Arvoisa puhemies! Huomenna saamme kaksi uutta ministeriä, naisia. Onnittelen iloisesti valinnasta, olemme siitä hyvin ylpeitä. Pääministeri Stubb, te teitte rohkean valinnan, ja siitä todella pisteet. Mutta minua ihmetyttää, pääministeri Stubb, että annoitte tehtävänkuvauksena ympäristöministerille sääntelyn purun. Tällä viikolla kuitenkin olemme uutisista saaneet lukea esimerkiksi siitä, että Talvivaaran toimitusjohtajaa voi odottaa jopa kuuden vuoden vankeusrangaistus, ympäristörikoksista nimenomaan. Edellisen ympäristöministerinkin aikana oli aika vaikea hoitaa tätä Talvivaaran ympäristökatastrofia. Voitteko te, pääministeri Stubb, olla todella sitä mieltä, että ympäristösääntelyä pitäisi heikentää ja tällaisia katastrofeja ei pitäisi estää?

Pääministeri Alexander Stubb

Arvoisa herra puhemies! Ei missään nimessä. On ilman muuta selvää, että silloin, kun katsotaan sääntelykokonaisuutta, tavoitteena ei missään nimessä voi olla ympäristönormien purku sillä tavalla, että ne olisivat tavalla tai toisella haitallisia ympäristölle tai luonnonsuojelulle. Me katsomme lupamenettelyjä kaiken kaikkiaan ja sitä kautta lähdemme purkamaan normistoa, joka on haitallista kaiken kaikkiaan.

Arvoisa puhemies! Te, pääministeri Stubb, olette puhunut paljon siitä, että meidän ei pidä jättää velkaa lapsillemme eli meidän pitää ehdottomasti hoitaa lastenlastemme ja lastemme edestä tämä velka-asia. Mutta minusta taloudellista velkaa paljon pahempi on se, että me jätämme tuleville sukupolville perinnöksi pilaantuneet vesistöt, saastuneen ilman ja säteilevät jätteet. Eikö ympäristöministerin tehtävä ole puolustaa luontoa ja ilmastoa, pikemminkin kuin pyrkiä purkamaan meidän vesiä ja metsiä suojelevaa sääntelyä? Ely-keskuksissa esimerkiksi on juuri yt:t menossa.

Pääministeri Alexander Stubb

Arvoisa herra puhemies! Olen tismalleen samaa mieltä edustajan kanssa. Kun me katsomme ympäristöä ja ympäristöpolitiikkaa kokonaisuutena, on ilman muuta selvää, että se on yksi meidän sukupolvemme ja yksi ihmiskunnan tärkeimmistä kysymyksistä. Sen pitää olla kestävällä pohjalla, mikä tarkoittaa energiankäytössä sitä, että me käytämme laajaa palettia. Minun näkemykseni mukaan siihen kuuluu totta kai uusiutuvaa, siihen kuuluu myös tässä tapauksessa ydinvoimaa, ja sitten pyrimme pääsemään fossiilisista polttoaineista pois. Suomen talouden kannalta esimerkiksi biotalous ja bioenergian käyttö on erittäin tärkeätä. Emme lähde normien purussa siitä, että lähtisimme purkamaan ympäristönormeja, jotka suojelevat ympäristöä.

Arvoisa herra puhemies! Tavoitteenahan se normien purku tietenkin on ihan relevantti, eihän siinä ole mitään, ja varmaan sellainen, että siitä voidaan keskustella. Mutta kun me menemme ympäristöpuolelle: jos me katsomme tätäkin kesää, mitä tässä maailmassa ja Suomessa ja hyvin lähiympäristössäkin on tapahtunut, sinne on lörähtänyt, milloin sinne on mennyt nikkeliä ja milloin sinne on mennyt mitäkin ympäristöön, luontoon. Missä kohti te konkreettisesti näette, että on varaa mennä purkamaan sääntelyä, kun tällä hetkellähän sitä puretaan niin, että siellä menee yt-neuvottelut käyntiin, joissa itse asiassa sen osaavan henkilöstön työpanosta lähdetään keventämään? Me olemme toisaalta sitten säätäneet valvottava maksaa -periaatteella näitä valvontamaksuja, jotta me pystyisimme sinne resursseja saamaan. Kun tällä hetkellä ei toimi kunnolla lupapuoli eikä valvontapuoli, missä ne ovat ne konkreettiset, mitä sieltä puretaan? Mikä on sitä turhaa sääntelyä esimerkiksi tällä puolella, mihin te olette viitannut?

Pääministeri Alexander Stubb

Arvoisa herra puhemies! Yleensä kun meillä on ongelma, meillä poliitikoilla on tapana tehdä kaksi asiaa: 1) säännellä laki, 2) kaataa rahaa sen lain päälle. Välttämättä en itse pidä tätä parhaana ratkaisuna. Kun me puhumme normien purusta ja sääntöjen purusta, kyse ei ole vain ympäristönormistosta vaan sääntelystä ylipäätään. Lupamenettelyt ja vaikkapa kauppojen aukioloajat ovat tästä hyviä esimerkkejä.

Mitkä ovat ne konkreettiset sääntelyt, joita lähdetään purkamaan? Ne ovat niitä, joiden takia olen kutsunut eri oppositiopuolueet ja hallituspuolueiden edustajat neuvonpitoon siitä, millä tavalla ja mitä sääntöjä ja normeja lähdetään purkamaan. Ne kuuluvat varmasti kaikkien ministereiden toimialaan.

Arvoisa puhemies! Sääntelyn purku on tärkeä asia, ja kyllä minä katson, että tällä Talvivaara-tuomiolla ei ole mitään tekemistä tämän sääntelyn purun kanssa.

Mutta epäonnistuneesta sääntelystä on Suomessa hyvä esimerkki tämä jätevesiasetus. Se on kerran kumottukin, mutta nyt viime hallituskaudella sitä on ajettu kuitenkin eteenpäin. Nyt viimeisimmän tiedon mukaan kansliapäällikkö Pokka on ilmoittanut, että siihen mahdollisesti harkitaan lisäaikaa. Tämä lisäaika ei ole huonon sääntelyn ratkaisu, vaan jätevesiasetus on kumottava ja otettava pieni tuumaustauko.

Nyt kun uusi ympäristöministeri on aiemmin jo lausunut tästä epäonnistuneesta jätevesiasetuksesta, niin kysynkin pääministeriltä: aiotaanko tämä jätevesiasetus kumota ja tuoda sellaiseen tilaan, että sitä ei voida käyttää (Puhemies koputtaa) rahastuksessa hyväksi?

Pääministeri Alexander Stubb

Arvoisa herra pääministeri! (Naurua — Hälinää — Antti Rinne: Kiitos tosta!)

Arvoisa herra puhemies! On monta tapaa ostaa lisäaikaa vastauksen hakemiseen, ja tämä oli yksi niistä.

Kysymys on erittäin relevantti ja hyvä, mutta meillä on pieni rakenteellinen ongelma tässä hallituksessa tällä hetkellä, edustaja Turunen, ja se on se, että virallisesti ympäristöministeri ei ole enää täällä läsnä ja taas virallisesti uutta ympäristöministeriä ei ole vielä tässä vaiheessa nimitetty, tai hän ei ole paikalla, (Välihuutoja) mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että voinemme ottaa tässä kysymyksessä tuumaustauon vähintään seuraavalle kyselytunnille.

Arvoisa puhemies! Sääntelyä tarvitaan joihinkin asioihin, aika moniinkin asioihin, mutta kyllä monta kertaa erilaisten lupien hakijoiden kannalta lupien käsittelyaika on ihan kohtuuton. Meillä on esimerkkejä siitä, että lupakäsittely voi kestää jopa kuusikin vuotta. Kysymys kuuluu: onko hallitus valmis miettimään sellaista vaihtoehtoa, mikä eräissä maissa on käytössä tällä hetkelläkin, että kerta kaikkiaan hallinnon on selvittävä luvan käsittelystä tietyn aikaikkunan puitteissa, ja jos ei hallinto siitä selviä, niin sitten joko lupa katsotaan myönnetyksi tai luvan luonteesta johtuen siitä seuraa merkittäviä sanktioita sille hallinnolle, joka tätä lupaa käsittelee? Tässä kysymys on luvanhakijoitten oikeusturvasta, ja monta kertaa sitä tällä hetkellä turmellaan oikein kovin käsin. Onko hallitus valmis toimimaan tässä asiassa rajojen laittamiseksi?

Pääministeri  Alexander  Stubb

Arvoisa herra puhemies! Kysymys on yhtä laaja kuin lupamenettely. Olisiko kyse vaikkapa ministeri Haglundin alaisuudessa olevista vientiluvista, tai onko kyse rakennusluvista tai vastaavista? Eli ei ole sellaista yksiselitteistä vastausta tuohon kysymykseen, mutta minun mielestäni tiettyjen rajojen määritteleminen lupamenettelyille on erittäin harkinnanarvoista, koska kuten edustaja tuossa aivan oikein totesi, meidän lupamenettelyjärjestelmä tällä hetkellä on aika raskas ja aika monimutkainen. Kyllä minun mielestäni me suomalaiset olemme sen verran hyviä käyttämään tervettä järkeä, että kannattaa todellakin miettiä, millä tavalla voidaan koko lupamenettelyä uudistaa.

Arvoisa herra puhemies! Suomessa osataan tehdä päästötöntä energiaa. Me osaamme hoitaa ja käyttää luonnonvarojamme niin, että se tapahtuu resurssitehokkaalla ja kestävällä tavalla. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat vaikkapa hyvin hoidetut metsävaramme, jotka kasvavat vuosittain lähes tuplasti sen määrän, mitä niitä hyödynnämme, vaikka esimerkiksi metsähake on jo nyt kaikkein tärkein primäärienergian lähteemme. Tätä taustaa vasten voidaan hyvällä omallatunnolla ja ylpeästi sanoa, että suomalainen työ on aina globaalisti tarkasteltuna ekoteko. Ja mitä paremmin pidämme suomalaisen työn puolta, varmistamme, että Suomeen tulee investointeja ja työpaikkoja, sitä paremmin suojelemme ilmastoa ja ympäristöä niin Suomessa kuin myös maailmalla.

Tätä taustaa vasten tämä hallituksen työ normien purkamiseksi, jolla saamme niitä investointeja ja työpaikkoja, on parhainta ympäristönsuojelutyötä samalla, kun varmistamme suomalaisten hyvinvoinnin. Kysynkin: Miten hallitus aikoo (Puhemies koputtaa) organisoida tämän? Onko se vain hallituksen työ, vai tuleeko parlamentaarinen ryhmä tätä äärimmäisen tärkeää työtä tekemään?

Pääministeri  Alexander  Stubb

Arvoisa herra puhemies! Ensimmäisessä vaiheessa, kuten hyvin muistamme, tässä viime viikolla lähdimme siitä, että kutsumme eri oppositiopuolueet neuvonpitoon siitä, millä tavalla normien tai sääntelyn purkua voitaisiin parantaa. Keskustalta esimerkiksi on tullut erinomainen lista 101 normista. Näitä on tullut myös muualta: työ- ja elinkeinoministeriöstä ja vaikkapa myös kokoomuksen eduskuntaryhmästä. Se on se ensimmäinen askel tässä työn yhteensovittamisessa, ja vasta sen jälkeen katsomme, onko tarvetta parlamentaariselle työryhmälle.

Minun mielestäni on erittäin tärkeätä, että kun me valmistelemme lakeja, niin me tarkkaan mietimme niiden järkiperäisyyden ja sitä kautta toimimme. Siis kysehän on nyt pitkälti siitä, että luvat voivat kyllä olla tiukkoja mutta sen varsinaisen menettelyn pitää olla sujuvampi kuin se on tänä päivänä.

Arvoisa puhemies! Osoitan kysymykseni pääministerille, ja alkuperäinen kysymyshän liittyi Talvivaaraan.

Talvivaara-yhtiön korkeinta johtoa vastaan on nostettu syytteet vakavista ympäristörikoksista. Yhtiö on ollut kauan kriittisessä tilanteessa sekä ympäristö- että rahoitusongelmiensa takia. Talvivaaraa koskevia asioita ovat käsitelleet eri ministerit, kuten ympäristö- ja omistajaohjausministeri, jotka ovat vihreitä ministereitä eivätkä valitettavasti tänään ole täällä paikalla.

Valtion panostus Talvivaaraan on merkittävä. Arvoisa pääministeri, miten hallitus arvioi Talvivaaran johtoa vastaan nostettavien syytteiden vaikuttavan yhtiön arvoon ja rahoitukseen, ja mitä hallitus aikoo tehdä, jotta luottamus yhtiötä kohtaan palautuisi?

Pääministeri  Alexander  Stubb

Arvoisa herra puhemies! Tämä on sentyyppinen kysymys, että hallitus ei lähde julkisesti arvioimaan yksittäisen yrityksen toimintaa tuolla tarkkuudella tässä vaiheessa.

Arvoisa puhemies! Lupakäsittely todella kestää monissa tapauksissa kohtuuttoman kauan, niin kuin edellä on todettu, mutta se riippuu monesta seikasta. Se riippuu muun muassa ely-keskusten varoista, joita on jouduttu niistämään paljon, se riippuu myös hallinto-oikeuksien rahoituksesta, ja säästöt näillä sektoreilla saattavatkin tulla pitkän päälle aika kalliiksi yrityksille ja kotitalouksille.

Hallinnolliset esteet kyllä jarruttavat kehitystä aika paljon, mutta enemmän ehkä vähän toisaalla. Meillä on uusiutuvan energian edistämisessä tukuittain erilaisia hallinnollisia esteitä. Tuulivoiman rakentamista tässä maassa jarruttavat muun muassa lentoesteluvat ja Puolustusvoimain tutkakäytännöt. Aurinkoenergian edistämistä jarruttavat muun muassa joidenkin kuntien vaatimat rakennusluvat. (Eduskunnasta: Ympäristöministeriön lupakäytännöt!) Biokaasun hyödyntämistä jarruttavat tulkinnat siitä, mitä voi käyttää lannoitteena ja mitä ei. Arvoisa pääministeri Stubb, pitäisikö hallituksen tarmon keskittyä enemmän vaikka tällaisten uusiutuvan energian edistystä jarruttavien hallinnollisten esteiden raivaamiseen kuin ympäristönormien karsimiseen?

Pääministeri Alexander Stubb

Arvoisa puhemies! Kyse on todellakin kokonaisuudesta, jossa normeja ja sääntelyä katsotaan, olipa sitten kyse uusiutuvasta energiasta, kaupan aukioloajoista tai muista lupamenettelyistä. Me emme keskitä energiaamme vain ja ainoastaan yhteen kokonaisuuteen, vaan katsomme lupamenettelyä ja normeja kokonaisuutena.

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Edustaja Tynkkynen kiinnitti huomiota tärkeään kysymykseen.

Voi olla niinkin, että toisinaan ongelma on liiallinen normiviidakko. Aika usein kyse on siitä, että ongelma on epäselvä lainsäädäntö. Ei tuulivoiman luvitusta eikä turveluvitusta ole estänyt se, että normeja olisi liikaa, vaan se, että ne ovat olleet liian epäselviä ja niistä on vallinnut erilaisia tulkintakäytäntöjä. Ja tässä suhteessa tarvitsemme itse asiassa silloin tällöin jopa lisää normeja, jotta pääsemme sujuvoittamaan näitä, ja uskon siihen, että ympäristönsuojelulaki osaltaan selkeyttää tilannetta turvetuotannon osalta. Sitten taas mitä tulee tuulivoimakysymykseen, tarvitsemme sitovia melusäännöksiä, jotka selkeyttävät epäselvää tilannetta siltä osin.

Kysymys ei aina ole siitä, että normeja on liikaa, vaan usein myös siitä, että ne ovat liian epäselviä tai että ne eivät ole aina synkronissa keskenään, jolloin lupaviranomaisille tai tuomioistuimille on hankala tilanne miettiä, mikä niitten suhde toisiinsa on. Tässä mielessä ehkä tämmöinen sujuvoittaminen, (Puhemies koputtaa) yksinkertaistaminen, parempi koordinaatio on tärkeämpi tavoite kuin normien purku sinänsä. (Välihuutoja)