Arvoisa puhemies! Metsähallituksessa ovat parhaillaan käynnissä yt-neuvottelut, niin kuin tekin hyvin tiedätte. Valtion tuottavuusohjelman nimellä kulkevan leikkauslistan lisäksi luontopalveluista aiotaan vähentää 5 miljoonaa euroa sekä maa- ja metsätalousministeriön että ympäristöministeriön momenteilta. Se vaikeuttaa virkistyskäyttöä, vaarantaa palvelut ja ajaa henkilöstöä ahtaalle.

Tällä tavallako te, roikottamalla henkilöstöä löysässä hirressä, parannatte työssäjaksamista, jatkatte työuria ja nostatte eläkeikää? Eikä työilmapiiriä ainakaan paranna se, että valtiovarainministeri Katainen kertoi Lapin vierailullaan myös irtisanomisten olevan mahdollisia valtion organisaatioissa.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Tuottavuusohjelmasta: Niin kuin edustaja hyvin tietää, jokainen hallinnonala kohdentaa tarkoituksenmukaisimmalla tavalla tuottavuusohjelmaa. Mutta siitä ylipäänsä voisi todeta, että edellisen hallituksen aloittama ja tämän hallituksen jatkama tuottavuusohjelma toimii varsin hyvin. Tavoitteena on siis se, että kun ikäluokat pienenevät eli työikäisiä ihmisiä tulevina vuosina on Suomessa vähempi kuin tänä päivänä, niin valtionhallinnosta säästyisi virkoja niin, että työvoimaa riittäisi nykyistä enemmän yksityiselle sektorille, joka tuo sitten verotuloja meidän kaikkien yhteiseksi käytettäväksi. Tämä on se perusperiaate, jonka takia viime hallitus aloitti ja tämä hallitus jatkaa tuottavuusohjelmaa.

Eläköitymisikä on tuottavuusohjelman aikana noussut. Työtyytyväisyys on pysynyt ennallaan tai parantunut. Mutta en kiistä sitä, etteikö yksittäisiä kipupisteitä saattaisi olla. Tässä on kyse isosta uudistuksesta, (Puhemies: Minuutti täyttyy!) ja isoissa uudistuksissa on aina myös mahdollisuus siihen, että ongelmia esiintyy.

Arvoisa puhemies! Vaihdetaan ministeriä. Ministeri Anttila, te sanoitte viime viikolla talousarviokäsittelyn yhteydessä, että Metsähallituksen metsätalouspuoli yhtiöitetään omaksi osakeyhtiöksi, jotta Metsähallituksen tulevaisuus voidaan taata. Samalla te sanoitte, ettei kenenkään tarvitse olla huolissaan. Kuinka te voitte sanoa näin, kun parhaillaankin Metsähallituksessa ovat yt-neuvottelut menossa ja juuri oman ministeriönne leikkausten vuoksi?

Toinen kysymys: Mikä erityinen tekijä uhkaa Metsähallitusta, kun sanoitte, että yhtiöittäminen tehdään sen tulevaisuuden turvaamiseksi? Oletteko te lähteneet yksityistämisen tielle, ja aiotteko tehdä yhteisestä omaisuudesta kauppatavaraa? Samalla vaarantuvat kyllä yhteiseen omistukseen liittyvät ei-aineelliset arvot, virkistyskäyttö ja paikallisten ihmisten oikeudet, esimerkiksi vapaa metsästysoikeus valtion mailla.

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Hallituksen talouspoliittinen ministeriövaliokunta on linjannut selkeästi, että valtiolla säilytetään ilman muuta Metsähallituksen tyyppinen maaomaisuus. Siitä ei ole kysymys eikä missään nimessä sen maaomaisuuden omistuksen muuttamisesta. Kysymys on vain siitä, että kun liikelaitoslaki annettiin eduskuntaan, sen lain jälkeen ei ole enää mahdollista Metsähallituksen nykyisen tyyppisenä liikelaitoksena jatkaa kovin montaa vuotta. Ainakin tämmöinen käsitys itselläni asiasta on, ja sitä taustaa vasten olemme lähteneet valmistelemaan sitä mahdollisuutta, että Metsähallituksen nykyinen toiminto mahdollisimman pitkälti säilytettäisiin, jotta ne synergiaedut saataisiin, jotka sitä kautta ovat olemassa. Siihen liittyen pitää miettiä erikseen sitten tämä metsätaloudellinen liiketoiminta, johon nyt liittyy puun myynti, mutta valtion metsäomaisuutta ei olla missään nimessä sijoittamassa. Se säilyy valtiolla. Siitä voidaan olla varmoja, ja siihen liittyy talouspoliittisen ministerivaliokunnan selkeä linjaus.

Arvoisa puhemies! Ministeri vastasikin tuohon kysymykseen niin kuin voisi olettaa, ettei olla hajottamassa, elikkä tämä synergiaetu otetaan tästä Metsähallituksesta kokonaan käyttöön, ja se on erittäin järkevää, mutta kun kumminkin tämmöisiä kuiskeita kuuluu, että oltaisiin pilkkomassa pieniin yhtiöihin tämä, niin silloinhan tässä käy sillä tavalla, että tämä synergiaetu häviää sieltä.

Jos ajatellaan vielä nyt kansallispuistojen ja luonnonpuistojen tilaa: Koko ajan ollaan virkistystoiminnan puolella vahvistamassa, ja sieltä häviävät tavallaan se osaaminen ja ne palvelut, mitä ihmiset tarvitsevat. Tämä koko systeemihän romutetaan tällä tavalla, ja tästä tulee taas miinusmerkkistä tulosta valtiolle.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Mitä tulee tuohon Metsähallituksessa käynnissä olevaan yt-neuvotteluprosessiin, niin todella budjettiesityksen perusteella siellä on tähän prosessiin lähdetty. Meillä on talon johdon kanssa yhteinen näkemys siitä, että yt-prosessin tavoitteena nimenomaan on se, ettei henkilöstöä tarvitsisi irtisanoa vaan että sillä pyritään löytämään niitä muita joustokohteita ja myös rakenteellista uudistamista, jolla mahdollisesti tultaisiin toimeen sitten pienemmällä määrärahatasolla. Pitää muistaa, että luontopalvelujen historiassakaan ei tarvitse mennä kauhean montaa vuotta taaksepäin, kun taso on ollut pienempi, ja sinänsä talon sisältä tulevat viestit ovat kohtuullisen rauhallisia.

Mitä tulee Metsähallituksen uudistamiseen kokonaisuudessaan, niin kuten ministerikollega tuossa kuvasi, tämmöinen strateginen omistus, viranomaistehtävät säilyvät siinä erittäin suorassa valtiovallan ohjauksessa olevassa ydinnyrkissä. Ja kyllä tämä luontopalvelujen ja virkistyspalvelujen toiminta säilyy myöskin valtiollisena toimintana ja sillä tavalla samankaltaisen tulosohjauksen piirissä kuin nykyäänkin. Ainakin tämä on se ajatus.

Arvoisa puhemies! On hienoa kuulla, että tämän Metsähallituksen luontopalveluita koskevan yt-menettelyn tavoitteena lopulta on kuitenkin säilyttää henkilöstön asema ja miettiä muita keinoja näiden säästöjen aikaansaamiseen. Kuitenkin on samalla syytä nostaa esille huoli siitä, että myös toimintamäärärahojen taso jo tänä päivänä on aika haasteellinen sen palvelutason ylläpitämiseen. Ja kun tulevaisuudessa mahdollisesti uusia kansallispuistoja tulee, niin kuin nyt eduskunnan käsittelyssä on Selkämeren kansallispuisto ja tässä salissa kovasti ajetaan Sipoonkorven kansallispuistoa, niin tätä vähenevää määrärahatasoa on tulossa jakamaan uusia toimijoita. Itse olen ehdottomasti sitä mieltä, että ennen kuin määrärahalisäyksiä valtion budjetin kautta tulee, uusia kansallispuistoja ei pidä perustaa.

Mikä on ministerin kanta siihen, että näiden uusien kansallispuistojen mukaantulo nykyistä pottia jakamaan on varmasti uhkana?

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! On selvä asia, että kansallispuistojen perustamisella on myöskin budjettilinkitys. Tässähän on tarkoitus tälle vuodelle lisätalousarviossa antaa sitten se starttiraha Selkämeren kansallispuistoa varten, jota koskeva lakiesitys on täällä eduskunnan käsittelyssä jo olemassa. Pitää toki muistaa, että kun määrärahat ovat tiukalla, niin ehkä vielä näitä virkistyspalveluitakin, jotka ehkä näkyvät meille tavallisille kansalaisille aika paljon, suurempia haasteita saattaa olla luonnonsuojelualueiden hoidossa ja kunnostuksessa ja myöskin luontotyyppien arvioinnissa, joten ei sitä käy kiistäminen, etteikö Metsähallituksen luontopalveluiden tilanne ole haasteellinen, mutta yt-neuvotteluprosessi on käynnistetty juuri sitä varten, että löydettäisiin parhaat mahdolliset ratkaisut.

Arvoisa puhemies! Arvoisa ympäristöministeri! Ensin terveisiä tuolta Perämeren rannalta. Sieltä todettiin, että teillä nuo arviot taitavat puoltaa. Ydinvoimalalle te annoitte luvan losottaa 30 000 litraa sekunnissa jätevettä Perämereen, mutta mummon pissaa kyttäätte kyllä oikein tarkasti, ettei sitä vaan lirahda pisaraakaan sinne. Mutta tämä jätevesiasetus käsitellään varmaan myöhemmällä kyselytunnilla.

Tähän Metsähallitusasiaan. Tässähän on kysymys siitä, että kun te vähennätte rahaa nyt Metsähallitukselta, myös teidän pääluokastanne siellä budjetissa, niin se heikentää näitten retkeilyalueitten ja kansallispuistojen palvelujen kehittämistä. Tarvittaisiin rahaa niihin pitkospuihin, reitteihin, teihin. Kansallispuistoja tulee lisää, nyt rahat vähenevät. No sehän johtaa siihen, että siellä ne palvelut heikkenevät. Ja kaiken lisäksihän me tarvitsemme lisää näitä kansallispuistoja teidänkin mielestänne. Miten näillä rahoilla toimitaan? Miten se meni? Te olette topakka nainen, mutta voittiko hän teidät siellä väännössä vai miten se näin heikosti kävi?

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Hallitus on antanut budjettiesityksen yhtenäisenä, ja olemme kaikki sen esityksen takana.

On selvä asia, että näillä kansallispuistoilla erityisesti, myös muilla luonnonsuojelualueilla, mutta varsinkin kansallispuistoilla, on mittava aluetaloudellinen merkitys. Ja tätä yhteistoimintamallia on pyritty kehittämään siihen suuntaan, että myös alueelliset toimijat, esimerkiksi elinkeinoelämän, niin kuin edustaja Tennilä hyvin tietää, toimijat Lapissa, ovat yhteistyössä Metsähallituksen kanssa sitten erilaisten palvelujen luomisessa. (Ed. Tennilä: Rahat vähenee!) Mutta eittämättä on varmasti tosiasia ja edessä myöskin sen peruskysymyksen pohtiminen, mitkä kaikki palvelut, missä kaikissa paikoissa, kuuluvat verovaroin kustannettaviksi. Vai pitäisikö esimerkiksi jotakin kautta Metsähallituksen luontopalveluiden tulorahoitusta lisätä tai muulla tavoin priorisoida nykyistä selkeämmin sitä, mitä kaikkea verorahoilla hoidetaan? (Ed. Tennilä: Rahat vähenee, se on fakta nyt!)

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Katainen perusteli näitä yt-neuvotteluja tuottavuusohjelmalla, ja sanoitte, että tuottavuusohjelma on toiminut verrattain hyvin. Tämä väite on kyllä täysin ristiriidassa niitten lausuntojen kanssa, mitä me olemme saaneet eri valiokunnissa, kun valmistellaan ensi vuoden budjettia. Tulli väittää, että se ei pysty hoitamaan niitä tehtäviä, mitä sille on uskottu. Verohallitus ilmoittaa, että suuremmalla henkilöstömäärällä se pystyisi paremmin estämään talousrikollisuutta ja puuttumaan epäkohtiin. Poliisi ilmoittaa, että tuottavuusohjelman takia ei voi palkata riittävästi poliiseja. (Ed. Rajamäen välihuuto) — No, älkää nyt taas huutako niin hirveästi. (Naurua) — Minä kysyn teiltä, ministeri Katainen, eivätkö nämä puheet ja lausunnot merkitse yhtään mitään.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Niin kuin totesin, tuottavuusohjelma on edennyt ja etenee pääsääntöisesti erittäin hyvin. Totta kai joitakin kipupisteitä on, niitä on jopa pystytty ratkomaan. Osa kritiikistä on täysin perusteltua, mutta osa on sellaista, että kun asianomaisten ihmisten kanssa keskustellaan, virkamiehet käyvät toistensa kanssa hyvin syvällisiä keskusteluja, huomataan, että ongelma ei olekaan ihan semmoinen kuin mitä on aikaisemmin sanottu. Ja tämä on hyvin luonnollista, kun on iso murros menossa.

Tuottavuusohjelman ajatus on se, että tuotetaan palvelut toisella tavalla. Tuottavuusohjelman tavoite ei ole se, että entistä vähäisemmällä määrällä työntekijöitä teetetään enemmän töitä nykyisellä tavalla. Siinä ei ole mitään järkeä, se ei ole tuottavuutta. Mutta tuottavuutta voidaan lisätä myös valtionhallinnossa, niin kuin on lisätty yksityisellä sektorilla. Monia hyviä esimerkkejä on kunnissakin. Täällä julkisella puolella pystytään tekemään myös paljon, niin kuin monet valtiohallinnon yksiköt ovat osoittaneet. Tässä vain pitää mennä eteenpäin, (Puhemies: Minuutti!) jotta meillä työntekijät riittävät sekä hyvinvointiyhteiskunnan että yksityisen sektorin tarpeisiin tulevina vuosina.