Håkan Nordman /r:

Arvoisa puhemies, värderade talman! I det stora hela är propositionen bra. Genom samordning kan säkert en bättre utrustad och utbildad räddningsverksamhet åstadkommas. Enligt propositionen skall statsrådet senare fastställa de nya räddningsområdena efter att ha hört kommunerna. Redan i förarbetet med lagen nämns en hel del kriterier för de framtida cirka tjugo räddningsområdena.

Man kan hålla med om att kriterierna är befogade och naturliga, men en central aspekt tycker jag mig sakna i den långa listan, nämligen de språkliga förhållandena i regionerna. De språkliga liksom de geografiska förhållandena måste tas i beaktande när statsrådet fastställer räddningsområdena. Det här skall framgå av en genuin fungerande tvåspråkighet i de områden där man har behov av en fungerande tvåspråkig betjäning. Det skall också kunna synas i den personalutbildning som kan bli aktuell i några av områdena.

Värderade talman! I vårt land bör det vara en självklarhet att få betjäning och bli förstådd både på finska och svenska — dvs. på sitt modersmål — i så viktiga ärenden som de här när det handlar om räddningsverksamheten.

Arvoisa puhemies! Haluan korostaa, miten tärkeätä on, että otetaan huomioon kielelliset olosuhteet, kun maa jaetaan näihin tuleviin pelastusalueisiin.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Palvelutason niin vaatiessa kunnat ovat tähänkin saakka voineet järjestää yhteistoimintoja vapaaehtoisesti, ja näin on myös toimittu. Nyt kuitenkin, jos ja kun tämä laki hyväksytään, siinä kunnat pakotetaan yhteistoimintaan, ja kysynkin, poljetaanko kunnallisen itsehallinnon päälle.

Perusteluna laille on esitetty pelastustoimen rakenteellisia puutteita, joita varmasti on, ennen kaikkea ennalta ehkäisevän työn laiminlyönti. Sitä perustellaan myös sillä, että työn tehokkuus ei ole sitä tasoa, jota toivotaan, edelleen kaluston iällä jne. Kuitenkin tämä antaa sen kuvan, että tässä kunnat vaaditaan ensin hyväksymään tämä laki ja sen jälkeen vasta keskustellaan ja selvitetään järjestelmän kustannukset.

Edelleen peräänkuulutan suunnitteluun liittyviä kustannuksia: Korvataanko ne, vai ovatko ne kuntien esimerkiksi kaluston hankinnasta poissa? Edelleen taloushallintoa, henkilöstöhallintoa, ollaan keskittämässä samaan paikkaan. Jos ja kun se toimii, se on tietysti hyvä, mutta mahdollisuus on myös siihen, että byrokratia kasvaa.

Toki laissa on monia hyviäkin asioita. Esimerkiksi palomiehen ikääntyessä, jos laajemmat alueet ovat kyseessä, hänen sijoittamisensa on silloin joustavampaa. Muitakin hyviä kohtia täällä on, mutta on vain todettava, että se malli, joka toimii Etelä-Suomessa, etäisyydet ovat lyhyemmät, ei välttämättä toimi esimerkiksi Pohjois-Karjalassa, jossa etäisyydet ovat pitkät.

Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Pelastustoimen toimivuus on kansalaisten kannalta erittäin tärkeä asia. Toivon, että kun hallintovaliokunta aloittaa lakiesityksen käsittelyn, siellä huomioidaan pienten ja ehkä köyhienkin mutta pinta-alaltaan laajojen kuntien erityistilanteet, jotta näiden pelastustoimi kuitenkin säilyisi sillä tavalla, että kansalaiset tuntevat olonsa turvalliseksi.

Mielestäni tässä yhteydessä pitäisi käydä keskustelu myös pelastushelikoptereitten roolista ja siitä, miten erityisesti saaristoalueilla ja muualla asiat järjestetään. Mielestäni se kuuluu olennaisesti tähän.

Ulla Juurola /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä laki on mielenkiintoinen ja erityisen tärkeä ja on omalla alueellani Päijät-Hämeessä virittänyt jo voimakkaan keskustelun siitä, mitkä tulevat olemaan pelastustoimen alueet. Tämän lakiesityksen perusteluissa todetaan:

"Pelastustoimessa välttämättömän hälytystoiminnan sekä viranomaisyhteistyön varmistamiseksi aluejaossa tulisi ottaa huomioon muut aluejaot, kuten hätäkeskusaluejako, läänijako, seutukuntajako, kihlakuntajako ja sairaanhoitopiirijako. Hätäkeskuslain mukaisia hätäkeskuksia on 13. Samaan pelastustoimen alueeseen ei tulisi kuulua kuntia kahdelta tai useammalta hätäkeskusalueelta. Maakuntajakoa tulisi noudattaa mahdollisuuksien mukaan. Siitä voitaisiin kuitenkin poiketa erityisestä syystä, mikäli samalla ei rikottaisi hätäkeskusaluejaon mukaisia rajoja."

Yritän ymmärtää tätä kohtaa ja todeta, että tosiaankin päijäthämäläiset ovat erittäin huolestuneita tästä tilanteesta, ovat huolestuneita, eri viranomaiset erityisesti, miten toimitaan poikkeusoloissa, ovat huolestuneita siitä, että alue tulee olemaan voimakkaan liikenteen keskus, myöskin tavaraliikenteen keskus. Kun arvoisa sisäministeri on nyt paikalla, toivon, että hätäkeskusaluejaon mukaisien rajojen rikkominen ei ole tässä määräävä, vaan vakavasti harkittaisiin maakuntajaon mukaisia pelastustoimen alueita.

Hannes Manninen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Suomi on alueellisesti hyvin laaja. Voidaan sanoa, että Suomen alueeseen mahtuu kymmenen Belgiaa ja vielä kymmenen Luxemburgia siihen päälle, mikä asettaa erittäin suuria vaatimuksia tällaisille tietyille aluejaoille, kuten pelastustointa koskeva aluejakolakikin tarkoittaa myöhemmin tehtävän. Erityisesti Pohjois-Suomessa, Lapissa, Rovaniemeä lukuun ottamatta kaikki kunnat ovat vastustaneet tätä esitystä, Pohjois-Pohjanmaalla yli puolet. Siellä katsotaan, että Simon ja Utsjoen pelastustoimella ei ole paljon synergiaetuja, kun välimatkaa on yli 500 kilometriä, 600 kilometriä.

Olisi toivonut, että tätä asiaa olisi hiukan tarkemmin pohdittu tässä yhteydessä. Erittäin suuria pelkoja on ollut myöskin vapaaehtoispalokunnilla. Kun se etääntyy riittävän kauaksi, ei tunneta oikein omaksi sitä asiaa, ja siihenkin tietyillä alueilla sisältyy riskejä. Tämän vuoksi muun muassa Kuntaliiton lausunnossa ehdotettiin, että lain voimaantuloa voitaisiin lykätä Lapin alueella, tarvittaessa muillakin alueilla, ainakin parilla vuodella, jotta asiaa voitaisiin tarkemmin selvittää ja harkita ehkä aluejakoakin, joka poikkeaa selvitysmies Myllyniemen alkuperäisestä ehdotuksesta melko merkittävällä tavalla.

Ed. Juurolan esittämä maakuntamalli saattaisi olla aika lähellä, vaikka Lappi on kylläkin yksi maakunta. Tiettyjä poikkeuksia tekemällä siitä saattaisi löytyä ehkä alueellisesti parempi ratkaisu kuin hallituksen esitys.

Pertti Mäki-Hakola /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Haluan suurelta osalta yhtyä täällä käytettyihin puheenvuoroihin, mitä tulee kritiikkiin, jota on esitetty asiasta. Nimenomaan kun lakiesityksen perusteluissa todetaan, että suurin osa kunnista puoltaa ja pitää lakiesitystä perusteltuna, ja sen jälkeen todetaan, että yksiselitteisesti ehdotukseen suhtautuu kielteisesti noin sata kuntaa, niin silloin, kun näin suuri joukko kuntia esittää asian suhteen epäilyksiä, on varmaankin syytä, että valiokunta hyvin tarkkaan paneutuu näihin asioihin.

Vapaapalokunnista esitetty huoli on otettava myöskin vakavasti. Asun paikkakunnalla, jossa toimii erittäin aktiivinen vapaapalokunta, jonka kustannukset ovat todella edullisia verrattuna varsinaisen vakinaisen palokunnan aiheuttamiin kustannuksiin. Tämän lakiuudistuksen yhteydessä ei saa millään tavalla vaarantaa vapaapalokuntien asemaa ja heidän motivaatiotaan tehdä sitä tärkeää työtä, minkä he vapaaehtoisesti haluavat tehdä.

Sisäasiainministeri Ville Itälä

Arvoisa rouva puhemies! Täytyy muistaa, mikä tämän lain tarkoitus on. On selvää, että pelastustoimen alueiden muodostamisella haetaan tehokkaamman ja tuloksellisemman palvelujärjestelmän aikaansaamista pelastustoimessa. On mietitty, pystyvätkö kunnat yksinään huolehtimaan velvoitteistaan eri palvelusektoreilla.

Täällä tuli erilaisia kysymyksiä esiin, huoli siitäkin, kasvaako byrokratia. Tällä uudistuksella nimenomaan pyritään vähentämään sitä ja löytämään synergiaetuja henkilöstö- ja hallintopolitiikassa.

Täällä tuli esiin kysymys siitä, kavennetaanko tällä kunnan itsehallinnollista asemaa. Näin nimenomaan ei käy. On hyvä muistaa, että kuntien pakollista yhteistoimintaa on jo nyt monilla aloilla, esimerkiksi erikoissairaanhoidossa.

Lakiehdotushan on lähtenyt siitä, että kunnat nyt itse hakevat ne alueet, jotka parhaiten sopivat. Ei ole niin, että valtio olisi sanonut, minkä kuntien pitää olla yhteistoiminnassa, vaan alhaaltapäin halutaan nähdä, miten yhteistoiminta lähtee etenemään. Tältä osin on hyviä esimerkkejä, miten erinomaisesti on lähtenyt esimerkiksi Pirkanmaalla tämä asia eteenpäin. Toivoisi tietysti, että kunnilla löytyy tähän halua ja innostusta itse miettiä parhain päin, mitkä alueet parhaiten yhteistoiminnassa voivat toimia.

Vapaaehtoisten palokuntien osalta tämä huoli on turha. Luulen, että huoli perustuu enemmän pelkkiin ennakkoluuloihin. Jos tutustutaan tarkkaan siihen, mistä tässä on kyse, nähdään, että vapaaehtoisten palokuntien osalta ei huolta ole.

Ed. Nordman otti esiin kielikysymyksen. Se on tärkeä, ja käytännössä olen antanut siitä ohjeet, että näin pitää menetellä. Tämä puoli pitää ilman muuta asiassa hoitaa.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Ministeri Itälä mainitsi, että kunnat voivat itse etsiä ja ehdottaa yhteistoiminta-alueita. Näin varmasti on, mutta otan oman maakuntani esimerkiksi. Sielläkin on seutukuntia kolme. Tässä vaiheessahan ei tiedetä, miten tämä laki toimii sitten, kun valtioneuvosto saa mahdollisesti oikeutuksen määrätä nämä alueet ministeriön esityksestä. Pienempää seutukuntayhteistyötähän on, ja siellä luonnollista on myös palo- ja pelastustoimen yhteistyö. Mutta todella puheenvuoroissa on tullut esille se, jotta kilometrimäärät hyvin helposti ovat satakin kilometriä, joten siellä toisellakin paikkakunnalla pitää olla henkilö, joka vastaa yksikön toiminnasta. Toivottavasti epäilyni ovat vääriä, mitä tulee byrokratian lisäykseen.

Pyytäisin vastausta tähän, näinkö on sitten, että taataan ne alueet, joita kunnat esittävät varsinaisiksi pelastustoimen alueiksi.

Sisäasiainministeri Ville Itälä

Arvoisa rouva puhemies! Tässähän tehdään nyt lakia, jossa päätetään raameista, ja sen jälkeen valtioneuvosto vahvistaa pelastusalueet. Ei voi tietenkään olla niin, jos pyritään siihen, että päämääränä on, että alueita olisi noin 20, että jos jotkin kunnat eivät halua tähän lähteä, nyt taattaisiin, että jokainen kunta saa tehdä juuri niin kuin haluaa, vaan pyritään siihen, että kunnat itse löytävät, niin kuin otin esimerkin Pirkanmaalta, nämä yhteiset alueet mutta ei niin, että löytyy sata kuntaa, jotka eivät tähän uudistukseen lähde. Tämmöisiä takeita ei tietenkään kukaan anna, koska se on tämän esityksen vastainen ajattelu.