Sari Sarkomaa /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Esittelen ensin valiokunnan pääluokkaan 25 (Hälinää — Puhemies koputtaa) tekemät neljä määrärahalisäystä ja sitten muutamia asioita, joihin valiokunta on kiinnittänyt erityistä huomiota.

Erityisen tyytyväinen olen siitä, että suuntaamme 900 000 euroa lapsiystävällisen oikeudenkäyntikokeilun laajentamiseen valtakunnalliseksi. Tässä niin sanotussa Follo-mallissa lasten huoltoriitoja sovitellaan asiantuntijan avulla. Menettelyllä voidaan vähentää varsinaisia tuomioistuinkäsittelyitä ja huoltajuusriitojen pitkittymistä. Sovittelu säästää tuomioistuinten ja sosiaaliviranomaisten resursseja, mutta ennen kaikkea auttaa... (Hälinää)

Kiitos, puhemies! — Mutta ennen kaikkea tämä lapsiystävällinen oikeus auttaa lapsia ja perheitä vaikeissa ero- ja huoltajuustilanteissa. Valiokunta pitää tärkeänä, että sovittelumalli laajenee jo ensi vuoden aikana mahdollisimman kattavaksi ja että jatkuvuus valtakunnallisena toimintamallina turvataan.

Toinen valiokunnan tekemä lisäys on 900 000 euroa, ja se suunnataan turvapaikkahakemuksia koskevien valitusten käsittelyyn Helsingin hallinto-oikeudelle ja tämän lisäksi 100 000 euroa ratkaisukapasiteettinsa äärirajoilla toimivalle korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Tämä liittyy siihen, että Maahanmuuttovirasto saa pitää vuonna 2010 saamansa lisäresurssit, joiden avulla on tarkoitus lyhentää turvapaikka-asioiden käsittelyaikaa ja aikaansaada säästöä turvapaikanhakijoiden vastaanottokustannuksissa. Sen sijaan Helsingin hallinto-oikeudella ja korkeimmalla hallinto-oikeudella, jotka käsittelevät turvapaikka-asioiden valituksia, ei ole käytettävissään vastaavia lisäresursseja. Ilman näitä valiokunnan lisävoimavaroja valitukset ruuhkautuisivat, jolloin ei saavutettaisi sitten niitä säästöjä, joita Maahanmuuttoviraston tehostuvalla toiminnalla tavoitellaan.

Neljänneksi valiokunta lisää markkinatuomioistuimen toimintaan 100 000 euroa ruuhkautumisen estämiseksi. Tämä siksi, että markkinaoikeuden tehtäväkenttä on laajenemassa ja voimavarat supistumassa.

Arvoisa puhemies! Valiokunta kiirehtii valtion sektoritutkimuslaitosten kokoamista suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja korostaa, että oikeuspoliittinen tutkimus on resursoitava niin, että se antaa mahdollisuuden tuottaa päätöksenteon tarvitsemaa ajantasaista tietoa. Valiokunta korostaa, että jatkossa on huolehdittava siitä, että Rikosuhripäivystyksen rahoitus saadaan kestävälle pohjalle ja että toiminta on alueellisesti kattavaa. Valiokunta on tyytyväinen täydentävän budjetin 2 miljoonan euron korotukseen ulosottotoimelle, ja toteamme, että määrärahan riittävyyttä on seurattava. Ulosottotoimella on tärkeä tehtävä talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjumisessa, ja sillä on huomattavaa fiskaalista merkitystä.

Rikosseuraamuslaitoksessa valmistuu vuoden 2012 alkupuolella sopeuttamisohjelma. Valiokunta pitää tärkeänä, että säästötarpeiden vaikutukset ja toteuttamisvaihtoehdot arvioidaan huolellisesti. Valiokunta korostaa, että rangaistusten täytäntöönpanon vaikuttavuuden parantamiseksi on huolehdittava myös rangaistusajan sisällön kehittämisestä. Valiokunta pitää myös perusteltuna, että vankeinhoidon terveydenhuolto organisoidaan tiiviimmin yleisen terveydenhuoltojärjestelmän piiriin, ja kiirehtii siksi hallitusohjelman mukaisen selvityksen laatimista.

Arvoisa puhemies! Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että tuomioistuinlaitoksen rakenteelliset uudistukset ovat edenneet määrärahaleikkauksia hitaammin, mistä johtuen monet tuomioistuimet ovat ylikuormittuneita.

Lopuksi haluan todeta, että erityisen vahvasti valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että tuomioistuinten perusrahoitus on turvattava, ja korostaa samalla, että määrärahojen pysyvä lisääminen ei ole tämän hetken talousnäkymien valossa realistista. Jatkossa onkin selvitettävä, miten tuomioistuinten työtaakkaa voidaan oikeusturvaa vaarantamatta vähentää. Siksi me erityisesti kiirehdimme oikeudenkäyntien kokonais-keston lyhentämiseksi ja oikeusturvan laadun parantamiseksi laadittavan oikeusturvaohjelman valmistelua sekä tarpeellisten rakenteellisten uudistusten toteuttamista.

Arvoisa puhemies! Kiitän vastaavaa ministeriä erinomaisesta yhteistyöstä ja tietenkin jaostoa ja valiokuntaa sekä valiokuntaneuvosta syksyn aikana tehdystä työstä.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Arvoisa puhemies, värderade talman! Oikeusministeriön pääluokan loppusumma on tässä budjetissa valtiovarainvaliokunnan mietintöön sisältyvät lisäykset huomioon ottaen 860 miljoonaa euroa. Syksyllä annettuun hallituksen esitykseen verrattuna lisäystä on 4 miljoonaa euroa ja tämä lisäys sisältää seuraavia asioita:

Hallituksen täydentävään talousarvioesitykseen sisältyy 2 miljoonaa euroa ulosottotoimen määrärahatilanteen korjaamiseen. Tämä lisäys on tarpeen, jotta ulosottotoimi voi selvitä vuoden 2008 taloudellisen taantuman jälkeen voimakkaasti kasvaneista asiamääristä. Ulosoton asiamäärien kasvuun on huomattavalla osin syynä niin sanottujen pikavippien määrän lisääntyminen.

Valtiovarainvaliokunnan ehdotukseen sisältyy yhteensä 2 miljoonaa euroa tuomioistuimille turvapaikka-asioiden, huoltajuusriita-asioiden sekä puolustus- ja turvallisuushankinta-asioiden käsittelyn jouduttamiseksi. Turvapaikka-asioihin saadulla yhteensä miljoonan euron lisäyksellä voidaan varmistaa, että turvapaikka-asioihin liittyvät valitukset eivät ruuhkaudu Helsingin hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Huoltajuusriita-asioiden käsittelyyn käräjäoikeuksissa saadulla 900 000 euron lisäyksellä voidaan jatkaa ja laajentaa nyt neljässä käräjäoikeudessa käynnissä olevaa lapsen huoltoa, tapaamisoikeutta ja elatusta koskevien asioiden tuomioistuinsovittelun kokeilua eli niin sanotun Follo-mallin kokeilua. Siitä on kuluvan vuoden aikana saatu myönteisiä kokemuksia.

Markkinaoikeudelle saadulla 100 000 euron lisäyksellä voidaan turvata puolustus- ja turvallisuushankintoja koskevasta uudesta lainsäädännöstä johtuvien asioiden joutuisa käsittely markkina-oikeudessa.

Haluan tässä vaiheessa myös kiittää sekä lakivaliokuntaa että valtiovarainvaliokuntaa näistä erittäin tervetulleista lisäyksistä. Verrattain pienellä rahasummalla voidaan saada paljon hyvää aikaiseksi.

Vuoden 2012 budjetissa ja jatkovuosien kehyksissä keskeisiä oikeuspoliittisia teemoja ovat läpimenoaikojen lyhentäminen pitkäkestoisissa asioissa sekä talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunta. Oikeusministeriön hallinnon-alalle eli syyttäjille, tuomioistuimille ja ulosoton erikoisperintään ja konkurssivalvontaan on ta- lousrikosasioiden käsittelyyn osoitettu keskimäärin 5 miljoonaa euroa vuodessa vuosina 2012—2015.

Talousrikosasioiden käsittelyn jouduttamiseksi ja oikeusprosessien kokonaiskeston lyhentämiseksi syyttäjien ja tuomioistuimien voimavaroja kohdennetaan mahdollisuuksien mukaan niihin yksiköihin pääkaupunkiseudulla ja muualla maassa, joissa laajoja ja pitkäkestoisia juttuja on eniten. Ulosotossa lisäpanostusta ohjataan ulosoton erikoisperintäyksiköille ja tietojärjestelmien tehokkaampaan hyväksikäyttöön rikoshyödyn jäljittämisessä ja rikoshyödyn takaisin saamisessa.

Värderade ordförande! Med tanke på demokratin och medborgarnas möjligheter att delta är medborgarinitiativet en viktig reform. Regeringens proposition om det här har överlämnats som budgetlag och också senaste vecka godkänts här i riksdagen. I budgeten ingår anslag för att upprätthålla ett sådant datanät som krävs för införande av medborgarinitiativet.

I budgetpropositionen har också reserverats medel för inledande av projekten enligt den nationella handlingsplanen för mänskliga rätttigheter, för beredningen av lagstiftningen om likabehandling, statsrådets språkberättelse och en demokratipolitisk redogörelse samt för utvecklingen av verksamhetsförutsättningarna för medborgarsamhälle inom ramen för delegationen för medborgarsamhällspolitik.

Oikeusministeriön hallinnonalaan kohdistuu hallitusohjelman mukaisia eri perustein määriteltyjä toimintamenoleikkauksia vuonna 2012 runsaat 9 miljoonaa. On kuitenkin syytä todeta, että hallituksen budjettiriihen kohdennettavaksi jätetystä 100 miljoonan euron säästöpaketista ei kohdistettu oikeusministeriön hallinnonalalle lainkaan määrärahavähennyksiä. Tästä olen myös erittäin kiitollinen.

Hallinnonalan määrärahatilanne on jo edellisten hallituskausien aikana muun muassa tuottavuusohjelman sekä toimitila- ja tietotekniikkamenojen osin kompensoimattoman kasvun vuoksi ajautunut hyvin kireäksi. Edellä sanottu määrärahaleikkaus kiristää resurssitilannetta entisestään.

Määrärahavähennysten, kustannuspaineiden sekä uudistuskyvyn säilyttämisen vuoksi on välttämätöntä käydä läpi ja arvioida hallinnonalan tehtävät, keskeiset toimintaprosessit, organisaatiorakenteet ja toimipaikkaverkostot. On tärkeää karsia oikeusvaltion toimivuuden kannalta vähemmän tärkeää tekemistä ja kohdistaa väheneviä resursseja olennaisiin asioihin. (Puhemies: 5 minuuttia!) — Kyllä.

Ihan lyhyesti vielä. Rikosseuraamuslaitoksessa on tärkeää tuottavuusohjelman mukaisten erittäin vaativien vähennysten jälkeen ja ottaen huomioon toimitila- ja tietotekniikkamenojen väistämätön kasvu tulevaisuudessa laatia perusteellinen sopeuttamissuunnitelma. Hallitusohjelmassa asetettu tavoite paljuselleistä eroon pääsemiseksi vuoteen 2015 mennessä ei voi vielä tämän budjetin valossa edetä toivotulla vauhdilla.

Sammanfattningsvis konstaterar jag att denna valperiods första budget kommer bra i gång när det gäller att genomföra regeringsprogrammets målsättningar.

Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämä oikeusministeriön hallinnonalan budjettiesitys on hyvin linjassa hallituksen peruslinjaukseen, elikkä hyvin tärkeitä ja kauniita hallitusohjelman kirjauksia, mutta numerot ja budjettiluvut ovat sitten vähän toista. Täällä jaoston puheenjohtaja aivan ansiokkaasti esitteli jaoston saavutuksia, ja täällä taas tulivat nämä rakenneuudistukset. Oli hyvä kuitenkin, että kuntauudistus ei nyt tällä kertaa tullut tähän oikeusministeriön hallinnonalaan esille.

Kannan huolta siitä, että tällaisessa länsimaisessa oikeusvaltiossa pitäisi tuomioistuinten käsittelyaikojen olla kohtuullisia, ja sen pitäisi olla yksi painopiste, kun valtion budjettiakin kohdennetaan. Ei voi olla niin, että tavalliset kansalaiset joutuvat odottamaan jopa vuosikausia eri oikeusasteissa asioitten käsittelyä. Tähän pitäisi löytää kyllä ratkaisu. Se ei mielestäni ole poliittinen ratkaisu, vaan sen pitäisi olla kaikkien, koko eduskunnan, yhteinen asia. Tässä mielessä kehyskaudelle suunnitellut määrärahaleikkaukset tuomioistuinten voimavaroista merkitsevät sitä, että jos mitään ei tehdä, niin jutut tulevat kestämään entistä kauemmin ja yksittäisten ihmisten kannalta tällaisessa, lainausmerkeissä, löysässä hirressä olo jatkuu kohtuuttoman pitkään. Toivon, että tähän tulevien vuosien aikana löydettäisiin ratkaisuja.

Sitten hallitusohjelmassa on todettu maahanmuuttoasioitten käsittelyyn, että siinä nopeutetaan käsittelyä, mutta sehän edellyttäisi merkittäviä resursseja, jotta silläkin sektorilla päätökset syntyisivät riittävän nopeasti. Tämäkin olisi suomalaisten veronmaksajien etu, että ei tarpeettomalla tavalla turvapaikanhakijoita, niitä, jotka eivät tule saamaan lupia, pidettäisi täällä suomalaisten veronmaksajien kustannuksella. Tässäkin mielessä tarvittaisiin selvä painopiste ja hallitusohjelman kirjauksen noudattaminen.

Markkinaoikeuden osalta, arvoisa puhemies, edellinen hallitus teki hyviä ratkaisuja. Haluttiin purkaa jutturuuhkaa, ja markkinaoikeuden osaltahan tällä resurssilla on äärettömän suuri merkitys asioitten käsittelyssä. Ja mitä siitä seuraa? Siitä seuraa se, että monet hankinnat, investoinnit, pääsevät käyntiin, kun nämä valitukset saadaan käsiteltyä. Se on myöskin kansantalouden etu, että jutut eivät ruuhkaannu ja kestä kohtuuttoman kauan. Tässä mielessä tämä linjamuutos, mikä nykyisellä hallituksella on, on huono. Siinä resursseja puretaan ja jutturuuhka tulee kasvamaan.

Puhemies! Sitten tänne rangaistusten täytäntöönpanoon. Edellisen hallituksen yksimielinen linjaus oli, että tuolla Vaalan kunnassa sijaitseva Pelson vankilan korjausinvestointi toteutetaan. Edellinen oikeusministeri sitä, ehkä voi sanoa, ei kovin ponnekkaasti vienyt eteenpäin, mutta joka tapauksessa se oli edellisen hallituksen yksimielinen päätös. Nyt toivoisin, että nykyinen ministeri, jonka puolue oli myöskin päättämässä, niin kuin olivat kokoomus ja vihreätkin, tästä Pelson investoinnista, sen veisi päätökseen myönteisellä tavalla. Kyse on paitsi investoinnista myös erittäin suuresta alueellisesta vaikutuksesta, joka Pelson vankilalla on Vaalan seudulle ja koko lähialueelle. Kyse ei ole kuin tahtokysymyksestä, koska kehyksessä on varattu jo rahaa 5 miljoonaa, ja 2 miljoonaa lisää, niin tämä investointi voitaisiin hoitaa.

Arvoisa puhemies! Näillä ystävällismielisillä ja pääosaltaan hallituksen linjaa tukevilla kommenteilla evästykset.

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysyisin oikeusministeri Henrikssonilta hovi- ja hallinto-oikeusverkoston kehittämisestä. Nythän me tiedämme, että se on niin sanotusti vaiheessa, ja viimeinen tieto, mikä minulla on, on se, että tämä asia olisi ministerin pöydällä ja ministeri päättää, miten asiassa edetään. Kysyisin, miten asiassa edetään.

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Useissa eri yhteyksissä on arvioitu Rikosseuraamuslaitoksen tilannetta kokonaisuutena, niin taloudellista kuin myös vankipaikkatilannetta. Nyt näyttää siltä, että nuo vankimäärät vaihtelevat eri puolilla Suomea aika tavalla. Jos oikein olen ymmärtänyt, niin Itä- ja Pohjois-Suomessa on vankipaikoilla varsinkin suljetulla puolella tilaa, mutta sitten erityisesti lännessä aika tavalla ylitäyttöä. Näyttää myös siltä, että vankeja ei oikein voida näköjään maan sisällä siirrellä maan eri puolille. Tästä nyt näyttää selkeästi seuraavan erityyppisiä ongelmia. Kysyisinkin ministeriltä, onko tämä aluevankilajärjestelmä oikein tänä päivänä enää toimiva malli, vai olisiko tähän syytä tehdä jotain muutoksia.

Sirkka-Liisa Anttila /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yhdyn siihen kritiikkiin, jota täällä on todettu nimenomaan näitten juttujen käsittelyaikojen tavattoman suuresta pituudesta. Se on nimittäin kansalaisten kannalta myöskin aika merkittävä oikeusturvatekijä, että joutuu ihan jopa vuositolkulla odottamaan, ennen kuin tulee päätöksiä.

Sitten toiseen kysymykseen, kun täällä ministeri haki säästöjä. En tunne alaa niin hyvin, mutta esitän kysymyksen. Se on ihan oikein, että meillä on oikeusavustajajärjestelmä ja sitä kautta mahdollisuus saada puolustukselle oikeusavustaja, mutta kysymys kuuluu, miten määritellään sitten ne palkkiot, koska ne näyttävät olevan aika lailla korkeitakin tietyissä tilanteissa. Onko sillä puolella mitään tehtävissä, että selvitettäisiin, onko olemassa jotkut kriteerit, joiden mukaan valtion maksamat oikeusavustajat saavat palkkionsa, ja onko niitten kohdalla joitakin säästömahdollisuuksia? Esitän tämmöisen kysymyksen, koska kaikki pitää minusta käydä läpi silloin, kun säästöjä haetaan.

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oikeudenkäyntien kestoajat, käsittelyajat, ovat tärkeä asia. Kysymys on kansalaisten oikeusturvasta. Siksi juuri jaostossa, valiokunnassa, kohdensimme lisärahoja Helsingin hallinto-oikeuteen, korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja markkinaoikeuteen. Mutta tässä taloudellisessa tilanteessa ei ole mahdollista vain lisätä voimavaroja, vaan myöskin oikeudenkäynnin kokonaiskestoa sekä näitä rakenteita, en tarkoita nyt kunta- ja palvelurakenteita, vaan tuomioistuinten rakenteita, on uudistettava. Tässä on paljon meneillään. Toivonkin, että ministeri kertoisi nyt eduskunnalle sen vaiheen, missä näissä mennään, koska erityisesti valiokunta mietinnössään asiaa kiirehti.

Toivon myöskin, että kerrotte, miten näillä rahoilla, jotka tähän lapsiystävälliseen oikeudenkäyntiin nyt kohdennetaan, saadaan valtakunnallisesti, mitä haasteita siinä vielä on, kun rahat nyt ovat ministerin taskussa, toivottavasti, kun eduskunta hyväksyy budjetin.

Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ruandalaisen kansanmurhasta syytetyn papin oikeuskulut ovat tulleet maksamaan Suomelle tähän mennessä noin 4 miljoonaa euroa. Oikeus antaa päätöksensä lähipäivinä, mutta oletettavissa on, että kansanmurhasta syytetty valittaa tuomiosta ja taas on lisämiljoonia menossa asianajajien taskuun. Tätä ei Suomen kansa ymmärrä.

Rouva ministeri, onko mielestänne oikein, että yhteen, korostan epäiltyyn, murhamieheen upotetaan miljoonia euroja, kun oma oikeuslaitoksemme kärsii huutavasta rahapulasta?

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On totta, että niin oikeusministeriön hallinnonala kuin moni muukin on tällä hallituskaudella, voisi sanoa, vereslihalla. Me tiedämme sen kaikki, meillä on valtava porvarihallituksen jättämä alijäämä, ja se näkyy myös tällä pääluokalla. (Sirkka-Liisa Anttilan välihuuto) On kuitenkin hyvä, että valiokunta näihin kaikkein tärkeimpiin kipupisteisiin kiinnitti huomiota, erityisesti Helsingin hallinto-oikeuden turvapaikkakäsittelyihin. Siinä oli riskinä, että kun Maahanmuuttovirastolle turvattiin 40 lisävirkaa, joilla näitä käsittelyjä nopeutetaan, se olisi jumiutunut Helsingin hallinto-oikeuteen ja sitä kautta kustannukset olisivat olleet moninkertaiset. Nyt tällä noin miljoonan kohdennuksella saadaan nämä pidettyä, siitä kiitos valiokunnalle.

Näistä käsittelyajoista olisin vielä kysynyt oikeusministeriltä. Valiokunnassa saadun selvityksen mukaan, vaikka mennään tiukilla, tuomioistuinlaitokset lupasivat, että näiden kaikkein pisimpien käsittelyaikojen ajat eivät pitene. Ehkä keskimääräinen käsittelyaika saattaa pidentyä, mutta kun mennään yksittäisen ihmisen tasolle, niin kaikkein pisimpien käsittelyjen leikkaus on tärkeätä. Voidaanko tämä varmistaa myös jatkossa?

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pikavipit pitäisi lailla kieltää, ja tässä valiokunnan mietinnössä on, että vuoden 2013 alusta sen takia muun muassa, että alioikeuksien jutturuuhka yksi on pikavipit. Ne ovat väärä paikka ratkaista näitä taloudellisia ongelmia. Sama liittyy talous- ja velkaneuvontaan. Jaostohan lisäsi tähänkin miljoonan taas, että jollain tavoin ihmisten auttaminen toimii. Mutta se, mikä on työllisyyden ja elinkeinoelämän kannalta tärkeätä, on markkinatuomioistuin, ja tähänkin jaosto joutui lisäämään rahaa, jotta se toimisi edes kohtuullisesti. Nyt asiat makaavat siellä ja ihmiset odottavat töitä, yritykset odottavat, että pääsevät töihin, mutta asiat ovat markkinatuomioistuimessa. Ei tällainen peli vetele, ja kyllä toivon, että oikeusministeri, joka muutoin hyvin terhakkaasti on puuttunut näihin asioihin, panisi markkinaoikeuden asiat todella kuntoon.

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ilonaihe on siinä, että 70 000 euroa suurempi on Riku-toiminnalle varattu raha verrattuna tähän vuoteen. Rikosuhripäivystystoiminta on erinomainen osoitus viranomaisten ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyöstä. Kentältä saatujen tietojen mukaan kuitenkin Riku-toiminnan laadukkaaksi hoitamiseksi pitäisi olla varattuna noin puoli miljoonaa euroa, kun nyt on esityksessä vain 290 000. Miten on, kysyn, arvoisa ministeri: onko jatkossa luvassa, että Riku-toiminnan määrärahoja kasvatetaan entisestään?

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oli hyvä, että lapsiystävälliseen oikeuteen saatiin valiokunnassa lisättyä rahaa, ja siitä varmasti on saatu hyviä kokemuksia. Toivottavasti asian hoito laajenee. Täytyy muistaa kuitenkin, kun huoltajuuskiistoihin tässä on viitattu, että se vähentää olosuhdeselvitysten tarvetta. Näissä olosuhdeselvityksissä on selvästi puutteita, ne eivät ole tasalaatuisia eivätkä saman tasoisia kaikkialla maassa. Huoltajuuskiistoihin sisältyy myöskin suoranaista vieraannuttamista jommankumman vanhemman puolelta. Siihen pitäisi puuttua kovemmalla kädellä. Joissakin maissa aktiivinen vieraannuttaminen on kriminalisoitu, kun se paljastuu, ja siitä saa sanktiot.

Toinen asia: Täällä budjettikirjassa viitataan, että on tarkoituksena 1—2 lakihankkeessa erityisesti seurata sukupuolivaikutusten arviointia tasa-arvon kannalta. Kehotan vaan, kun isyyslain uudistaminen on jatkumassa, että isyyslaki otettaisiin sellaiseksi kohteeksi, jossa erityisesti arvioitaisiin sitä, millä tavalla uusi laki palvelee molempia sukupuolia.

Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vuoden 2009 alusta voimaan tullut uudistus vähensi käräjäoikeuksissa merkittävästi lautamiesten osallistumista istuntoihin. Alun perin uudistuksessa oli tavoitteena se, että kun säästöjä tulee lautamiehiä vähennettäessä, säästyviä varoja käytettäisiin tuomarien palkkaamiseen niissä tuomioistuimissa, joissa on ruuhkaa. Talousarvioesityksessä ei ole tätä mainintaa. Onko näin tapahtumassa? Koska vuodesta toiseen jatkuva resurssipula ei ole tilapäinen, pahiten ruuhkautuneisiin käräjäoikeuksiin tulee perustaa uusia virkoja.

Mirja Vehkaperä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Lakivaliokunta on aivan oikein kiinnittänyt huomiota siihen, että tulevaisuudessa meidän on varauduttava siihen, että vankiluku kasvaa ennakoitua enemmän. Rangaistusten painopistettä ei ole pystytty siirtämään riittävästi avolaitoksiin, ja on selvää, että on ollut värinää myöskin sakon muuntorangaistuksen uudelleenkäsittelemisestä. Viime vaalikaudella tehty valvontarangaistuksen uudistus pantavalvonnan tulosta ei sekään ole aivan ottanut siipiä alleen.

Olen äärimmäisen huolissani Rikosseuraamuslaitoksen määrärahatilanteesta. Edustaja Rantakangas otti esille Vaalan kunnassa sijaitsevan Pelson vankilan peruskorjaustilanteen. Viime vaalikaudella päätettiin todellakin vankiloiden peruskorjausohjelmasta, ja Pelson vankilan korjauksenkin piti alkaa jo kesällä 2010. Seisooko ministeri nyt sanojensa takana, että Pelson vankila saadaan asianomaiseen kuntoon?

Anne-Mari Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valiokuntaa on syytä kiittää siitä, että yhtenä määrärahan lisäpanostuskohteena ovat lapset ja nuoret. Kun nykypäivänä puolet liitoista päättyy eroon ja näissä ristiriitatilanteissa valitettavan useasti vanhemmat unohtavat roolinsa isinä ja äiteinä, erityisesti haluan korostaa lapsiystävällisen oikeudenkäyntimallin laajennusta koko Suomeen. Edustaja Uotila siihen jo viittasikin, että siitä varmasti on saatu hyviä kokemuksia. Meillä on näyttöjä siitä, että on pystytty toimimaan niin, että se on sekä taloudellisesti että inhimillisesti erittäin hyvä tapa.

Kysyisin ministeriltä, kun tämä lisämääräraha nyt myönnetään ja mallia laajennetaan, millä aikataululla te pystytte laajentamaan sitä, ja ennen kaikkea kiinnittäisin huomiota näiden virkamiesten ja -naisten kouluttamiseen: miten te toimitte siinä yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa?

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kuten tästä keskustelusta huomataan, oikeusministeriön hallinnonalalla on monia kipeitä kohtia, joihin tarvittaisiin lisää varoja. Mutta yhteen kohteeseen niitä on riittänyt. Suomessa on tutkittu ja syytetty ja käsitelty Ruandassa tapahtunutta murhaa ja täällä on syytetty ruandalaista ihmistä Ruandassa tapahtuneista rikoksista, jotka eivät millään tavoin, nämä rikokset ja tämä rikossyyte, kuuluisi suomalaisten veronmaksajien piikkiin.

Tekin, ministeri Henriksson, eräällä kyselytunnilla puolustitte asiaintilaa sanomalla, että Suomen pitää noudattaa kansainvälisiä sopimuksia. Niin pitääkin. Nyt Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on Ruotsin osalta päättänyt vastaavanlaisessa tapauksessa, että Ruotsilla on oikeus luovuttaa henkilö sinne omaan maahan tuomittavaksi. Tämä päätös oli siis edellisen ministerin hölmöin ja veronmaksajille kalleimmaksi tullut päätös. Ministeri Henriksson, mitä aiotte tehdä, jotta jatkossa tällaisilta hölmöyksiltä vältytään, ja myönnättekö, että ministeriö teki väärän päätöksen? (Eduskunnasta: Hyvä kysymys!)

Johanna Ojala-Niemelä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ilolla tervehdin näi- tä määrärahalisäyksiä ulosottoviranomaisten ja ulosottolaitoksen suuntaan, koska ainakin se tieto, mikä minulle on kantautunut, on se, että nämä summaariset asiat ruuhkauttavat nyt kyllä käräjäoikeuksia ja nimenomaan näitten pikavippien takia. Kiitänkin ministeriä siitä, että olet rohkeasti tarttunut tähän asiaan ja perustanut työryhmän miettimään tätä asiaa. Se on tärkeä asia, ja sitä kyllä soisi vietävän eteenpäin.

Se, mistä olen huolissani, on Vankeinhoitolaitoksen määrärahatilanne. Meitä uhkaa nyt suljetun laitoksen tai useamman avolaitoksen sulkeminen tällä nykyisellä resurssitilanteella. Siellä on myös edelleen paljusellejä, ja niistä tulisi päästä mitä pikimmiten eroon. Itse olisin tietenkin pohjoissuomalaisena nähnyt mielelläni Ylitornion avovankilan osalta, että siihen peruskorjaukseen olisi saatu siemenrahaa. Valitettavasti nyt ei näin käynyt, mutta toivottavasti sitten jatkossa.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On totta, että kyllä näissä tilanteissa, mitä oikeusministeriön voimavarat ovat, pitäisi tarkkaan katsoa, mihin voimavarat käytetään. Ruanda-piikkiin on valunut monen asian kustannuksella todella pahoja heikennyksiä, muun muassa tämä Helsingin hallinto-oikeuden perusteettomien turvapaikkahakemusten käsittelyn ruuhkautuminen. Se maksaa kymmeniä miljoonia euroja itse asiassa suomalaiselle yhteiskunnalle, ja siksi valtiovarainvaliokunta haluaa tätä nopeuttaa.

Samalla pitää kyllä nyt ministerin pitää huoli, että ei nyt tuottavuusohjelman kaavamaisella henkilöstönvähennyshommalla ajeta alas myöskään rakenteita, joita esimerkiksi Itä-Suomen hovioikeus merkitsee ja joita tarvitaan. Samoin kiirehdin kyllä ministeriltä toimenpiteitä valtiovarainvaliokunnan ja hallitusohjelman edellyttämällä tavalla näihin satamakorkojakin pahempiin eli sinänsä jo poliisiasioiksi meneviin pikavippi- ja perimiskustannuskysymyksiin. Kyllä tällaisessa asiassa hallituksen on nyt toimittava, eikä voida jäädä odottamaan sitä, että edustajat ja valtiovarainvaliokunta jatkuvasti tästä huomauttavat.

Leena Rauhala /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oikeusministeriön hallinnonalan lisäkohdennukset on todella oikein kohdennettu, kuten Rikosuhripäivystyksen lisäys, vaikkakin siinä vielä tarvitaan sitä kestävän pohjan takaamista vielä enemmän, ja toinen on tämä turvapaikkahakemusta koskeva valitusten käsittelyn saama lisäkohdennus. Mutta erityisesti on ilo todeta tämä lapsiystävällisen oikeuden eli Follo-mallin laajentaminen. Toivoisi, että sen kattavuus olisi todella koko Suomessa sillä tavalla, että 900 000 euroa saataisiin sillä tavalla, että se palvelisi mahdollisimman oikeudenmukaisesti.

Mutta erityinen huoli mielestäni on näistä tuomioistuinlaitoksen resursseista, koska täällä hyvin vahvasti todetaan, niin kuin lakivaliokunta ja perustuslakivaliokunta ovat todenneet, että perusrahoitus on turvattava. Mutta nyt viitataan tähän taloustilanteeseen, -näkymiin, että sitä ei voida tehdä. Hallitusohjelman kirjaus kuitenkin on, että oikeudenkäytön nopeuttamiseksi huolehditaan muun muassa tuomioistuinlaitoksen kestävästä ja tasapuolisesta resursoinnista. Minusta tämä on sellainen asia, johonka on todella pikaisesti puututtava.

Hanna Mäntylä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten tässä useissa puheenvuoroissa on tullut jo esiin, nämä lasten huoltajuus- ja tapaamisasiat ovat varmasti kaikilla meillä jollain tavalla mielessä ja niihin toivotaan kovasti muutoksia, koska ne ovat todella lisääntyneet ja monimutkaistuneet ja kuormittavat oikeuslaitosta nykyisellään erittäin raskaasti. Tämä nykyinen systeemihän, ikävä kyllä, mahdollistaa tällaisen pitkäkestoisen riitelyn siellä tuomioistuimessa ja jopa oikeuslaitoksen eräänlaisen hyväksikäytön varsinkin silloin, jos toisena osapuolena on tämmöinen henkilö, jonka tarkoitus on ennen kaikkea tehdä kiusaa ja lisätä kustannuksia tälle toiselle vanhemmalle. Tämä on myös semmoinen asia, mihin jatkossa toivon sitä tietoa ja osaamista lisättävän kaikille niille ihmisille, jotka näitten asioitten kanssa siellä tuomioistuimessa tai sosiaalitoimessa tai terveydenhuollossa tekevät töitä.

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Virolainen nosti esiin tämän lasten ja nuorten aseman parantamisen. Yhdyn tähän kiitokseen, se on syytä antaa. Mutta muuten esimerkiksi käsittelyajat ovat aivan liian pitkiä riippumatta asteesta ja hallinnosta, missä kohtaa ollaan. Aina viivästykset tuovat kärsimystä koko sille lähiyhteisölle, keitä tämä koskee. Henkilöresursseilla tietysti saataisiin nopeutettua näitä, mutta kun ei ole sitten rahaa, niin se ei onnistu. Onko teillä mitään suunnitelmia tämän asian parantamiseksi järjestelmää kehittämällä?

Tämä Ruanda-operaatio tosiaan on yksi epäkohta. Onneksi Atalanta-operaatiossa ei tullut yhtään enempää, että sen verran ainakin opittiin.

Vankiloiden resursseista: Vangeista huomattava osuus on ulkomaalaisia. Onko tämän järjestelmän muuttamiseksi jotain suunnitelmia, että ulkomaalaiset olisivat (Puhemies: Minuutti!) omassa kotimaassaan?

Kalle Jokinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pitkät käsittelyajat ovat oikeusturvaongelma juttujen osapuolille, mutta täysin kohtuuttomia seurannaisvaikutuksia ne aiheuttavat kolmansille osapuolille, ja tässä yhteydessä nostan esille nuo markkinaoikeuden ruuhkat. On hyvä, että sinne on nyt lisätty 100 000 euroa, mutta se on täysin riittämätön. Tälläkin hetkellä 80 suomalaista ammattimiestä linja-autotehtaassa ovat Turun joukkoliikennekilpailutuksen valituksen vuoksi odottaneet seitsemän kuukautta, että pääsevät käyttämään ammattitaitoaan. Nyt tuo odotus muuttuu sitten lomautuksen odottamiseksi, ja joulu noissa perheissä on ymmärrettävästi aika synkkä. Olisiko nyt syytä tuomioistuinten välillä tätä resursointia harkita niin, että niissä tuomioistuimissa, kuten markkinatuomioistuimessa, jossa ovat seurannaisvai-kutukset työllisyyteen aivan kohtuuttomat näinä aikoina, resursointia siirrettäisiin, vaikkapa sieltä Ruanda-oikeudenkäynnistä niitä miljoonia markkinaoikeuksia, jolloin monella suomalaisella olisi työtä ja monessa perheessä paljon onnellisempi joulu?

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On vuosien ajan vatvottu törkeiden rikosten valmistelun kriminalisointia. Asia ei näytä etenevän millään. Rikosoikeuden professorit ovat todenneet, että rikollisten oikeusturva voi vaarantua, jos poliisi puuttuu rikoksen valmisteluun liian aikaisin. (Ben Zyskowicz: Tosi paha juttu!) Voiko todella näin olla? Kysyisin ministeriltä: Millä tavalla tämä asia nyt on etenemässä, että saisimme koulusurmien, Norjan tapahtuman tyyppisten ja monien muiden törkeiden rikosten valmistelun kriminalisoitua? Oletteko te enempi huolissanne näiden valmisteltavien rikosten uhrien oikeusturvasta vai niiden rikosta valmistelevien rikollisten oikeusturvasta? (Ben Zyskowicz: Erinomainen kysymys!)

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että lapsiin kohdistuviin seksuaalirikoksiin liittyvää lainsäädäntöä on saatu tiukennettua. Oletetaan, että vankiluku sitä kautta kasvaa. No, siinä kohtaa pidän sitä kyllä erittäin hyvänä. Mutta kysyisin ministeriltä rikosrekisteriasiasta: onko todellakin niin, että kun rikosrekisterissä näkyy tuomio tai merkintä tuomiosta, joka koskee lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä tai rikosta, seksuaalirikosta, se näkyy vain viisi vuotta tuossa henkilön rikosrekisterissä ja jos ei henkilö tuona aikana tee minkäänlaista uutta rikosta, tuo merkintä pyyhkiytyy pois ja sen jälkeen tämä samainen henkilö voi hakeutua tekemään töitä lasten parissa? Jos näin on, niin kuin olen antanut itselleni kertoa, niin minun mielestäni tähän asiaan pitäisi kyllä ehdottomasti puuttua. Minä nimittäin tiedän, että muualla maailmassa on huomattavasti tiukempi lainsäädäntö siinä, kuinka kauan on näkyvissä se, että on tällainen tuomio henkilöllä olemassa.

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valiokunta ja sen jaosto on aivan oikein ottanut kantaa Rikosseuraamuslaitoksen tilanteeseen ja tulevaisuuteen. Tässä on tullut esille keskustelussa Pelson vankila, mutta myös Pyhäselän suljetun vankilan henkilökunta Pohjois-Karjalasta on ottanut yhteyttä. He ovat huolissaan vankeinhoidosta, heidän omista työpaikoistaan ja tulevaisuudesta. Tosiasiahan on, että vankeja hoidetaan ylipaikoilla. Vankien hoito ja tämä rikosseuraamusaika on muuttunut yhä haasteellisemmaksi henkilökunnalle. Henkilökunta tekee ylitöitä ja on väsynyttä, ja sairauspoissaololuvut ovat aika korkeita. Kysyn nyt, minkälaisia suunnitelmia näitten vankiloitten osalta tulevaisuudessa on, koska itse jotenkin ajattelen, että on vaikeaa löytää perusteluja sille, että suljetussa vankilassa olevat vangit voisivat hyvin runsaslukuisesti siirtyä esimerkiksi pantaseurantaan johtuen ihan siitä, että heidän rikoksensa tai sitten heidän henkilökohtainen tilanteensa on niin hankala.

Toisaalta sitten paljusellit: Niistä Suomi on saanut jatkuvasti toistuvia huomautuksia, ja nyt ainakaan valiokunnan mietinnössä ei sanota sanaakaan paljusellien tilanteesta. Mitä siellä on nyt sitten tapahtumassa, ja koska me pääsemme niistä eroon?

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Arvoisa puhemies! Kiitoksia erittäin hyvistä kysymyksistä. Aloitetaan vaikkapa tuomioistuimista ja käsittelyaikojen pituudesta.

On selvää, että meillä on ongelma Suomessa tänään, ja senkin takia tarvitaan harmaan talouden torjuntaohjelma, ja meidän, hallituksen, toivomus on juuri se, että harmaan talouden torjuntaohjelman kautta saadaan ainakin pitkät talousrikosasiat tulevaisuudessa paljon nopeammin hoidettua kuin tänä päivänä. Tähän tarvitaan koko ketjun yhteistyötä, niin poliisin, syyttäjän kuin tuomioistuinlaitoksen, ja sen takia oikeusministeriö nyt kohdentaa näitä resursseja niin, että juuri niihin oikeuksiin, joissa näitä asioita on eniten, myös resursseja laitetaan, ja se on mielestäni tärkeä asia huomata.

Mitä tulee yleisesti tuomioistuinten käsittelyaikoihin, niin sanotaan näin, että normaalitapauksessa ne ovat suhtkoht oikealla tasolla. Aina on niin, että ihmiset toivovat, että asiat voitaisiin käsitellä nopeammin, ja tietysti meidän on katsottava myös näitä prosesseja. Sen takia mietitään nyt myös sitä, pitäisikö meidän mennä esimerkiksi syyteneuvottelujärjestelmään, ja tätä asiaa tullaan nyt pohtimaan työryhmässä, ja luulen, että ensi vuoden puolella nähdään, millä linjalla sitten jatketaan. Syyteneuvottelujärjestelmä ei ole aikaisemmin ollut Suomessa ajankohtainen, mutta meillä on selvä kirjaus siitä hallitusohjelmassa, ja muun muassa se tullaan nyt katsomaan, sopiiko se Suomen järjestykseen.

Sitten meillä on laadinnassa oikeusturvaohjelma. Työryhmä on myös nyt tämän syksyn aikana pohtinut sitä. Myös siitä saamme tietoa vuodenvaihteen jälkeen, koska tärkeintä on se, että riippumatta siitä, että taloudellinen tilanne on vakava, meidän oikeuslaitoksemme on aina toimittava ja sen on oltava myös toimiva niin, että ihmisten oikeusturva voidaan taata.

Mitä tulee hovi- ja hallinto-oikeusuudistukseen, tilanne on se, että nyt olen tällä hetkellä kiertämässä maata. Olen käynyt Kuopiossa, olen käynyt Vaasassa, ensi viikolla tulen käymään Turussa Turun hovi- ja hallinto-oikeudessa, vuodenvaihteen jälkeen on vuorossa Rovaniemi, Oulu, Hämeenlinna, ja tarkoitus on, että maaliskuussa pystymme vetämään yhteen kokemukset näistä käynneistä ja pystymme myös hahmottamaan, mikä on sitten se paras tapa edetä. Siihen palataan, ja varmasti lakivaliokunta saa tästä enemmän tietoa siinä vaiheessa.

Sitten tässä oli erittäin paljon muita asioita. Risen osalta minäkin olen huolissani Rikosseuraamuslaitoksen tilanteesta. Ensi vuonna pärjätään jotenkuten, koska meillä on siirtyviä voimavaroja sen verran, että ensi vuodesta tulee vielä suhtkoht hyvä. Mutta on tosiasia, että jos me emme saa lisävaroja kehysriiheen, niin silloin meillä tulee olemaan vaikeuksia vuodesta 2013 lähtien. Silloin meidän on myös katsottava, mikä on se tahtotila, mikä eduskunnalla on, mikä hallituksella on, millä tavalla haluamme kehittää suomalaista kriminaalipolitiikkaa. Aivan selvää on se, että me emme koskaan pääse vankiloista eroon. Me tarvitsemme vankiloita, mutta tietysti pystymme myös ennalta ehkäisemään paremmin ehkä kuin tänään. Resursseja pitäisi panna myös siihen, että rikoksia ei syntyisi niin paljon kuin tänä päivänä.

Pikavipit ovat tällä hetkellä työryhmätyössä. Siitä kanssa tullaan keväällä keskustelemaan, ja toivon, että saamme sitten esityksen, jonka kanssa voimme elää ja joka tarkoittaa myös sitä, että ne ongelmat, jotka tänä päivänä aiheutuvat pikavipeistä, vähenevät. Tähän pitäisi kytkeä myös sosiaalista luototusta.

Sitten tässä tuli erittäin paljon kysymyksiä tästä Ruanda-oikeudenkäynnistä. Silloin kun tästä asiasta päätettiin, Tansaniassa sijaitseva YK:n Ruandan sotarikostuomioistuin ei katsonut voivansa suostua sotarikostuomioistuimessa vireillä olevien syyteasioiden siirtämiseen Ruandan oikeuslaitoksen käsiteltäväksi, koska syytetyt eivät saisi siellä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Tämä oli se tilanne silloin, ja oikeusministeriöllä ei ollut aihetta kyseenalaistaa kyseisiä YK:n sotarikostuomioistuimen johtopäätöksiä, eikä ministeriöllä ollut perusteita arvioida Ruandan olosuhteita toisin kuin sotarikostuomioistuin oli tehnyt. (Ben Zyskowicz: Mites Euroopan ihmisoikeustuomioistuin?) — No, tämä oli se tilanne silloin. (Eduskunnasta: Miksi se piti Suomeen ottaa?) — Tämä oli se tilanne silloin, ja me luotimme siihen, mitä YK:n sotarikostuomioistuin silloin sanoi. Sen takia me olemme tässä tilanteessa kuin me nyt olemme. Samoin perustein kuin Suomi ovat luovuttamisen Ruandaan vuosina 2008—2010 ajalla torjuneet muun muassa Saksa, Ranska ja Yhdistynyt kuningaskunta.

Mutta on totta, että tämä on ongelma. Eihän se ole kivaa, että täällä meidän oikeuslaitoksessa käsitellään asioita, jotka, ihan niin kuin sanoitte, eivät tavallaan kuulu meille, mutta olemme noudattaneet kansainvälisiä sopimuksia. — Nyt on aika mennyt.

Kari Tolvanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on loistavia asioita, muun muassa Follo-malli ja hallinto-oikeuden jutturuuhkan purkaminen, johon on panostettu, mutta olen erittäin huolestunut tietojärjestelmistä, jotka liittyvät oikeusministeriön hallinnon-alaan: sekä tuomioistuin- että myös syyttäjälaitos. Nyt on tilanne se, että poliisi samaan aikaan kehittää omaa tietojärjestelmää, jonka pitäisi olla oikeusministeriön kanssa samaan aikaan valmis, eli vuoden 2014 alussa, jolloin tulee voimaan massiivinen esitutkinta- ja pakkokeinolain uudistuspaketti. Nyt saamieni tietojen mukaan oikeusministeriö on hyvin paljon jäljessä tästä kehitystyöstä suhteessa poliisiin, ja on vaarana, että tämä oikeusministeriön kokonaisuudistus ei valmistu tietojärjestelmien osalta vielä tuohon mennessä.

Kysyisinkin ja esittäisin toiveeni: onko mahdollista panostaa tähän tietojärjestelmäuudistukseen niin, että se valmistuu yhtä aikaa kuin poliisin Vitja-järjestelmä, jolloin tästä saataisiin keskusteleva järjestelmä, ei yksipuolinen järjestelmä?

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallitus ja eduskunta ovat sitoutuneet syrjäytymisen, eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentämiseen. Kun ihminen joutuu vankilaan syystä tai toisesta, tavoitteenahan täytyy aina olla, että se on ainutkertainen kokemus, mutta valitettavasti näin ei kuitenkaan ole. Syynä tähän on monta kertaa se, että kun ihmisellä, joka on vankilassa, saattaa olla oppimisvaikeuksia, mielenterveysongelmia, päihdeongelmia, ihmissuhdevaikeuksia, työttömyyttä ja asunnottomuutta ja monia ongelmia, hän tarvitsisi näihin asioihin tukea ja apua. Kun vanki sitten vapautuu, hän on useimmiten asunnoton, jolloin myöskään kunnat eivät ole halukkaita ottamaan vankia omaksi asukkaakseen, ja tämä prosessi edelleen jatkuu. Nyt tämän poikkihallinnollisen ohjelman myötä myös oikeusministeriö on varmasti mukana näissä keskusteluissa, miten voitaisiin ehkäistä näiden ihmisten syrjäytymistä ja eriarvoisuutta. Mitenkä ministeri on tässä prosessissa mukana?

Arja Juvonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lasten kokema seksuaalinen väkivalta on vuonna 2008 tehdyn lapsiuhrikyselyn mukaan vähentynyt, mutta voimmeko silti tuudittautua turvallisuudentunteeseen? Kysyisinkin tästä tulevasta lainsäädännöstä: millä tavalla lapsia voitaisiin suojella entistä enemmän, koska netissä tapahtuva lasten seksuaalinen hyväksikäyttö on kuitenkin lisääntynyt ja siitä ei niinkään informoida? Eli millä tavalla lasten ja nuorten kanssa esimerkiksi vapaaehtoistyössä työskenteleviä koskevaa lakia tulevaisuudessa ollaan mahdollisesti kehittämässä? Mitä hallitus on siitä mieltä?

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Palaan vielä markkinaoikeuden resursseihin ja turvapaikka-asioitten käsittelyyn. Nämä molemmathan ovat kysymyksiä, joissa veronmaksajien rahat säästyisivät, jos käsittelyt olisivat nopeampia. Niin kuin täällä jo todettiin markkinaoikeudenkin osalta: jos urakat käynnistyvät, ne tuovat suoraa verotuloja sekä työpaikkojen että erilaisten hankintojen kautta valtiolle. Eikö olisi järkevää tehdä tällainen selvitys, katsoa, miten tässä yksi euro panostettuna tänne markkinaoikeuden resursseihin toisi takaisin yhteiskuntaan ja ennen kaikkea valtiolle resursseja?

Toinen kysymys liittyy sitten tähän turvapaikanhakijoitten käsittelyprosessiin. Tästähän on aivan kiistattomia laskelmia olemassa, minkä verran meillä maksaa vuorokausi yhtä turvapaikanhakijaa kohti, sellaista, joka ei tule sitten tänne saamaan oleskelulupaa. Tämä olisi varmastikin erittäin kustannustehokasta tuottavuudenkin kannalta valtion osalta panna sinne niin paljon resursseja, että päätökset syntyisivät nopeasti.

Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oikeusministeriön toimikunta on pohtinut hallinto- ja hovioikeuksien rakennetta ja sijaintipaikkakuntia. Jos me ajattelemme saatavuutta, etäisyyksiä ja matkakustannuksia, niin kummanko oikeuden sijainnilla on tärkeämpi merkitys? Arvoisa rouva ministeri, jos vastaus on hovioikeus, niin aiheutuuko sellaisesta ratkaisusta merkittäviä ongelmia, jossa Itä-Suomi ja koko Sisä-Suomi jää ilman hovioikeutta?

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kansallisten uhritutkimusten mukaan väkivaltaa kokeneiden osuus väestöstä on pysynyt melko vakaana jo 20 vuoden ajan, mutta siitä huolimatta 12 kansalaista 100:sta kokee väkivaltaa. Olen erittäin huolestunut siitä, että väkivalta on lisääntynyt työpaikoilla, lähinnä palveluammateissa ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammateissa. Olisin kysynyt ministeriltä: onko mitään mahdollista ohjelmaa suunniteltu, miten tätä työpaikkaväkivaltaa pystytään vähentämään?

Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Saamani tiedon mukaan uuden aselain seurauksena poliisi on perunut 3 ylinopeussakkotuomion jälkeen asianomaisen henkilön aseen hallussapitoluvan. Rouva ministeri, miten ihmeessä ylinopeussakko voi olla yhteydessä aseen hallussapitolupiin?

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun tein viime kevättalvella ehdotuksen pikavippien kieltämiseksi, niin olen erittäin iloinen, että ministeri on tätä asiaa vakavasti viemässä eteenpäin, ja toivon, että edustaja Katajan lakialoitteisiin löytyy vielä lisää allekirjoittajia täältä salista, mikäli se allekirjoitettavana vielä on, niin että saamme painetta tähän asiaan. Haluaisinkin ministeriltä kysyä, onko todellista syytä siihen, etteikö näitä pikavippejä voitaisi todellakin kokonaan kieltää, kun se muissakin maissa on mahdollista.

Sitten kysyisin keskittämisen seurauksista yksittäisten ihmisten osalta. Jos talous- ja velkaneuvonta keskittyy entistä enemmän, niin miten ajattelette, arvoisa ministeri, että autoton talousahdingossa oleva nuori pariskunta voi hakea todellisuudessa velkaneuvontaa, jos on esimerkiksi 120 kilometrin päässä eikä ole mahdollisuutta käyttää julkista liikennettä? Tuntuu aivan absurdilta, että taksillako se palvelu sieltä sitten pitäisi hakea. (Puhemies koputtaa) Ja onko totta, että todistajien kuulemisissa oikeuskäsittelyissä korvataan matkakorvaukset vain halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan?

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On aivan selvä, että tulevina vuosina vähemmällä pitää saada parempaa ja enemmän. Kyllä tässä, kun ministeri on paikalla — meillä jaostossa on ollut tapana antaa virkamiehille ja ministerille kotiläksyä, jos on tarpeen — niin erinomaisesti ministeri täällä on vastannut, mutta haluaisin kotiläksynä antaa nyt ministerille sen, että tähän pikavippiasiaan pitää nyt saada ratkaisuja pikaisesti. Siitä on kokoomuksella hyvä lakialoite.

Rikosseuraamuslaitoksen sopeuttamisohjelmaa tehdään. Se on tärkeä, että sitä seurataan tarkasti, eduskuntaa pidetään informoituna, mutta tässä paljuselliasiassa kysymys on tasa-arvosta myöskin ja naisista. Vuoteen 2015 mennessä tämä asia täytyy ratkaista. Me jaostossa kuulimme asiantuntijoita, ja edellytimme, että erilaisia kustannusvaihtoehtoja tehdään, jotta tämä saadaan kehyksien puitteissa tulevaisuudessa ratkaistua.

Oikeusturvaohjelman ja rakenneuudistusten ripeyttä haluan kiirehtiä. Toivon, että niissä edetään, aivan kuten kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa on tarkoitus mennä eteenpäin.

Ihan lopuksi, arvoisa puhemies, haluan kiinnittää huomiota lasten oikeuksiin. Lain mukaan lapsilla on oikeus tavata isää ja äitiä ja muita läheisiä. Tällä hetkellä tämä ei suomalaisessa yhteiskunnassa riittävällä tavalla toteudu. Kun tämä lapsiystävällinen oikeus etenee, niin toivon, että tähän sisällytetään erillinen ohjelma ja arviointi siitä, (Puhemies koputtaa) että oikeasti koko tämän prosessin aikanakin toteutuu se, että lasta ei käytetä välikappaleena, ei pelinappulana eikä tätä vieraantumista hyväksytä, vaan tehdään kaikki siinä, (Puhemies koputtaa) että lapsi tapaa vanhempiaan ja isovanhempiaan. Puoli vuotta on lapsille pitkä aika esimerkiksi olla erossa.

Pahoittelen, arvoisa puhemies.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Harmaan talouden torjuntaan näyttää tulevan 1,4 miljoonaa euroa lisää — erinomainen asia. Kysyn arvoisalta ministeriltä: onko arvioitu sitä, minkä verran esimerkiksi niitä todella kaivattuja verotuloja, joita tarvitaan vähän joka paikassa, tällä 1,4 miljoonalla on mahdollista saada? Jokainen euro tietenkin on tarpeen, mitä sieltä saadaan, mutta onko tehty arvioita, mitä 1,4 miljoonalla saadaan aikaiseksi harmaan talouden torjunnassa?

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuomioistuin määrää korvauksia ja palautettavaksi esimerkiksi petoksella saatuja, anastettuja varoja. Käytännössä kuitenkaan rikoksen tekijällä ei ole rahaa maksaa näitä korvauksia eikä myöskään mahdollisuutta palauttaa rahoja. Niinpä asia siirtyy Valtiokonttorille. Valtiokonttori kuitenkin kohtuullistaa oikeusistuimen määräämiä korvauksia ja antaa vain murto-osan takaisin rikoksen uhrille. Tässä käy niin, että rikoksen tekijän osalta taakka kevenee mutta rikoksen uhri kärsii itse sen hänelle tehdyn vääryyden. Kysyisinkin: millä perusteella Valtiokonttori kohtuullistaa sellaisia korvauksia, jotka oikeuslaitos on määrännyt?

Toisekseen pikavipeistä sen verran, että onko pikavippiasiassa kysymys myös koronkiskonnasta?

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin kysyä ministeriltä, aikooko ministeri tutkia osaltaan porsaanreiät liittyen EU:n ulkopuolisten tekemiin maa- ja kiinteistökauppoihin Suomessa. Esimerkiksi rahanpesu on monissa näissä kauppatapauksissa aivan arkipäivää, ja Maanmittauslaitoksen johto on jo tunnustanut, että meillä esimerkiksi valvonta ei näissä maa- ja kiinteistökaupoissa lainkaan riitä. Kun tällä viikolla joku, vaikkapa venäläinen firma, ostaa Suomesta ison maa-alueen, se on seuraavalla viikolla jonkun toisen omistuksessa, joten tätä rahan liikkeen ja omistuksen ketjua ei yksinkertaisesti meillä tällä hetkellä pystytä millään opilla valvomaan. Kansalaisia kiinnostaa kovasti, miksi meillä sallitaan näin löysä lainsäädäntö tässä mielessä, kun esimerkiksi Tanskassa on asuttava maassa viisi vuotta, ennen kuin on edes mahdollisuutta hankkia sieltä maata tai kiinteistöjä.

Jussi Niinistö /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puutun erääseen vankeinhoidolliseen yksityiskohtaan, jonka oikeusministeri Henriksson nosti ensimmäisessä puheenvuorossaan esille, nimittäin paljuselleihin. Puutun siihen siksi, että niistä on nähdäkseni turhankin voimallisesti tehty Suomessa huomattava ihmisoikeusongelma. Sitä se ei ehkä kuitenkaan ole, ei ainakaan useamman vankilavirkailijan mielestä, joiden kanssa olen saanut keskustella. Kuulemma vangitkaan eivät osaa pitää paljusellejä erityisen epäinhimillisinä. Eiköhän näinä ihan taloudellisesti haasteellisina aikoina paljusellien kanssa voida jotenkin elää ja varata ne rahat johonkin tähdellisempään ja palata paljuselliasiaan vasta parempina aikoina. Vai mitä mieltä, arvoisa ministeri, on: onko paljuselleistä aihetta perussuomalaisten olla huolissaan?

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Niin, ei noita paljuja ole asuntovaunuissa ja veneissäkään pidetty ihmisoikeusloukkauksena.

Mutta, arvoisa puhemies, vastaan edustaja Tolppaselle, kun konkreettinen kysymys esitettiin vahingonkorvausten kohtuullistamisesta. Kyse on siitä, että myönnettyjä vahingonkorvauksia kohtuullistetaan, jotta myöntämällä rikoksentekijän kaverit eivät pääse hyötymään. Mutta toivottavasti tämä ei vienyt aikaani.

Varsinainen ongelma liittyy oikeudenkäyntien kestoon. Se on kysymys, josta Suomi on toistuvasti saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta langettavia tuomioita, liian pitkistä oikeudenkäynneistä. Mutta, arvoisa oikeusministeri ja muut tässä salissa, ei liene yllätys, että sitä korjaavaa rahaa ei ole tulossa. Tämä ei ole päätös, vaan se on arvaus, ennustus tulevasta. Siksi meidän ei kannata väittää, pettää itseämme sillä, että ongelma korjattaisiin rahan lisäyksellä, vaan kyse on siitä, että meidän tarvitsee puuttua rakenteisiin. Siksi syyteneuvottelu, (Puhemies koputtaa) plea bargain -menettely, on aloitettava välittömästi. Siksi hovioikeuksien näyttömuutoksenhakua on rajoitettava välittömästi ja tuomioistuimen erikoistuminen aloitettava toden teolla.

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! On totta, että käsittelyajat ovat erityinen ongelma. Ne ovat myös elinkeinohankkeissa aivan erityinen ongelma. Täällä viitattiin jo markkinaoikeuden tukkoisuuteen, joka on aivan arkipäivää yrittäjille. Mutta, rouva ministeri, nämä lupaprosessit ovat jatkuvasti jatkuneet. Me olemme omalla toiminnallamme, lainsäädännöllä, erilaisilla muilla säädöksillä jatkaneet niitä kaiken aikaa. Tämä pitää arvioida nyt uudelleen ja kehittää näitä, jotta käsittelyajat olisivat inhimillisiä. Me menetämme investointeja, me menetämme työpaikkoja sillä, että tähän kyllästytään, tähän jatkuvasti vuosikausia vellovaan keskusteluun näistä hankkeista. Ja kiusantekomielessä tehtävät valitukset pitää kerta kaikkiaan ohittaa. Niitä ei pidä ottaa huomioon. Se myös toisi omalta osaltaan mahdollisuuden lyhentää aikoja.

Sitten, puhemies, pikavipeistä. En ole kenenkään meistä, kollegat hyvät, kuullut vastustavan pikavippien kieltämistä. En kenenkään. Miksi sitä ei ole vielä tapahtunut? Jos meillä nyt olisi, kollegat hyvät, tässä paperissa esitys, että pikavipit kielletään, kukaan ei sitä vastustaisi. Miten tämä voi olla näin vaikeaa? Miten tämä asia voi olla näin vaikea? Toivon, että tässä edistytään nyt ripeästi.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Arvoisa puhemies! Tässä pitäisi olla tietosanakirja ja lakikirja yhtä aikaa ja hyvä muisti.

Mutta aloitetaan tästä Follo-mallista ja siitä, miten se nyt saadaan koko maahan. Olen erittäin kiitollinen siitä, että valtiovarainvaliokunta teki tämän lisäyksen, koska se mahdollistaa nyt juuri sen, että tämä malli voidaan siirtää jokaiseen alioikeuteen. Ainakin tämä on nyt se tahtotila ja tavoite. Luulen kyllä, että tällä määrärahalla, ja kun STM:n kanssa vielä keskustellaan tästä Kaste-ohjelmasta, ehkä sieltä vielä saadaan jotain lisää, voidaan mahdollistaa, että jokaisessa alioikeudessa Suomessa voidaan hyödyntää psykologin tai hyvin erikoistuneen sosiaalityöntekijän ammattitaitoa juuri näissä huoltajuus- ja tapaamisoikeuskiistoissa.

Kaikki, mitä voimme tehdä sen eteen, että lasten kärsimys oikeusriidoissa vähenee, meidän pitää tehdä. Tämä Follo-malli on tällä hetkellä näyttänyt olevan yksi sellainen. Voi olla, että on myös muitakin malleja, mutta tämä on nyt ainakin hyvä lähtökohta ja tästä me lähdemme. Toivottavaa on tietysti sitten se, että me löydämme näitä erikoistuneita henkilöitä sitten myös joka puolella Suomea. Oikeusministeriössä nyt virkamiesten tulee tehdä kunnollinen suunnitelma, ja jos tässä tarvitaan myös yhteistyötä STM:n ja kuntasektorin kanssa, niin totta kai se on tehtävä niin.

Sitten näistä palkkioista, edustaja Sirkka-Liisa Anttila kyseli oikeudenkäyntipalkkioista. Määräraha on ensi vuonna ihan sama kuin se on ollut viime vuonna. Siitä, miten palkkiot määräytyvät, päättävät tuomioistuimet. Tuomioistuimet itse tekevät sen päätöksen, kuinka paljon maksetaan eri jutuissa millekin avustajalle. (Sirkka-Liisa Anttila: Onko siinä edes neuvotteluvaraa?) — Joo, no, se summa on edelleen sama.

Sitten eri asia on se, että me mietimme nyt, millä tavalla me voisimme saada oikeusapujärjestelmän vielä oikeudenmukaisemmaksi, niin että ne henkilöt, jotka tänä päivänä eivät saa julkista oikeusapua ja joilla ole varaa palkata omaa asianajajaa, eivät jäisi välimaastoon. Sitä mietitään.

Edustaja Tolvanen kyseli, tai oliko se joku muu, näitten vakavien rikosten valmistelusta. Siitä on pystytetty työryhmä, ja ensi vuoden puolella tulette saamaan hallituksen esityksen siitä, että vakavimpien rikosten valmistelu myös kriminalisoidaan. Se on välttämätöntä kyllä tehdä.

Rikosuhripäivystyksen tilanne on ensi vuonna parempi kuin tänä vuonna. Niin kuin edustajan puheenvuorossa tuli ilmi, oikeusministeriö lisää 70 000 euroa, ja se on tässä taloudellisessa tilanteessa erittäin hyvä asia mielestäni, että pystymme näin tekemään. Mutta se, mitä me tarvitsemme tulevaisuudessa, on pysyvämpi rahoitusmalli niin, että Rikosuhripäivystys ei olisi joka vuosi riippuvainen siitä summasta, minkä he saavat Raha-automaattiyhdistykseltä, ja että joka vuosi mietitään sitä, paljonko meillä on varaa maksaa. Sen takia meidän pitäisi myös miettiä sitä, sopisiko ehkä meille myös se järjestelmä, mikä on Ruotsissa, että henkilö, joka on tuomittu väkivaltarikoksesta, myös maksaa Ruotsissa 50 kruunua rahastoon, jonka varat menevät rikosuhripäivystyksen ylläpitämiseen. Se on myös ajatus, jota meidän pitää miettiä ja kehittää.

Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien vapaaehtoisten taustan selvittäminen on tärkeä asia. Tällä hetkellä asia on myös ajankohtainen EU-tasolla, ja on odotettavissa, että sieltäkin tulee jonkin tyyppinen direktiivi. Mutta sehän ei tietysti tarkoita sitä, ettei Suomi voisi itse tässä edetä. Itse näkisin niin, että meidän pitäisi saada aikaiseksi lainsäädäntö, joka mahdollistaa sen, että yhdistykset voivat halutessaan pyytää näitä taustatietoja, ei niin, että se olisi pakollista, mutta niin, että se mahdollistaisi. Tätä me mietimme myös.

Turvapaikka-asiat, edustaja Rantakangas: Tällä lisäyksellä, minkä nyt valtiovarainvaliokunta on tehnyt, niin että Helsingin hallinto-oikeudelle saadaan 900 000 euroa lisää, sillä määrärahalla, uskon vakaasti, me pystymme myös vaikuttamaan siihen, että nämä asiat kokonaisuudessaan saadaan käsiteltyä nopeammin ja että se loppujen lopuksi johtaa juuri siihen, mihin me pyrimme, eli säästämme rahaa sillä, että koko ketju toimii, ei niin, että panostetaan vain Migriin vaan myös hallinto-oikeuksiin ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

On laskettu, että jos me pystymme vähentämään käsittelyaikoja 2 000 turvapaikanhakijan osalta kuukaudella, niin se säästäisi 2 miljoonaa euroa. Toivon, että tämä laskelma pitää paikkansa, koska silloin nämä varat, jotka valtiovarainvaliokunta tai eduskunta toivottavasti tähän laittaa, tulevat myös takaisin.

Markkinaoikeudesta on puhuttu paljon. Se pitää paikkansa, että on tärkeää, että siellä asiat sujuvat nopeasti, koska se vaikuttaa elinkeinotoimintaan jne. Myöskin tässä on tämä valtiovarainvaliokunnan lisäys erittäin tervetullut. Yleensä markkinaoikeus on pystynyt käyttämään varojaan hyvin tehokkaasti, ja toivon, että tässäkin saamme nähdä hyviä tuloksia.

Pikavipeistä vielä. Työryhmä on asetettu, sen määräaika menee umpeen maaliskuun lopussa. Se katselee ja miettii nyt kaikkia vaihtoehtoja. Tässä on muistettava se, että meidän lainsäädäntömme pitää olla sopusoinnussa perustuslain ja elinkeinovapauden kanssa. Tämä yleensä on myös eduskunnan tahto, että lakiesityksiä tehdään niin perustellusti, että ne voidaan sitten täällä käsitellä eikä palauttaa. Sen takia tässä tarvitaan aikaa, koska asia ei ole niin yksinkertainen kuin se ehkä ensi näkemältä vaikuttaa. Mutta ilman muuta on näin, että me tarvitsemme tiukempia otteita, ja niitä tiukempia otteita tullaan myös näkemään.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa herra puhemies! Oikeusministeriön hallinnonalaan kuuluvan Rikosseuraamuslaitoksen määrärahatilanne on kaikkien kulujen kasvettua nyt tosi kireä. Kuluja kasvattaa vankiluvun lisääntymisen lisäksi vankien kohtuullisen tasokas ylläpito Suomessa. Vankien viihtyvyyden parantamisen sijaan olisi kuitenkin keskityttävä henkilöstön asemaan ja jaksamiseen. Pidän rikosten rangaistusten koventamista erittäin tarpeellisena ja perusteltuna. Suomen lainsäädäntö, mutta ennen kaikkea oikeuskäytäntömme, on erityisesti seksuaali- ja muissa väkivaltarikoksissa aivan liian löysä.

Tällä hetkellä useimmissa väkivalta- ja seksuaalirikoksissa tuomioita annetaan rangaistusasteikon alemman asteikon mukaisesti. Korjattavaa on paljon rangaistuskäytännöissä ja siinä, miten oikeuslaitos lakia tulkitsee. Viime vaalikaudella tehtyjä erilaisia lievennyksiä rangaistuksiin ja lain soveltamiseenkin on perusteltu muun muassa kustannussäästöillä ja vankeinhoidon tilanahtaudella. Tämä oli yksi perustelu esimerkiksi muuntorangaistuksesta luopumisen tapauksessa. Säästöjä ei todellakaan pidä toteuttaa rangaistuksia lieventämällä. Sen sijaan vankien kohtelussa, tai oikeammin sanottuna vankien paapomisessa, olisi tarkistamisen varaa.

Herra puhemies! Ei ole ihan tuulesta temmattua, kun eräät asiantuntijat ovat todenneet, että suomalainen vankila on kuin viiden tähden hotelli. Tähän syksyyn asti esimerkiksi Turussa vangeilla on ollut mahdollisuus ottaa iltapalaa selliinsä ovien sulkeutumisen yhteydessä, mutta nyt tämä pienen pieneen omatoimisuuteen opettava tekeminenkin jäi kokonaan vangeilta pois, kun uusien Rikosseuraamuslaitoksen sääntöjen mukaan vangeille tulee tarjota tällainen iltapala nykyään ihan erikseen.

Vähintäänkin kohtuullisesta ylläpidosta huolimatta vangit valittavat tätä nykyä olosuhteistaan ja haastavat vankilan virkamiehiä oikeuteen aika usein ihan vaan huvikseen. Useimmiten aiheettomiksi todettuihin kanteluihin ja vaatimuksiin vastailuun on kulunut nyt aikaa ja rahaa paljon. Usein vankilavahvuudesta vartijoita ja muuta henkilökuntaa puuttuu, koska työaika kuluu valmistelevissa istunnoissa ja pääkäsittelyssä.

Suomessa yhteiskuntamme arvoja kuvaavaa on se, että täällä kunnioitetaan jokaisen ihmisen perusoikeuksia. Arvopohjan säilyttäminen vaatii kuitenkin myös sen, ettei väärin tehnyttä palkita rikoksistaan. Ei ole ihme, että suomalaiset vankilat täyttyvät nopeasti myös ulkomaalaisista vangeista. Suomessa vanki tienaa, syö ja nukkuu hyvin. Elintaso on monesti parempi kuin monella siellä ulkomailla.

Herra puhemies! Tuomioistuinten määrärahavähennykset, jotka tänäänkin täällä ovat jo puhuttaneet, tietysti lisäävät painetta oikeuslaitoksen henkilöstön supistamiseen. Tämähän on selvästi väärin. Tämä on kaikkien suomalaisten mielestä väärin, sillä käsittelyajat ovat kohtuuttoman pitkät, eikä oikeusturva tätäkään kautta toteudu kunnolla. Käräjäoikeuksissa yhä suuremmaksi ongelmaksi on muodostunut juttujen käsittelyjen peruuntuminen yleensä sen vuoksi, ettei syytetty saavu paikalle lainkaan. Ongelma on suurin nimenomaan pääkaupunkiseudulla, jossa jopa kolmannes juttujen käsittelyistä on peruuntunut tämän takia.

Tällä hetkellä käräjäoikeuksia rasittavat turhaan myös selvät rattijuopumustapaukset, joissa näyttö on täysin selvä ja tekijä myöntää asian ja on tavattu ajosta. Pelkällä poliisipäällikön vahvistuksella tällaiset jutut voisivat olla loppuun käsiteltyjä. Tällöin saataisiin ainakin 10 000 juttua pois käräjiltä ja oikeuslaitos voisi keskittyä olennaiseen ja oikeuslaitoksen resurssit saataisiin mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Asialla on siinä tilanteessa entistäkin suurempi merkitys, jos rattijuopumuksen promillerajaa lasketaan.

Herra puhemies! Vielä lopuksi haluan nostaa esille erään erityisen paljon huolta nostattaneen asian, nimittäin venäläisten kasvaneen kiinnostuksen hankkia kiinteistöjä ja muuta maata Suomesta. Kiinteistöjen omistussuhteita ei Suomessa ole pidetty kokonaisuuden kannalta merkittävinä. Tästä olen kuitenkin useimpien kansalaisten ja asiantuntijoitten kanssa eri mieltä. Oleellista ei ole pelkästään ulkomaalaisten ja erityisesti venäläisten tekemien kiinteistökauppojen prosentuaalinen osuus vaan se, minkälaisista paikoista kiinteistökauppoja tehdään. Huolta herättävät etenkin strategisesti tärkeiden alueiden läheisyydessä olevien kiinteistöjen ja ylipäätään kaikenlaisten maa-alueiden myynti.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Oikeastaan muutaman sanan haluan jatkaa siitä, mihin edellinen puhuja lopetti, eli venäläisten hankkimista kiinteistöistä Suomessa. Siellä kaakkoisessa Suomessa he ovat hankkineet niitä ihan jonkun verran, tarkkoja määriä minulla ei ole, mutta kyllä minun täytyy nyt sanoa ihan rehellisesti, että ne ostajat ovat ihan tavallisia keskiluokkaisia venäläisiä ihmisiä, että ei heistä kyllä Suomelle mitään turvallisuusriskiä, herra paratkoon, ole. Esimerkiksi tällä hetkellä 50 metrin päähän siitä, missä minä asun Vuoksen varrella, venäläinen rakentaa uutta omakotitaloa, ja en tunne pienintäkään pelon häivettä. Siitä on tehty minun mielestäni aiheetta hirvittävä mörkö. Kaiken päälle päätteeksi siitähän on vielä keksitty niinkin, että syytetään, että valtio myy, mutta ahneet suomalaiset niitä tonttejaan ja talojaan myyvät.

Arvoisa puhemies! Harmaan talouden torjuntaan oikeusministeriön pääluokkaan osoitetaan tosiaan 1,4 miljoonaa lisää rahaa. Erinomainen asia, sillä harmaa talous on erittäin laaja ja syvälle yhteiskuntaamme kaivautunut, voi sanoa, syöpä. Suomessa sen arvioitu suuruus Markku Hirvosen, Harmaan Hirven tarkastusvaliokunnalle tuottaman raportin mukaan yltää yli 10 miljardin liikevaihtoon. Verotuloja jää saamatta saman lähteen mukaan noin 5 miljardia. Jos ja kun tätä harmaata taloutta saadaan kuriin laajemmassa mitassa, mikä myöskin hallitusohjelmaan on erinomaisella tavalla kirjattu, niin sieltä tulee niitä kaivattuja veroeuroja vaikkapa sen paljon puhutun julkisen talouden kestävyysvajeen täyttämiseksi. Henkilökohtaisesti olisin toivonut, että tähän harmaan talouden torjuntaan olisi voitu kohdistaa vielä enemmän myöskin tänne oikeuspuolelle lisäpanostusta, mutta ymmärrän, että tässä taloudellisessa tilanteessa niitä panostuksia on pakko priorisoida ja katsoa myöskin sen rahan perään.

Arvoisa puhemies! Hallintoalan oikeastaan erittäin tärkeänä kohteena on tämä tänäkin aamuna paljon puhuttanut lapsiystävällinen oikeus, Follo-malli. Kun se on tällä hetkellä käytössä neljässä käräjäoikeudessa ja nyt se tämän saadun rahanlisäyksen ansiosta pystyy laajenemaan kaikkiin ja näitä huoltajakiistoja sovitellaan lapsipsykologin tai vastaavan asiantuntijan avulla, niin kyllä minä näen sen erinomaisena asiana jo pelkästään sen takia, että siitä on saatu myönteisiä kokemuksia, eli lähes puolet näistä tänä vuonna esille tulleista 165 sovittelusta on sovittu jo eri tavoilla. Näyttää siltä, että kun se laajenee kaikkiin käräjäoikeuksiin, niin tällä toimintamallilla saadaan reilusti vähennettyä tuomioistuimeen saakka tulevien asioiden määrää, ja — palaan jälleen kerran tähän lempilapseeni — näin ollen voidaan ehkä sitten vapauttaa oikeuksien resursseja, vaikkapa sen yhteiskunnan syövän eli sen harmaan talouden torjuntaan. Kaiken kaikkiaan erinomaisen kannatettava toimintamalli, ja tänä niukkenevien resurssien aikana kaikki viisaus ja kekseliäisyys kannattaakin käyttää siihen, että löydetään uusia malleja toimia.

Aila Paloniemi /kesk:

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että niin sanottu lapsiystävällinen oikeus, tämä Follo-malli, on nyt meillä kokeilussa. Neljässä käräjäoikeudessa vuoden 2011 alussa aloitettu kokeilu on todellakin jo lyhyen ajan sisällä näyttänyt kyntensä, ja siitä on saatu hyviä tuloksia. Siitä on myös tehty muun muassa Lahden ammattikorkeakoulussa tutkimuksia ja selvityksiä jo sen kokeiluvaiheesta, ja kaikki puhuvat sen puolesta, että tätä kannattaa todella jatkaa. Tulokset viittaavat selkeästi siihen, että tällä sovittelumenettelyllä voidaan vähentää varsinaiseen tuomioistuinkäsittelyyn tulevien asioiden määrää ja riitojen pitkittymistä. On ilman muuta selvää, että sovittelu säästää sillä tavalla sekä tuomioistuimen että sosiaalitoimen resursseja. Pidän erinomaisen hyvänä nyt, että valiokunta vielä lisää rahoitusta tälle Follo-mallille, ja näin uskon ja toivon, että tämä malli leviää pikkuhiljaa koko maahan.

Avioeroihin liittyvät riidat ja huoltajuuskiistat ovat erittäin raskaita prosesseja, niin kuin täällä monessa puheenvuorossa on jo tullutkin esille. Ne voivat aiheuttaa elinikäisen taakan erityisesti lapsille, joista osa joutuu jopa vuosien terapiaan selvitäkseen riitojen keskellä.

Sitten asia, joka nousi esille valtakunnallisessa eroseminaarissa ja joka liittyy tähän samaan problematiikkaan. Meillä Suomessa on edelleen hyvin voimakas käsitys siitä, että isät olisivat vähemmän kiinnostuneita lapsista ja huonompia kasvattamaan heitä kuin äidit. Meidän pitäisi pystyä myös purkamaan nämä rakenteelliset ennakkoluulot, sillä tutkimuksellista näyttöä ei ole sille, että lapsen olisi aina parempi kehittyä ja kasvaa äidin kanssa. Rohkenen tämän sanoa, koska haluan nostaa tämän isä-asian esille. Se ansiokkaasti tuossa valtakunnallisessa seminaarissa aivan hiljakkoin nostettiin esille.

Esitän sellaisen toiveen vielä tässä lyhyen puheenvuoroni lopuksi, että nyt sekä oikeusministeriö että esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriö, jolle tämä asia tietenkin sisällöllisesti myös kuuluu, voisivat lyödä viisaat päänsä yhteen ja saada yhdessä aikaan vielä sen, että me saisimme vihdoinkin Suomeen koko maan kattavat perheasioiden sovittelu- ja neuvontapalvelut, jotta näitä pitkiä ja traumatisoivia huoltoriitoja voitaisiin edelleen vähentää ja jotta lapsi voisi säilyttää suhteensa kumpaankin vanhempaansa myös eron jälkeen. Kysymys on todellakin lapsen edusta.

Meillä on parasta aikaa menossa sosiaalihuoltolain uudistus — se ei kuulu oikeusministeriön toimialaan, mutta se kuuluu tähän kokonaisuuteen — ja sen yhteydessä nyt pitäisi ehdottomasti täsmentää myös erosovittelun ja -neuvonnan järjestämistä. Tilanne on edelleen Suomessa nimittäin se, että suurissa kaupungeissa on mahdollisuus saada palveluita, pienillä paikkakunnilla ei ole tai sovittelu on kirjavaa tai sitä todellakaan ei ole ollenkaan. Suuri ongelma on myös se, että ihmiset eivät tiedä palvelujen käyttömahdollisuuksista. Myös lasten tuetut ja valvotut tapaamiset pitäisi järjestää paremmin ja kattavammin, ja niistä pitäisi säätää vieläkin tiukemmin laissa.

Eli tämä koko kokonaisuus, johon siis liittyy tämä Follo-mallin käyttö myös oikeuksissa ja sen laajentamisessa — tämän lapsiystävällisen sovittelun mallin levittäminen maahan ja sitten kattavat neuvonta- ja tukipalvelut huoltoriitoihin liittyen — tarkoittaisi sitä, että me saisimme vieläkin paljon vähennettyä näitä repiviä riitoja ja paitsi että me saisimme inhimilliseltä kannalta säästöjä aikaan, myös yhteiskunta säästäisi erittäin paljon.

Elisabeth Nauclér /r:

Ärade herr talman! Ålands självstyrelseordning hör hemma under justitieministeriets huvudtitel, vilket betytt att justitieministern i praktiken varit Ålandsminister sedan tidernas begynnelse, och tidernas begynnelse, det är 1921. I den här regeringen har justitieministern också rent formellt fått titeln Ålandsminister. För övrigt andra gången svenska riksdagsgruppen fått denna ansvarsfulla uppgift.

Självstyrelsen tillkom som bekant 1921 som resultat av en internationell konfliktlösning. Frågan hade förts till Nationernas förbund av Storbritannien, och den lösning som då tillskapades skulle fungera i ett klimat där parterna inte litade på varandra. En minoritet skulle mot sin vilja få självstyrelse. Parterna kom i Genève överens om den så kallade garantilagen för att få ett vattentätt kontrollsystem som skulle hålla i alla väder.

Vi känner bra till alla dessa funktioner med Ålandsdelegationen och högsta domstolen som viktiga organ och det allra viktigaste, Finlands president. De internationella garantierna med klagorätten till Nationernas förbund och i juridiska frågor till permanenta domstolen i Haag har försvunnit, men systemet har fungerat i alla fall, och kanske just tack vare den roll Finlands president valt att spela.

Ett av de viktigaste elementen är naturligtvis just självstyrelselagen och hur den stiftas. Det är en lag stiftad av Finlands riksdag i grundlagsenlig ordning, men dessutom ska den också antas av Ålands lagting. Ålands självstyrelse har inte sina garantier i Finlands grundlag utan i ett internationellt beslut, eller avtal mellan två parter, kan man säga. Självstyrelselagen är en lex specialis i förhållande till grundlagen. Ingenting kan ändras i behörighetsfördelningen mellan Finlands riksdag och Ålands lagting utan att självstyrelselagen ändras. Också det är alltså som ett avtal mellan två parter.

Ålands självstyrelse, eller Ålandsexemplet som det också kallas, har väckt uppmärksamhet världen runt i konfliktområden och spelat en viktig roll som inspirationskälla. Systemet lämpar sig särskilt väl i förhållanden med två parter som nyligen varit i krig eller på annat sätt fullständigt saknar förtroende för varandra.

Självstyrelselagen har genomgått två stora reformer sedan 1921, en i början av 1950-talet och en i början av 1990-talet, men det grundläggande stelbenta systemet finns kvar och har inneburit stor trygghet för minoriteten. Nu upplevs det dock som att det vore dags att ta ett steg vidare. När 100-årsjubileet närmar sig med stormsteg borde vi ha fått ett så stort förtroende för varandra att vi kunde övergå till ett mindre strikt system, ett system som skulle bygga på förhandlingar som enklare kunde leda till en överenskommelse, men fortfarande alltså ett avtal mellan två parter som är överens.

Att man på Åland tagit initiativ till en modernisering av systemet är delvis en konsekvens av EU. Tidigare var delningen av behörigheten mellan riket och landskapet relativt enkel. Nu, med EU som inte känner självstyrande områden som medlemmar, har umgängesformerna blivit betydligt mer komplicerade. Självstyrelselagen har ändrats fyra gånger bara på grund av EU.

Nu är det alltså dags att gå vidare. På Åland har en kommitté med samtliga partier representerade tagit fram ett förslag som kan utgöra grund för ett fortsatt reformarbete. Kommittébetänkandet har inte som tidigare resulterat i ett färdigt detaljerat lagförslag, som det sedan tagit åratal att bearbeta och som sedan efter långvariga förhandlingar utmynnat i ett kompromissförslag. I det här betänkandet föreslås istället att statsrådet tillsätter en kommitté med representanter för landskapet och riket, som skulle leda till ett smidigare förfarande vid behörighetsöverföring och en översyn av lagstiftningskontrollen. Landskapet är också berett att ta ett större ansvar för ekonomin.

Att jag inte här går in i detalj på hur det föreslås att lagen ska utformas beror helt enkelt på det att det finns inga detaljer. Det handlar inte om att ta över nya områden eller ge ifrån sig behörighet, om ökad eller minskad makt. Nej, det handlar om ett systemskifte som bygger på förtroende, men ändå ett avtal mellan två parter.

Det är därför med stor tillfredsställelse jag förstått att justitieministern kommer att inleda detta arbete under nästa år. Det är ett viktigt steg framåt, även om jag är fullt medveten om att det kommer att ta sin tid och säkert kommer att kräva mycket arbete.

Anne-Mari Virolainen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tänä vuonna kansainvälisen lasten oikeuksien päivän teemana oli väkivallaton kasvatus. Tähän teemaan liittyen nousee erityisesti huoli lastensuojelun tilasta perheväkivalta-, huoltajuus- ym. ristiriitatilanteissa. Hyvä vanhemmuus on ideaaliperusta lasten kasvulle vastuunsa tunteviksi ja myös itseensä luottaviksi yksilöiksi. Tilanteissa, joissa itsestään selviä vastuunkantajia ei löydy lapsen omasta lähipiiristä, on kuitenkin tärkeää, että viranomaisilla on riittävä valmius tukea lasta vaikean elämäntilanteen ylitse. Sellaisissa tapauksissa, joissa perheessä esiintyviä ongelmia joudutaan ratkaisemaan oikeusteitse tai muutoin viranomaisavulla, tarvitaan aivan erityistä huomiota lasten kulloisenkin kehitysasteen ja tukitarpeiden huomioimiseksi. Maassamme käynnistetty lapsiystävällisiä oikeudenkäyntejä koskeva kokeilu on hyvä esimerkki toimintatavasta, jolla lasten asemaa voidaan parantaa henkisesti rankoissa tilanteissa.

Mallin mukaisesti huoltajuuskiistoihin liittyvissä sovitteluissa on mukana käräjätuomarin ohella myös lapsipsykologi tai kokenut sosiaalityöntekijä, joka voi auttaa niin vanhempia kuin tuomariakin tarkastelemaan tilannetta erityisesti lapsen näkökulmasta ja näin edistää osaltaan sovinnollisen ja lapsen edun parhaiten huomioivan ratkaisun syntymistä. Valiokunta lisäsi määrärahoja 900 000 eurolla, jotta kaikki lapset pääsisivät myös tältä osin tasa-arvoiseen asemaan asuinpaikasta riippumatta.

Arvoisa puhemies! Nämä huoltajuusriidat ja oikeusprosessit ovat usein valitettavan pitkiä, ja joskus valitettavasti toinen vanhempi koettaa vieraannuttaa lasta siitä toisesta huoltajasta. Tilastojen perusteella onkin todistettu, että yksinhuoltajaisät ovat edelleen harvinaisuuksia. Toivon todellakin, että Follo-malli mahdollistaisi myös molempien vanhempien tasa-arvoisemman aseman näissä huoltajuuskiistoissa.

Täällä keskustelussa nostettiin esiin myös väkivaltatilanteet ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö, ja tästäkin voidaan mainita eräs kiinnostava ja entistä laajempienkin selvitysten arvoinen tukitapa, jota on jo muissa Pohjoismaissa vuosien ajan käytetty, nimittäin lastentalokonsepti. Siinä ideana on tarjota lapselle yksi turvallinen asuin- ja yöpymispaikka, jossa voi tavata poliisin ja muiden viranomaistahojen edustajia akuuteissa perheväkivaltatapauksissa. Siellä on koettu, että rauhoittamalla edes yksi tila asioiden selvittämiseen voidaan parantaa niin tutkinnan laatua kuin lapsen hyvinvointia pitkällä tähtäimelläkin. Meillä ensi- ja turvakodit ovat lunastaneet paikkansa monien perheiden kriisitilanteiden selvittämisessä, ja myös lapset huomioidaan tällöin omasta näkökulmastaan. Käsitykseni mukaan meillä on työryhmä selvittämässä tätä lastentalokonseptia, mutta koska se ilmeisesti kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön hallinnon-alaan, niin jatketaan siitä keskustelua sen pääluokan kohdalla.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Niin kuin oikeusministeriön selvityksessä todetaan, raiskausten ja lasten seksuaalisten hyväksikäyttöjen määrä on jopa kaksinkertaistunut. Yleisen oikeuskäsityksen mukaan näiden tekojen rangaistuskäytäntö ei ole riittävä. Tähän oikeusministerin tulee ottaa selkeä kanta. Samalla toivon, että edustaja Tolvasen lakialoite koskien lapsiin kohdistuvien seksuaalirikoksien rangaistusasteikon alarajan korottamista otetaan eduskunnassa nopeasti käsittelyyn ja voisimme hyväksyä aloitteen yksimielisesti. Pikavipit voisivat jäädä sitten toiseksi asiaksi.

Yleisesti kaikissa oikeusasteissa käsittelyajat ovat suhteettoman pitkiä. Kun esimerkiksi käräjäoikeuksissa asia saattaa tulla käsittelyyn vasta jopa kahden vuoden kuluttua, tapahtumasta ei henkilökohtaisen todistelun arvo ole enää kovin luotettava. Usein käsittelyä tietysti vaikeuttaa asianomaisten saaminen käräjäoikeuteen ensimmäisillä kerroilla. Ehkä tässä voisi poliisivaltuuksia hieman lisätä.

Juuri lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten käsittelyajat saattavat kestää yli kaksi vuotta. Lapsen kannalta nämä vuodet ovat raastavia, myös perheen kannalta. Lapsi tai nuori, joka muutenkin tässä iässä on erittäin haavoittuvainen ja on joutunut rikoksen uhriksi, saattaa menettää itsetuntonsa vuosiksi tai koko loppuelämäksi. Toivon, että tämä asia otettaisiin esiin, että tässä kohdin nämä asiat eivät pitkittyisi vaan vaikka kuinka resurssit olisivat vähäisiä, niin nämä asiat menisivät muutamassa kuukaudessa ohi.

Samalla kun edunvalvontatehtävien tarve lisääntyy, hallitus on linjannut lisäävänsä ostopalveluiden osuutta näissä tehtävissä. Edunvalvonnassa on tälläkin hetkellä monissa kunnissa ongelmia. Edunvalvojat eivät hoida tehtäviään riittävän tiukasti. Toivottavasti ostopalveluiden osalta pystytään järkevään ja taloudelliseen sekä ennen kaikkea oikeudenmukaiseen palveluun.

Myös ovat järkyttäviä nämä lasten jokavuotiset huostaanotot; noin 20 000 on tällä hetkellä. Toivon, ja meidän pitäisi tehdä parhaamme, että tämä huostaanotto olisi vihonviimeinen tapaus.

Myös juuri luin lehdestä, että henkirikoksissa, jotka kohdistuvat alle 1-vuotiaisiin lapsiin, Suomi EU:n mittauksessa on kärkimaa. Tämä kertoo Suomen henkisestä tilasta, mikä on hälyttävä. Ennaltaehkäisyn pitää tässäkin asiassa ulottua oikeusministeriön ja sosiaaliministeriön yhteisesti hallittavaksi, eli tämä on suuren luokan asia.

Lopuksi haluan vielä oikaista, kun täällä edustaja Niinistö mainitsi ja kyseli, mitä mieltä ministeri on paljuselleistä. Perussuomalaiset eivät varmaan kannata paljuselliä. On ihminen rikollinen tai muu, niin suomalaisessa sivistysvaltiossa hänellekin kuuluu asianomainen kohtelu, joten tässä pöytäkirjaan haluan tämän korjata, että me emme todellakaan ole näiden vanhanaikaisten paljusellien kannalla, vaikka tätä nyt vielä muutamissa naisvankiloissa ja yleisesti miesvankiloissakin on.

Arja Juvonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Lasten kokema seksuaalinen väkivalta on vuonna 2008 tehdyn lapsiuhrikyselyn mukaan vähentynyt vuonna 1988 tehdyn kyselyn tasosta. Tämä keltaisessa budjettikirjassakin mainittu kehityssuunta on hyvä ja toivottavasti jatkuva. Vaikka fyysiset hyväksikäyttötapaukset vähenevät, netissä lasten seksuaalinen ahdistelu on puolestaan hitaasti lisääntynyt. Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön päällikkö Mari Laiho sanoo, ettei netissä tapahtuvasta hyväksikäytöstä juurikaan ilmoiteta.

Voimassa oleva laki velvoittaa työnantajaa tarkistamaan lasten kanssa työskentelevien rikostaustan. Ensi kertaa lasten kanssa työskentelemään otettavan on esitettävä rikostaustaote, jos työsuhde on kestoltaan yli kolme kuukautta. Lain tarkoituksena on suojella lapsia esimerkiksi seksuaali- ja väkivaltarikoksilta. Laki koskee kuitenkin vain palkkatyötä.

Ajoittain julkisuuteen tulee tapauksia, joissa jo aiemmin lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomittu uusii rikoksensa lasten kanssa tehtävän vapaaehtoistyön parissa. Vapaaehtoistyö ei saisi nousta oikopoluksi seksuaalirikosten uusijoille.

Lähiaikoina valmistuva EU-direktiivi on antamassa yhdistyksille mahdollisuuden tarkastaa myös vapaaehtoistyöntekijöiden rikostaustat. Direktiivin mukaan se ei ole kuitenkaan pakollista. Mielestäni vapaaehtoistyöntekijöiden olisi tässä asiassa oltava samalla viivalla palkkatyöntekijöiden kanssa. Lainsäädännöllä ei voida tietenkään varautua kaikkeen, mutta tältä osin pidän ehdottamaani lakimuutosta oikeanlaisena viestinä siitä, mitä suomalaisessa yhteiskunnassa ei missään tapauksessa tule hyväksyä.

Lain edellyttämän rikostaustaotteen hankkiminen Oikeusrekisterikeskukselta on ilmaista ja helppoa. Helpoimmillaan sen voi hankkia suoraan kotiosoitteeseen täyttämällä yksinkertaisen kaavakkeen Oikeusrekisterikeskuksen verkkosivuilta. Tämä käytäntö toimii hyvin. Lain mukaan rikostaustaote on voimassa kuusi kuukautta.

On kuitenkin saatu viitteitä siitä, että rikostaustaotteen tilaaminen olisi muuttumassa maksulliseksi. Yksittäisen otteen hinta voi nousta jopa 14 euroon. Työnantajilta saadun tiedon mukaan rasitus kohdistuisi ennen muuta vähävaraisiin maahanmuuttajiin, joille otteen tilaaminen on muutenkin vaikeampaa. Otteen muuttuminen maksulliseksi vaikeuttaisi ennen muuta maahanmuuttajien työllistymistä. Tämän vuoksi mielestäni otteen maksulliseksi muuttaminen ei ole kannatettavaa.

Hanna Mäntylä /ps:

Arvoisa puhemies! Haluan tässä puheenvuorossani kiinnittää erityisesti huomiota kahteen asiaan. Toinen on oikeuslaitoksen kuormittaminen lasten tapaamis- ja huoltajuusriitojen puitteissa ja toinen asia on hovi- ja hallinto-oikeuksien rakenneuudistus.

Lasten huoltajuus- ja tapaamisriidat ovat vuosi vuodelta komplisoituneet ja kuormittavat nykyisellään sekä sosiaalitoimea että oikeuslaitostamme erittäin raskaasti. Aivan liian usein näihin asioihin lähdetään hakemaan tuomioistuimen päätöstä, vaikka asia tulisi kyetä sovittelemaan esimerkiksi sosiaalitoimen johdolla. Yhteiskunnallisesti ja inhimillisesti mitaten tämä on todella mittava ongelma. Näiden komplisoituneiden riitojen vaikutukset näkyvät yhteiskunnassa monella eri tasolla, ja suurimmat kärsijät ovat riidan kohteena olevat lapset.

Nykyinen systeemi mahdollistaa myös pitkäkestoisen riitelyn oikeuslaitosta hyväksikäyttäen. Tämä ei ole kenenkään etu. Aivan liian usein näissä toistuvissa tuomioistuimessa käsiteltävissä riidoissa toisena osapuolena on henkilö, jonka tarkoitus on vain ja ainoastaan tehdä kiusaa sekä kustannuksia. Tämän toiminnan tunnistamiseen tarvitaan tulevaisuudessa enemmän tietoa kaikille ammattilaisille, jotka näitä kiistoja ovat ratkaisemassa. Oikeuslaitoksemme hyväksikäyttöä ei tulisi sallia.

Sinällään aivan oikeanlainen kokeilu on ollut niin sanottu Follo-malli, joka toivottavasti luo nyt uusia toimintatapoja ratkaista näitä lapsioi-keudellisia kysymyksiä ilman, että ne muodostuvat repiviksi riidoiksi vanhempien välille, mutta ennen kaikkea lisäten lasten etua. Olen erittäin ilahtunut, että tähän ollaan valmiita investoimaan myös taloudellisesti, koska uskon, että kustannukset tulevat monenkertaisesti takaisin puhumattakaan riidan kohteena olevien lasten elämänlaadun parantumisesta. Toivonkin, että tämä lapsinäkökulma jatkuu myös tulevaisuudessa myös lasten seksuaalisen hyväksikäytön rangaistusten määräämisessä sekä siinä, että tuo eriskummallinen kolmen vuoden ensikertalaisuusraja poistetaan.

Arvoisa puhemies! Kokonaisuudessaan hovi- ja hallinto-oikeusuudistus on herättänyt aivan aiheestakin kritiikkiä erityisesti kustannusselvitysten osalta. Muutoksista saatavat säästöt tuntuvat perustuvan aika lailla arvailujen varaan ja jättävät paljon pohdintaa siihenkin, kuinka paljon muutoksenhakuverkoston supistaminen valtiolle aiheuttaa lisäkustannuksia, joita syntyy esimerkiksi pitkistä välimatkoista. Tässä tuleekin ehdottomasti tarkastella asiaa kokonaisuutena.

Pohjois-Suomen osalta on myös huomioitava, että meillä on Lapissa suuria hankkeita, kuten kaivostoimintaa ja tuulivoimapuistoja, jotka tulevat mahdollisesti lisäämään myös katselmusten määrää. Asiantuntijat ovatkin nostaneet esiin Rovaniemen hallinto-oikeuden tarpeellisuuden erityisasiantuntemuksen sekä jo mainittujen pitkien etäisyyksien luomien erityispiirteiden vuoksi. Lapin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan ja hallinto-oikeuden välinen yhteistyö on vahvaa lisäten myös opiskelijoiden ammatillista osaamista tulevaisuuteen. Onkin aina muistettava, että vaikutukset voivat olla paljon suuremmat kuin kuvitellaan. Kuviteltujen säästötoimien kautta voidaankin ajautua tilanteeseen, jossa käy täysin päinvastoin kuin on kuviteltu.

Rovaniemen hallinto-oikeuden lakkauttaminen voi äärimmillään johtaa tilanteeseen, jossa paitsi valtion kustannukset nousevat moninkertaisiksi, seuraavaksi ollaankin hovioikeuden kimpussa. Kuinka silloin kävisi oikeustieteellisen opetuksen Lapin yliopistossa tai koko korkeakoulukonsernin Lapin osalta? Entä mitkä ovat vaikutukset Lapin elinkeinoelämälle, jota nyt jos koskaan tulisi kaikin tavoin vahvistaa ja kehittää?

Toivonkin, että kokonaisuus ja todelliset kustannukset tässä rakenneuudistuksessa tarkastellaan huolellisesti ennen lopullisia päätöksiä.

Jani Toivola /vihr:

Arvoisa puhemies! Suomalainen oikeusjärjestelmä on yhteiskuntamme turva, oikeudenmukaisuuden ja yhteisten pelisääntöjen sekä yhteiskunnan luotettavuuden tae. Se on jokaiselle kansalaiselle tukiverkko, johon nojautua yhteiskunnallisten epäkohtien, vääryyden ja rikkomusten hetkellä. Katsottaessa tilannetta maailmanlaajuisesti voimme olla erittäin ylpeitä järjestelmämme luotettavuudesta ja oikeudenmukaisuudesta.

Arvoisa puhemies! Elämme taloudellisesti haasteellisia aikoja, mikä väistämättä tarkoittaa sitä, että lähes jokaisen on tavalla tai toisella osallistuttava talkoisiin. Kaikkea emme voi saada, ja kipeitä leikkauksia joudutaan tekemään. Samaan aikaan olen kuitenkin huolissani oikeusministeriön hallinnonalan liian kireästä määrärahatilanteesta. On huolestuttavaa, että perusrahoituksen tila jatkuu edelleen kireänä ja vielä entisestäänkin kiristyy kehyskauden aikana. Yhteiskuntamme keskeisten ydintoimintojen rahoituksen tulisi olla kestävällä pohjalla taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Esimerkiksi tuomioistuinten voimavarat vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta tulisi mitoittaa niin, että tuomioistuimet kykenevät asianmukaisesti täyttämään perustuslain ja kansainvälisten velvoitteiden oikeusturvavaatimukset. Usein myös vaikeassa taloudellisessa tilanteessa tuomioistuinten työmäärä lisääntyy, kun muun muassa velkomus- ja maksukyvyttömyysasioiden määrä helposti nousee.

Arvoisa puhemies! Toki samaan aikaan budjetin ulkopuolella meidän tulisi aina pyrkiä tarkastelemaan yhteiskunnallisten ongelmien juuria, uskaltaa olla rehellisiä ja avoimesti katsoa myös yhteiskuntamme arvoja ja asenteita ja niiden vaikutusta ihmisten hyvinvointiin. Iso tekijä rikollisuudessa on ihmisten erilaiset tuntemukset näköalattomuudesta yhteiskunnassa tai vääränlaisten ihanteiden ja tavoitteiden ylläpidosta. Monille ihmisille tulee olo, että he eivät kykene huolehtimaan oman elämänsä eteenpäin viemisestä tai täyttämään muulla tavoin yhteiskunnan asettamia odotuksia tai vaatimuksia, odotuksia, joita kukaan meistä ei ehkä lopulta pysty täyttämään.

On tärkeää pyrkiä rikollisuuden ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn. Tähän tarvitaan yhtä monta keinoa kuin on ihmistä, ja myös Rikosseuraamuslaitoksella on oma roolinsa. Rikosseuraamuslaitoksen sisällä on tärkeää panostaa myös tuomioiden sovellettavuuteen ja avopuolella toimeenpantaviin tuomioihin. On tärkeää kaikin tavoin varmistaa myös rikollisen mahdollisimman sujuva paluu yhteiskuntaan ja erityisesti nuorten kohdalla pyrkiä estämään vankilakierteen jatkuminen. Sovellettavuudella on saatu erityisesti nuorten kohdalla erittäin hyviä tuloksia, kun puhutaan ensikertalaisista ja riskistä rikoksen uusintaan. Suljettuun vankilaan joutuminen on aina myös riski ja voi monissa tapauksissa tarkoituksenmukaisuutta vastaan vahvistaa nimenomaan käyttäytymistä, joka helposti johtaa rikosten uusimiseen.

Arvoisa puhemies! Rikosseuraamuslaitoksen toimintamäärärahat ylittävät menot vielä vuonna 2012, kuten ministeri totesi, mutta vuodesta 2013 lähtien menot näyttävät olevan suuremmat kuin määrärahat. Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot on turvattava. Puute johtaa siihen, että muun muassa aikaisemmin esille nousseita paljusellejä ei voida poistaa. Sellejä on vain naisvankiloissa, ja paljut ovat suuri epäkohta ihmisoi-keudellisesta näkökulmasta.

Arvoisa puhemies! Talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunnan tehostaminen on myös yksi hallitusohjelman kärkihankkeista. On tärkeää, että talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaan panostetaan ja sen tarvitsemat voimavarat kehyskaudella turvataan, sillä talousrikollisuuden ja harmaan talouden tehokkaalla torjunnalla voidaan saavuttaa merkittäviä valtiontaloudellisia hyötyjä. Torjunnan tehostaminen on tärkeää myös oikeudenkäyntien keston kannalta, sillä valtaosa pitkittyneistä oikeudenkäynneistä koskee käytännössä laajoja talousri-kosasioita. Lakivaliokunta on useissa lausunnoissaan korostanut, että oikeudenkäyntien pitkittyminen tulee saada hallintaan. Lakivaliokunta toteaa lausunnossaan muun muassa: "Vaikka talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunnan tehostamiseen osoitetut vuosittaiset määrärahat ovat sinällään myönteisiä, ne ovat kyseiseen tarkoitukseen kohdennettuja eivätkä siten tuo parannusta oikeusministeriön hallinnonalan toimijoiden perusrahoitukseen. Esimerkiksi tuomioistuimet saavat kehyskaudella harmaan talouden torjuntaan vuosittain noin 1,4 miljoonaa euroa, mutta saadun selvityksen mukaan niiden perusrahoitus jää kuitenkin 2,8 miljoonaa euroa alijäämäiseksi."

Hallitusohjelman mukaan turvapaikka-asioiden käsittelyaikoja on tarkoitus lyhentää. Tämä on tärkeää niin taloudellisesta kuin inhimillisestäkin näkökulmasta. Perusrahoituksen alijäämä asettaa kuitenkin tavoitteelle suuret haasteet. Avain on, että kaikilla käsittelyyn liittyvillä viranomaisilla on riittävät voimavarat tavoitteiden saavuttamiseksi, keskiössä myös Helsingin hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus.

Leena  Rauhala  /kd:

Arvoisa puhemies! Kansalaisten näkökulmasta hyvin toimiva tuomioistuinlaitos on todella ehdoton ja tärkeä jokaiselle. Valiokunta onkin todennut hyvin, että toimiva tuomioistuinlaitos on edellytys perus- ja ihmisoikeusvaatimusten mukaisen oikeusturvan toteuttamiselle sekä oikeusvarmuudelle ja yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilymiselle, ja jo aikaisemmin muun muassa perustuslakivaliokunta, kun on käsitellyt vuoden 2008 toimenpidekertomusta, on mietinnössään todennut sen, miten Suomen oikeudenkäyntien viivästymisen ongelmat ovat näkyneet muun muassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen antamissa Suomea koskevissa ratkaisuissa.

Nyt me olemme kuitenkin sen edessä, että tuomioistuinlaitosten resurssit ovat vähentyneet samaan aikaan, kun oikeudellinen sääntely on lisääntynyt ja asioiden määrä on paikoin kasvanut ja vielä vaikeutunut. Tämän vuoksi on erittäin vakava se lausunto, minkä valtiovarainvaliokunta on kirjannut mietintöönsä, että määrärahojen pysyvä lisääminen ei ole tämän hetken talousnäkymien valossa realistista. Kuitenkin siellä todetaan se, että on selvitettävä, miten tuomioistuinten työtaakkaa voidaan oikeusturvaa vaarantamatta vähentää. Tässä on todella tärkeä tehtävä tulevaisuudessa. Hallitusohjelman kirjauksenahan on, että oikeudenkäynnin nopeuttamiseksi huolehditaan tuomioistuinlaitoksen kestävästä ja tasapuolisesta resursoinnista. Siellä hallitusohjelmassa myös todetaan, että oikeudenkäyntien kokonaiskeston lyhentämiseksi ja oikeusturvan laadun parantamiseksi laaditaan oikeusturvaohjelma aiempien toimenpidesuunnitelmien pohjalta. Tätä nyt tulee ehdottomasti kiirehtiä tulevana vuonna.

On erittäin hyvä, että valiokunta kiinnittää myös huomiota järjestelmän henkilöstön saatavuuteen, joka on osoittautunut eläköitymisen myötä ongelmalliseksi. Myös hallitusohjelmassa on kirjaus, että tarvitaan tuomioistuinharjoittelupaikkoja ja riittävää koulutuksen järjestämistä. Tämän on valiokunta mielestäni hyvin nostanut esille.

Valiokunnan mietinnössä on hyviä lisäyksiä: Rikosuhripäivystykselle lisäys, pieni summa, joka ei vielä mahdollisesti takaa sitä, että Rikos-uhripäivystyksen rahoitus saadaan kestävälle ja vakaalle pohjalle, vaikka lisäys onkin hyvä. Sen vuoksi työtä senkin eteen tulee vielä tehdä.

Erityinen ilo on se, että tämä niin sanottu Follo-malli, lapsiystävällinen oikeus, on osoittanut tämän kokeilun aikana hyviä tuloksia eli saadut tulokset viittaavat siihen, että menettelyllä on voitu vähentää tuomioistuinkäsittelyyn tulevien asioiden määrää eli riitojen pitkittymistä. Samoin on huoltajuusriidoista sosiaalitoimelle aiheutuneiden kustannusten osoitettu pienentyvän, koska lasten olosuhdeselvityksen tarve vähenee. Tämänlaisia malleja tarvitaan lisää. Nyt todella on tärkeää, että tämä saataisiin laajenemaan valtakunnassa mahdollisimman laajalle oikeudenmukaisesti ja siitä saataisiin selvä malli, miten tätä rahoitusta tullaan käyttämään.

Vielä haluan nostaa esille Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot. Valtiovarainvaliokunta on hyvin todennut, miten siellä määrärahatilanne on erittäin kireä. Ensi vuoden menot on arvioitu 3,8 miljoonaa euroa määrärahoja suuremmiksi. Nyt jos koskaan, kun tehdään tätä sopeuttamisohjelmaa Rikosseuraamuslaitoksessa, on, niin kuin valiokunta toteaa, tärkeää, kun näitten säästötarpeiden vaikutuksia nyt sitten arvioidaan, että ei mennä ojasta allikkoon, koska siellä jos missään tarvitaan kuitenkin tukea henkilöstön asemaan, jaksamiseen ja siihen, että vankeinhoito on vankeinhoitoa eikä säilyttämistä. Se tarkoittaa sitä, että kiinnitetään huomiota rangaistuksessa myös siihen painopisteeseen, millä tavalla vangit vankilassaolon jälkeen saavat riittävää tukea yhteiskuntaan siirtymisessä, ja samoin että kiinnitetään huomiota vankienhoidon terveydenhuoltojärjestelmään.