15) Laki rikoslain 21 luvun muuttamisesta
Vesa-Matti Saarakkala /ps(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Poikalasten uskonnollisin perustein
suoritetun ympärileikkauksen laillisuus on ollut juridisen
pohdinnan alaisena jo monen vuoden ajan. Eri oikeusasteissa on lukuisia
kertoja otettu kantaa tapauksiin, joissa poikalapselle on ei-lääketieteellisin
perustein suoritettu ympärileikkaus.
Ennakkotapauksena poikien ympärileikkausten laillisuudesta
pidetään pahoinpitelysyytettä koskenutta
tapausta, jossa oikeus katsoi, ettei muslimipojalle uskonnollisista
syistä järjestetty ympärileikkaus ollut
lainvastainen — tämä tapaus on siis KKO
2008:93. Korkein oikeus myönsi kyllä, että ympärileikkaus,
jolla peruuttamattomasti poistetaan tervettä kudosta, merkitsee puuttumista
asianomaisen henkilön ruumiilliseen koskemattomuuteen ja
että se jossain määrin kipua aiheuttavana
näyttäisi lähtökohtaisesti täyttävän
pahoinpitelyrikoksen ulkoisen tunnusmerkistön joko sen
perusmuodossa tai sen lievässä tekomuodossa. Korkein
oikeus päätyi kuitenkin pitämään
poikien ympärileikkauksen taustalla olleita uskonnollisia,
kulttuurisia ja sosiaalisia syitä sellaisina perusteina,
jotka oikeuttivat syytteessä olleen henkilön menettelyn
huolimatta siitä, että se lähtökohtaisesti
täyttää pahoinpitelyn tai ainakin lievän
pahoinpitelyn ulkoisen tunnusmerkistön. Lisäksi
korkein oikeus arvioi lapsen vanhempien uskonnolliset intressit
painavammiksi kuin Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8. artiklassa
suojatun henkilökohtaisen koskemattomuuden, vaikka totesikin
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännöstä,
että suhteellisen vähäinenkin lääketieteellinen
toimenpide voi merkitä perusoikeuksien loukkausta, jos se
tehdään ilman asianmukaista suostumusta.
Arvoisa puhemies! Tyttölasten ympärileikkaus
tulkitaan sitä vastoin Suomen rikoslain 21 luvun 6 §:n
mukaan törkeäksi pahoinpitelyksi, kuten myös
päätös KKO 2008:93 osoittaa. On juridisesti
kestämätöntä, että poika-
ja tyttölapset asetetaan oikeudellisessa tarkastelussa
eriarvoiseen asemaan heille suoritetun ympärileikkauksen
lainmukaisuutta arvioitaessa.
Suomen perustuslain 7 § takaa jokaiselle henkilölle
oikeuden henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen
ja turvallisuuteen. Tämä perustuslain kohta on
universaalin jakamattoman ihmisarvoisen elämän
perusta, eikä sitä voida sivuuttaa vetoamalla
uskonnollisiin traditioihin tai normeihin ja näin sallia
ympärileikkauksen kaltaisten rituaalien suorittamista pienelle
lapselle. Perustuslain 11 § turvaa uskonnonvapauden, joten
tästäkin näkökulmasta poikalapsille
suoritettu ympärileikkaus peruuttamattomana toimenpiteenä on
ongelmallinen.
Alaikäisellä lapsella ei ole mahdollisuutta
vajaavaltaisena toteuttaa tosiasiallisesti uskonnonvapauttaan, vaan
ympärileikkaus järjestetään käytännössä aina
vanhempien tahdosta — tai vanhemman tahdosta, niin kuin
tuli ilmi esimerkiksi Ylen MOT-ohjelmassa, joka esitettiin viime
maanantaina: tuli ilmi, että toinen vanhempi on halunnut
tällaisen leikkauksen suoritettavan. Myös henkilökohtaisen
identiteetin kehittymisen ja kulttuuriyhteisöön
sitoutumisen kannalta voidaan asettaa kyseenalaiseksi korkeimman
oikeuden vuonna 2008 tekemä ratkaisu. Valtiovallan olisi
syytä harrastaa pidättyväisyyttä yksilön uskonnollisen
vakaumuksen tukemisessa erivapauksilla.
Arvoisa herra puhemies! Suomen Lääkäriliiton
poikien ympärileikkausta koskevan lain käsittelyn
aikana antaman lausunnon mukaan muista kuin lääketieteellisistä syistä tehtävä ympärileikkaus
ei ole sairaudenhoitoa eikä terveyden edistämistä,
eikä se kuulu suomalaiseen terveydenhuoltojärjestelmään.
Lääkäriliiton mukaan lääkäriä ei
voida velvoittaa eettisistä syistä toteuttamaan
uskonnollista rituaalia, josta ei ole potilaalle terveydellistä hyötyä.
Julkisia varoja on lisäksi saman lausunnon mukaan kyseenalaista
käyttää rahoittamaan erityisryhmien uskonnollisia
käytäntöjä.
Kestävin ratkaisu olisi edellä mainituin perustein
säätää alle 15-vuotiaalle lapselle
sukupuolesta riippumatta ei-lääketieteellisistä syistä järjestetty
ympärileikkaus lain vastaiseksi, jolloin sekä ympärileikkauksen
järjestäjä että sen suorittaja
olisi tuomittava sakkoon tai vankeuteen. Suomen valtion tavoitteena
on oltava se, että uskonnolliset yhteisöt luopuisivat
alaikäisille suoritetuista uskonnollisista ympärileikkauksista
ja antaisivat yksilölle, tämän saavutettua
riittävän kypsän iän, aidon
valinnanvapauden ympärileikkauksen mahdollisesta teettämisestä oman
vakaumuksensa perusteella.
Edellä olevan perusteella ehdotan, että eduskunta
hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:
"Ilman lääketieteellisiä perusteita
suoritetun ympärileikkauksen järjestäminen
Joka järjestää viittätoista
vuotta nuoremmalle lapselle ilman lääketieteellisiä perusteita
ympärileikkauksen tai osallistuu sen suorittamiseen, on tuomittava,
jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa
rangaistusta, ilman lääketieteellisiä perusteita
suoritetun ympärileikkauksen järjestämisestä sakkoon
tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava."
Haluan tähän loppuun vielä todeta
sen, että myös tuomioistuimissa odotetaan poliittista
vastuunkantoa tästä asiasta, eli täällä on
saatava selvyys tähän tilanteeseen, joka nyt vallitsee,
tähän epäselvään tilanteeseen
suomalaisessa yhteiskunnassa: onko tämä ympärileikkausten
teettäminen alaikäisille sallittua vai onko se
kiellettyä ja rangaistavaa.
Nythän tilanne on se, että tätä asiaa
on palloteltu aikaisemmin eri ministeriöissä,
mutta sitä ei ole kuitenkaan mihinkään
suuntaan ratkaistu. On meidän kaikkien kansanedustajien
velvollisuus ratkaista tämä asia riippumatta siitä,
pitääkö sitten itse tätä kysymystä tärkeänä vai
ei.
Jussi Halla-aho /ps:
Arvoisa herra puhemies! Edustaja Saarakkalan lakialoitteessa
on kysymys lasten uskonnollisesta ympärileikkauksesta.
Kyse on lääketieteellisesti perustelemattomasta
kirurgisesta toimenpiteestä, joka kohdistuu alaikäiseen
lapseen, josta on seurauksena lievä mutta pysyvä ruumiinvamma,
johon ei ole kohteen suostumusta ja joka perustuu vanhempien, ei
toimenpiteen kohteen itsensä, uskonnolliseen vakaumukseen.
Yksilön ja lapsen oikeuksia korostavassa maallistuneessa
ja valistuneessa yhteiskunnassa tällaisen teon tuomittavuudesta
ei luulisi olevan tarvetta edes keskustella. Me emme hyväksy
lapsen tukistamista kulttuuriin vedoten. Me emme voi hyväksyä myöskään
lapseen kohdistuvaa rituaalisilpomista kulttuuriin vedoten.
Me keskustelemme tästä siksi, että asia
koskettaa ennen kaikkea kasvavaa muslimiväestöämme,
ja siksi, että muslimien kulttuurisiin käytäntöihin
kajoaminen koetaan lähtökohtaisesti suvaitsemattomaksi
ja hankalaksi. Jos vaikkapa jokin kristillinen lahko keksisi, että korkeampi voima
käskee amputoimaan kyseiseen lahkoon syntyviltä lapsilta
korvalehtien nipukat, me emme epäröisi tuomita
ja kriminalisoida moista käytäntöä.
Poikalasten uskonnollista ympärileikkausta näkee
puolusteltavan lähinnä kahdella argumentilla:
uskonnonvapaudella sekä sillä, että on
turvallisempaa suorittaa toimenpide virallisen terveydenhuollon
piirissä kuin jättää se puoskarien käsiin.
Kumpikin perustelu ontuu pahan kerran:
Uskonnonvapaus takaa jokaisen yksilön oi-keuden uskoa
tai olla uskomatta, oikeuden kuulua uskonnolliseen yhdyskuntaan
tai olla kuulumatta. Uskonnollinen ympärileikkaus rikkoo lapsen
uskonnonvapautta liittämällä hänet
pysyvällä fyysisellä jäljellä tiettyyn
uskonnolliseen yhteisöön. Myös luterilainen
lapsikaste voidaan nähdä ongelmallisena, mutta
se ei jätä lapseen jälkiä.
On totta, että ympärileikkauksia ei voida
ainakaan kokonaan ja heti lopettaa kieltämällä ne.
On totta, että toiminta päätyy tällöin
maan alle, mikä aiheuttaa omat riskinsä ja ongelmansa.
Tämä pätee kuitenkin kaikkiin primitiivisiin
kulttuurisiin käytäntöihin, jotka sivistynyt
yhteiskunta katsoo hyväksi tuomita ja kieltää.
Pitäisikö myös organisoidut koiratappelut,
kovat huumeet, paritus tai tyttöjen sukuelinten silpominen
laillistaa sillä perusteella, että niiden kieltäminen
ei ole lopettanut niitä, vaan päinvastoin vienyt
ne kontrollin ulottumattomiin?
Edustaja Saarakkalan lakialoite vahvistaa uskonnonvapautta,
se vahvistaa lasten oikeuksia ja yksilön oikeutta fyysiseen
koskemattomuuteen sekä yleensäkin sivistynyttä yhteiskuntaa.
Siksi se on erinomaisen kannatettava.
Maria Lohela /ps:
Herra puhemies! Mistähän se mahtaa johtua,
että tästä aiheesta on niin vaikea puhua — ja
ilmeisesti tätä on vaikea myös kuunnella?
Viittasin eilen tässä salissa historiankirjojen
selaamiseen, joten puhutaan sitten niistä tässä tärkeässä asiassa.
Mikä poikien ympärileikkauksen mainitsemisesta
tekee sellaisen, ettei siitä voi lausua oikein mitään
juuri kukaan? TV1:n MOT-ohjelma käsitteli poikien uskonnollisin
ja kulttuurisin syin tehtäviä ympärileikkauksia
ohjelmassaan 24.9. eli toissa päivänä.
Sitä varten toimittaja lähetti kaikille kansanedustajille
muutama viikko sitten aiheesta kyselyn, jossa tiedusteltiin kansanedustajien
kantaa asiaan. Toissa päivänä esitetyssä ohjelmassa
kerrottiin, että vain kolmasosa kansanedustajista oli ylipäätään
vastannut ja että enemmistö vastanneista vastusti
poikien ympärileikkauksia silloin, kun ne tehdään
ei-lääketieteellisistä syistä.
Edustajille tulee toki monenlaisia kyselyitä, mutta jostain
syystä, joka ei ole ainakaan minulle auennut, tämä aihe
on sellainen, johon ei osata, haluta, kyetä, uskalleta
vastata — ei, vaikka sen voisi tehdä nimettömänä.
Minulla on taas itselläni sellainen tunne suomalaisesta yhteiskunnasta
vielä tänäkin päivänä,
että täällä pitäisi
olla mahdollista ilman pelkoa käsitellä myös
sellaisia aiheita, jotka vievät keskustelijan epämukavuusalueelle,
jotka tuntuvat kiusallisilta tai vaikeilta, mutta olen mahdollisesti
väärässä.
Maaliskuun 2. päivänä tänä vuonna
Vihreä miesliike julkaisi kansalaisjärjestöjen
yhteistyössä laatiman kannanoton poikien ei-lääketieteellisten
ympärileikkausten kieltämisen puolesta. Kannanotossa
olivat mukana Vihreä miesliike, Profeministimiehet, Sexpo-säätiö,
Vasemmistoliiton miespoliittinen työryhmä, Suomen
Humanistiliitto sekä Miesten tasa-arvo ry. Listasta voinee
päätellä, että jonkin verran
myös poliittisesti suuntautunutta tahtoa asian käsittelyyn
löytyisi, mutta tilanteesta jää joka
tapauksessa sellainen kuva, että kannanotto painettiin
villaisella, eikä se innoittanut Suomen mediaakaan uutisointiin tai
asian käsittelyyn.
Kun nykymaailmassa internetistä löytää ihan mitä sieltä vain
osaa etsiä, on minunkin tietenkin ollut mahdollista tutustua
poikien ympärileikkauksen toteutukseen. Minulla itselläni
ei ole lapsia, en ole äiti, mutta en voi tämän
oman kokemuspohjan puuttuessa siltikään ymmärtää,
miksi vanhempi haluaa saattaa puolustuskyvyttömän lapsensa,
jopa ihan pienen vauvan, sellaiseen tilanteeseen, jossa lapselle
aiheutuu fyysistä kipua, epämukavuutta tai myöhemmällä iällä mahdollisesti
seksuaalisia ongelmia — tämä kaikki sen
seurauksena, että lapselle, jolla ei ole mitään mahdollisuutta
lausua mielipidettään, tehdään vanhempien
tahdon mukaisesti operaatio, jossa kehosta poistetaan täysin
tervettä kudosta.
Ei-lääketieteellisellä ympärileikkauksella
lapselta riisutaan niin monissa yhteyksissä paljon peräänkuulutettu
uskonnonvapaus pois jättämällä häneen
fyysinen jälki, joka ikuisesti kytkee hänet johonkin
kulttuuriin tai uskontoon, vaikka tämän henkilön
mieli, oma tahto, myöhemmin muuttuisikin. Tehtyä muutosta
ei voi koskaan parantaa tai korjata. Koskeeko uskonnonvapaus täällä siis
vain aikuisia ihmisiä, jotka ovat hallitsevia pieneen lapseen
nähden?
Joka tapauksessa tämä kysymys tulee kuitenkin
enenevässä määrin eteen tulevaisuudessa, vaikka
sitä on nyt vielä mahdollista väistellä. Asiaa
on arvioitava myös julkisen terveydenhuollon tehtäväkentän
kannalta, sillä odotuksia ja halukkuutta ei-lääketieteellisten
ympärileikkausten tekemisen suhteen julkisen terveydenhuollon
piirissä on jo nyt ja tulee olemaan. Tällöin voimme
olla tilanteessa, jossa jatkuvan rahapulan keskellä painiessamme
voimme avata keskustelun siitä, mitä kaikkia muita
ei-lääketieteellisin syin tehtäviä toimenpiteitä voimme
siirtää julkisen terveydenhuollon tehtäväksi
vain siksi, että jotkut haluavat niitä tehdä.
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen
varapuhemies Anssi Joutsenlahti.
Olli Immonen /ps:
Arvoisa herra puhemies! Suomen perustuslain 7 § takaa
jokaiselle henkilölle oikeuden henkilökohtaiseen
vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Tästä huolimatta
Suomesta löytyy kuitenkin ennakkotapauksia, joissa suomalainen
oikeuslaitos on katsonut poikalapsille uskonnollisin perustein suoritettuja
ympärileikkauksia läpi sormien. Suomessa ei ole
myöskään haluttu jostakin syytä lähteä erikseen
kieltämään lailla ympärileikkauksia,
vaikka tiedetään, että hallitsemattoman maahanmuuton
ja islamisaatiokehityksen myötä ympärileikkaustapaukset
tulevat vain lisääntymään.
Arvoisa puhemies! On täysin käsittämätöntä, että suomalaiset
päättäjät ja Suomen oikeuslaitos
eivät ole halunneet lähteä takaamaan
poikalapsille perustuslaissa turvattua koskemattomuutta. Nämä siis
hyväksyvät poikiin kohdistuvat ei-lääketieteellisin
perustein suoritetut ympärileikkaukset ja sivuuttavat koskemattomuuden vetoamalla
vanhempien uskonnollisiin traditioihin tai normeihin. Tulisi olla
täysin selvää, että lapsen vanhempien
uskonnolliset intressit eivät saa olla painavampia kuin
perustuslain turvaamat oikeudet henkilökohtaiseen vapauteen,
koskemattomuuteen ja turvallisuuteen tai Euroopan ihmisoikeussopimuksellakin
suojattu henkilökohtainen koskemattomuus. Suomen perustuslain
11 § turvaa uskonnonvapauden, mutta tällöin
on syytä painottaa myös lapsen vapautta valita
oma maailmankatsomuksensa.
Tästä näkökulmasta ajateltuna
on kummallista, että esimerkiksi valtion tukea nauttiva
Ihmisoikeusliitto on puolustanut uskonnollisin perustein suoritettavia
ympärileikkauksia ja vaatinut niitä jopa julkisen
terveydenhuollon piiriin. Kuten aikaisemmassa puheenvuorossaan edustaja Saarakkala
toi esille, Suomen Lääkäriliiton antaman
lausunnon mukaan muista kuin lääketieteellisistä syistä tehtävä ympärileikkaus
ei ole sairaudenhoitoa eikä terveyden edistämistä.
Mielestäni tämä on verrattavissa siihen,
että valtio alkaisi kustantaa kansalaisille tatuoinnin
tai lävistyksen teettämisen sillä perusteella,
että se vahvistaa yksilön identifioitumista johonkin
tiettyyn alakulttuuriseen ryhmään. Julkisilla
varoilla ei tule rahoittaa minkään erityisryhmän
käytäntöjä. Tämä koskee
myös vähemmistöuskontojen edustajia.
Arvoisa herra puhemies! Ympärileikkauksia suosivia
uskonnonharjoittajia ei saa asettaa Suomessa erityissuojeluun, vaan
heitä on kohdeltava tasavertaisesti kaikkien muiden kansalaisten kanssa.
Lapsiin kohdistuville pahoinpitelyille, jotka tehdään
uskonnon varjolla, on oltava selkeä nollatoleranssi. Sukupuolesta
riippumatta lapseen kohdistuva ei-lääketieteellisistä syistä suoritettu
ympärileikkaus tulee siis säätää Suomessa
lainvastaiseksi. Sekulaarissa länsimaisessa yhteiskunnassa
yksilölle on tämän saavutettua riittävän
kypsän iän taattava aito valinnanvapaus ympärileikkauksen
mahdollisesta teettämisestä tai teettämättä jättämisestä oman
vakaumuksensa perusteella.
Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Saarakkalan tekemää lakialoitetta.
Ari Jalonen /ps:
Arvoisa puhemies! Jälleen hyvä lakialoite
tälle päivälle, ja erityisen hyväksi tämän
tekee se, että tässä lukee myös
tämä ympärileikkauksen järjestämisen
tuomituksi tekeminen. Oman tulkintani perusteella tällä uudella maininnalla
voidaan tuomita ne vanhemmat, jotka lähettävät
lapsensa ulkomaille tämmöistä operaatiota
varten, tietysti lääketieteellisiä perusteita
vailla. Erittäin hyvä maininta, kannatan.
Jouko Jääskeläinen /kd:
Arvoisa herra puhemies! Vain muutama lause asiasta selvyyden vuoksi,
koska asioita on hyvä suhteuttaa toisiinsa.
"Juutalaisen uskonnon määräysten
mukainen vastasyntyneen, kahdeksan päivän ikäisen,
poikalapsen ympärileikkaus on vähäinen
kirurginen toimenpide, joka ei aiheuta terveydellistä haittaa ja
joka asiantuntevasti ja asianmukaisella kivunlievityksellä suoritettuna
on sekä kivuton että vaaraton. Juutalaisen ympärileikkauksen
suorittaa joko siihen erityisen koulutuksen saanut ympärileikkaaja
tai vastaavan koulutuksen saanut lääkäri.
Toimenpiteellä on todistetusti monia myönteisiä vaikutuksia,
kuten merkittävästi pienempi riski saada hiv-tartunta
tai sairastua virtsatietulehduksiin." Tässä muutama
lause juutalaisen keskusneuvoston lausunnosta oikeusministeri Anna-Maja
Henrikssonille. En lue tätä pidempään.
Todettakoon, että vain ympärileikatut miehet ovat
juutalaisia: jos he eivät ole ympärileikattuja,
he eivät ole juutalaisia. Kannattaa suhteut-taa tämäkin
tosiasia tähän yhteyteen.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä aika moni
on allekirjoittanut tämän aloitteen. Voi tietysti
lukea listaa myöskin sillä tavalla, ketkä sitä eivät
ole allekirjoittaneet.
Arvoisa puhemies! Ei tämän pidempään.
Halusin vain tämän selvyyden vuoksi sanoa.
Jussi Halla-aho /ps:
Arvoisa puhemies! Haluaisin huomauttaa edustaja Jääskeläiselle,
että tässä lakialoitteessa tai aiemmissa
puheenvuoroissakaan ei oteta lainkaan kantaa juutalaisuuden tai
islamin syvimpään olemukseen. Tässä on kysymys
yksilön fyysisestä koskemattomuudesta, oikeudesta
fyysiseen koskemattomuuteen, ja uskonnonvapaudesta. Tässä tapauksessa
on tietenkin kyse lapsen uskonnonvapaudesta, koska ympärileikkaus
rajoittaa sitä hänen osaltaan. — Ei muuta,
kiitos.
Ritva Elomaa /ps:
Arvoisa puhemies! Täällä on esitetty
erittäin hyvät perustelut ympärileikkausten
kieltämiseen Suomessa, ja niinpä kannatan edustaja
Saarakkalan lakiehdotusta.
Vesa-Matti Saarakkala /ps:
Arvoisa puhemies! Kunnioitan sitä, että edustaja
Jääskeläinen tuli tänne ja esitti
oman näkemyksensä tai ainakin vihjasi omasta näkemyksestään.
Minusta se on suoraselkäistä toimintaa. Olemme
asiasta eri mieltä, ja itse priorisoin tätä lapsen
fyysistä koskemattomuutta nyt joka tapauksessa enemmän kuin
tätä kiinnittymistä omaan uskonnolliseen viiteryhmään
tai lähinnä nyt vanhempien uskonnolliseen viiteryhmään.
Mutta ihan hienoa todella, että vaivauduit tulemaan tänne
ja kertomaan oman näkökantasi.
Ari Jalonen /ps:
Arvoisa puhemies! Aivan pakko nyt kommentoida yhtä yksityiskohtaa, mikä tuli
edustaja Jääskeläisen puheessa esille. Lääketieteellisesti
ajatellen toivon, ettei ajatus siitä, että ympärileikkaus
suojelee hiv-tartunnalta, leviä mitenkään
laajemmalti.
Keskustelu päättyi.