Täysistunnon pöytäkirja 87/2011 vp

PTK 87/2011 vp

87. TORSTAINA 15. JOULUKUUTA 2011 kello 10.02

Tarkistettu versio 2.0

Rattijuopumuksen tuomiot

Pia Kauma /kok:

Arvoisa puhemies! Suomen teillä jää kiinni vuodessa noin 25 000 rattijuoppoa, joista joka toinen on rikoksenuusija. Todellisuudessa humalassa ajavien määrä on moninkertainen. Rattijuopot ovat viimeisen viiden vuoden aikana aiheuttaneet vuosittain keskimäärin 80 liikennekuolemaa ja noin tuhat loukkaantumistapausta. Törkeästä rattijuopumuksesta normaali rangaistus on 1—4 kuukauden ehdollinen tuomio. Ehdoton vankeus tuomitaan vain harvoin.

Tuomiot rattijuopumuksista ovat liian pieniä. Ajokortin väliaikaisella menettämisellä, lyhyellä ehdonalaisella tuomiolla tai pienillä sakoilla ei ole merkitystä rikoksen uusimisen kannalta. Kysyn asianomaiselta ministeriltä: miten voimme vähentää rattijuoppojen määrää liikenteessä, ja onko rangaistuskäytäntö mielestänne kohtuullinen?

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Arvoisa puhemies! On todella surullista, että meillä on aivan liikaa rattijuoppoja Suomessa tänä päivänä. Rattijuoppouteen voidaan vaikuttaa ensinnäkin asenteilla. Ihmisten pitäisi itse ymmärtää, että jos on juonut, niin sitten ei lähde ajamaan. Sen sijaan itse rangaistusasteikot ovat varmasti ihan paikallaan. Meillä tuomioistuinlaitos käyttää omaa harkintavaltaa, miten kussakin tapauksessa sitten päättävät ja minkälaisen tuomion katsovat olevan kussakin tapauksessa oikeudenmukainen. Rangaistusasteikkoihin ei ole syytä puuttua. Mutta se, mitä me nyt pohdimme, on juuri, onko syytä alentaa promillerajaa vai ei. Siitä käydään neuvotteluja liikenneministerin ja sisäministerin kanssa ja siihen asiaan tullaan palaamaan.

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa puhemies! Minun kotikonnuillani on myöskin puhuttu rattijuopuneista paljon ja siitä, että rangaistukset ovat liian lepsuja. Huumorimielessä minulle on esitetty, että vähin ja halpa rangaistus olisi se, että rattijuopon nimi ja valokuva lehteen. Toinen vaihe on se, että pannaan jalkapuuhun kirkon eteen pariksi tunniksi. Kysymys kuuluu: oliko tässä kansalaisten minulle esittämässä ajatuksessa mitään järkeä? (Naurua)

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

[Ministeriä naurattaa] Arvoisa puhemies! Mitä mieltä edustaja itse on? (Naurua)

Puhemies Eero Heinäluoma:

Edustaja Tuupainen, lisäkysymys.

Kauko Tuupainen /ps:

Edustaja on samaa mieltä. (Naurua)

Puhemies Eero Heinäluoma:

Siinä ei ollut sitten varsinaista kysymystä, joten seuraavaksi edustaja Kanerva.

Ilkka Kanerva /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä aihepiirissä yleisimmät keskusteluteemat joka hallituksella, joka ministerillä vuosikierrosta toiseen, vaalikaudesta toiseen ovat promilleraja ja rangaistusten riittämättömyys tai riittävyys.

Väittäisin, että olennaisin uusi asia tässä on kuitenkin se, että hyvin hyvin useat onnettomuudet tapahtuvat huumausaineiden vaikutuksen alaisena. Sen lisäksi, että ajetaan humalassa, alkoholin vaikutuksen alaisena, niin kaikkien, ainakin minun käytössäni olevien tilastojen mukaan huumausaineiden alaisena ajaminen on yleistynyt meillä räjähdysmäisesti.

Minä kysyisin joko oikeus- tai sisäministeriltä: mitä toimenpiteitä hallituksella on aikomus tehdä, niin että myös ei vain alkoholin vaikutuksen alaisena ajavia tarkkailtaisiin, vaan pantaisiin testejä myöskin niin, että huumausaineitten esilletulo erilaisissa testaustilanteissa voitaisiin verifioida?

Puhemies Eero Heinäluoma:

Ministeri Räsänen näyttäisi siltä, että hänellä on tietoa.

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen

Arvoisa puhemies! Kysyjä on aivan oikeassa, että huumeiden osuus näissä tilanteissa on lisääntynyt. Alkoholin käyttöä on poliisin tutkimuksissa epäilty noin 17 000 tapauksessa, huumaavan aineen käyttöä noin 3 000 tapauksessa viimeisten tilastojen mukaan, joten kyllä se aika merkittävää roolia näyttelee. Toki liikkuvan poliisin toimintaan kuuluu sekä alkoholin että huumeiden käytön tarkkailu ja paljastaminen ja tutkintaan saattaminen.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Kysymys on loppuun käsitelty.