9) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain
muuttamisesta
Pentti Kettunen /ps:
Herra puhemies! Lähetekeskustelussa on hallituksen
esitys numero 158/2014 vp, joka tarkoittaa kiinteistöverolain veroprosenttien
korottamista. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistöverolakia.
Kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoja ehdotetaan korotettavaksi
siten, että yleisen kiinteistöveron veroprosenttien
vaihteluväli nousisi 0,60—1,35 prosentista, siis
maksimissaan, 0,80:een siis alaraja ja yläraja 1,55 prosenttiin.
Tämä tarkoittaa siis yleistä veroprosenttia,
johon kuuluvat muun muassa loma-asunnot, ja yleisten asuinrakennusten
veroprosenttien korotukset olisivat pienemmät. Ennen kaikkea
tämä yleinen veroprosentin korotus on todella
rökälekorotus. Jos oikein laskin, se on yli 30
prosenttia. Sehän tarkoittaa sitä, kun keväällä hallituksen
esityksestä nostettiin kiinteistöjen verotusarvoja,
että tämä prosentti vielä kiihtyy,
siis sekä verotusarvojen korotukset että nyt prosenttien
korotukset. Se tarkoittaa kyllä yllätystä ensi
vuonna kiinteistöverolapun saajille.
Minä ymmärrän sen, että siinä suhteessa,
kun nyt hallitus jo tietää, että muun
muassa Suomen EU-nettojäsenmaksu tältä vuodelta
kohoaa jo yli miljardin, rahantarve on kauhea eli puoli miljardia
täytyy löytyä rahaa lisää.
Se otetaan valtionavusta kunnille, ja kunnille pitää saada
tilalle rahaa. Tähänhän tämä homma
perustuu. Mutta onko tämä oikein kiinteistönomistajia
kohtaan, nimenomaan niitä omakotitalossa asuvia, pienellä eläkkeellä olevia,
kituuttavia mummoja ja ukkeja kohtaan? Näitä nyt
rangaistaan näistä asioista. — Kiitos,
herra puhemies.
Osmo Soininvaara /vihr:
Arvoisa puhemies! Minusta on erittäin perusteltua nostaa
kiinteistöveroa ja sekä näitä ylä-
että alarajoja. Toisin kuin sanotaan, kiinteistövero
ei itse asiassa nosta asumisen hintaa, koska se vastaavasti niin
sanotusti kapitalisoituu näitten asuntojen myyntihintaan. Se,
joka on tulossa asuntomarkkinoille, pystyy tämän
jälkeen ostamaan asunnon halvemmalla ja sitten maksaa siitä vastaavasti
kiinteistöveroa. Se tietysti nostaa asumiskustannuksia
niiltä, jotka ovat jo ostaneet sen asunnon vanhaan hintaan. Sen
takia tässä maassa pitäisi tehdä sopimus
siitä, että kiinteistöveroa nostetaan
hitaasti mutta varmasti ja aika paljon ja että tuleva nousutahti olisi
kaikkien tiedossa, koska tämä on hyvä vero sen
takia, että se ei haittaa taloudellista toimintaa ja maapohja
on se viimeinen asia, jonka tästä maasta voi viedä ulkomaille.
Se kuuluu niin sanottuihin haitattomiin veroihin.
Mutta, arvoisa puhemies, tässä esityksessä on kummallinen
ja erittäin arveluttava kohta. Sen perusteluissa sanotaan,
että tarkoituksena — ja se toteutuu sitten toisessa
laissa — on rahastaa tämä kiinteistöveron
nousu valtiolle. Tähän asti kiinteistövero
on ollut kuntien vero, ja nyt tämä siirretään
valtiolle. Tämä ei ole se arveluttavin kohta,
vaan se, että tästä alarajasta tuleva
hyöty lasketaan kuntakohtaisesti sillä tavalla,
että niiltä kunnilta, jotka tämän
takia joutuvat nostamaan sitä alarajaa, otetaan se korotus
pois. Tämän seurauksena tulee semmoinen tilanne,
että jos meillä on kaksi kuntaa, joilla vuonna
2015 on molemmilla yleisenä kiinteistöveroprosenttina
0,80, joka on se uusi alaraja, mutta toisella on viime vuonna ollut
0,60, joka on vanha alaraja, niin näistä kahdesta
kunnasta, joilla on täsmälleen sama kiinteistöveroprosentti,
toinen saa pitää ne rahat itsellään
ja toiselta otetaan se korotuksen vaikutus valtiolle, jolloin joutuu
itse asiassa maksamaan valtiolle veroa siitä, että on
ollut edellisenä vuonna matala kiinteistövero.
Minulla on semmoinen käsitys, että jos tämä kohta
lähetettäisiin perustuslakivaliokuntaan, niin
se ei tulisi sieltä myönteisellä lausunnolla
takaisin. Ei näin voi tehdä, varsinkin kun tämä laki on
tarkoitettu pysyväksi, niin että tästä hamaan ikuisuuteen
tämä kunta maksaa sitten valtiolle vain sen takia,
että vuonna 2014 sillä oli matalampi kiinteistövero.
Tämmöistä lainsäädäntöä ei
nyt kertakaikkisesti voi tehdä. Merkittäköön pöytäkirjaan,
että kerrankin olen Espoon puolella, mitä en ole
tässä lainsäädäntöelimessä koskaan
ennen ollut.
Lea Mäkipää /ps:
Arvoisa puhemies! Ihan yleisesti on todettava, että tämä kiinteistövero
oli ennen niin sanottu katumaksuvero ja esimerkiksi haja-asutusalueen
ulkopuolinen jäi siitä vallan vapaaksi. Mutta
nyt tämä tosiaan rokottaa aika paljon. Liittyen
siihen, mitä edustaja Soininvaara sanoi, niin on se pointti
otettava, että monet köyhät kunnat ovat
joutuneet nostamaan näitä kiinteistöveron
alarajoja jo tähän saakka maksimiinsa. Täällähän
on, että Espoo joutuu sitten 20 miljoonaa pulittamaan lisää,
koska on, ainakin tuon iPadin mukaan, 43 kuntaa, joilla tähän
saakka on ollut alle 0,80 prosenttia tämä kiinteistövero,
ja nyt nämä 43 kuntaa joutuvat sitten ainakin tähän
0,80:een nostamaan.
Mutta vielä jos puhutaan yleisesti, niin tämä tavallansa
kohdistuu niin, on se sitten keskellä kylää tai
tuolla maan korvessa, että ne maan korvessa olevat asujat
eivät hyödy tästä kiinteistöverosta
mitään muuta kuin sen, että ollaan iloisia veronmaksajia
ja aurinko tai kuu paistaa, mutta sentään sitten
niillä, jotka tätä kiinteistöveroa maksavat
tuolla keskellä kylää, on siellä kadut, sähkövalot
ynnä muut. Jos mietittäisiin, mikä on tämä kiinteistöveron
kohtalo, niin jotta se tulisi oikeudenmukaisesti, siinä pitäisi
ottaa kyllä huomioon tämä maaseutu ja,
sanotaan, niin sanottu kaupunkiasutus.
Keskustelu päättyi.