Arvoisa puhemies! Geenimuunneltujen kasvien viljelyala maailmassa on kasvanut huimasti, ja kasvu jatkuu yhä. Suomessa geenimanipulointi on herättänyt enemmän kysymyksiä kuin löytyy vastauksia. EU:ssa on olemassa toimintaohje, miten jäsenvaltio voi väliaikaisesti rajoittaa tai kieltää gmo:n käytön ja myynnin alueellaan, mikäli tällä voi olla ihmisille tai ympäristölle terveydellisiä tai muita riskejä. Gm-viljely on EU-alueella laillista ja koskettaa myös meitä. Tulevaisuudessakin meidän on turvattava puhdas ruoka jokaiseen pöytään. Pelättävissä on gm:n viljelyalan lisääntyminen. Kysynkin: mitä hallitus aikoo tehdä, jotta gm-viljelyriskit vältetään eikä sillä pilata luomutuotannon ja terveellisen ruuan tuottamisen mahdollisuuksia, ja kuinka gmo-vapaan alueen suojaa aiotaan parantaa?

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Arvoisa herra puhemies! Gmo-viljelystä on paljon puhuttu Euroopassa, ja ihan selkeitä pelisääntöjä ei kaikilta osin ole olemassakaan. Tämä herättää paljon kysymyksiä ja tunteita eri puolilla, voi sanoa, maailmaa ja Eurooppaa ja myös Suomea. Mutta EU tällä hetkellä hyväksyy, jos on edellytyksiä hyväksyä, ne viljeltävät tuotteet, jotka ovat geenimanipuloituja. Niitä tällä hetkellä ei taida olla vissiin kuin muutama maissi- ja taitaa olla joku soijalajikekin. Näitä ei viljellä Suomessa, eikä Suomessa ole tällä hetkellä ollenkaan geeniviljelyä.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset peräänkuuluttavat suomalaisen ruuan arvostuksen nostamista sekä pienten ja keskisuurten perheviljelmien olemassaolon turvaamista. Erityisesti haluamme ylläpitää ruuan puhtautta ja läpinäkyvää niin sanottua pellosta ruokapöytään -ketjutusta.

Maataloustuotteidemme hyvä maine perustuu hyvään ruuan tuotantotapaan sekä jäljitettävyyteen. Ruuan jäljitettävyys on jo heikentynyt ja jopa vaarantunut. Tilannetta ei helpota se, että markkinoille työntyy gmo-tuotettuja tuotteita. Tällä hetkellä esimerkiksi teollisuuden ei tarvitse merkitä geenimuunnellun rehun tai raaka-aineen käyttöä tuotteissaan, koska lainsäädäntö ei tätä edellytä. Huolestuttavaa on myös se, että Elintarviketurvallisuusvirasto on aikeissa kieltää gmo-vapaa-merkinnät siipikarjan lihassa. Kysynkin: aikooko hallitus puuttua näihin gm-rehun merkintäkäytännön epäkohtiin?

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Arvoisa herra puhemies! Kyllä tästä on viestiä lähetetty EU:n suuntaan, koska nämä merkinnät tulevat EU:n yhteisestä lainsäädännöstä. Tällä hetkellä ei ole olemassa selviä merkintöjä siitä, millä tavalla gmo-tuotteita merkitään. Tuotteet täytyy merkitä, mutta jos ajatellaan esimerkiksi vaikka sianlihaa, jossa sian ruokinnassa on käytetty rehua, jossa on geenimanipuloituja rehuosia mukana, niin sen tyyppistä ei tarvitse merkitä, koska itse sianlihasta ei tule geenimanipuloitua sianlihaa, vaikka sika olisikin syönyt rehua, jossa on vaikkapa geenimanipuloitua soijaa. Mutta me toivomme, että nämä merkinnät selkeytyisivät, koska eri maissa on vähän erityyppisiä käytäntöjä. Se tietysti ei ole hyvä asia kuluttajien kannalta eikä kenenkään muun kannalta, varsinkin kun tavaraa liikkuu yli rajojen. Eli Suomen hallituksen kanta on se, että toivottavasti tulee selkeät merkinnät, minkä jälkeen kuluttaja sitten valitsee sen pohjalta, mitä haluaa ostaa.

Arvoisa puhemies! Ministeri Koskinen, sanoitte, että te toivotte, että merkinnät selkiintyvät, mutta mitä te aiotte tehdä, että nämä merkinnät saadaan selkeämmiksi?

Edustaja Mäkipää otti tässä esiin lähiruuan ja sen merkityksen. Meillä on paljon puhuttu hankintalaista. Täällä salissa on moneen kertaan perätty sitä, aiotaanko hankintalain osaamista edistää kunnissa. Ei voi olla vain niin, että pallo on kunnilla ja toivotaan, että kunnat ja julkinen sektori edistävät lähiruuan hankintaa. Mutta mitä konkreettista hallitus aikoo tehdä, että esimerkiksi julkinen sektori, joka tuottaa useita ruoka-annoksia päivässä, voisi nimenomaan panostaa lähiruokaan?

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Arvoisa herra puhemies! Suomessa on jo tiettyjä aloja, jotka ovat itse sopineet, että eivät käytä geenimanipuloituja ainesosia. Meillä on myös suomalaisia yrityksiä, joita nyt ei voi ehkä tässä kyselytunnilla televisiossa mainostaa, jotka ovat ilmoittaneet, että he eivät käytä omassa tuotannossaan sen tyyppisiä raaka-aineita, joissa on geenimanipuloituja ainesosia käytössä. Eli tämäntyyppistä toimintaa tapahtuu koko ajan.

Se, mitä olemme viestittäneet EU:nkin suuntaan, on, että halutaan, että olisi yhtenäiset säännökset ja samat pelisäännöt kaikilla toimijoilla täällä EU-alueella. Joissakin maissa on kansallisia säädöksiä ollut, jotka lähtevät siitä, että pitää merkitä, tai sitten jossakin on vapaaehtoiset merkinnät, että ei sisällä gmo-tuotteita tai gmo-ainesosia. Tämä aiheuttaa hämmennystä ja sekaannusta kuluttajien osalta.

Mitä tulee hankintalakiin, niin yksi osa, mikä liittyy tähän hallituksen hyväksymään lähi- ja luomuruokaohjelmaan, on se, että nimenomaan hankintaosaamista pitäisi kunnissa parantaa. Tässä nyt on tietysti myös kunnilla se pallo, että millä tavalla kunnat, eivät nyt pelkästään ruuan suhteen vaan myös muutenkin, parantavat omaa hankintaosaamistaan ja hakevat sitten hyviä käytäntöjä. Minä luulen, että hankintalaki sinällään on kohtuullisesti kunnossa, ja sitäkin muistaakseni kyllä aiotaan lähiaikoina tarkistaa, mutta kunnilla on tietysti vastuu siitä, millä tavalla he toimivat.

Arvoisa herra puhemies! Elintarviketurvallisuus on maassamme huippuluokkaa. Jatkossa kuitenkin on monenlaisia uhkia ilmassa, sillä elintarvikebisnes on maailmanlaajuista liiketoimintaa.

Yksi tällainen tärkeä mutta aliarvostettu sektori maataloudessa on kalatalous. Kalastaminen on ollut osa suomalaista identiteettiä ja toimeentuloa jo vuosisatojen ajan. Kalataloudessa on myös paljon piilevää potentiaalia. Kala on varsin monipuolinen ja turvallinen ja terveellinen elintarvike. Yksi asia, joka kokonaiskuvassa kuluttajan kannalta ei kuitenkaan toimi, on se, että kotimaista kalaa ei aika ajoin saa markettien ja muiden jälleenmyyjien tiskeiltä. Tämä on ollut tilanne lukuisista maassamme järjestetyistä kampanjoista huolimatta. Kysyn asianomaiselta ministeriltä: onko hallitus aikeissa nostaa edellä mainittua ongelmakohtaa esille vielä tällä hallituskaudella?

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Arvoisa herra puhemies! Kyllä tuo ongelma on hyvin tiedossa, koska kotimaisen kalan osuus kulutuksesta vähentyy koko ajan — muistaakseni taitaa olla tällä hetkellä niin, että noin 7 prosenttia syödystä kalasta on kotimaista ja valtaosa sitten tulee jostain muualta. Se kertoo myös vähän siitä, mitä on tapahtunut: ammattikalastajien määrä on vähentynyt. Meillä on monenlaisia ongelmia tuolla merialueilla. Jossain päin voi olla vähän liikaa hylkeitä, jossain päin voi olla vähän jotain muita asioita, jotka häiritsevät ammattikalastajien toimintaa ja aiheuttavat heille taloudellisia menetyksiä. Ja ammattina ammattikalastus ei ole ehkä niin kiinnostava kuin se on aiemmin ollut, koska se ei ole kovin hyvätuloista työtä ja se vaatii aika paljon sitoutumista ja myös pääomia. Toivottavasti tämä suunta kääntyy sitä kautta, että kotimaisen kalan kysyntä lisääntyy, että kuluttajat olisivat valmiita maksamaan siitä vähän enemmän ja saataisiin alalle lisää toimijoita. Sitten myös kotimaassa viljellyn kalan osuus on vähentynyt, koska aika monet viljelylaitokset ovat siirtyneet Ruotsiin, jossa on helpommin saatavissa muun muassa ympäristölupia.

Arvoisa puhemies! Geenimuunnellusta viljelystä aiheutuu monenlaisia probleemoita ja ongelmia. Käytännössähän noissa lajikkeissa, joita geenimuunneltuna viljellään, on lähinnä kaksi ominaisuutta: joko viljelykasvit on jalostettu kestämään kasvukauden aikaisia kasvinsuojeluaine- tai myrkkyruiskutuksia, esimerkiksi glyfosaattia, tai sitten ne on jalostettu erittämään tuholaismyrkkyä itsessään. Tämä johtaa helposti siihen, että tuholaiskannat käyvät entistä vaikeammin torjuttavaksi. Se vaikeuttaa tavanomaista geenimuunnellusta vapaata viljelyä, mutta erityisesti se vaikeuttaa luonnonmukaisen tuotannon mahdollisuuksia. Geenimuunneltujen tuotteitten markkinahinta on yleensä sitä bulkkia ja alhaista, kun taas gmo-vapaista tuotteista markkinoilla pyydetään kovaakin hintaa. Suomessa markkinahinnan nousu on viljelyn kannattavuuden edellytys. (Puhemies koputtaa) Olisiko järkevää jo nyt julistaa Suomi gmo-vapaaksi alueeksi?

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Arvoisa puhemies! Sinänsä hyvä ajatus ja esitys, koska käytännössä jo tällä hetkellä Suomi on gmo-vapaa vyöhyke. Ainoa on se, että jonkin verran Suomeen tuodaan rehun ainesosaksi gmo-valkuaista, koska muuta ei juurikaan ole saatavilla. Kuinka paljon tämä sitten kasvaa tulevaisuudessa, sen aika näyttää, mutta Suomeenhan on tulossa myös uutta kapasiteettia valmistamaan gmo-vapaata rehua, ja toivottavasti se myös omalta osaltaan vetää.

Mutta tämä asia ei ole ollenkaan helppo. Varmaan edustaja Tiilikainen muistaa viime vaalikaudelta, että täällä eduskunnassa oli käsittelyssä niin sanottu rinnakkaiselolaki, joka raukesi sitten viime vaalikauden aikana, koska ei löytynyt tässäkään salissa niiden keskuudessa, jotka täällä silloin olivat, yhteistä näkemystä siitä, minkätyyppinen laki pitäisi säätää. Tämä ei ole ollenkaan helppo asia.

Mutta siinä mielessä olen teidän kanssanne samaa mieltä, että jos siitä on hyötyä markkinoilla, että ollaan gmo-vapaa vyöhyke, niin ollaan sitten, mutta valitettavasti eivät nämä hyvät asiat ole näkyneet tähänkään mennessä vaikkapa sianlihan hinnassa, jossa meillä on noin 20 senttiä halvempi kilohinta kuin Euroopassa keskimäärin, ja voi sanoa, että me olemme vähän paremmin tuottaneet (Puhemies koputtaa) sen sianlihan kuin muualla.

Herra puhemies! Kuluttajat haluavat selkeästi syödä ruokaa, josta tietävät alkuperän, tietävät myöskin tuotantotavan. Suomalaiset viljelijät haluavat tuottaa tätä turvallista ruokaa, vastata tähän kuluttajien toiveeseen. Se on kaikkialla meillä nähtävissä ja koettavissa. Alkuperämerkinnät ovat tässä erittäin ratkaisevassa asemassa, ja tänään on muun muassa julkistettu eräs suomalainen yritys, joka merkitsee jokaisen tuottajan siihen tuotteeseensa, jonka se markkinoille saattaa — erittäin hyvä esimerkki siitä, erittäin hyvä esimerkki siitä, sattuu vielä olemaan omassa maakunnassani.

Ministeri Koskinen, milloin te laitatte nyt sitten töppöstä toisen eteen tämän alkuperämerkinnän osalta? Eduskunta on linjannut useampaan otteeseen tämän puolesta. Samaa ovat linjanneet viljelijät, ja kun viljelyn kannattavuus on myös kytköksissä siihen, minkälaisia uusia vähän kyseenalaisia tuotantotapoja otetaan käyttöön, gmo tunkee sinne, missä viljelyn kannattavuus on ahtaalla, ja tässä mielessä meidän kaikkien ja teidän erityisesti ministerinä (Puhemies koputtaa) ja hallituksena on huolehdittava siitä, että viljely on kannattavaa. Se on gmo:n este (Puhemies: Aika!) numero yksi.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Herra puhemies! Kyllä eduskunta on monta kertaa linjannut siitä, että halutaan hyvät merkinnät. Samalla tavalla eduskunnalle ja maa- ja metsätalousvaliokunnalle on monta kertaa kerrottu, että kansallista lainsäädäntöä tässä asiassa ei voida tehdä, koska ne tulevat EU:n yhteisestä lainsäädännöstä. Sen takia me olemme kiirehtineet tätä EU:ssa, viimeksi silloin, kun tämä hevoslihaskandaali oli kuumimmillaan tässä alkuvuonna: pitää kiirehtiä sitä aikataulua, joka EU:lla on. Tällä hetkellä naudanlihassa nämä merkintäjärjestelmät ovat kunnossa, ja se laajenee vuonna 2014 koskien myös muita lihalajeja, mutta siitäkään ei ole vielä olemassa selviä käytäntöjä tai selviä ohjeita, millä tavalla se laajenee, niin että sen takia se viesti, mikä meidän ministeriöstä on lähtenyt tuonne toimijoille, on ollut se, että vapaaehtoisesti saa merkitä. Tästä, niin kuin edustaja Leppä totesi, on olemassa hyviä esimerkkejä, muuallakin onneksi eikä pelkästään siellä Etelä-Savossa. Toivottavasti tämä leviää muuallekin, koska sitä ei kukaan kiellä, ja sehän on juuri sitä, mitä kuluttajat haluavat, eli merkinnät kuntoon, ja tätä asiaa kyllä tuemme.

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraatit pitivät erittäin tärkeänä hallitusohjelman laadinnassa, että suomalaisella kuluttajalla pitää olla oikeus saada tietää tuotteen alkuperä, tuotantotapa ja koostumus. Tämä jäljitettävyys ja luottamus Suomen elintarvikeketjuun on tärkeää koko Suomen maatalouden selviytymisen kannalta, myös luomu- ja lähiruokaprojektien kehittämisen kannalta. Sosialidemokraatit vaikuttivat myös viime kaudella siihen, että gmo:ssa otettiin aikalisä. Me emme halua, että hypätään pilaamaan nyt näitä meidän maatalouden laatuun liittyviä tavoitteita.

Herra ministeri, millä tavalla hallitusohjelman toinen tavoite elikkä nimenomaan maataloustukien suuntaaminen aktiiviviljelijöille, työvaltaisen maatalouden tekijöille, omistamisen sijasta eli näiden passiivitukien sijasta on edennyt?

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Arvoisa herra puhemies! Kaikki maataloustukimuodot ovat tällä hetkellä pöydällä, koska vuonna 2015 astuu voimaan EU:n maatalouspolitiikan uudistus. Siinä yhteydessä tietysti mietitään sitä, millä tavalla tukia kohdennetaan parhaalla mahdollisella tavalla, että ne olisivat niin tuotantosuuntien välillä kuin alueellisesti kuin muutenkin oikeudenmukaisia ja tasapuolisia.

Minä ymmärrän hyvin sen, että aktiiviviljelijöitä pitää tukea, ja kannatan sitä. Mutta jos joku toisi minulle selkeän määritelmän siitä, mitä tarkoittaa aktiiviviljelijä, niin olisin siitä kyllä kovin kiitollinen, (Kari Rajamäki: Me hoidamme sen!) koska se ei ole kovin helppoa. Sitä on nyt EU:ssa yritetty useamman vuoden ajan määritellä, ja kansallisia pyrkimyksiäkin on aikaisemmin ollut, ja maatalous on erittäin monipuolista tänä päivänä. Siellä on osakeyhtiöpohjaista, yhtymäpohjasta muotoa, siellä on monenlaisia malleja, jotka lähtevät eri tiloista. Selkeä ja yksinkertainen määritelmä näistä, mitä on aktiiviviljelijä, voisi helpottaa tätä. Kun edustaja Rajamäki sen toimittaa minulle, niin sitten jatkamme keskusteluja.

Arvoisa puhemies! Suomessa on erinomaiset mahdollisuudet laadukkaan, maistuvan, puhtaan ruuan tuottamiseen. Meillä on puhdas vesi, puhdas ilma, puhdas maaperä, pitkä valoisa kasvukausi tai kesä paremminkin valoisa ja toisaalta sitten vastapainona ankara talvi, joka pitää kasvitaudit poissa. Nämä takaavat sen, että suomalainen ruoka on erinomaista.

Oli hienoa kuulla, että ministeri on kiirehtinyt EU-pöydissä tätä alkuperämerkintöjen saamista, jotta suomalainen kuluttaja paremmin pystyy kotimaisen tuotteen valitsemaan. Olen aivan varma, että laadukas suomalainen ruoka kelpaisi myös hyvin vientituotteeksi. Tällä hetkellä kuitenkin monien osalta, esimerkiksi rukiin ja valkuaisrehun osalta, emme ole riittävän omavaraisia, että edes kaikille suomalaisille riittäisi suomalainen tuote, puhumattakaan siitä, että erinomaista puhdasta kotimaista ruokaa riittäisi vientiin. Mitä tämän omavaraisuuden parantamiseksi aiotaan tehdä?

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Arvoisa herra puhemies! Tietysti omavaraisuuteen vaikuttaa paljon se, mikä on sen tuotannon kannattavuus. Jos vaikka nyt ajatellaan ruista, joka on erittäin tärkeä viljelykasvi Suomessa ja meidän ruisleivän tärkeimpiä raaka-aineosia, niin Suomessa on viime aikoina ollut kaupallisia toimijoita, jotka ovat ilmoittaneet, että siirtyvät käyttämään pelkästään kotimaista ruista tulevaisuudessa. Se toivottavasti näkyy sitten myös siinä hinnassa, koska pikkuisen parempi hinta pitäisi siitä rukiista saada, jotta otettaisiin vähän enemmän sitä viljelyalaa käyttöön, koska se on pikkuisen riskialttiimpaa viljelyä. Onneksi tänä syksynä ilmat olivat hyvät, ja luulen, että tänä vuonna päästiin ruista kylvämään huomattavasti enemmän kuin vuosi sitten päästiin kylvämään.

Valkuaisomavaraisuus on myös toinen tärkeä asia. Se liittyy tähän gmo-keskusteluun, mitä äsken käytiin. Tietysti toivotaan, että Suomessakin saataisiin valkuaisomavaraisuutta kohotettua. Tukipolitiikalla voidaan tehdä jotain, mutta ratkaisevaa tässäkin on se hinta, kuinka paljon esimerkiksi rypsistä maksetaan markkinoilla.

Värderade talman! Under de senaste åren har man med hjälp av reduceringsfiske fått bort tiotals ton fosfor från våra skärgårdsvikar. Tillstånd att idka reduceringsfiske har man måstat begära av kommissionen, och nu finns en risk för att det här tillståndet att betala det här stödet tar slut nästa sommar. Kommer regeringen att vidta åtgärder för att ännu förlänga tillståndet att utbetala stöd för yrkesfiske?

Särkikalojen poistokalastuksella on poistettu kymmeniä tonneja fosforia viime vuosina Suomen rannikolta. Tämä lupa komissiolta harjoittaa tällaista kalastusta loppuu ensi vuoden kesällä. Aikooko hallitus anoa komissiolta luvan jatkaa tämän poistokalastuksen tukemista?

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Arvoisa herra puhemies! Kyllä meidän on tarkoitus tästäkin asiasta komission kanssa keskustella, koska poistokalastus on ollut ihan hyvä keino poistaa fosforia, niin kuin edustaja Gestrin totesi, paitsi tuolta mereltä myös joistakin Suomen järvistä. Eli kyllä meiltä kohteita löytyy, mutta tässäkin tämä tukipolitiikka on tuon EU:n päätöksen takana.

Arvoisa puhemies! Monikansallisen jättiyhtiön Monsanton tavoitteena on hallita maailman ruuantuotantoa. Tähän monopoliasemaan se tähtää geenimanipulaatiolla, erilaisilla torjunta-aineilla, patentoimalla yksinoikeuksia siementuotantoon ja geneettiseen perimään. Lisäksi valtavalla lobbauksella Monsanto on saanut vapaat kädet toimintaansa Yhdysvalloissa sille varta vasten tehdyn niin sanotun Monsanto Protection Act -säädöksen avulla. Monsanton geneettisesti muunneltu ravinto voi tutkimusten mukaan aiheuttaa vakavia terveysriskejä, syöpää, hedelmättömyyttä ja sikiövaurioita. Lisäksi Monsanton gmo-siemenet ovat haitallisia ympäristölle. Ne voivat hallitsemattomasti levitä perinteisille viljelymaille tukahduttaen muiden kasvien viljelymahdollisuudet. Myös mehiläiskannat ovat Monsanton tuotteiden käytön takia romahtaneet. Muutos on johtamassa siihen, että maanviljelijät eri puolilla maailmaa suorastaan joutuvat käyttämään Monsanton siemeniä ja torjunta-aineita oman siementuotannon sijaan.

Arvoisa puhemies! Mitä hallitus tekee esitettyjen uhkien torjumiseksi?

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Arvoisa herra puhemies! Ehkä noin maailmanlaajuisesti tämä hallitus ei tuohon toimintaan puutu. EU:ssa on tietyt säädökset, mitkä liittyvät tähän geenimanipulaatioviljelyyn ja muihin, ja EU:n elintarviketurvallisuusviranomainen tekee päätökset siitä, sallitaanko jonkun gmo-tuotteen viljely vai eikö sallita, sallitaanko joidenkin rehujen raaka-aineosuudessa tiettyjä gmo-ainesosia vai eikö, ja siinä taustalla on tämä turvallisuusarviointi. Suomessa tämä Monsanto nyt ei ole kovin suuri uhka siinä mielessä, että minä luulen, että Monsantoa ei kovin paljon kiinnosta tämän pienen alueen viljelykasvit, koska meillä on oma ilmastomme ja ei ole kovin paljon niitä viljelylajeja, jotka täällä menestyvät. Siinä mielessä me olemme ehkä vähän erilaisessa asemassa kuin moni muu maa maailmassa.