Arvoisa puhemies! Olemme viime viikkoina ja päivinä jatkuvasti nähneet ikäviä uutisia yt-neuvottelujen alkamisesta, irtisanomisista. (Ed. Puisto: Porvarit irtisanoo!) Tilanne on varsin vakava. Itse lähetin pääministerille avoimen kirjeen, jossa esitin eri vaihtoehtoja, mitä nyt pitäisi tehdä budjetin yhteydessä, ja esitin myös yhteistyötä opposition taholta. En saanut koskaan tuohon kirjeeseen vastausta enkä vastausta siihen, että hallitus haluaisi tehdä yhteistyötä. Tällä viikolla kaikki oppositiojohtajat osoittivat yhteistyöhalua ja halusivat kertoa, että tilanne on vakava työllisyyden kannalta ja olisimme valmiita yhteistyöhön. Olisin tehnyt tämän kysymyksen pääministerille, mutta koska hän on pois, niin pääministerin sijainen varmaan vastaa:

Eikö hallituksen mielestä tilanne ole niin vakava, että nyt kannattaisi sitouttaa kaikki tekemään yhteistyötä ja toimia sen mukaisesti?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Ilman muuta yhteistyötä pitää tehdä. Pääministeri ei ilmeisesti juhlallisesti ole kirjallisesti vastannut, mutta kyllä julkisuudessa, ainakin mitä minä näin, hän vastasi ja korosti, että yhteistyö on tarpeellista. Mutta kun nyt ed. Itälä puhui nimenomaan suljetusta seminaarista hallituksen ja työmarkkinaosapuolten kesken, niin ehkä sinne nyt ei kuitenkaan tarvitse sitten kokoomusopposition tulla. Mutta muuten, totta kai, yhteistyötä voidaan tehdä ja pitää tehdä ja hyviä ideoita kaivataan. Niitä kaipaan ed. Itälältä, niin kuin ed. Itälä varmaan kaipaa meiltä hallituksessa.

Arvoisa puhemies! Kysyisin kyllä, mitä salaista siellä on, koska siellä oli muitakin ulkopuolisia paikalla. Eikö se ole juuri oivallinen tilaisuus, tämä seminaari, jossa voitaisiin käydä vuorokeskustelua siitä, mitä pitäisi tehdä? Jos se on niin salainen, että sinne ei oppositiota haluta, niin mikä on se yhteistyömuoto, jota hallitus meidän kanssamme aikoo tehdä? Kertoisiko pääministerin sijainen, mitkä ovat nyt ne toimenpiteet, että tämä ikävä työllisyyskehitys saadaan muutettua paremmaksi?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Arvoisa puhemies! Ed. Itälä kokeneena poliitikkona tietää, että mitä salaisempi kokous, sitä avoimempi julkisuus sillä tuppaa olemaan. (Naurua) Mutta muuten todella siis yhteistyö sopii, ja tervetuloa, ed. Itälä, vaikka minun kanssani keskustelemaan. Päivittäin on ovet auki.

Herra puhemies! Hallituksen tähänastinen vastaus irtisanomisiin on ollut komitean asettaminen, ei mitään muuta (Ed. Zyskowicz: On se seminaari!), ja ovat kuitenkin näin valtavia nämä irtisanomiset. Se ainoa keino, joka varmasti puree, on irtisanomisrahan käyttöönotto myös Suomessa. Saksassa ja Englannissa irtisanotulle kertyy kaksi viikkoa työvuodelta irtisanomisrahaa. Milloin Suomessa ruvetaan tämänlaisiin, kapitalisteihin pureviin toimiin?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Tähän liittyvän lainsäädännön osalta on todella hyvä huomioida se, että on ikään kuin pohjoismainen järjestelmä ja sitten keskieurooppalainen. Molemmissa on edut ja haitat. Tässä saksalaisessa, keskieurooppalaisessa, järjestelmässä on se haitta, että yritysten sijoittuminen sellaisiin maihin on hankalampaa. Sitten kun irtisanomissuoja on vahvempi, niin totta kai, se etu on silloin, että ei synny sellaisia irtisanomisaaltoja, joista meillä on nyt jo kokemusta. Meidän etumme on taas sitten se, että kansalliset yritykset sijoittuvat Suomeen tilastojenkin mukaan selkeästi helpommin. (Ed. Tennilä: Ja sanovat irti!)

Mutta ed. Tennilä on oikeassa siinä, että meidän on syytä olla valppaana myöskin poliittisella puolella, ettei sen kaltaisia ylilyöntejä tapahdu kuin nyt on joitakin tapahtunut. Hallitus kuitenkin on ollut aktiivinen. Vasemmistoliitto ei hyväksy hallituksen veropolitiikkaa, mutta eduskunnassa muuten se näyttää saavan hyvin laajan kannatuksen. Se on yksi esimerkki siitä, millä tavalla tulee toimia.

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Tuo yt-lain uudistuskomitea on pitkän tähtäimen uudistus, sillä on pari vuotta aikaa tehdä työtänsä. Mutta tällä hetkellä työskentelee työryhmä, joka juontaa juurensa edelliseen tupoon, ja siinä taas katsotaan, mitä menetelmiä voitaisiin löytää siihen, minkälaisia välineitä olisi siihen, että me välttyisimme niin sanotusti turhilta irtisanomisilta, joissa yritykset ovat kannattavia, mutta eivät kanna omaa yhteiskuntavastuutansa. Sen sijaan sellaiset yritykset, jotka ovat menossa nurin, eivät varmasti minkäänlaisilla sanktioilla niitä työpaikkojansa pysty säilyttämään.

Arvoisa herra puhemies! Tilanne on todella vakava, ja muistan vuonna 74, kun oli tämä Miettusen hätätilahallitus. (Eduskunnasta: 76!) — No, 76, korjatkaa nyt. Hyvä, että tein virheen ja saitte korjata. — 70-luvulla oltiin yhteydessä kuntiin ja kaikkiin järjestöihin ja katsottiin, onko investointeja, joita voidaan aikaistaa. Minun mielestäni olisi erittäin tärkeää nyt ihan asiallisesti ja tosiasiallisesti paneutua tähän asiaan ja katsoa, mitä investointeja voitaisiin aikaistaa. Kun nyt esimerkiksi lama koskee it-alaa, niin miksi ei laajakaistan rakentaminen tehokkaammin olisi yksi sellainen hyvä toimenpide? Eli kysymykseni kuuluu:

Aikooko hallitus asettaa tällaista työryhmää, joka todella tutkii, mitä investointeja voitaisiin aikaistaa?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Työryhmätöitä ei tässä välttämättä tarvita. Hallitus kuitenkin on koko ajan asioitten päällä. Itse asiassa investoinnit ovat lisääntyneet eräiltä osin. Sen mukana työpaikat ovat myös lisääntyneet julkisissa ja liike-elämän palveluissa sekä rakennustoiminnassa, siis teollisuudenkin puolella osittain, ja osa teollisuuden työpaikkojen vähenemisestä on aiheutunut siitä, että niitä on siirtynyt ulkoistamisen kautta muille, ennen kaikkea palvelusektorille. Pitää muistaa, että työttömyysaste on myöskin tänä vuonna pysymässä aisoissa. Se ei kasva, vaikka meillä on ollut pitkään vaikea matalasuhdanteen kausi.

Kilpailukykymme, vaikka kuinka pärjätään kilpailukykytutkimuksissa, riippuu monesta asiasta, ja sillä puolella tarvitaan toimia. Hallitus on aivan tässä kuussa tuomassa omat linjapäätöksensä yritysverotuksen uudistamisen osalta. Sillä on merkittävää vaikutusta, sen onnistumisella, siihen, että kilpailukykymme parantuu ja sitä kautta voidaan talouden kasvuun ja työllisyyteen saada positiivisia vaikutuksia.

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Tämä tämänhetkinen työpaikkojen menettäminen on hieman ongelmallista siihen nähden, mitä perinteisesti on tapahtunut. Jos me olemme olleet hitaan talouskasvun vaiheessa, niin usein silloin nimenomaan rakentaminen on ollut se, jossa työpaikkoja on menetetty, mutta nyt esimerkiksi tämän vuoden puolella rakennusalan työpaikat ovat lisääntyneet. Vaikkapa tietyissä tiepiireissä harkitaan sitä, että jo eduskunnan kautta myönnetyt rahat käytetään vasta tulevaisuudessa sen vuoksi, että pelätään hintojen nousevan, koska tällä hetkellä sillä puolella on niin paljon toimintaa. Sen vuoksi investoinneilla elvyttäminen täytyy tehdä todella kohdennetusti, jotta se ei ylikuumenna toimintoja, joista jo nyt on riittävästi kysyntää.

Arvoisa herra puhemies! Ennen vaaleja hallituspuolueilla, molemmilla, oli paljon keinoja, millä työllisyys Suomessa saataisiin paranemaan, mutta nyt vaalien jälkeen teot ovat olleet kovin vaatimattomia ja tulokset, jos mahdollista, vielä vaatimattomampia.

Eräs tärkeä ratkaisu, mihin valtiovarainministeri viittasi, on yritys- ja pääomaverouudistus, joka onnistuessaan voisi tukea työllisyyttä ja yrittäjyyttä. Hallitus on kuitenkin päättänyt luopua yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä, joka on Suomessa toiminut hyvin ja joka on Suomessa merkinnyt yrityksille vahvempia taseita ja sitä kautta parempia edellytyksiä huolehtia hyvin työllisyydestä. (Ed. Elo: Epävarmuutta!) Nyt hallituksen aikomukset ovat lähinnä aiheuttaneet epävarmuutta ja taseiden keventämistä, mikä vaikuttaa kielteisesti yritysten toimintaedellytyksiin. Kysyn:

Miksi hallitus on päättänyt luopua hyvin toimivasta yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Yhtiöveron hyvitysjärjestelmä avoir fiscal on palvellut aikansa hyvin. Sen aika on kuitenkin nyt tullut; siinä on ongelmia, jotka on huomattu meidän rajojemme ulkopuolellakin. (Ed. Lindén: Millaisia ne ovat?) Useimmat Euroopan maat ovat jo luopuneet tästä järjestelmästä (Ed. Elo: Lähes kaikki!) ja muutkin ovat luopumassa. Sen keskeisiin ongelmiin liittyy muun muassa se, että se kohtelee kansainvälisiä sijoittajia eri tavalla, sitä porukkaa, joka on Suomen kannalta erityisen tärkeä. Me tarvitsemme, me haluamme kansainvälisiä sijoittajia Suomeen, jotta yritykset voisivat menestyä ja työpaikkoja voisi syntyä.

Suomesta myöskin korkein hallinto-oikeus on esittänyt EU:n tuomioistuimelle kysymyksen siitä, loukkaako tämä järjestelmä pääomien vapaata liikkuvuutta, ja sieltä on tulossa lausunto. Ei minusta kannata jäädä odottamaan, niin kuin kokoomus on esittänyt, sitä lausuntoa ja sitten todeta suuntaan tai toiseen. Nyt kannattaa liikkua, koska muutkin syyt puoltavat sitä, että tästä järjestelmästä kannattaa luopua.

Arvoisa puhemies! Nyt olisi mielenkiintoista kuulla hallituksen arvio siitä, onko tapahtunut dramaattinen käänne huonompaan suuntaan vai onko tämä normaalia kehitystä. Teoriaherrat puhuivat jokin aika sitten, että on kysymyksessä jobless growth eli työpaikaton kasvu eli kasvun myötä ei synny työpaikkoja, ja se ei oikein osoittautunut oikeaksi teoriaksi. Nyt puhutaan siitä, että kyseessä on job — less growth eli kasvu hävittää työpaikkoja.

Mitä mieltä valtiovarainministeri on, onko tämä teoriaherrojen höpinöitä vai onko kysymyksessä oikeasti käänne?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Se on täyttä höpinää, että kasvu aiheuttaisi työpaikkojen menettämistä, ei tietenkään. (Ed. Jaakonsaari: Miten Elisan tapauksessa?) — Kyllä talouden kasvulla on selkeä yhteys työpaikkakehitykseen positiivisessa muodossa. Mutta jos mennään yksittäisiin firmoihin, silloin pitää katsoa niiden omaa toimintaa, sen toiminnan historiaa, ja Elisasta puheen ollen, sitä kannattaa kyllä katsoa. Esimerkiksi Nokian osalta se olisi tarkoittanut samaa kuin 4 500 ihmistä olisi pitänyt pistää kävelemään ulos.

Mutta kyllä kasvun rakenteessa on muutoksia, ja sillä tavalla muutos näyttää toimivan sekä meillä että muualla, että tähän korkeaan osaamiseen, korkeaan teknologiaan, perustuvassa yritystoiminnassa kasvun pitää olla ylempänä kuin sen perinteisen käsityksen mukaan, että noin 2,5 prosentin bkt-kasvu tuottaisi positiivista tulosta työllisyyteen. Uskon, että Suomi, joka on esimerkkimaa korkean osaamisen maasta, tarvitsee tuollaista 3 prosentin kasvua ja siitä ylitsekin.

Arvoisa puhemies! Niitä tuhansia työntekijöitä, jotka ovat yt-menettelyn piirissä ja joita uhkaavat irtisanomiset ja lomautukset, ei varmaan hirveän paljon lohduta se, että on komitea, jonka määräaika on tammikuun 2006 loppuun tehdä jonkinlaisia ehdotuksia yt-lain kokonaisuudistuksesta. Yt-laki on tänä päivänä kuollut kirjain, se on pelkkä menettely siitä, millä tavalla porukkaa ajetaan työpaikoilta ulos, päinvastoin kuin niissä maissa, joihin valtiovarainministeri viittasi, muun muassa Saksassa. Sen lisäksi, että irtisanomisraha on 2—6 kuukauden palkan verran, siellä todella etsitään aidosti koulutusmahdollisuuksia, uusia sijoittamismahdollisuuksia jne. Eli kyllä tässä on täysi oikeus, sekä näillä irtisanomisuhan alla olevilla työntekijöillä että myöskin kansanedustajilla, toivoa ripeämpiä otteita hallitukselta näiden asioiden edistämiseksi.

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Niin kuin sanoin, tuo komitea on tätä kokonaisuudistusta varten, koska meidän yt-lakimme on aika vanha. Mutta sen lisäksi olen juuri antanut hiukan lisäaikaa työryhmälle, joka pohtii yt-lain nopeampia uudistuksia. Siellä sisällä on etsitty ratkaisua muun muassa koulutustilanteista siten, mitkä olisivat irtisanovan yrityksen velvollisuudet osallistua työntekijän koulutukseen silloin, kun hän joutuu työttömäksi. Mutta ongelma on siinä mielessä, että meillä on kollektiivisia järjestelmiä, ja jos toimet tehdään vaikkapa koulutusvakuutusrahaston kautta, niin sillä ei ole sitä ohjaavuutta niihin irtisanoviin yrityksiin, joihin tavallaan pitäisi tätä vaikutusta saada. Tästä käydään koko ajan neuvottelua, mutta ikävä kyllä työnantajapuolen näkökulma on hyvin erilainen.

Arvoisa puhemies! Uskon, että jos eduskunnan auditorio on vapaana, oppositio voisi varmaan järjestää oman seminaarinsa ja esittää vaihtoehtoja hallitukselle, (Hälinää) sehän on opposition tehtävä. (Ed. Itälä: Yhteistyötä tarvitaan!)

Toinen näkökulma, arvoisa puhemies, liittyen yritysverotukseen: Kun oppositiojohtaja Itälä sanoi, että Suomi voi säilyttää yhtiöveron hyvitysjärjestelmän, kehottaisin häntä suuren valiokunnan puheenjohtajana tutustumaan viimeaikaiseen EY-tuomioistuimen oikeuskäytäntöön ja siihen, mitä EU:n perussopimus sanoo pääomien vapaasta liikkumisesta sisämarkkinoilla. Tai kysykää vaikka Veronmaksajain Keskusliitosta, mikä on yhtiöveron hyvitysjärjestelmän tilanne tällä hetkellä, jos ette muuten tietoa saa. Nimittäin ainoa keino nyt poistaa epävarmuutta on muuttaa järjestelmää, niin kuin hallitusohjelmassa on, hyvään suuntaan. Meillä on ollut hyvä järjestelmä, mutta sitä pitää muuttaa ja tehdä hyvä uudistus, niin kuin hallitusohjelmassa on viitoitettu.

Arvoisa puhemies! Työttömyys on tosiaan tässä salissa yhteinen huoli, ja vihreät kovasti mielellään auttaisivat hallitusta tämän työllisyystavoitteen saavuttamisessa. Ed. Ala-Nissilälle tiedoksi, että meillä on kovastikin näitä asioita vuosien varrella pohdittu ja vaihtoehtoja on esittää ja ideoita. Yksi idea meillä on ollut perustulojärjestelmä, johon on vuosien varrella ainakin jonkin sorttista myötämielisyyttä ollut myöskin keskustalaisten piirissä.

Kysyisinkin läsnä olevalta keskustalaiselta ministeriltä: Löytyykö teiltä valmiutta keskustella meidän kanssamme tämän perustuloidean eteenpäinviennistä?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Aika laaja tulkinta tästä alkuperäisestä kysymyksestä, mutta ihan hyvä kysymys.

Arvoisa puhemies! Hallitus on ohjelmassaan määritellyt ne tavoitteet, joilla se hakee Suomeen entistä sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa järjestelmää. Palvelujärjestelmän osalta eduskunnan käsittelyssä on monia toimia jo nyt ensi vuodelle, joilla nimenomaan julkisia palveluja entistä suuremmalla valtion tuella ollaan edesauttamassa, niiden tasoa parantamassa ja saantimahdollisuuksia laajentamassa. Tämän lisäksi hallitus on antanut eduskunnalle jo joukon toimia, joilla parannetaan nimenomaan lapsiperheiden tilannetta. Jatkossa tulee toimia, jotka kohdentuvat myöskin eläkeläisiin. (Ed. Zyskowicz: Aika kaukana on vastaus kysymyksestä!) Näiden toimien yhteissumma, yhteistähtäin, on pitkälti se sama, mihin perustulojärjestelmä hivenen laajempana, ehkä hivenen kattavampanakin, tähtää. Hallitus liikkuu tuossa suunnassa, mitä kysyjä kysyi, mutta esittää paremman konseptin toimiksi, jotka tuottavat saman tuloksen.

Arvoisa herra puhemies! Ei ollut lisäkysymystä, vaan varsinainen, mutta kysyn nyt kuitenkin: Onko hallitus hylkäämässä velvoitetyöllistämisen työllistämiskeinona, koska se on kuitenkin pitkäaikaistyöttömille ja tällaisessa syrjäytymisvaarassa oleville tällä tietoa ainoa mahdollinen keino saada työn syrjästä kiinni? Miten näiden kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien työttömien pysymisestä yhteiskuntamme jäseninä voidaan pitää huolta?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Juuri oliko se nyt eilen vai toissapäivänä tässä salissa keskusteltiin muun muassa sosiaalisen yrityksen lainsäädännöstä, jolla pyritään siihen, että niillekin ryhmille, joiden on vaikeampi työllistyä, syntyisi sellaisia työpaikkoja, joihin esimerkiksi vajaakuntoiset tai pitkäaikaistyöttömät voisivat paremmin ja valtion tuella työllistyä. Sen lisäksi työmarkkinatukea ollaan uudistamassa aktiivisempaan suuntaan, ja ne monet toimet, joilla työhallinnon palvelurakenteita ollaan uudistamassa, pyrkivät siihen, että meillä nimenomaan pidettäisiin huolta pidempään työttöminä olevista ihmisistä ja niistä, joilla on joitakin erityisiä syitä, jotka estävät heidän työllistymisensä. Työpajojen vakinaistaminen, sosiaaliset yritykset, monet muut, esimerkiksi työllistämistukijärjestelmän uudistaminen, pyrkivät tähän. Mutta velvoitetyöllistäminen aivan kategorisena on ongelmallinen, koska se saattaa synnyttää työttömänkin kannalta ikävämmän tilanteen. Mutta sen sijaan näillä myönteisillä, positiivisilla kannustuselementeillä pyritään samaan vaikutukseen.