ja tässä mielessä tämä voisi
olla insentiivi.
Keskustelu päättyi.