Pietari Jääskeläinen /ps:

Arvoisa puhemies! Kiitoksia, hallitus... (Hälinää)

Kiitos. — Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on yllättävän hyvä, eli esitys Euroopan neuvoston yleissopimukseksi koskien viranomaisten asiakirjojen julkisuutta on kannatettava, vaikka pohjaesitys tuleekin Brysselistä. Kiitos vain, hallitus. Yleissopimuksen mukaan jokaiselle kansalaiselle tulee taata oikeus saada pyynnöstä tieto viranomaisen asiakirjasta. Kyseessä on oikeudellisesti sitova, julkisuusperiaatteelle rakentuva, viranomaistoiminnan julkisuutta koskeva kansainvälinen sopimus, ensimmäinen laatuaan.

Oikeus saada tietoja viranomaisten asiakirjoista auttaa kansalaisia ja yhteisöjä saamaan tietoja heille tärkeistä asioista ja viranomaispäätöksistä. Näin edistetään toiminnan läpinäkyvyyttä, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja vastuullisuutta viranomaistoiminnassa. Se, miten byrokraattiseksi, kalliiksi ja aikaa vieväksi asiakirjojen julkisuusperiaatteen toteuttaminen ja tietojenanto viranomaisten asiakirjoista kansalaisille osoittautuu, ei valitettavasti ilmene esityksestä. Tämä on kuitenkin kansalaisvaikuttamisen kannalta keskeinen kysymys.

Antti Kaikkonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Niin ikään tuo ehdotus kuulostaa hyvältä ja järkevältä, ja meillä Suomessakin on edelleen tekemistä asiakirjojen julkisuuden suhteen ja parantamisen varaa. Muutoinkin kannustaisin hallitusta kiirehtimään niitten sopimusten ratifiointia, mitä Euroopan neuvoston puitteissa on tehty. Esimerkiksi Istanbulin sopimus on tällainen sopimus.

Johannes Koskinen /sd:

Arvoisa puhemies! Jotta valtiosääntöhistoria tulisi hiukan oikeampaan valoon, niin Suomi ja Ruotsihan ovat ajaneet sekä Euroopan unionin että Euroopan neuvoston kautta tätä julkisuusperiaatetta, joka suurimmassa osassa Eurooppaa on kovin vajaasti kehittynyt. Jo ihan maailman mitassakin Ruotsi-Suomihan oli se, joka käynnisti tällaisen ylipäänsä, silloin mullistavan periaatteen yli 200 vuotta sitten, että julkisen vallan, on sitten valtiosta tai kunnista tai seurakunnista kysymys, asiakirjojen pitää olla julkisia, ja se on keskeinen tapa valvoa hallinnon laillisuutta ja moitteettomuutta.

Tuija Brax /vihr:

Arvoisa herra puhemies! Minäkin osaltani todistaisin samaa kuin edustaja Koskinen Suomen roolista ja Pohjoismaiden roolista tässä prosessissa. Mutta myös korostaisin, että tämä sopimus ja tämä toimeenpano ovat korruption torjunnan näkökulmasta tärkeämpiä kuin moni muu toimenpide. Jos me katsomme Euroopan sisälläkin sitä pahentunutta tilannetta, että useissa jäsenvaltioissa korruptio on nyt talouslaman myötä pahentunut, puhumattakaan Euroopan unionin ulkopuolisessa maailmassa, niin silloin siinä, että Euroopan neuvoston piirissä jäsenet kuitenkin sitoutuvat tämmöiseen pohjoismaiseen ajatteluun, ei ole kysymys vain avoimuudesta ja demokratiasta vaan hyvin paljon myös korruption torjunnasta, sitä kautta myös järjestäytyneen rikollisuuden ja — nyt, kun katsotaan näitä terrorismin rahoituskuvioita — jopa terrorisminkin torjunnasta. Tämä on erittäin tärkeä esitys.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Euroopassa on hieman erilaisia käsityksiä tästä avoimuudesta, ja tosiaan meillä Pohjoismaissa on lähtökohtana ollut se, ja erityisesti Ruotsi-Suomessa, että kaikki asiakirjat ovat avoimia ja sitten, jos niissä halutaan poikkeuksia, siitä säädetään erikseen, kun monessa muussa maassa lähtökohta on se, että oikeastaan mitkään asiakirjat eivät ole avoimia, jos ei niitä erikseen säädetä avoimiksi.

Mehän olemme käyneet Euroopan unionissa kovaa taistelua avoimuusasetuksen osalta, ja silloin kun olin perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja, mehän teimme tämmöisiä ristiretkiäkin Euroopan parlamenttiin. Kävimme todistamassa siellä, kuinka hyviä nämä pohjoismaiset periaatteet ovat, ja voin sanoa, että kaikkein pahimmat uhkakuvat, joita silloin oli, on kyetty torjumaan, mutta tässä suhteessa täytyy sanoa, että Euroopan unionissa on aika paljon haasteita vielä meillä edessä.

Sinänsä on erittäin hyvä, että Euroopan neuvostossa on päästy sopimukseen, jolla pyritään edistämään avoimuutta asiakirjojen osalta. Tietysti se, mikä on tärkeätä, on sitten se, että meillä on monia maita, joissa tämä välttämättä ei ole pääsääntö, niin että meidän pitäisi sitten myöskin pyrkiä seuraamaan tätä sopimusta, että se ratifioidaan mahdollisimman monessa Euroopan neuvoston jäsenmaassa ja että sitä myöskin sitten toteutetaan käytännössä. Ja tietysti suuressa osassa maita tämä on mahdollista, mutta kai joittenkin maitten osalta varmaan on jonkinlaisia haasteita. Mutta tämä on erittäin hyvä alku, ja tärkeätä on se, että Suomi on ollut ensimmäisten joukossa viemässä tätä asiaa eteenpäin.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa herra puhemies! Erityisen hyvä askel, ja tärkeää, että Suomi on eturintamassa ottamassa niitä askeleita.

Nyt vain pitää palauttaa myös se, että emme ole hurskastelemassa tiettyjen asiakirjojen julkisuudella vaan myös sisäistämme tämän tänne Pohjoismaihin, otamme tämän myös ihan kotiin opiksi, että olemme myös kaikkien asiakirjojen julkisuuden kannalla.

Liikaa tänä päivänä ja viime kuukausina on keskusteltu, ja oikeastaan viimeisten vuosien aikana, Nato-asiakirjojen julkisuudesta. Otetaan tästä mallia, astutaan niissä askeleissa samaa, mitä me nyt mainostamme tässä.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa herra puhemies! Avoimuus on erittäin tärkeätä julkisessa hallinnossa, ja sitä tulee tietenkin kaikin keinoin edistää, koska sillä pystytään tehokkaasti ehkäisemään korruptiota, joka meilläkin on rakenteissa, vaikka sitä ei helposti haluta täällä tunnustaa. Meillä on esimerkiksi poliittisia virkanimityksiä, jotka ovat maan tapana lukuisissa kunnissa, ja myös valtionhallinnossa näitä tapahtuu. On tärkeää, että kaikki tällaiset päätökset ovat mahdollisimman julkisia, jotta kansalaiset pääsevät arvioimaan sitä, onko oikeus tapahtunut, kun tehdään vaikka näitä virkanimityksiä valtionhallinnossa ja kunnallishallinnossa, samaten kunnallisissa osakeyhtiöissä ja kaikissa muissa julkisissa osakeyhtiöissä. On tärkeätä, että aina paras mahdollinen hakija valitaan kyseiseen virkaan tai toimeen, jotta jäsenkirjaperusteella ei valita ihmisiä.

Samaten on erittäin tärkeätä, että kunnissa — joissa tapahtuu kaikki kaavoitustyö, kiinteistökaupat, tehdään kaikenlaisia elinkeinopoliittisia ratkaisuja — kaikki kunnalliset päätökset, tapahtuvat ne sitten lautakuntatasolla, kaupunginhallitustasolla tai valtuustotasolla, ovat julkisesti nähtävissä internetissä, jolloin kansalaiset voivat seurata näitä kiinteistön jalostamistoimenpiteitä usealta vuodelta, koska monesti kaavoitusprosessi ja siihen liittyvät intressit toteutuvat 10—15 vuoden kuluttua. Jos ne pöytäkirjat ovat vain vuoden pari internetissä kaiken kansan nähtävillä, niin ei pysty seuraamaan sitä koko prosessia alusta loppuun. Minä pidän erittäin tärkeänä, että kaikki julkiset päätökset ovat mahdollisimman pitkään kaiken kansan nähtävissä siellä internetissä.