Valto Koski /sd (esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Eduskunnan käsittelyyn on saatettu
Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus vuodelta
2003. Kuten tiedetään, Kansaneläkelaitos
on ollut jatkuvan keskustelun alaisena johtuen monesta seikasta.
Aina on silloin otettava huomioon, kuinka suuresta organisaatiosta
on kysymys, kuinka suuresta henkilökunnasta on kysymys,
kuinka suuresta kansanjoukosta on kysymys, kun Kansaneläkelaitoksen palveluja
käytetään.
Eduskunta on nimennyt Kansaneläkelaitoksen valtuutetut,
joidenka tehtävä on eduskunnan puolesta valvoa
Kansaneläkelaitoksen toimintaa, ja tällä sosiaali-
ja terveysvaliokunnan mietinnöllä 16/2004
vp valiokunta yrittää kuvata sitä valvontatehtävän
sisältöä, jota Kansaneläkelaitoksen
valtuutetut ovat nyt viime vaalien jälkeen suorittaneet.
Kansaneläkelaitoksen valtuutetut ovat valvontatoiminnassaan
kiinnittäneet huomiota Kansaneläkelaitoksen asiakaspalvelun
tasoon. Tämän johdosta valiokunta toteaa mietinnössään,
että asiakaspalvelun taso on seikka, johon tulee jatkuvasti
panostaa. Asiakkaiden kannalta on keskeistä, että käsittelyajat
ovat kohtuullisia ja että ratkaisukäytäntö on
valtakunnallisesti yhdenmukainen. Tällöin kaikki
Kansaneläkelaitoksen palveluja tarvitsevat kansalaiset
voivat saada tasavertaisen kohtelun kotipaikastaan ja muista olosuhteista
riippumatta. (Hälinää)
Puhemies:
(koputtaa)
Anteeksi, ed. Koski. — Pyydän edustajia pitämään
palaverinsa istuntosalin ulkopuolella tai keskittymään
puhujan kuuntelemiseen.
Asiakaspalvelun kehittämistä varten Kansaneläkelaitoksessa
on otettu käyttöön sähköinen
asiakirjahallinto, joka omalta osaltaan edistää edellä mainittuja
tavoitteita ja on osoittautunut erittäin tarpeelliseksi.
Samalla kun järjestelmiä kehitetään,
on tietysti pidettävä huoli myös siitä,
että nämä järjestelmät
käytännössä toimivat. Tämä on
huomioitava erityisesti silloin, kun järjestelmät
ovat vasta alkuvaiheessaan käyttöönotossa.
Valiokunta korostaa mietinnössään
myös toimistojen työn tasaamisen ja uusien palvelumuotojen
merkitystä ruuhkien välttämisessä ja
asiakaspalvelujen parantamisessa. Näitä ruuhkia Kansaneläkelaitoksen
toiminnassa aina silloin tällöin esiintyy.
Kuten tiedämme, Kansaneläkelaitoksen hallinto
on äskettäin uudistettu. Tämä on
ollut Kansaneläkelaitoksen toiminnan kannalta varsin merkittävä ja
iso muutos. Hallinnon uudistamiseen liittyen on luonnollista, että valtuutetut
ovat käyneet keskusteluja uudistuksen vaikutuksista laitoksen
hallituksen, ylimmän johdon ja henkilöstön
kanssa. Keskusteluja on käyty myös hallintoelinten
tehtävien ja vastuiden jaosta sekä siitä,
mitä muutospaineita uusi hallintomalli asettaa Kansaneläkelaitoksen
käytännön johtamisen organisoinnille.
Valiokunta kiinnittää huomiota mietinnössään
siihen, että myös sosiaaliturvaetuuksien kehittämisestä,
ohjauksesta ja valvonnasta vastaavien ministeriöiden ja
Kansaneläkelaitoksen hallintoelinten väliseen
yhteistyöhön on syytä kiinnittää huomiota
erityisesti valvontavastuiden toiminnan varmistamiseksi.
Henkilökohtaisesti haluaisin tässä yhteydessä korostaa
myöskin Kansaneläkelaitoksen etuuskäytäntöjen
monimutkaisuutta, jossa viidakossa sekä Kansaneläkelaitoksen
henkilökunta että asiakaskunta joutuvat toimimaan.
En tiedä, mikä toimielin olisi se, jonka tehtäväksi
pitäisi antaa Kansaneläkelaitoksen etuuskäytäntöjen
läpikäyminen ja uudistusesitysten tekeminen. Tätäkin kuitenkin
Kansaneläkelaitoksen valtuutetut ovat toimintavuoden aikana
käsitelleet, ja toivon mukaan tässäkin
asiassa päästään nopeasti eteenpäin.
Kertomuksen mukaan valtuutetut ovat käsitelleet kertomusvuoden
aikana hyvin laajasti monenlaisia etuusasioita sekä laitoksen
toimintaan liittyviä asioita muutenkin. Lisäksi
valtuutetut ovat yleiskokouksissaan ottaneet kantaa Kansaneläkelaitoksen
tutkimustoiminnan kehittämiseen, mielenterveyskuntoutuksen
työnjakoon, työttömien yhteispalvelupisteisiin
sekä takaisinperinnän kehittämiseen — kaikki
hyvin kansalaisia puhuttavia alueita.
Kansaneläkelaitoksen tutkimustoiminnassa on selvitetty
muun muassa Kansaneläkelaitoksen kustantaman psykoterapian
vaikuttavuutta. Valiokunta pitää selvitystyötä tärkeänä sosiaalivakuutuksen
voimavarojen tarkoituksenmukaisen ja tehokkaan käytön
kannalta. Toisessa tutkimuksessa on selvitetty lasten astmadiagnoosien määrän
alueellista vaihtelua. Valiokunta pitää myös
välttämättömänä,
että hoitosuositusten mukaisesti todettua astmaa sairastavien
pienten lasten perheet saavat heille kuuluvat sairausvakuutusetuudet
yhdenvertaisesti eri alueilla.
Valiokunta korostaa jälleen kansaneläkkeiden ja
sairausvakuutuksen rahoitusperusteiden kestävyyden ja rahoituksen
vakauden merkitystä ja kiirehtii näitä koskevien
ratkaisujen aikaansaamista, lähinnä sairausvakuutuksen
rahoitusuudistusta.
Arvoisa puhemies! Tällä saatepuheenvuorolla toivon,
että eduskunta käsittelee sosiaali- ja terveysvaliokunnan
mietinnön pohjalta Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen
toimintakertomuksen sisältöä.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa herra puhemies! Tässä on tietysti
aanelonen noin kokonaisuudessaan käytetty valiokunnan kannanottoihin.
Toivon mukaan tämä ei kuvaa sitä, että sosiaali-
ja terveysvaliokunta ei olisi aktiivisesti seuraamassa Kansaneläkelaitoksen
toimintaa. Tietysti tässä on tällainen
väliporras, nämä valtuutetut, ja sitten
tässä kommentoidaan sitä toimintakertomusta
hyvin lyhyesti.
Joka tapauksessa Kansaneläkelaitos ansaitsee huomiota
ja nimenomaan eduskunnan huomiota eduskunnan laitoksena ja sellaisena
organisaationa, jonka pitäisi toteuttaa kansanterveyslakia, niin
kuin meidänkin kaiken kaikkiaan. Me olemme hyväksyneet
vastikään hallituksen esityksen, jota kutsutaan
lyhyyden ja selvyyden vuoksi hoitotakuulaiksi. Toisaalta ministeri
Hyssälä aina toteaa, ettei saa käyttää tällaista
hoitotakuu-nimitystä, mutta joka tapauksessa kyseessä oli
hallituksen esitys 77 näiltä valtiopäiviltä.
Se asettaa kaiken kaikkiaan terveydenhoitoon muuttaessaan myös
kansanterveyslakia lisää painetta ja vastuuta.
Usein kritiikki kohdistuu kuitenkin Kansaneläkelaitokseen,
vaikka sen kritiikin pitäisi kohdistua muualle, ja Kansaneläkelaitokseen
kohdistuvia paineita voidaan aina silloin havaita myöskin
valtioneuvoston toiminnassa.
Se, mihin valiokunta on kiinnittänyt tässä kertomuksessaan
6 huomiota esimerkiksi Kansaneläkelaitoksen kustantaman
tutkimustoiminnan kehittämisessä, on tärkeätä.
Kansaneläkelaitoksen tutkimustoiminta on sillä tavalla
riippumatonta, että se pystyy omatoimisesti ja kohtuullisen
nopeasti selvittämään kansanterveyteen
vaikuttavia asioita, ja olisikin hyvä meidän pysähtyä silloin
tällöin selvittämään,
miten meidän tekemämme lainsäädäntö vaikuttaa
kansanterveyteen. Viittaan tässä esimerkiksi alkoholin
hinnan laskemiseen ja nimenomaan väkevän viinan edullisuuteen,
ja sitä nyt sitten kansa ikään kuin juo
entistä enemmän, ja siitä seuraa kansanterveydellisiä ongelmia.
Kaiken kaikkiaan Kansaneläkelaitos on eduskunnan alainen.
Eduskunta on lukuisia kertoja viime vuosien, viime vaalikausien
aikana ilmoittanut tukensa Kansaneläkelaitoksen toiminnalle. Siitä,
millä tavalla esimerkiksi kansaneläkkeen pohjaosan
leikkaaminen heikensi sen toimintaa, olemme myös keskustelleet.
Se ei ollut hyvä päätös. Kaiken
kaikkiaan toivon, että jatkossa myös valiokunta,
ja uskonkin siihen, erittäin aktiivisesti jatkaa toimintaansa,
jonka oleellinen osa on Kansaneläkelaitoksen toiminnan
edesauttaminen.
Tuija Nurmi /kok:
Arvoisa puhemies! Asiakirjojen hoitamisen nopeuteen Kansaneläkelaitoksessa
vaikuttaa varmasti myös se, että sosiaali- ja
terveyslainsäädäntö on erittäin
monimutkaista. Varmasti sosiaali- ja terveyslainsäädännön
yksinkertaistaminen myös nopeuttaisi näitten asiakirjojen
ja päätösten hoidon nopeutta. Siksi vaadinkin,
että kansanterveyslakia ja erikoissairaanhoitolakia on
tarkasteltava, ne on yhdistettävä ja ajanmukaistettava
ja samaan aikaan on sosiaalilainsäädäntö saatettava
näiden uudistusten kanssa samalle ajanmukaiselle tasolle.
Joka tapauksessa lisää rahaa tarvitaan terveydenhuoltoon.
Tätä on viestitetty jo eduskunnasta kuin myös
Kelasta. Kelan taksat on saatava nykyaikaiselle tasolle. Totta on,
että Kelaan kohdistuva kritiikki, kuten ed. Tiusanen täällä jo
mainitsi, johtuu monta kertaa lähinnä lakisääteisistä määräyksistä,
esimerkiksi liian pienistä korvauksista. Tietenkin tämä tyytymättömyys
liian pieniin korvauksiin johtaa siihen, että ihmiset tuntevat
saaneensa epäoikeudenmukaista kohtelua, ja se johtaa kritiikkiin
Kelaa kohtaan. Oikeastaan tämä kritiikki kuuluu
meille lainsäätäjille eikä niinkään
Kansaneläkelaitokselle.
Keskustelu päättyy.