Täysistunnon pöytäkirja 89/2003 vp

PTK 89/2003 vp

89. TORSTAINA 6. MARRASKUUTA 2003 kello 16.30

Tarkistettu versio 2.0

Pääomaveron alentaminen

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Herra puhemies! Äsken puhuttiin näistä irtisanomisista, ja siltä osin hallituksen linja jäi kyllä hyvin hataraksi. Ei ole lupeissa todellisia toimia, joita irtisanomisraha tarkoittaa. Mutta todella suurituloisia aiotaan palkita. Jorma Lillbacka sai pääomatuloa 94 miljoonaa euroa ja maksoi 29 prosenttia siitä veroa.

Onko todella niin, herra valtiovarainministeri, että näille Suomen suurituloisille aiotaan nyt antaa veroale pääomaveron alentamisen muodossa?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Itse asiassa se yritysverouudistuksen kokonaisuus, jota hallitus nyt valmistelee ja joka on loppusuoralla, koska marraskuun aikana tulemme tekemään päätökset, tulee tulonjakokysymyksissä toimimaan tuloeroja kaventavasti.

Mitä tulee muuten ed. Tennilän kysymykseen, niin varmaankin suhdanteista johtuen, mutta kuitenkin, siellä suurituloisessakin päässä tilanne on muuttunut niistä ajoista, jolloin optiovoitot vuosina 1999—2000 tuottivat todella valtaisia voittoja. Tasaantumista on tullut. Valtion kukkaroon se tuo vähemmän rahaa, mutta oikeudenmukaisuusnäkökulmasta ja itse sen järjestelmän heikkouksien vuoksi minusta on hyvä, jos tämä kehitys johtaa siihen, että palkitsemisjärjestelmissä tulee toisia, tehokkaampia ja vähemmän hölmöjä ratkaisuja.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Puhemies! Esimerkiksi tässä Lillbackan tapauksessa 94 miljoonaa euroa oli tulo, ja jos te annatte sitä pääomaveroalennusta, niin kuin olette ilmeisesti nyt suunnittelemassa, niin jokainen prosentti tarkoittaa esimerkiksi hänenlaisessaan tapauksessa miljoonaa euroa lisää vuodessa. Onko tämmöisessä menossa mitään kohtuutta? Työttömille ei ole verohelpotusta tullut ollenkaan, pienipalkkaisille ei juuri mitään. Kaikkein suurituloisimmat ovat nyt teidän suosiossanne. Miksi näin, herra valtiovarainministeri?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Varmaan on niin, että tähän asiaan on syytä palata silloin, kun tämä verouudistus on kaikkien tiedossa, siis ei tarvitse odottaa edes täyttä kuukautta, kun näin on. Silloin voimme näitä vertailuja tehdä. Sen uudistuksen oleellisin kysymys, tavoite, on se, että sillä vaikutetaan talouden kasvuun positiivisesti. Se tarkoittaa yritysten kasvua. Yritysten kasvu tarkoittaa investointien lisääntymistä, joka tarkoittaa työpaikkojen lisääntymistä. Tämä on se perusasia. Mitä pääomaverotukseen tulee, sitä katsotaan myöskin ennen kaikkea tästä tuutista. Mutta niin kuin sanoin, kannattaa tähän yksityiskohtaiseen keskusteluun palata sitten, kun tiedätte ja me tiedämme kaikki tämän uudistuksen tuloksen.

Ulla Anttila /vihr:

Arvoisa puhemies! Hallituksen suuri ongelma on se, että työllisyys- ja veropolitiikkaa ei tarpeeksi kiinteästi nivota toisiinsa. On hyvin tärkeätä miettiä sitä, millainen veromalli on työllistävin. Pidän tätä juuri oireellisena, että ensin puhutaan erikseen työllisyyspolitiikasta ja sitten, kun pitäisi käsitellä verotusta, sen työllisyysvaikutuksia hallitus ei ole halukas käsittelemään. Kuitenkin rakenteellisen työttömyyden ongelma säilyi viime vuosikymmenen loppupuolella ja jatkuu yhä edelleen.

Tiedustelenkin: Mitä tässä tulevassa veropaketissa on sellaista, jolla pystytään vaikuttamaan rakennetyöttömyyden ongelmaan ja nimenomaan edistämään sitä, että pienilläkin palkkatuloilla kannustin siihen, että ihmiset menisivät töihin, olisi tarpeeksi suuri? Yrityskenttää ei pidä käsitellä yhtenäisenä, vaan nimenomaan niille aloille, jotka työllistävät. Sinne pitäisi luoda niitä verohelpotuksia.

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Herra puhemies! Olen havainnut, että vihreät ovat nostaneet taas esiin yleisenä veromallina negatiivisen verotuksen. Kehotan teitä miettimään, mitkä sen vaikutukset työllisyyteen ovat.

Mitä tulee sitten kannustavuuteen ja pienituloisimpiin ryhmiin, siinä hallitus on tehnyt jo erittäin merkittäviä veropäätöksiä sekä kesällä lisäbudjetin yhteydessä että ensi vuoden budjetin yhteydessä, ja tuloksetkin jo ovat näkyvissä. Niillä on kyetty sekä rakenteellisiin toimiin että suhdannepoliittisiin toimiin. Kotimarkkinoitten veto on tälläkin hetkellä se veto, joka pitää Suomea pystyssä. Rakennepuolella tämän tyyppinen verojen kohdennus pienituloisempaan palkansaaja-, työntekijäosaan tarkoittaa juuri sitä, että kannustavuus vahvistuu. Sillä tavalla aiomme myöskin jatkossa toimia.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Olemme ministeri Kalliomäen kanssa näköjään samaa mieltä siitä, että yhtiöveron hyvitysjärjestelmä on Suomessa toiminut hyvin. Se on merkinnyt yrityksille parempia menestymisen mahdollisuuksia ja sitä kautta mahdollisuuksia parempaan työllistämiseen, ja se on myös veronsaajalle, valtiolle, kunnalle, merkinnyt ennennäkemättömiä yritysverotuloja. Ymmärsin vastauksenne sen poistamisen syistä niin, että kun tällä hetkellä eräät tahot moittivat järjestelmää siitä, että se Suomessa suosii liikaa suomalaista omistusta, niin se sen takia pitäisi poistaa. Pitääkö meidän todella ennakoida sitä, että mahdollisesti EY-tuomioistuin ehkä toteaa tämän avoir fiscal -järjestelmän EU-oikeuden vastaiseksi, ja sen vuoksi jo etukäteen luopua tästä hyvästä järjestelmästä? Eikö olisi tarkoituksenmukaisempaa pitää tätä hyvää järjestelmää voimassa ja katsoa ensin, todetaanko se EU-oikeuden vastaiseksi vai ei?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Toistetaan nyt vielä: Se on ongelma suomalaiselle työlle, joka tarvitsee kansainvälisiä sijoituksia Suomeen. Me olemme voimakkaasti kansainvälisestä yhteisöstä riippuvainen maa. Minä ihmettelen, että kokoomus on juuttunut tähän mantraansa, siis siihen mantraan, joka aikanaan oli hyväksyttävä ja oikein, tehtiin valtiovarainministeri Erkki Liikasen toimesta aikanaan, kesti pitkään, mutta nyt kansainvälinen kehitys on ajanut sen ohitse kerta kaikkiaan. Jo aikaisemmin sanoin, ettei minun pointtini ole ennen kaikkea se, että se on EY-tuomioistuinkäsittelyssä, vaan tämä kansainvälinen kehitys. Sitä kannattaa nyt katsoa ja kokoomuksenkin tästä opillisuudestaan siirtyä ihan käytännön talouspolitiikan linjoille.

Ensimmäinen varapuhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.