Puhemies! Kauppalehti on kertonut, että ministeri Anttila MTK:n johdolla on tehtailemassa erillislakia, joka sallisi kartellinomaisia liittoutumia maataloustuotannon aseman vahvistamiseksi metsänhoitoyhdistysjärjestelmän lailla. Kilpailuoikeudellista poikkeusasetelmaa pitäisi hyödyntää jopa jättämällä sato korjaamatta.

Puhemies! Me suomalaiset olemme vahvasti sitoutuneet kansallisen elintarviketuotannon ja lähiruoan arvoon, ja maksamme jopa 60 prosenttia verorahoista tämän tuotannon ylläpitämisestä.

Mitä te ajattelette hallituksessa, ministerit Anttila ja Pekkarinen, kun te teette paluuta vastakkainasettelun 1950-luvulle meidän kansallisen maataloutemme osalta?

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ed. Rajamäen kysymyksessä on täydellinen väärinkäsitys, jos tämä perustuu niihin Kauppalehdessä oleviin tietoihin. Kauppalehti ei ole minulta kysynyt mitään, ja tämän tyyppistä valmistelua ei todellakaan ole käynnissä, mitä ed. Rajamäki kysymyksessään väittää.

Kysymys on Euroopan unionin tuottajaorganisaatioita koskevan asetuksen mukaisen lainsäädännön tekemisestä Suomeen. Se mahdollistaisi jatkossa tuottajaorganisaatioiden yhteistoiminnan, mutta siinä ei ole kysymys kilpailulainsäädännön alaan kuuluvien tehtävien hoitamisesta vaan muun yhteistoiminnan tekemisestä ketjussa. Minä olen viime maanantaina ollut Belgiassa tutustumassa tämän tyyppiseen toimintaan vihannestukun osalta, ja ihan saman tyyppistä toimintaa valmistellaan Suomessa, mutta ei missään nimessä olla puuttumassa kilpailulainsäädäntöön eikä tekemässä mitään hintayhteistyötä.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Kyselytunnilla ministerin tietysti periaatteessa pitää olla aina tyytyväinen, jos hänen nimensä mainitaan ääneen, ja ed. Rajamäki tarjosi tällaista mahdollisuutta nyt minulle. Tässä toisaalta tuli mieleen, että onko tässä ajatus, että kun rikos tiedetään, niin kyllä sitten se syyllinenkin löydetään.

Ed. Rajamäki, minulla ei ole mitään tekemistä sen teidän esille nostamanne asian kanssa, ei sinne päinkään. Ministeriöni sisällä tämä asia ei kuulu minulle enää nykyään, vaan se kuuluu ministeri Anni Sinnemäelle. Eli neuvon nyt jatkoa silmällä pitäen, kun te väitätte, että te olette hyvin asioista perillä oleva kansanedustaja, että kannattaa nyt jatkossa vähän paremmin lukea nämä kotiläksyt ennen kuin alkaa nimeä esille ottamaan, vaikka sinänsä tykkään, sen verran narsistinen olen, kun nimi mainitaan.

Puhemies! Vaalit lähenevät ja keskustan paniikkirahastus kyllä lisääntyy. Minä voin mainita ministeri Pekkarisen uudestaan. Te häivetekniikalla yritätte peittää tuottajien takapakkeja, te möitte lannoiteteollisuuden GrowHow’n Yaralle, ja sen maksavat tuottajat erittäin kalliisti. Maidon kansalliset kiintiöt ollaan romuttamassa, sen tuntevat maidontuottajat tänä päivänä toimintaedellytysten heikkenemisenä. Lisämaan hankinta on erittäin kallista ja vaikeata, mutta luopujien bonuksista kyllä huolehditte ja roikkujista ja näennäisviljelystä mutta ette aktiivituottajista.

Tältä osin MTK on kyllä vahvistanut tänään maa- ja metsätalousvaliokunnalle erillislain välttämättömyyden, jotta kansallinen maataloustuotanto pääsisi hyödyntämään kilpailuoikeudellista poikkeusasemaansa. Kauppalehden väitteet kyllä ovat MTK:n lausunnon myötä tulleet myös esille.

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Emme todellakaan ole valmistelemassa sellaisia järjestelmiä, joilla poikettaisiin kilpailulainsäädännöstä. EU:ssa on kilpailulainsäädäntö, ja sen mukaan toimitaan.

Mistä tässä on kysymys? Otan nyt esimerkiksi sen Belgian vihannestukun, johon kävin maanantaina tutustumassa, joka on tyypillinen tuottajaorganisaation tapaan toimiva järjestelmä. Siellä huutokaupalla myydään aamulla vihannekset, siellä määräytyy hinta vapaasti markkinoilla. Sitten on olemassa tuottajaosuuskunta, jossa ovat mukana tuottajat, tukku ja kauppa. Sillä organisaatiolla he yhdessä edistävät laatua, sertifikaatteja, brändäävät tuotteita, mutta eivät tietenkään sovi hinnoista. Siitä ei ole kysymys lainkaan. Jokainen osapuoli oli tällaiseen tuottajaorganisaatiotoimintaan erittäin tyytyväinen.

Tavoitteeni on nyt mahdollistaa Suomessa lainsäädännöllä vapaaehtoisuuden pohjalta tämän tyyppinen tuottajaorganisaatioyhteistoiminta, ja täällä olisi nyt syytä vähitellen uskoa, eikä pitäisi yrittää tehdä mustasta valkoista.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Toivottavasti ed. Rajamäki ei pahastunut tämmöisestä vähän leikillisestä lähestymistavasta edelliseen kysymykseen, (Naurua vasemmalta — Ed. Gustafsson: Leikki oli kaukana!) mutta minun on välttämättä — ed. Gustafsson — jatkettava kuitenkin samalla tiellä. Nimittäin tälläkään kertaa tämä hakuammunta ei käynyt kohdalleen. Nimittäin en vastaa tästä valtion omistajaohjauksesta, en ole vastannut silloin, kun tämä päätös on tehty. Tämä on ministeri Jyri Häkämiehen vastuulla oleva asia, haluan tämänkin nyt pöytäkirjaan.

Arvoisa puhemies! Kilpailuasiat kuuluvat ministeri Sinnemäelle, ja toivon, että hän nyt käyttää puheenvuoron siitä, minkä takia näitä asioita valmistellaan maa- ja metsätalousministeriössä. Olenkin esittänyt sitä, että maa- ja metsätalousministeriö pitäisi sinne työ- ja elinkeinoministeriöön viedä, koska eihän missään muussakaan elinkeinossa tehdä tämän tyyppisiä järjestelyjä. Nykyisessä laissa todetaan selkeästi 2 §:n 3 momentissa, että tällaisia merkittävässä määrin terveen ja toimivan kilpailun maataloustuotteiden markkinoilla estäviä tai määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön johtavia säännöksiä ei saa tehdä. Nyt te olette kuitenkin tekemässä näitä näin, ja tätä todistaa myös se, että kun hallitus on antanut kilpailulainsäädäntöä koskevan esityksen, siellä 2 §:ssä tämä on tehty vielä väljemmäksi ja tämä kohta nimenomaan on jätetty sieltä pois. Miksi se on jätetty täältä pois, tekemään juuri sen aukon, jossa hinnat nousevat ja kuluttajan etuja poljetaan?

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Kuten keskustelussa on ehkä tähän mennessä tullut ilmi, eduskunnassa on käsittelyssä kilpailulain kokonaisuudistus, jonka minä olen esitellyt eduskunnalle, mutta se oli tosin myöhään illalla, joten siihen ei päässyt osallistumaan kovinkaan moni edustaja, ja siksi se ei ehkä ole jäänyt mieleen.

Tämän kilpailulain kokonaisuudistuksen on tarkoitus nimenomaan katsoa, että meillä viranomaiset pystyvät valvomaan tervettä ja toimivaa kilpailua, joka olisi yritysten kannalta tasapuolinen ja hyödyttäisi kuluttajaa markkinoilla. Lain valmistelun yhteydessä käytiin pitkään keskustelua maataloudesta, joka osittain toimialana on erikoinen, koska joka tapauksessa EU-säännökset ovat suoraan sovellettavaa oikeutta, niin kuin itse asiassa muussakin kilpailulainsäädännössä, mutta maataloudessa erityisesti osa säännöksistä tulee suoraan Euroopasta. Siinä yhteydessä ei löytynyt sellaista rationaalista kuviota, jossa olisi voitu ennakoida sitä, mitä EU:ssa ehkä tullaan säätämään toimialaorganisaatioista, ja sen tähden päädyttiin siihen, että se, mitä toimialaorganisaatioista mietitään, (Puhemies: Minuutti täyttyy!) se mietitään maa- ja metsätalousministeriössä. Siihen paperiin en ota vielä tässä vaiheessa kantaa, koska se on vasta tänään tullut meille ministeriöön, mutta voin vakuuttaa, että me katsomme, että kilpailu kuluttajan kannalta toimii myös jatkossa näissäkin asioissa.

Arvoisa puhemies! Onkohan tässä hallituksen sisällä kaikki koordinaatio pelannut, kun ministeri Sinnemäki kertoi pohjaavansa tiedot julkisuudessa oleviin papereihin ja kuitenkin, että hänelle tämä kuuluu. Maa- ja metsätalousministeriö on laittanut nopeasti tiedotteen ulos, kun asia lähti esiin, ja sanoi, että siinä on yhteistyötä tehty työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. En tiedä, eikö maa- ja metsätalousministeriö tiedä, kehen ottaa sitten yhteyttä. Ja kun tämä kaikki viittaa kilpailulakiin, niin ministeri Anttilan kootut selitykset markkinoista Belgiassa eivät vastaa niihin kysymyksiin, mihin haluamme täällä eduskunnan edessä saada selvyyttä.

Pidän kaikkein huolestuttavimpana sitä, että suomalaisille ihmisille suomalainen ruoka on ollut kovin tärkeä asia, se on ollut hyvässä maineessa, mutta tämmöinen epäselvä kilpailulakien eri tulkinta yhdellä yrityssektorilla asettaa kovin kyseenalaiseen asemaan suomalaisen ruuan ja sen oikeudenmukaisen, myös kilpailulainsäädännöllisesti oikeudenmukaisen, toiminnan.

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Herra puhemies! Euroopan unionissa on olemassa asetus, jonka pohjalta rakennetaan tuottaja- ja toimialaorganisaatioita. Muun muassa Ranskasta niitä löytyy ainakin tuhat. Niitä on Belgiassa, niitä on Espanjassa. Kysymys on vain siitä, että sama menettely mahdollistetaan Suomessa, ei mistään muusta, ei kilpailulainsäädännön rajoituksista, ja se on vapaaehtoinen. Kysymys on siitä, haluaako esimerkiksi vilja-ala Suomessa yhdessä teollisuuden ja kaupan kanssa tehdä niitä samoja asioita, mitä esimerkiksi siellä Belgian vihannestukussa tehtiin, vapaaehtoisuuden pohjalta.

Arvoisa herra puhemies! Keväiset hallitusneuvottelut lähestyvät, ja on ilmeisesti niin, että siellä tullaan keskustelemaan ministeriöiden työnjaosta. Ministeri Anttila on esittänyt tällaista luonnonvaraministeriömallia. Itse painottaisin sitä, että maa- ja metsätalousministeriöstä pitäisi irrottaa pois nimenomaan erilaiset elinkeinotuet ja myöskin elinkeinoasiat kaiken kaikkiaan, eläinten suojelu pois sieltä, eläinten hyvinvointi. Nämä jälkimmäiset ympäristöministeriölle, edelliset työ- ja elinkei-noministeriöön. Samoin ilmastonmuutokseen sopeutuminen kuuluu ympäristöministeriöön paremmin kuin tähän maa- ja metsätalouteen, TEMistä myös ilmastoasiat ympäristöministeriöön, eli me tarvitsemme ilmasto- ja ympäristöministeriön. Ministeri Anttila, jääkö tämän esityksen jälkeen ollenkaan maa- ja metsätalousministeriötä?

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Vastaan ihan lyhyesti, että kun on kysymys Euroopan unionin markkinajärjestelyasetuksesta, sen valmistelu kuuluu luonnollisesti maatalousministeriölle, siitä tässä on kysymys. Tätä työtä tehdään yhteistyössä TEMin kanssa ja yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa.

Jos ajatellaan tulevaisuutta, kun maapallolla tulee ruuasta enenevästi pulaa, niin minusta on aika lyhytnäköistä keskustella siitä, tarvitaanko maatalousministeriä. Sellainen on muuten 20:ssä muussakin EU-jäsenmaassa, jokaisessa, eikä yksikään ole keskustellut käsittääkseni siitä, että sitä ei tarvita, kun ruokaa tarvitaan 70 prosenttia enemmän tulevaisuudessa kuin tänä päivänä meillä on.

Arvoisa puhemies! Suomalaiset kuluttajat ovat hyvin kiinnostuneita lähiruuasta, lähellä tuotetusta, ja meille on syntynyt valtavasti lähiruuan valmistajia. Kysynkin, mahdollistaako tämä mahdollinen lainmuutos tai uuden lain säätäminen sen, että lähiruuan tuottajat ja pienet toimijat saisivat tuotteitaan myydyksi. Meillähän kauppa on hyvin keskittynyttä, kaupat tarkoin varjelevat hyllytilaa, ketkä sinne pääsevät tuotteitaan toimittamaan, ja myöskin meillä elintarviketeollisuus on hyvin keskittynyt. Kysynkin molemmilta ministereiltä, sekä Sinnemäeltä että Anttilalta: Mahdollistaako tämä mahdollinen kyseinen lainmuutos sen, että lähellä tuotettua ruokaa suomalaisille kuluttajille voitaisiin tarjota jatkossa enemmän?

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti. Ensinnäkin on aivan totta, että lähiruoka on saavuttanut ja saavuttamassa entistä enemmän suosiota. Kaikkein tärkeimmät päätökset lähiruuan kohdalla tehdään silloin, kun päätetään kunnissa julkisista ruokapalveluista ja sitten äidit ja isät päättävät siitä, mitä sinne kotiin ostetaan. Mutta tämän markkinajärjestelyasetuksen pohjalta tehtävä lainsäädäntö toki mahdollistaa, että pienet tuottajat voivat yhdessä teollisuuden ja kaupan kanssa perustaa tällaisen organisaation, jossa he edistävät sitä lähiruuan menekkiä, aivan täysin mahdollista, tämä järjestelmä sen mahdollistaa. Me luomme nyt vaan raameja, joilla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että jatkossa määriteltäisiin hintoja, mitä täällä nyt kovasti pelätään. Olen tosi pahoillani, että näin väärää informaatiota pääsee liikenteeseen.

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Ehkä aivan lyhyesti vielä tähän, mitä ed. Kumpula-Natri kysyi, että jos halutaan säätää erillinen laki näistä maatalouden toimialaorganisaatioista, niin se silloin kuuluu maa- ja metsätalousministeriölle. Työ- ja elinkeinoministeriön tehtävä on katsoa, että se laki ei missään nimessä ylitä sitä, mitä kilpailulaissa sanotaan, eli ei voida säätää sellaista lakia toimialaorganisaatioista, joka sallisi esimerkiksi hinnoista sopimisen tai markkinoiden jakamisen. Tämä on meidän roolimme, ja uskon, että vaikka paperit olemme saaneet tänään, niin ehdimme hyvin sen roolimme hoitaa.

Lähiruuan osalta tässähän on käyty keskustelua siitä, olisiko voitu erikseen jollain erillisellä virityksellä kilpailulaissa edistää lähiruokaa. Tällaista keinoa ei löydetty. Toisaalta tämä keskustelu tuotti kaupan sisälle oman prosessinsa, jossa kaupat pyrkivät avaamaan omia käytäntöjään, ja toisaalta uusi, jos eduskunta sen hyväksyy, vähän terävähampaisempi kilpailulaki tietenkin mahdollistaa myös sen, että viranomaiset voivat (Puhemies: Minuutti on täysi!) entistä tarkemmin katsoa, miten meillä kaupan kilpailu kokonaisuudessaan toimii.

Arvoisa puhemies! Maatalous on yksi elinkeino muiden muassa, ja tästä syystä olisinkin kysynyt ministeri Pekkariselta: Onko näihin muihin elinkeinotoimintoihin Suomessa tulossa nyt tältä pohjalta mahdollisia muutoksia, jotka aiheuttavat muutoksia kilpailulainsäädäntöön sitten jatkossa, jotta kaikki elinkeinotoiminnat olisivat tasavertaisessa asemassa toisiinsa nähden?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Nyt nopeaan kysymykseen nopeasti haarukoitu vastaus: Minulla ei ainakaan tällä hetkellä ole tiedossa minkään toimialan osalta vastaavia tarpeita. Oikeastaan voi sanoakin, että kuitenkin maatalous monesta syystä on ihan erilaisessa asemassa kuin esimerkiksi teolliset toimialat tai monet palvelutoimialat. Voi olla, että tarpeita tulee, mutta ainakaan tällä hetkellä sellaisia ei ole.

Arvoisa puhemies! Tuottajien asema elintarvikeketjussa on heikko, sen me kaikki tiedämme. Maaseudun ja kotimaisen ruokatuotannon tulevaisuus on nuorten käsissä. Maatalouden on oltava kannattavaa, jotta alalle hakeutuu nuoria ja tiloille löytyy jatkajia. Kuitenkin tukipolitiikka nykyisin suosii luopujia, ja esimerkiksi maa- ja metsätalousvaliokunnassa maaseutunuoret esittivät, että peltojen siirtymistä aktiiviviljelijöille tulisi edistää, esimerkiksi perikunnalle asetettaisiin vero, eikä niin kuin hallituksen puolelta oltiin suosimassa myyjiä ja antamassa myyjille verovapauksia, jotka eivät olisi menneet hintoihin. Arvoisa ministeri, kysynkin teiltä: Mikä on teidän kantanne tämän suuntaiseen aktiiviviljelijöiden toimintaedellytysten parantamiseen, ja muun muassa, mitä kuuluu byrokratiatalkoisiin jne?

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Siitä ollaan ihan samaa mieltä, että nuorten viljelijöiden kynnystä aloittaa tilanpito pitää madaltaa, ja sitä tehdään muun muassa sillä aloittamisavustuksella ja aloittamislainalla, joka meillä järjestelmänä on. Sekin on myös totta, että siinä tukijärjestelmässä, joka meille Euroopan unionista tulee, pitkälti sitten ei oteta sitä huomioon, että nuoria erikseen tuettaisiin ja kohdennettaisiin. Me yritimme, kun näitä 22 miljoonan euron kriisituen ehtoja teimme, siinä esittää, että se olisi korotettuna maksettu nuorille, mutta komissio ei siihen suostunut. Tämä on vaan yksi esimerkki siitä, että kun me olemme niin keskeisesti riippuvaisia siitä, että nämä asiat unionissa komissio hyväksyy, niin silloin se viimeinen päätösvalta tulee sieltä.

Kysymystä sitten siitä, mitä tehtäisiin perikuntien kohdalla, varmasti kannattaa harkita ja miettiä, jos sitä kautta kyetään asiaan vaikuttamaan. Mutta kysyjän kanssa olen siitä samaa mieltä, että nuoret ovat ne meidän tulevaisuuden toivomme ja sen eteen pitää tehdä töitä siltä osin, kuin meillä on olemassa välineitä.

Arvoisa puhemies! Ei ole suinkaan ensimmäinen kerta, kun tuottajaorganisaatioista täällä eduskunnassa keskustellaan ja niitä maa- ja metsätalousvaliokunnassa käsitellään. Nimittäin hedelmä- ja vihannesalalla ne ovat olleet arkipäivää, niin kuin ministerin useasta vastauksesta on käynyt ilmi. Suomessa näitä hevi-, niin kuin niitä kutsutaan, hedelmä- ja vihannestuottajaorganisaatioita on tiettävästi kolme kappaletta ja on jo pitempään ollut. Kysymykseni arvoisalle ministerille kuuluu: Onko näistä ollut jotakin harmia? Onko ollut jotakin yllätyksiä, jotka eivät ole olleet eduskunnan tiedossa silloinkaan, kun me olemme hyväksyneet ne yhdessä demareitten kanssa?

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Ei ole tietääkseni ollut mitään haittaa, ja siinähän se perusidea on se, että tällainen tuottajaorganisaatio mahdollistaa sen elintarvikeketjun yhteistoiminnan sellaisissa asioissa, joista kuluttaja hyötyy, kuten sanoin: laadun parantaminen, sertifikaateista sopiminen. Menekinedistäminen saattaa olla yksi niistä. Eli tietooni ei ole tullut ainakaan sellaista, mikä olisi ollut huonoa tässä, mutta nyt näyttää siltä, että tämä keskustelu osoittaa sen, että meillä aika vähän osataan sitten näitä EU-asioita, koska tässä ei ole mistään muusta kysymys kuin sen EU-markkinajärjestelyasetuksen toiminnan mahdollistamisesta Suomessa lainsäädäntöpohjalla vapaaehtoisesti heille, jotka haluavat sen tehdä, ja vielä kerran: emme ole loukkaamassa kilpailulakia.

Puhemies! En minä epäillytkään, että ministeri Sinnemäki tässä keskeinen vetäjä on, vaan keskusta tässä on rakentamassa erillislakia maataloustuotannon poikkeusasemasta kilpailuoikeudessa, kuten MTK on myöskin tuonut esille.

Mutta se on erittäin vakava asia, että tämä on lyhytnäköistä meidän kansallisen maataloustuotannon ja muun muassa lähiruuan kehittämisen kannalta. Meidän pitää vahvistaa kotimaisen ruuantuotannon asemaa ja tuottajia tukea, mutta ei pidä tehdä tällaista kartellimaista metsänhoitoyhdistysjärjestelmän kaltaista kilpailuoikeudellista poikkeusta.

Ministeri Pekkariselle voin kyllä kertoa, että eduskunnan pöytäkirjoista löytyy selvitys siitä, että Yara-myynti oli virhe. Te olette ministeri Häkämiehen kanssa sen tehneet. Ministeri Anttila on eduskuntavastauksessaan kertonut, että häneltä ei edes kysytty näin olennaista kansalliseen maataloustuotantoon ja tuottajien kustannuksiin vaikuttavaa asiaa. Te myitte kansallisvarallisuutta, ja tuottajat maksavat tosi kalliisti. Nyt te häivepolitiikalla yritätte peittää näitä virheitä ja miettiä, miten maitokiintiöiden häviäminen yritetään korvata. Virhe on vakava.

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Olen todella pahoillani, jos ed. Rajamäki ei ole saanut selvää siitä, mitä olen yrittänyt teille ja hänelle kertoa. Onko nyt sitten kuullun ymmärtämisessä joku ongelma? Vaikka kuinka moneen kertaan sanon, mikä on tämän järjestelmän tarkoitus, niin aina vaan väännetään asia toiseen suuntaan. Ei tämän tyyppinenkään lähestymistapa politiikan uskottavuutta kerta kaikkiaan lisää. Kyllä meidän pitää pystyä puhumaan ja ymmärtämään, mitä me myöskin kuuntelemme.