Valtiovarainministeriön hallinnonala 28
Sari Sarkomaa /kok(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kunta- ja terveysjaostolle kuuluu VM:n pääluokasta
kuntien tukeminen. Tähän kohtaan ei liity valiokunnan
toimesta tehtyjä määrärahamuutoksia,
mutta esittelen joitakin keskeisiä kohtia valiokunnan mietinnöstä.
Aivan aluksi voin todeta, että kuntien tilannetta kuvaa
se, että kunnallisveroaste on noussut viime vuosina merkittävästi.
Ensi vuonna noin neljänneksessä kunnista kunnallisveroprosentti nousee,
ja erot kuntien välillä ovat varsin suuria. Kuntatalouden
vahvistamisen kannalta on merkittävää,
että kuntien valtionosuudet kasvavat 368 miljoonalla eurolla.
Valtionosuudet siis kasvavat huolimatta valtiontalouden tasapainottamiseksi
tehtävästä tilapäisestä valtionosuuksien 631
miljoonan euron vähennyksestä. Kuntatalouteen
vaikuttaa myös kiinteistöveron poistaminen valtionosuuksien
tasausjärjestelmästä.
Valiokunta toteaa, että valtionosuuksien vähennys
on merkittävä. Se on myös suurin yksittäinen
hallitusohjelman mukainen menosäästö. Valiokunta
kuitenkin katsoo, että kunnat ovat keskeinen osa julkista
taloutta ja siksi on perusteltua, että kunnat osallistuvat
nykyistä suuremmalla peruspalvelujen omarahoitusosuudella
julkisen talouden tasapainottamiseen. Valtionosuuksiin tehdyistä leikkauksista
huolimatta valtio kantaa edelleen päävastuun niistä kustannuksista,
joita talouden taantuma aiheuttaa julkiselle taloudelle.
Valiokunta toteaa edelleen, että kuntatalouden vakauden
turvaaminen edellyttää kuntien ja kuntayhtymien
erittäin tiukkaa menokuria, jotta toimintamenojen kasvu
pysyy tulokehityksen asettamissa rajoissa. Valiokunta korostaa aivan erityisesti
kunta- ja palvelurakenneuudistuksen merkitystä ja sitä,
että koko uudistuksen onnistuminen riippuu aivan keskeisesti
siitä, millä tavalla sosiaali- ja terveydenhuollon
palvelurakennetta kyetään uudistamaan. Pelkkä kuntarakenteen muutos
ei vielä tuo säästöjä,
sillä tutkimusten mukaan lyhyellä aikavälillä kuntaliitoskuntien menot
päinvastoin kasvavat. Valiokunta pitää tärkeänä,
että kunta- ja palvelurakenneuudistus etenee suunnitellussa
ripeässä tahdissa, eli toisin sanoen pidämme
hyvänä, että kuntaministeri on pitänyt
ripeää tahtia yllä. Väestörakenteen
nopea ikääntyminen edellyttää toimivaa
ja kustannustehokasta palvelurakennetta tultaessa 2020-luvulle,
jolloin väestön ikääntyminen
alkaa merkittävästi lisätä julkisia
menoja.
Rakenteiden uusimisen rinnalla valiokunta korostaa tuottavuuden
ja tehokkuuden parantamista. On uusittava toimintatapoja ja edistettävä parhaita
käytäntöjä. On myös
otettava käyttöön palveluinnovaatioita
ja uuteen teknologiaan perustuvia toimintamalleja. Myös
hankintoihin ja kilpailuttamiseen liittyvää osaamista
on edelleen parannettava.
Aivan yhden asian valiokunta nostaa erityisesti esille. Se on
se, että toimivilla tietojärjestelmillä voidaan
parantaa merkittävästi tuottavuutta ja tehokkuutta.
Etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien
kehittämiseen liittyy merkittävää potentiaalia,
sillä hankkeet ovat toistaiseksi edenneet todella hitaasti
ja järjestelmien yhteentoimivuudessa ja palveluiden tuottamisen käytännön
toimintaan hyötyä on tullut hyvin hyvin vähän,
koska järjestelmät ovat vanhanaikaisia ja pirstaleisia
ja todellakin suuria puutteita tällä hetkellä tietojärjestelmissä on.
Siksi valiokunta korostaa uutta julkisen hallinnon tietohallinnon
ohjausta säätelevää lakia, joka
velvoittaa valtiovarainministeriön huolehtimaan julkisen hallinnon
tietojärjestelmien kokonaisarkkitehtuurista ja yhteentoimivuudesta.
Tämä on erittäin merkittävä laki,
ja varsinkin ne toimenpiteet, joita tämän lain
toimesta on tehtävä. Alleviivaamme myös
sitä, että laki todellakin velvoittaa kunkin ministeriön
ohjaamaan toimialansa tietohallinnon ja tietohallintohankkeiden
kehittämistä. Erityiseesti sosiaali- ja terveysministeriössä tässä on
tehtävää, mutta varmasti jokaisessa hallintokunnassa.
"Onkin välttämätöntä",
valiokunta kirjoittaa mietinnössään,
"että valtion johdolla määritellään
ensin ne kansallisen tason ratkaisut, joiden pohjalle kuntien ratkaisut
rakentuvat." On myös tärkeää,
että tietojärjestelmäuudistukset sidotaan organisaatio-
ja palvelurakennemuutoksiin. Tämä on aivan välttämätöntä,
jotta onnistumme lisäämään palveluiden
kustannustehokkuutta aidosti jokaisessa kunnassa. Tämä on
edellytys sille, että kykenemme turvaamaan tulevaisuudessa tasavertaiset,
laadukkaat palvelut koko maassa.
Arvoisa puhemies! Kiitän ministeriä erittäin hyvästä yhteistyöstä ja
koko jaostoa ja valiokuntaa ja valiokuntaneuvosta siitä työstä,
mitä syksyn aikana budjetin osalta on yhdessä tehty.
Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen
Arvoisa puhemies! Itse puolestani haluan kiittää jaoston
puheenjohtajaa mietinnön esittelystä ja koko valiokuntaa
ansiokkaasta työstä, jota tämän
syksyn aikana on tehty muun muassa tämän mietinnön
parissa, ja myös muusta hyvin sujuneesta yhteistyöstä.
Kuten valiokunta omassa mietinnössään
kuntatalouden osalta toteaa, viimeisin kuntatalouden tilinpäätös
vuodelta 2010 osoittaa, että tilanne oli kohtuullisen hyvä,
ja myös tämän vuoden verotilikertymän
perusteella vuosikatteiden voi arvioida pysyvän vielä melko
hyvällä tasolla. Tulevaisuutta ajatellen huolestuttavaa
on kuitenkin se, että samaan aikaan kuntien velkaantumiskehitys
on jatkunut. Peruspalvelubudjetin ennusteen mukaanhan kuntatalous
pysyisi vielä ensi vuonna vakaana mutta kiristyisi kehyskauden loppua
kohden siten, että vuosina 2014—2015 vuosikate
ei enää riittäisi poistoihin. Kansainvälinen
talouskriisi ja mahdolliset muut talouden häiriöt
muodostavat uhan myös kuntatalouden suotuisalle kehitykselle.
Onkin varauduttava siihen, että tämän
syksyn peruspalvelubudjetin ennuste saattaa olla tältä osin
liian myönteinen ja muuttua tulevan kevään
ennustetta laadittaessa.
Valiokunta on kiinnittänyt huomiota myös kuntien
välisten talouserojen kasvuun, mikä sekä näkyy
jo tällä hetkellä asukkaiden maksamissa kunnallisveroissa
että heijastuu myös heidän saamiinsa
palveluihin. Ensi vuonna ero kunnallisessa tuloveroprosentissa on
enimmillään jo yli 5 prosenttiyksikköä kuntien
välillä. Huolestuttavaa on se, että eriytyminen
näyttäisi olevan tulevaisuudessa kasvussa, sillä meneillään
olevan kuntarakenneuudistuksen taustaksi valtiovarainministeriön
kuntarakennetyöryhmän teettämät kuntakohtaiset
talouslaskelmat osoittavat, että seuraavan kolmen valtuustokauden
aikana vuoteen 2024 mennessä tuo ero saattaisi kunnallisveroprosentin
osalta kasvaa jo 15 prosenttiyksikköön kuntien
välillä. Tuolloin heikoimman talouden kunnissa
kuntalaiset maksaisivat jo pitkälti yli 30 prosentin kunnallisveroprosenttia. Tällaiseen
tilanteeseen kuntakenttää ei saa päästää.
Valiokunta antoikin mietinnössään
tuen hallituksen valmistelemalle kuntauudistukselle, jossa tavoitteena
on nimenomaan vahvempien ja elinvoimaisten kuntien avulla turvata
kansalaisten peruspalvelut ja yhdenvertaisuus koko maassa. Valiokunta
kiinnitti huomiota siihen, että kuntarakenneuudistus ei
yksin vielä riitä vaan ratkaiseva merkitys on
sillä, kuinka palvelurakenne kyetään
samaan aikaan uudistamaan. Asia on juuri näin. Tuo rakenneuudistus
on tehtävä. Sitä on siirretty ja siirretty
Suomessa vuosikymmenestä toiseen, ja nyt olemme siinä tilanteessa, että sitä ei
voi enää siirtää.
Mutta tuo rakenteiden uudistaminen on vasta ensimmäinen
askel. Onnistumisen ratkaisee lopulta se, kuinka samaan aikaan kuntien
palvelujärjestelmät, palveluprosessit ja toimintatavat laajemminkin
kyetään uudistamaan. On varmistettava se, että kuntien
parhaat ja kaikkein tuloksekkaimmat toimintatavat saadaan heti uuden, aloittavan
kunnan käyttöön ja nuo uudet kunnat ovat
paitsi taloudeltaan vakaampia pystyvät myös toimimaan
laadukkaasti ja vaikuttavasti heti alusta saakka. On aivan näin,
kuten jaoston puheenjohtaja puheenvuorossaan toi esiin: Kaikki kuntien
yhdistymiset eivät viime vuosina ole olleet tältä osin
onnistuneita. Niissä ei alun pitäen ole kiinnitetty
riittävää huomiota siihen, miten toimintatavat
uudistetaan samanaikaisesti ja pystytään tehostamaan
palveluiden järjestämistä.
Edessä on kunnissa iso muutosjohtamisen tehtävä.
On tärkeää, että tässä työssä kuntia
ei jätetä yksin. Ne tarvitsevat muutoksen onnistuneeseen läpiviemiseen
keskinäistä voimien yhdistämistä ja
myös valtiovallan tukea ja apua. Kyse ei ole ainoastaan
muutoksen läpiviemisen tukemisesta, vaan on huolehdittava
myös siitä, että muutosta tuetaan itse
kuntarakenneuudistuksen jälkeenkin.
Valiokunta on nostanut mietinnössään
esiin nimenomaan tietojärjestelmien ja teknologian keinona
parantaa tuottavuutta ja vaikuttavuutta. Tässä meillä on
julkissektorilla todella iso potentiaali. Tiedämme, että meillä valtionhallinnossa
ja
kuntahallinnossa on erittäin paljon investoitu tietoteknologiaan
mutta investoitu nimenomaan infrastruktuureihin, laitteisiin, koneisiin.
Meillä on sadoittain julkishallinnossa muun muassa konesaleja
käytössä. Sen sijaan paljon suurempi huomio
tulisi kiinnittää itse palveluprosesseihin, siihen,
miten olemassa olevat järjestelmät saadaan toimimaan
yhteen. Tiedämme, että tavattomasti tehdään
kuntasektorilla eri ammateissa tälläkin hetkellä päällekkäistä työtä,
kun tietojärjestelmissä ei rutiiniluontoinen tieto
tällä hetkellä liiku. Tässä mielessä erittäin
hyvä askel oli tänä syksynä voimaan
tullut tietohallintolaki, joka antaa nyt mahdollisuudet määritellä yhteisesti
sen arkkitehtuurin ja ne standardit, joiden pohjalta julkishallinnon
tietojärjestelmiä jatkossa rakennetaan. On hyvin
tärkeää, että ne kytketään
osaksi tulevaa kuntauudistusta, koska kunnilla myös tietojärjestelmät
ovat tällä hetkellä hyvin vanhentuneita
ja siellä on isot tarpeet uudistaa kaiken kaikkiaan järjestelmää.
Teknologian ansiosta pystymme jatkossa entistä vähemmällä väellä pyörittämään
paremmin suomalaista yhteiskuntaa ja julkisia palveluita.
Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kiinnitän huomiota vain yhteen asiaan.
Ministeri Virkkunen, te totesitte, että kuntien väliset
erot tulevat kasvamaan merkittävästi. Joku aika
sitten julkisuudessa sanoitte, että ennustatte, veikkaatte,
että näin tulee käymään, nämä erot
tulevat kärjistymään. Tällaista
arviota ei ole vaikea esittää, jos itse tekee
niin, että nämä erot kärjistyvät.
Juuri on hyväksytty eduskunnassa kiinteistöverojen
poistaminen verotulon tasauksesta, mikä merkittävällä tavalla
kärjistää kuntien välisiä eroja.
Olen monta kertaa kysynyt, miksi tämä asia otettiin
irrallisena asiana valmistelematta, arvioimatta sen vaikutuksia,
kesken kaiken suuren uudistuksen. Tämä vie pohjaa
pois koko suuremmalta uudistukselta. Miksi kuntien välisiä eroja kärjistetään?
Olen tätä kysynyt myös monilta asiaa
esitelleiltä virkamiehiltä. Näyttää olevan
hyvin vaikea perustella, miksi tämä tehdään.
Ette ollut myöskään mukana lain esittelyssä,
kun tätä esiteltiin. Ette ollut mukana myöskään,
kun eduskunta antoi vastauksen. Miksi tämä tehtiin?
Vesa-Matti Saarakkala /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! On todella niin, että tämä valtionosuusuudistus
niin peruspalvelujen valtionosuuden kuin kiinteistöveron
tasausjärjestelmästä poiston osalta on
erikoista ja on tietysti virhe. Vielä pahemmaksi sen tilanteen
tekee se, että nyt tätä kuntauudistuksen
aloittamista on siltä osin lykätty — kun
alun perin luvattiin, että meillä olisi tämän
vuoden loppuun mennessä tieto kunnissa, mitä hallitus
aikoo — kuukaudella eteenpäin. Se ei ole linjassa
tämän uudistuksen kanssa, koska uudistus astuu
voimaan vuoden alusta. Miksi ei ole tietoa? Kunnissa on suuri epätietoisuus.
Sitten minä myös väitän, että aika
monessa kunnassa on se henki, että ei sitä taloutta
nyt tervehdytetäkään, koska odotetaan
nimenomaan, mitä on tulossa. Ei ole mielekästä tervehdyttää taloutta,
jos ei tiedä, keitä varten sitä tervehdytetään.
(Sari Sarkomaa: Kuntalaisia varten!)
Arja Juvonen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ministeri, mainitsitte tuossa teknologiasta
ja vertasitte teknologian korvaavan ihmisiä ja ihmistä.
Toivottavasti ymmärsin väärin, ja toivottavasti
tämä ei tule kuntauudistuksessa näkymään,
että korvattaisiin ihmisiä teknologialla. Varsinkin
tämä Kanta-hanke, mikä on viivästynyt
ja missä ollut jonkunlaisia ongelmia: missä vaiheessa
se on menossa, ja mitenkä se etenee, ja onko odotettavissa,
että hanke todella onnistuneesti saadaan toteutettua?
Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kiinteistöveron poistaminen verotulojen
tasausjärjestelmästä on valtio—kunta-suhteen
osalta kustannusneutraali. Edustaja Tölli tähän
jo puuttui, mutta on pakko kysyä vielä uudestaan:
Jaoston puheenjohtaja jotenkin totesi, että kuntapolitiikan
keskeisenä tavoitteena pitää olla se,
että laadukkaat palvelut voidaan tarjota koko maahan. Mutta,
arvostamani ministeri, kuinka tähän tavoitteeseen
nyt oikein sitten sopii tämä muutos, että kiinteistövero poistetaan
verotulojen tasausjärjestelmästä?
Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kysyn kyllä keskustalta: kuinka tähän
tilanteeseen sopii se, että kaikella tavalla jarrutatte
kunta- ja palvelurakenneuudistusta? Kuntaministeri totesi juuri,
että kuntien erot ovat kasvaneet. Tiedämme, että tämänhetkisellä kuntajärjestelmällä,
palvelurakenteella eriarvoisuus vaan kasvaa, ja te sen kuin jarrutatte tätä uudistusta.
Viime vaalikaudella kaadoitte terveydenhuollon rakenneuudistuksen.
Toivon ja vetoan, ettette nyt jarruta tätä kunta-
ja palvelurakenneuudistusta. On tärkeää,
että tätä tehdään yhdessä kuntalaisten
kanssa, yhdessä koko eduskunta.
Mutta kysyn ministeriltä vielä: Miten ne hyvät
käytännöt oikein saadaan sinne kuntiin?
Miten tietojärjestelmät yhdessä kuntien
kanssa tehdään, kun niitä hyviä käytänteitä on — niihin
on laitettu hankerahoja — mutta millään
niitä ei oikein saada jalkautettua? Mikä olisi
se uusi keino? Joku uusi keino tähän kyllä nyt
tarvittaisiin.
Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Haluan selkeästi todeta edustaja
Sarkomaalle: keskusta ei ole vastustanut eikä vastusta
kuntauudistuksia. Meillä on aivan selkeä ja samanlainen
tilannekuva väestörakenteen muutoksen aiheuttamista
ongelmista, rahojen loppumisesta, palvelutarpeen kasvusta ja työvoiman
vähentymisestä, mutta keinoista olemme eri mieltä.
Pelkkä kuntarajojen muutos ei tähän auta.
Ettekä halunneet myöskään lähteä suurta
uudistusta tekemään laajalla pohjalla parlamentaarisesti.
Kokoomus nimenomaan tämän kaatoi, ei missään
tapauksessa halunnut, että lähdetään valmistelemaan
yhdessä. Te estitte sen. Ei kannata silloin hurskastella
yhteistyöstä ja yhteisestä vastuusta,
jos ei halua yhteisesti vastuuta kantaa. Tämä asia
on sellainen, jossa pitää kantaa vastuuta yhteisesti.
Kuntauudistukset on tehty aina laajalla parlamentaarisella pohjalla.
Viimeksi 90-luvun alussa, kun oli kuntalain suuri uudistus, opposition edustaja
oli vielä komitean puheenjohtajana. Tästä olisi
opittavaa, mutta te ette halunneet.
Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kyllä nyt on ihan pakko kysyä ehkä kymmenennen
kerran: minkä takia te keskustassa hoette koko ajan, että pelkällä kuntauudistuksella
palveluita ei pelasteta, kun kukaan hallituspuolueista, yksikään
ministeri, ei ole kertaakaan sanonut, että aiomme mennä pelkillä kuntarajojen
uudistuksilla? Nimenomaan minä puheenvuorossani totesin,
myös koko valiokunta mietinnössään,
jonka olemme yhteistyössä tehneet, samoin ministeri
tuolta, että kuntauudistus menee rinta rinnan palvelurakenneuudistuksen
kanssa ja sekään ei riitä, se on vasta
alkua. Toimintatapoja, hyviä käytänteitä täytyy
viedä eteenpäin. Tähän tarvitaan
koko tämä lääkevalikoima, eli
se kuntarakenteiden uudistaminen on vain pieni osa. Tämä on
hallituksen kanta. En tiedä, kuka pelkästään
kuntarajojen siirtelemisestä on puhunut, ei eduskunnassa
yksikään puolue. Ainoastaan te yksin väitätte,
että joku näin väittää,
arvoisa keskustan edustaja.
Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Te olette juuri lähteneet siitä, että ensinnä tehdään
rakennelaki, jossa määritellään
uusi kuntarakenne Suomeen, ja teillä on se kuvitelma, että se
ratkaisee kaiken. Palvelut ovat pääasia, ja tässä koko
valmistelussa teillä on jäänyt totaalisesti
syrjään se ydinasia, joka on sosiaali- ja terveydenhuollon
palveluiden organisointi. Ja kun te viittasitte, että keskusta
torppasi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain, niin
se ei pidä paikkaansa. Siihen voidaan palata sitten tarkemmin.
Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tosiaan ihmettelen tätä edustaja
Töllin voimakasta arvostelua sitä kohtaan, että nyt
ollaan vaan kuntien rajoja poistamalla tätä kuntauudistusta
viemässä eteenpäin, ja sitä,
että rakennelakia ollaan tuomassa väkivalloin
tänne eduskuntaan, koska ensinnäkin tämä asiahan
on vielä keskeneräinen, täysin valmistelussa.
Mitään lakia ei ole meillä käsittelyssä,
todellakaan, vielä tässä vaiheessa. Ministeri
kiertää tällä hetkellä ympäri
Suomea. Me kaikki päättäjät
kuuntelemme kuntalaisia ja pyrimme tekemään tämän
kuntauudistuksen juuri niin, että me teemme tämän
palvelut mielessä ja palveluita kehittäen, niin
että me jatkossa voimme turvata ne palvelut kaikkialla
Suomessa.
Mutta se, mikä tässä on tärkeätä näiden
palveluiden ohella, on se, että me pidämme huolen elinvoimaisista
kunnista. Jotta me pystymme ne palvelut siellä turvaamaan,
kuntien täytyy olla myöskin riittävän
vahvoja tekemään vahvaa elinkeinopolitiikkaa,
luomaan yrityksille semmoista toimintaympäristöä,
että siellä on hyvä yrittää. Sitä kautta
kunnat vahvistuvat ja saavat verotuloja. Tällä hetkellä monet
kunnat ovat aivan liian pieniä siihen, että yritykset
pystyvät siellä muun muassa vahvoina toimimaan.
Heikki Autto /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! On hyvä kuulla, että arvostamani
edustaja Tölli vakuuttaa keskustan tukea kuntauudistukselle,
koska kieltämättä kaikki aiemmat puheenvuorot
keskustan suunnasta eivät ole olleet yhtä rakentavia.
Esimerkiksi puolueen puheenjohtaja uhosi repivänsä nämä hallituksen
suunnitelmat, ja ei se kauhean rakentavaa käden ojentamista
ole, jos suunnitelmia ei vielä ole tehty ja ne uhataan
ennalta repiä.
Voin itse vakuuttaa, että tämä hallituksen
tekemä uudistus tullaan tekemään siinä tarkoituksessa,
että kansalaisten yhdenvertaisuus hyviin peruspalveluihin
turvataan. Tämä on koko uudistamisen ajatus. Myös
Rovaniemen kaupunginvaltuuston puheenjohtajana voin vakuuttaa, että kun
turhia kuntarajoja ihmisten väliltä poistetaan,
niin pystytään tekemään sen
kaltaisia toimenpiteitä, joilla palveluita aivan konkreettisesti parannetaan,
alueen elinvoimaa, elinkeinojen toimintamahdollisuuksia kehitetään
ja tätä kautta saadaan edellytyksiä myös
tulevaisuuden hyvinvoinnille.
Lasse Männistö /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! On erittäin hienoa kuulla täällä ministerin
vakuutusta siitä, että hallitus on sitoutunut
toteuttamaan sellaisen kuntarakenteiden uudistamisen, että tämän
jälkeen voidaan säästää kunnanvirastosta
mutta ei kyläkoulusta. Keskusta kuitenkin kääntää tässä keskustelussa nyt
huomiota hyvin paljon vain syrjäseutujen kuntiin ja pieniin
kuntiin. Itse muistuttaisin, että kyse ei ole ensisijaisesti
syrjäseuduista. Sata pienintä kuntaa vastaa tällä hetkellä vain
muutamasta prosentista koko kuntakentän menoista.
Näenkin, että kaupunkiseudut ovat tässä rakenteiden
tarpeellisessa uudistuksessa ehdottomasti avainasemassa. Kaupunkiseuduilla
yhdyskuntarakennekysymykset ja epäterve kilpailu kuntien
välillä on ydinkysymys. Näen, että kuntarakenneuudistus
onkin erityisen tärkeä toteuttaa metropoliseudulla,
jonka tulisi kilpailla — sen sijaan, että se kilpailee
sisäisesti itsensä kanssa — muiden Itämeren
alueen metropoliseutujen kanssa. Kysyisinkin ministeriltä:
näettekö te samalla tavalla, että erityisesti
metropolialueella tulisi (Puhemies: Minuutti!) uudistaa kuntarakenteita
tämän kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistamiseksi?
Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Me puhumme palveluista ja ihmisistä,
emme rakenteista. On tyrmistyttävää, että keskustaa
syytetään kuntauudistuksen jarruttamisesta, kun
keskustavetoisen Paras-hankkeen aikana kuntien lukumäärä väheni
melkein sadalla ja hyviä yhteistoiminta-alueita syntyi.
Kysyisinkin ministeri Virkkuselta — kun on ihan tutkittua
tietoa siitä, että todellakin esimerkiksi Etelä-Karjalassa
toimiva Eksote toimii hyvin, se on oikein onnistunut yhteistoiminta-alue — annetaanko
näille hyvin onnistuneille yhteistoiminta-alueille elintilaa
vielä teidänkin kuntauudistuksessanne, ja jos
ei, niin millä perusteella ei.
Mika Kari /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Tässä kuntauudistuskeskustelussa
tuntuu olevan tämmöinen lukittu kohta, ja se on
nimenomaan tämä kuntarakenne, johon usein vedotaan
vastustettaessa syystä tai toisesta näitä uudistusasioita.
Sen sijaan me ylläpidämme tällaista kuntayhtymäverkostoa,
joka demokratian näkökulmastakin on kohtuullisen
ontuva järjestelmä, jossa välillisen
demokratian kautta valitaan ei kansan valitsemat edustajat kunnissa kuntayhtymiin
päättämään meille hyvin
keskeisten palveluiden järjestämisestä.
Yhä suurempi osa kuntien tuottamista palveluista tuotetaan kuntayhtymissä,
myös sosiaali- ja terveyspalveluita, jotka palveluina ihmisille
ovat hyvin läheisiä ja hyvin tärkeitä.
Tässä rakenteessa tämä demokratiaongelma
on ilmeinen, koska hyvin harvoin suoraan kuntalaisen ääni
kuuluu kuntayhtymissä. Se on välillistä demokratiaa
ja sitä kautta järjestelmänä kohtuullisen
ontuva. Sen takia kysyn myös ministeriltä: tuleeko
tämä demokratianäkökulma korostumaan
tämän kuntauudistusprosessin aikana niin, että saadaan
tämä lukko auki tästä rakennekeskustelusta
todellisiin asioihin?
Riitta Myller /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! On aivan selvää, että tarvitsemme
kuntauudistuksen. Se luo mahdollisuuden siihen, että voimme
tehokkaammin tuottaa palveluja ja laadukkaita palveluja. Mutta kuten
sanottu, se ei yksin riitä. Tarvitaan voimavarojen siirtämistä esimerkiksi,
juuri niin kuin tässä sanottiin, tietojärjestelmiä kehittämällä sinne
palvelujen piiriin. Mutta nyt useissa kunnissa on näitä peruspalveluja
hyvin pitkälle yksityistetty. Tämän yksityistämisen
kautta sitten ne ovat ikään kuin valuneet niin,
että ne omistetaan isojen kansainvälisten yritysten
toimesta, ja sitten lopputuloksena on ollut se, että hinnat
nousevat. Miten tätä aiotaan ohjata valtiovallan
taholta, että hinnat saadaan pidettyä kurissa,
hyvät palvelut turvattua ja tätä kautta
sitten varmistettua se, että tämä kestävyysvaje
semmoisenaan, kuin se näyttää olevan,
ei toteudu?
Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tämän kunta- ja palvelurakenneuudistuksen
minä näen tärkeänä siltä osin, että kun
mietitään palveluita, mitä kunnat tuottavat,
tämän rakennemuutoksen johdosta ihmiset saisivat
nykyistä paremmin esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon
palveluita. Minä toivon, että tämä nimenomaan
keskittyy siihen, että ihmiset saavat todella kuntapalveluita,
ollaan sitten Etelä- tai Pohjois-Suomessa.
Mutta sitten tästä kunnallisesta päätöksenteostakin
meidän Suomenmaassa on niin monta erilaista mallia. Esimerkiksi
Keski-Uudenmaan alueella on tehty paljon yhteistyötä ja
on tehty tämmöisiä erilaisia yhteisiä organisaatioita
esimerkiksi laskutuksen osalta, ympäristökeskuksen
osalta jne. ja sillä tavalla hyvin saatu (Puhemies: Minuutti!)
palveluita tuotettua yhdessä edullisesti ja kaikkien kuntien
taloudet ovat todella kestävällä pohjalla.
Christina Gestrin /r(vastauspuheenvuoro):
Värderade talman! Hallitusohjelmassa on kohta siitä,
että kielelliset olosuhteet otetaan kunta- ja palvelu-uudistamisessa
huomioon. Olen tyytyväinen ministeri Virkkusen lupaukseen
siitä, että valtiovarainministeriö tulee
arvioimaan kuntauudistuksen kielelliset vaikutukset yleisellä tasolla ja
sen lisäksi vielä laaditaan kielellisten vaikutusten
arviointi jokaisesta kaksikielisestä alueesta, jota kuntauudistus
koskee. Hallitus on myös sitoutunut laatimaan kielellisten
oikeuksien turvaamiseksi kansallisen kielistrategian presidentti
Martti Ahtisaaren johtoryhmän tuomien toimenpide-ehdotusten
perusteella. On tärkeää, että kansallinen
kielistrategia otetaan huomioon ja että sitä seurataan
tulevassa kuntauudistuksessa.
Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! On mukava kuulla, että tässä ei
olla tekemässä pelkkiä karttaharjoituksia,
koska kyllähän, ikävä kyllä,
se keskustelu on lähtenyt liikaa siltä pohjalta,
että meille on näytetty niitä kuvia kartoista
erinäisistä mahdollisuuksista.
Mutta mitä tässä edustaja Saarakkala
sanoi, pitää aivan paikkansa, että kunnat
ovat olleet nyt löysässä hirressä aika
monta vuotta kuitenkin ja kuntapäättäjien
pitäisi pikkuhiljaa ruveta saamaan tietää,
mitä tulee tapahtumaan.
Mitä edustaja Kari sanoi kuntayhtymistä, niin kuntayhtymiähän
ovat myös sairaanhoitopiirit ja koulutuskuntayhtymät,
ja ne toimivat. Kysymys kuuluukin, tullaanko tässä hajottamaan
jo toimivia kuntayhtymiä ja yhteistoiminta-alueita eli mitä niille
tapahtuu. Syrjäseuduista ja pitkien etäisyyksien
kunnista puheen ollen, käytetäänkö niihin
vielä edelleenkin jatkossa tätä vastuukuntamallia,
mikä on kirjoitettu tänne hallitusohjelmaan?
Puhemies Eero Heinäluoma:
Edustaja Niikko ja sen jälkeen ministerin vastauspuheenvuoro.
Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ymmärrän toki, että ministeri
joutuu kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa myös keskustelemaan
mahdollisesta kuntien yhdistämisestä, vaikka varmaan
kyse on paljon muustakin. Minua jäi hiukan siitä tämänviikkoisesta
tapaamisesta, kun tavattiin Vantaan edunvalvontatoimikunnan kanssa,
ministeri, vaivaamaan se asia, pitääkö tätä kuntayhdistämiskeskustelua
käydä myös täällä pääkaupunkiseudulla.
Ymmärrän, että parintuhannen kuntia joudutaan
mahdollisesti jossain päin Suomea yhdistämään.
Mutta mikäli keskustellaan siitä, että Vantaa
ja Helsinki esimerkiksi yhdistettäisiin, puhuttaisiin 800 000
asukkaan kunnasta, jossa on 65 000 työntekijää,
ja kuka tällaista kolhoosia pystyisi johtamaan tehokkaasti?
En usko, että sieltä säästöä löytyy.
Meillähän on sitä varten olemassa Uudenmaan
liitto muun muassa, joka nämä maankäytön
ja liikenteen ongelmat ratkaisee, ja sinnekin 10 miljoonaa on varattu
rahaa ensi vuodelle, joten työtähän tehdään
siellä. Kysyisin ministeriltä: kunnioittaako hallitus
edelleen sitä lupausta siitä, että pakosta
ei yhdistetä kuntia esimerkiksi valtiontukikikkailun keinoin?
Puhemies Eero Heinäluoma:
Ministeri Virkkunen vastauspuheenvuoro. Eiköhän
se ole 5 minuuttia, kun tässä oli aika paljon
kysymyksiä.
Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen
Arvoisa puhemies! Kiitos näistä kaikista kannanotoista!
Todella vahvasti nousi eri puheenvuoroissa esiin se, että huomio
kiinnittyy liikaa rakenteisiin ja pitäisi muistaa ne palvelut
ja asukkaat. Juuri se on se asian ydin. Eiväthän
kunnat ole mitään muuta varten olemassa kuin asukkaita
varten ja meitä suomalaisia varten, sitä varten,
että ne voivat järjestää ihmisille
palveluita, kehittää omia alueitaan ja siellä voivat
ihmiset demokraattisesti vaikuttaa oman alueensa asioihin. Se on
kaiken ytimenä.
Mutta kyllä se on kiistatta palveluiden kehittämisen
kannalta ongelma, että meidän kuntakenttämme
on niin pirstaleinen. Muun muassa Mari Kiviniemi ministerinä ollessaan
täältä aitiosta usein totesi, että kuntakenttämme
on vielä pirstaleinen, ja olen itse ihan samaa mieltä.
Siinä mielessä on tärkeää,
että vahvistamme rakenteita ja sitten pystymme suuntaamaan
kaiken huomion tähän palveluprosessiin ja järjestelmien
kehittämiseen. Sen johdosta hallitus tavoittelee nyt isompaa
kuntarakenteen uudistusta, sellaista uudistusta, jolla voitaisiin
mennä pari—kolmekymmentä vuotta hyvin
eteenpäin, koska ongelmallista on se, että jos
meillä kuntien yhdistymiset ketjuuntuvat, sen jälkeen
kunnat ovat jatkuvasti muutoksessa eikä pystytä keskittymään
siihen itse toimintojen kehittämiseen. Sen johdosta olisi
hyvä, jos pystyisimme tekemään nyt isomman rakenneharppauksen,
sellaiset rakenteet, jotka kestävät myös
pitkällä aikavälillä. Sitten
voimme kiinnittää kaiken tarmon ja huomion nimenomaan
palvelujärjestelmän prosessin kehittämiseen
vakaalta pohjalta.
Täällä puheenvuoroissa nousi vahvasti
kritiikkiä juuri tästä kiinteistöveron
poistosta verotulojen tasausjärjestelmästä.
Se oli hallitusohjelman mukainen toimi, mutta kiistatta on juuri
näin, kuten valiokunta omassa mietinnössään
totesi, että vaikutukset jakautuvat kuntien kesken kovin epätasaisesti.
Uskon, että sinänsä tukea on sille ajatukselle,
että olisi tärkeää, että kuntien
verotulopohja olisi mahdollisimman vakaa. Kiinteistövero
on siitä hyvä veromuoto, että se on hyvin ennustettavissa,
paremmin kuin tulovero, saatikka sitten yhteisövero, jonka
tuotot heittelevät hyvin paljon. Tällainen suhdanneluontoinen
vero on kuntien palveluiden järjestämisen kannalta ongelma.
Mutta kiinteistöveron määräytymisessä ja
tietopohjassa on myöskin erittäin paljon puutteita.
Tämän johdosta vero-osaston johdolla on käynnistetty
nyt uudistus- ja selvitys- ja kartoitustyö siitä,
miten kiinteistöveroa kokonaisuutena tullaan uudistamaan.
Samoinhan koko valtionosuusjärjestelmäuudistus
käynnistyy ensi vuonna. Tavoitteena on, että vuonna
2015 meillä olisi kokonaan uusi rahoitusjärjestelmä kunnilla. Mutta
tuon kritiikin, mitä tästä epätasaisesta
jakautumisesta nyt kuntien kesken tulee, otan kyllä vastaan.
Täällä jonkin verran nousi huolta
esiin siitä, mitä se tarkoittaa, että kunnissa
edistettäisiin teknologian käyttöä ja
ict:tä enemmän. Eihän se tarkoita sitä,
että ihmistyövoimaa korvattaisiin teknologialla
sellaisissa tehtävissä, mitkä ovat ihmisen
osaamista ja tekemistä vaativia tehtäviä,
mutta muun muassa terveydenhuollossa monissa työtehtävissä henkilökunnalla
menee 40 tai 60:kin prosenttia ajastaan siihen, että he
työskentelevät erilaisilla tietojärjestelmillä,
siirtävät tietoa paikasta toiseen sen sijaan,
että se rutiiniluontoisesti siirtyisi itsestään
ja ihmisillä jäisi varsinaiseen hoitotyöhön
ja potilaiden, asiakkaiden, kohtaamiseen se oma työaika.
Tästä tulee nimenomaan se iso tehokkuushyöty,
kun saamme järjestelmät seuraavina vuosina toimimaan
nykyistä paremmin yhteen. Meillä on tähän
iso tarve senkin johdosta, että meillähän
kunnissa on töissä tällä hetkellä 460 000
ihmistä ja heistä joka kolmas eläköityy
kuluvan vuosikymmenen aikana vuoteen 2020 mennessä ja meillä ei
ole työvoimaa samassa määrin enää tarjolla
jatkossa. Meidän on pystyttävä uudistamaan
toimintatapoja, miten voimme vähemmällä väellä selviytyä julkisen
hallinnon tehtävistä ja palveluista tulevaisuudessa
niin, että ihmiset voivat kuitenkin luottaa siihen, että saavat
apua ja tukea ja hyvät julkiset palvelut kaikkialla Suomessa.
Edustaja Myller nosti esiin kysymyksen siitä, miten
palveluiden yksityistämiseen suhtaudutaan. Kyllähän
ajatuksena on tässä uudistuksessa se, että tuemme
kunnallista itsehallintoa ja sen vahvistamista uudistuksella. Kunnilla
on edelleenkin jatkossa itsellään päätösvalta
siitä, miten ne haluavat palvelunsa järjestää.
Kuntien toiminnan kannalta on tärkeää mielestäni
se, että palveluiden tuottamisen osalta kunnat enenevässä määrin
tekisivät palvelustrategioita, missä ne määrittelisivät
jo etukäteen sen, mikä osa toiminnoista tuotetaan
itse, mikä ostetaan ulkoa, missä hyödynnetään
palveluseteleitä. Näin hankinnat voitaisiin suunnitella
riittävän hyvissä ajoin. Kaikkein hankalin
tilannehan kunnan osalta on juuri se, jos ostetaan palveluita sellaiselta
sektorilta, missä tosiasiassa ei ole markkinoita olemassa,
ja jäädään yhden palvelutoimittajan
hinnoittelun armoille. Siinä on riski kunnallisen toiminnan
kannalta. Tässä mielessä myös
kunnallisen hankkijan on huolehdittava siitä, että alueelle saadaan
synnytettyä palvelumarkkina, jolloin tulee aitoa kilpailua
ja tarjouskilpailua. Se on veronmaksajien etu.
Täällä nousi esiin myös
erilaisten alueiden kysymys. — Pahoittelut, puhemies! — Aivan
viimeisenä nostan esiin vielä alueiden erilaisuuden. Tämä kuntarakenneselvityshän,
jota nyt parhaillaan tehdään, lähtee
hyvin vahvasti juuri alueiden omista lähtökohdista.
Jokaisella alueella ihmisten luontainen talousalue muodostuu hiukan eri
tavalla. Vaikka tässä pyritään
yhdistelemään sitä roolia, että kunnat
järjestävät erilaisia palveluita — kunnilla
on noin parisataa lakisääteistä palvelua,
mitkä järjestetään — ja
lisäksi pitäisi pystyä paremmin vastaamaan
yhdyskuntarakenteen maankäytön kysymyksiin, niin
kiistatta eri puolilla Suomea korostuvat hiukan erilaiset asiat.
Harvaan asutuilla alueilla palveluiden järjestämisen
kysymys on se kaikkein akuutein, miten se voidaan turvata tulevaisuudessa
mahdollisimman hyvin. Kun tullaan kaupunkiseuduille, silloin yhdyskuntarakenteen
maankäytön kysymykset, ihmisten luontainen talousalue,
työssäkäyntialue, nousevat selvästi
vahvempaan rooliin siinä, kun katsotaan, mikä on
sen alueen kannalta rakenteellinen ongelma. Tuossa työryhmän selvityksessä näistä
eri
näkökohdista tehdään esityksiä eri
alueille siitä, miten kuntarakenteita tulisi uudistaa,
miten palvelurakenteita tulisi uudistaa alueiden omista lähtökohdista
katsottuna.
Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Suomalaiset ikääntyvät,
terveyspalvelujen tarve kasvaa, ja juuri tämä terveyspalveluiden
järjestäminen tulevaisuudessa on se iso asia,
että ihmiset pääsevät lääkäriin, pääsevät
jatkohoitoon, kuntoutus toimii. Paras-hankkeessa käynnistettiin
tämä työ, annettiin mahdollisuuksia hakea
leveämpiä hartioita terveyspalveluiden järjestämiseen
joko kuntaliitosten kautta, alueellisten yhteistoiminta-alueitten tai
maakunnallisten yhteistoiminta-alueitten kautta. Nyt taitaa olla
uhkana, että tämä työ keskeytetään
tai se romuttuu tai ainakin ihmisillä on suuri epätietoisuus
siitä, mitä näille yhteistoiminta-alueille
tapahtuu. Miksi ette etene tältä linjalta eteenpäin,
vaan vedätte tälle ruksin päälle
ja keskitytte työssäkäyntialueitten mukaiseen
kuntarakenteeseen?
Sirkka-Liisa Anttila /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kuuntelin tuolla huoneessani tätä keskustelua
ja täytyi lähteä puolustamaan näitä kuntayhtymiä.
Minä en ymmärrä sellaista väitettä,
että kuntayhtymissä on luottamushenkilöitä,
joita ei ole vaaleilla valittu. Useimmiten siellä on niitä luottamushenkilöitä, jotka
on kuntaan valittu vaaleilla. He edustavat siellä kuntayhtymässä omaa
kuntaansa, että tämä on aika keinotekoinen
peruste nuliteerata kuntayhtymät, jotka sinänsä toimivat
ihan hyvin, ja meillä on esimerkiksi Forssan seudun terveydenhuollon
kuntayhtymä Suomen kolmanneksi tehokkain palvelujentuottaja.
Kun tässä kuntauudistuksessa koko ajan puhutaan
siitä, että pitää keskittää,
niin se keskittäminen ei ole se tehokkain tapa, koska siinä kärsivät lähipalvelut.
Ensimmäisenä pitäisi yhdessä kuntalaisten
kanssa miettiä, mitkä ovat ne lähipalvelut,
jotka pitää turvata, ja miten se tehdään.
Siis palvelujen turvaaminen on ykkösasia eikä kuntarakenteiden
muuttaminen ja kuntakoon merkittävä kasvattaminen.
Kokoomukselle sanoisin vain, että viime vaalikaudella
haluttiin parlamentaarista valmistelua. Te torppasitte silloin sen,
ja nyt teidän on tarkoitus tehdä merkittävä vallankaappaus,
mutta olen aivan varma, että se ei tule onnistumaan. Kuntapäättäjät
eivät ole teidän mukananne.
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kuuntelin myös itse keskustelua näistä kuntayhtymistä ja
kritiikistä, jota niitä kohtaan osoitettiin, ja
olen täysin samoilla linjoilla edellisen puhujan kanssa,
mutta suurempi ongelma demokratian kannalta on minusta näissä kunnallisissa
osakeyhtiöissä. Perinteisesti niitä osakeyhtiöitä on
ollut energiapuolella, asunto-osakeyhtiöitä, jätehuoltoyhtiöitä,
mutta nyt on kaikenlaisia elinkeinopoliittisia yhtiöitä tullut
ja sitten jopa tilakeskuksia. Niistä perustetaan osakeyhtiöitä,
ja kun näissä osakeyhtiöissä,
vaikka ne ovat kunnallisia ja ne rahoitetaan usein kunnan verorahoilla,
kaikki päätöksenteko tapahtuu yhtiön
hallituksissa ja toimitusjohtaja tietenkin myös tekee merkittäviä ratkaisuja,
ja näillä ei ole minkäänlaista
raportointivelvollisuutta toiminnastaan, (Puhemies Eero Heinäluoma:
Minuutti!) niin kysyisin, onko tässä uudistuksessa
pohdittu sellaista mahdollisuutta, että kunnallisille osakeyhtiöille
tulisi omat säädökset sen osalta, että niiden
toimintaa saataisiin edes hieman päivänvaloon,
koska koko ajan päätöksentekoa on enemmän
ja enemmän siirretty näille suljetuille yhtiöille.
Vesa-Matti Saarakkala /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Se tässä vaan vielä ihmetyttää,
miksi tällä valtionosuusuudistuksella lähdettiin
tätä kuntarakennetta muuttamaan, koska siitähän
tässä on kyse. Miksei voitu odottaa? Sen sijaan
te lykkäätte sitä varsinaista rakenne-ehdotusta,
joka on tulossa, mutta lähdette täällä käytännön
tasolla tekemään tätä uudistusta,
ja se painottuu tosi eri lailla eri puolilla Suomea niin, ettei
todellakaan voi sanoa, että kun täällä kokonaisluvusta
vain puhutaan, että joo, valtionosuudet eivät
yhteensä vähene. Emmehän me voi sillä lailla
sitä ajatella, vaan pitää katsoa se myös
paikallisesti. Siellä on alueellisia, isoja eroja, mutta
yhteistoiminta-alueita — voisi sanoa näin, että ne
varmaan toimivat ja ovat välttämättömiä niillä seuduilla,
missä on ikään kuin vahva kunta ja pieniä kuntia,
mutta sitten sellaisilla seuduilla, missä on mukana useita
vahvoja kuntia, niin siellä mielestäni se ei ole
järkevä ratkaisu, että siinä kyllä niin
kuin syrjäytyy demokraattinen päätöksenteko,
ja itse näkisin sellaisilla seuduilla mahdollisuuksia myös
sitten liitoksiin.
Mika Kari /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! En ole arvostellut kuntayhtymiä,
en varsinkaan kuntayhtymien työntekijöitä ja
sitä ammattitaitoista henkilöstöä,
joka meillä kuntayhtymissä on, vaan tätä demokratiaa tässä kuntayhtymärakenteessa.
Minä olen itse ollut kuntayhtymässä töissä lähes
toistakymmentä vuotta työntekijänä ja
luottamushenkilönä kuntayhtymissä myös
toisella puolella ja tiedän monia kuntia, joissa 85 prosentin
käytöstä kunnasta kerätyistä veroista
päättävät ihan muut ihmiset kuin
ne kunnan ihmiset, joilta tämä veropotti on kerätty.
Minä kysyn edelleenkin tämän demokratian
perään, toimiiko demokratia silloin, jos meidän
rahoista päättävät jotkut muut.
Sirkka-Liisa Anttila /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tässä on ehkä hahmottamisharha
minun nähdäkseni, koska kyllä ne päättäjät,
jotka valitaan kuntayhtymiin, puolueosastot valitsevat, niin kuin
hyvin tiedätte. Kun siellä on useampi kunta, niin
totta kai silloin useammasta kunnasta ovat ne kuntapäättäjät. Mutta
minä en jakaisi kuntapäättäjiä sen
mukaan; jos he ovat Lahden kaupunginvaltuustoon valittuja, niin
totta kai he voivat edustaa Lahtea myöskin Lahden seudun
kuntayhtymissä. Mikä ero siinä on, ettei
siellä kuntayhtymässä olla sitten muka
kuntaa edustamassa, kun on kuntaan valittu päättäjäksi
vaaleilla? Tätä minä en pysty hahmottamaan,
miten te tämän niin kuin diskriminoitte. Minä olen
ollut pitkään mukana kuntayhtymässä viranhaltijana,
päättäjänä kolme vaalikautta,
ja sen parempaa tapaa toimia ei ole, kun se vaan on tehokas. Meillä on
Forssassa hyvä malli, Suomen kolmanneksi tehokkain terveydenhuollon
palvelujen järjestäjä, tulkaa ottamaan
mallia, ei tarvita mitään kuntarakenteen uudistuksia.
Riitta Myller /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Varmasti meillä kaikilla, jotka olemme
olleet politiikassa, on kokemuksia sekä hyvistä että huonoista
kuntayhtymistä. Toki myönnän, että joitakin
hyviäkin ja tehokkaita kuntayhtymiä on, mutta
vaikka ne toimisivat kuinka tehokkaasti, tämä demokratiavaje
on siellä, ja siitä ei pääse
yli eikä ympäri. Eli kuntalaiset eivät
tiedä, ketkä heidän puolestaan päätöksiä tekevät,
usein ei myöskään peruskuntien valtuustoissa
tiedetä, mitä päätöksiä kuntayhtymissä tehdään,
ja tämä on omiaan lisäämään
sitä, että kuntayhtymissä ei tämä kustannustietoisuus
ole samanlaista kuin peruskunnissa. Tästä varmasti meillä kaikilla
on paljon esimerkkejä, että hyvinkin usein tulee
yllätyksenä sinne kunnan budjettiin se, että joudutaan
näitä ylityksiä hyväksymään,
ilman että on mitään päätöksiä siellä kunnassa
itsessään tehty.
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Näissä kuntayhtymissä on
kuitenkin se hyvä puoli, että jos joku on kiinnostunut
vaikka siitä, kuinka siellä on rahaa käytetty,
kuinka paljon on maksettu palkkaa henkilökunnalle, niin
kuka tahansa kansalainen voi mennä tutustumaan kuntayhtymän
kirjanpitoihin, tositteisiin, ja toimittajat voivat niitä tutkia.
Ei siinä ole mitään ongelmaa, se päätöksenteko
on avointa sillä tavalla. Samaten kuntayhtymien pöytäkirjat
ovat täysin julkisia, niitä voi kuka tahansa kiinnostunut
kansalainen käydä lukemassa. Mutta näissä kunnallisissa
osakeyhtiöissä, jotka nykyään
ovat muotia, on se ongelma, että kellään
ei ole oikeutta tutustua sen osakeyhtiön toimintaan, eivät
niihin tositteisiin pääse tutustumaan ketkään
muut kuin kyseisen kunnallisen osakeyhtiön hallituksen
jäsenet, ja heillä on vaitiolovelvollisuus, he
eivät saa kertoa julkisuudessa siitä, miten asioita
tässä (Puhemies Eero Heinäluoma: Minuutti!)
osakeyhtiössä hoidetaan. Siinä mielessä nämä kunnalliset
osakeyhtiöt ovat varsinaisen epädemokraattisia.
Sanni Grahn-Laasonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Anttilalle toteaisin, että jaan
saman näkemyksen siitä, että Forssan
seudulla on hyvä kuntayhtymä, mutta en näe
mitään syytä siihen, minkä takia
se ei voisi toimia myös vahvana peruskuntana. Ongelmahan
siinä liittyy juuri siihen, että vastuu peruspalvelujen
järjestämisestä on kuitenkin siellä kunnassa
ja nyt vastuu on ulkoistettu kuntayhtymälle. Jos menee
sieltä Forssan torilta kysymään, kuka
siellä päättää meidän
terveydenhuollostamme, niin väitän, että sadasta
yksikään ei tiedä. Se on tehty niin etäälle
ja niin monimutkaiseksi ja siinä on ylimääräisiä rakenteita,
joille on ihan tervettä olla vähän allerginen.
Nopeasti vielä totean keskustalaisille siitä,
että ihmettelen myöskin sitä, että täällä vastustetaan
jo valmiiksi esitystä, jota ei ole vielä tehty.
Mistä te tiedätte, vaikka se olisi aivan erinomainen?
Puhemies Eero Heinäluoma:
Edustaja Tiilikainen tietää.
Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Demokratia on ihana asia, ja siksi sitä täytyy
puolustaa. Tässä kyseenalaistetaan kuntayhtymien
demokratia, että jonkun pienehkön tai vähän
suuremmankin kunnan päätöksentekijät
eivät pysty vaikuttamaan kuntayhtymän päätöksiin.
Paraneeko tilanne sen pienen tai vähän suuremman
kunnan näkökulmasta, jos sen sijaan, että siellä kunnan
omat valtuutetut päättävät päivähoidosta,
koulusta, maankäytöstä, kaavoituksesta,
kunnan kehittämisestä — paraneeko se
kuntalaisten demokratia sillä — tämäkin
päätösvalta viedään
pois kuntien valitsemilta valtuutetuilta, ja siltä samalta
alueelta on sitten yksi tai kaksi valtuutettua sen uuden ison kunnan valtuustossa
muka päättämässä myös
terveydenhuollosta? Hohhoh! (Sari Sarkomaa: Hohhoh!)
Mika Kari /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Meille on tulossa joulu kohta, ja huomaan,
että tämä himmelinrakentamisinto on edelleenkin
olemassa ja puolustetaan näitä kuntayhtymärakenteita.
Edustaja Anttilallekin sanon, että meillä Lahdessa
toimii sosiaali- ja terveyspuolen erikoissairaanhoidon kuntayhtymä oikein
hyvin ja mallikkaasti. Mutta tämä demokratia,
tämä 85 prosenttia, jota esimerkkinä käytin — uskon,
että kyllä tämä esimerkki pitäisi meidän
kaikkien ymmärtää, kyse on demokratiasta.
Demokratia on parhaimmillaan silloin, kun se on puhdasta ja suoraa,
ja huonoimmillaan silloin, kun se on kieroa tai monipolvista niin,
että vastuuta ei oikeastaan tiedä tekijä eikä kuulija.
Katri Komi /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Kunta luo osaltaan pohjan sille, että ihmiset
voivat vaikuttaa ja olla aktiivisesti mukana lähiyhteisönsä parantamisessa ja
kehittämisessä. Suurkunnassa päätöksenteko ja
palvelut helposti karkaavat kauas ja vieraannutaan päätöksenteosta.
Hallituksen mukaan kuntauudistuksella tartutaan kuntien hallintobyrokratian
kimppuun. Pääministeri Kataisen mukaan kuntauudistus
on tärkein keino julkisen talouden tasapainottamisessa.
Kuten täällä on jo aikaisemmin todettu,
yleishallinnon osuus kuntatalouden kokonaismenoista on kuitenkin
vain vajaat 3 prosenttia. Suurimmat kuntien menot aiheutuvat sosiaali-
ja terveystoimesta ja opetus- ja kulttuuritoimesta. Säästöt
siis löytyvät etupäässä suurista kunnista.
Vaikka kaikki pienet lakkautettaisiin ja asukkaat hävitettäisiin
maan päältä, säästöt
eivät julkista taloutta pelastaisi, eikö niin,
ministeri? (Sari Sarkomaan välihuuto)
Keskusta tosiaankin vastustaa kuntien pakkoliitoksia, mutta
emme vastusta vapaaehtoisia kuntaliitoksia, kun ne ottavat huomioon
alueelliset erityispiirteet ja tuovat todellista hyötyä kuntalaisille.
Kuntaliitosratkaisun pitää syntyä paikallisten
tarpeiden mukaan ja kuntapäättäjien toimesta,
ja parasta olisi, että kuntalaisten suuri enemmistö olisi
myös samaa mieltä päätöksistä.
Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Sanottakoon vielä kerran, että keskusta
ei missään tapauksessa vastusta kuntauudistuksia,
mutta millä tavalla ne toteutetaan, siitä meillä on
näkemysero. Uudistusten pääpainon pitää olla,
totta kai, kunnallisten palvelujen, palvelurakenteitten ja palvelujen
tuotantotapojen uudistamisessa. Tuossa ministeri totesi, että nyt
kuntauudistuksella pyritään vahvistamaan rakenteita.
Tähän liittyy yksi selkeä näkemysero
hallituksen ja keskustan välillä. Me emme usko,
että tällainen suurkuntarakenne on se ainoa oikea
malli. Me katsomme, että näitä rakennemalleja
pitää olla ja pitää sallia useampia, muun
muassa näitä kuntayhtymämalleja. Kuntayhtymiin
liittyy kiistatta tämmöinen demokratiavajeongelma,
ja yksi tapa sen hoitamiseen on totta kai se, että korkein
päättävä elin eli valtuusto valitaan
suoralla kansanvaalilla. Se vaatii tietysti myös lakimuutoksia.
Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):
Puhemies! Täällä päästiin
juuri mielenkiintoiseen keskusteluun kuntayhtymistä ja
niitten kustannuksista. Edustaja Myller sanoi, että se
lasku tulee sitten yhtäkkiä, joka vain kunnan
täytyy maksaa. Hyvin useinhan se on kunnissa erikoissairaanhoidon
maksu. Elikkä eivät erikoissairaanhoidon maksut
tule kunnissa vähenemään ainakaan kuntaliitoksen
myötä. Ihmiset on vain hoidettava.
Mutta mitä tässä sanoi edustaja Anttila,
että tämä asia olisi hyvä valmistella
parlamentaarisesti, niin kyllä siinä on viisautta
juuri sen takia, mitä on puhuttu, että nämä ovat
poliittisesti valitut valtuustot, jotka tätä asian
punomista jatkavat.
Mutta vielä tuosta elinkeinoelämästä,
kun täällä on korostettu sitä,
että kuntauudistuksella saadaan elinkeinoelämään
uutta virtaa: mikä on konkreettisesti se, miten se tulee,
ja sitten osakuntaliitokset, onko niistä keskusteltu kuinka
ja missä määrin?
Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Täällä keskusta
toteaa useaan otteeseen, että te ette jarruta sitä uudistusta, jolla
turvataan tasapuoliset palvelut kaikille, mutta tuntuu silti, että aina
tulee uusia näkökulmia, minkä takia sittenkään
mitään ei voisi tehdä. Kyllä tässä olen
taas aistimassa tämmöistä intoa rakennella
uusia himmeleitä tai puolustaa sitä, miksi te
vastustatte kuntauudistusta. Jos oikeasti katsoo tilannetta, niin
missään muualla maailmassa ei näin pienissä yksiköissä tuoteta peruspalveluita.
Ja jos tätä katsoo, onko sitten niin, että kaikkialla
muualla maailmassa on iso demokratiavaje? Minun mielestäni
tämä perustelu, että suurissa kunnissa
demokratia ei toteudu — mielestäni Helsingissä kyllä toteutuu — on taas
uusi peruste, millä te vaan jarrutatte kuntauudistusta.
(Pietari Jääskeläinen: Helsingissä on himmeli,
moniportainen himmeli!) Mielestäni on erittäin
hyvä, että kuntaministeri on nostanut esille tämän
demokratian. Olen siinä samaa mieltä kyllä,
että on hyvä, että esimerkiksi pääkaupunkiseudulla
löydettäisiin niitä tapoja, miten siellä alueella
voidaan vaikuttaa, uusia tapoja. Se, että on suurempi kunta,
on kunnanvaltuusto. Meillä on esimerkiksi päiväkodissa
johtokuntia, kouluissa johtokuntia, kaikkea uutta tapaa, (Puhemies:
Minuutti!) millä kansalaiset voivat vaikuttaa, mutta tämä peruste
on taas aivan...
Sirkka-Liisa Anttila /kesk(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Vielä tästä kuntayhtymästä:
Jäsenkunnat, jotka ovat siinä mukana, tekevät
palvelujen tuotantosopimuksen. Joka vuosi kunta itse päättää,
minkä verran, minkälaisia, minkä hintaisia
palveluja ostetaan. Silloinhan suoraan vaikutetaan siihen, mitä se
kuntayhtymä tekee. Tämä on sitä arkea,
että nämä puheet siitä, että ollaan
sivuraiteilla, ne ovat vaan hämäystä nyt.
Kyllähän, edustaja Kari, tuo Lahden kaupunkikin
on aikamoinen himmeli, jos mietitään, kuinka paljon
siellä on hallintoa ja johtajia, jos näitä ruvetaan
sitä kautta purkamaan. Keskusta ei vastusta kuntien yhteenliittymistä,
jos se tapahtuu vapaaehtoista tietä. Ja niin kuin tiedätte, meiltähän
on hävinnyt iso joukko kuntia nimenomaan tätä vapaaehtoista
tietä. Minkä takia nyt sitten Suomeen pitäisi
ykskaks rakentaa Euroopan suurimmat kunnat, kun me olemme Euroopan
maaseutuvaltaisin maa? Tämä yhtälö ei
niin kuin kerta kaikkiaan istu minuun. Ranskassakin on yli 32 000
kuntaa, (Sari Sarkomaa: Mutta ne eivät järjestä palveluita!)
ja ne eivät valita siellä, että heillä on
demokratiavajetta.
Sanni Grahn-Laasonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tähän toteaisin, kun sanot,
että kunnat tekevät kuntayhtymän kanssa
sopimuksen ja sitä kautta se demokratia ikään
kuin toteutuisi sitten ja näin, niin kyllä kun valtuutetuilta
kysyy siellä Lounais-Hämeessäkin, niin
kyllä he kokevat sen niin, että he ovat siitä palvelujen
järjestämisestä aivan ulkona. He kokevat,
että sellaista mahdollisuutta vaikuttaa ei ole, että lähinnä laskuja
sitten joudutaan maksamaan.
Mitä totean tuosta kuntakentästä yleensä,
niin kuntakenttä on ollut isossa myllerryksessä,
ja minä luulen, että nyt olisi itse asiassa kuntakentän
kannalta edullista, että tehdään nimenomaan tämmöinen
reipas, iso kokonaisuudistus eikä tällaista jatkuvaa
viivytystaistelua, jolla väsytetään sitä henkilökuntaa
ja kuntalaisiakin, kun ei tiedetä, mitä ne rakenteet
milloinkin ovat. Tämä kuntauudistus tuo toivottavasti
pitkän työrauhan kuntiin kehittää niitä palveluita
ja myöskin sitä elinkeinoelämää ja
kunnan elinvoimaa.
Heikki Autto /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! On mukava kuulla, kun keskustan edustajat
täällä kilpaa vakuuttavat tukeaan kuntauudistukselle.
Mutta valitettavasti esimerkiksi edustaja Korhosen puheenvuorosta kyllä pystyi
rivien välistä ymmärtämään,
että toivotaan vain lisää virkoja, lisää valtuustoja,
lisää veroja kansalaisten taakaksi, kun juuri
näistähän nyt tällä kuntauudistuksella
meidän pitäisi päästä sillä tavalla
eteenpäin, että meillä ei olisi niin paljon
virkoja hallinnossa, että meillä ei olisi niin paljon
valtuustoja ja tätä kautta tätä byrokratiaa ja
että meillä ei olisi niin paljon veroja tulevaisuudessa
kansalaisten taakkana, vaan että niillä veroilla,
jotka saamme kerättyä, pystytään
saamaan virkoja palveluiden tuottamiseen kuntalaisille.
Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tätä kokoomuksen propagandaa
kuunnellessa — kun puhutte siitä, että täytyy
olla niin isoja kuntia, että ne pystyvät järjestämään
kaikki palvelut — voisi kuvitella, että ilmeisesti
Helsinki järjestää kaikki palvelut itse.
Mutta kas kummaa, jopa Helsinki on osakkaana lukuisissa kuntayhtymissä.
Kuinka isoja kuntien täytyy olla, jos Helsinkikään
ei yksin riitä?
Ja kritiikki siitä, että me keskustalaiset
vastustaisimme kuntauudistuksia, -liitoksia, yhteistoimintajärjestelyjä:
Se on aika paksua, koska väitän, että jokainen
keskustalainen kansanedustaja tässä salissa on
omista vaalipiireistään ja niiltä kansalaisilta,
joilta olemme valtakirjamme saaneet, ollut, jos ei oman kuntansa
osalta niin naapurikuntiensa osalta, hyvin läheltä seuraamassa vapaaehtoisia
liitoksia ja yhteistyöjärjestelyjä. Väitän,
että meidän ryhmästämme löytyy
näistä kuntaliitoksista ja yhteistyöjärjestelyistä suurempi
kokemus kuin yhdeltäkään ryhmältä tästä salista.
Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Täytyy edustaja Autolle todeta,
että jos minun edellisestä puheenvuorostani tuli
jotenkin sellainen kuva, että ajaisin vain lisää virkoja
jnp., niin se kyllä vaatii jo erittäin hyvää mielikuvitusta,
jota epäilemättä edustaja Autolla on.
Mutta vielä edustaja Sarkomaalle: Hallituksen ja keskustan
välinen näkemysero johtuu ennen kaikkea siitä,
millaisilla keinoilla tätä palvelurakenneuudistusta
nyt kaiken kaikkiaan viedään eteenpäin.
Me emme usko, että ainoa autuaaksi tekevä malli
on hallituksen esittämä suurkuntamalli. Vaikka
peruslähtökohta aina on se, että maassa
on hyvä hallitus, ei se kuitenkaan tarkoita sitä,
että hallituksessa asuu myös kaikki viisaus. Minä näen
sillä tavalla ihan selkeästi tämän suurkuntamallin.
Yksioikoinen ajaminen on väärä tie.
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Olisi mielenkiintoista tietää,
kuinka monta todella onnistunutta kuntaliitosta Suomessa on. Onko
yhtään semmoista hyvää mallia,
joka olisi toimiva myös kuntalaisten kannalta? Itselleni
tulee tietenkin mieleen lähinnä vuodelta 1997
Porvoon ja Porvoon maalaiskunnan liitos, joka oli grande catastrofe.
Tänä päivänä maksamme
siitä huikeaa laskua ja vielä tulevaisuudessa.
Kun kuntaliitos toteutetaan sillä tavalla, että siinä eivät
ole ammatti-ihmiset sitä suunnittelemassa ja toteuttamassa,
niin käy sillä tavalla, että ne lukuisat
virkamiehet, jotka osallistuvat neuvotteluihin, ottavat itselleen
parempia virkoja, parempia palkkoja, hallinto paisuu kuin pullataikina,
poliittiset virkamiesjohtajat ihan ylintä kaupunginjohtoa myöten
unohtavat, että he ovat vastuussa taloudenhoidosta, aletaan
elää velaksi. Nyt tänä päivänä on
se tilanne, että Porvoo on yksi velkaisimmista Suomen kunnista.
Asukaskohtainen velka on yli 3 000 euroa, ja konsernitason
velka on noin 6 000 euroa. (Puhemies: Minuutti olisi taas täynnä!)
Minä kysyn vaan arvoisalta ministeriltä, onko
hänellä tiedossa yhtään hyvää kuntaliitosta,
jossa olisi saatu aikaiseksi parannuksia kuntalaisen kannalta.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Kiinnitän edustajien huomiota siihen, että se
on se sama minuutti aina siellä odottamassa sitten, kun
kello lähtee juoksemaan.
Riitta Myller /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Täällä nyt on otettu
jo Ranskakin tähän esille. 32 000 kuntaa
Ranskassa — kuntien tehtävät ovat aivan
erilaiset Ranskassa kuin Suomessa. Suomessakin kuntien tehtävät poikkeavat
monella tavalla esimerkiksi verrattuna Pohjoismaihin, joissa iso
osa niistä tehtävistä, joita kunnat hoitavat
Suomessa, hoidetaan alueellisesti. Eli me emme voi tässä ikään
kuin vertautua muihin. Meidän on itse hoidettava tämä kuntauudistus
sillä tavalla, että turvaamme kuntalaisille ne
palvelut, jotka ovat kunnan perustehtävänä.
Sen takia ihmettelen, miksi tästä voi syntyä niin
iso keskusteluaihe kuntayhtymissä tai peruskunnassa. Mitä semmoisella
kunnalla on tässä katsannossa merkitystä,
jonka päätöksenteosta 85 prosenttia tehdään
sen kunnan ulkopuolella? Eikö ole järkevämpi
silloin rakenteita muuttaa niin, että tämä päätöksenteko
(Puhemies: Minuutti on täynnä!) on sitten tämän
demokraattisen kontrollin alla ja pystytään tehokkaasti
tekemään päätöksiä.
Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Eikö olekin niin, että tässä kuntarakenneuudistuskeskustelussa
on vaan yksi voittaja, ja se taitaa löytyä 27 000
asukkaan Ahvenanmaalta, jossa on 16 kuntaa, useita museoita, useita
kouluja ja kirjasto joka ikisessä kunnassa? Siellä tuskin
käydään tämmöisiä keskusteluita,
vai mitä, ministeri Virkkunen?
Itse kysymys koski kuitenkin sitä, että tässä puhutaan
vaan kunnista Forssasta Lappiin saakka eikä puhuta tästä Helsinki—Vantaasta
ja muista alueista. Minä haluaisin edelleenkin kysyä ministeriltä siitä:
tarvitseeko tätä keskustelua kuntayhdistymisestä Helsingin
ja Vantaan välillä käydä myös
täällä? Mehän olemme demokraattisesti
päättäneet siitä valtuustossa,
niin että me emme haluaisi sitä keskustelua uudelleen käydä.
Minä haluaisin nyt kysyä: tarvitseeko tätä demokratiavajetta
uudelleen avata, mistä Sarkomaa mainitsi? Saisinko vastauksen.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Myönnän vie-lä vastauspuheenvuorot
edustajille Ahvenjärvi, Leppä ja Pelkonen, sen
jälkeen ministerin vastaus.
Sauli Ahvenjärvi /kd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Haluaisin kiinnittää ainoastaan
yhteen asiaan huomiota: Puhuttiin siitä, että tietojärjestelmien
hyödyntämisen avulla saadaan tehokkuutta palvelutuotantoon.
Se on varmasti totta. Mutta siellä on tehty myöskin
sellaista tehostamista, joka loppujen lopuksi ei olekaan koitunut
kuntalaisen hyödyksi. Nimittäin helposti käy
niin, että rutiinityötä hallinnosta siirretään tietotekniikan
avulla suorittavaan portaaseen ja silloin se ei ole enää rutiinityötä.
Tästä on paljon esimerkkejä. Silloin
syntyy näennäinen säästö sieltä hallinnon
päästä ja itse asiassa suorittavaan portaaseen
syntyy tehottomuutta ja palvelun laadun heikkenemistä.
Tästä pitäisi myöskin pitää huolta,
ettei tehdä tällaisia vääränlaisia ikään
kuin toiminnan tehostamisia.
Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Hallituksen kunnianhimoisena tavoitteena on
kohentaa julkisen talouden vajetta, parantaa taloutta ja tehdä se
kuntarakenneuudistuksella. No, kun on asetettu näin vahva,
ylevä tavoite, niin ensimmäinen asia, jonka siellä pitäisi
olla, on se, paljonko se hyöty tästä on,
montako miljardia tästä milläkin vuosiluvulla
hyötyä tulee. Nyt en ole tähän
mennessä kertaakaan nähnyt yhtään
lukua, paljonko tästä hyötyä tulee.
No, kun pieniä kuntia ja keskikokoisia kuntia nyt sitten
ollaan yhdistämässä pakolla, niin näissä kunnissa
useimmiten palvelutuotanto on tehokkaampaa kuin suuremmissa, kustannukset ovat
yksikköä kohden pienempiä. Miten siitä voi tulla
edullisempaa, kun ne siirtyvät sen suuremman kunnan kustannusluokkaan?
Eli vähintä, mitä nyt voisi tehdä,
olisi se, että hallitus toisi selvät laskelmat,
luvut esille, kuinka paljon tästä hyötyä on
ja millä aikavälillä ne tavoitteet toteutuvat,
mitä hallitus on itselleen asettanut.
Jaana Pelkonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kun täällä salikeskustelussa
tunnutaan enimmäkseen olevan huolissaan kirkonkylien palvelutarjonnasta,
on mielestäni tärkeää nostaa
rinnalle myös maamme suurimpien kaupunkien palvelutarpeet.
Kenellekään tuskin tulee yllätyksenä se,
että pääkaupunkiseudulle kasautuu hyvin
erityyppisiä haasteita kuin muihin kuntiin. Helsingissä esimerkiksi
tukipalveluita ja kotoutumisapua tarvitsevien maahanmuuttajien suhteellinen
väestöosuus on huomattavasti suurempi kuin muualla
Suomessa. (Jari Leppä: Niinpä!) Lisäksi
monet sosiaaliset ongelmat kasautuvat tyypillisesti suurkaupunkeihin, eikä Helsinki
ole tästä mikään poikkeus.
Valtiovarainvaliokunta korostaa mietinnössään,
että hyvinvointipalveluiden turvaaminen ja tuottavuuden
nostaminen on yksi avaintekijä koko julkisen talouden kestävyysongelman
ratkaisemisessa ja kuntauudistuksen läpiviemisessä.
Haluankin kysyä ministeriltä: miten valtionosuusjärjestelmän
yhteydessä tullaan jatkossa huomioimaan nämä suurkaupunkien
erityispiirteet? Tähän jo hieman viittasitte aiemmassa
vastauksessanne, mutta kysyn silti edelleen.
Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen
Arvoisa puhemies! Kyllä, hallitusohjelman mukaisesti
kuntauudistus on maanlaajuinen eli se koskee aivan koko Suomea,
kaikkia alueita. Eri alueilla on erityyppiset haasteet, mutta uudistus
sinänsä koskettaa joka aluetta, myös
metropolialuetta.
Se syy, minkä vuoksi hallitus pitää niin
tärkeänä kuntauudistusta, on se, että me
haluamme säilyttää Suomessa jatkossakin
nimenomaan kuntapohjaisen järjestelmän. Meidän
mielestämme tällainen palvelujärjestelmä,
joka pohjautuu kuntiin, on kaikkein paras, tehokkain ja demokraattisin
tapa järjestää palvelut ja kehittää alueita.
Tässä käytiin varsin pitkään
keskustelua juuri erilaisista yhteistoiminta-alueista, kuntayhtymistä,
ja niistä oli monta mielipidettä. Se ei ole ihme,
koska esimerkiksi näistä yhteistoiminta-alueista,
joita tuon Paras-lain määräyksestä on
perustettu, osoittautui löytyvän nyt 48 erilaista
variaatiota siitä, miten niissä päätöksenteko-,
ohjaus- ja rahoitusjärjestelmät toimivat, ja tämä on tavattoman
moniselkoinen yhtälö nyt kaiken kaikkiaan. Eli
varmasti yleisesti ei voi sanoa, että ne toimisivat hyvin
tai huonosti, meillä on erittäin monenlaisia tilanteita
meneillään.
Hallituksen kuntauudistuksen lähtökohtana
on se, että haluamme vahvistaa kunnallista itsehallintoa,
ja perustuslain näkökohdistahan kunnallinen itsehallinto
lähtee nimenomaan siitä, että se perustuu
kansanvaltaisuuteen eli ylintä päätöksentekoa
käyttää vaaleilla valittu valtuusto.
Silloin kun nykyisissä kunnissa hyvin suuri osa päätöksenteosta
ja palveluista on siirretty kunnanvaltuuston ulottuville, voi katsoa,
että se ei enää täytä tätä kansanvaltaisen
itsehallinnollisen kunnan määritelmää edes
tässä mielessä. Kunnilla tulisi olla
myös itsehallinnon osana riittävä taloudellinen
liikkumavara, niin että ne pystyvät peruspalveluiden,
määrättyjen peruspalveluiden, lisäksi
ottamaan vastuulleen myös muita tehtäviä, joista
ehkä elinkeinotoimen kehittämiseen liittyvät
tehtävät ovat tärkeimpiä alueiden
kannalta, ja näin ei läheskään
kaikkien kuntien osalta nykyään ole. Tiedämme,
että monet ovat joutuneet niin paljon karsimaan toimintojaan,
että ihan pakolliset peruspalvelut enää pystytään
järjestämään, ja tämä on
todella ongelmallinen tilanne ja osoittaa sen, että meidän
täytyy vahvistaa myös näitä kuntien
rakenteita niin, että ne ovat taloudellisesti vakaampia
ja pystyvät oman itsehallintonsa puitteissa järjestämään
asukkaiden palvelut ja kehittämään alueita.
Tässä mielessä kaikki se työ,
mitä kunnissa on tähän saakka tehty muun
muassa kuntayhtymien, yhteistoiminta-alueiden piirissä,
pyritään luonnollisesti hyödyntämään
mahdollisimman hyvin jatkossa. Mutta osalla alueista mallit ovat niin
toimimattomia, että niitä ei valitettavasti pystytä varmasti
hyödyntämään, ja kunnat usein eivät
silloin itsekään ole tyytyväisiä näihin
ratkaisuihin, joihin on ehkä jouduttu sen johdosta, että ei
ole löytynyt esimerkiksi yhteistä näkemystä alueen
kunnilta siitä, miten asiat alueella järjestettäisiin.
Edustaja Saarakkalalla oli käsitys siitä,
että nyt uudistusta olisi jollakin tavalla lykätty.
Näin ei suinkaan ole, vaan aivan sen aikataulun mukaisesti
edetään, mikä kesän hallitusohjelmassa oli
linjattu. Eli parhaillaan laaditaan selvitystä kullekin
alueelle tarkoituksenmukaisista kunta- ja palvelurakenteista. Tuolle
itse työryhmälle annoin kuukauden lisäajan,
mutta se ei sinänsä tätä prosessia
siirrä. Eli kuntien kuuleminen käynnistyy helmikuun
puolivälissä, ja se tehdään
kevään aikana, ja sen jälkeen hallitus
linjaa jatkon eli sen, missä muodossa rakennelaki tullaan
syksyllä antamaan eduskunnalle.
Vaikka oli sellainen käsitys, että tällä VOS-leikkauksella
olisi jotenkin haluttu käynnistää tämä kuntauudistus,
niin se asia ei ole näin. Oli hyvin ikävää,
että jouduttiin valtiontalouden syistä johtuen
tekemään kuntien valtionosuusjärjestelmään
nyt määräaikainen, tilapäinen
valtionosuusprosentin alennus. Se on hyvin valitettavaa kuntien
toiminnan kannalta mutta ymmärrettävää tietysti
siitä näkökulmasta, että valtion
taloudellinen tilanne on erittäin vaikea. Siksi jouduimme
kohdentamaan myös kuntapuolelle näitä leikkauksia.
Valtionosuusjärjestelmän uudistus kokonaisuudessaan
käynnistyy ensi vuonna, koska tavoitteena on se, että vuonna
2015 meillä olisi päätetty kunnissa näistä uusista
rakenteista, pystyttäisiin ottamaan käyttöön
kokonaan uusi kuntalaki, missä erityinen painopiste on
juuri talouden, hallinnon, demokratian kysymyksissä, ja
lisäksi otetaan käyttöön samalla
myös uusi rahoitusjärjestelmä.
Tällä hetkellä valtionosuusjärjestelmä on
monen kunnan näkökulmasta todella epäoikeudenmukainen.
Siinä on jo 50 eri laskentaindikaattoria, mitkä menevät
monessa kohdassa päällekkäin ja kertautuvat,
mutta nykyisellä pirstaleisella kuntarakenteella tuon valtionosuusjärjestelmän
uudistaminen ei tahdo onnistua niin, että siitä saataisiin
riittävän tasapainoinen. Kun saam-me vahvemmat
kuntarakenteet, myös tuo VOS-järjestelmän
uudistaminen näihin rakenteisiin liittyen onnistuu paremmin.
Tuo kysymys ja seikka, mihin edustaja Pelkonen viittasi muun
muassa maahanmuuttajien osalta: aiemmissa tutkimuksissa on jo todettu, että nykyinen
VOS-järjestelmä on jonkin verran alipainotettu
muun muassa vieraskielisten asukkaiden osalta eli se ei riittävässä määrin
huomioi sitä, että he tarvitsevat tietynlaisia
palveluita, ja se ei näy tällä hetkellä VOS-järjestelmässä riittävästi.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Kaikki vastauspuheenvuoron pyytäneet ovat saaneet käyttää puheenvuoron,
joten ilmeisesti nyt debatti riittää ja siirrymme
puhujalistaan.
Katri Komi /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Edustaja Sarkomaa jo poistui salista,
mutta hän tuossa todisti ennen ministerin puheenvuoroa, että hallitus
siis kaavailee suurkuntia. Kun suurkunnista tiedetään,
että ne eivät tutkimustenkaan mukaan tuota palveluja
välttämättä tehokkaasti, niin
kyllä se kummalta tuntuu. Palvelut monesti olisivat entistä kauempana
niiden tutkimusten mukaan, jotka näin kertovat. Maaseutukunnissa monesti
käy näin, kun ne on kaupunkeihin liitetty. Ja
yhä harvempi päättäisi yhteisistä asioista. Tämähän
on fakta: yhä harvempi päättäisi
yhteisistä asioista. Demokratia on siitä kaukana,
kun pakotetaan kunnat yhteen ja lakkautetaan kunnallista demokratiaa.
Sen jälkeen sitten, kuten edustaja Sarkomaa sanoi, haikaillaan
tilalle kaupunginosahallintoa esimerkiksi. Ei pitäisi toimia niin,
että ylhäältä sanellaan määräyksiä ja
kiristetään veroruuvia, kuten tämä hallitus
on tehnyt. Silloin puolipakolla hätäpäissään
pienimmissä kunnissa toimeenpannaan kuntaliitoksia vain, koska
isoveli käskee.
Keskustan vastalauseessa on pari hyvää lausumaa,
joista äänestetään tiistaina,
esimerkiksi se, että hallitus peruisi kuntia voimakkaasti
eriarvoistavat kuntien valtionosuuksien leikkaukset ja palauttaisi
kiinteistöveron osaksi verotulojen tasausjärjestelmää.
Tuo kiinteistöveromuutoshan taidettiin tehdä hallitusohjelmaneuvotteluissa aika
suunnittelemattomasti. Ainakin tällaista viestiä on
tullut, ja siitä on aika kauhuissaan oltu. Tuo kiinteistöveron
poistaminen verotulojen tasausjärjestelmästähän
on valtiontalouden kannalta kustannusneutraali mutta muuttaa erittäin paljon
kuntien välisiä suhteita, ja muutoksen vaikutukset
ovat kuntakohtaisesti tarkasteltuna poikkeuksellisen suuret. Kuntien
rahoitusta leikataan myös hallitusohjelmaan nähden
täydellä määrällä jo
ensi vuonna, ilman että kunnille annetaan minkäänlaista
aikaa sopeuttaa toimintoja niukkenevaan rahoitukseen vaikkapa jaksottamalla
tuo leikkaus useammalle vuodelle.
Toisessa lausumaehdotuksessa keskusta esittää,
että hallitus pidättäytyy uusien tehtävien määräämisestä kunnille
eikä määrää niille
uusia tehtäviä lainkaan, mikäli yleinen
taloudellinen tilanne heikkenee ja hallitus tekee lisäleikkauksia kuntien
rahoitukseen.
Ministeriltä vielä kysyisin tietohallinnon
(Puhemies: 2 minuuttia on täynnä!) ohjauslaista: missä sen
osalta mennään?
Elsi Katainen /kesk:
Puhemies! Kun kuntauudistusta valiokunnissa käsiteltiin,
eduskunnan perustuslakivaliokunta kiinnitti hallintovaliokunnalle
antamassaan lausunnossa huomiota siihen, että hallituksen
esityksen perusteluissa uudistusten vaikutukset kuntien toimintaan
on arvioitu vain lyhyellä toteamuksella, jonka mukaan "kunnat
joutuvat sopeuttamaan toimintaansa vähenevien valtionosuuksien
vuoksi". Perustuslakivaliokunta ei pitänyt tätä perustelua
tyydyttävänä vaan edellytti, että on
"asetettava velvoite tarkoin seurata uudistusten tosiasiallisia
vaikutuksia eri kuntien asemaan", palveluiden saatavuuteen ja "tarvittaessa
hallituksen on tehtävä alueellisen yhdenvertaisuuden
vakavien vääristymien korjaamiseksi tarvittavat
ehdotukset". Kysyisinkin tässä yhteydessä ministeriltä:
Miten kommentoitte tätä? Voidaanko tällainen
perustuslakivaliokunnan velvoittava sanoma ohittaa, vai olisiko
asiallista varautua jo siihen, että tällainen
arviointi todellakin tehtäisiin?
631 miljoonan valtionosuuksien leikkaukset vuositasolla yhdessä kunnille
määrättyjen lisävastuiden kanssa
johtavat todellakin kunnat raskaaseen taakkaan, jossa vaihtoehdot
ovat todellakin vähissä: palvelut pyritään
keskittämään ja ihmiset perässä.
Tässä onkin uudistuksen syvin ongelma. Hallitus
kyllä haluaa profiloitua heikoimpien aseman parantajana,
mutta nyt ei kyllä oteta huomioon sitä, että juuri
heikoimmassa asemassa olevat tarvitsevat kipeimmin niitä palveluja, joita
nyt ollaan karkottamassa ihmisten ulottuvilta.
Me kaikki olemme siis yhtä mieltä siitä,
että uudistuksia tarvitaan, ja tähän
keskusta on herännyt jo vuosia sitten, kun Paras-hanke
käynnistettiin. Yli sata tarpeellista kuntaliitosta kuntien
vapaaehtoisuuteen perustuen on tehty, sosiaali- ja terveydenhuollon
yhteistoiminta-alueet ovat toimineet osin menestyksekkäästikin,
ja kuntien toimintamenojen kasvua on hillitty. Hankkeen saavutusten
pois heittämisessä ei ole järjen hiventä,
ja haluaisinkin kuulla perusteluita myös sille, miksi näitä hyviä toimintamalleja
ei jatketa.
Keskusta ei köytä itseään
kuntarajoihin, mutta me vaadimme koulut ja terveyskeskukset edes kohtuullisen
lähelle lasta ja vanhusta. Me olemme sitä mieltä,
että myös kunnat itse tiedostavat muutoksen tarpeen
ja osaavat siihen vastata myös itse suunnittelemalla. Tämä on
nähty muun muassa noilla hyvin toimineilla yhteistoiminta-alueilla.
Ennen kaikkea me haluamme, että jokaisella suomalaisella
on aito mahdollisuus valita, missä asuu ja elää,
ilman että valtiovalta pyrkii sitä muuttamaan.
Meitä on täällä syytetty rajojen valitsemisesta
palvelujen sijaan, mutta näyttää kuitenkin
siltä, että hallitus on köyttämässä itseään
rakenteisiin ja unohtamassa ihmisten aidot tarpeet.
Arvoisa puhemies! Me koemme näin, että kuntarakenneuudistusta
ollaan tekemässä epäoikeudenmukaisesti
ja se tapa on hyvin epätasa-arvoistava. Valtionosuuksia
tosiaan leikataan ja sitten kiinteistöveroa ollaan poistamassa
tasausjärjestelmästä, mikä on
todella se eriarvoistava asia — oikeastaan siinä kohtuuttomuudessaan
se on käsittämätön. Rakenneuudistushanke
on saanutkin sankoin joukoin vastustajia yli puoluerajojen, ja vastarinta
on noussut suurelta osin sanelupolitiikan vuoksi. Tällainen
malli ei kerta kaikkiaan vaan sovi suomalaiseen yhteiskuntaan, jossa
demokratia on aina ollut korkeassa arvossa. Hallituksen olisi syytä tarkistaa
asennettaan niin, että se tunnistaisi alueiden erilaisuuden
ja myöskin sallisi erilaisia ratkaisumalleja palvelujen
järjestämiseksi.
Arvoisa herra puhemies! Me vastustamme valtionosuusleikkauksia
ja sitä, että kiinteistövero poistetaan
tasausjärjestelmästä. Vaihtoehtoisessa
budjetissamme esitämme verotulojen maltillista kiristystä,
yhteisöveron jako-osuuden palauttamista normaalitasolle
sekä kiinteistöveron säilyttämistä tuossa
tasausjärjestelmässä. Näiden
toimien yhteenlasketuilla tuotoilla valtionosuusleikkauksia ei tarvitsisi
toteuttaa lainkaan.
Timo V. Korhonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta on tämän
pääluokan osalta arvioinut pelkästään
kuntien tilannetta todeten myös sen, että kuntauudistus
on välttämätön. Vielä tässäkin
yhteydessä on syytä todeta se, että mikäli
kunnat aikovat selvitä tulevaisuudessa palveluiden järjestämishaasteesta,
niin kuntakentällä selkeästi tarvitaan
muutoksia.
Meillä kaikilla varmasti on selkeästi halu
löytää keinot, joilla kunnalliset hyvinvointipalvelut turvataan,
mutta keinoista on erilaisia näkemyksiä. Itsekään
en usko sitä, että hallituksen suurkuntafilosofia
pääkuntamallina toimii. Näen selkeästi
niin, että on välttämätöntä,
että kuntauudistusta vietäisiin eteenpäin
niin, että hyväksytään myös
useammanlaisia kuntamalleja, muistaen kuitenkin tietysti sen, että mallit
sinällään eivät tee mitään,
ihmiset tekevät. Uudistuksen pääpainon
tulisi olla palveluitten, palvelurakenteitten ja palvelujen tuotantotapojen
uudistamisessa.
Kuntien talouden osalta keskustan edustajat niin hallintovaliokunnassa
kuin valtiovarainvaliokunnassa ovat lausuneet selkeästi
näkemyksensä. Katsomme, että hallituksen
toimet, joilla kuntien taloudellista tilannetta budjetissa nyt heikennetään,
ovat vääriä. Kuntien rahoitusasema, kuten
hallitus itse toteaa, heikkenee ensi vuonna kuitenkin vajaat 450
miljoonaa euroa kertaluontoisista valtionosuuseristä huolimatta.
Siksi tuota 631 miljoonan valtionosuusleikkausta ei tulisi tehdä.
Kuten tässä debatissakin moneen otteeseen
todettiin, erityisen käsittämätön
on tuo kiinteistöveron irrottaminen verotulojen tasauksesta. Tämä erittäin
huonosti valmisteltu lakiesitys eriarvoistaa kuntakenttää todella
rajusti. Lain tarvetta perustellaan sillä, että tällä muutoksella
halutaan vahvistaa kiinteistövero-osuutta kuntien tulopohjassa.
Täytyy vain todeta lyhyesti se, että muun muassa
hallintovaliokunnassa kuultiin aika tavalla laajasti eri asiantuntijoita
ja tässä asiantuntijakuulemisessakin aika yksiselitteisesti todettiin,
että tämä tavoite, eli siis kiinteistöveron
osuuden vahvistaminen kuntaverotuloissa, onnistuisi jo nykyisen
lainsäädännönkin pohjalta. Eli
täytyy todeta, että sen, että kiinteistövero verotulojen
tasausjärjestelmästä poistetaan, tavoitteet
ovat jotain muuta ja taustalla.
Mitään järkevää perustetta
kiinteistöveron poistolle verotulojen tasausjärjestelmästä ei
ole. Lakimuutos pitäisi perua, mutta ainakin voi todeta
sen, että vähintä joka tapauksessa on
nyt se, että hallitus ryhtyy selkeästi toimenpiteisiin,
joilla nyt seurataan hyvin tarkoin sitä, mikä vaikutus tällä muutoksella
on sitten yksittäisten kuntien talouteen eri puolilla Suomea.
Arja Juvonen /ps:
Arvoisa herra puhemies! Kysyin lokakuussa hallituksen näkemystä hallintarekisteröinnin
asemasta Suomessa. Samalla kysyin, onko saatavilla tietoa hallintarekisteröinnin
vuoksi menetetyistä verotuloista. Harmaan talouden torjunnassa
aihe on ajankohtainen, koska hallintarekisteröinnin avulla
tulot voidaan piilottaa verottajalta. Tähän tarkoitukseen
sitä on myös tavanomaisesti käytetty.
Kysymykseeni vastannut ministeri Häkämies keskittyi
kokoomuksen ja RKP:n oppien mukaisesti korostamaan tasapuolisten
kilpailuolosuhteiden tärkeyttä. Ministerin mukaan
hallintarekisteröinnin vuoksi menetetyistä verotuloista
ei ole tehty laskelmia. Valtiovarainministeriön verkkosivuilta
voimme kuitenkin lukea, että verottajan laskelmien mukaan
pelkästään pörssiyhtiöiden
omistuksen salaaminen on aiheuttanut ainakin 100 miljoonan euron
vuosittaiset veromenetykset. Näillä rahoilla olisi
esimerkiksi käyttöä sosiaali- ja terveysministeriön
hallinnonalalla, varmasti yleishyödyllisempää käyttöä kuin mihin
ne nyt menevät.
Valtiovarainministeriön vuonna 2009 asettama arvopaperikaupan
säätelyn uudistamista käsittelevä työryhmä halusi
laajentaa omistusten salaamisen koskettamaan myös kotimaisia
sijoittajia, jotka omistavat suomalaisia arvopapereita. Verohallinto
moitti työryhmän selvityksiä omien ehdotustensa
yhteiskunnallisista vaikutuksista yksipuolisiksi. Työryhmä ei
ollut kovin kiinnostunut veromenetysten estämisestä lainsäädännöllä.
Sama suuntaus jatkui viime kesän hallitusneuvotteluissa.
Miksi hallitus ei halua kertoa hallintarekisteröinnistä avoimesti
vaan keskittyy toistamaan kilpailukyvyn säilyttämismantraa?
Tällainen toiminta on ristiriidassa hallitusohjelman kanssa, jonka
mukaan harmaan talouden torjunta on hallituskauden hankkeissa kärjessä.
Toivon, että veromenetysten estäminen otetaan
vakavasti, kun arvopaperimarkkinalainsäädäntöä uudistetaan.
Vähintäänkin toivottavaa olisi kertoa
asian valmisteluun osallistuvien tahojen intresseistä ja
lain vaikutuksista hyvän hallintotavan mukaisesti eli aiempaa
kattavammin ja julkisemmin ja tietenkin riippumatta siitä,
missä ministeriössä virkamiestyö tehdään.
Kansalaiset haluavat tietää, kenen lakeja talouselämää säätelevät
lait itse asiassa ovat. Harmaan talouden torjunta on nykymaailmassa
niin tärkeä ja kiinnostava asia, että sitä ei
pidä kokonaan peittää kilpailukykyretoriikan
alle — ei, vaikka mieli kuinka tekisi.
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:
Arvoisa puhemies! Täällä käytiin äsken
ihan hyvää keskustelua kunnallisista osakeyhtiöistä,
kuntayhtymistä, siitä, onko päätöksenteko
riittävän läpinäkyvää,
toimiiko demokratia jne. Yksi asia, johon minä haluaisin
vielä kiinnittää huomiota, on kunnallisten
päätöksentekijöiden sidonnaisuudet. Nythän
me emme tänä päivänä tiedä kuntapäättäjien
tai kunnan ylimmän johdon sidonnaisuuksia vaikka paikallisiin
yrityksiin. Niitähän on aina silloin tällöin
tullut julkisuuteen, että on selvästi eturistiriitoja.
Silloin, kun on eturistiriitoja ja henkilö toimii vaikka
paikallisen rakennusliikkeen johdossa ja sitten osallistuu keskeiseen
kuntapäätökseen, siinä tulee
usein ongelmia, kun nämä intressiristiriidat kohtaavat
siinä kunnallisessa päätöksenteossa.
Olen usein puhunut siitä, että kuntapäättäjien ja
myös kunnallisten johtavien virkamiesten kaikki sidonnaisuudet
pitäisi avata samalla tavalla kuin Suomessa ministerit
tekevät. He kertovat näistä merkittävistä luottamustehtävistä,
joita heillä on, ja myös kertovat omistusosuuksistaan erilaisissa
yrityksissä, jolloin kansalaiset voivat valvoa heidän
toimintaansa, kuinka he toimivat sitten puolueettomasti siinä ministerin
tehtävässä. Vastaavanlainen järjestelmä mielestäni
pitäisi luoda kuntatasolle, jotta nämä sidonnaisuudet saataisiin
selville.
Näitä eturistiriitoja tulee koko ajan enemmän ja
enemmän, kun kunnallista päätöksentekoa
piilotetaan kunnallisiin osakeyhtiöihin. Esimerkiksi lukuisissa
kunnissa elinkeinopoliittisia tukiaisia jaetaan osakeyhtiöitten
kautta. Näiden tukien saajien ja henkilöiden osalta,
jotka osallistuvat työskentelyyn näissä kunnallisissa
osakeyhtiöissä, siinä voi käydä sillä tavalla,
että parhaalla mahdollisella tavalla näitä tukia
ei jaeta hankkeisiin, joilla voisi olla elämisen edellytyksiä,
vaan niitä sitten syydetään kavereille
sulle—mulle-periaatteella. Tällä tavalla
menetetään suuria summia kuntalaisten verorahoja,
kun niitä syydetään näihin hankkeisiin,
jotka eivät koskaan elä sen kauempaa kuin niillä on
näitä hankerahoja. Eli nämä tämän
tyyppiset asiat pitäisi saada läpivalaistua, jotta
voidaan valvoa jatkossa paremmin sitä, kuinka kunnallisella
puolella toimitaan. Näitä sidonnaisuuksia olisi
ihan helppo saada päivänvaloon muuttamalla kuntalakia
siltä osin, että nämä tietyt
tahot, joilla on mahdollisuuksia koplata asioita omaan pussiin,
tämmöiset keskeiset päätöksentekijät
ja kuntajohto, olisivat vaan velvollisia kertomaan avoimesti ja
julkisesti nämä sidonnaisuutensa. Sitten sitä pystyttäisiin
seuraamaan.
Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on
tehnyt lukuisia hyviä talousarvioaloitteita varjobudjetissaan.
Olemme olleet hyvin huolissamme siitä, että kuntien
valtionosuuksia leikataan nettomääräisesti
448 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa huononnuksia
moniin peruspalveluihin, ja erityisen huolissani olen lapsiperheiden
asemasta, sillä lapsissa on tulevaisuus, joten sen takia
lapsiperheitä pitäisi tukea kaikin mahdollisin
keinoin. Olen lukuisia kertoja ottanut esille nämä kunnalliset
kotipalvelut, joihin Suomessa oli varaa vielä 50-, 60-,
70- ja 80-luvuilla, mutta 90-luvun laman yhteydessä lapsiperheiltä poistettiin
mahdollisuudet saada näitä kunnallisia kotipalveluja.
Siitäkö johtuu, että Suomessa huostaanotot
ovat kasvaneet? Vuonna 92 oli vajaat 9 000 huostaanottoa,
ja viime vuonna niitä oli jo 17 000. Olisi kyllä monessa
suhteessa järkevää saada takaisin kunnille
nämä palvelut, jotka liittyvät lapsiperheisiin,
elikkä kunnallista kotiapua pitäisi perheiden
saada silloin, kun niillä on hankalia tilanteita. Tällä tavalla
pitkässä juoksussa (Puhemies: Arvoisa edustaja, nyt
meillä on taas aika täynnä!) myös
säästettäisiin paljon yhteiskunnan varoja.
Pietari Jääskeläinen /ps:
Arvoisa puhemies! Valtion rahoitusta kansalaisten peruspalvelujen
turvaamiseen on maan punamultasinivihreiden hallitusten toimesta
90-luvulta lähtien rajusti vähennetty, kaiken
kaikkiaan peräti miljardeja euroja. Samaan aikaan tehtäviä on
osoitettu kunnille jatkuvasti lisää. Kuntien talousongelmat
ovat kasvaneet. Veroäyriä on jouduttu nostamaan
lähes jokaisessa kunnassa ja velkamäärää kasvattamaan.
Kuntien peruspalvelujen, kuten sosiaali-, terveys- ja koulutuspalvelujen, saatavuus
ja riittävyys on uhattuna useissa kunnissa. Juuri tehdyn
selvityksen mukaan tulevaisuudessa kuntien talous heikkenee rajusti
muun muassa väestön ikääntymisen
seurauksena. Kunnat joutuvat joko leikkaamaan palvelujaan tai nostamaan
erilaisia maksujaan sekä veroprosenttejaan useilla prosenteilla
tai vaihtoehtoisesti korottamaan kestävän taloudenpidon
vastaisesti velkamääräänsä.
Kuntien heikkenevä talous on ollut maan uuden hallituksen
tiedossa. Mitä tekee hallitus? Leikkaa kuntien peruspalvelujen
valtionosuuksia peräti 631 miljoonaa euroa. Maan hallituksen leikkauspolitiikka
on täysin epäoikeudenmukainen. Kuntarahoituksen
heikentäminen lisää kansalaisten eriarvoisuutta.
Sosiaalinen, taloudellinen ja alueellinen eriarvoisuus vain edelleen
kasvaa Suomessa. Jo nyt jopa lakisääteisten palvelujen
turvaaminen on uhattuna monissa Suomen kunnissa. Pakon edessä tehtävät
säästöt kurittavat kaikkein eniten pienituloisia
ja heikompiosaisia ihmisiä, lapsia, sairaita, vanhuksia.
Hallitus tietoisesti pyrkii poistamaan Suomesta oikeudenmukaisen
progressiivisen verotuksen. Hallitus nostaa jatkuvasti tasaverotyyppisiä veroja
ja maksuja, mikä lisää tuloköyhyyttä Suomessa. Perussuomalaisten
mielestä verojen tulee olla maksukyvyn mukaan. Hallituksen
mukaan rikas saa edelleen rikastua ja köyhä köyhtyä.
Hallitus ei enää ota tosiasiallista vastuuta kansalaisten
peruspalvelujen turvaamisesta jokaiselle suomalaiselle kaikkialla
Suomessa. Kuntien peruspalvelujen turvaaminen edellyttää,
että eduskunta päättää korottaa
kuntien valtionosuuksia vähintään nyt
tehtyjä leikkauksia vastaavalla määrällä.
Vesa-Matti Saarakkala /ps:
Arvoisa puhemies! Meillä on koko ajan käynnissä kuntarakenneuudistus
tässä maassa, ja selvästi sen suuntaa halusi
hallitus tällä omalla talousarvioesityksellään — siltä osin,
että peruspalvelujen valtionosuutta leikataan sadoilla
miljoonilla ja myös tämä kiinteistöveron
tasausjärjestelmä poistuu — vauhdittaa
tiettyyn suuntaan.
Meillä on esimerkiksi se tilanne, että ensi
toukokuuhun mennessä pitäisi olla ministeriössä tiedossa
mahdolliset tämänhetkiset kuntaliitosselvitykset.
Mutta kyllä tämä epätietoisuus
siitä, mitä hallitus nyt sitten kuitenkin todellisuudessa ajaa — suunta
on niin kuin tiedossa, mutta kokoluokka on vielä hakusessa — on
todella ikävä asia, koska se estää myös
tämänhetkisen kehitystyön. Ja kyllä,
vaikka kuinka väitetään, että sitä kunnan
taloutta nytkin on joulukuussa ympäri Suomen tervehdytetty
kuntalaisia varten, väitänpä vain, että jos
olisi tiedossa jo se kokoluokka, mihin tätä hommaa
hallitus haluaa ajaa, niin olisi varmaan tervehdytetty enemmänkin.
Niin se vain menee, eikä siellä ole vaan keskustalaisia
ja perussuomalaisia sitä vastuuta kantamassa, vaan siellä on,
arvoisa herra puhemies, myös hallituspuolueitten edustajia.
Mutta en tiedä sitten. Tuntuu, että täällä osa hallituspuolueitten
edustajista elää ihan niin kuin omaa elämäänsä.
Tuntuu, että ovatko enää valtuuston kokouksissa
ollenkaan kuulemassa ryhmäkavereittensa jorinoita. Sitten
he soittelevat meille perussuomalaisille ja keskustalaisille valtuutetuille,
että "psst, hei, ei mekään oikeasti tätä kannateta".
Näin se menee oikeasti.
No, okei, sitten tähän kuntarakenneuudistukseen,
konkretiaan takaisin. Kun sanotaan, että kuntayhtymät
aina toimivat, niin en minä lähtisi sitäkään
allekirjoittamaan. Kyllä tosiasia on se, että kun
siellä on osa päättäjistä tietysti
niin kuin vauva varpaistansa innostunut siitä, kun saa
kulkea näissä kokouksissa ja melkein on kokopäiväisesti
kunnan hommissa, vaikka on luottamushenkilö, niin voi olla
itse innostunut, mutta eivät siitä kyllä kuntalaiset
ole innostuneet. Siinä mielessä se rakenneuudistus
on asiaa monin paikoin.
Ainakin oman kaupunkini osalta on se vähän surku,
että kun siellä rivivaltuutettuna yrittää omaishoidon
tukeen saada jotain korotuksia valtuustossa tai jotain palveluja
parantaa, vaikka on suoriteperusteinen laskutus kuntayhtymässä,
niin sieltä nämä kunnan ihmiset sitten,
jotka kovasti näissä kokouksissa niistä ihastuneena
kulkevat, sanovat, että "ei kun nämä on
jo siellä saatu päätettyä".
Osa tietysti ryhmäkurin ojentamana on hiljaa penkissä ja
käyttää erittäin vähän
puheenvuoroja, niin että ei tämä ole
missään nimessä tavoiteltavaa. Se on
sääli, kun puhutaan kokoluokkaa 10 000—20 000
asukkaan kaupungista, että demokratian taso on tällaista,
eli eivät kyllä toimi kuntayhtymät joka
paikassa.
Mutta osaan paikoista se tietysti on ihan asiallista, koska
kyllä täytyy tunnustaa se, että on olemassa
kuntia, jotka eivät enää ole elinvoimaisia. Sinne
on tärkeää vaan saada ne palvelut turvattua.
Siellä varmaan moni ihminenkin ajattelee, että voidaan
pikkuisen tinkiä siitä suorasta vaikuttamisesta,
kun saadaan ne palvelut. Mutta sitten kun puhutaan tällaisista
mammuttikunnista, kuten on puhuttu työssäkäyntialueen
kokoisista systeemeistä, niin mikä idea siinä nyt
sitten taas on? Menee ihan överiksi. Ei todellakaan ole
toivottavaa.
Sitten tästä suorasta vaikuttamisesta, mitä keskusta
pelottelee, että on niin kuin mahtavaa vaikuttaa kuntayhtymien
pohjalta: Oma kokemukseni on se, että mitä enemmän
kuntayhtymiä on, niin sitä omanarvontuntoisempia
ovat myös nämä virkamiehet, jotka siellä toimivat.
Heitä ei saa kiinni, vastaukset ovat vähän
niin ja näin. Eli tavallaan se pointti on se, että kun
siellä aletaan niin kuin elää, että rengistä tulee
ikään kuin isäntiä, vastataan
kun halutaan jnp., niin kyllä se on aina parempi, että virkamies
on suoran demokratian alaisena, jolloin siinä pikkuisen
se kuulokin on parempi. Eli tavallaan, ikävä kyllä,
Paras-hankkeen seurauksena ja ikääntymisen seurauksena
ikään kuin ollaan menossa osittain kohti suurempaa.
Perussuomalaisilla on perustettuna nyt eduskuntaryhmässä oma
kuntatyöryhmä. Me sitten tätä hallituksen
uudistusta tästä seuraamme ja opponoimme ja teemme
oman vaihtoehtomme. En usko kyllä, että kuitenkaan
koko Suomeen olisi saatavissa yksi kuntarakenne (Puhemies: Aika!)
ja palvelurakenne. Hienoa, jos on, mutta todennäköisesti
ei, herra puhemies, tällaista yhtä mallia saada.
Juha Rehula /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Päätöksenteko
on aina prosesseja. Tulemme jostakin, teemme nykytila-arvioinnin
mukaan ratkaisuja tulevaisuutta varten. Me emme saa valmista koskaan,
aina jää korjattavaa.
Yksi perusasioista, kun tulevaisuutta rakennetaan, on se, että kun
havaitaan ongelma, pyrittäisiin etsimään
sellaisia ratkaisuja, joissa se, mikä nykytilassa on hyvää,
pystyttäisiin säilyttämään, korjaamaan
se, mikä korjattavaa vaatii. Pitäisi nähdä,
missä on ongelma, ja pitäisi nähdä mittakaavassaan,
mittaluokassaan ne keinot, joilla tuo ongelma kannattaa lähteä korjaamaan.
Hallituksella on yhdessä omassa toiminnassaan keskeiseksi
julistamassaan asiassa, kuntauudistuksessa, pahemmanpuoleinen valuvika. Meillä on
täysin yhteneväinen näkemys siitä,
että tämän maan sosiaali- ja terveydenhuollon
palveluja tulee kehittää tavalla, jossa me saamme
käytettävissä olevat rahat sekä,
ja ennen kaikkea, osaavat ihmiset vastaamaan tulevaan palvelujen kysyntään.
Meillä ei ole eriäviä näkemyksiä siitä,
millaisia hartioita tarvitaan tulevaisuudessa palvelutuotantoa järjestettäessä — pitää
tehdä yhdessä.
Meillä ei ole eriäviä näkemyksiä otsikkotasolla
siitä, että palveluja tulee monimuotoistaa, tulee
kehittää, tulee viedä asioita aivan uudelle
tasolle, miettiä uusia ratkaisumalleja.
Hallitus on julistanut, että se kestävyysvaje, joka
tämän maan taloutta uhkaa ja on jo olemassa, ratkaistaan
kuntarakennetta muuttamalla ja vannotaan sen nimiin, että kuntarakenteen
muutokset on se, mikä korjaa tämän ongelman
ja myös sen mittakaavakysymyksen, jonka kerrotaan nyt ratkaisevan
tämän kestävyysvajeen.
Tässä on valuvika, tässä on
mittakaavavirhe, ja se iso kysymys tämän jälkeen
on se, että meillä ei olisi yhtään
päivää eikä yhtään
viikkoa eikä kuukautta hukattavana siinä työssä,
jota tuolla paikallisella tasolla tehdään palveluverkkoja, palvelurakennetta
kehitettäessä, yhtään päivää ei olisi
hukattavissa. Me olemme tilanteessa, missä erittäin
monilla seuduilla ja alueilla kaikenlainen kehittämistyö on
pysähtynyt, kiitos sen, että on lähdetty
liikkeelle ei niinkään taidolla ja osaamisella
vaan pakolla ja uhkailemalla.
Arvoisa herra puhemies! Tänäänkin
tässä keskustelussa on puhuttu himmeleistä.
Mikä on himmeli? Himmeli on rakennelma, koriste, josta
voi ottaa pois yhden osan ilman, että se himmeli hajoaa
tai edes vaurioituu. Himmeli on jotain, johon voi liittää jotain
uutta ilman, että se hajoaa tai vaurioituu. Pitää osata
ottaa oikea pala pois tai pitää osata lisätä oikeaan
paikkaan uusia osia, jotta näin tapahtuu. Yhdenkin väärän
siirron tekeminen tuhoaa koko himmelin. Tässä kuntauudistuksessa
on suuri vaara käydä niin, että se rakennelma,
joka meillä on terve, tuhotaan vain ja ainoastaan siksi,
että tehdään vääriä siirtoja.
Itse toivoisin hallitukselta rohkeutta etsiä niitä mittakaavaan
nähden oikeita ratkaisumalleja, ja yksi niistä,
eikä vähäisimpänä,
on se, miten jatkossa tässä maassa sosiaali- ja
terveydenhuollon palvelut rahoitetaan. Sehän se ongelma
on — ei se, kuka järjestää tai
missä järjestetään, se on loppujen
lopuksi toissijainen ongelma sen rinnalla, mistä rahat.
Voi kunpa hallitus käyttäisi saman energian ja
tarmon sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän
uudistamiseen! Näyttää tällä hetkellä siltä,
että syy siihen, miksi tuota tarmoa ei ole näköpiirissä,
on se, että hallituksen sisällä on niin
suuret ideologiset eriävät näkemykset,
että tämäntyyppinen uudistustyö ei
ole mennäkseen eteenpäin.
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen
varapuhemies Anssi Joutsenlahti.
Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! On se kummallista tuolla keskustalla, en tiedä,
missä ajassa he oikein elävät. Kuntarakenteiden
osalta ei ole mitään päätöksiä,
ei ole suunnitelmia vielä valmiina, kaikki ovat vielä suunnittelupöydällä.
En ymmärrä, mistä se pakkomielle pakosta
puhumiseen keskustalla oikein on tullut. Tämä on
aivan järkyttävää seurata, miten
keskusta ampuu haamuja, joita ei ole vielä edes olemassa.
Kuntarakenneuudistustahan tällä hetkellä suunnitellaan,
se on jonkin verran myöskin matkalla muuttunut, ja tammikuussa
saamme sitten lopullisen esityksen, joka sitten menee eteenpäin
kuntiin lausunnoille, ja sen jälkeen vasta tulee varsinainen
malli. Mielestäni tässä kohdin pakosta
ei voi puhua, kun ei edes tiedetä vielä, mitä esitetään.
Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Miksi me puhumme näin kuin me puhumme?
Täällä on viimeksi tänään ministeri
kertonut, että se aikataulu, joka on asetettu tälle
kuntarakenneuudistukselle, pitää. Se tarkoittaa
käytännössä sitä, että jos
ja kun eduskunta saa aikataulun mukaan lain käsiteltäväkseen,
se laki pitää olla täällä ensi
syksynä. Kuntia tullaan kuulemaan tilanteessa, jossa kuntien valtuustojen
pitäisi antaa minulla olevan tiedon mukaan huhtikuun loppuun
mennessä kunkin kunnan kohdalta lausunnot siitä,
mitä kyseisen kunnan kohdalla tapahtuu, mitä mieltä siellä paikallisella
tasolla ollaan. Lakiluonnos valmistuu talven aikana, jää kuukausi,
puolitoista aikaa miettiä. Mistä muusta voi olla
kyse kuin pakosta tilanteessa, jossa ei juurikaan ole aikaa miettiä ja pohtia?
Edustaja Lauslahdelle totean, että tervetuloa tuonne
Päijät-Hämeeseen, jossa esimerkiksi edustamanne
puolue on tällä hetkellä täysin
kahtia sen takia, että Hollola-nimisessä kunnassa
83 prosenttia kuntalaisista oli kuntaliitosta vastaan.
Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kataisen ja Urpilaisen hallituksen budjettiesitys
sisältää yli 630 miljoonaa leikkausta
kuntien valtionosuuksiin. Tällä rahallahan puhutaan
nyt tässä asiassa. Tämähän
panee kunnat miettimään, että pakko jotain
on tehdä, ja tämä nimenomaan ohjaa näihin
kuntaliitoksiin, jotka sinänsähän saattavat
olla hyvinkin epädemokraattisia. Siitä on minulla
aika paljon kokemuksia, kun kiersin tuolla Pirkanmaankin kuntia.
Pirkanmaa on ollut hyvin aktiivinen näissä kuntaliitoksissa.
Kyllä siellä syrjäkylillä on aika
surullisia tarinoita siitä, miten palvelut ovat keskittyneet.
Tosiasia on se, että kuntaministeri on hyvin voimakkaasti
tullut tällä asialla esille, ja ihme kyllä nimenomaan,
eikä se nyt ihme olekaan oikeastaan, kaikkein eniten tätä ovat
Pirkanmaallakin vastustaneet, tätä ministeri Virkkusen
suunnitelmaa, demari- ja kokoomuslaiset kuntapäättäjät
ja nimenomaan ovat olleet peloissaan siitä, mitä tässä tapahtuu,
kun ylhäältä päin lähes
diktatorisesti aletaan määrätä.
Tämä uho on ollut erittäin kova ministerillä,
ja se on pelottanut kuntalaisia todella paljon.
Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Olen hieman hämilläni edustaja
Rehulasta. Juuri äsken hän totesi, kuinka kunnissa
ei tehdä mitään, koska kaikki on pysähtynyt.
Eikö juuri siksi ole hyvä, että asiat
viedään rivakasti eteenpäin? Kyllä kunnissa,
kun on jo puhuttu tämä syksy tästä tilanteesta,
on varmasti valmiutta siinä tilanteessa lähteä antamaan omia
lausuntoja. Suurin osa virkamiehistä on varmasti vuosikausia
asioiden kanssa ollut tekemisissä. Luotan meidän
kuntiemme virkamiehiin ja kykyyn antaa lausuntoja siinä ajassa.
Heikki Autto /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Mielestäni edustaja Alatalo
kiteytti tämän kuntauudistuksen tarpeen erittäin
hyvin. Pakko jotain on tehdä. Erittäin hyvin kiteytitte
asian. Jos mietimme sitä, että kun nyt käsittelemme
ensi vuoden talousarviota, niin joka seitsemäs euro on
velkaa ja siksi pakko jotain on tehdä. Ne uudistukset,
joita nyt tässä suunnitellun kuntauudistuksen
yhteydessä tehdään, ovat niitä uudistuksia,
jotka olisi pitänyt tehdä jo aikoja sitten, ja
kun keskusta jatkuvasti takertuu tämän uudistuksen
osalta näihin kuntien rajoihin, niin valitettavasti asia
on niin, että nämä kuntien rajat ovat
nimenomaan olleet estämässä niitä järkeviä uudistuksia
palvelurakenteen osalta, joilla olisi voitu palveluita kehittää niin,
että Suomessa hyvinvointipalvelut saadaan taloudellisesti
kestävälle pohjalle. Kuten edustaja Alatalo sanoi,
pakko jotain on tehdä.
Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):
Puhemies! Edustaja Lauslahdelle: Niin minäkin luotan
kunnan virkamiehiin. Siellä on ammattitaitoista, asiansa
osaavaa joukkoa. He odottavat valtiovallalta viestiä, mitä pitäisi
tehdä. Tällä hetkellä sitä viestiä odotetaan
pelonsekaisin tuntein tilanteessa, missä pitäisi
olla täyttä päätä käynnissä palvelujärjestelmien
kehittämistyö. Meillä on alueita, joilla
on päästy eteenpäin, mutta kiitos sen,
että tämä hallitus hallitusohjelmaan tällaisen
kuntarakenneuudistuksen kirjoitti, siitähän seurasi,
että voi jopa kysyä, pitääkö hallituksen,
pitääkö ministerin noudattaa olemassa
olevaa lakia, kun kunnathan antoivat elokuun loppuun mennessä oman
selvityksensä, lain velvoittaman selvityksen siitä,
miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään.
Tällä hetkellä ollaan tilanteessa, jossa
hallitus pysäytti tuon valmiste-lun, noitten vastausten
antamisen kunnille, jotka se oli luvannut antaa. Monella alueella
tällä hetkellä palvelujen tuotannon järjestämisen
kehittämistyö on täysin seis, kun odotetaan.
Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:
Annan vielä kaksi vastauspuheenvuoroa, ja sitten siirrymme
puhujalistaan.
Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puheenjohtaja! Kun nimi mainittiin, niin täytyy
sanoa edustaja Autolle, että minä en kannata pakkoa
vaan sitä, että kuntalaisia kuunnellaan. Meillä Pirkanmaalla
esimerkiksi, jos kysyt Kangasalta, Pirkkalasta, Ylöjärveltä,
niin siellähän on kaikkein suurin vastustus nimenomaan kunnan
päättäjien kohdalla. Kyllä me
tamperelaiset mielellään ottaisimme tietysti heidät,
mutta kun he eivät halua tulla maksamaan meidän laskujamme.
Mitä pohjoiseen tulee, niin millaista superkuntaa te
sinne suunnittelette? Koko Lapin kokoistako? Miten te yhdistätte
Sodankylän, Rovaniemen, Kittilän, Kolarin, kaikki
yhteen vai? Eiköhän teilläkin ala kuntaraja
olla jo vähän liian kaukana sitten palveluiden
osalta.
Esimerkkinä Pohjois-Pohjanmaalta: Kun Oulun seudulla
nyt yhdistyvät kunnat Ouluun, niin yhdestä kunnasta,
minun syntymäkunnastani Kiimingistä, saadaan kaksi
valtuutettua siihen isoon valtuustoon. Lähidemokratia tulee
kärsimään todella paljon tämän
takia. Siitä minä olen huolissani, että ne
palvelut etääntyvät todella tavalliselta kuntalaiselta.
Jotain tietysti tehdään, mutta täytyy
kuunnella myös. Eri kunnissa on erilaisia sovellutuksia.
Kaikki pienet kunnat eivät ole huonoja kuntia, mutta ne
voivat yhteistyössä (Puhemies koputtaa) tehdä hyviä asioita.
Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:
Kun edustaja Alatalo provosoi edustaja Auttoa, niin edustaja
Autolle vastauspuheenvuoro.
Heikki Autto /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Edustaja Alatalo on itsensä kanssa
ristiriidassa, jos hän on sitä mieltä, että pakko
jotain on tehdä. Tämän kuntauudistuksen
lähtökohtahan on se, että meidän
väestörakenteemme muuttuu voimakkaasti ja meidän julkinen
taloutemme on suurissa haasteissa, joten jaan Alatalon kanssa tietysti
tämän lähtökohdan, että meidän
on tehtävä uudistus, mutta samaan aikaan sitten
hän omassa puheessaan vastustaa tätä käytännön
uudistustyötä. Tämä on tietysti
hyvin hankala yhtälö, että näkee,
että on pakko uudistaa mutta sitten myös vastustaa
tätä uudistustyötä.
Itse tulen Rovaniemeltä, joka on Suomen laajin kaupunki,
ja toivotan myös edustaja Alatalon tervetulleeksi käymään
Rovaniemellä. Voimme yhdessä tutustua siihen,
miten olemme saaneet turhien kuntarajojen poistamisella aikaan sellaiset
olosuhteet, joissa pystytään palveluita kehittämään
ja luomaan hyviä edellytyksiä myös elinkeinojen
kehittymiselle, jotta verotuloja on entistä paremmin saatavilla
tulevaisuudessa.
Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:
Pyörrän pyhät sanani, ja vastauspuheenvuoro vielä,
edustaja Lauslahti.
Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Palaan vielä myös edustaja
Alatalon puheenvuoroon. Kuntarakenneuudistus, eihän sen
tarkoitus ole pelkästään tehdä rakenneuudistusta.
Se on vain väline, jolla me pyrimme vahvistamaan meidän
palveluitamme ja myös tekemään entistä vahvempaa
elinkeinopolitiikkaa. Mitä vahvempi kunta, sitä enemmän sillä on
myös hartioita kehittää uusia työpaikkoja
omalle alueelleen.
Edustaja Rehula ehti jo tässä karata, mutta
hänellekin sanoisin, että mieluummin tehdään
vikkelästi kuin pidetään löyhässä hirressä pitkään.
Jaana Pelkonen /kok:
Arvoisa puhemies! Äskeisen lyhyen debatin innoittamana
palaan hetkeksi perusasioihin. Kuntien velvollisuutenahan on huolehtia
siitä, että niiden asukkaille tarjotaan kaikki
lakisääteiset palvelut, ja fakta on, että nykyisellään
osa kunnista ei pysty näitä velvoitteitaan täyttämään,
vaikka haluaisikin, eikä tilanne tästä tulevaisuudessa
muutu, päinvastoin.
Vaikka kuntatalouden tila on ollut kuluneena vuonna vielä suhteellisen
hyvä, aiheuttaa esimerkiksi väestön ikääntyminen
kunnille tulevaisuudessa menojen nousupaineita, joista noin puolet kohdistuu
kuntien järjestämisvastuulla oleviin hoito- ja
hoivapalveluihin. On aivan selvää, että kansalaisten
lähipalvelut voidaan taata ainoastaan muodostamalla vahvoja
ja taloudellisesti elinvoimaisia kuntia, jotka pystyvät
itse tuottamaan suurimman osa peruspalveluistaan. Siksi hallituksen
ajama kuntauudistus on aivan välttämätön.
Varteenotettavia vaihtoehtoja ei maailmantalouden kriisin uhatessa
ja kestävyysvajeen painaessa yksinkertaisesti ole.
Kunta- ja palvelurakenteen uudistaminen ja siihen vaikuttavat
taustatekijät ovat olleet vuosia esillä, ja vasta
nyt on ryhdytty tositoimiin, ja uudistukset tulevat todella tarpeeseen.
Nykyisellään pidämme keinotekoisesti
kuntia pystyssä siirtämällä veroeuroja
kuntien kesken vauraammista kunnista köyhemmille kunnille.
Järjestelmän suurimpia maksajia ovat Helsinki,
Espoo ja Vantaa, joista Helsinki maksaa tänäkin
vuonna verontasausta eniten eli peräti 303 miljoonaa euroa.
Kuten aiemmin tänään jo mainitsin, pää-kaupunkiseudulle
kasaantuu hyvin erityyppisiä haasteita kuin muualle Suomeen.
Nykyinen valtionosuusjärjestelmä ei huomioi näitä metropolialueen
erityispiirteitä, ja tähän toivottavasti
tulee jatkossa muutos.
Arvoisa puhemies! Lopuksi lyhyesti: olen iloinen siitä,
että ensi vuoden budjetissa kuntauudistuksen tarve on huomioitu
ja ensimmäiset askeleet otettu kohti työssäkäyntialueisiin
perustuvia peruskuntia ja oikeudenmukaista verotusjärjestelmää.
Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:
Mitä tähän vastaisi metropolialueen
asukas edustaja Zyskowicz? (Ben Zyskowicz: Herra puhemies! En ole
pyytänyt puheenvuoroa.) — Jaaha, no sitten edustaja
Autto.
Heikki Autto /kok:
Arvoisa herra puhemies! Tässä täytyy
myös kiittää ministeri Virkkusta, joka
jaksoi pitkään kuunnella tätä keskustelua
täällä salissa, ja uskon, että kun
ministeri Virkkusella on tällainen hyvä asenne
kuulla niin meitä kansanedustajia kuin myös kuntia,
seutukuntia, maakuntia tätä tulevaa kuntauudistusta tehtäessä,
niin hän varmasti saa näistä kuulemisista
hyviä eväitä tarkoituksenmukaisen uudistuksen
tekemiseen.
Tässä keskustelun kuluessa on käytetty
monia hyviä puheenvuoroja siitä, miksi tämä uudistus on
välttämätön, enkä lähde
näitä perusteluja sen kummemmin tässä toistamaan.
Mielestäni oli kuitenkin mukava tämä edustaja
Alatalon puheenvuoro, jossa hän totesi ehkä sen
aivan ydinasian: pakko on jotain tehdä.
Keskustelussa monet edustajat, Alatalo mukaan lukien, peräsivät
sitä, kun on olemassa tämä tilanne, jossa
uudistusta tarvitaan ja uudistuksia on lähdetty tekemään,
mistä löytyy hyviä esimerkkejä uudistuksista.
Kutsun niin edustaja Alatalon kuin edustaja Ruohonen-Lernerin ja edustaja
Saarakkalankin käymään Rovaniemellä.
Meillä on tehty kuntauudistus jo vuoden 2006 alusta, ennen
kuin tiedettiin mitään esimerkiksi tästä keskustalaisten
täällä salissa kehumasta Paras-hankkeesta,
ja tämän uudistuksen myötä on todella
pystytty sillä tavalla hallintoa kehittämään,
että resursseja on saatu vapautettua palvelutyöhön,
mikä on se kunnan perustehtävä. Uusi yhtenäinen
kaupunki on ollut myös vahvempi toimija elinkeinojensa
kehittämisessä. Tätä kautta
kaupunkiin ja koko seutukunnalle on saatu uusia työpaikkoja,
ja työpaikat ovat kuitenkin se hyvinvoinnin perusta kaikin
puolin myös tulevaisuudessa.
Tässä keskustelussa tietysti se huomio pitäisi kiinnittää tähän
palvelurakenteeseen, ja siksi minusta on vähän
tekopyhää oppositiolta väittää, että he
eivät halua takertua kuntarakenteeseen, väittävät
hallituksen niin tekevän. Mutta kuitenkin tämän
keskustelun päähuomio on oppositioedustajien puheenvuorojen
myötä ohjautunut tähän jankkaamiseen
tarkoituksenmukaisesta kuntarakenteesta ja kuntarajoista, ja juuri
tällä tavalla tätä keskustelua
ja kehittämistyötä sitten jarrutetaan.
Palvelurakenteen kehittäminen on kuitenkin se olennainen
asia, niin kuin täällä on todettu. Siinä keskustelussa
on tärkeää lähteä tutkimaan myös
niitä mahdollisuuksia, joita aina paikallinen yrittäjyys,
paikallinen yritystoiminta, tarjoaa kumppanina kunnille palveluiden
järjestämiseen. Tässä yhteydessä on
tärkeää, että niin täällä eduskunnan
suuressa salissa kuin kuntien valtuustoissakin nämä käsitteet
yksityistämisestä ja ulkoistamisesta olisivat
hyvin hallussa, koska on hyvin harhaanjohtavaa väittää,
että kunnat yksityistävät palvelujaan,
vaikka kysymys on ulkoistamisesta, jossa haetaan yksityisistä toimijoista kumppaneita
siihen palvelun järjestämiseen.
On aivan selvää, että toimiva palvelumarkkina
on tärkeä, jotta näitä yksityisiä kumppaneita pystytään
sitten sillä tavalla tässä palvelutuotannossa
hyödyntämään, että tämä yhteistyö kunnan
kanssa on myös kunnan näkökulmasta taloudellisesti
kestävää. Yksityisten palveluntuottajien
hyödyntäminen niin, että ne pääsevät
monopoliasemaan, ei ole tietenkään suotavaa, vaan kuntien
tulee kiinnittää ennen kaikkea huomiota omaan
hankintaosaamiseensa ja sitä kautta, kun kunnilla monissa
palveluissa on kysyntämonopoli, tämän
toimivan palvelumarkkinan luomiseen.
Arvoisa puhemies! Vielä aivan lopuksi haluaisin ministerille
terveisenä antaa kysymyksen kiinteistöverosta.
Kiinteistöverohan sinällään
on kuntien näkökulmasta vakaa ja hyvä verotulojen pohja.
Mutta kysyisin, mitä ministeri ajattelee tuolla kaikkein
pohjoisimpien kuntien osalta siitä, että suojelualueet,
joita aivan pohjoisimmassa Suomessa saattaa olla jopa 80 prosenttia
kunnan pinta-alasta, saatettaisiin verolle. Mielestäni näin
saataisiin oikeudenmukaisella tavalla paikallisille asukkaille kompensoitua
sitä haittaa, jota vaikkapa esimerkiksi Enontekiöllä aiheutuu siitä,
että kunnassa on todella 200 tunturin lakea mutta yhtään
niistä ei ole pystytty ottamaan matkailuelinkeinon käyttöön,
koska ne kaikki ovat erilaisten suojelualueiden piirissä,
joten tämän olisin vielä ministerille
kysymyksenä esittänyt, arvoisa puhemies.
Satu Haapanen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kommentoisin myöskin vielä edustaja
Auton ja edustaja Alatalon nostamaa asiaa.
Edustaja Alatalo viittasi Oulun kuntauudistukseen, siihen vapaaehtoiseen,
elikkä viisi kuntaa muodostaa uuden Oulun vuodesta 2013
alkaen. Tämä vertaus oli todellakin ontuva siinä mielessä,
kun se tuli keskustan edustajan suusta, että tämä Oulun
kuntaliitos, uuden Oulun synnyttäminen, on sujunut hyvässä yhteistyössä vapaaehtoisesti.
(Mikko Alatalo: On sillä vastustajiakin!) Kaikki nämä viiden
kunnan valtuustot, jotka uuden Oulun muodostavat, lähtevät
siihen vapaaehtoisesti, rakentavasti. Ainoastaan Muhoksen kunta,
Muhoksen valtuusto, päätti, että se ei lähde
tämän uuden Oulun rakentamiseen, mutta nämä viisi
kuntaa, jotka lähtivät, tekevät sen hyvin
valmistellusti samaisen Arto Kosken johdolla, joka nyt on tätä kuntauudistusta
myöskin auttamassa. (Puhemies koputtaa) Siellä on
nimenomaan kiinnitetty huomiota lähidemokratian säilymiseen
ja sen edistämiseen. Se on hyvä esimerkki kuntaliitoksesta.
Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kävin tuossa muutama vuosi sitten
Ylikiimingissä. Siellä oli hieno kulttuuritapahtuma.
Kävin siellä sitten vuotta myöhemmin kysymässä,
vieläkö pidätte kulttuuritapahtumia. He
sanoivat, että Oulun kulttuurilautakunta ei heille enää anna
rahaa, he liittyvät Ouluun.
Se, mitä halusin viitata tässä: On
totta, niin kuin edustaja sanoi, että tämä tapahtui
vapaaehtoiselta pohjalta. Toki siellä kunnissa, kuntien
sisällä, vastustettiin, mutta halusin kiinnittää huomiota
siihen, että näissä isoissa valtuustoissa
on aika pieni se valtuutettujen määrä,
muistaakseni Ylikiimingissä se on kaksi, joita sieltä pääsee. Sillä tavalla
sitten täytyisi alkaa rakentaa uusia himmeleitä,
joitain aluevaltuustoja tai joitain muita, että saadaan
tämä edustuksellisuus näkymään.
Täällä on Muhoksen edustajakin paikalla, että voi
varmaan perustella, miksi he eivät halunneet tähän.
Halusin vain kertoa, että vaikka varmaan voi olla taloudellisesti
jotain synergiaa tässä kuntaliitoksessa, niin
haluan kiinnittää huomiota tähän
demokraattiseen puoleen, mikä se edustus on loppujen lopuksi
siellä isossa valtuustossa. Meillä on Pirkanmaalla
viisi isoa kuntaliitosta tullut, ja väitän, että siellä on
kieltämättä ollut hieman hankausta sen
osalta, miten jostakin Suodenniemeltä pystytään
vaikuttamaan Sastamalan asioihin.
Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Heikki Autolle haluaisin kommentoida vähän
sitä, mitä hän sanoi. Uskon kyllä sen,
että Rovaniemi on tyytyväinen tähän kuntaliitokseen.
Se pitää varmasti paikkansa. Mutta miten ovat
sitten äärialueiden ihmiset, jotka tulevat sieltä maalaiskunnan
puolelta? Oletteko saaneet pidettyä siellä kyläkoulut?
Oletteko saaneet vanhuspalvelut toimimaan siellä ihan äärialueilla?
Saatteko vanhuksille kyytiä silloin, kun he tarvitsevat
sitä? Pystyttekö tukemaan perheitä siellä?
Pystyttekö antamaan kotihoidon tukea lapsiperheille? Nämä ovat
niitä isoja kysymyksiä, joihin me haluamme vastauksia.
Kyllä me kannatamme myös kuntaliitoksia silloin,
kun ne tehdään yhteistyössä siten,
että äärialueet eivät joudu
kärsimään siitä. Mutta kuntaliitos
ei voi olla sellainen, joka hyödyttää ainoastaan
sitä keskuspaikkaa.
Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Hienoa, että edustaja Haapaselta
tuli tarkennus asiaan, että onkin kysymyksessä kuntaliitos,
koska siellähän puhutaan uuden Oulun perustamisesta.
Minulla oli vahva epäilys heti alun perin, että on
tarkoitus tehdä kuntaliitos, ja hyvä, kun se tuli
nyt selville. Me Muhoksella todellakin vastustimme tätä kuntaliitosta,
ja näkisin aika suurena syynä myös siihen sen
huhun, minkä kuulin tänään täällä salissa, että jossakin
vaiheessa on ollut tarkoitus tätä viedä parlamentaarisesti
eteenpäin. Kyllä se olisi ehkä tuonut
toisenlaisia tuloksia, ja myöskin Paras-hanketta olisi
voitu lähestyä myös strategisemmin ihan
vaikka, mitä täällä yritin kysyä ministeri
Virkkuselta, niitten osakuntaliitostenkin myötä,
mutta en saanut siihen vastausta. Mutta juuri demokratian näkökulmasta
minäkin näitä kyseenalaistan, koska maantieteellisesti
on juuri sellaisia harakanvarvasalueita, Muhoksen syrjäisimmät
kolkat tai edustaja Alatalon mainitsema Ylikiiminki.
Satu Haapanen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Minusta on tärkeätä,
että kuntauudistuksessa kuitenkin kunnilla säilyy jonkinlainen
itsemääräämisoikeus siitä,
minkälaiseen yhdistymiseen tai liitokseen ne haluavat lähteä.
Tarkennuksena edustaja Mattilalle: Kyllä kysymys on
uuden Oulun perustamisesta, kuntien yhdistymisestä, jonka
nimeksi tulee Oulu ja jonka vaakuna on Oulun vaakuna. Mutta tähän
nämä viisi kuntaa, jotka siihen lähtivät
mukaan perustamaan uutta Oulua, ovat lähteneet vapaaehtoisesti.
Siellä huolehditaan erityisesti vaalidemokratian toteutumisesta.
Minun täytyy kyllä korjata edustaja Alatalon käsitys
siitä, että nämä vanhat kunnat
saisivat asettaa jonkin tietyn kiintiön edustajia. Eihän asia
näin ole, vaan joka ikinen poliittinen ryhmä itse
päättää, ketä edustajia
tai ketä ehdokkaita he listoillensa ottavat, ja tätähän
ei ole määritelty, että Kiimingistä tulisi
kaksi valtuutettua. Sieltä voi tulla niin monta valtuutettua
kuin mahdollista, mikäli he saavat tarpeeksi ääniä tai
ryhmät asettavat sieltä ehdokkaita. Ei näitä ole
määritelty, kuinka paljon valtuutettuja tulee
mistäkin niin sanotun vanhan Oulun alueen... (Puhemies
koputtaa) Yhdistymiseen lähdettiin sen takia, että saadaan
vahva Oulun alue.
Heikki Autto /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kiitos puheenvuorosta. — Edustaja
Tolppasen kysymykset ovat aivan aiheellisia, ja juuri näistähän
meidän pitäisi puhua sen sijaan, että saivartelemme
siitä, onko kysymys kuntaliitoksesta vai uuden kunnan luomisesta.
Tietysti on hyvä, että myöskin kunnalla
on se vaakuna, mutta kyllä ne ovat sitten ehkä kuitenkin
toisarvoisia asioita, kun tässä nyt tämän
Oulun osalta näihin takerruttiin.
Meillä Rovaniemellä kaupungin talous on todella
vahvistunut, ja pystymme pitämään kylien palveluista
myös hyvää huolta. Edustaja Tolppasen
kanssa meidän kannattaa ehkä tuolla kuppilan puolella
palata vielä tarkemmin asiaan siitä, kuinka hyvää huolta
todella pystymme pitämään, koska itseäni
jo vähän huolestuttaa se, että Rovaniemen
kylien vaikkapa lukiopalveluita vahvistetaan niin paljon, että se
alkaa sitten syödä jo Lapin muiden, pienempien
kuntien mahdollisuuksia saada lukioihinsa oppilaita.
Mutta enemmän olisin esimerkiksi Tunturi-Lapin seutukunnasta
huolissani, miten siellä kuntien yhteistyö on
riittävää, (Puhemies koputtaa) jotta
siellä säilyy terveyskeskuspäivystys eikä terveyskeskuspäivystys
sitten valu kaikista Lapin seutukunnista Rovaniemelle.
Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Tämä on mielenkiintoista, kun
me olemme monta tuntia jankanneet nyt tästä kuntarakenneuudistuksesta
valtiovarainministeriön hallinnonalalla, vaikka tässä olisi
tietysti lupa puhua monesta muustakin aiheesta.
Eniten minua ihmetyttää nyt se asia, kun viime
hallituskaudella yritti kokoomus etunenässä muun
muassa saada Vantaan nielaistua Helsingin toimesta. Siinä hallituksessa
taisi olla silloin mukana myös keskusta. Keskusta on kovasti
pitänyt ääntä tästä lähikuntien
turvaamisesta ja palveluista ja itsenäisyydestä,
mutta en ole kyllä kuullut teiltä sanaakaan siitä,
että pitäisi puolustaa myös näitä suuria
kuntia. Siellähän se yhdistäminen hölmöintä on,
jos jossain, että yritetään yhdistää satojentuhansien
asukkaiden kaupunkeja yhteen. Toisaalta toivoisin toisenlaista näkökulmaa
myös tähän koko kuntarakennekeskusteluun.
Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:
Vielä vastauspuheenvuoro edustaja Lauslahdelle, ja
sen jälkeen siirrymme puhujalistaan.
Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Mielestäni edustaja Niikko nosti
tärkeän asian esille, etteivät kyseessä ole vain
pienemmät tai keskisuuret kunnat vaan yhtä lailla
on kysymys näistä meidän suurimmista kaupungeistamme.
Siltä osin meillä on aika yksisilmäisesti
mietitty, pistetäänkö Vantaa ja Helsinki
yhteen, kun voisi samalla muuten kysyä, olisiko esimerkiksi
Vantaan länsiosien sopiva olla Espoon kanssa, niin että eräällä tavalla
pystyttäisiin myös ylittämään
ne nykyiset kuntarakenteet ja kysymään, mikä on
kuntalaisten näkökulmasta se paras kokonaisuus.
Siltä osin edustaja Niikko osui täysin oikeaan
pohdinnassaan.
Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:
Ja näin siirrymme puhujalistaan.
Christina Gestrin /r:
Värderade talman! Jag vill kommentera några
frågor som har kommit upp här under debatten i
dag och som har med förvaltning att göra.
Sannfinländarna har i sin reservation föreslagit
att kostnaderna för svenskan för staten och samhällsekonomin
ska utredas. Samtidigt vill sannfinländarna avskaffa svenskan
i områden där antalet svenskspråkiga är
litet. Tidigare i höst har vi också fått
höra att sannfinländarna anser att den svenskspråkiga
garnisonen Dragsvik kunde stängas och att man också anser
att den svenskspråkiga befolkningen kunde få sin
basservice genom tolkning. Det här är några
ganska hårda angrepp, kan man säga, mot den svenskspråkiga befolkningen,
mot ett tvåspråkigt land, också gentemot
Finlands förankring i Norden. Jag vill kommentera lite
vidare det här.
Kuinka mittaamme kustannukset eli sen summan, jonka valtionhallinto
säästäisi sen myötä, että Suomi
olisi yksikielinen maa? Vaihtoehtoisesti, kuinka mittaamme lisäarvon
eli taloudellisen hyödyn siitä, että Suomi
on kaksikielinen maa? Kustannusnäkökulmaan keskittymisen
ongelmana on muun muassa se, ettei siinä huomioida muun
muassa kaksikielisyyden tuomaa kilpailukykyetua Pohjoismaissa ja
globaaleilla markkinoilla. Kaksikielisyyden merkitystä yksilön näkökulmasta
esimerkiksi työmarkkinoilla ei myöskään
voida kiistää.
Monikielisyys näyttää useissa tutkimuksissa olevan
yhteydessä taloudelliseen menestykseen. Etelä-Tiroli,
Italian saksankielinen alue, on Italian rikkain alue. Sama koskee
Kataloniaa, eikä Sveitsissäkään
neljä virallista kieltä tunnu vaikuttavan merkittävästi
maan valtiontalouteen. Kaksikielisyys on loppujen lopuksi tahdon
kysymys.
Elämme vähemmistökielien renessanssiaikaa.
Vähemmistöt Irlannissa, Walesissa, Baskimaassa,
Kataloniassa ja Etelä-Tirolissa voivat hyvin ja vähemmistöihin
panostetaan. Samanaikaisesti näemme myös kuinka
huolestuttavaa kehitys on ollut muutamissa Itä-Euroopan
maissa, joissa vähemmistöjen asema on ollut erittäin heikkoa.
Myös Pohjoismaiden yhteistyö on vahvistumassa.
Siitä keskustelemme melkein päivittäin myös
täällä eduskunnassa. Ja yhteisen skandinaavisen
kielen osaaminen helpottaa ihmisten ja yritysten kanssakäymistä.
Jag vill också kommentera en annan fråga
som sades i dag och som även berör förvaltningsspråk.
Det uttalades här i dag att man borde slopa de så kallade
svenska kvoterna vid högskolorna. Frågan om de
så kallade svenska kvoterna vid till exempel utbildningen
inom medicin och juridik är inte fråga om privilegier
utan om att Helsingfors universitet är det enda universitetet
i Finland som ger undervisning på svenska inom dessa områden.
Därför ordnas separata urval för svenskspråkiga
och för svenskkunniga. Man behöver inte var registrerad
som svenskspråkig för det här.
Universitetslagens 12 § stipulerar om utbildning
av personer med kunskaper i svenska. Åbo Akademi, Svenska
handelshögskolan, Helsingfors universitet, Bildkonstakademin,
Sibelius-Akademin, Teaterhögskolan och Aalto-universitet
svarar för att ett tillräckligt antal personer
med kunskaper i svenska utbildas för landets behov, det
vill säga både för förvaltningen
och servicen till medborgarna. Det här handlar om de grundläggande
rättigheterna, att de ska tillgodoses.
I dag tillgodoses inte de språkliga rättigheterna
inom till exempel social- och hälsovården tillräckligt
väl. Detta har starkt påtalats i både
statsrådets språkberättelse och internationella
expertbedömningar. Europarådets ministerkommitté konstaterade
i november 2007 att de språkliga rättigheterna
inom social- och hälsovården i Finland inte tillgodoses
tillräckligt väl utifrån språklagstiftningens
bestämmelser. Europarådets experter upprepade
i december 2010 denna kritik vid ett besök i Helsingfors
och konstaterade att väldigt lite har gjorts för
att lösa problemen.
Det här är alltså orsaken till att
det finns ett behov fortsättningsvis till kvoter. Det är
inte fråga om privilegier, det är fråga
om rättvisa. Sammanfattningsvis vill jag alltså säga
att tvåspråkigheten är en konkurrensfördel
för Finland. Medborgarna, oberoende av modersmål
har samma grundlagsenliga skyldigheter och måste också ha de
samma rättigheterna. Så vill vi att det ska vara i
dag och i framtiden.
Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tulen kaksikieliseltä alueelta, tulen
Vaasasta. Silloin, jos me puhumme kaksikielisestä palvelusta,
on itsestään selvä asia, että niillä alueilla,
missä meillä on kaksikielistä väestöä,
täytyy palvelut saada kummallakin kotimaisella kielellä.
Mutta ei ole järkeä siinä, että edellytämme,
että niillä alueilla, missä on puhtaasti
yksikielinen väestö, pitäisi osata myöskin täydellistä toista
kotimaista kieltä. Tällä hetkellä tilanne
on valitettavasti niin, että Suomen ruotsinkielisillä alueilla
elikkä rannikolla kaikki ihmiset eivät osaa kahta
kieltä, ja se johtuu pääsääntöisesti
siitä, että suomenruotsalaiset osaavat ainoastaan äidinkieltään.
He eivät osaa suomen kieltä. Siellä on
useita paikkakuntia, missä suomen kielellä ei
tule toimeen, ja tämä olisi ihan hyvä ottaa
huomioon ja rakentaa kuitenkin yhteisesti tätä kieliasiaa
siellä muun muassa siten, että tehtäisiin
yhteisiä kouluja, joissa olisi ruotsinkieliset luokat ja
suomenkieliset luokat, yhteinen keittiö, yhteinen piha
ja yhteinen jumppasali.
Vesa-Matti Saarakkala /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Edustaja Tolppanen omassa puheenvuorossaan
aluksi sanoi juuri niitä oikeita asioita, mitä tähän
kielikeskusteluun tulee. Mitä järkeä on
siinä, että koko kansakuntaa koulutetaan osaamaan
ruotsin kieltä, kun sille ei ole kaikilla käyttöä sitten?
Minä tiedän paljon ihmisiä, jotka sinänsä ovat
mielellään sitä lukeneet jnp., mutta
kun ei ole käyttöä, niin sitten tuntuu
siltä, että olisi ehkä ollut parempi
lukea myös joitain muitakin kieliä. Sinänsä se on
hyvä, että osaa useita kieliä, muttei
suinkaan ole niin, että ruotsin kielellä nyt tässä maailmassa
välttämättä kovin pitkälle
sitten pääsisi.
Mitä sitten tulee tähän kielikylvettämiseen
ja muuhun, niin sehän on ihan positiivista, että jos perheessä on
luontaisesti suomenkielinen ja ruotsinkielinen, niin silloin ikään
kuin opetetaan kahta kieltä. Se on luonnollista. Mutta
sitten taas siihen suhtaudun jo vähän kriittisemmin,
että lapsia ruvettaisiin, kun on vaan yksikielinen perhe aidosti,
väkisin ikään kuin kielikylvettämään. Siitä ei
välttämättä kaikille ole ihan
hyötyäkään, siitä on
myös sitten haittojakin.
Christina Gestrin /r(vastauspuheenvuoro):
Värderade talman! Tack för de här
kommentarerna. Det är ingen som kräver att en
svenskspråkig i en helt finsk region ska få service
med fullständiga kunskaper i svenska men det, att alla
har en grundläggande kunskap i svenska är nog
också någonting som jag tycker att alla svenskspråkiga som
söker upp social- och hälsovårdsservice, oberoende
av var man bor i landet, måste har en möjlighet
till. Det stadgar också den lagstiftning vi har i dag.
Ingen kan någonsin påstå att det
skulle kunna skada att lära sig språk, och man
har ju ingen aning om var ett barn kommer att bo som vuxen. Så det är
ganska fräckt också att utesluta en möjlighet
för barn och unga att lära sig svenska, för det
kan ju faktiskt hända att de gifter sig med en finlandssvensk,
eller att de flyttar till Sverige och gifter sig med en rikssvensk,
eller att de vill jobba inom ett annat nordisk land. Då behöver
de svenska eller skandinaviska för sitt arbete.
Så det finns många olika orsaker till varför svenskan är
nyttig. (Puhemies koputtaa) Och jag tycker att språkbad är
ett utmärkt exempel på hur man kunde stärka
svenskkunskapen, eller finskkunskapen i svenska skolor.
Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Haluaisin vastata tähän näin,
että todellakaan ei voi tietää, mitä kieltä tarvitsee.
Istun itse, aivan kuten myös edustaja, Pohjoismaiden neuvostossa.
Tiedän, että siellä vaikka osaisi miten
hyvin ruotsia, ei oikein hyvin tule toimeen, jos sattuu menemään
naimisiin grönlantilaisen kanssa tai färsaarelaisen
kanssa tai tanskalaisen kanssa. Mutta siinä olen aivan samaa
mieltä, että niin kauan aikaa kuin Suomi on kaksikielinen
maa, palveluitahan täytyy tietenkin saada, mutta ehkä riittää,
että kunnassa on yksi ihminen, joka on suorittanut kielitutkinnon ja
pystyy toimimaan tulkkina, jos nyt sattuu, että täysin
ummikko suomenruotsalainen muuttaa Sallaan asumaan. Mutta minun
mielestäni toisinkin päin voitaisiin olettaa,
että kieltä opiskeltaisiin. Ennen muuta ehdottaisin
sitä, että tehtäisiin yhteistyötä ainakin
niillä alueilla, missä meillä oikeasti
on kaksikielisiä alueita. Siellä voitaisiin päästä jopa
kunnallisiin säästöihin yhteistyöllä.
Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Tästä ruotsinkielisyydestä vielä sen
verran, että mehän elämme monikulttuurisessa
Suomessa, jossa hyvin paljon muitakin kieliä puhutaan kuin
ruotsia, kuten Vantaallakin, 20 prosenttia kun taitaa olla jo maahan
muuttaneita henkilöitä. Ei siellä juuri
ruotsia kuule. Tuli vaan mieleen se, että tuossa kaupunkisuunnittelulautakunnan
jäsenenä ollessani siellä eräs
johtava virkamies jäi eläkkeelle ja häneltä kysyttiin,
kuinka paljon sinun piti puhua ruotsia tämän virkasi
aikana, kun kymmeniä vuosia oli virassa. Hän sanoi,
että yhden kerran. Kuitenkin siihen virkaan edellytetään
kaksikielisyyden vaatimus: suomen, ruotsin täydellinen
osaaminen. Siinä mielessä tällainen vaatimus
on hiukan aikansa elänyt, kun kaupunkien ja joissain valtion
viroissa pitää olla tämä kaksikielisyysvaatimus,
jossa toinen kieli on ruotsi. Mielestäni se toinen kieli
voisi olla joku muu: englanti, venäjä, somalia
tai joku muu kiva nykyaikainen kieli.
Christina Gestrin /r(vastauspuheenvuoro):
Finland har två nationalspråk, finska och
svenska. Enligt vår språklagstiftning och grundlag
så har man rätt att bli betjänad på bägge
språken, och till och med så att det är
myndighetens skyldighet att betjäna den svenskspråkiga
på svenska. Det är ingenting som en svenskspråkig
person ens ska behöva kräva. Därför
gör en tjänsteman fel om han eller hon helt enkelt
inte tar reda på vilket språk som är
den personens språk som söker en tjänst.
I Vanda bor det 10 000 svenskspråkiga, så det är
inte helt obetydligt. Man kan inte jämföra det med
invandrare, bland vilka det finns över 150 olika språktillhörigheter.
Och när det gäller samarbete över språkgränserna
så håller jag med om det att samarbete ska vi
göra, det görs, över 50 procent av alla
gifter sig över språkgränsen i dag. De
flesta hobbyn, verksamheter på fritiden, försiggår
i dag på finska också för svenskspråkiga. Åtminstone är
det så här i huvudstadsregionen till en stor del.
Men det att vi skulle gå in för tvåspråkiga
skolor på orter i synnerhet där svenskan är
i minoritet (Puhemies koputtaa) skulle i längden leda till att
svenskan skulle hamna i fötterna på det finska (Puhemies
koputtaa) och att de svenskspråkiga barnen inte skulle
kunna få sina grundlagsenliga rättigheter, det
vill säga känna sig likabehandlade i sin skolmiljö.
Vesa-Matti Saarakkala /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Tämä kielikeskustelu
on ihan tärkeä keskustelu, mutta jottei ihan sivuraiteelle
ajauduttaisi, kun keskustellaan tästä valtiovarainministeriön
hallinnonalasta ja pääluokasta 28, niin tämä taitaa
nyt alkaa tuntua vähän siltä, että enemmänkin
on RKP:n oma harjoitus aktivoida omia kannattajiansa, koska ei täällä näytä olevan
nyt mitään sellaista uhkaa ruotsin kielelle. Tämä on
vaan tärkeä keskustelu, jonka perussuomalaiset
ovat tässä maassa avanneet, ihan niin kuin kulttuurinkin
osalta, että tavallaan kannattaa kuitenkin jokseenkin hillitä itsensä ja
vähän niin kuin rajoittaa sitä uhkakuvien
maalaamista. Se on tietysti ymmärrettävää,
jos on kannatusta 4 prosenttia eikä se siitä oikein
tunnu mihinkään nousevan, niin pitäähän sitä jostakin
yrittää vahvistusta saada, mutta joku roti sentään
siinäkin pitää olla, paljonko täällä puhutaan
asian sivusta nyt.
Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Yksi esimerkki siitä, miten kaksikielinen
koulu voisi toimia, tulee Pietarsaaresta. Pietarsaari on pääsääntöisesti
ruotsinkielinen kunta, ja sinne rakennettiin uusi koulu. Olisi ollut
aivan liian kallista rakentaa suomenkielinen koulu, joten päätettiin
ottaa Pietarsaaren ruotsinkieliseen kouluun myös suomenkieliset. Siellä oli
oma hallinto, omat koululautakunnat sekä suomenkielisille
että ruotsinkielisille, omat opetukset suomen kielellä ja
ruotsin kielellä, mutta ne kalliit tilat, jumppasalit,
keittiöt ja tällaiset, olivat yhteisiä.
Tämä minun mielestäni olisi omiaan kaatamaan
niitä rajaesteitä myös lasten välillä,
että ehkä voitaisiin niin kuin olla luontevassa
kielikylvyssä silloin ja oppia toisilta suomea ja toisilta
ruotsia. Ei ole kysymys kulttuuriin menemisestä, on kysymys
pelkästä kielestä.
Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Saarakkala puhui, eivät
perussuomalaiset ole mitenkään ruotsinkielisiä vastaan
tai millään tavalla tätä ideaa vastaan,
vaan kysymys on siitä oikeanlaisesta suhteesta, jota haetaan
nyt keskustelussa.
Edustaja Gestrinille haluaisin vielä mainita, että Vantaalla
on ymmärtääkseni tällä hetkellä 6 000
ruotsinkielistä, ja toki, jos tämä tietosanakirja
Wikipedia pitää paikkansa, niin sieltähän
se tieto voisi löytyä. Mutta Vantaalla on tosin
ollut aikanaan 60-luvulla 10 prosenttia ruotsinkielisiä,
mutta vuonna 1980 enää 5 prosenttia, ja nyt on
3 prosenttia vuoden 2009 alusta. Elikkä onhan se ruotsinkielisen
väestön määrä putoamassa,
koska prosentuaalisesti laskettuna Vantaalla on kaikkein vähiten
ruotsinkielisiä kaikista Suomen kaksikielisistä kunnista,
joten tämä muittenkielisten määrä lisääntyy,
ja tämän johdosta meidän täytyy
rakenteellisesti valtiossa ruveta suuntaamaan palveluita myös
muilla kielillä eikä asettaa niin tiukkoja kielivaatimuksia
virkoihin.
Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Hieman sivusta tämä tulee,
mutta omassa lapsuudessani meillä oli ruotsinkieliset luokat
koulun sisällä, ja mielestäni se oli
erittäin rikastuttavaa meille kaikille.
Christina Gestrin /r(vastauspuheenvuoro):
Ja, jag vill till riksdagsledamot Tolppanen säga att
situationen också är annorlunda i Jakobstad därför
att språkgrupperna är jämnstora där.
Det är en annan situation än på sådana
ställen, som till exempel här i huvudstadsregionen
där finlandssvenskarna är många till
antal, som till exempel i Esbo över 20 000, men
där den procentuella andelen är liten.
När det gäller de svenskspråkigas
antal i Vanda så vill jag åtminstone säga,
att det kan hända att 10 000 är fel,
det är någonting mellan 6 000 och 10 000
i så fall, men det stämmer inte att det skulle
vara den tvåspråkiga kommunen med minsta antal
svenskspråkiga.
Sedan till riksdagsledamot Saarakkala vill jag säga
att det var en tröst att höra er taltur, att ni konstaterar
själva att vi inte ska ta sannfinländarnas förslag
och angrepp, som jag har uppfattat dem här under höstens
lopp, när det gäller de svenskspråkiga
på allvar när ni säger att jag överdriver
nu de här hotbilderna. Det var en tröst att höra
att ni anser att vi inte ska ta era förslag på allvar.
Jag tackar för det, det känns skönt att
få åka på jullov med det budskapet.
Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):
Värderade talman! Jag är finskspråkig
men jag tänker att det är ganska viktigt för
oss att tala svenska och det är rikt och nyttigt för
oss. Också vi hör till den nordiska familjen så det är
ganska viktigt. Men jag skulle säga också som
riksdagsledamot Tolppanen sade, att åtminstone en person
bland kommunens ämbetsmän ska kunna tala svenska
också där i Inre Finland, men det är
samma sak också i svenskspråkiga områden
att någon ska kunna tala finska där i det officiella.
Så jag tycker att det är ganska rikt för
oss att ha både språk och service på båda
språken.
Astrid Thors /r(vastauspuheenvuoro):
Värderade talman! Jag tycker att ledamot Alatalo ju är
ett utmärkt exempel på personer som har gjort en överraskande
karriär. Han har varit populärast på Vegalistan
i många veckor.
Men allvarligt talat vill jag säga till ledamot Lauslahti,
att jag gick också i en skola där vi hade finska
och svenska klasser i samma skola, men vi måste ha skilda
tidpunkter för raster för att vi skulle kunna
känna oss trygga som svenska elever. Det måste
finnas en trygghet för barn som inte kan bra finska att
få gå i skola och få ha en hel skolutveckling
för när man tänker på den språkliga
utvecklingen, så det språk man lär sig
i skolan måste man lära sig helt och fullständigt
för att kunna tillgodogöra sig den goda utbildningen som
finns i vårt land.
Dessutom hoppas jag på en respekt så där
som ledamot Gestrin har konstaterat, att vi har ett land med två språk
och vi ska inte bortse ifrån det att finländska
ungdomar kommer i framtiden och jobbar i dag i ett läge
där Norden är den interna marknaden. Jag har glädjande
nog hört om många ungdomar som har kunnat bli
rekryterade till uppgifter i Finland, i Sverige eller i andra länder
just på grund av att de har kunnat behärska hela
Norden som ett område. Det är ett faktum som man
inte ska ifrånse. (Puhemies koputtaa) Man ska inte ta bort
av ungdomarna den här möjligheten.
Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Olen arvoisan edustajan kanssa täysin
samaa mieltä siitä, että jos suomalaiset
osaavat eri kieliä, heillä on huomattavasti paremmat
mahdollisuudet saada kansainvälisiä työpaikkoja.
Mutta yksistään ruotsin kieli siihen ei valitettavasti
auta. Tähän kyllä puuttuisin, että millä tavalla
ruotsinkieliset lapset kokevat olevansa uhattuja sellaisessa koulussa,
jossa on myös suomenkielisiä lapsia. Tarkoititteko
sitä, että suomenkieliset lapset ovat niin aggressiivisia,
että he käyvät ruotsinkielisten lasten
kimppuun?
Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Mietin tilannetta, jossa on ruotsinkielisiä ja
suomenkielisiä lapsia samoissa tiloissa. Mielestäni
se on kaikkien edun mukaista, ja mielestäni mitä enemmän
he kommunikoivat ja ovat toistensa kanssa, se on myös ruotsinkielisten
etu. Jos me haluamme, että tulevaisuudessa ruotsinkieliset
saavat sujuvalla ruotsin kielellä palvelua, on ennen kaikkea
tärkeätä, että suomenkieliset
lapset kuulevat ruotsin kieltä myös lapsuudessaan,
jolloin myös asenne ruotsin kieltä kohtaan tulee
positiiviseksi ja myönteiseksi.
Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:
Vastauspuheenvuoro edustaja Niikolle, ja pyrimme rajoittamaan
nyt tätä keskusteluaihetta ja siirtymään
varsinaiseen hallinnonalaan, vaikka tämäkin siihen
liittyy.
Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Vielä täytyy mainita
edustaja Gestrinin maininta siitä, että Vantaa
ei olisi prosentuaalisesti laskettuna kaikkein vähiten ruotsinkielisin
Suomen kaikista kaksikielisistä kunnista — se
ei pidä paikkaansa, nimittäin se on. Jos me katsomme
tätä kielilainsäädännön mukaan,
kunta, jossa molempia kieliä puhuu vähintään
8 prosenttia asukkaista tai 3 000 henkeä, sehän
on se määritelmä virallisesti kaksikielisestä kunnasta,
ja näin ollen tämä tieto, jonka mainitsin,
oli oikea.
Mutta edustaja Thorsille haluaisin mainita sen, että olen
huolissani siitä, jos esimerkiksi Vantaalla on sen takia
tullut ruotsinkielisille oma koulu, että heitä kiusattiin
koulussa, sehän on vakava asia, siihen tulisi puuttua jollakin
tavalla. Mielestäni tähän, mitä edustaja
Lauslahti mainitsi — että se on rikkaus, kun suomen-
ja ruotsinkieliset saisivat olla samassa koulussa — meidän tulisi
pyrkiä, sillä emmehän me Vantaalla voi 20 000
maahanmuuttajan joukosta jokaiselle omaa kielellistä vaatimusta
ja omaa koulua perustaa. Se tulisi aivan liian kalliiksi eikä siinä integroimista
tapahtuisi suomalaiseen yhteiskuntaan.
Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:
Vielä kaksi vastauspuheenvuoroa.
Vesa-Matti Saarakkala /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Varmasti tätä kielikeskustelua
ei tänään saada valmiiksi, mutta se on
ihan hyvä aloittaa ja käydä tässä,
kun se osittain liittyy tähän pääluokkaan.
Mielestäni on kuitenkin täyttä järjettömyyttä,
että koko kansa pakollisena aineena opiskelee ruotsin kieltä, siitä on
tässä kysymys. Ennemmin tai myöhemmin,
ja varsinkin varmaan silloin, ja se on ehkä hyväkin,
että nimenomaan sitten, kun tämä kansalaisaloiteoikeus
tulee ensi keväänä, sitä kautta päästään
ehkä tätä käsittelemään
ja sitten myös nähdään se suvaitsevaisuuden
taso vähemmistön kohdalta enemmistön
suuntaan, suvaitaanko olla tästä asiasta sitä mieltä,
että kaikki eivät vaan halua lukea pakollisena
ruotsin kieltä. Ennemmin tai myöhemmin tämä tulee,
ja se voi todella olla hyvä, että se tulisi nimenomaan
kansalaisaloitteena, niin silloin ei päästä syyttämään
ja maalailemaan uhkia, koska on paljon muitakin kuin perussuomalaisia,
jotka ovat tässä perussuomalaisten linjoilla.
Astrid Thors /r(vastauspuheenvuoro):
Ärade talman! Ja, ni har kanske inte upplevt hur det var
i skolorna på 1960-talet eller vid knackkorvskiosker
och andra, men vår skolas ledning hade konstaterat, och
de som hade gått före oss, att för att
språket skulle kunna utvecklas tryggt och det skulle vara
en trygg skolmiljö så hade man gjort det här
arrangemanget. Vi delade vissa utrymmen men det var skilda raster
och liknande.
Sedan vill jag säga till ledamöterna att
det också behövs ett skilt rum där svenskan
kan utvecklas fullständigt för att det ska kunna
finnas en levande tvåspråkighet i vårt
land. Umgänge finns det väldigt mycket av men
jag skulle gärna se att flera av er ledamöter
skulle göra som några att man pratar svenska med
varandra. Jag står hela tiden till tjänst med
den saken för den som vill utöva det på det
sättet. Det vill jag verkligen gärna göra.
Till ledamot Niikko kan vi konstatera att det är just
det som är skillnaden på ett språk som
har rötter i ett land och där vi har skilda förpliktelser, såsom
ledamot Gestrin också sade på basis av de här
europeiska stadgandena.
Sedan kan jag bara konstatera att det var intressant att höra
(Puhemies koputtaa) vad ledamot Saarakkala planerar.
Mika Niikko /ps:
Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainministeriö, jonka
hallintoalasta tänään keskustelemme,
valmistelee Suomen osalta EU:n talouspolitiikan koordinointia ja
euroalueen talouspolitiikkaa. Tämän johdosta olisin
halunnut puhua tänään muustakin kuin
kunta- ja palvelurakenteen uudistamisesta, josta käytännössä on
tänään ainoastaan keskusteltu.
Suomi on osallistunut erilaisten sitoumuksien ja lainojen muodossa
EU:n talouskriisiin jopa lähes valtion budjetin verran.
Suomen rahoja ja takauksia euron pelastuspelissä on liossa
lainojen ja Euroopan rahoitus- ja vakausvälineen lisäksi muun
muassa IMF:n, EKP:n, Maailmanpankin ja pian myös EVM:n
kautta.
Osallistumista euron pelastamiseen lähes ehdolla millä tahansa
on hallitus pääministerin johdolla perustellut
suomalaisen työn puolustamisen tärkeydellä.
Toki suomalaista työtä pitää puolustaa,
mutta onko tässä perustelussa mitään taloudellista
pohjaa?
Pienen laskuesimerkin mukaisesti haluaisin havainnoida tätä suomalaisen
työn pelastamista seuraavasti: Suomen bkt on noin 180 miljardia euroa
ja vienti 53 miljardia euroa vuodessa. Viennistä 30 prosenttia
menee euromaihin, eli noin 15 miljardin euron edestä, ja
38 miljardia menee sitten euron ulkopuolelle.
Nyt olemme pelastamassa lähes jopa 50 miljardin euron
tukivastuilla 15 miljardin euron vientituloja. Eikö tämä kuulosta
hiukan epäjohdonmukaiselta? Jos esimerkiksi oletetaan,
että euron kaatuminen aiheuttaisi taantuman, joka vähentäisi
tätä EU:n 15 miljardin vientiä vaikkapa 30
prosenttia, ja EU:n ulkopuolisten maiden vientitulot vähenisivät
vaikka 15 prosenttia, laskisivat Suomen vientitulot yhteensä vähän
yli 10 miljardia euroa.
Arvoisa puhemies! Onko mitään järkeä riskeerata
Suomen taloutta olemalla euron kriisin korjaamisessa mukana kymmenillä miljardeilla
euroilla,
jos tarkoitus on pelastaa suomalaista työtä noin
10 miljardin euron edestä? Toki ymmärrän
sen, että valtiovarainministeriön tulee tehdä jotakin,
mutta en kuitenkaan sitä, että Suomi osallistuu
hinnalla millä hyvänsä euron pelastamiseen.
Arvoisa puhemies! Onko tässä lopulta kysymys
sittenkin vain liittovaltiokehityksen hyväksymisestä,
kun tällä tavalla toimimme? Jos se pelätty
30-luvun kaltainen tai suurempi lama joskus Eurooppaan ja Suomeen
saapuu, millä me elvytämme kansantalouttamme,
saati pidämme huolta peruspalveluista, jos kätemme
on sidottu täysin näihin vastuisiin?
Suomen etu olisikin, arvoisa puhemies, siis euron pelastamisessa
olla mukana "suu säkkiä myöten", kuten
vanha sananlasku viisaasti meille opettaa.
Mikko Alatalo /kesk:
Arvoisa puhemies! Hallitusta on arvosteltu siitä,
ettei sillä ole linjaa, koska se muodostuu niin useasta
puolueesta. Erimielisyyksiä näyttää nyt
jo olevan siitä, nostetaanko alvia ja muita veroja vai
leikataanko palveluja enemmän. Sen huomaa tässä,
kun kuuntelee sekä oikealta että vasemmalta hallituspuolueita.
Mutta yhdessä asiassa hallitus ei kuitenkaan joudu
tekemään kompromisseja keskuudessaan. Se on kuntauudistus.
Tämä yhdistää niin kokoomusta,
vihreitä kuin demareitakin. Kukaan ei kuitenkaan kykene
osoittamaan ensimmäistäkään
tutkimusta, jolla osoitettaisiin, että tekeillä oleva
uudistus toisi euronkaan säästöjä.
Monet tutkimukset puhuvat aivan päinvastaista. Meillä on
hyvin menestyviä pieniäkin kuntia, on toki myös
huonosti menestyviä. Demokratia heikkenee, ja palvelut
etääntyvät. Se on varmaa, jos tätä lähdetään
runnomaan ylhäältä päin kuuntelematta
erilaisten kuntien erilaisia toivomuksia ja ratkaisuja.
Ensi vuoden budjettihan kaiken kaikkiaan on hyvin keskittävä.
Se näkyy monessa kohdassa kuntapolitiikan lisäksi:
opetuspolitiikassa, liikennepolitiikassa ja maatalouspolitiikassa.
Kataisen—Urpilaisen hallituksen budjettiesitys sisältää yli
630 miljoonan euron leikkaukset kuntien valtionosuuksiin. Totta
kai tällä voidaan jo vääntää väkisin
tätä kuntauudistusta, ohjataan kuntia liitoksiin
rahalla. On totta, että kuntien tehtävät
ovat koko ajan vuosien varrella lisääntyneet.
Nyt hallituksen tulee pidättäytyä mielestäni uusien
tehtävien määräämisestä kunnille,
varsinkin jos taloudellinen tilanne heikkenee ja hallitus todella
tekee lisäleikkauksia vielä kuntien rahoitukseen.
Olen erittäin huolissani siitä, että hallitus
on tehnyt kuntia eriarvoistavat valtionosuuksien leikkaukset. Myös
se, että kiinteistövero poistettiin verotulojen
tasausjärjestelmästä, on aiheuttanut
ikäviä epätasa-arvoisia verotulojen pudotuksia
erilaisissa kunnissa. Pirkanmaallakin ne suuret kunnat, joilla on
kiinteistömassaa, kyllä pärjäävät
tässä tasausjärjestelmän poistossa
ja jotkut suositut kesämökkikunnat myös
hyötyvät. Mutta tavalliset maalaiskunnat, joissa
ei ole kiinteistömassaa merkittävästi,
ovat todella huonossa tilanteessa tässä toimenpiteessä.
Hallituksen tulisi perua päätöksensä ja
palauttaa kiinteistövero osaksi verotulojen tasausjärjestelmää.
Arvoisa puhemies! Pirkanmaahan on ollut aktiivisimpia maakuntia
kuntaliitosten suhteen. Täytyy sanoa, että aika
surullista tekstiä olen kuullut ihmisiltä tuolla
pienemmissä ja syrjäisemmissä kuntaliitoskunnissa — sanotaan
joku Suodenniemi tai Mouhijärvi, jotka kuuluvat Sastamalaan — vaikka
muuta täällä väitetäänkin tuolla
penkeissä. Käykääpä kysymässä kurulaisilta,
mitä he ajattelevat palvelujen alasajamisesta, kun heidät
liitettiin Ylöjärveen, tai Viljakkalan ihmisiltä. Äärialueet
on todella jätetty oman onnensa nojaan, niin kuin täällä on
moneen kertaan jo todettu. Palvelut ovat huonontuneet näillä reuna-alueilla.
Kaiken huippu on se, että tämä keskittäminen
jatkuu myös sillä tavalla, että rakentamista
kielletään haja-asutusalueella ja haluttaisiin
siirtää rakentaminen periaatteessa vain näihin
kuntakeskuksiin. Siihen samaanhan tähtää tämä onneton
Durbanin sopimus, missä nimenomaan tullaan rankaisemaan
siitä, jos metsäalueelle rakennetaan.
Meillä Pirkanmaalla on ihan hyvin toimivia pieniä kuntia,
esimerkiksi Kihniö on hyvin toimiva kunta. Se tekee yhteistyötä Parkanon
kanssa, tilaa sote-palveluja sieltä. Toisaalta suuret kunnat
eivät tule, vaikka kuinka pakotettaisiin — todella
kovalla väännöllä vasta tulisivat — yhdistymään
esimerkiksi Tampereen kanssa. Tampereen kehäkunnat ovat
sen verran suuria, että ne eivät halua lähteä Tampereen
kanssa kuntaliitokseen. Ylöjärvelläkin
on noin 30 000 ihmistä jo, ja silloin tulee juuri,
niin kuin edustaja Niikko puhui, tämmöisiä valtavia
superkuntia, joissa välttämättä palvelujen
tehokkuus ei parane yhtään, kun nämä kunnat
suurenevat.
Edustaja Autto ehti tästä lähteä pois,
mutta mitä tuohon ulkoistamiseen tai yksityistämiseen tulee, se
ei meille keskustalaisille ole mikään ideologinen
asia. Se tuntuu tuolla oikealla olevan enemmän ideologinen,
samoin vasemmalla taas vastustetaan. Meille se on pragmaattinen
kysymys. Joissain tapauksissa se toimii hyvin, mutta se vaatii kyllä erittäin
paljon vastuuta siltä tilaajalta ja osaamista, että osataan
tilata tarpeeksi hyvää palvelua. Esimerkiksi vanhuspalveluissa on
todettu, että tämä ei ole aina toiminut
oikein hyvin, koska ei ole valvottu ja on laiminlyöty näitä palveluita.
Pääministeri Katainen sanoi muutama viikko sitten,
että kunnilla ei ole mitään muuta arvoa kuin
että ne järjestävät palveluja.
Olen jyrkästi eri mieltä tätä ideologiaa
vastaan. Kunnat ovat suomalaisen kansanvallan ydintä. Kuntien
kautta suomalaisten ääni kuuluu arjen päätöksissä. Nähtävästi
tässä hallituksen politiikassa pienen ihmisen,
sen koululaisen tai vanhuksen, asia on tunteetonta hallinnointia.
Kuntapalvelut ovat darwinismia, vahvimpien AAA-kuntien ja kansalaisten
juhlaa. Tähän kuuluu myös hyökkäys työmatkavähennyksiä vastaan.
Meille keskustalaisille kunta-asioissa on kyse myös kotiseudusta,
kielestä, kulttuurista, harrastuksista, elinympäristöstä,
yhteisöllisyydestä ja nimenomaan lähidemokratiasta
ja yrittäjyyden edistämisestä. Me tulemme
varmasti vielä palaamaan monella kritiikin sanalla näihin
kuntauudistusasioihin.
Vesa-Matti Saarakkala /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Kun aikoinaan tämä Paras-hanke
vanhojen puolueitten ajamana ja käynnistämänä tuotiin,
niin se on jäänyt itselleni vähän
epäselväksi, kun en ole täällä silloin
paikalla ollut, että kun tuolla on näitä yhteistoiminta-alueita
sitten tehty tämän 20 000 asukkaan väestöpohjan
velvoittamana, niin aika usein ne on muodostettu siten, että kuitenkin
laskutus on suoriteperustaista näille tässä yhteistoiminta-alueessa
mukana oleville kunnille. Eli mitä järkeä siinä ikään
kuin sitten on, että tehdään himmeli
himmelin vuoksi? Senkö takia, ettei haluta liitosta? Tämä on
tavallaan myös ehkä kuitenkin se, mihinkä keskustan
pitää niin kuin vastata.
Minä olen samaa mieltä kuin edustaja Alatalo,
että yksi malli ei Suomeen missään nimessä sovi.
Mutta toisaalta ihmetyttää, vai onko tämä sitten
ollut joku tällainen kompromissijuttu, että on
haluttu kuitenkin joku juttu tuoda, että ikään kuin
on jotakin? Mutta eihän se tuo yhtään
säästöjä, päinvastoin,
ja sitten vielä vie demokratiaa pois, ja vielä on
niille pienille kunnille se sama suoriteperustainen laskutus eikä asukasperustainen,
joka taas toisi huojennuksia.
Mika Kari /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ministeri kertoi hienosti tästä meidän
nykyisestä mallistamme, jossa meillä on lähes
50 erilaista hallinnointimallia näille julkisille palveluille,
ja olen itsekin siitä sanonut täällä samassa
salissa ja eri keskusteluissa, että Suomi on iso maa ja
meillä on erilaisia etäisyyksiä. Ihmiset
ovat julkisiin palveluihin suhteessa erityyppisessä asemassa
asuinpaikastaan riippuen. Tänne mahtuu varmasti useampia
malleja, mutta tämä noin 50 mallia tuntuu kyllä aika
tehottomalta palvelun tuottamisen tavalta.
Tämä keskustelu, mikä täällä nyt
illalla käydään, on oikein hyvää ja
hyvää jumppausta, mutta minä uskon edelleen
henkilökohtaisesti siihen, että meidän
pitää mennä uudistus edellä,
ja toivon, että tähän parlamentarismiin
päästään myös tässä keskustelussa
kuntauudistusprosessin aikana. Hieman valittelen sitä,
että oppositio on tässä valmisteluvaiheessa
sivussa.
Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kuntayhtymät ovat tulleet muutaman
kerran esille hieman negatiivisessakin valossa. Kuntayhtymien osalta
voidaan myös demokratiapuolta tuoda esille, mutta valitettavan
usein, kun on kuntayhtymän valtuusto, niin siellä käytetään
aika vähän sitä valtaa, joka siellä mahdollistuisi.
Voisi kysyä, että kun meillä on olemassa
jo se demokraattinen elin, niin miksi emme käyttäisi
nykyistä enemmän sitä demokratianäkökulmaa
ja valtuuston valtaa.
Samaan aikaan me tiedämme, että kun puhutaan
suoritteista, suoritteiden ostamisesta, niin on kysymys, millä tavalla
se kunnan lautakunta toimii ostajana ja katsoo, minkälaisia
suoritteita kuntalaiset tarvitsevat ja millä laadulla.
Itse näen, että kuntayhtymä on ihan passeli
värkki kunnissa ja jatkossakin, ja näen, että meillä tulee
olla joustavia malleja. Yksi malli ei sovi kaikille, mutta ei kannata
eräällä tavalla tuhota jo toimivaa mallia,
vaan miettiä, miten me voimme myös sitä käyttää tehokkaammin.
Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Todellakin näin on, että niitä malleja
on ehkä vähän liikaa nyt tällä hetkellä. Kyllähän
se on totta, että tätä uudistusta täytyy tehdä niin,
että siinä vähän mietitään,
mitkä ovat ne parhaimmat mallit, mutta niitä on
hyvin erilaisia. Meilläkin Pirkanmaalla periaatteessa on
hyvin eri tavalla toimivia kuntia. Toisaalta esimerkiksi meidän
terveydenhoitopiiriimme on kovaa houkutusta. Nyt Jämsä esimerkiksi
on tulossa meille sieltä Keski-Suomesta, ja toisaalta on
puhuttu myös Parkanon ja Kankaanpään
välisestä yhteistyöstä, mahdollisesti
jopa kuntaliitoksista, ja tässä mielessä eri
alueet ovat hyvin erilaisia.
Edustaja Autto nyt ehti poistua, mutta en voisi kuvitella, että Lappi
olisi yksi kunta. Kyllä siellä täytyy
olla erilaisia kuntia. Jos me ajattelemme Itä-Lappia, joka
on aika köyhää, siellä voi ehkä olla
joku isompi Itä-Lapin kunta, mutta Kittilä ei varmasti
hyvänä kuntana ja hyvin tienaavana kuntana, jolla
on just tätä kiinteistömassaa, lähde mielellään
toisten kuntien kanssa yhteistyöhön. Silloin pitää kuunnella
niitä kuntalaisia.
Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Sitähän tässä kuntaliitoksessa
juuri pelätään, että se demokratia
ei siellä pääse toteutumaan, koska niitä äärialueiden
kuntia, silloin kun tehdään kuntaliitoksia, ilman
että siellä on sitten olemassa sitä työssäkäyntialuetta tai
talousaluetta, kun pannaan yhteen, niin miten se demokratia saadaan
siellä toimimaan? Jos siellä on yksi iso keskus
ja muut ovat rinnalla, niin ison keskuksen populaatiopohja pitää huolen
siitä, että demokratia ei äärialueilla
toteudu. Se on aivan yhtä yksinkertainen asia kuin täällä eduskunnassa.
Vaikka sanottiin, että ikävää,
että me emme pääse tekemään
tätä kuntauudistusta, näinhän
siinä juuri käy. Kun me olemme oppositiossa, meitä voidaan
tässä viedä vähän niin
kuin kuoriämpäriä, ja samalla tavalla
tulee käymään kunnissa niille pikkukunnille
ja pienimmille paikkakunnille.
Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! On ilmiselvää, että jonkunlainen
kunta- ja palvelurakenneuudistus on tarpeellinen. Minä pidän
erittäin hyvänä sitä, että ministeri
on lähtenyt siitä vahvasta työstä,
että hän selvittää, mikä on
kuntien tilanne. Siinä arvioidaan kuntien taloudellista
tilannetta, mahdollisuuksia tulevaisuudessa vastata kuntalaisten
palvelujen tarpeeseen jne.
Ensi alkuun kun ruvettiin puhumaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta,
niin tuli suurin piirtein niin kuin mielikuva, että ministeriössä on tehty
se uusi Suomen kartta, missä on uusi kuntajako, piste,
ja kunnan päättäjillä, kuntalaisilla
ei olisi mahdollisuutta vaikuttaa kovinkaan paljon heidän
tekemiinsä päätöksiin. Mutta
nyt tuntuu, että myös kuntia kuullaan, ja ministeri
aloittaa kuntakuulemiset. Se on todella hyvä asia.
Mutta sanoisin sen verran vielä näistä kuntayhtymistä,
että meillä on kymmenen kuntaa tehnyt jo pitkään
yhteistyötä ja muun muassa kuntayhtymät
hoidetaan niin, että jokaiselle kunnalle annetaan joku
kuntayhtymä ja he huolehtivat siitä omistajaohjauksesta
ja sitten myös kuntayhtymän jäsenet (Puhemies
koputtaa) käyvät niin kunnanhallituksessa kuin
-valtuustossa kertomassa, mikä kuntayhtymän tilanne
on.
Satu Haapanen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä kuntauudistuksesta
on faktaa vielä todella vähän, mutta fiktiota
näyttää olevan ja kuulostaa olevan sitäkin
enemmän. Ei kukaan ole väittänyt, että Lapissa
tehtäisiin yksi kunta tai kaksi kuntaa, sehän on
aivan järjetön jo ajatuksena. Minusta on erittäin
epämiellyttävää ja outoa, että pelotellaan semmoisilla
kauhukuvilla, joilla ei ole minkäänlaisia perusteluita
eikä perusteita. Edustaja Kuusisto käytti viisaan
puheenvuoron tässä siitä, miten tämä prosessi
etenee. On hyvä, että katsotaan rauhassa, kuunnellaan
kuntia, tutkitaan asiaa monelta kantilta, muustakin kuin vain työssäkäyntialueen
näkökulmasta. Siellä on useita kriteerejä, mitä voidaan
soveltaa. Toivon malttia, asiallisuutta keskusteluun. Kyseessä on
kuitenkin Suomen kansalaisten asia, ja heillä on oikeus
saada tietoa asiasta myöskin oppositiosta käsin.
Toivon, että pitäydymme niihin faktoihin, mitä on olemassa,
emmekä luo mielikuvia, jotka eivät pidä mitenkään
paikkaansa.
Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Autto ehti lähteä täältä,
mutta Rovaniemi-kuntaliitos mallina, se on helppo. Kyllä kun
siellä on se pieni piparkakku sen isomman alueen keskellä eikä muodostu tämmöisiä
harakanvarpaita,
niin kuin kuvasin esimerkkinä meillä Muhoksella,
niin se on aivan erilainen. Kuten täällä on
tuotu esille, on erilaisia malleja ja niitä täytyy
olla. Tällä hetkellä niitä on
vain liikaa.
Kun puhutaan kuntayhtymistä ja taas siitä,
että niitten laskut yllättävät
kunnat, on menty Ranskaan asti, mutta tulen lähemmäs
elikkä Ruotsiin, Norjaan. Siellä ei tule kuntayhtymistä niitä yllättäviä isoja
erikoissairaanhoidon laskuja, koska siellä erikoissairaanhoito
on järjestetty eri tavalla. Kyllä minä kuntapäättäjänä nyt
väitän näin, että suurimmaksi
osaksi kuntien ongelma ovat olleet ne yllättävät
ja ennakoimattomat erikoissairaanhoidon laskut. Jos tässä kuntaliitoksilla sitten
— en
saanut myöskään vastausta siihen, miten
elinkeinoelämä piristyy — ehkä haetaan
tilaaja- ja tuottajamallin tehostamista, mutta tällä hetkellä tilaaja-tuottaja-malli,
olen kuvannut sitä, on pilaaja-puottajamalli tällaisenaan.
Mika Kari /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Tässä alkaa jotenkin
jo nyt levy pyöriä koko lailla samalla uralla,
mutta halusin sanoa tässä, että kun edustaja
Haapanen viittasi siihen, että tutkimusta on vielä hyvin
vähän näistä kuntaliitoksista,
niin toki meillä on tutkimusta pitkältäkin
ajalta.
Mutta tähän demokratiaesimerkkiin: Kyllä Lahden
ystävyyskaupunki Randers Tanskassa teki kuntaliitoksen,
ja uuteen Randersin valtuustoon valittiin enemmistö niistä niin
sanotusti kauluskunnista, ja ydin-, vanha Randers, jäi
vähemmistöön. Sitä kautta syntyy
nimenomaan uusi kunta eikä pelkkä liitos.
Vesa-Matti Saarakkala /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kauniita sanoja hallituspuolueitten edustajilta
ja ihan rakentavaakin, mutta ottakaa huomioon, että koko
ajan kuntakenttä elää. Tällä hetkelläkin
esimerkiksi omassa kaupungissa meillä teetetään
kuntaliitosselvitystä, joka tähtää siihen,
että saadaan selvitys valmiiksi huhtikuussa ja toukokuussa
sitten ratkaisut, jos niikseen on. Sitä selvitystä tekee ensisijaisesti
Teuvan kunta, joka kuuluu Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymään,
ja teettää erikseen Kauhajoen kaupungin ja Kurikan
kaupungin kanssa, ja Kurikan kaupunki on ihan eri seutukuntaa. Te
kiristätte näillä valtionosuusleikkauksilla
nyt esimerkiksi Teuvan kaltaistakin kuntaa tosi raskaasti.
Meillä on kauhea epätietoisuus, mikä se
teidän mallinne on, ja nyt te lykkäätte
kuukaudella näitä vähäisiäkin
tiedon rippeitä ja sitten te täällä sanotte,
että te maalailette. No, pitää yrittää jotakin
hahmotella. Koettakaa te värittää se
meidän hahmottelemamme kuva, mutta kun te ette pysty, siinä se
on se ongelma.
Sanna Lauslahti /kok:
Arvoisa puhemies! Edustaja Saarakkala ansiokkaasti totesi,
että asioita tapahtuu, ja hyvä näin.
Meillähän on viime vuosien aikana jo tapahtunutkin:
yli 400 kunnasta on päästy sinne 338 kuntaan,
mikä on osoitus siitä, että kunnissa
kehitystä ja rakenteiden uudistamista on jo tapahtunut.
Tämänhetkisessä tilanteessa, jossa eletään — oikeastaan
ollaan kriisin partaalla ja rahat on lopussa — joudutaan
jonkun verran pistämään pökköä pesään
ja saamaan rakenteiden uudistaminen nykyistä kovempaan tempoon.
Tässä tietenkin tarvitaan rohkeutta meiltä päättäjiltä.
Monissa kunnissa sitä päätöksentekokykyä löytyy,
mutta joissakin kunnissa sitä odotetaan, että valtiopuolelta
niitä esityksiä tulisi, eli meillä on
kyllä kahdenlaista toivetilaa siellä kuntakentän
puolella.
Jo pelkästään se, että meillä on
noin sata kuntaa vähemmän, osoittaa sen, että kysymys
on myös järjestä. Ja tämä järki
lähtee siitä, että kunnissa halutaan,
että kuntalaiset saavat palvelut, kunnissa halutaan, että veroprosentti
pysyy aisoissa, kunnissa halutaan luoda työpaikkoja. Kun kunta
on isompi, on työpaikkojen kehittäminen elinkeinopolitiikan
kautta huomattavasti helpompaa.
Myös demokratianäkökulma, joka on
tullut esille täällä keskustelussa, on äärettömän
tärkeä. Mielestäni juuri niiden kehyskylien äänen
pitää ehdottomasti kuulua, ja se on ehkä siellä muutoksen
kohdassa paikka, jossa täytyy vain varmistaa, pitääkö siellä olla
aina varmistettuna, että kylillä on oma valtuutettunsa
valtuustossa.
Toinen iso kysymys, joka kulkee kuntarakenteiden kanssa rinnakkain,
on valtionosuusjärjestelmän uudistaminen. Tämän
päivän monimutkainen ja vaikeasti hahmotettava
järjestelmä kaipaa todellista remonttia. Sanonta
"Yksinkertainen on kaunista" pätee tähänkin.
Toinen näkökulma valtionosuusjärjestelmän
kehittämisessä on se, että sen tulee
olla myös kannustava. Tämän päivän
valtionosuusjärjestelmä kannustaa siihen, että kunnassa
on sairaita, koska rahaa tulee sitä enemmän, mitä enemmän
sairastetaan. Uuden järjestelmän tuleekin kannustaa
siihen, että kunnassa on yhä vähemmän
sairaita ja yhä enemmän terveitä. Mitä se
tarkoittaa sitten? Näillä kannusterahoilla kunta
panostaa ennalta ehkäiseviin palveluihin ja käyttää niihin
enemmän rahaa eikä siihen, että haavoja
paikataan.
Kolmas näkökulma, joka kulkee rakenteiden, valtionosuusjärjestelmän
kanssa rinnakkain, on jo täällä edustaja
Rehulan puheessa tullut esiin: rahoitus, muun muassa terveydenhuollon
rahoitus. Se, että meillä on tulevaisuudessa yhä vähemmän
kuntia ja ne ovat yhä suurempia, johtaa siihen, että meillä on
myös mahdollisuus lähteä purkamaan nykyistä terveydenhuollon
monikanavarahoitusta. Se antaa meille aivan uuden mahdollisuuden
tarkastella sitä. Tässä kohdin otan yhden
esimerkin kuntalaisen näkökulmasta katsottuna:
Tänä päivänä Kela ja
kunta ovat kuntoutusosuudessa kummatkin touhuamassa. Kuntalainen
voi saada lääkäriltä lähetteen,
että hän tarvitsee kuntoutusta. Sen jälkeen
kuntalainen menee Kelaan, menee pyytämään,
hyväksyykö Kela kuntoutuksen. Tässä on
yksi toimija liikaa. Miksi meillä ei voida kunnan puolella
tehdä päätöstä kokonaisuutena?
Miksi me juoksutamme kuntalaista? Näihin kysymyksiin me
voimme tulevina vuosina antaa vastauksia.
Maria Tolppanen /ps:
Arvoisa puhemies! Nyt tämä käsittelyssä oleva
valtion budjetti on erittäin kylmää kyytiä hyvin
vähävaraisille ihmisille siitä huolimatta,
että siinä on se 100—120 euron lisäys
olemassa kaikkein köyhimmille, koska se otetaan toisella
kädellä pois. Sen takia kuitenkin muissa kohdissa
pitäisi pystyä takaamaan se, että kuntien
peruspalvelut säilyvät kuntalaisilla, sellaiset
peruspalvelut, jotka auttavat ihmisiä jaksamaan ja kasvamaan
tasapainoisiksi ihmisiksi, auttavat lapsia kasvamaan tasapainoisiksi
aikuisiksi.
Me tarvitsemme kuntiin tulevaisuudessakin entistä enemmän
lapsiperheille tukea ja tukea ennakoivassa mielessä. Siinä vaiheessa,
kun lapsiperheillä on vaikeaa, täytyy kunnan sosiaalitoimistosta
löytyä se apu sinne, silloin täytyy löytyä kodinhoitajia,
joita tällä hetkellä ei ole lapsiperheille
käyttää. Jos lapsiperheet eivät
voi käyttää kodinhoitajia, se korreloituu
toisessa päässä yhä kasvavina
huostaanottoina, ja se ei ole kenenkään etu.
Omaishoidon tuki on asia, johonka on pystyttävä ensi
vuonna panostamaan. Tällä hetkellä sivistysvaltiossa
nimeltä Suomi käytetään orjatyövoimaa:
ihmiset tekevät 300 eurolla töitä 7 päivää viikossa,
ilman kesälomia ja ilman taukoja. Siitä on kerta
kaikkiaan päästävä pois.
Sen lisäksi meidän nuorisomme voi erittäin huonosti
tänä päivänä. Nuoret
ovat masentuneita, ja nuoret ovat uupuneita. Koulupsykologeja puuttuu
sekä suomenkielisistä että ruotsinkielisistä kouluista,
niistä on huutava pula joka puolella maata. Me muistamme
karmaisevat tapahtumat, mitä on ollut Pohjanmaallakin koulusurmien
osalta. Ne ovat muun muassa sellaisia asioita, joihin tarvitaan
rahaa ja joihin tarvitaan edelleenkin koulupsykologeja, jotta lapset
pystyisivät olemaan turvallisin mielin kouluissa.
Mistä näihin haetaan raha, sitähän
kysytään tietenkin aina. Nyt on sellainen tilanne,
että nyt pitäisi jo uskaltaa ruveta katsomaan
reilusti myöskin sellaisia maita, jotka ovat pelkästään
liftareita tässä kyydissä. Tällä kertaa
en puhu Kreikasta, Portugalista enkä Irlannista vaan nimenomaisesti
siitä Britanniasta. Nyt olisi jo aika lakkauttaa EU:n jäsenmaksuhelpotukset
Britannialle ja käyttää ne rahat meidän
omaan maahamme ja käyttää ne rahat meidän
lapsiperheidemme, meidän vanhustemme, meidän opiskelijoidemme
ja meidän tulevaisuutemme hyväksi.
Vesa-Matti Saarakkala /ps:
Arvoisa herra puhemies! Vaikka tässä salissa
on käyty EU-keskustelua, eurokeskustelua tänä syksynä paljon, niin
ihan olennaisia asioita on yhä auki Suomen vastuista, ja
ne jos mitkä liittyvät tähän
valtiovarainministeriön pääluokkaan.
Esimerkiksi Euroopan rahoitusvakausvälinettä,
ERVV:tä — joka meni ehkä vähän
niin kuin vahingossa täällä eduskunnassa
hallituspuolueittenkin edustajilta läpi, eli ei ollut tietoa
osalla siitä, että korot tulevat niitten varsinaisten
vastuiden päälle ja näin — on
lähdetty vivuttamaan. Eli kun aiemmin on sanottu, että Suomi
saa vipuvoimaa EU:lta, niin tuntuu, että nyt me annamme
vipuvoimaa sinne EU:lle. Harmi vaan, että se maksaa meille
paljon enemmän kuin se vipuvoima, mitä sieltä on
saatu tännepäin. Okei, oli miten oli, tämä on
poliittinen tulkinta.
Mutta se, mikä ei voi olla poliittinen tulkinta, on
Suomen perustuslaki, joka liittyy näihin rahoitusvastuisiin,
mitkä meillä on. Eli meillähän on
perustuslain velvoite järjestää tietyt
palvelut kansalaisille, ja jos tätä ERVV-välinettä nyt
lähdetään vivuttamaan, niin kuin vakavasti
aiotaan, niin meidän riskimme kasvavat merkittävästi.
On todella outoa — tai voisi sanoa, että menee
vähän niin kuin lekkeripeliksi — jos
tätä tukea aletaan verrata sitten siihen, että meillä on
annettu vientitakuita yrityksille. Kun on tällaisia takuita annettu,
niin puhutaan joistain miljoonista euroista, kun pahimmillaan sitten
puhutaan kymmenistä miljardeista ERVV:nkin kohdalla. Silloin
tämä perustuslain tulkinta pitää ottaa
ehdottomasti uuteen tarkasteluun, ja toivoisin, että kun oikeustila
oli jo ennestään epäselvä, joskaan
se ei ehkä ollut muutostarpeessa ERVV:n osalta, ja nyt
jos siihen tulee vivuttaminen, se alkaa olla jo siinä rajoilla,
onko kyse enää samasta asiastakaan.
EVM:n roolista on sanottu, että Suomi pitää kiinni
yksimielisyysvaatimuksesta. Hyvä niin, jos näin
todella on. Mutta sitä, jos siitä vaikka lähdettäisiinkin
lipsumaan, on perusteltu myös sitten sillä, että Suomi
kaataa muuten koko Euroopan. No ei se asia kyllä niin ole,
koska Euroopan vakausmekanismi tulee voimaan, kun 90 prosenttia
siihen kuuluvasta pääomasta on saatu kerrytettyä sen
sopimuksen taakse, ja Suomen osuus nyt sattuu vain olemaan, mikä sekin
on toki paljon liikaa, se alle 2 prosenttia. Eli se sopimus kyllä astuu
voimaan, eikä se koske Suomea, jos muut sen päättävät.
Tämä on nyt tärkeää,
ja toivon, että tähän myös tiedotusvälineet
tarttuisivat, koska täältä on jäänyt
väärä kuva myös ministerien
toimesta tästä asiasta.
Yleiskeskustelu pääluokasta 28 päättyi.