Juha Rehula /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 5 §:n mukaan valtuutettujen tehtävänä on valvoa Kansaneläkelaitoksen hallintoa ja toimintaa ottaen muun ohella huomioon laitoksen palvelujen laatu ja saatavuus. Säännöksen mukaan valtuutettujen tehtävänä on myös antaa vuosittain toiminnastaan kertomus eduskunnalle. Tätä kertomusta me nyt sitten käsittelemme.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että kertomuksesta tulee hyvin esiin asiakaspalvelun keskeinen asema ja Kansaneläkelaitoksen kehittämistyön asiakaslähtöisyys, joka ilmenee muun muassa asiakaskyselyjen ja asiakasraatien käyttämisessä toiminnan kehittämisessä samoin kuin esimerkiksi etuuspäätösten selkeyttä ja lomakkeiden yksinkertaistamista ja sähköistä asiointia koskevissa hankkeissa. Valiokunta pitää myös palvelujen saatavuutta keskeisen tärkeänä. Kertomuksessa esitetyt tunnusluvut henkilöstön vaihtuvuuden vähenemisestä ja henkilöstötutkimuksen tulokset kertovat henkilöstön työhyvinvoinnin tukemisesta, jota on edelleen syytä jatkaa.

Valiokunta on kahdesta edellisestä kertomuksesta antamassaan mietinnössä pitänyt tarkoituksenmukaisena, että etuusjärjestelmien rahoitukseen ja Kelan toiminnan tehokkuuteen ja kustannustietoisuuteen kiinnitetään kasvavassa määrin huomiota valtuutettujen kertomuksessa. Valiokunta on pitänyt välttämättömänä, että toimintakertomuksessa annetaan aikaisempaa kattavammat tiedot Kansaneläkelaitoksen hallinnon ja toiminnan arvioimiseksi ja eduskunnan valvontatehtävän toteuttamiseksi.

Valtuutettujen kertomusta on kehitetty valiokunnan toivomaan suuntaan liittämällä kertomukseen tilintarkastuskertomus, toimintakertomus ja tilinpäätös. Mainittujen liitteiden avulla Kansaneläkelaitoksen toimintaa koskeva tieto on aikaisempaa kattavammin saatavilla valtuutettujen kertomuksen yhteydessä. Valiokunta katsoo, että kertomuksessa on tarkoituksenmukaista käsitellä jatkossa myös kertomusvuoden jälkeisiä tapahtumia. Valiokunta toteaa, että varsinaisessa kertomuksessa tyydytään useissa kohdissa mainitsemaan valtuutettujen saamien selvitysten ja käytyjen keskustelujen aihepiirejä ilman tarkempaa tietoa siitä, mihin toimenpiteisiin selvitykset ja keskustelut ovat johtaneet.

Arvoisa herra puhemies! Valiokunnan käsityksen mukaan Kansaneläkelaitoksen toiminnan valvonnassa on syytä pyrkiä etuusjärjestelmän vaikuttavuuden arvioinnin kehittämiseen sekä ottaa käyttöön erilaisia toiminnan tehokkuutta ja taloudellisuutta kuvaavia mittareita.

Arvoisa herra puhemies! Edellä esitetyn perusteella sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi kannanoton, joka kuuluu näin: "Eduskunnalla ei ole huomautettavaa kertomuksen johdosta."

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä valtuutettujen kertomuksen yhteydessä kiinnitin jo huomiota, kun itsekin olen joskus ollut valtuutettuna, siihen, että nyt ei olla käyty läpi valvonnassa niitä asioita, jotka kuitenkin ovat Kansaneläkelaitoksenkin toiminnassa epäkohtia, jotka liittyvät käsittelyaikoihin ja siihen, onko oikeus tapahtunut vai eikö ole tapahtunut, vaan tässä on ennemminkin kertomuksesta tullut kuvaus, jossa on hienot kuviot mutta tämä käytännön asia puuttuu.

Samoin, kun katsoo tätä valiokunnan mietintöä, tästä ei käy ilmi, mitä asioita esimerkiksi sosiaali- ja terveysvaliokunnassa olisi pidetty tärkeinä niitten miljoonien tapauksien osalta, joita vuositasolla Kansaneläkelaitoksessa käsitellään. Mutta ehkä niitä on kuitenkin ollut, ja pyytäisinkin, että puheenjohtaja nyt muutamalla sanalla kuvaisi niitä asioita, jotka kansalaisten osalta ovat epäkohtia Kansaneläkelaitoksen toiminnassa.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sinänsä se, mitä edustaja Skinnari tuossa sanoi, pitää kyllä tavallaan paikkansa, mutta kannattaa nyt muistaa, mikä tässä on ikään kuin tämä hierarkia. Siis valtuutetut, joitten kertomusta tässä käsitellään, ovat se kansanvaltainen apparaatti, jonka pitäisi vahtia sitä Kansaneläkelaitosta itseään. Ei ole ehkä ihan välttämättä tarkoituksenmukaista, että sitten vielä valiokunta ryhtyy erikseen neuvomaan valtuutettuja siinä, mihin heidän pitäisi kiinnittää huomiota. Kyllä sekin varmaan voidaan tehdä ja on tässä aiempina vuosina jossain määrin tehtykin, mutta kun tässä nyt oli tämmöistä jonkinasteista paranemista havaittavissa, niin ajattelimme, että jos nyt pitäydyttäisiin tämmöisessä helläluontoisessa ilmauksessa.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä käytävä keskustelu, jonka aloitti edustaja Skinnari, on mielenkiintoinen ja herättää tietenkin pohdintoja siitä, mikä on meidän valiokunnan tehtävä ja mikä on sitten siellä Kelan valtuutettujen tehtävä. Jollain tavallahan Kelan tehtävä on toimeenpanna meidän lainsäädäntöä ja sen myötä on valvontatehtävä sen suhteen, miten se toimii, mutta voisi ihan aiheellisesti kysyä, mikä on todellinen lisäarvo Kelan valtuutettujen tehtävistä, koska siellä on sitten olemassa myös Kelan tilintarkastajat, joissa on kansanedustajia. Sitten sen lisäksi, kun me käsittelemme valiokunnassakin tätä, kyllä pohtisin kokonaisuudessaan sitä, millä tavalla tulevaisuudessa suoraviivaisemmin Kelan toimintaa valvottaisiin: voisiko siinä valiokunnalla olla itse asiassa suurempi rooli, ja riittäisikö muun muassa, että on Kelan tilintarkastajat Kelan sisällä.

Pentti Kettunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tarkastustoiminnasta jos puhutaan, niin Kelalla on ensinnäkin sisäinen tarkastus. Sitten ovat Kelan ulkopuoliset tilintarkastajat, jotka valvovat Kelan hallitusta ja myöskin muuta, mitä Kelassa tapahtuu. Ja Kelan valtuutettujen tehtävä on suorittaa eräänlaista yleisvalvontaa, ja sitä me olemme tehneet. Me seuraamme hyvin tarkasti korvauskäsittelyjuttuja ja myöskin sitten sitä, mitkä ovat läpimenoajat itse kullakin sektorilla, ja niistä me saamme noin kuukausittain Kelan johdolta selkeät esitykset, joista osa muistaakseni on myöskin pantu tänne Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomukseen viime vuodelta. Sieltä löytyy kaikki taulukoina ja havainnollisina esityksinä, ja jos ne eivät ole tuossa, niin ainakin Kelan nettisivuilla.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mehän olemme nyt lainsäädäntötehtaassa eli Suomen eduskunnassa, joka tekee lakeja myös Kansaneläkelaitokselle, ja sosiaaliturvassa ne ovat erittäin monimutkaisia. Se on monesti kohtuutonta, miten Kansaneläkelaitoksen virkailijat joutuvat näitä lakeja soveltamaan, ja lopputulos voi sitten myös olla asiakkaan kannalta huono. Näihin asioihin toivoisin, että valtuutetut kiinnittäisivät huomiota ja että heidän kertomuksessaan tämä kävisi myös ilmi, mitä he vuoden aikana ovat tehneet. Tämä meidän kokoushan on nyt niin kuin tavallaan yhtiökokous Kansaneläkelaitoksen osalta, jos se olisi osakeyhtiö. Me valvomme täällä valtuutettujen toimintaa, ja taas sitten valtuutettujen toiminta on valvoa Kansaneläkelaitoksen sisäistä toimintaa.

Haluan kiinnittää tähän huomiota sen takia, että meillä on Suomen Pankki, jossa on samantyyppinen tilanne, Yleisradio, jossa on samantyyppinen tilanne, Alko, jossa on samantyyppinen tilanne. Kyllä ne kertomukset ovat minusta sisältörikkaampia kuin mihinkä nyt on vuosien mittaan päästy Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen osalta, ja sen takia kiinnitän tähän huomiota.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tulen entistä vakuuttuneemmaksi siitä, että meillä on syytä pohtia, millä tavalla me olemme organisoineet näitä valvontatoimintoja. Edustaja Skinnari juuri kertoi, kuinka valvotaan valvottavia ja valvojat valvovat sitä kohdetta, niin että kyllä meillä on aivan liian monta moninkertaista valvovaa elintä. Näkisin, että meidän tehtävämme olisi jatkossa pohtia, miten me suoraviivaistamme meidän hallintoa emmekä näin monimutkaisilla valvontaprosesseilla toimisi ja käyttäisi aikaamme, kaikkien aikaa, turhaan.

Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Skinnari toivoi sitä, että tämä mietintö, joka on Kelan valtuutettujen kertomuksen johdosta laadittu, kertoisi jotakin enemmän. Te peräsitte lähinnä sitä, että niistä ongelmista pitäisi puhua paremmin ääneen.

Ihan ensimmäiseksi, mikä on tässä keskustelussa tullut jo esille, meidän pitää muistaa roolitus. Kansaneläkelaitos on eduskunnan alainen laitos, ja me annamme valtuutetuille mandaatin hoitaa sitä tehtävää, joka on se valvontatehtävä. Toisekseen, me säädämme lait — ja taas Kansaneläkelaitoksen rooliin, jonka edustaja Skinnarikin otti esiin — joitten pitäisi olla niin hyviä, ettei niitä tarvitsisi tulkita. Yksi ongelmakohta liittyy tähän.

Mutta sitten, edustaja Skinnari, voitte olla aivan varma, että jos esimerkiksi etuuskäsittelyaikojen osalta olisi jotakin sellaista havaittu, mikä olisi poikkeavaa aikaisemmasta huonompaan suuntaan, siitä olisi puhuttu tässä mietinnössä. Se on aivan varma asia. Ja sitten toinen: Tässä mietinnössä todetaan teidän peräämänne asian suuntaan tänä vuonna tällä tavalla kauniisti ja nätisti, kahtena edellisenä vuonna hieman suorasanaisemmin: "Valiokunnan käsityksen mukaan Kansaneläkelaitoksen toiminnan valvonnassa on syytä pyrkiä etuusjärjestelmän vaikuttavuuden arvioinnin kehittämiseen sekä ottaa käyttöön erilaisia toiminnan tehokkuutta ja taloudellisuutta kuvaavia mittareita." Tämä lause suomeksi aika suoraan sanottuna tarkoittaa sitä, että sen itse tekemisen sisällön ja sen esiin tuomisen ja sen parantamisen pitäisi olla oleellisempi osa valtuutettujen kertomusta jatkossa.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Kansaneläkelaitos ansaitsee kiitokset laadukkaasta tutkimustyöstä, josta tämän kertomuksen lopussa on kattava kooste. Tutkimustyön ansiosta saamme hyödyllistä tietoa, jonka pohjalta eduskunnan pitäisi voida tehdä myös nykyistä parempaa sosiaalipolitiikkaa. Ongelmiin pitäisi puuttua ja mielellään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Pitkittyvä talouden taantuma ja koko julkisen sektorin velkaantuminen aiheuttavat syvää huolta siitä, mihin suuntaan hyvinvointiyhteiskuntamme kehittyy. Jatkuva kansalaisten tulo- ja hyvinvointierojen kasvaminen pakottaa meidät miettimään julkisen sektorin roolia ja mahdollisuuksia sen toiminnan kehittämiseen vaikuttavampaan suuntaan. Sosiaalipolitiikassa tarvitaan päätöksiä, joilla voidaan aidosti tukea ihmisten arjessa selviytymistä ja hyvinvointia. Parhaimmillaan hyvät ratkaisut ovat sellaisia, jotka lisäävät kansalaisten hyvinvointia ja maksavat itsensä takaisin esimerkiksi parantuneena työkykynä ja terveytenä.

Arvoisa puhemies! Erityisesti haluaisin kiinnittää huomiota omaishoitoon. Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomuksen 2013 sivulla 66 kuvaillaan omaishoidon tilannetta otsikon "Omaishoito laskee merkittävästi kuntien hoitomenoja — ongelmana tukijärjestelmän epävakaus" alla. Omaisten avulla saadaan vuosittain 2,8 miljardin euron säästö yli 70-vuotiaiden palveluissa. Suurin osa tästä omaisten avusta tapahtuu pyyteettömästi, kokonaan omaishoidon tuen ulkopuolella. Monilla meistä on omien vanhempien, sukulaisten ja ystävien kautta tietoa ja kokemusta siitä, kuinka korkeassakin iässä kansalaiset voivat elää ihan itsenäisesti kotonaan, oman puolisonsa kanssa, omien aikuisten lap-siensa tai läheistensä tukemana. Tämä on osittain suomalaisen yhteiskunnan vahvuus, jota meidän pitäisi tukea kaikin mahdollisin keinoin, sillä tiedämme, että kansalaiset vanhenevat, ikääntyvät, ja heitä on koko ajan, joka vuosi, enemmän ja enemmän. Siksi meidän täytyy satsata erityisen paljon siihen, että mahdollisimman moni kykenee elämään kotona hyvää elämää ihan loppuun asti.

Arvoisa puhemies! Omaishoitajien arki on usein hyvin raskasta. Ilman asianmukaista tukea monet ikääntyvät puolisot ovat omaishoitajan roolissa nääntymässä taakkansa alle. Heidän olosuhteitaan tulisi kunnissa seurata aktiivisesti, ja heille tulisi antaa se kaikki mahdollinen tuki, jota on annettavissa. Omaishoitajien tukemisen ongelmana on sen harkinnanvarainen rahoitus. Yhtenä vuotena määrärahoja saatetaan lisätä ja toisena leikata. Kuntien käytännöt vaihtelevat, tuki on epävakaata ja kohtelee omaishoitajia eri tavalla. Omaiset eivät uskalla sitoutua hoitotyöhön, koska kukaan ei voi tietää, saako tukea enää vuoden kuluttua. Tähän on saatava muutos.

Omaishoitajat tekevät inhimillisesti erittäin arvokasta työtä ja kattavat samalla merkittävän osan ikääntyneen väestön palvelutarpeesta. Omaishoitajien aseman parantaminen on kaik-kien etu. Perussuomalaiset ovat lukuisia kertoja esittäneet, että omaishoidon tukien maksatukset pitäisi siirtää koko maassa Kansaneläkelaitoksen hoidettaviksi. Omaishoidon tuen maksaminen tasapuolisesti kaikille tukeen oikeutetuille on oikeudenmukaisuuskysymys, ja meillä on tavoitteena se, että me vielä jonakin päivänä sen saavutamme: että kaikki ne henkilöt, jotka ovat oikeutettuja omaishoidon tukeen, myös sen tulevat saamaan.

Merja  Mäkisalo-Ropponen  /sd:

Arvoisa puhemies! Kansaneläkelaitoksen toimintakertomus on kehittynyt myönteiseen suuntaan edellisistä vuosista. Toimintakertomuksesta tulee esille hyvin, että Kelan toiminnassa on paljon positiivista. Erityisen hyvältä vaikuttaa asiakaslähtöinen toiminta ja henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen. Kelan tutkimustoiminta on erittäin laadukasta.

Toivoisin kuitenkin, kuten koko sosiaali- ja terveysvaliokunta mietinnössäänkin toteaa, kertomuksen kehittämistä edelleen vaikuttavuuden arvioinnin suuntaan. Nyt kertomuksessa luetellaan asioita, mutta arvioinnit onnistumisista puuttuvat. Ihan vain pari esimerkkiä tästä: Toimintakertomuksessa kerrotaan yhdellä virkkeellä, että Kelaan on perustettu EU:n potilasdirektiivin edellyttämä rajat ylittävän terveydenhoidon kansallinen yhteyspiste. Käsittääkseni toiminta on lähtenyt erittäin hyvin käyntiin, mutta toimintakertomuksesta puuttuu täysin arviointi. Toinen esimerkki: Tulkkauspalvelujen välityskeskustoiminta siirrettiin Kelan tehtäväksi. Asiasta mainitaan yhdellä ainoalla lauseella, mutta tästäkin puuttuu täysin arviointi. Saamieni tietojen mukaan tämä toiminta ei kuitenkaan ole käynnistynyt ongelmitta ja tulkkauspalvelukeskuksen asiakkaat ovat ainakin alkuvaiheessa kokeneet palvelun huonontuneen. Olisin toivonut voivani lukea Kelan valtuutettujen arvioinnin asiasta toimintakertomuksen sivuilta.

Yhteenvetona totean, että toimintakertomus on kyllä kehittynyt hyvään suuntaan mutta siinä on vielä kehitettävää. Erityisesti toiminnan vaikuttavuuden arviointia tulisi lisätä.

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa puhemies! Kelan toimintakertomuksen sivulla 11 on Kelan valtuutettujen lausuma, joka mielestäni on niin tärkeä, että otan sen tässä yhteydessä esille: "Kelan valtuutetut pitävät välttämättömänä, että Kelan palveluverkko säilyy koko maan kattavana ja tarjoaa fyysiset palvelut kansalaisille koko maassa tasapuolisesti asuinpaikasta riippumatta." Minä uskon ja toivon, että tämän eteen kaikki edustajat ja eduskuntaryhmät toimivat jatkossa.

Sitten muutama sana. Kelan johto hyväksyi usean edustajan ja eduskuntaryhmän toiveen siitä, että omaishoito siirretään Kelan hoidettavaksi. Edustaja Ruohonen-Lerner äsken puhui pitkään samasta asiasta. Minä vain lyhyesti totean, että tietojeni mukaan omaishoidon laskennallinen arvo on tällä hetkellä 1,7 miljardia euroa per vuosi, kustannukset 450 miljoonaa vuodessa, eli omaishoidon tuki vähentää julkisia palvelumenoja noin 1,3 miljardia euroa vuodessa. Tämän vuoksi on tärkeätä, että huhtikuun vaalien jälkeen tuleva hallitus ja ryhmät siunaavat sen asian, että omaishoidossa siirrytään kautta koko Suomen siihen, että joka kunnassa kaikki omais-hoitajat saavat samanarvoista, samansuuruista tukea arvokkaalle työlleen.

Arja  Juvonen  /ps:

Arvoisa puhemies! Omaishoitajista on puhuttu kuluneella eduskuntakaudella todella paljon, ja hallitusohjelmaankin on kirjattu se, että hallitus selvittää omaishoidon tuen verottomuuden mahdollisuuden. Hallitusohjelmassa on paljon asioita, siinä on vähän kaikille kaikkea, ja tämä asia varmasti jäänee sitten tulevaisuuteen selvitettäväksi mutta olisi kyllä oikeudenmukaisuuden kannalta ehdottomasti asia, joka pitäisi tehdä. Omaishoidon tuen tulisi olla verotonta.

Mitä tulee tähän Kelan toimintakertomukseen, minusta on hienoa, että Kela on edistynyt asioissa: kansalaisten palvelemisessa ja asiakassuhteissa. On hienoa, että Kelassa on tämä Haku-hanke, jolla on selkokielistetty ja selkeytetty erilaisia lomakkeita ja jonka myötä ihmiset ymmärtävät paremmin, miten he niitä täyttävät — joskin yhteydenottoja tulee yllättävän paljon. Näin kansanedustajana ainakin tuntuu, että joka viikko tulee joltakulta viesti, jossa pyydetään apua asioissa toimiessa Kelan kanssa. Tämä kyllä ihmetyttää: puuttuuko sieltä sitten jonkinlainen selkokielinen neuvontalinja vielä, josta ihmiset voisivat saada sitä apua?

Avustusten määrä tulee lisääntymään ja työttömyysturvaetuudet ja yleinen asumistuki ovat kasvussa, senhän me kaikki jo tiedämme. Tämä lisää Kelan työntekijöiden kuormittuneisuutta, ja ihan niin kuin monessa muussakin työpaikassa, puhutaan työntekijöiden jaksamisesta, ja on äärettömän tärkeää, että näissä resurssien vähentämisissä ajattelemme myös niitä ihmisiä, jotka tekevät sitä työtä toisten ihmisten eteen: että ihmiset ja työntekijät voivat Kelassa hyvin ja siellä jaksetaan palvella ja auttaa sitten meitä kansalaisia.

Pentti Kettunen /ps:

Herra puhemies! Kelan valtuutettujen puheenjohtajana ja Kelan valtuutettujen puolesta haluan jo tässä vaiheessa kiittää sosiaali- ja terveysvaliokuntaa ja erityisesti sen puheenjohtajaa siitä ripeydestä, millä te olette hoitaneet tämän vuoden 2013 Kelan toimintakertomuksen käsittelyn. Minusta tämä teidän antamanne mietintö tästä käsittelystä ja asiasta on erinomaisen asiallinen. Vien tämän mietinnön ensi viikon tiistaina Kelan valtuutettujen ko- koukseen ja esittelen ja kerron tästä asiasta Kelan johdolle. Tätä on ilo siellä kyllä esitellä. Sen lievän kritiikin, mikä tähän mennessä on täällä salissa tullut, me tulemme myöskin ottamaan jatkossa huomioon.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan todeta, että Kelan hallinto on tällä hetkellä varsin hyvin kohdallaan. Kyseessä on eduskunnan alainen laitos, jolloin on selvää, että siellä täytyy olla kansanedustajista muodostuva hallintoelin ja tarkastuksen pitää olla tilintarkastajien kautta myöskin kansanedustajien käsissä, silloin toimitaan asianmukaisesti.

Tärkeätä on myöskin Kelassa se, että tehokkuutta jatkuvasti seurataan. Kela toimii kohtalaisen tehokkaasti, mutta tehostamismahdollisuuksia vieläkin on, joten tämä on tietysti valtuutettujen tärkeä tehtävä.

Tarkoituksena on myöskin, että toimeentulotuen maksatus siirrettäisiin Kelalle. Tältä osin en ole lainkaan vakuuttunut siitä, että tämä on oikea ratkaisu. Se tulee johtamaan siihen, että yhteiskunnan kustannukset toimeentulotuesta tulevat nousemaan, sille tulee ehkä jossain määrin myöskin tarpeetonta käyttöä, ja sitten ne, jotka ovat toimeentulotuen varassa, ovat tilanteessa, että heidän pitäisi saada ehdottomasti kunnalta auttava käsi ja tätä kautta he selviytyisivät elämässään paljon paremmin. Toivon, että hallituksessa vielä tätä ratkaisua mietittäisiin.

Ja viimeiseksi, puhemies, haluaisin todeta sen, että olisi tärkeätä, että meillä olisi yhteinen tietokanta sekä verotukseen että kaikkiin sosiaalisiin tulonsiirtoihin Verohallintoon ja Kelaan. Tiedot siirtyisivät automaattisesti, kun tulotiedot muuttuvat, sen jälkeen voitaisiin täsmentää sosiaaliturvaa, kun sosiaaliturvassa tapahtuu muutoksia, ja se voitaisiin ottaa myöskin sitten ennakonpidätyksessä huomioon. Tällä tavalla saataisiin yhtenäinen järjestelmä, joka pitäisi ihmisistä erittäin hyvin huolta.

Terhi Peltokorpi /kesk:

Arvoisa puhemies! Edustaja Sasi äsken otti puheenvuoronsa lopussa tärkeän asian esille. Olen ehdottomasti hänen kanssaan samaa mieltä siitä, että eri viranomaisten järjestelmien pitäisi toimia nykyistä paremmin yhteen. Tämä myös vähentäisi huomattavasti byrokratiaa nykyisestä. Ei ole järkevää, että edunsaajan pitää itse tilata esimerkiksi verokortti ja se veroviranomainen lähettää sen Kelalle, jossa se sitten kirjataan ja otetaan huomioon verotuksessa. Olisi ehdottoman järkevää, että toimittaisiin yhteen.

Sen sijaan siitä, että toimeentulotuki siirtyy Kelan maksettavaksi perusosaltaan, olen edustaja Sasin kanssa eri mieltä. Pidän sitä järkevänä ja pidän ehdottoman tärkeänä myös, että omaishoidon tuen siirrossa Kelalle edettäisiin.

Kelan asiakkaistahan iso osa on varsin tyytyväisiä saamaansa palveluun, mutta olisin halunnut muistuttaa siitä, että me emme saa tulla siihen tilanteeseen, että kaikki palvelut siirtyvät sähköisiksi. Meillä on iso osa kansalaisista myös tänä päivänä sellaisia, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää eri syistä sähköisiä palveluja. Myös kielimuuri voi olla joskus esteenä: niille, joiden äidinkieli on suomi, mutta erityisesti niille, joilla suomen kielen taito on heikompi. Jo byrokraattinen kieli itsessään mutta myös pelkästään se, että lomakkeet ja hakemukset ovat suomen kielellä, ovat joskus esteenä, ja silloin tarvitaan sitä henkilökohtaista neuvontaa ja apua siinä lomakkeen täytössä. Mutta sen ei tarvitse välttämättä aina olla Kelan oma toimipiste, vaan yhteispalvelupisteet voivat yhtä hyvin toimia tässä.