Valtiovarainministeri  Antti   Kalliomäki

Arvoisa puhemies! Päättäessään esityksestään vuoden 2005 talousarvioksi on hallitus samalla tehnyt selväksi, että sillä on valmius täydentää esitystä myöhemmin syksyllä. Silloin hallituksella on valmius tuntuvaankin työn verotuksen keventämiseen ja merkittäviin panostuksiin sekä infrastruktuuriin että suomalaisen osaamistason nostamiseen.

Hallituksen näin ilmaisema valmius on kuitenkin sidottu valtiontalouteen saatavaan lisäliikkumavaraan. Veronkevennysten ja menonlisäysten tarkoituksenmukaisuus riippuu keskeisesti siitä, saadaanko kuluvan syksyn aikana sovittua maltillinen, kattava ja pitkäkestoinen tuloratkaisu.

Hallituksen budjettiesitys ja sen lopulliseen toteutukseen liittyvä tavoite on siten poikkeuksellisen vaativa ja kunnianhimoinen. Ja kun se sitä on, on selvää, että sitä on myös kritisoitu. Näinhän isoissa asioissa aina käy. Sellaista murinaa, että esitys olisi rutiininomainen ja vailla suuntaa, on kuitenkin mahdotonta ymmärtää, kun kyse on juuri päinvastaisesta. Hallitus katsoo esityksessään koko vaalikautta ja sen ylikin ja esittää poikkeavan laajaa yhteistä kansallista ponnistusta edessä olevien haasteiden voittamiseksi. Siitä on rutiini kaukana.

Yhtä perusteettomia ovat ne moitteet, joiden mukaan hallituksen linja merkitsisi talous- ja finanssipolitiikan alistamista ulkopuolisten päätöksentekijöiden eli tässä tapauksessa työmarkkinajärjestöjen ohjaukseen. Asia on tässäkin päinvastoin. Aloite uuden tulosopimuskierroksen mahdollisuuden selvittämisestä tuli hallituksen puolelta. Työmarkkinaratkaisujen ja budjettipäätösten tehokkaan yhdistelmän tavoittelu puolestaan korostaa hallituksen ja eduskunnan roolin ja osaamisen merkitystä, ja mitä siitä osaamisesta voi sanoa? Ainakin sen, että hallituksen tavoittelema kolmikantayhteistyön mahdollisuuksien hyödyntäminen on juuri nyt ratkaisevan tärkeä osa tuota osaamista. Pallo on siis voimakkaasti myös täällä eduskunnassa ja hallituksessa. Työmarkkinakeskusjärjestöille puolestaan kuuluu jo nyt tunnustus siitä, että ne ovat valmiit harkitsemaan voimassa olevien sopimusten aikataulusta poikkeamista ja selvittämään mahdollisuudet vastata hallituksen aloitteeseen. Jatkossa kaikilla osapuolilla on näytön paikka.

Arvoisa puhemies! Hallituksen talousarvioesitys perustuu ennusteelle, jonka mukaan Suomen bruttokansantuote kasvaa ensi vuonna vajaan 3 prosentin vauhdilla. Ennusteen mukaan elämme vuonna 2005 noususuhdannetta, jonka varsinainen kasvuhuippu osunee jo tämän vuoden loppupuolelle. Tähän on syytä kiinnittää huomiota sekä suhdanne- että rakennepolitiikkaa puntaroitaessa. Mikäli ennakoituun noususuhdanteeseen osuva työmarkkinakierros toisi mukanaan inflaatiota kiihdyttäviä ratkaisuja, olisi ensi vuonna veronkevennysten ja menonlisäysten sijasta tarpeen pohtia ylikuumenemista hillitseviä toimia. Jotta näin ei kävisi, on äärimmäisen tärkeätä, että työmarkkinaosapuolet löytävät omissa erityisesti palkkoja ja muutosturvaa koskevissa neuvotteluissaan yhteisymmärryksen ja ratkaisut, jotka tukevat talouden kasvua ja työllisyyttä. Vain sillä luodaan edellytykset valtiontalouden uudelle liikkumavaralle, jota hallitus ja eduskunta voivat hyödyntää omassa päätöksenteossaan.

Suhdannepolitiikkaakin merkittävämmät perusteet hallituksen linjan valinnalle liittyvät rakennepolitiikkaan. Maltilliset palkkaratkaisut pitävät työvoimakustannusten kehityksen tasolla, joka parantaa työllistymisen rakenteellisia edellytyksiä. Jos hallitus voi tukea tällaisia ratkaisuja palkansaajakotitalouksien ostovoimaa kohentavilla veronkevennyksillä, on se tehokasta rakennepolitiikkaa. Edelleen, jos hallitus voi toimillaan edistää palkkasopimusten kattavuutta ja pitkäkestoisuutta, lisää se taloudellisen toimintaympäristön rakenteen vakautta. Kolmanneksi on syytä muistaa, että palkkaratkaisun ja julkisen talouden välillä on mitä yksinkertaisin yhteys. Valtion pitää kantaa huolta julkisen työnantajan palkkakustannuksista. Tavoitteeksi on asetettava julkisen sektorin palveluksessa olevien henkilöiden ansioiden myönteinen ja vakaa kehitys, joka sopii valtion ja kuntien talouden puitteisiin.

Arvoisa puhemies! Hallituksen budjettikirja, joka tuoreena on kansanedustajien saatavissa, sisältää paljon muutakin kuin vain talouden strategisia linjauksia. Hallitusohjelman mukaisessa hyvinvointipolitiikassa korostuu jo toisena vuonna peräkkäin lapsiperheiden aseman parantaminen. Kotihoidon tukea ja äitiyspäivärahoja korotetaan. Lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan rahoitusta lisätään. Kuljetusten tuki laajennetaan esiopetukseen. Lasten ja perheiden oikeuksia turvaavan lapsiasiainvaltuutetun toimisto perustetaan. Sairausvakuutuksen uudistus aloitetaan parantamalla lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien ja muuten aiemmin väliinputoaja-asemassa olevien vanhempien päivärahaetuuksia. Eri väestöryhmien hyvinvoinnin ja tulojen kehityksen tasaamiseksi budjettiesityksessä aikaistetaan myös kansaneläkkeiden tasokorotusta. Eläkkeensaajien kannalta vielä olennaisempaa on panostus palveluihin, etenkin perusterveydenhuoltoon. Mikä väestöryhmä eniten kaipaisi ja tarvitsisi perusterveydenhoitoa?

Kuntien kyky vastata palveluiden tarjonnasta paranee. Valtion toimenpiteet vahvistavat kuntataloutta noin 250 miljoonalla eurolla. Samanaikaisesti kuntien oma talous paranee kuluvan vuoden tilanteesta. Talousarvioesitys sisältää jo totuttuun tapaan valtion ja kuntien välisen peruspalvelubudjettitarkastelun, jolla parannetaan kuntien tehtävien ja velvoitteiden rahoituksen tasapainoa. Kansallisen terveydenhuollon hankkeen sekä Sosiaalialan kehittämishankkeen toteuttamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia lisätään 110 miljoonalla eurolla ensi vuonna.

Hallitus etenee infrainvestoinneissa ohjelmansa mukaan. Rahoitusta on jo aiemmin kuluvana vuonna lisätty. Budjettiriihessä tehdyillä päätöksillä päätettiin vielä aikaistaa liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta parantavia investointeja eri puolilla maata ja lisätä rautateiden perusrahoitusta. Samoin päätettiin käynnistää ensi vuonna kaksi suurta väylähanketta: Tornion meriväylän syventäminen ja Helsingin Hakamäentien parantaminen. Investointipaketti on perusteltu niin taloudellisesti, liikennepoliittisesti kuin aluekehityksenkin näkökulmasta.

Arvoisa puhemies! Vuoden 2005 alusta astuu voimaan uusi yritys- ja pääomaverolainsäädäntö. Sen välittömät vaikutukset näkyvät valtion verotuottojen laskuna. Yhteisöverotusta kevennetään 555 miljoonaa euroa ja myös varallisuusverotukseen tehdään tuntuvia kevennyksiä. Samanaikaisesti käyttöön otettava osinkoverotus pidetään tasoltaan maltillisena. Uudistus vahvistaa talouden kasvupotentiaalia, kun investoinnit tulevat aiempaa kannattavammiksi ja parantunut verokilpailuasema lisää Suomen houkuttelevuutta sijaintimaana.

Muilta osin budjettikirjan mukaisessa veropolitiikassa edetään jo aiemmin hyväksi koettuun suuntaan. Valtion tuloveroasteikkoon ehdotetaan tehtäväksi 2 prosentin inflaatiotarkistus. Kotitalousvähennystä laajennetaan yhteensä 15 miljoonalla eurolla ja kahdella tavoin. Kotitalousvähennys nousee samalle tasolle kotitalouksien palkatessa apua työsuhteeseen kuin ostettaessa samoja palveluita yrityksiltä. Vähennystä saa myös verovelvollisten vanhempien tai isovanhempien kotona tehdystä työstä. Arvonlisäveron alarajaan liittyvää huojennusta parannetaan. Tällä tavoin tuetaan 5 miljoonalla eurolla kaikkein pienimpien yritysten taloutta ja työllistämiskykyä.

Pienten yritysten käynnistystä tuetaan myös työvoimapoliittisin toimenpitein. Yrittäjien starttirahan kestoa pidennetään ja myöntämisperusteita tarkistetaan. Lisäksi käynnistetään kokeilu starttirahan saajien kohderyhmän laajentamiseksi. Tehokkaaksi todetuilla työvoimapoliittisilla toimilla vastataan yritystoiminnan aloittamisen haasteisiin.

Puhemies! Talousarvioesitys on tässä vaiheessa — ja on hyvä korostaa: tässä vaiheessa — 195 miljoonaa euroa alijäämäinen. Jakamattomaksi varaukseksi lisäbudjettimenoihin hallitus esittää jätettäväksi 423 miljoonaa euroa. Euroopan unionin maiden vertailussa Suomi menestyy näillä ja monilla muilla luvuilla erinomaisesti. Sekä kansantuotteen kasvu että valtiontalouden vakaus ovat vertailukelpoisiin maihin nähden hyvällä tolalla.

Eurooppalainen erinomaisuus ei meille kuitenkaan riitä. Talouskehityksen niin sanottu perusura, jolla tarkoitetaan ennusteisiin yleensä kirjattavaa oletusta noin parin prosentin kasvuvauhdista ja työttömyyden hitaasta alenemisesta, ei riitä turvaamaan suomalaista hyvinvointimallia pitkälle tulevaisuuteen. Jo pelkästään väestökehitys kaivaa maata hyvinvointimme perustan alta. Ne ikäryhmät, joissa työllisyysaste on korkein, tuossa 80 prosentin luokassa, ovat jo nyt supistumassa. Vastaavasti yli 55-vuotiaiden ikäryhmä, jossa keskimääräinen työllisyysaste on vain puolet edellä mainitusta, kasvaa, eikä kaukana ole aika, jolloin työikäisten lukumääräkin alkaa alentua.

Talouden perusura, niin kuin sitä kuvasin, veisi meidät varsin pian tilanteeseen, jossa keskimääräinen kasvuvauhti putoaisi viime vuosien ja vuosikymmenten 3 prosentista jopa noin 1 prosenttiin. Hallituksen valmistelemat ja käynnistämät toimet kasvu-uran korottamiseksi ovat siten enemmän kuin välttämättömiä, ne ovat elintärkeitä yhteisten palveluiden ja keskeisten tulonsiirtojen rahoituksen turvaamiseksi. Suomalaisen hyvinvointimallin elinvoima on talouden kasvusta ja työllisyydestä kiinni. Vuosi sitten hallitus ei epäröinyt käyttää finanssipoliittista liikkumavaraa yhteensä yli miljardiin euroon nouseviin veronkevennyksiin ja julkisten menojen lisäämiseen 6,5 prosentilla. Ensi vuoden talousarvion linja perustuu suomalaisen sopimusyhteiskunnan voimavarojen hyväksikäyttämiseen, talouskehityksen ohjaamiseen yhdessä sopimalla ja yhdessä päättämällä.

Arvoisa puhemies! Olen pyrkinyt tässä esittelypuheenvuorossa keskittymään vain talousarvioesityksen aivan olennaisimpaan viestiin, kasvun ja työllisyyden merkitykseen Suomen menestykselle. Tämä viesti ja sen vaatimat toimet on sisäänrakennettu paitsi budjettiesitykseen myös hallituksen tahdonilmaisuun tavoitella yhdessä eduskunnan ja työmarkkinaosapuolten kanssa vielä tämän syksyn aikana ratkaisuja, jotka ohjaavat kehityksen entistä turvallisemmalle, tuottavammalle uralle.

Toivon, arvoisa puhemies, että tämän hallituksen puheenvuoron tietoinen tiivistys antaa sekä ajallista että sisällöllistä tilaa nyt alkavalle, toivottavasti elävälle keskustelulle. Eiköhän se ole myös keskustelua seuraavalle suurelle yleisölle mieluisampaa kuin toisiaan toistava puheiden tasainen virta, jonka toki hyvin hallitsemme?

Timo  Kalli /kesk(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa julkilausuttu kunnianhimoinen työllisyystavoite edellyttää tehokkaita keinoja. Vaikka tavoite näyttää vaikeasti saavutettavalta, ei siitä pidä missään tapauksessa luopua. Se on samanaikaisesti piiska ja porkkana hallitukselle. Myös globalisaation haaste ja Suomen ikääntyminen velvoittavat hallitusta moniin uudistuksiin.

Puheilla ja teoilla pitää olla katetta vielä vuosien, jopa vuosikymmentenkin kuluttua. Kansantaloutta ei voida hoitaa kvartaalitaloutena. Tämän päivän menot voivat olla tulevaisuuden tuloja. Tästä syystä hallituksen perusturvaan ja hyvinvointipalveluihin tekemät parannukset luovat sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja rakentavat suomalaisen yhteiskunnan menestystä.

Matti Vanhasen hallitus panostaa tässä budjetissa vahvasti kunnallisiin palveluihin, erityisesti opetukseen ja terveydenhuoltoon. Keskustan eduskuntaryhmän puolesta voin todeta, että panostus on selvästi vahvempaa kuin nykyinen oppositio esitti vaalien alla. Viittaan kokoomuksen tunnettuun kuuden kohdan vaaliohjelmaan, jossa opetukseen ja terveydenhuoltoon esitettiin vain murto-osia siitä, mitä nykyinen hallitus toteuttaa.

Hallitus haluaa kantaa vastuunsa hyvinvoinnin kasvattamisesta panostamalla tutkimus-, tuotekehitys- ja yrittäjyyspolitiikkaan. Työmarkkinajärjestöjen vastuuntuntoa mitataan tulopoliittista ratkaisua tehtäessä. Edellytykset maltilliselle ratkaisulle ovat hyvät. Kaikkien tulisi nyt ymmärtää, että vain maltilla ja sovulla maallamme on varaa vaurastua.

Hallituksen kolmen loikan talouspolitiikan pitäisi kantaa paljon pidemmälle kuin vuoteen 2005 tai 2007. Ensimmäinen loikka, tämä talousarvioesitys, vie Suomea hyvin eteenpäin. Hallituksen talousarvioesitys sisältää useita hyvinvointia parantavia osia. Samalla se antaa tukevan pohjan ponnistaa hyvään tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun. Jos toinen loikka — maltillinen työmarkkinaratkaisu — onnistuu, on hallituksella mahdollisuus tukea sitä merkittävillä veroratkaisuilla.

Tämän jälkeen hallituksella on hyvät mahdollisuudet kolmanteen loikkaan. Vuoden 2005 alussa hallitustaipaleen puolenvälin välitarkistuksessa tehdään ratkaisuja työllisyyden parantamiseksi panostamalla samanaikaisesti osaamiseen ja matalan tuottavuuden työn tukemiseen. Se onkin välttämätöntä työllisyyden ja hyvinvointipalveluiden turvaamiseksi. Vuodenvaihteessa hallituksella on käytössä myös globalisaatiotyöryhmän ehdotukset uudistuksista ja toimenpiteistä, joilla suomalaista osaamispohjaa, kilpailukykyä ja työllisyyttä parannetaan.

Arvoisa puhemies! Matti Vanhasen hallituksen toista budjettia voidaan pitää perheiden ja työllisyyden kasvun budjettina. Talousarvioesityksessä kohennetaan monen laihan vuoden jälkeen muun muassa kotihoidon tukea, minimiäitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahoja. Talouden toimintaympäristö ei tänään ole kuitenkaan sellainen kuin keväällä 2003 odotettiin tai ennustettiin. Tämä johtuu lähinnä kahdesta syystä: Ensinnäkin Euroopan talouskehitys on ollut ennakoitua heikompaa ja se on heijastunut myös Suomeen. Kasvu jäi viime vuonna vain kahteen prosenttiin, vaikka kasvuarvio oli yli kolme prosenttia. Myönteistä oli yksityisen kulutuksen ripeä kasvu, jota selvästi auttoivat hallituksen taloutta ja kasvua elvyttävät toimet, muun muassa tuloverotuksen keventäminen.

Toinen keskeinen syy hitaaseen kasvuun ja arvioitua heikompaan työllisyyskehitykseen on globalisaatio. Pari vuotta aiemmin emme vielä täysin ymmärtäneet globaalin kilpailun kiristymisen ja siihen liittyvän yritystoiminnan muutosten merkitystä ja sen nopeutta myös Suomen taloudelle. (Kokoomuksen ryhmästä: Ketkä me?) — Tarkoitan ed. Ollilaa erityisesti. — Yritysten siirtyminen ulkomaille on siirtymistä markkinoiden läheisyyteen, mutta samalla se tarjoaa mahdollisuuden säilyttää työpaikkoja ja osaamista Suomessa. Suomen menestys, hyvinvointi ja työllisyys riippuvat jatkossa yhä enemmän siitä, että löydämme aina uudelleen osaamiseemme perustuen paikkamme maailman työnjaossa.

Arvoisa puhemies! Kotitaloustyön vähennysjärjestelmä on lisännyt tehokkaasti työllisyyttä palvelualoilla. Sen laajentamisesta tehty päätös on tärkeä. Ensi vuonna vähennys voidaan tehdä myös työstä, joka on tehty omassa, puolison vanhempien, isovanhempien asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa. Kotitalousvähennys tulee olemaan saman tasoinen riippumatta siitä, palkataanko henkilöstö työsuhteeseen vai ostetaanko palvelu yrityksiltä. Näin luodaan uutta työtä ja yrittäjyyttä palvelualoille. Samalla helpotetaan perheiden arkea, mikä osaltaan edesauttaa perheen ja työelämän yhteensovittamista.

Välillisten työvoimakustannusten kohdistetusta keventämisestä Suomessa on keskusteltu pitkään. Valitettavasti kukaan ennen nykyistä valtiovarainministeriä ei asiasta ole tehnyt minkäänlaista, edes teknistä, valmistelua valtiovarainministeriössä. Olisi paljon helpompi viedä esimerkiksi kokoomuksen toivomia ratkaisuja eteenpäin, jos edellinen valtiovarainministeripuolue olisi asialle tehnyt jotain. Sama tilanne oli muuten yritysten sukupolvenvaihdosten helpottamisessa ja pienempien yritysten arvonlisäveron alarajan muuttamisessa liukuvaksi.

Arvoisa puhemies! Matti Vanhanen ja valtiovarainministeri Antti Kalliomäki ovat kesän mittaan omissa puheenvuoroissaan linjanneet, että hallitus pyrkii kattavaan ja maltilliseen pitkäaikaiseen tuloratkaisuun ja on valmis osaltaan tukemaan tällaisen ratkaisun syntymistä esimerkiksi veroratkaisuilla. Myös ekonomistien valtaosan arvio on, että tällainen yhdistelmä avaisi parhaimmillaan mahdollisuuden jopa hallitusohjelman mukaisen työllisyystavoitteen saavuttamiseen. Tämä näkymä on se pääministerin kuvaama suuri kala, jota hallitus on päättänyt lähteä pyytämään. Keskustan eduskuntaryhmä haluaa antaa tukensa tälle vakautta ja dynamiikkaa yhtä aikaa luovalle talous- ja tulopolitiikalle. Samalla keskustan eduskuntaryhmä edellyttää, että tupon ohella vauhditetaan myös muita toimenpiteitä, joilla työllisyyttä voidaan edistää. Tämä tarkoittaa matalan tuottavuuden työn kysynnän lisäämiseen tehtävän ratkaisun syntymistä ja globalisaatiotyöryhmän esitysten toimeenpanoa rivakasti. Veronkevennysten ohella hallitus on valmis lisäämään panostuksia osaamiseen ja liikenneväylien kehittämiseen. Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä korostaa, että hallitus tekee omat ratkaisunsa arvioituaan tulokierroksen näkymiä. Veroista, liikennerahoista tai osaamispanostuksista ei neuvotella tupopöydässä.

Arvoisa puhemies! Budjetin keskeinen painopiste työllisyyden ohella on sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vahvistaminen. Budjettiesitys sisältää monia merkittäviä parannuksia lasten ja perheiden hyvinvointiin. Erityisesti kaikkein pienituloisimpien perheiden asema paranee. Keskustan jo pitkään ajama korotus pienempiin äitiys- ja sairauspäivärahoihin toteutuu ensi vuonna. Pienimpiin äitiyspäivärahoihin tulee merkittävä, 94 euron korotus kuukaudessa. Myös lasten kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki kehittyvät nyt useiden vuosien nollalinjan jälkeen. Näin vahvistetaan merkittävästi perheiden tosiasiallista valinnanvapautta eri hoitomuotojen välillä.

Arvoisa puhemies! Budjettiriihessä päätettiin aikaistaa kansaneläkkeiden tasokorotusta ensi vuoden maaliskuun alkuun. Kansaneläke nousee tuolloin 7 eurolla kuukaudessa. Vanhasen hallituksen tekemä ratkaisu on sosiaali- ja eläkepoliittisesti oikea. Se kohdistuu suhteellisen tasapuolisesti 90 prosenttiin kaikista eläkkeensaajista. Kansaneläkkeen korotuksen kautta kaikkien pienituloisimpienkin eläkeläisten asema paranee.

Arvoisa puhemies! Budjetin myönteisiin puoliin kuuluu myös laajan veteraanipaketin toteuttaminen. Ensi vuonna kohennetaan veteraanien asemaa kaikkiaan 21 miljoonalla eurolla. Hallitus haluaa tällä tavoin antaa tunnustuksen Suomen itsenäisyyden puolustajille, kun sodan päättymisestä on kulunut 60 vuotta.

Arvoisa puhemies! Vanhasen hallituksen alkutaipaleen tilinpäätös kuntapolitiikassa on kiteytettävissä sanoihin luottamus, vakaus ja ennustettavuus. Hallitus on palauttanut ohjelmansa mukaisesti kuntien ja valtion suhteisiin vakautta, pitkäjänteisyyttä ja luonut luottamuksen ilmapiiriä.

Kaiken perusta on lupausten pitämisessä ja linjausten uskottavuudessa. Tämä hallitus ei ole maksattanut veronkevennyksiä kunnilla. Menetykset on korvattu täysimääräisesti. Samoin kuntien yhteisövero-osuutta nostetaan ensi vuoden alusta, kun yhteisöverokannan taso alenee.

Valtionosuuksia lisätään tuntuvasti vuodelle 2005, niin kuin jo kuulimme, 250 miljoonaa euroa. Luottamuksen kannalta tärkein päätös on maksaa kustannusjaon nelivuotistarkistuksen edellyttämät osuudet kunnille seuraavan neljän vuoden aikana.

Mihin luottamusta tarvitaan? Sitä tarvitaan, jotta kunnat pystyisivät selviytymään varsinkin ikääntymisen mukanaan tuomista kasvavista palvelutarpeista ja -toiveista niukkojen voimavarojen oloissa. Sitä tarvitaan, jotta kuntien toimintatapoja uskallettaisiin uudistaa ja ylikunnallista yhteistyötä kaikin tavoin lisätä.

Tulevaisuudessa myös hyvinvointipalvelujen tuotannossa tarvitaan laadukkaita ja kustannustehokkaita yksityisiä ja julkisia voimavaroja yhdistäviä ratkaisuja. Samaan aikaan yhtäältä työikäisten määrä vähenee ja toisaalta esimerkiksi vanhusten palvelujen tarve kasvaa voimakkaasti. Tässä tilanteessa tarvitaan kuntien palvelujen järjestämisessä luovuutta ja ennakkoluulottomuutta.

Kuntien ja kasvukeskusten kannalta on myös merkittävää asuntotuotannon edistämiseen myönnettävän kunnallistekniikka-avustuksen lisääminen ja erityisesti sen laajentaminen Helsingin seudun ohella muihin kasvukeskuksiin. Näin toimien voidaan toivottavasti lisätä ihmisten toivomaa pientalotuotantoa ja vauhdittaa kaavoitusta.

Arvoisa puhemies! Julkisia investointeja ja palveluja on tulevaisuudessa tuotettava entistä enemmän erilaisilla vaihtoehtoisilla malleilla. Nykyinen budjettiperusteinen rahoitusjärjestelmämme ei riittävästi turvaa liikenneverkon pitkäjänteistä kehittämistä.

Keskustan eduskuntaryhmä edellyttää, että liikenneinvestointeja toteutetaan vaalikaudella pitkäjänteisesti väylätyöryhmän ehdotusten pohjalta. Tämä edellyttää merkittävää lisärahoitusta esimerkiksi valtionyhtiöiden myyntituloja hyväksi käyttämällä. Talousarviossa esitettävät 50 miljoonan euron lisäpanostukset perustien- ja radanpitoon sekä yksityisteihin lisättävät 2 miljoonaa euroa osoittavat hallitukselta oikeansuuntaista vastuunkantoa liikennepolitiikasta.

Tie- ja rataverkon kunnosta on pidettävä huolta ihmisten liikkuvuuden, liikenneturvallisuuden ja teollisuuden sekä yritysten toimintaedellytysten turvaamiseksi.

Arvoisa puhemies! Kotimaista energiatuotantoa myös edistetään. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan menot kasvavat 35 miljoonalla eurolla. Näitä lisäyksiä tarvitaan EU:sta johtuvien lisääntyvien velvoitteiden hoitamiseen ja päätettävän tukiuudistuksen toimeenpanoon. Energiapuun ja haketuksen tuki lisääntyy 2 miljoonalla eurolla, mitä keskustan eduskuntaryhmä pitää positiivisena asiana erityisesti haja-asutusalueille ja kotimaiselle ympäristöystävälliselle energiantuotannolle.

Lisäksi keskustan eduskuntaryhmä edellyttää, että hallituksen ja tuottajajärjestöjen välinen neuvottelutulos tukimallien toimeenpanosta toteutetaan niin, että alueiden ja tuotantosuuntien väliset erot eivät nykyisestään muutu.

Susanna Huovinen /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Joka syksy eduskuntaan saapuva hallituksen talousarvioesitys on osa sitä poliittista toimintaa, jolla politiikkaa tehdään näkyväksi kansalaisille. Edustuksellinen demokratia ei siis ole mikään kaukana jylläävä koneisto, vaan aidosti keskustelua käyvä foorumi, jossa kansanedustajat linjaavat tulevaisuutta. Tässä tänään käytävässä keskustelussa linjataan taloutta seuraavaksi vuodeksi. Jokainen on tietysti kiinnostunut, mihin yhteiset veroeuromme käytetään. On hyvä, että talousarviokäsittelylle annetaan eduskunnassa aikaa ja painoarvoa.

Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä pitää talousarvioesitystä tarkkaan harkittuna ja tasapainoisena. Valtiontaloutta vaarantamatta esityksessä on otettu huomioon monta hyvinvoinnin ja sosiaalisen tasa-arvoisuuden kannalta tärkeää asiaa. Esitys vahvistaa hyvinvointiyhteiskuntaa ja lisää talouskasvua.

Budjettiesitys tuo merkittävästi lisää rahaa kansalaisten tarvitsemiin ja arvostamiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kuntien talous, kyky tuottaa palveluja ja työllistää on yksi budjetin painopisteistä. Tämä on sosialidemokraattien ajama linja. Valtion toimenpiteiden vaikutus kuntatalouteen on ensi vuonna noin 250 miljoonaa euroa plusmerkkinen. Summa on aika suuri. Pieni esimerkki ehkä konkretisoi asiaa. Jos tämä summa käytettäisiin kokonaisuudessaan esimerkiksi hoitohenkilökunnan palkkaamiseen kuntiin, saataisiin lähes 10 000 uutta käsiparia hoivapalveluihin. Kuntien päättäjät kantavat vastuun siitä, että valtion lisäraha näkyy parempina palveluina ihmisten arjessa. Kunnallisvaaleissa kansalaiset pääsevät sitten valitsemaan, ketkä näistä rahoista kuntatasolla päättävät.

Sosialidemokraateille on tärkeää, että lapsiperheiden asemaa on tällä vaalikaudella parannettu. Lapsilisä nousi jo tänä vuonna. Vähimmäisvanhempainpäivärahojen ja kodinhoidon tuen korotukset helpottavat perheiden toimeentuloa ensi vuonna. Myös sairausajan vähimmäisturva paranee. Sairausvakuutuslakia uudistetaan lisäksi niin, että suurempi osa vanhemmista saa ansiosidonnaista äitiys-, isyys- tai vanhempainpäivärahaa. Hoitovapaalla olevat vanhemmat ja pätkätyöläiset hyötyvät tästä muutoksesta. Ansiopäivärahan muutokset kannustavat myös työhön ja tukevat näin hallituksen tavoitetta työllisyysasteen nostamisesta.

Tänä syksynä lakisääteistetty pienten koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta helpottaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Lisäksi perheiden mahdollisuuksia lyhentää työaikaansa lasten hoidon vuoksi on laajennettu koskemaan pienten koululaisten vanhempia.

Jo pitkään on ollut esillä perhevapaista johtuvien työnantajakustannusten tasapuolisempi jako. On tärkeää, että asiassa nyt edetään. Perhevapaista aiheutuvat kustannukset vaikeuttavat synnytysiässä olevien naisten työllistymistä ja työmarkkina-asemaa. Tuleva äiti joutuu puolisoaan useammin työmarkkinoiden heittopussiksi, vaikka vanhemmuus on yhteinen. Tasa-arvotalkoita riittää.

Lapsiperheiden ja muidenkin kansalaisten arkielämä vaatii toimivia peruspalveluita. Vaikka kunnat saavatkin lisää valtionosuuksia sosiaali- ja terveyspalveluihin, kaikki palveluissa olevat ongelmat ja viiveet eivät korjaannu pelkällä rahalla. Tarvitaan toiminnallisia muutoksia. Terveyspalveluissa on toteutettava niitä uudistuksia, joita terveyshankkeessa esitettiin. Sairaalla ihmisellä on oikeus päästä lääkäriin.

Viime viikkoina on puhuttanut päivähoito. On esitetty vaatimuksia, että päivähoito-oikeuden ulkopuolelle pitäisi rajata ne perheet, joissa jompikumpi vanhemmista on syystä tai toisesta kotona. Keskustelu oikeuksista ja vastuista on toki paikallaan, mutta hätiköityihin päivähoitolain muutoksiin ei ole syytä ryhtyä. Lööppien antama kuva risteilyillä kaiket viikonloput hurvittelevista vanhemmista ei vastaa todellisuutta. Enemmistö suomalaisvanhemmista kantaa vanhemmuuden vastuun niin kuin pitääkin. Kannattaa myös muistaa, että päivähoito on lapsen, ei vanhempien, oikeus. Monia apua tarvitsevia perheitä voidaan auttaa huomattavasti nopeammin, kun ongelmat huomataan ajoissa päivähoidossa. Lasten asia etenee myös, kun kauan odotettu lapsiasiainvaltuutetun virka perustetaan ensi vuonna. (Ed. Laakso: Jääkö jäljelle mitään ongelmia?)

Arvoisa puhemies! Talousarvioesitys huomioi kiitettävästi myös vanhemmat ihmiset. Hallitusohjelmassa vuodelle 2006 sovittu kansaneläkkeen tasokorotus aikaistuu vuoden 2005 maaliskuuhun. Tämä on perusteltua kansaneläkkeen ja sen indeksikorotuksen vaatimattoman tason vuoksi. Kansaneläkkeen tasokorotuksesta hyötyy lähes miljoona eläkeläistä, koska se nostaa myös muita kansaneläkkeeseen sidottuja etuuksia sekä eläketulovähennystä.

Budjetissa on myös eläketukea koskeva kertaluonteinen uudistus pitkäaikaistyöttömille. Tätä uudistusta on odotettu kauan. Se on inhimillinen ratkaisu, jonka kansanedustaja Ilkka Taipale alun perin ideoi. Ihmisten juoksuttaminen luukulta toiselle vähenee. (Hälinää)

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 60 vuotta jatkosodan ja ensi keväänä saman verran Lapin sodan päättymisestä. Sotainvalidit ja sotaveteraanit ovat kantaneet raskaimman taakan itsenäisyytemme puolustamisesta. Meidän nuorempien velka veteraaneja kohtaan ei koskaan vanhene. Sosialidemokraatit pitävät tärkeänä, että heidän oikeuksiaan kuntoutukseen ja hoivapalveluihin parannetaan. Talousarvioesitys lisää 20 miljoonaa euroa näihin toimenpiteisiin.

Arvoisa puhemies! Hyvinvointiyhteiskuntamme säilyy ja kehittyy vain, jos pystymme kansakuntana huolehtimaan työllisyydestä ja taloudesta. Kestävää hyvinvointiyhteiskuntaa ei rakenneta vain vaatimalla lisää rahaa, kuten vasemmisto-oppositio tekee. (Ed. Kuoppa: Miksi vähennetään työllisyysrahoja?) Hyvinvointiyhteiskunnan kannalta vielä vaarallisempi on oikeisto-opposition tarjoilema vaihtoehto. Porvarit uskovat sokeasti julkisten palvelujen kilpailutuksen ja yksityistämisen kaikkivoipaisuuteen. Erikoisen lisämausteen perinteiseen oikeistoideologiaan tuo se, että entisen kirstunvartijapuolueen kansanedustajat tuntuvat unohtaneen tyystin tarkan taloudenpidon merkityksen ja menolisäysvaatimuksia heitellään maakuntalehdissä kevyesti vailla huolta huomisesta. Pahimmillaan salin eri laitojen oppositiovaihtoehdot tuhoavat hyvinvointiyhteiskunnan perustan. (Hälinää — Ed. O. Ojala: Ei pidä paikkaansa!)

Hallituksen talousarvioesitys vahvistaa talouden kasvua. Edellytykset nopealle, kestävälle kasvulle ja työttömyyden alenemiselle ovat olemassa, vaikkei oleellista muutosta parempaan työllisyyteen ole vielä kuluvana vuonna tapahtunut. Hallituksen tulee mahdollistaa yrityksille olosuhteet, joissa työpaikkojen säilyminen ja uusien syntyminen onnistuu. (Ed. Kuoppa: Lisää tukea UPM:lle!)

Ensi vuonna voimaan tulevan yritys- ja pääomaverouudistuksen tavoitteena on tukea yritysten kasvua ja työllisyyttä. Pienempien yritysten kasvumahdollisuuksia tuetaan nostamalla arvonlisäverotuksen liukuvan huojennuksen ylärajaa. Pidemmän aikavälin kasvuedellytyksiä on vahvistettu muun muassa lisäämällä tutkimus-, kehittämis- ja koulutusmäärärahoja.

Tulopoliittisilta neuvotteluilta odotetaan paljon. Työnantajien toivoisi pohtivan viimeviikkoisten irtisanomisten mielekkyyttä ja ajoitusta. Mikä saa työnantajan uskomaan, että kasvun alkaessa koulutettua ja osaavaa työvoimaa löytyy helposti? Irtisanomiset eivät luo vakautta ja luottamusta palkansaajien arkeen, saati alkavalle tulokierrokselle. (Ed. Kuosmanen: Kiinasta löytyy tekijöitä!) Maltilliset palkankorotukset eivät ole automaatio, ja mahdollisten uusien verokevennystenkin työllistävästä vaikutuksesta on keskusteltava avoimesti. Joka tapauksessa me sosialidemokraatit tuemme tulopoliittisen kokonaisratkaisun aikaansaamista ja toivomme menestystä neuvotteluihin.

Me olemme valmiit käsittelemään tuloverotusta marraskuun lopulla, jos näin voidaan saavuttaa talouden ja työllisyyden kannalta parempia tuloksia. Emme anna avointa valtakirjaa suurille verokevennyksille, vaan mahdollisilla kevennyksilläkin täytyy hakea parasta mahdollista työllisyysvaikutusta. Verokevennykset eivät saa vaarantaa julkisten hyvinvointipalvelujen tuottamista. (Ed. Dromberg: Eihän siitä ole kyse!)

Tuloratkaisujen kyytipoikana on usein käytetty juuri ansiotulojen verotuksen alentamista. Palkansaajien toimeentuloon vaikuttavat olennaisesti kuitenkin myös asumiskustannukset. Uusimpien tietojen mukaan aravavuokrien taso lähenee vapaiden markkinoiden vuokratasoa. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella aravavuokrat ovat jo nyt korkeampia kuin vapaarahoitteisten asuntojen. Olisiko aika harkita osana kokonaisratkaisua aravalainaehtojen muokkaamista siten, että aravavuokra-asuntojen vuokrat todella alenisivat. (Ed. Kuosmanen: Lopetetaan!) Ratkaisusta hyötyisivät nekin, jotka eivät tulojen alhaisuuden vuoksi hyödy tuloveroalennuksista. Näin Asuntorahastoon kertyvää vaurautta jaettaisiin vuokra-asunnoissa asuville pienituloisille ihmisille.

Arvoisa puhemies! Hallitus on tehnyt paljon työllisyyden hoitamiseksi. (Ed. Pulliainen: Mutta tuloksia ei ole tullut!) Ansiotulojen verotuksen alentaminen on kiistatta ylläpitänyt kotimaista kysyntää ja parantanut erityisesti palvelualojen työllisyyttä. Ilman veroratkaisuja työttömyys olisi kääntynyt kasvuun myös meillä Suomessa. Maassamme on työn alla lukuisia isoja julkisia investointeja, joilla ylläpidetään hyvää rakennusalan työllisyyttä. Huomionarvoista on, että hallitus lisäsi liikennerahoja vielä budjettiriihessä. Omaisuuden myynneistä tullut lisäraha käytettiin kokonaisuudessaan liikenteeseen, ja näin teiden sekä rautateiden kunnostaminen ja joukkoliikenne saivat tervetulleen lisärahan. (Ed. Kuoppa: 100 miljoonaa pois!) Tarpeita kuitenkin vielä riittää. Pitkäjänteisyyden varmistamiseksi olisi tärkeää tietää, millä aikataululla ja rahoituksella isoja liikennehankkeita käynnistetään.

Työllisyyden hoitamiseksi on tärkeää työvoiman koulutukseen ja työllistämistukiin panostaminen. Työministeriön toimet ovat korvaamattomia, kun haluamme pitää työikäisen väestön työkuntoisena. (Ed. Kuoppa: Työttömänä!) Tätä tarkoitusta palvelee muun muassa Noste-ohjelma, jolla mahdollistetaan lähes 10 000 henkilön ammatillisen tutkinnon suorittaminen. Myös kotitalousvähennyksen laajennus luo uutta kysyntää erilaisille palvelualan yrityksille ja tukee näin omalta osaltaan tavoitetta paremmasta työllisyydestä. (Ed. Huotari: Entäs matalapalkkatuki?)

Arvoisa puhemies! Lopuksi yksityiskohta, joka on meille sosialidemokraateille tärkeä. Käsitellessään tämän vuoden talousarviota eduskunta kiinnitti huomiota muun muassa yleisille kirjastoille kohdennettuihin valtionosuuksiin ja -avustuksiin. Eduskunta edellytti, että hallitus valmistellessaan vuoden 2005 talousarviota nopeuttaa kansalaisille tärkeän peruspalvelun, kirjastojen, rahoituksen siirtoa kokonaan yleisiin budjettivaroihin. Eduskunnan edellyttämä muutos turvaisi paitsi kirjastojen rahoituksen myös Veikkauksen varsinaisten edunsaajien eli liikunnan, nuorisotyön, kulttuurin ja tieteen toimintaedellytykset. Käytännössä siis lukuisten kansalaisjärjestöjen asema vahvistuisi. Ne tuottavat pääasiassa vapaaehtoisvoimin harrastuksia tuhansille ja taas tuhansille suomalaisille lapsille ja nuorille.

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän mielestä talousarvioesitys tekee politiikkaa näkyväksi kansalaisille. Se vahvistaa peruspalveluja, tukee työllisyyttä ja taloutta sekä parantaa sosiaaliturvaa. Talousarvion myötä yhä useampi suomalainen voi turvata hyvinvointiyhteiskuntaan. (Ed. Kuosmanen: Sitä ei usko joulupukkikaan! — Ed. Laakso: Olisitte jättäneet jotain seuraavalle hallitukselle!)

Ben Zyskowicz /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Arvoisat Suomen kansan edustajat! Opposition tärkeänä tehtävänä on seurata kriittisesti hallituksen toimintaa, mutta toisaalta myös antaa hallitukselle tarvittaessa tukea ja myönteistä palautetta. Toteankin nyt, että tästä budjettiesityksestä löytyy monia kokoomusta tyydyttäviä yksityiskohtia.

Budjettiesitykseen sisältyy myönteisenä asiana kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen korottaminen. Lapsen hoitamista kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa on tuettava nykyistä enemmän. Perheillä pitää olla todellinen mahdollisuus ja oikeus valita lapselleen sopivin hoitomuoto. Lapsiperheiden asioista on kuitenkin pakko tässä yhteydessä muistuttaa, ettei hallituksen tähänkään budjettiesitykseen sisälly lapsilisien sitomista indeksiin. Tätä on kuitenkin vaadittu eduskunnassa täysin yksimielisesti.

Viime aikoina on käyty vilkasta keskustelua siitä, tulisiko lapsiperheiden subjektiivista päivähoito-oikeutta rajoittaa. Kokoomuksen eduskuntaryhmä ei kannata puuttumista subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen, siitä luopumista. (Vasemmalta: Vau, hyvä!) Ei ole aihetta joidenkin marginaali-ilmiöiden perusteella moittia perheitä ja erityisesti pienten lasten äitejä. Pidämme selvänä sitä, että perheet toimivat järkevästi ja omien lastensa parasta ajatellen. Eri asia on, että päivähoitolakia aikanaan uudistettaessa on syytä sisällyttää lakiin subjektiivisen päivähoito-oikeuden täsmennys siten, että kunnan tulee jokapäiväisen kokopäivähoidon rinnalla tarjota myös muita perheelle sopivia vaihtoehtoja, kuten kokopäiväistä hoitoa parina päivänä viikossa, osapäivähoitoa ja avointa päiväkotihoitoa.

Herra puhemies! Budjetin myönteisistä asioista on nostettava esille myös kotitalousvähennyksen kehittäminen, jota punamultahallitus jatkaa kokoomuksen esittämien vaatimusten mukaisesti. (Ed. Jaakonsaari: Alhon esitys!) Vähennykseen nihkeästi suhtautuneet demaritkin ovat selkeästi voittamassa itse luomansa niin sanotun piikayhteiskuntakammonsa. (Ed. Jaakonsaari: Tuo oli valetta, valetta! Alho ja Jaakonsaari toivat sen aikoinaan!) Ei se olekaan mitään piikomista tai muutoinkaan niin kauhea asia, että joku tekee palvelualan työtä toisen kotona. Kaikki työnteko on arvokasta. Kotitalousvähennyksen suosio on viime vuosina kasvanut tuntuvasti. Se ei olekaan mikään ihme. Vähennys luo tavallisille palkansaajille ja eläkkeensaajille mahdollisuuden ostaa tarvitsemiaan kotipalveluja, kuten siivousta, ikkunanpesua, remontointia ja lastenhoitoa.

Kotitalousvähennyksen käyttöalan laajentaminen koskemaan verovelvollisen vanhempien kotona tehtävää työtä oli esillä jo keväällä. Tuolloin hallitus torjui kokoomuksen ed. Maija Perhon asiasta tekemän esityksen. On hyvä, että kesän aikana hallitus on tässä asiassa kääntänyt takkinsa ja tullut toisiin ajatuksiin. Onneksi olkoon! Kokoomuksen tavoitteena on kotitalousvähennyksen edelleen kehittäminen. Omavastuun määrää olisi syytä laskea ja vähennyksen enimmäismäärää korottaa jo nyt esillä olevassa talousarviossa.

Herra puhemies! Kokoomuksen eduskuntaryhmä on tyytyväinen veteraanien ja sotainvalidien huomioimiseen budjettiesityksessä. Haluamme tässä yhteydessä myös kiittää valtiovaltaa jatkosodan päättymisen 60-vuotisjuhlan kunniaksi syyskuun alussa järjestetystä varsin arvokkaasta tilaisuudesta.

On surullista, että tuhannet ja taas tuhannet sotiemme veteraanit poistuivat keskuudestamme 1960-, 70- ja 80-luvuilla aikana, jolloin heidän uhrauksiaan ja taisteluaan isänmaan vapauden ja itsenäisyyden puolesta ei valtiovallan puolelta katsottu aiheelliseksi tai mahdolliseksi samalla tavoin kunnioittaa.

Muutoin eläkeläisten osalta hallituksen budjettiesitys on valtava pettymys. Keskustan ennen vaaleja lupaama kansaneläkkeen pohjaosan palautus ja niin sanotun taitetun indeksin poistaminen olivatkin vain pelkkiä vaalitäkyjä. Eläkkeensaajat saavat sen nyt karvaasti kokea. Kansaneläkettäkin korotetaan vain 7 euroa kuukaudessa. Pitäisikö eläkeläisten ottaa tämä tieto vastaan riemusta kiljuen? (Ed. O. Ojala: Mitä kokoomus lupaa?) Eduskuntavaalien alla eläkeläisillä ei ollut pulaa hyvistä ystävistä. (Ed. Laakso: Paitsi kokoomuksessa!) Vastuuttomimmat ja häpeämättömimmät punamultaehdokkaat lupasivat kansaneläkkeeseen jopa satojen eurojen korotusta. (Ed. Pulliainen: Mainitkaa joku esimerkiksi!)

Ed. Kalli puheenvuorossaan halusi verrata kokoomuksen ja keskustan eduskuntavaaliohjelmia. Myönnän kernaasti, että tässä vertailussa emme pärjää. Keskusta lupasi varmasti enemmän. Se taisi luvata enemmän kuin kaikki muut puolueet yhteensä. Lupausten lunastaminen onkin sitten kokonaan toinen juttu. Kokoomuksen linja on: lupaamme vähemmän ja mieluummin teemme enemmän. Keskustan linja on päinvastoin: luvataan enemmän ja tehdään vähemmän.

Arvoisa herra puhemies! Kuumin peruna kunnallisvaalien alla on se, millaiset mahdollisuudet hallitus luo kunnille tarjota kansalaisille kattavat, laadukkaat ja kohtuullisessa ajassa saatavilla olevat peruspalvelut. (Ed. Ala-Nissilä: Nekin paranevat!) Kyse on terveydenhuollosta, vanhuksista, lasten päivähoidosta, perusopetuksesta jne. Peruspalveluista ovat vastuussa kunnat, mutta niiden mahdollisuudet turvata palvelut riippuvat olennaisesti valtion toimenpiteistä. Kokoomuksen mielestä on selvää, ettei peruspalveluja voida kunnolla turvata ja vahvistaa hallituksen budjettiesityksen keinoilla ja varoilla. Hallitus itsekin toteaa, että kuntatalous pysyy kireänä lähivuosien ajan. Suuri ja oleellinen kysymys kuuluu: miten hallitus aikoo turvata kunnille riittävät mahdollisuudet peruspalveluista huolehtimiseen? Hallitus kyllä lupaa monia hyviä asioita, mutta unohtaa sen, että niiden toteuttaminen vaatii kunnille tarpeelliset voimavarat. (Ed. Kuoppa: Ei sitä veronalennuksilla paranneta!)

Vaikka kuntien valtionosuudet lisääntyvät ensi vuonna, kuntien rahoitusasema todellisuudessa kuitenkin heikkenee. Tämä johtuu lähinnä siitä, että kuntien lakisääteiset velvoitteet lisääntyvät samanaikaisesti. Jo nyt sairaanhoitopiireistä eri puolilta maata on kiirinyt viestejä, ettei hoitotakuuta pystytä toteuttamaan nykyisillä resursseilla. (Ed. Huotari: Näin on!) Koko terveydenhuoltomme toimivuus on vaarassa, mikäli hallitus jatkaa talousarvioesityksen mukaista linjaansa. (Ed. O. Ojala: Onko niin, että kokoomus esittää lisää rahaa?)

Näkemyserot opposition ja hallituksen kuntatalouslaskelmissa ovat suuret. Hallitus väittää, että kuntien talous vahvistuu tämän budjetin myötä. Tämänhän kuulimme sekä valtiovarainministerin puheenvuorossa että edellisissä puheenvuoroissa. Me taas tiedämme, että valtion toimenpiteet päinvastoin kiristävät ensi vuonna kuntataloutta. Näistä kylmistä luvuista eli faktoista pitäisi sentään vallita yksimielisyys.

Viime viikolla Kuntaliiton vaalipaneelissa kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen esittikin vaatimuksen siitä, että kuntatalouden tosiasiallista tilaa tulisi katsoa opposition, hallituksen ja kuntapäättäjien edustajien yhteisvoimin. Vaatimus hyväksyttiin. Odotamme tällaisen erilaisia lukuja arvioivan ja vertaavan asiantuntijatilaisuuden järjestyvän mahdollisimman pian. Peruspalvelutuotannon kiistattomiin ongelmiin on helpompi löytää yhteisiä vastauksia, kun kaikki päättäjät keskustelevat asioista samojen lukujen pohjalta.

Ensi vuonna voimaan tuleva jo mainittu hoitotakuu on yksi esimerkki hyvästä uudistuksesta, jonka toteuttamisessa kunnilla on suuria vaikeuksia. Uudistus on ehdottomasti tarpeen. Kansalaisten on päästävä tarvitsemaansa hoitoon ajoissa eli kohtuullisen ajan kuluessa. Kokoomus onkin koko ajan tukenut hanketta. Kunnille on ehdottomasti turvattava riittävät resurssit hoitotakuun toteuttamiseen.

Hoitotakuun kunnollisen toteuttamisen ohella kokoomus on huolissaan kouluista oppilaiden ja opettajien riittävän hyvänä oppimis- ja työympäristönä. Kokoomus uudistaa vaatimuksensa siitä, että hallitus noudattaisi omaa ohjelmaansa siltä osin, että ikäluokkien pienenemisestä säästyvät varat ohjataan koulutuksen vahvistamiseen. Toisin on nyt kuitenkin käymässä. Tästä tilanteesta kärsivät pienet koululaiset ja kohtuuttomien tilanteiden eteen joutuvat opettajat.

Kokoomus ei hyväksy hallituksen tapaa kääntää selkänsä perusopetukselle ja peruskouluissa tehtävälle työlle. Tulemme esittämään perusopetuksen valtionosuuksiin korotusta, jotta kunnilla olisi paremmat mahdollisuudet pienentää opetusryhmiä, turvata oppilashuollon palvelut ja panostaa erityisopetukseen sekä opettajien täydennyskoulutukseen. Tulevaisuuden tekijät istuvat tänään peruskoulussa.

Ei pidä hallituksen tavoin unohtaa myöskään peruskoulun jälkeistä aikaa. Yksi hallituksen budjettiesityksen räikeimmistä epäonnistumisista koskee opiskelijoita. Kaikkien selvitysmiesten esitysten, vaalilupausten, hallituksen päätösten ja hallitusohjelman kirjausten perusteella opiskelijoiden odotukset olivat korkealla. Opintotuen muuttaminen lainapainotteiseksi, samalla kun opiskelijoiden opinto-oikeuksia rajoitetaan, on kylmä suihku opiskelevan nuorison suuntaan. (Ed. Laakso: Näin on!) Kokoomuksen linja lähtee siitä, että opiskelijoita kannustetaan tehokkaaseen opiskeluun, mutta toisin kuin hallitus, olemme myös valmiita antamaan heille siihen todelliset mahdollisuudet. (Ed. Laakso: Oppositiosta käsin!) Opinto-oikeuden yksisilmäistä rajoittamista emme myöskään hyväksy.

Arvoisa puhemies! Jo viime vuonna eduskunnan hallintovaliokunnassa nähtiin erikoinen näytelmä, kun sisäministeriön virkamiehet, poliisihallinto ja ministeri kinastelivat keskenään siitä, riittävätkö poliiseille tälle vuodelle osoitetut rahat vai eivät. Eikö olisi rehellistä hallituksen tällä kertaa myöntää heti kättelyssä, että tällä budjetilla poliisien määrä ei nouse, pikemminkin päinvastoin?

Kuten kaikki tiedämme, huumausaineisiin liittyvä rikollisuus jatkaa edelleen kasvuaan. Samoin pahoinpitelyt ovat lisääntyneet. Alkoholin hinnanlasku on johtanut viinan kulutuksen kasvuun, mikä näkyy myös lisääntyneenä poliisin työtaakkana. Kansalaiset odottavat täysin perustellusti päättäjiltä toimenpiteitä kansalaisten turvallisuuden vahvistamiseksi. Kokoomus tulee esittämään lisävoimavaroja poliisille. Näin voidaan poliisien määrää lisätä, heidän näkyvyyttään kaduilla ja teillä parantaa ja ennalta ehkäisevää työtä tehostaa. Sisäisen turvallisuuden takaaminen ja esimerkiksi vanhusten turvallisuudentunteen voimistaminen on yksi valtiovallan kaikkein tärkeimmistä tehtävistä. (Ed. Ala-Nissilä: Tuleeko oikein varjobudjetti tällä kertaa?)

Herra puhemies! Hallituksen budjettiesityksen suurimmat ongelmat liittyvät kaikkein tärkeimpään eli työllisyyteen. Hallitus on luvannut vaalikauden aikana vähintään 100 000 uutta työpaikkaa. Tämä tavoite on niin tärkeä, että opposition suoranainen velvollisuus on muistuttaa hallitusta tästä lupauksesta. (Ed. Ala-Nissilä: Kyllä!) Miksi emme saa antaa hallituksen unohtaa lupaustaan? Syy on selvä. Tärkein tapa estää hyvinvointipalvelujen heikentyminen ja päinvastoin mahdollistaa niiden kehittäminen ja vahvistaminen on työllisten määrän voimakas lisääminen. Jokaiselle työikäiselle ja työkykyiselle henkilölle on luotava mahdollisuus tehdä työtä. Budjettiesityksessä ei ole kuitenkaan tälläkään kertaa toimenpiteitä hallituksen tärkeimmän lupauksen katteeksi.

Suomen talouden tila näyttää tällä hetkellä valoisammalta. Kaikesta huolimatta työllisyyden kehitys ei ole lähtenyt riittävällä tavalla käyntiin. Budjettiesitys ei sisällä juuri mitään uutta työllisyyskehityksen vauhdittamiseksi. Hallitus vain luottaa maailmantalouden vetoapuun ja tulopolitiikan vaikutuksiin työllisyyden edistäjänä.

On selvää, että onnistuneella tulopoliittisella ratkaisulla olisi suuri merkitys koko kansantaloudelle ja myös työllisyydelle. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että hallitus voisi tyynesti, kuten nyt, sysätä vastuun työllisyyskehityksestä pois omasta sylistään. Hallitus pelaa nyt viivytyspeliä, jossa panoksena on työllisyys ja hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus. (Ed. Ala-Nissilä: Miten niin?)

Tätä budjettia voisikin hyvin kutsua myös lykkääväksi budjetiksi. Veroratkaisut on käytännössä lykätty tuponeuvottelujen yhteyteen, lopulliset liikenneväyläratkaisut on myös lykätty sinne, jopa lopulliset päätökset tutkimus- ja kehitysvaroista ensi vuodelle on lykätty tupopöytään. Ratkaisut matalapalkkatyön tuesta on lykätty ensi vuoteen. Niiden voimaantulo on lykätty vuoteen 2006.

Työryhmä työryhmän perään on pohtinut Suomen tilannetta ja hyvinvointiyhteiskunnan säilymisen kannalta tarpeellisia toimenpiteitä. Kokoomus on ilmoittanut, että se on valmis toteuttamaan hallituksen itsensä asettaman ja pääministerin neuvonantajan johtaman globalisaatiotyöryhmän esitykset. Työryhmähän esitti muun muassa työn verotuksen keventämisen jatkamista kaikilla tulotasoilla, ylimmän rajaveroasteen alentamista 50 prosenttiin, riittävien koulutuksen voimavarojen turvaamista, julkisten tutkimus- ja kehitystoiminnan voimavarojen selkeää lisäämistä, panostuksia yliopistojen kilpailukyvyn rakentamiseen ja yritysten verkottumiseen sekä kansainvälistymisen tukemista. Onko hallitus itse valmis toteuttamaan omien asiantuntijoidensa ja neuvonantajiensa esitykset? (Ed. Ala-Nissilä: Se oli väliraportti!)

Työn verotuksen keventäminen on suhdannepolitiikan ohella tärkeätä rakennepolitiikkaa. Kokoomus kannattaa maltillista, mutta määrätietoista verotuksen keventämistä.

Hallituksen ja hallituspuolueiden verolinjasta tuskin kellään on tietoa. Kokoomus kannattaa sellaisia maltillisia verotuksen kevennyksiä, jotka tukevat talouskasvua ja työllisyyttä. (Ed. Ala-Nissilä: Yritysverouudistuksessa oli toisin!) Tällaiset veronkevennykset eivät vaaranna hyvinvointipalvelujen rahoitusta, vaan päinvastoin tukevat mahdollisuuksia rahoittaa nämä palvelut tulevaisuudessakin. Sen takia kai hallituskin on vastoin vaalipuheitaan alentanut verotusta viime vuonna ja tänä vuonna.

Herra puhemies! Yhteiskuntaamme kohtaavat suuret haasteet ovat ikääntymiskehitys ja globalisaatio. Näiden suurten murrosten paineessa meidän on toimittava siten, että säilytämme sellaisen Suomen, jossa on hyvä asua, elää ja tehdä työtä. Tehtävä ei ole helppo, mutta siinä ei ole varaa epäonnistua.

Muutosten suunta on jo nyt tiedossa. Hallitus ei tee riittävästi luodakseen Suomelle edellytykset pärjätä näiden muutosten paineissa. Tämä hallitus keskittyy juuri nyt asioiden lykkäämiseen eteenpäin. Reagointi, muutosten valmistelu ja niiden toimeenpano on aloitettava nyt. Vastuu on maan hallituksen.

Kari  Uotila  /vas (ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vasemmistoliiton tavoitteena on työllistävä ja oikeudenmukainen taloudenpito. Meidän linjamme ja hallituksen linja poikkeavat kirkkaasti. Se näkyy vuosittain, se näkyy koko vaalikaudella ja se näkyy myös tämän talousarvion kohdalla. (Ed. Ala-Nissilä: On tärkeätä, että se näkyy, jotta kansalaiset tietävät eron!)

Työllisyyden parantamisessa hallitus on epäonnistunut täysin. Lupaus 100 000 uudesta työpaikasta on rikottu ja petetty. Ja millä hinnalla? Sitä hintaa maksavat ne ihmiset, joilta puuttuvat nuo luvatut työpaikat. Se tietää niukkuutta ja epävarmuutta moneen kotiin. Eikä siinä kaikki. Työllisyyden piti parantua, kunhan toteutetaan suuret veronkevennykset. Näin ei ole käynyt. Sen sijaan veronkevennykset veivät mahdollisuuden parantaa niin eläkeläisten, opiskelijoiden kuin lapsiperheidenkin asemaa, siis juuri niiden tavallisten ihmisten, jotka eivät ole rellestäneet optiovoitoilla.

Eikä tässäkään vielä kaikki. Hallitus on ajamassa myös ihmisten arjessaan tarvitsemat palvelut ahdinkoon, kun veronkevennysten takia ei ole kunnilla riittävästi rahaa palveluista huolehtimiseen. (Ed. Dromberg: Näin on!) Ei olekaan ihme, että tuoreen kyselyn mukaan kuntalaisten tyytymättömyys kuntapalveluihin on lisääntynyt. Vanhuksille ei voida turvata tarpeellista kotiapua ja mahdollisuutta turvattuun elämään omassa kodissaan niin kauan kuin terveyttä riittää. Lapsille ei voida antaa sellaista päivähoitoa ja koulutien alkua, joka antaisi heille hyvät eväät elämää varten. Ei pystytä turvaamaan hoitoonpääsyä riittävän nopeasti eikä purkamaan jonoja. Jollei kuntien taloudellisia mahdollisuuksia paranneta, tätä ei pystytä tekemään.

Hoitotakuun käynnistyminen tuo kuntien talouteen voimakkaan kustannuslisän. Hallitus vaatii hoitotakuun toteuttamista menokehysten puitteissa, vaikka kunnilla ei ole käytännön mahdollisuutta vastata omasta osuudestaan. Pelkkä valtionosuus ei riitä. Kysehän on alkuvaiheessa tuhansien potilaiden jonojen purkamisesta. (Ed. Tulonen: Näin on, ihan oikea johtopäätös!) Pelko onkin, että kuntien kamreerit pakottavat terveydenhoitohenkilöstön kiristämään arviota siitä, minkälaista hoitoa ja milloin potilas saa. (Ed. Tulonen: Potilasvahingot lisääntyvät!)

No, mitä sitten on tehtävä? Valtion panostusta on kasvatettava hoitotakuun käynnistysvaiheessa. Vasemmistoliiton mielestä rahan käyttäminen suoraan työllistämiseen, lähihoitajien, sairaanhoitajien, lääkäreiden ja kouluavustajien palkkaamiseen on inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti järkevämpää kuin hallituksen veronalennuslinja.

Kuntaministeri Manninen puhuu kyllä kauniisti siitä, miten kuntien pitää tehostaa toimintaansa, jotta raha riittäisi, mutta vaikenee siitä, että viime laman aikana ja sen jälkeen kunnat ovat tehostaneet toimintaansa äärimmilleen ja suorittaneet tiukkaa harkintaa sen suhteen, mitä kuntalaisille tarjotaan. Puheet tehostamistarpeesta ovat silkkaa silmänlumetta. Löysät on otettu jo pois. Näillä tehostuspuheilla halutaan peittää se tosiasia, että Vanhasen hallitus ei ole valmis panostamaan palveluihin. Pelkään pahoin, että hallitus tavoitteleekin jotakin aivan muuta kuin millä tätä talouspolitiikan linjaa perustellaan.

Hyvät keskustalaiset ja sosialidemokraatit, onko teillä siellä hallituksessa salattuna tarkoituksena julkisen sektorin pysyvä alentaminen? Toteutatteko sitä runsailla ylimääräisillä veronkevennyksillä ja menoille asetetulla tiukalla menokatolla? (Ed. Ala-Nissilä: Ed. Uotilalla on salaliittoteoria!) En voi välttyä siltä, että Kalliomäen—Vanhasen linja haiskahtaa uuskonservatiiviselta hyökkäykseltä hyvinvointipalveluja vastaan. (Ed. Gustafsson: Olisi kannattanut kuunnella ryhmäpuheenvuorot!) Hallituspuolueiden suunnasta kuuluu myös vaatimus tuloneuvottelijoille tyytyä entistä olemattomampiin palkankorotuksiin ja vastaavasti lupaus uusista tuntuvista veronalennuksista.

Hyvät edustajat, kyllä kai tavoitteena pitää olla, että ihminen elää palkallaan eikä pelkillä veronkevennyksillä ja että palkankorotuksissa myös näkyy kansakunnan ja yritysten vaurastuminen. Jatkuva palkkamaltti ja suuret veronkevennykset eivät ole auttaneet työllisyyteen. Päinvastoin, yritykset ovat jakaneet entistä muhkeammat osingot tai siirtäneet työpaikkoja ulkomaille, ja ylisuurten veronkevennysten takia on menetetty mahdollisuuksia työllistää ihmisiä meille kaikille tärkeissä palveluissa.

Eiköhän olisi jo aika, että työnantajat maksavat palkankorotukset ja käytetään riittävästi verotuloja päiväkoteihin, kouluihin ja terveyskeskuksiin? Hallituksen olisi parempi tukea tulopoliittista ratkaisua mieluummin vaikkapa työntekijöiden irtisanomisturvan parantamiseen ryhtymällä, eikä varmasti tavallisen kohtuukuluttajan talous siihen kaadu, että otetaan pikkasen takaisinpäin yltiöpäisistä viinaveron kevennyksistä terveyshaittojen vähentämiseksi. Selvää on, että entiseen tasoon ei ole paluuta, mutta liika alennus väkevän viinan hintaan oli liikaa. Vasemmistoliittohan esitti pienempää veronalennusta nimenomaan väkevien osalta.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä katsoo myös, että viime keväänä tehdyssä yritysverouudistuksessa yrityssektoriverotusta kevennettiin liikaa. Myös siinä on varaa tulla hieman takaisinpäin.

Arvoisa puhemies! Eläkeläisille hallitus on antamassa muutaman euron lisää. Kyse on kuitenkin vain indeksioikaisusta, ei todellisesta tasokorotuksesta. Vasemmistoliitolle tämä ei riitä. Esitämme kunnon tasokorotusta eläkkeisiin. 18 euroa kuussa käteen olisi jo korotus eikä indeksioikaisu.

Kaikkein heikoimmassa asemassa oleville työttömille Vanhasen—Kalliomäen hallitus ei ole antamassa mitään, ei edes pientä indeksioikaisua. Oikeudenmukaisuus ja köyhyydentorjunta kuitenkin edellyttävät, että myös työmarkkinatuen ja peruspäivärahan saajat saisivat tasokorotuksen.

Arvoisa puhemies! Suomen 36 000 rikkainta on maksanut varallisuudestaan tähän asti veroa. Kesän kynnyksellä keskusta, sosialidemokraatit ja Rkp kuitenkin vapauttivat kolmanneksen heistä kokonaan varallisuusverosta ja loppujenkin rikkaiden veroa alennettiin. Hallitukselta ei liikene mitään kaikkein köyhimmille, mutta hallitus on ojentanut auttavan kätensä Suomen kaikista rikkaimmille.

Hyvät edustajatoverit! Myös talousarvioesityksen ympäristövaikutukset vaativat huolellista arviointia. Tähän ei valitettavasti ole pystytty. Ympäristö ja luonto ovat saaneet olla joustajan osassa. Esimerkiksi kertakäyttöisten olut-, virvoitusjuoma- ja kivennäisvesipakkausten veroa ei pidä arvioida ensisijaisesti kilpailunäkökulmasta vaan ennen kaikkea ympäristövaikutusten näkökulmasta, ja ympäristönäkökulmasta esitys onkin ongelmallinen. Suomessa toimivaa, jätettä vähentävää ja tuotteen elinkaaren kannalta kestävää pullojen kierrätysjärjestelmää uhkaa hallituksen budjettilakiesitys. Tilalle tulisivat vain kertakäyttöpakkaukset ja ympäristön roskaaminen. Toistuvasti käytettävä lasipullo on kestävä vaihtoehto, eivät kertakäyttöiset alumiini- ja muovipakkaukset.

Päätös monitoimimurtajasta on toki myönteistä, mutta pelkään pahoin, että hankintamenettely ja konseptin löytäminen ovat edelleen haussa. Vaihtoehdot on tuotava avoimeen keskusteluun ja katsottava niiden realistisuus. Löytyykö lopulta alus, joka pystyy vaikeissa olosuhteissa keräämään merestä kemikaaleja ja öljyä ja murtamaan jäitä?

Kauppa- ja teollisuusministeriön energiatukimomentille ei valitettavasti edelleenkään ole merkitty uusiutuvan energian käyttöönottoa edistävää demonstraatio- tai mallilaitostukea, jossa valtiovalta osallistuisi tavallista suuremmalla suhteellisella osuudella hankkeeseen sen sisältämän erityisarvon vuoksi. Tilanne ei ole parantunut, vaikka eduskunta on toistuvasti kiinnittänyt asiaan huomiota.

Ympäristötyöt ja luonnonsuojelualueiden hoito ovat talousarvioesityksessä jääneet liian vähälle. Esimerkiksi eduskunnan voimakkaasti ajamassa Repoveden luonnonpuistossa käy 70 000 kävijää vuodessa. Se kuluttaa paljon kansallispuistoa, joka tarvitsisi huoltoa ja resursseja. On hienoa, että kymmenettuhannet suomalaiset, mukana runsaasti ulkomaalaisia, ovat löytäneet Repoveden ja muut kansallispuistomme. Hallituksen vastuulla on kuitenkin huolehtia riittävistä määrärahoista, joilla kansallispuistojen taso säilytetään ja joilla kansallispuistoja kehitetään. On syytä muistaa, että ympäristötyöt työllistävät nimenomaan alueilla, joilla työttömyys on pahinta, ja siksi ympäristötyömomentille on lisättävä enemmän kuin hallitus esittää. Muistutan, että varsinkin ympäristötöiden kehys on aleneva, ja se on erittäin huolestuttavaa.

Arvoisa puhemies! Nurmijärven "nykyajan veljekset", ministerit Kalliomäki ja Vanhanen, ovat osoittaneet olevansa vähintään yhtä itsepäisiä kuin aikoinaan samoilla kulmilla elelleet seitsemänkin veljestä. Tästä olemme saaneet jälleen esimerkin. Tämän vuoden talousarviota päättäessään eduskunta yksimielisesti edellytti, että radanpidon puuttuvat rahat on osoitettava ensimmäisessä lisätalousarviossa, jotta korjaustoiminta ja rakentajien työllisyys voidaan turvata.

Tämän mukaisesti valtionvarainvaliokunnan liikennejaosto valmisteli kesän alla esityksen, jonka hallitus sitten tyrmäsi ilmeisesti tarkoituksenaan vain näyttää kaapin paikka liikennejaostolle, valtiovarainvaliokunnalle ja koko eduskunnalle. Sen, minkä Nurmijärven veljekset Kalliomäki ja Vanhanen olisivat voineet sallia kesällä, he ovat tänään ministeri Kalliomäen ilmoituksen mukaan päättäneet tehdä ylimääräisellä lisäbudjetilla. On hyvä, että rahat tulevat. (Ed. Ala-Nissilä: Eduskunnan tahto toteutuu! — Ed. O. Ojala: Mitään vain ei enää voi tehdä!) On hyvä, että rahat tulevat, mutta onhan tämä ollut arvoton näytelmä hallitukselta, jonka arvovalta ei ainakaan minun silmissäni ole tällä operaatiolla noussut. Ei olisi tarvinnut kuin sanoa, että laitetaan se 25 miljoonaa siihen ensimmäiseen budjettiin, kaikki tiesivät sen tarpeen. Sillä vaan vetkuteltiin ja nyt sitten kuitenkin on ratkaisu tehty. Hyvä niin.

Hyvät edustajatoverit! Sitten asuntopolitiikasta. Hallituksen asuntopoliittinen ohjelma näyttää hyvältä mutta tuntuu vähän pahalta. Hallitus näyttää uskovan, että markkinat hoitavat asuntoasiat eikä asuntopolitiikkaa enää tarvita. Tuloksena asuntojen hinnat laukkaavat ja nuoret perheet joutuvat vaihtoehtojen puutteessa ottamaan erittäin suuria asuntolainoja. Kotitalouksien asuntolainakanta saattaa jo kuluvan syyskuun aikana ylittää 40 miljardia euroa. Kuusi vuotta sitten syyskuussa vuonna 98 luku oli 18 miljardia.

Sosiaalinen asuntotuotanto oli Lipposen toisen hallituksen aikana keskimäärin 11 000 asuntoa vuodessa. Tämän hallituksena aikana näytetään pääsevän vain puoleen tästä tasosta. Hallituksen asunto-ohjelma paljastuu aravalainoituksen alasajo-ohjelmaksi. Aravalainoituksen osuus valtion tukemasta asuntotuotannosta vähennetään sen mukaan 30 prosenttiin, kun se vielä vuonna 2002 oli noin 60 prosenttia.

Lisäksi budjettiesityksen mukaan aravaperusparannus lopetettaisiin kokonaan. Ihmettelen, että tämä tapahtuu kokoomuksen ollessa oppositiossa ja sosialidemokraattien ja keskustan hallituksessa. Viime syksynä eduskunta ed. Erkki Virtasen talousarvioaloitteen pohjalta palautti aravaperusparannuksen, jota hallitus oli viime vuonnakin lopettamassa. Eduskunta vaati myös aravaperusparannuksen lainaehtojen parantamista. Hallitus ei tästä ole piitannut.

Tätäkö on uudenlainen punamultayhteistyö, jossa jälleen yksi suomalaisen hyvinvointivaltion keskeinen rakennusväline, aravalainoitus, pikkuhiljaa lopetetaan ja siihen sidotut pääomat syödään budjetin käyttömenojen katteena kuten muukin valtion omaisuus, ainakin jos valtiosihteeri Sailasta on uskominen? Vasemmistoliiton mielestä aravaa pitäisi päinvastoin kehittää toimivan kohtuuhintaisen asuntorakentamisen ja peruskorjaamisen välineenä ja korkotukilainoituksen vaihtoehtona.

Hallitus on nyt taipunut valtiovarainministeriön vaatimuksesta siirtämään Valtion asuntorahastosta 130 miljoonaa euroa budjetin yleiskatteeksi. Ryöstöstä on tarkoitus tehdä jokavuotinen. On väitetty, että Asuntorahasto kestää tämän ja jäljelle jää vielä tarpeeksi. Ei pankkiryöstöäkään tee hyväksyttäväksi se, että pankkiin jää vielä ryöstön jälkeen rahaa! Koskaan aikaisemmin Asuntorahastosta ei ole siirretty varoja budjetin yleiskatteeksi. Päinvastoin, vuosina 90—93 budjetista siirrettiin varoja Asuntorahastoon aravalainojen alikorkoisuuden korvaamiseksi.

Asuntorahasto on viime vuosina tuottanut ylijäämää, koska aravakorot ovat olleet kohtuuttoman korkeat markkinakorkoihin verrattuna. Käytännössä valtiovarainministeriö on kaikin keinoin jarruttanut aravalainaehtojen parannuksia, jotta Asuntorahaston kassa paisuisi. Samaan aikaan Asuntorahaston oman varainhankinnan korkotaso on pudonnut selvästi. On nurinkurista, että pienituloisimpien suomalaisten on vuokrissaan maksettava liian korkeaa sosiaalisten asuntolainojen korkoa, joka kaiken huipuksi siirretään hyvätuloisten veronalennusten rahoittamiseen. Asuntorahaston tavoitteenahan on tähän asti ollut pieni- ja keskituloisten asunto-olojen edistäminen, ei voiton tuottaminen valtiolle.

Muuten, arvoisa puhemies, yhden kauneusvirheen eduskunta saisi korjata vaikkapa yksimielisesti. Emmekö voisi yksissä tuumin poistaa poliittisia valtiosihteereitä budjetista, niin ettei kansalaisille vain syntyisi sellaista mielikuvaa, että niitä tarvitaan, jotta kiireiset ministerit ehtisivät kunnanvaltuustoon?

Lopuksi, arvoisa puhemies, yhteenvetona totean, että vasemmistoliitto pyrkii saamaan budjetista eduskuntakäsittelyn aikana ihmisten ja ympäristön kannalta oikeudenmukaisemman ja työllistävämmän.

Anni Sinnemäki /vihr(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksella oli toimintansa alkupuolella tavoitteena 100 000 uutta työpaikkaa. Signaalit siitä, onko tämä tavoite enää hallituksen puolelta voimassa, ovat olleet hieman heikkoja ja epämääräisiä. Työllisyysastetta kannattaa kuitenkin pohtia, koska se on keskeinen tekijä hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen turvaamisessa, ja palveluista tulemme tänä syksynä varmasti kaikki keskustelemaan.

Hallitus ei yritä ratkaista työllisyyskysymyksiä budjettiesityksessään. Se odottaa tulopoliittisia sopimusneuvotteluja ja mahdollisesti ryydittää syntynyttä sopimusta muhkeilla tasasuuruisilla veronalennuksilla. Nämä tasasuuruiset veronalennukset ovat juuri niitä samoja, joita kokoomus tulee hallitukselle ensi viikolla lääkkeeksi tarjoamaan.

Ovatko mahdollisimman matalat palkankorotukset yhdistettyinä tasaisiin veronalennuksiin sitten se keino, jolla työllisyyttä voidaan parhaiten edistää? Suomessa itse asiassa maksetaan monilla aloilla liian matalia palkkoja. Liian matalat palkat aiheuttavat työttömyyttä. Ne laskevat ostovoimaa siitä, mitä se voisi olla, eivätkä ne houkuttele ihmisiä siirtymään työttömyyden vaivaamilta aloilta työvoimapula-aloille ja jättämään nykyisiä työpaikkojaan työttömien tavoiteltavaksi.

Suomessa vallitsee vieläkin liian heikko kotimainen kysyntä. Vaihtotaseemme on sellainen, että luomme vaurautta maamme rajojen ulkopuolelle. Nimenomaan tarpeeksi hyvillä palkankorotuksilla tähän ongelmaan voitaisiin puuttua. Ed. Uotila itse asiassa käsitteli asiaa puheenvuorossaan. Veronalennukset toisin kuin palkankorotukset tapaavat myös valua kansantaloutemme ulkopuolelle.

Toisaalta on myös aloja, joilla ei matalan tuottavuuden takia ole varaa maksaa nykyistä korkeampia palkkoja ilman että nämä työpaikat menetettäisiin kokonaan. Veroratkaisut tulisi räätälöidä erityisesti korottamaan pienipalkkaisten ostovoimaa. Veroratkaisut matalapalkka-aloille olisi myös mahdollista tehdä riittävän suurina silloin, kun osalla nykyisistä matalapalkka-aloista palkat olisivat nousseet niin paljon, että niiden kohdalla ei itse asiassa tarvitsisi enää puhua matalapalkkaisuudesta.

Palkkarakenteen muutosta työllisyyden kannalta edulliseen suuntaan hallitus voisi itse asiassa tukea tasaisilla veronalennuksilla, euromääräisesti tasaisilla. Euroissa saman suuruiset alennukset kaikissa tuloluokissa kannustaisivat neuvottelemaan myös palkankorotuksista uudella tavalla.

Hallituksen tulisi suhtautua vakavasti Osmo Soininvaaran esitykseen työllisyyssopimuksesta, jossa tavanomaisen tupon sijasta neuvoteltaisiin leveämmillä hartioilla normaalia laajemmasta asialistasta ja rakenteellisista uudistuksista. Työllisyyspolitiikassa täytyy tarkastella yhdessä sekä verorakennetta että palkkarakennetta. Tarvitaan monen samanaikaisen toimenpiteen yhteisvaikutusta, jotta jälki olisi työllisyyden kannalta tehokasta ja sosiaalisesti oikeudenmukaista. (Ed. Ala-Nissilä: Puhuja puhuu vähän ristiriitaisesti!)

Arvoisa puhemies! Kuntatalouden suhteen valtion voidaan katsoa syyllistyneen välistävetoon, josta on julkisuuteen raportoinut muun muassa Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri. Ärtymys on ymmärrettävää, sillä kuntien verotulontasaus on tarkoitettu vähävaraisten kuntien palveluiden parantamiseksi, ei valtion kassaan. Tällä hetkellä kuntien verotulontasauksesta kertyy rahaa 800 miljoonaa euroa, mutta saamapuolella oleville kunnille jaetaan vain 700. Valtio toisin sanoen vetää välistä 100 miljoonaa. Vuonna 2005 summan arvioidaan kohoavan 140 miljoonaan euroon.

Tasausrahojen antaminen kuntien käyttöön täysimääräisesti helpottaisi kovasti esimerkiksi Kansallisen terveyshankkeen rahoitusta. Kunnilta puuttuvat varat hoitojonojen purkamiseen, vaikka jonojen purkaminen olisi kannattava satsaus sekä ihmisten terveyden että julkisen talouden näkökulmasta. Rahat säästyisivät joka tapauksessa pienentyvistä sairauspäivärahakuluista. Nyt kunnat ovat olleet ongelmissa omien rahoitusosuuksiensa kanssa ja näyttää siltä, että jonoja ei saada purettua hoitotakuun vaatimassa aikataulussa.

Kuntaliitossa on pidetty tärkeänä, että mahdollisilla veronalennuksilla ei enää nykyisestään kavenneta kuntien mahdollisuuksia kerätä itselleen tuloja. Vihreä eduskuntaryhmä on esittänyt useasti negatiivisen tuloveron mallia, jossa kunnat eivät kärsi ansiotulovähennyksistä, jotka ovat tähän mennessä kaventaneet niiden veropohjaa. Vaikka negatiivinen verotulo voikin kuulostaa joidenkin mielestä ideologisesti pelottavalta, kysymyksessä ei ole kovin kummallinen asia, koska negatiivinen tulovero joka tapauksessa koskisi vain ihmisiä, jotka tälläkin hetkellä maksavat veroa. Tätä samaa mallia on kehittänyt myös Veronmaksajain Keskusliitto. Kuntien itsehallinnon kannalta kaikki sellaiset ratkaisut, jotka pienentävät kuntien mahdollisuuksia hankkia itselleen verotuloja, väistämättä vaikeuttavat kuntien mahdollisuuksia huolehtia itse rahoituksestaan ja järjestää peruspalveluja kansalaisille.

Arvoisa puhemies! Täällä on tänään keskusteltu päivähoidosta. Tällä hetkellä on tärkeää, että kunnissa panostetaan päivähoidon laatuun ja kehitetään myös kevyempiä päivähoitomuotoja. Tällä hetkellä myös useissa kunnissa päivähoitohenkilökunta itse asiassa suosittelee kotona olevia vanhempia valitsemaan lapsilleen puolipäiväpaikan. Päivähoitokeskustelun aloittaja itse asiassa varmaan pyrki saamaan huomiota pois tästä päivähoidon laatukeskustelusta. Tässä yhteydessä minulla on ilo myös tuoda esille, että vihreä eduskuntaryhmä ei halua kajota subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen. Subjektiivinen päivähoito-oikeus on syntynyt vihreiden tuella ja on vastannut käsityksiämme siitä, että oikeus päivähoitopaikkaan ja harkintavalta hoitopaikan tarpeesta on perheillä itsellään, ei viranomaisilla.

Arvoisa puhemies! Vanhemmuuden kustannusten tasaaminen kaikkien työnantajien kesken on sukupuolten välisen tasa-arvon kannalta tärkeä tavoite, joka on jaettu laajasti eri puolueissa. Hallitusohjelmassa todetaan, että vanhempainvapaista aiheutuvia kustannuksia tasataan nykyistä enemmän. Kirjaus on melko laimea, mutta tuskin kovin moni olisi voinut uskoa, että muotoilu "tasataan nykyistä enemmän" tarkoittaa niin vähän nykyistä enemmän kuin hallitus nyt esittää. Hallituksen malli on kosmetiikkaa ja pyrkii kai lähinnä luomaan illuusion siitä, että asia on ratkaistu. Malli koskee ehkä noin yhtä kahdettakymmenettä osaa vanhemmuuden kustannuksista. Jos kustannukset tällä hetkellä vanhempainvapaiden osalta ovat työnantajaa kohden noin 10 000 euroa, hallituksen toimenpiteiden jälkeen jäljelle jäisi noin 9 500, eli ongelmasta on ruhtinaalliset 5 prosenttia käsitelty.

Vihreä eduskuntaryhmä on esittänyt mallin, jossa vanhemmuuden kustannukset tasataan kokonaisuudessaan. Lakialoitteen ensimmäinen allekirjoittaja on Tarja Cronberg, ja aloite on tälläkin hetkellä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, jossa se on mahdollista ottaa käsittelyyn budjetin yhteydessä, siis siinä tapauksessa, jos naisten työmarkkina-asemaa halutaan tosissaan parantaa. Jos taas halutaan pitää naiset epäedullisessa asemassa työmarkkinoilla, kannattaa tyytyä hallituksen esitykseen.

Vanhemmuuden kustannusten tasaus on osa työllisyysasteen nousun tavoittelua. Jos kustannukset jaettaisiin tasan, naisten kyvyt olisivat työelämässä mukana tavalla, jolla ne eivät tällä hetkellä voi olla. Vihreiden malli myös tukisi työllistäviä palvelualoja ja helpottaisi erityisesti naisyrittäjien asemaa. Palvelutyönantajille tämänhetkinen tilanne on sellainen, että yrityksen työntekijöistä huomattava osa voi olla raskaana samaan aikaan. Muutoksella olisi työllisyyttä parantava vaikutus, koska palvelutyönantajat olisivat valmiita työllistämään työllistämiskynnyksen alentuessa vanhemmuuden kustannusten oikeudenmukaisemman jaon kautta.

Arvoisa puhemies! Hallitus on tulo- ja menoarviosta päättäessään huolestuttavan vähän ollut kiinnostunut tulojen keräämisen osuudesta. Hallituksen ohjelmaan on kirjattu ekologinen verouudistus, jonka avulla voitaisiin toteuttaa ympäristöpoliittisia tavoitteita ja vahvistaa valtion tulopohjaa. Tätä kautta liikkumavaraa voisi löytyä myös aidosti työllisyyttä tukeviin veroratkaisuihin. Ekologinen verouudistus tarjoaa mahdollisuuden vähentää ympäristön kuormitusta ja parantaa työllisyyttä. Tutkimusten mukaan tämän kaksoishyödyn aikaansaaminen on erityisen mahdollista juuri korkean työttömyyden olosuhteissa, joissa tällä Suomessa hetkellä epäilemättä elämme.

Tähän mennessä hallituksen budjettiesityksissä ei ole liikuttu ekologisen verouudistuksen suuntaan lainkaan, vaikka asia hallitusohjelmasta löytyykin. Esimerkiksi energia- ja ympäristöverojen taso on viimeiset kaksi vuotta pysynyt ennallaan, ja jatkossa energiaverokertymä saattaa jopa laskea päästökaupan seurauksena. Yritysten tulisi myös voida reagoida ympäristöverojen korotuksiin riittävällä aikavälillä, jotta ne voisivat sopeuttaa investointinsa palvelemaan ympäristöpolitiikkaa ja välttää tuotantokustannusten nousua. Siksi hallituksen tulisi julkistaa pitkän tähtäimen suunnitelma ekologisen verouudistuksen asteittaisesta toteuttamisesta, jotta teollisuus ja yksityiset kuluttajat pystyisivät varautumaan muutokseen. Asia on hallitusohjelmassa, mutta onko kukaan hallituspuolueissa kiinnostunut tämän asian edistämisestä? Ruotsissa ekologisessa verouudistuksessa ollaan etenemässä — ehkä sieltä saisi eväitä myös tänne Suomeen.

Vihreä eduskuntaryhmä ihmettelee hallituksen toimettomuutta harmaan talouden ja siihen kytkeytyvän talousrikollisuuden torjunnassa. Sisäasiainministeriön talousrikosten torjuntaa pohtineet työryhmät jättivät kesäkuussa mietintönsä, joissa osoitetaan, että harmaan talouden ja talousrikollisuuden aiheuttamat veromenetykset ovat suuruusluokaltaan 2,5 miljardia euroa vuodessa. Vihreä eduskuntaryhmä jätti marraskuussa 2002 silloiselle hallitukselle välikysymyksen harmaasta taloudesta. Tuon välikysymyksen yhä ajankohtaiset toimenpide-ehdotukset ovat myös vapaasti hallituksen käytettävissä.

Hamaan talouden laajuutta ja laajenemista kuvaa hyvin se, että tutkinnassa olevien talousrikosten määrä on vuodessa noussut 850:sta yli 2 300:aan. Ei ihme, että asia on viime viikkoina noussut lähes päivittäin myös lehtien palstoille. Esimerkiksi rakennusbisneksen piirissä rehottava talousrikollisuus on ulottunut jo pääministerin virka-asunnon remonttiin saakka. Malli, jossa pääurakoitsija on vastuussa kaikista arvonlisäveroista, olisi ehkä siinäkin tapauksessa ollut paikallaan. (Ed. Zyskowicz: Kunhan ei päävuokralainen!)

Vihreä eduskuntaryhmä vaatii, että talousrikosten torjuntaa pohtineiden työryhmien esitykset on pantava toimeen. Valtion budjetin kannalta tämä tarkoittaa varautumista työryhmän esittämien 75 talousrikostutkijan palkkaamiseen. Tällä hetkellä budjetista löytyy määrärahaa kymmeneen virkaan. Kukin talousrikostutkija tuottaa takaisin saatuna rikoshyötynä valtiolle noin 100 000 euroa vuodessa. Satsaus uusiin virkoihin olisi siten kannattava.

Harmaan talouden torjunta on myös terveen yritystoiminnan kannalta olennaista. Aloilla, joilla harmaa talous on yleistä, velvoitteensa laillisesti hoitavalla yrittäjällä ja työnantajalla voi olla vaikeuksia selviytyä. Tämän johdosta sekä työnantajia että työntekijöitä edustavien liittojen joukossa on niitä, jotka ovat voimakkaasti ajaneet harmaan talouden kuriin saattamista.

Arvoisa puhemies! Vihreä eduskuntaryhmä tulee, kuten tähänkin asti, esittämään vaihtoehtobudjetin, jossa tulot ja menot ovat tasapainossa. Tämä puheenvuoro on ehkä enemmän keskittynyt tänne tulopuolelle. Otan tässä esiin muutamia menokohtia, joihin tulemme varjobudjetissamme puuttumaan ja joihin toivottavasti budjetin eduskuntakäsittelyssä myös paneudutaan.

Kehitysyhteistyömäärärahojen osalta vihreät tulevat esittämään tahtia, jota valtioneuvos Holkeri esitti työryhmässään ennen vaaleja. Työryhmän hahmottelemassa aikataulussa Suomi saavuttaisi 0,7 prosentin tason kehitysyhteistyömäärärahoissa vuonna 2010. Eduskunnassa tulisi puuttua myös siihen, että hallituksen budjettiesityksessä tulevien vuosien kehitysyhteistyön valtuuksia on käsitelty tavalla, joka ennakoi ratkaisua, jossa seuraava hallitus ei nostaisi kehitysyhteistyömäärärahoja lainkaan. Suomi on tunnustanut useissa kansainvälisissä yhteyksissä tavoitteen kehitysyhteistyömäärärahojen 0,7 prosentin tasosta, eikä eduskunta voi lähteä siitä, että seuraava hallitus ei muka pyrkisi tähän tavoitteeseen.

Muita esityksiä vihreiden varjobudjetissa tulevat olemaan vankeinhoidon aivan liian alhaisten määrärahojen korjaus sekä rata- ja joukkoliikennemäärärahojen korottaminen. Joukkoliikennemäärärahojen korottamisen yhteydessä tulemme esittämään työsuhdematkalipun verotusarvon määrittämistä, joka on pitkään ollut koko eduskunnan ponsilla tukema tavoite.

Kulttuuripuolella puutumme vapaiden teatteriryhmien asemaan ja teatterilain piirissä olevien teatterien yksikkökustannuksiin. Järjestöistä kipeimmin korjausta määrärahoihinsa tarvitsevat ympäristö- ja eläinsuojelujärjestöt. Ympäristöjärjestöjen määrärahat ovat nyt polkeneet paikallaan useita vuosia, eikä hallitusohjelman kirjausta eläinsuojelujärjestöjen valtionavusta ole toteutettu.

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan kiinnittää eduskunnan huomiota opiskelijoiden asemaan. Omassa budjettiesityksessään hallitus jatkaa sitä hyvin erikoista politiikkaa, jossa opiskelijat erotetaan omaksi ryhmäkseen, jonka tulokehitykseen ei tarvitse millään tavalla puuttua. Opintotuki ei ole indeksiin sidottu, ja sen arvo laskee tällä politiikalla koko ajan. Erityisen kummallista on, ettei opiskelijoiden asumislisään esitetä muutoksia, joita on jo vaikka kuinka pitkään pidetty ehdottoman kiireellisinä. Kun hallitus kerran tyynesti jatkaa opiskelijavihamielestä linjaansa, on tarpeen, että eduskunta arvioi opiskelijoiden opintososiaalisten etuisuuksien tasoa oikeudenmukaisella tavalla.

Christina  Gestrin /r(ryhmäpuheenvuoro):

Värderade talman! Höstens budgetproposition är en budget för både unga och gamla. Då man slår ihop de satsningar som finns intagna i budgetarna för 2004 och 2005 får man en lång förteckning med satsningar på välfärdssamhället.

Finlands största utmaningar är sysselsättningsläget och vår åldrande befolkning. Problemen och deras lösningar är sammankopplade med varandra. Nu behövs det både skattepolitiska och socialpolitiska insatser för att stimulera ekonomin, bekämpa arbetslösheten och förbättra sysselsättningsläget.

Ruotsalaisessa eduskuntaryhmässä olemme pidemmän aikaa olleet huolissamme Suomen väestökehityksestä. Edellisellä eduskuntakaudella ed. Håkan Nordman teki aloitteen väestöpoliittisen selvityksen tekemisestä. Selvitys tehtiin sitten tulevaisuusvaliokunnan tulevaisuusselonteon yhteydessä. Nordmanin ajatuksena oli pohtia edessä olevia suuria ongelmia demografisen ikärakenteen käydessä epäsuotuisaksi. Toisaalta tarvitaan erityisiä toimenpiteitä nuorten kannustamiseksi perheiden muodostamiseen ja lasten hankkimiseen, toisaalta tarvitaan toimenpiteitä sosiaali- ja terveydenhuollon tehostamiseksi niin, että väestön terveys kohentuu ja ihmiset jaksavat pysyä työelämässä pidempään. Lisäksi meidän on valmistauduttava siihen, että monet vanhukset tulevat tarvitsemaan erimuotoista tukea arjessa selviämiseen.

Hallitus on tarttunut vakavasti näihin ongelmiin. Tiedämme varmasti sen, että lapsia syntyy yhä vähemmän ja että synnyttäjien keski-ikä nousee yhä korkeammaksi. Tämän vuoksi onkin paikallaan, että hallitus keskittyy dynaamiseen perhepolitiikkaan. Suhtautumista lapsiperheisiin voidaan tehdä monella tapaa myönteisemmäksi. Toisaalta kyse on lapsiperheiden taloudellisesta tukemisesta, mutta vielä tärkeämpää on myönteisen suhtautumisen luominen helpottamalla perheiden mahdollisuuksia perhe- ja työelämän yhdistämiseen. Naisten ja miesten välisen tasa-arvon lisääminen työelämässä on lähtökohtana myönteiselle lapsi-ilmastolle. Joustavat työajat ja turvalliset työsuhteet sekä toimivat peruspalvelut luovat turvallisen perustan lapsiperheille.

Hallitus on vastannut näihin tarpeisiin muun muassa vahvistamalla kuntien mahdollisuuksia iltapäivähoidon järjestämiseen ensimmäisen ja toisen luokan oppilaille sekä osoittamalla taloudellista tukea esikoululaisten kuljetuksiin. Ensimmäisestä lapsesta maksettavaa lapsilisää sekä yksinhuoltajalisää on jo korotettu.

Satsningarna på barnfamiljerna får en fortsättning i höstens budgetproposition genom att regeringen nu föreslår en förhöjning av hemvårdsstödet, moderskaps-, faderskaps- och föräldrapenningen. Regeringen rättar nu till en olägenhet, vilket kommer att ha stor betydelse för kvinnor med kortvariga arbetsförhållanden. De mammor som fött två barn under en kort period utan att ha arbetat mellan graviditeterna har fått en betydligt lägre moderskapspenning för den andra graviditeten. I framtiden kommer stödet för båda graviditeterna att beräknas på inkomsterna som kvinnan hade före den första graviditeten.

Svenska riksdagsgruppen har i åratal efterlyst en barnombudsman till Finland. Nu förverkligas det här. Barnombudsmannens uppgift blir att bevaka förverkligandet av FN:s barnkonvention. Svenska riksdagsgruppen är glad över att ett samarbete mellan barnombudsmännen i Norden och inom hela EU nu kan inledas också för Finlands del. Barnombudsmannen kan tillträda i september 2005. Vi hade gärna sett att man hade kunnat starta verksamheten med en större stab direkt från början, och vi räknar med att barnombudsmannainstitutionen skall få större verksamhetsförutsättningar inom de närmaste åren.

Via tilläggsbudgetar och riksdagspaket har den psykiatriska vården för barn och ungdomar tryggats med extra anslag på totalt 11 miljoner under 2003 och 2004. Trots att kommunerna får ta del av höjda statsandelar till social- och hälsovården vill vi fortsättningsvis öronmärka medel för ungdomspsykiatrin. Behovet är fortfarande stort och det har visat sig att kommunerna inte har allokerat tillräckliga medel för psykiatrin och särskilda anslag för det här. Också rusmedelsvården behöver enligt vår uppfattning öronmärkta anslag.

Kritiken mot den subjektiva rätten till dagvård har igen blossat upp. Det har framförts att rätten missbrukas och skulle därför bli dyr. Svenska riksgruppen är inte villig att avveckla den subjektiva rätten. Det kommer också att framgå av svenska folkpartiets kommunalvalsprogram.

Det finns däremot ett behov av att utveckla kommunernas tjänster. Olika familjer har olika behov. Kommunerna borde erbjuda andra alternativ för de familjer som inte behöver en heldagsplats för sina barn. (Ed. Zyskowicz: Det är också vår linje!) — Men kanske inte till exempel i Esbo. — (Ed. Zyskowicz: Jodå!)

Inom Sfp tror vi att man bäst stöder den äldre befolkningen genom satsningar på den offentliga vården. Under den här valperioden kommer statens stöd till kommunerna för social- och hälsovården att öka med 420 miljoner euro.

Positivt är att regeringen valde att höja pensionerna ett år tidigare än planerat. De lägsta pensionerna höjs med 7 euro. Pensionerna höjdes senast 2001 och då med 70 gamla mark. Det vore önskvärt att pensionshöjningarna skulle fortsätta enligt ett regelbundet mönster.

I höst är det 60 år sedan vapnen tystnade vid östgränsen. Krigsveteranerna är idag gamla och många är i behov av rehabilitering och vård i olika former. Det är en hederssak för oss att ta väl hand om veteranerna. Höjningen av veterantilllägget och satsningen på veteranernas rehabilitering är därför mycket viktiga beslut.

Det är inte bara de sjuka som behöver stöd. Det behöver också de anhöriga som tar hand om våra äldre. Det är därför positivt att lagen om ett pristak på 9 euro för intervallvård nu träder ikraft från och med den 1 oktober. Lagen är ett viktigt steg framåt i arbetet för en bättre ställning och situation för närståendevårdarna.

Olennainen osa hallituksen talousarvioesityksestä jää puuttumaan sen vuoksi, että koko veronalennuspäätös on kytketty tulopoliittisiin neuvotteluihin. Tämän kytköksen tekeminen ei ole tyylipuhdasta, mutta joudumme kuitenkin tunnustamaan monivuotisen tulopoliittisen sopimuksen merkityksen. Se luo vakautta ja turvaa koko talouteen varsinkin tulevia investointeja ajatellen.

Hallituksen veronalennuspolitiikka on tuottanut tuloksia pitämällä kotimaisen kulutuskysynnän korkealla tasolla Euroopan talouden taantumisesta huolimatta. Tämä on mahdollistanut talouskasvun Suomessa. Suomalaisten ostovoiman arvioidaan kasvavan 4 prosenttia vuonna 2004. Kyse onkin siitä, voidaanko ostovoimaa lisätä entisestään.

Kuten ruotsalainen eduskuntaryhmä on aikaisemmin todennut, nyt on aika harkita muita veronalennusvälineitä kuin tuloveronalennuksia. Suurena haasteenamme on työllisyyden vauhdittaminen työvoimavaltaisissa elinkeinoissa, kuten esimerkiksi palvelualalla. Puhumme työnantajamaksujen alentamisen puolesta, joka voitaisiin rahoittaa valtion tuella, ei siirtämällä rahoja yritysten välillä. Jotta tällä toimenpiteellä olisi vaikutusta, panostuksen tulee olla huomattava ja nousta satoihin miljooniin euroihin.

Kotitalousvähennysjärjestelmä on ollut käytössä nyt neljä vuotta. Joka vuosi vähennystä on korotettu tai laajennettu. Vähennystä käyttäneiden henkilöiden määrä on kasvanut joillakin kymmenillä tuhansilla joka vuosi, ja sen arvioidaan olleen yli 100 000 vuonna 2003. Tämä antaa viitteen siitä, että työllistämistuntien määrä kasvaa samaa vauhtia.

Tämän vuoksi hallituksen on viisasta edelleenkin kehittää kotitalousvähennystä. Myönteistä on myös se, että vähennyksen laajentamisella on perhepoliittinen ulottuvuus. Nyt palkansaaja voi kotitalousvähennyksen myötä tarjota vanhoille vanhemmilleen hoitopalveluja heidän omassa kodissaan. Ruotsalainen eduskuntaryhmä katsoo, että laajennuksen tulisi myös koskea vanhempia, jotka haluavat ostaa palveluja aikuisille lapsilleen. Kotitalousapu lapsiperheissä olisi tukea työn ja perheen parempaan yhteensovittamiseen.

Useiden vuosien ajan sosiaalihallinnossa on pohdittu eläkkeen tarjoamismahdollisuutta ikääntyneille pitkäaikaistyöttömille. Monet heistä ovat käytännössä työkyvyttömiä, ja heidän tilanteensa ei parane luukulta luukulle pompottamisella. Hallitus ehdottaa nyt, että vuosina 1941—1947 syntyneille pitkäaikaistyöttömille tarjottaisiin harkinnanvaraista eläkettä.

Nästa års budget ger en bra grund för kommunekonomin att bygga vidare på. Kommunerna påförs inga nya uppgifter och det ekonomiska stödet höjs med 250 miljoner euro. 75 miljoner av det går till det nationella hälsovårdsprojektet. Dessutom gör införandet av basservicebudgeteringen att de kommunala utgifterna blir enklare att förutspå. Inom kommunsektorn räknar man dessutom med att ekonomin vänder till det bättre under nästa år.

En positiv nyhet är att kommunerna får en allt större andel av samfundsskatten — eller bolagsskatten som den egentligen borde heta — då andelen höjs från 19,75 till 22,03 procent. Det betyder att nuvarande regering korrigerar nästan hela den sänkning som finansminister Niinistö föreslog 2002.

För kommunernas del vore det nu viktigt att man kunde komma överens om en moderat lönepolitik under de kommande åren. Det skulle ge en större stabilitet åt den kommunala ekonomin. Kommunerna har en stor utmaning i att höja lönerna inom den kommunala sektorn och göra den mer konkurrenskraftig. Kommunsektorns dragningskraft bör ökas bland annat genom att minska de tillfälliga arbetskontrakten. En fjärdedel av de kommunanställda saknar fortfarande en fast anställning. Nu är det dags att agera, speciellt inom sådana sektorer som inom något år kommer att kämpa med arbetskraftsbrist.

Årligen budgeteras drygt 800 000 euro för att stöda katastrofdrabbade områden. Det går givetvis inte att förutspå större översvämningar, vilket gör det omotiverat att budgetera ett större anslag. Många familjer har i sommar fått sina hem och sin privatekonomi totalförstörda på grund av de intensiva regnen och skadorna uppgår till tiotals miljoner euro. Svenska riksdagsgruppen utgår ifrån att regeringen stöder de översvämmade områdena och familjerna i höstens tilläggsbudget.

Momentet i budgeten för miljösaneringar hade gärna fått höjas från årets nivå. Det finns fortfarande ett stort behov av att sanera markområden och översvämningarna visade också att den kommunala tekniken inte klarade av de stora vattenmängderna. Ökade anslag för miljösatsningar kan också motiveras med de nya arbetstillfällen som de medför.

Förutom för utbyggnaden av vatten- och avloppsteknik råder det en akut resursbrist för sanering av förorenade markområden och för behandling av förorenat sediment. Det här är ett verkligt miljöproblem som vi skjuter framför oss. Gamla synder innebär att stora markområden är obrukbara ända tills marken är renad. Samtidigt utgör de här områdena en stor risk för grund- och ytvattnet.

Regeringen beslutar nu att reservera anslag för köp av service av ett mångfunktionellt oljebekämpningsfartyg. Det här är någonting svenska riksdagsgruppen har efterlyst länge.

Eduskunnan budjettikäsittelyn perinteisiin on alkanut kuulua ikuinen kiista liikennepanostuksista. Olisi ollut toivottavaa, että hallitus olisi voinut sopia paketista, jota ei olisi tarvinnut avata eduskunnassa. Nyt on jälleen olemassa ilmeinen vaara, että liikennemäärärahat jättävät varjoonsa kaikki muut panostukset syksyn budjettikäsittelyssä.

Liikenteen alueella on myös myönteisiä uutisia. Esimerkiksi Hangon ja Karjaan välistä junaliikennettä sekä Merenkurkun matkustajaliikennettä ei tänä vuonna uhkaa lakkauttaminen. Myönteistä on myös se, että budjettiin sisältyy uskottava merenkulkupaketti, joka tulee turvaamaan tuhansia merenkulun suomalaisia työpaikkoja.

EU:s jordbruksreform försvårar ytterligare regeringens möjligheter att få till stånd en långsiktig lantbruks- och stödpolitik. Vi vill nämna två problem som måste få en lösning snarast möjligt. Vi har två år kvar av EU:s finansieringsperiod medan största delen av jordbrukarnas miljöstödsavtal löper ut i och med detta år. En hållbar planering av miljövårdsåtgärderna kräver ett längre avtal än de resterande två åren som återstår av finansieringsperioden.

Svenska riksdagsgruppen är oroad över uppdelningen mellan nord och syd i lantbrukspolitiken. Regeringen har tidigare lovat att 141-avtalet inte leder till beskärningar i betalningsfullmakterna för C-området. Nu föreslår regeringen för kommissionen att de nämnda betalningsfullmakterna beskärs. Regeringens utfästelser måste vara att lita på också för jordbrukarna. Regeringen måste söka samförstånd med producentorganisationerna i dylika principiella frågor.

Vi vill också påminna regeringen om att löftet till vår fiskarkår om sälskadeersättningar bör förverkligas i höstens tilläggsbudget. Samtidigt vill vi uppmana jord- och skogsbruksministeriet att utreda ett investeringsstöd för sälsäkra fällor. Stödet borde införas snabbt innan den av EU givna undantagsperioden går ut.

Talman! Det har inte alltid varit lätt att uppmuntra kommuninvånare att aktivera sig i det kommunala beslutsfattandet. Det har varit många tunga år för dem som ansvarar för nedskärningarna i kommunerna under 1990-talet. Vi har all orsak att tro att vi under de närmaste åren kommer att kunna utveckla vårt välfärdssamhälle ännu flera steg framåt.

Bjarne  Kallis /kd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies, värderade herr talman! Sopiiko, että puheeni lopussa pidän yhteenvedon ruotsiksi, voi olla että menee pikkuisen yli, mutta sopiiko, ettei tulkin tarvitse kääntää? (Puhemies: Edustaja on ystävällinen.) — Kiitos!

Arvoisa herra puhemies! Kun olen kuunnellut näitä ryhmäpuheita, kun olen tutustunut budjettiin, lukenut hallitusohjelman, ensimmäisenä tuli mieleeni se, että eduskunnan pitäisi palauttaa koko budjettiesitys hallitukselle, hylätä se ja pyytää, että hallitus toisi sellaisen budjetin, joka vastaa hallitusohjelmaa ja joka pyrkii paremmin niihin tavoitteisiin, joita hallitusohjelmassa on esitetty. Näin pitäisi oikeastaan menetellä, mutta kun tiedän, että se on mahdotonta, totean ne hyvät puolet, mitä budjetista löytyy, moitin hallitusta niistä asioista, mitä budjetista puuttuu, ja esitän sitten, minkälainen budjetti voisi olla ja minkälainen se olisi, jos kristillisdemokraatit saisivat tämän budjetin laatia.

Täytyy todeta, että budjetin kautta voidaan poistaa yhteiskunnan ongelmia, ei ehkä kaikkia, voidaan lieventää ongelmia mutta voidaan myöskin poistaa, mutta budjetti voi myöskin olla sellainen, että se synnyttää yhteiskuntaan ongelmia. Esimerkkejä on tämän vuoden budjetista, tämän vuoden talousarviosta, jossa oli esimerkiksi aivan liian suuri alkoholiveron alennus, joka taas synnytti ongelmia yhteiskuntaan. Mutta kyllä tämän vuoden budjetissa on myös poistettu ja lievennetty ongelmia, aivan niin kuin myöskin tässä budjettiesityksessä lievennetään ensi vuonnakin ongelmia.

Täytyy todeta, että Suomi on vauras maa, aivan niin kuin professori Puttonen sanoi, että Suomi ei ole enää pääomaköyhä maa, mutta sitä pääomaa ei käytetä oikein. Tämän päivän yksi uutinen oli se, että vaihtotaseen ylijäämä edelliseltä kuukaudelta oli 740 miljoonaa euroa eli Suomi kansakuntana vaurastui 740 miljoonalla eurolla, joka tarkoittaa asukasta kohti yhdessä kuukaudessa noin 130 euroa. Kukaan ei voi kieltää, etteikö maasta löytyisi pääomaa. Pitää sitä pääomaa nyt käyttää oikein. Kyllä budjetissa ja budjetin kautta voidaan toteuttaa erilaisia poliittisia linjauksia. Puhutaan hyvin usein pohjoismaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta. Kun me liikumme ulkomailla, saamme kuulla, miten tunnettu tämä pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on ja miten sitä ihannoidaan.

Hyvät ystävät, Suomi on kulkemassa eri suuntaan tänä päivänä. Kuilu meidän, Tanskan ja Ruotsin välillä kasvaa koko ajan. Tänä kesänä on usein viitattu Tanskaan, miten hyvin siellä menee, miten hyvä työllisyysaste siellä on, siellä on 79 prosentin työllisyysaste, Euroopan korkein, Suomessa 67 prosenttia, Ruotsissa menee yli 70:n. Siellä on myöskin työttömyys selvästi alhaisempi kuin meillä, ja EU:n tekemän tutkimuksen mukaan Euroopan tyytyväisimmät asukkaat, ihmiset, asuvat Tanskassa. Toiseksi tyytyväisimmät asuvat Ruotsissa, Suomi oli seitsemännellä sijalla ja Bulgaria viimeisellä.

Olemme Suomessa ikävä kyllä unohtaneet yhden vertauskohdan, ja se on veroaste. Budjetti lähtee siitä, että Suomessa veroaste tällä hetkellä olisi 44,8 prosenttia bruttokansantuotteesta, Tanskassa se on tuoreemman tilaston mukaan 3 prosenttiyksikköä suurempi, Ruotsissa peräti 7 prosenttiyksikköä suurempi. Eivät kristillisdemokraatit halua veroastetta nostaa Tanskan tasolle eikä Ruotsin tasolle, mutta todettakoon nyt kuitenkin, että 1 prosenttiyksikkö on 1,5 miljardia euroa — 1,5 miljardia euroa 1 prosenttiyksikkö — 0,1 prosenttiyksikköä on 150 miljoonaa euroa. Kun me puhumme jostakin 20 miljoonasta tai 30 miljoonasta ja sanomme, että meillä ei ole varaa, kannattaisi miettiä, miten noissa muissa Pohjoismaissa on varaa ja miksi ne ovat onnistuneet tekemään ja harjoittamaan sellaista politiikkaa, että sieltä löytyvät Euroopan tyytyväisimmät ihmiset. Minä en kadehdi ruotsalaisia ja tanskalaisia, minä toivoisin, että minulla voisi olla sama tunne, että suomalaiset olisivat tyytyväisiä siihen politiikkaan, jota Suomessa on harjoitettu ja harjoitetaan.

Budjetin hyvät kohdat on lueteltu hallitusryhmien puheenvuoroissa, ja myöskin kokoomus mainitsi osan niistä. Me yhdymme siihen. On aivan oikein, että eläkeläisille annetaan lisää, on aivan oikein, että veteraaneille annetaan lisää, on aivan oikein, että lapsiperheille annetaan lisää, mutta tämä summa, joka näille ryhmille annetaan, on noin 130 miljoonaa euroa eli yhtä paljon kuin monitoimimurtaja, joka on myös erittäin tärkeä. Mutta kun nyt on lueteltu niin paljon ja kehuttu, miten hyvä tämä on lapsiperheille, eläkeläisille ja veteraaneille, muistettakoon, että sen yhteenlaskettu summa on se, mitä yksi monitoimimurtaja maksaa. Kristillisdemokraatit antaisivat selvästi enemmän näille ryhmille. (Välihuuto) — No, minä tulen kyllä kertomaan, miten me tämän hoitaisimme.

Suomessa on oikeastaan kaksi suurta ongelmaa. Minä luulen, että jokainen kansanedustaja on tämän kesän aikana voinut todeta palautteen perusteella, ettei ole helppoa olla työtön tämän päivän Suomessa. Ei ole helppoa olla työtön tämän päivän Suomessa, mutta ei ole myöskään helppoa olla sairas tämän päivän Suomessa. Kaksi tärkeää ongelmaa, kaksi suurta ongelmaa.

Miten hallituksen budjettiesitys vaikuttaa työllisyyteen? Hallitus on asettanut korkean tavoitteen itselleen nostaa se 75 prosenttiin ja ensi vuonna nostaa se 0,3 prosenttiyksiköllä, nostaa se ensi vuonna 0,3 prosenttiyksiköllä, mikä tarkoittaa sitä, että ensi vuonna olisi noin 11 000 henkeä enemmän töissä kuin tänä vuonna. Hallitus jopa antaa ymmärtää, että se on tyytyväinen, jos tähän tavoitteeseen päästään. Meillä on suuri ongelma työttömyys ja alhainen työllisyys, ja sitten pannaan tavoitteeksi 0,3 prosenttiyksikön nosto työllisyysasteeseen. Se ei ole meidän mielestämme alkuunkaan riittävä.

Ei ole helppoa olla sairas tämän päivän yhteiskunnassa. Sairastuminen maksaa paljon. Minä luin muutama päivä sitten Kaleva-lehdestä, taisi olla pääkirjoitus, jossa kerrotaan, että vuosittain kaatuu sairaaloissa 8 000 potilasta, 4 000 putoaa sängystä, 2 500 potilaalle annetaan väärät lääkkeet ja kaikki tai lähes kaikki tästä johtuu henkilökuntapulasta. Suurimmasta osasta näitä ongelmia, näitä onnettomuuksia voitaisiin välttyä, jos olisi enemmän henkilökuntaa sairaaloissa. Pääkirjoituksessa todetaan, lainaan muutaman sanan siitä: "Tutkimus hoitajien työoloista antaa lähes katastrofaalisen kuvan terveydenhuollon tilasta ja potilasturvallisuudesta. Suomessa sattuu joka päivä useita satoja potilasvahinkoja ja vaaratilanteita, joista suuri osa voitaisiin estää lisäämällä henkilökuntaa ja vähentämällä hoitajien työkuormitusta ja kiirettä." — Minä en epäile tässä pääkirjoituksessa esitetyn väitteen totuudenmukaisuutta. Minä luulen, että se on juuri näin. Nyt te, kansanedustajat, ministerit, tiedätte, että tämmöinen ongelma on olemassa, ja kun me päätämme yhteiskunnan asioista, päätämme, miten rahoja käytetään, meillä on nyt mahdollisuus korjata tämä epäkohta.

Kun viittasin Tanskaan ja Ruotsiin, niin mainitsin, että siellä veroaste on selvästi korkeampi kuin meillä. Kristillisdemokraattien periaatteena on aina ollut verottaa lievästi sitä, mitä yhteiskunta ja ihminen tarvitsee, ja ankarasti sitä, mitä se ei tarvitse. Taas tänä vuonna esitämme, että tulisi nostaa tiettyjä veroja. Kukaan ei voi kieltää, ettei tupakkaveroa voitaisi nostaa niin, että se tuottaisi 538 miljoonan sijasta 545 miljoonaa, eli nostaa 1 prosentilla. Kukaan ei voi kieltää ... (Välihuuto) — Niin, varmasti ruvettaisiin tuomaan Virosta ja muualta tupakkaa, jos sen hinta nousisi 1 prosentilla, en minä tuollaista usko eikä usko myöskään se edustaja, joka näin sieltä huutaa. En minä usko, että jos alkoholiveroa nostettaisiin niin, että hinta nousisi vajaalla 10 prosentilla, 1 eurolla, pullo maksaisi 1 euron enemmän kuin tänä päivänä, se johtaisi siihen, että ruvettaisiin matkustamaan Viroon tai muualle ja tuotaisiin Suomeen näin tätä tuotetta, mutta se antaisi lisää markkoja valtion kassaan.

Sitten pörssivero, josta te olette niin kovin kiinnostuneita. Todettakoon nyt kaikille, että pörssin liikevaihto on noin vajaat 200 miljardia vuodessa, mikä tarkoittaa sitä, että jos koko kansantulo, kaikki, mitä tässä yhteiskunnassa tienataan, menisi pörssiin, se ei edes riittäisi. Siellä pyörii se 800 miljoonaa päivässä, se on se sama raha, joka pyörii päivästä toiseen, aamusta iltaan. Ei se ole uutta, tervettä rahaa, jos joku on niin luullut. Tätä voidaan sanoa keinotteluksi, kun ostaa aamulla, myy iltapäivällä, ostaa taas takaisin ja myy. Näinhän se on, ei kukaan voi sitä kieltää, jos 800 miljoonaa pyörii päivittäin pörssissä. Jos siitä otetaan 0,1 prosenttia, se antaa niin paljon kuin lähes 200 miljoonaa. Todettakoon, että Lontoossa peritään 0,5 prosenttia. Menkää Nordean kotisivuille katsomaan. Siellä todetaan, että jos te ostatte Lontoosta osakkeita, niin joudutte maksamaan palkkion lisäksi vielä 0,5 prosenttia. Kun on tällaista keinottelua, tietenkin syntyy voittoa, ei muuten olisi keinottelua. Kukaan ei voi kieltää sitä, ettei tällaista keinotteluvoittoa voitaisi verottaa hieman ankarammin. Jos työntekijä tekee ylityötä, hän maksaa marginaaliveroa 50 prosenttia, jos minä ostan aamupäivällä ja myyn iltapäivällä, maksan 28 prosenttia ensi vuonna. Miksi ei voisi maksaa yhtä paljon kuin työntekijä maksaa ylityöstä veroa? Se on mahdollista, ja jos ei ole mahdollista, niin kumotkaa nämä väitteet ja esittäkää, miksi se ei olisi mahdollista, mutta näin saataisiin yli 400 miljoonaa euroa valtion kassaan.

Kristillisdemokraatit esittävät, että puolet tästä käytetään niin, että lisätään henkilökuntaa palvelusektoreilla eli lähinnä sairaaloissa, vanhustentaloissa ja muualla, missä peruspalveluja tarjotaan. Ette te sitäkään voi kieltää, ettei se olisi mahdollista. Neljännes annetaan eläkeläisille, opiskelijoille ja lapsiperheille niin, että lapsiperheiden tulot nousisivat 40 eurolla kuukaudessa, eläkeläisen 20 eurolla kuukaudessa ja opiskelijan 40 eurolla kuukaudessa. Tämä kaikki on mahdollista. Kahdeksasosa menisi terveydenhuoltoon, lääkekorvaukseen tulisi huomattavia korotuksia, ja lisäksi omaishoidon tukea nostettaisiin huomattavasti, ja se loppuosa, kahdeksasosa, menisi lähinnä aluetukeen, se menisi katastrofirahastoihin — muodostettaisiin, perustettaisiin sellaisia — kyläkauppojen investointitukeen, maatalouteen ja moneen, moneen muuhun kohteeseen. Ei kukaan voi väittää, etteikö tämä olisi mahdollista. Se nostaisi kyllä veroasteen 0,25 prosenttiyksiköllä, mutta se ei kyllä rasittaisi tavallista henkilöä juuri lainkaan, mutta me poistaisimme osan, ainakin lieventäisimme osaa niistä ongelmista, joista tänäkin päivänä tässä salissa on niin monessa puheenvuorossa puhuttu.

Ett kort sammandrag på svenska: Det finns alternativ till den förda politiken. Kristdemokraterna har under alla år förespråkat att samhällets största problem borde åtgärdas och i det här fallet gäller det sysselsättningen och sjukvården, hälsovården.

Helt kort kan jag konstatera att vi föreslår vissa ökningar i beskattningen, att vissa kapitaltransaktioner skulle beskattas strängare. På det sättet kunde vi få 400 miljoner euro i statskassan, av vilka med hälften, 200 miljoner, skulle vi sysselsätta 10 000 personer huvudsakligen inom vården för det behövs mera hjälpande händer inom vården. Pensionärerna, veteranerna, barnfamiljerna och de studerande skulle alla få 20—40 euro mera per månad, och inom sjukvården skulle de förhöjda beloppen vara betydande.

Det här kommer kristdemokraterna att föreslå på grund av att det är tekniskt omöjligt att återremittera regeringens budgetförslag, som inte i tillräcklig grad minskar på samhällets största problem.

Raimo Vistbacka /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen eduskunnalle antama valtion vuoden 2005 talousarvioesitys on sisällöltään varsin rutiininomainen ministeri Kalliomäen päinvastaisesta toteamuksesta huolimatta. Varsinaiset verolinjaukset on tarkoitus tehdä vasta sen jälkeen, kun työmarkkinajärjestöt ovat päässeet mahdolliseen ratkaisuunsa hallituksen toivomasta työmarkkinasopimuksesta. Näin ollen varsinkin verojen osalta budjetti on ikään kuin koepallo, jonka pohjalta toivotaan työmarkkinakentän ryhtyvän todenteolla keskustelemaan useampivuotisesta työmarkkinaratkaisusta, jonka tueksi hallitus on myöhemmin valmis esittämään veronkevennyksiä.

Perussuomalaisten mielestä tämän kaltainen työmarkkinajärjestöjen ehdoilla tehtävä veropolitiikka on kyseenalaista kansanvaltaa. (Ed. Wallinin välihuuto) Veropolitiikasta päättämisen tulisi olla yksinomaan eduskunnan käsissä — vai mitä ed. Wallin — eikä sen tulisi ottaa vastaan minkäänlaisia saneluratkaisuja etujärjestöiltä. Mielestämme on varsin nurinkurista, että työnantaja- ja työntekijäjärjestöt pääsevät ikään kuin mukaan hallituksen budjettiriiheen sanelemaan omia ehtojaan toteutettavasta veropolitiikasta, mutta näin ei ole MTK:n kohdalla ollut.

Hallitus pitää edelleenkin merkittävimpänä tehtävänään työttömyyden vähentämistä ja työllisyysasteen nostamista. Tämä ei ole mikään uusi tavoite, sillä vastaavanlainen tavoitteenasettelu on ollut luettavissa jo viime hallituskauden aikana istuneen Lipposen hallituksen budjettien perusteluista ja nykyisen hallituksen edellisestä budjettiesityksestä. Valitettavasti näille tavoitteille on käynyt yhtä huonosti kuin yleensä monille kauniille toiveille. Ne ovat jääneet toteutumatta. Työllisyystilanne ei ole käytännössä lainkaan parantunut ja työllisyysaste on kääntynyt jyrkkään laskuun.

Maailman merkittävin talouskasvu tapahtuu tällä hetkellä Aasiassa ja eritoten Kiinassa. Kasvua on ollut myös Intiassa, Etelä-Amerikassa ja myös USA:ssa, jossa viimeksi mainitussa tosin kasvu on kuin lentohiekalle rakennettu talo, jolla ei ole vakaata perustaa. Näin ollen merkittävin maailmantalouden veto tulee ensi vuonna ja todennäköisesti lähivuosinakin tapahtumaan Kaukoidän suunnasta. Kaikkien huulillahan pyörii tänä päivänä niin täällä eduskunnassa kuin muuallakin Kiina-ilmiö, joka on ottanut syövereihinsä myös Suomen talouden kehityksen. Yritys toisensa jälkeen siirtää tuotantoaan juuri Kiinaan siinä toivossa, että alempien tuotantokustannusten ja lähempänä olevien kasvavien markkinoiden toivossa liikevoitto saataisiin nousemaan korkeammaksi siihen verrattuna että tuotantoa jatkettaisiin Suomessa.

Tätä Suomen elinkeinoelämän globalisaatiovimmaa on viimeksi arvosteltu varsin merkittävältä ja mielestämme yllättävältäkin taholta, kun Sanoma-konsernin pääomistaja ministeri Aatos Erkko puuttui asiaan viime lauantain lehtihaastattelussaan. Hänen mielestään Suomen menestymisen kannalta aivan keskeistä on, että suomalaiset viihtyvät Suomessa ja että heillä on työtä, koulutusta ja palveluja. Häneltä ei riittänyt ymmärrystä niille yrityksille, joiden ulkomaille siirtyminen aiheuttaa työttömyyttä Suomessa. Hän on jopa valmis menemään niin pitkälle, että tällaisen yrityksen on palautettava yhteiskunnalta mahdollisesti saamansa tuki. Hän arvostelee haastattelussaan myös yritysten nykyistä lyhytjänteistä toimintaperiaatetta. Erkon mielestä neljännesvuosikatsauksia tärkeämpää myös osakkeenomistajan kannalta olisi, että yrityksellä on pitkällä tähtäimellä tulevaisuutta ja kannattava toimintapohja. Me perussuomalaiset olemme korostaneet tässäkin salissa jo vuosikausia tätä samaa asiaa. Mielestämme suomalaiset suuryritykset toimivat varsin lyhytnäköisesti ja vastuuttomasti siirtäessään suurempien pikavoittojen toivossa tuotantoaan halpatuotantomaihin. Pitkällä tähtäimellä tämä päättymätön voittojen perässä tapahtuva kilpajuoksu maasta toiseen ei välttämättä ole paras mahdollinen ratkaisu. Se syö yritysten todellista kannattavuutta samalla, kun kotimaan kansantalouden pohjaa nakerretaan vakavasti.

Arvoisa puhemies! Erkko toteaa haastattelussaan myös sen yllättävän mielipiteensä, että henkilöverotuksen muutoksilla voitaisiin työllisyysnäkökulmasta saada aikaan enemmän kuin yritysverotuksen muutoksilla. Hänen kaltaisensa niin kutsutun suurkapitalistin suusta tämä on varsin merkittävä totuuden tunnustaminen. Perussuomalaisten mielestä jatkuva verohelpotusten ja tukiaisten pumppaaminen suuryrityksille on osoittautunut tehottomaksi keinoksi luoda uusia työpaikkoja Suomeen. Perussuomalaisten mielestä mahdolliset verohelpotukset yhdessä sosiaalisten etuuksien korottamisen kanssa tulee kohdentaa nimenomaan kaikkein pienituloisimpiin kansalaisiin. Jos veronkevennysvara käytettäisiin kokonaan verovapaan tulon ylärajan tuntuvaan korottamiseen niin valtion- kuin kunnallisverotuksessakin, (Ed. Wallinin välihuuto) saataisiin heidät nykyistä ostovoimaisemmiksi. Luonnollisesti kunnille tulisi korvata, ed. Wallin, tästä aiheutuvat verotulon menetykset täysimääräisinä, jottei niiden monissa tapauksissa tälläkin hetkellä vaikeaa taloustilannetta enää pahennettaisi. Tämän lisäksi tulisi luonnollisesti tarkistaa niin pienempien eläkkeiden, veteraanikorvausten, sairaus- ja työttömyyspäivärahojen kuin opintotukienkin määrää tuntuvasti.

Perussuomalaisten mielestä työmarkkinajärjestöiltä tulisi odottaa mahdollisten veronkevennystoimien edellytyksenä huomattavasti aikaisempia kokonaisratkaisuja solidaarisempaa sopimusta. Mielestämme hallitus ja eduskunta voisivat edellyttää, että tuleva työmarkkinaratkaisu perustuisi euromääräisiin tasakorotuksiin eikä prosenttikorotuksia käytettäisi lainkaan. Tällöin saataisiin palkkaratkaisu tukemaan eduskunnan tärkeänä pitämää matalapalkka-alojen työn kannattavuuden lisäämistä ja heikommin toimeentulevien kansalaisten aseman parantamista. Pelkällä prosenttilinjalla tapahtuva työmarkkinaratkaisu lisää vain kansalaisten eriarvoisuutta eikä millään tavoin käytännössä tue työllisyysasteen parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä.

Arvoisa puhemies! Kuten jo puheeni alussa totesin, valtion vuoden 2005 budjetin menopuolella ei ole esitetty mitään merkittäviä sosiaalisia uudistuksia tai määrärahojen tasokorotuksia, paitsi mielestämme tarpeettomien ja kallispalkkaisten ministerien töitä tekevien valtiosihteerien virkojen perustamista. Perussuomalaiset tulevat esittämään tämän määrärahan poistamista budjetista.

Sosiaali- ja terveystoimen määrärahoihin tehtävä noin 500 miljoonan euron korotus kuluu pitkälti kansaneläkkeeseen ja siihen sidottuihin etuisuuksiin tehtävään minimaaliseen tasokorotukseen 1.3.2005 alkaen. Myös muita pieniä päivärahakorotuksia on tarkoitus toteuttaa tulevan budjettikauden aikana, mutta millään näillä korotuksilla ei pystytä kuromaan umpeen vuosien saatossa kertynyttä eläkkeiden, sosiaalietuuksien ja muiden yhteiskunnan tukimuotojen jälkeenjääneisyyttä eikä edes kattamaan viime aikojen asumiskustannusten ja muiden hinnankorotusten vaikutusta. Me kaikki tiedämme, millä tavoin elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet, vuokrat nousseet. Sama tilanne on myös sähkölaskujen kohdalla. Meidän mielestämme joku 7 euron korotus ei kata tällaisia korotuksia, joita on viime aikoina muodostunut.

Mielestämme myöskään liikennemäärärahoihin tehdyt pienehköt lisäykset eivät vähennä sitä mittavaa tiestömme vuosittaista kunnon ja arvon heikentymistä, joka on jatkunut kiihtyvällä vauhdilla jo yli kymmenen vuoden ajan. Tiedämme, paljonko niin sanottu tiepääoma häviää käsistämme joka vuosi. Käsittämättömältä tuntuu, että välttämättömän varsinaisen perustienpidon määrärahojen tasokorotus jää jälleen tekemättä. Tämä tulee merkitsemään merkittävimmälle osalle maamme tiestöstä eli maanteille ja paikallisteille yhä piteneviä kelirikkokausia ja liikenneturvallisuuden tason heikkenemistä. Samalla se johtaa siihen, etteivät yritykset voi eivätkä halua hakeutua sellaisille alueille maassamme, joilla ei ole ympäri vuoden liikennekelpoisessa kunnossa olevaa tiestöä. Maaseudun autioitumisen halutaan ilmeisesti häiriöttä jatkuvan, vaikka hallituksen pääpuolue yrittää esiintyä maaseudun puolustajana.

Turvallisuuden ylläpitämiseen ja talousrikollisuuden torjunnan tarpeisiin on osoitettu vain pienehkö määrärahan lisäys. Valitettavasti noin 20 miljoonan euron tasokorotuksella ei pystytä poistamaan vakavaa poliisin henkilökuntavajetta ja lyhentämään hälytysten jälkeistä odotusaikaa ylisuurissa poliisipiireissä ainakaan Väli- ja Pohjois-Suomessa. Vuosikausia luvattu kunnollinen tasokorotus on jälleen jäänyt tekemättä, ja kansalaisten turvallisuuden heikkeneminen on edelleen tosiasia, kuten myös kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa todettiin.

Olisi voinut odottaa, että näinkin vahvalla pohjalla toimiva hallitus kykenisi merkittävämpiin linjanvetoihin ja uskaltaisi tehdä itsenäisempää budjettipolitiikkaa suhteessa työmarkkinajärjestöihin. Perussuomalaisten mielestä punamullasta on kasvanut joskus parempiakin budjetteja kuin Vanhasen hallituksen nyt eduskunnalle antama talousarvio. Valtiovallan on turvattava riittävillä valtionosuuksilla kaikille kunnille ja kaikille niiden asukkaille tasavertainen mahdollisuus saada kaikki lain edellyttämät peruspalvelut kunnan taloudellisesta tilanteesta riippumatta ilman maksujen kohtuuttomia korotuksia. Toivottavasti eduskunnasta löytyy budjettikäsittelyn yhteydessä tarvittava yksimielisyys siitä, että nykyisessä tilanteessa budjettiesitykseen voidaan tehdä tarvittavat muutokset muun muassa heikommassa asemassa olevien kansalaisten elinolosuhteiden parantamiseksi ja ihmisarvoisen elämänlaadun takaamiseksi.

Arvoisa puhemies! Kunnioitan annettuja puheaikarajoituksia ja totean, että perussuomalaisten kansanedustajien toimesta tullaan puheenvuoroissa ottamaan kantaa budjettiesityksessä oleviin yksityiskohtaisiin asioihin.

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Arvoisa puhemies! Kiitoksia ryhmille ja ryhmäpuhujille vaihtelevasta palautteesta, erityisesti tietysti ed. Zyskowiczille, joka hyvinkin laveasti kiitteli ja kehui hallituksen budjettiesitystä. Se lämmitti kovasti, ja sillä hallitus varmaan elää puoli vuotta niin kuin Hietanen Mäkilän silakalla Tuntemattomassa sotilaassa. Mutta tämä varmaan riittää minun kiitoksikseni oppositiolle. Toki niitä voisi enemmänkin antaa, mutta ajanpuutteen vuoksi menisin vähän suoremmin asiaan.

Ensinnäkin ongelma minusta oli se opposition ryhmäpuheenvuoroissa, että ei siellä ollut sitä suurta linjaa. Ei siellä ollut vastausta siihen haasteeseen, joka tälle maalle on suurin kaikista. Itse asiassa ei tainnut olla yhtään ryhmäpuheenvuoroa, jossa olisi mainittu sana "ikääntymisongelma". (Eduskunnasta: Täällä oli!) — Hyvä on, jos jossain oli. — Sen olisi pitänyt olla jokaisessa ryhmäpuheenvuorossa. Se on meidän suurin haasteemme. Siihen itse viittasin hallituksen puheenvuorossa. Se on syytä muistaa. Mutta olkoon. Sivulauseetkin pitää muistaa.

Mutta sitten: Erityisesti kokoomuksen ja vasemmistoliiton puheenvuoroissa oli mielenkiintoinen samankaltaisuus, samalla kun ne olivat hyvin erilaisia. Molemmat sanoivat "ei" kahdelle isolle, tärkeälle asialle. Ensinnäkin molemmat sanoivat "ei" kolmikantaiselle yhteistyölle (Ed. Outi Ojala: Höpö, höpö!) siinä muodossa kuin hallitus sitä esittää. — Siinä muodossa te sanoitte sille "ei" ja siinä muodossa kuin työmarkkinoitten keskusjärjestöt ovat kannanotoissaan kertoneet kantanansa. Täsmälleen näin on. — Kokoomuksen puolelta oli suurin piirtein kyse veronkevennykset meille heti -periaatteesta. Vasemmistoliitto perusteli eri tavalla, mutta teidän perustelunne oli siis se, että palvelut kärsivät, jos näin edetään kuin hallitus esittää. (Ed. Kuoppa: Näin käy!) Työn verotuksen keventäminen oli siinä teillä kaikista keskeisimpänä perusteena.

Kolmikantainen yhteistyö tavoittelee sitä, että saavutamme vahvan yhdistelmän työmarkkinaparttien päätöksillä ja hallituksen esityksillä yhdessä. Se tarkoittaa sitä, että luodaan riittävästi liikkumavaraa valtiontalouteen työllisyyden ja kasvun kautta, jolloin tätä liikkumavaraa voidaan käyttää, kun kasvu vahvistuu ja olemme uudella kasvu-uralla, palveluitten rakentamiseen kestävällä tavalla, siis juuri vastaamalla ikääntymisongelman hirmuiseen haasteeseen tälle maalle. (Ed. Tulonen: Kylläpä ovat kannat muuttuneet!) — Kokoomuksen näkemykseen ei nyt oikeastaan voi sanoa muuta kuin sen, että kylläpä ovat kannat muuttuneet siitä ajasta, kun teillä oli valtiovarainministerin salkku hallussanne. Ei silloin oltu valmiita ottamaan sellaisia riskejä kuin te nyt haluatte ottaa: siis erittäin suuret veronkevennykset ilman mitään tietoa siitä, mitä tapahtuu työmarkkinoilla, mikä ratkaisu sieltä on edes näköpiirissä. Sellaista riskiä ei voida ottaa valtiontalouden näkökulmasta eikä talouspolitiikan näkökulmasta muutenkaan.

Toinen yhteinen nimittäjä, jota nämä ryhmät kävivät läpi, oli kuntatalous, aivan keskeinen, ratkaisevan tärkeä osa tässä hallituksen budjettiesityksessä. No, kokoomuksen puheenvuoron palautteen pistän kyllä katakombihuumorin piikkiin. Sieltä jostain syvältä maan alta se tuli. Teillä on ollut 12 vuotta hallussanne valtiovarainministerin salkku. Nyt kun te ette ole hallituksessa enää, niin se, mitä tämä hallitus tekee kuntien hyväksi ja valtio—kunta-suhteen kehittämiseksi ja näyttävällä merkittävällä tavalla, ei ole yhtään mitään teille. Kannattaa mennä tässä asiassa itseensä. (Ed. Dromberg: Te otatte velkaa vaan!)

Vasemmistoliitto totesi, että tässä ei satsata palveluihin. Hallitusohjelmaa toteutetaan täsmällisesti sen mukaisesti kuin silloin on päätetty ja myöskin aikataulullisesti ennakoitu. (Ed. Uotila: Riittääkö raha?) Siinä on edetty juuri sillä tavalla kuin on hallituksen puolella sovittu, ja se on paljon enemmän kuin sinä aikana, jolloin vasemmistoliitto oli itse hallituksessa. Kuntatalous on kuitenkin tärkeä. Käydään siitä ihan, jos halutaan, tarkkaa, numeroihin menevää keskustelua. Kuntien tilanne ei ole helppo. Se on ihan selvä. Se on kuitenkin parempi tällä hetkellä, näkymä on parempi, kuin vielä puolisen vuotta sitten. (Ed. Dromberg: Ei ainakaan meillä Vantaalla!) Valtionavut lisääntyvät huomattavasti. Peruspalvelubudjettitarkastelun piirissä olevat valtionavut lisääntyvät 258 miljoonaa euroa. Kustannustenjaon tarkastusta on ensi vuodelle 74 miljoonaa.

Nyt kannattaa huomioida, että kunnillekin aikamoisena yllätyksenä, erittäin positiivisena sellaisena, ja minulle vähän hankalana yllätyksenä tulee se tosiasia, että tämän kustannustenjaon tarkastelun kautta valtio tulee siirtämään lähivuosina lähes puoli miljardia selvää kassarahaa kuntien tilille. (Ed. Outi Ojala: Se on kustannusten korvausta!) — Se on lakiin perustuvaa, mutta ei siitä ole ollut tällaista ennakkolaskentaa. — Kokoomus esittää kritiikkiä tietäen, että silloin, kun te olette hallituksessa olleet, niin näitä ei aina maksettu täysimääräisinä ja aina jaksotettiin silloinkin, kun maksettiin. Silloin mekin olimme hallituksessa, ja näin tehtiin. Se on viisasta, se on järkevää tässäkin tilanteessa.

Kunnat saavat sosiaali- ja terveydenhoidon puolelle 110 miljoonaa euroa lasten ja nuorten hyväksi, ja se on paljon kuntien palvelua. Tulee 30 miljoonan euron potti pelkästään esiopetuksesta ja aamu- ja iltapäivähoidoista.

Sitten kannattaa muistaa sekin, että yhteisöveron kevennys, joka rokottaa kuntia 100 miljoonalla eurolla, on tässä päätöksessä, jota hallitus esittää, niin kuin täällä ed. Gestrin totesi, kompensoitu täysimääräisesti korottamalla yhteisövero-osuutta kunnille 22,03 prosenttiin. Se kannattaa muistaa, että valtio tässä ottaa yksin vastuun. Valtio kantaa sen vastuun, joka usein aiemmin on jaettu tällaisessa operaatiossa koko julkisen sektorin kesken. Indeksikorotus on 75 prosenttia. Se on enemmän kuin aikaisemmin, 136 miljoonaa euroa rahassa mitaten. Jos halutaan niin ajatella, että pitäisi olla 100 prosenttia, niin en pidä sitä hyvänä. Kunnilla pitää olla houkutusta, kannustinta, tuottavuutensa parantamiseen. Tuottavuudella mitattuna, kun inflaatiotarkistus on 2 prosenttia, se tarkoittaa noin 0,5 prosentin osuutta tuottavuuden parantamisessa, kun se pitkällä aikavälillä meillä on ollut 3 prosentin luokkaa. Ei siis mikään ihmeellinen iso ponnistus kunnille, päinvastoin järkevä kannustin.

Näkymä, niin kuin sanoin, on parempaan suuntaan. Rahoitustasapaino on paranemassa. Se voi olla vaalikauden lopussa kunnossa, jos kunnat hoitavat rootelinsa sillä tavalla, että budjetit eivät kasva yli 4 prosentin. Noin 4 prosentin kasvulla tämä asia tässä kasvunäkymässä koko talouspolitiikassa voi hoitua hyvin, mutta eivät kunnat kestä kyllä 6 prosentin tai 5 prosentin kasvulukuja, joita on nähty liikaa viimeisinä vuosina. Meillä on hallituksessa ja eduskunnassa suuri vastuu siitä, että tämä voisi myöskin näin mennä. Jokainen kunnan ja Kuntaliiton palaute ainakin minulle on ollut se, että älkää enää tehkö tällä vaalikaudella subjektiivisia oikeuksia lisää, parantakaa muuten yhdessä kuntien kanssa palveluitten laatua, se on kaikista tärkein asia juuri nyt.

Vasemmistoliitolle sanon vain lopuksi sen, vaikka siitä huuto seuraa, että kyllä teidän poliittinen retoriikkanne kulkee vähän niin kuin kanjonissa: Siellä on hyvä kaiku, mutta siellä ei ole muita kuin ne huutajat. Se kaiku kuuluu sinne hyvin ja kuulostaa hienolta, mutta se muu porukka on siellä ulkopuolella muussa maailmassa. Kiivetkää pois sieltä kanjonista!

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! En ihan tarkkaan tiedä, mitä on tämä, oliko se nyt, katapulttihuumori, mutta taitaa liittyä valtiovarainministeri Kalliomäen urheiluaikojen leipälajiin. (Naurua)

Mitä sitten tulee itse asioihin, niin ministeri kaipaa opposition suurta linjaa. Ministeri Kalliomäki, me, jotka olemme oppositioon joutuneet, emme ole toisiamme valinneet. Emme me ole missään vaiheessa esittäneet, että meillä on joku suuri yhteinen linja. Niin paljon kuin pidänkin näistä kollegoistani eri puolueissa, niin emme me missään vaiheessa ole väittäneet, että esitämme jonkun yhtenäisen vaihtoehdon. Te sen sijaan hallituksessa olette toisenne valinneet. Teillä on valta ja vastuu. Teillä on myös velvollisuus esittää ne keinot, joilla esimerkiksi työllisyyskehitys saadaan paranemaan. Me esitämme kukin omasta puolestamme omat vastauksemme.

Mitä tulee siihen, että kolmikantayhteistyö olisi kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa torjuttu, näin ei tietysti tapahtunut. En tiedä, missä ministeri oli ainakin ajatuksiltaan siinä vaiheessa, kun pidin puheenvuoroni.

Sen sijaan verolinja hallituksen osalta on täysin auki. Se on täysin jätetty tupopöytään. Kun sosialidemokraattinen ryhmäpuhuja sanoi suoraan, että "ilman veroratkaisuja työttömyys olisi kääntynyt kasvuun myös meillä Suomessa", niin tätä linja me kannatamme edelleen. Tehtäköön veroratkaisuja, jotka tukevat työllisyyttä ja talouskasvua. Älköön jätettäkö sitä kokonaan tuposta riippuvaksi. Mitä ministeri sitten tekee, jos ei synny tavoiteltu tupo? Onko tarkoitus kiristää suomalaisten verotusta? Onko tarkoitus, että niillä veroratkaisuilla heikennetään työllisyyskehitystä, joka juuri nyt on saatu pikkasen paremmaksi?

Mitä kuntatalouteen lopuksi tulee, herra puhemies, niin pidetään se palaveri, missä asiantuntijamme ovat koolla, ja katsotaan ne luvut, että on samat luvut, minkä pohjalta keskustellaan.

Kari  Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministerin viimeinen kommentti oli osoitus siitä, että se älähtää, johon kalikka kolahtaa.

Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuorossa totesin, että tulopoliittista kierrosta voisi mieluummin tukea vaikkapa ryhtymällä työntekijöiden ja palkansaajien irtisanomissuojan parantamiseen kuin lupailemalla jälleen suuria tuloveronkevennyksiä, jotka vievät mahdollisuuksia muun muassa kunnilta sitten tuottaa palveluja. Palkkasumma ei kasva, verotulot eivät kasva, jollei tule palkankorotuksia. Kyllä joskus pitää laittaa työnantajatkin ja omistajat myöskin vastaamaan tästä taloudesta eikä aina veronkevennyksillä hoitaa palkansaajien ostovoiman kasvamista.

Mitä tulee sitten muutenkin tähän, niin kommentoin samalla ed. Huovisen puheenvuoroa, kun hän arvosteli vasemmistoliittoa siitä, että me esitämme lisää toiveita. Onko ed. Huovinen todella sitä mieltä, että opiskelijat eivät tarvitse lisää, työttömät eivät tarvitse lisää? Jos näin on, niin ihmettelen.

Mitä tulee kuntatalouteen, toivottavasti se pitää paikkansa — me emme siihen usko — että kuntatalous on kondiksessa. Tässä maassa on yli 300 kuntaa, joissa keskustapuolue on suurin valtuustoryhmä. Minä epäilen, että aika monessa niistä kunnista on tälläkin hetkellä todella suuria vaikeuksia saada ensi vuodelle sellainen budjetti, joka turvaisi kuntalaisten peruspalvelut. Minä en usko tätä, että nyt olisi rahaa, millä mällätä kunnissa.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä niiden puhujien kanssa, jotka toivovat, että valtiovarainministeri ei kätkisi kritiikkiään tai ikään kuin kiertäisi asioita sillä, että oppositiolla täytyisi täällä olla joku yhteinen linja esittää hallitukselle vaihtoehtoja.

Arvoisa puhemies! Olisin kysynyt valtiovarainministeriltä, mitä mieltä hän on vanhemmuuden kustannusten tasausta koskevasta kysymyksestä. Siinä on kysymys myös nuorten naisten työmarkkina-asemasta, tasa-arvokysymyksestä, mutta kysymys on myös työllisyysasteesta. Hallituksen esittämä korjaus tähän asiaan on hyvin, hyvin vaatimaton. Olisiko tässä syytä edetä pidemmälle?

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ikääntymisen haaste oli haaste, suuri haaste viime eduskuntavaalien alla, se on suuri haaste kunnallisvaalien alla. Tämä hallitus ohjelmassaan nosti käytettävissä olevia rahoja 422 miljoonalla eurolla koko tälle vaalikaudelle. Kokoomus esitti ennen vaaleja 121:tä miljoonaa euroa. Keskusta 10.2.2003 esitti 500:aa miljoonaa euroa, eli hallitusneuvotteluissa päästiin hyvin lähelle sitä keskustan esittämää arviota. Kun puhutaan palveluista, palveluiden turvaamisesta, niin silloin pitää myöskin esittää rahoja. Kun käytiin keskustelua siitä, ovatko teot ja puheet uskottavia, niin viittaan vain entisen pastorin lausuntoon siitä, että älkää tehkö niin kuin minä teen, vaan tehkää niin kuin minä sanon.

Susanna Huovinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Oli tietenkin aivan odotettavaa, että entiset hallituspuolueet ja nykyiset oppositiopuolueet vuodattavat tuolta korokkeelta toiveiden tynnyrinsä tänne saliin ja erityisesti hallituksen aition suuntaan, mutta kyllä aika vaisuilta nämä vaihtoehdot, erilliset vaihtoehdotkin, vaikuttivat. Kaikki oppositiopuolueet tietenkin oppositiolle tyypillisesti unohtivat mielestäni kertoa, erityisesti vasemmistoliitto, mistä sitten kaikki rahat näihin hyviin asioihin ja listoihin otetaan. Vakavalla naamalla siis väitätte, että jos olisi jätetty tekemättä ne veronalennukset, mitkä on tehty, niin työllisyys olisi kuin ihmeen kaupalla pysynyt entisellä tasolla, olisi pystytty pysymään sellaisella uralla, että olisi ollut lisää rahaa palveluihin. Haluaisin nyt tietää, mihin tällainen arvio perustuu, kun kaikki maamme asiantuntijat ovat aiheesta aivan eri mieltä. Onko vasemmistoliitto muuttanut kantaansa siitä, että työ on kuitenkin ihmisille parasta sosiaaliturvaa?

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minä omassa puheenvuorossani esitin, että valtiovarainministeri, jos hän kykenee, ampuisi meidän esityksemme alas ja toteaisi, että se on epärealistinen.

Ed. Huoviselle voin todeta, että kyllähän me mainitsimme, mistä me sen 400 miljoonaa otamme. Te ette kuitenkaan uskonut, että tupakkaveroa voisi nostaa yhdellä prosentilla. Minä olen sataprosenttisesti vakuuttunut, että voidaan. Minä olen sataprosenttisesti vakuuttunut, että voidaan alkoholiveroa nostaa kymmenellä prosentilla. Minä olen täysin vakuuttunut siitä, että pääoman liikkeitä voidaan verottaa. Jos tulee myyntivoittoa, joka perustuu alle kuuden kuukauden omistamiseen, aivan varmasti voidaan verottaa, kun muualla maailmassa voidaan verottaa. Eli kyllä me keräämme 400 miljoonaa, ja miksi sitä ei voisi antaa opiskelijoille, joiden puolesta te niin usein puhutte, eläkeläisille, veteraaneille ja ennen kaikkea työllisyyteen? (Puhemies koputtaa)

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Kalliomäki totesi, että lisää subjektiivisia oikeuksia ei kuntalaisille voida antaa. Sanoisin näin, että kyllä tietysti myönnän sen, että nytkin niissä on jo tekemistä, kun köyhissä kunnissa ei noudateta edes lain velvoitteita, saati sitten sitä harkinnanvaraisuutta, mikä niillä on. Mutta eräs asia kyllä minun mielestäni on selvää. Kyllä pienituloisten ihmisten elämän laatua pitäisi lisätä, ja missä on se päähallituspuolueen ennen vaaleja lupaama ruuan arvonlisäveron alennus? Sekin lisäisi jo monen vanhuksen ja lapsiperheen elämänlaatua, että saisi ostaa edes kunnolla ruokaa.

Valtiovarainministeri  Antti  Kalliomäki

Puhemies! Täytyy tarkentaa, että kun peräsin opposition suurta linjaa, niin tarkoitin tietenkin eri ryhmien suurta linjaa, vaihtoehtoa. Vihreät kertoivat, että heiltä tulee varjobudjetti. Minusta se on hyvä asia. (Ed. O. Ojala: Me olemme sanoneet sen monta kertaa!) — Vasemmistoliitto sanoo nyt samanlaista tuolta ed. Ojalan välihuutona, aina paranee! Mutta se olisi kyllä voinut tulla tässäkin keskustelussa jo esiteltyä.

Edelleen sanon, että kolmikantayhteistyö siinä muodossa kuin hallitus sitä esittää toimintatapana ja siinä muodossa kuin työmarkkinakeskusjärjestöt ovat kannanotossaan kertoneet, ei näytä sopivan kokoomukselle eikä myöskään vasemmistoliitolle sen palautteen mukaan, mikä täällä ryhmäpuheenvuoroissa oli, se oli varmaan teidän virallinen kantanne.

Ed. Uotila perää vastuuta työnantajilta ja omistajilta, ja olen samaa mieltä. Olen tästä puheenvuoroja käyttänyt julkisuudessa. Se ei ole mikään helppo asia. Minun perusteluni ennen kaikkea on se, että kun hallitus tavoittelee kasvua ja panostaa niihin yrityksiin, jotka ovat kasvuyrityksiä, niin kannattaisi yrityksissä (Puhemies koputtaa) katsoa sitten omistuksen arvon kehittymistä pitkällä aikavälillä kasvun näkökulmasta, ja siitä näkökulmasta syntyy minusta parempia päätöksiä kuin joissakin tapauksissa on tapahtunut.

Viittaan vielä tuohon tasausjärjestelmään sillä tavalla kuin siitä toiseen kertaan minulta kysyttiin. Se on yksi elementti kunta—valtio-suhteessa, ja se on osa kokonaisuutta. Hallitus tarkasteli tätäkin asiaa valtionosuusjärjestelmän kehittämisen yhteydessä.

Jyrki Katainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Totta kai kokoomus myös, niin kuin moni muukin poliittinen ryhmä, arvostaa kolmikantaista yhteistyötä. Mutta kolmikannassa on olennaista se, että siinä on kolme partneria, ei niin, että maan hallitus on äänetön yhtiömies, joka toteaa, että me alennamme veroja, jos työmarkkinaosapuolet haluavat, me investoimme Suomen kilpailukykyyn parantamalla liikenneyhteyksiä, jos työmarkkinaosapuolet haluavat, me panostamme tutkimukseen ja tuotekehitykseen eli Suomen kilpailukykyyn, jos työmarkkinaosapuolet haluavat. Tämä on ero hallituksen esittämään linjaan.

Tämä on siinä mielessä historiallinen päivä, että ensimmäistä kertaa sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä puolustaa vahvasti tehtyjä tuloveron kevennyksiä työllisyyden ja hyvinvoinnin kehittämisen nimissä. Sosialidemokraatit vaativat ensimmäistä kertaa ryhmäpuheenvuorossaan julkisesti veronkevennyksiä. Tämä on historiallinen päivä. Aiemmin ainoastaan valtiovarainministeri on itse todennut tekevänsä historiallisen suuret veronkevennykset maltillisen tupon kyytipojaksi. Ministeri Kalliomäki, ero kuntapolitiikassa nyt ja ennen on siinä, että ennen verotulot kasvoivat paremman työllisyyden kautta, ennen verotuloarviot kunnille olivat realistiset ja ennen kustannusarviot olivat realistiset, toisin kuin nyt.

Outi  Ojala /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin vasemmistoliitto esitti tälle vuodelle varteenotettavan vaihtoehdon, joka olisi ollut oikeudenmukaisempi ja työllistävämpi kuin hallituksen vaihtoehto. Me teemme myös varjobudjetin ensi vuodelle, ja väitän edelleenkin, että se on työllistävämpi ja oikeudenmukaisempi.

Tämä keskustan puheenvuorossa mainostettu talouspolitiikan kolmiloikka merkitsee sitä, että hallitus on antautunut verokilpailun edessä. Yhteisvastuu ja oikeudenmukaisuus ovat varsin kaukana näistä ratkaisuista. Tänä vuonnakin miljoona suomalaista jäi verohelpotusten ulkopuolelle, ja tiedämme, että ensi vuoden budjetti merkitsee sitä, että kansalaisille tärkeät terveyspalvelut ja hoitotakuu eivät tule toteutumaan. Se tarkoittaa myöskin sitä, että antaudutaan työttömyyden edessä ja edes työttömistä ei pidetä huolta, vaan 7 500 henkilöä työllistetään vähemmän kuin tänä vuonna. Tässä sitä hallituksen kolmiloikkapolitiikkaa, en tiedä, missä se suuri kala muhii, mitä keskusta kaipaa.

Toteaisin vielä tässä sen, että vasemmistoliiton vaihtoehto ei ole mikään toiveiden tynnyri, se on varteenotettava vaihtoehto. Me arvostamme kolmikantayhteistyötä, mutta todellakin siinä täytyy ottaa myöskin huomioon oikeudenmukaisuusratkaisut eikä tule toimia niin, että vain suurituloiset hyötyvät verohelpotuksista.

Päivähoito-oikeuden osalta totean sen, että vasemmistoliitto kannattaa päivähoidon subjektiivista oikeutta.

Valtiovarainministeri  Antti  Kalliomäki

Puhemies! Ed. Katainen ei ollut salissa, kun käytin ensimmäisen puheenvuoroni, koska hän puhui aivan eri tavalla kuin siinä kerroin. (Ed. Katainen: Kuulin kyllä!)

Hallitus oli aloitteentekijä tässä kolmikantayhteistyön vaiheessa. Se on tehnyt aloitteen, ja se pitää huolta omasta rootelistansa sillä tavalla kuin pitää. Te olette valmiit ottamaan riskiä, kohtuutonta riskiä, ja tavalla, jossa partit diskonttaavat kyllä teidän budjettiriihen yhteydessä haluamanne veronkevennykset mennen tullen. Siitä syntyy valtiontalouden riski, jota me emme voi hallituksessa ottaa. "Ennen verotulot kasvoivat", se on tuommoista retoriikkaa. Se riippuu kasvusta ja siihen liittyvistä tekijöistä. Myöskin nyt verotulot ovat kasvussa.

Vielä kolmikannasta, nyt vasemmistoliitolle. Hallituksen tavoite on se, että sillä yhdistelmällä, joka pyritään luomaan, parannetaan valtiontalouden tilaa ja liikkumavaraa siellä kasvun ja työllisyyden kautta, jolloin syntyy palveluihin panostamisen mahdollisuus pitkällä aikavälillä tehokkaammin ja paremmin kuin jos se jätettäisiin tekemättä.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Näyttää tulleen tavaksi verrata työllisyyspolitiikan hoitoa johonkin yleisurheilulajiin. Ensin oli seiväshyppyä, mutta kun hyppääjä ei saanut edes rimaa alas, niin nyt siirryttiin kolmiloikkaan, joka sekin näyttää olevan varsin omalaatuinen hyppylaji, kun hallitus hyppää ensimmäisen loikan, sitten delegoidaan toinen loikka jollekin toiselle taholle ja sitten, jos se onnistuu, yritetään rytmiin päästä kolmanteen loikkaan ja katsotaan, miten tässä käy.

Arvoisa valtiovarainministeri! Te sanoitte näin puheessanne: hallitus vahvistaa kuntataloutta 250 miljoonalla eurolla. Korjasitte sen sitten myöhemmin 258 miljoonaksi. Siis vahvistaa, sehän tarkoittaa sitä, että siitä on inflaatiokorjaus poissa, siitä on tulonsiirtokorjaus poissa. Minä väitän, että te puhutte puppua.

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Kalliomäki, te toivoitte oppositiolta vaihtoehtoja, ja kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on tehnyt oman vaihtoehtobudjettinsa, jonka se julkisti jo viime perjantaina. Sen tärkein tavoite on 10 000 uutta työpaikkaa verrattuna hallituksen esitykseen, nimenomaan hyvinvointipalveluihin, erityisesti terveydenhoitoon ja perusopetukseen. Suomalaisessa terveydenhoidossa, varsinkin vanhusten hoidossa, on selvästi henkilöstövajetta, erityisesti jos verrataan muihin Pohjoismaihin.

Korjaisimme myös sen virheen, minkä hallitus teki keventäessään alkoholiveroa väkeviin painottaen, ja ihmettelen sitä, miten suuria haittoja esimerkiksi lastensuojelussa tai vaikkapa rattijuoppoustilastoissa hallitus odottaa, ennen kuin se ryhtyy tätä virhettä korjaamaan. Samalla haluan, arvoisa puhemies, haastaa hallitusta tutustumaan tähän vaihtoehtoomme ja toivoisin, että ministeri Kalliomäki kommentoisi tätä vaihtoehtoamme. Haastan myös muut oppositioryhmät tekemään tasapainotetun vaihtoehtobudjetin.

Olavi Ala-Nissilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä tämän budjettikeskustelun uutinen oli se, että oppositiolla ei todellakaan ole mitään talouspoliittista linjaa. Ed. Kalliksella lähinnä sellainen oli, mutta sekin on epärealistinen. Suomi tarvitsee kasvua, ja jotta saisimme kasvua, me tarvitsemme dynamiikkaa ja myöskin vakautta. Silloin talouspolitiikkaa pitää tehdä ajassa. Nyt hallitus ensimmäisessä vaiheessa on saanut hyvän talousarvion aikaan. On tärkeätä, että pyritään edistämään maltillista tulopoliittista kokonaisratkaisua, joka ei varmastikaan vasemmistoliiton ohjelmalla syntyisi.

On tärkeätä, että Suomi ottaa kansainvälisen kilpailuhaasteen vastaan ja että globalisaatiotyöryhmän työn jälki sitten näkyy hallituksen ohjelman välitarkistuksessa, (Ed. Zyskowicz: Miten se näkyy tässä budjettiesityksessä?) kun se valmistuu aikanaan, ja tässä suhteessa minä asettaisin suuria toiveita myöskin tälle välitarkistukselle, että siinä yhteydessä voidaan hallituspolitiikkaa tehdä ajassa. Tällä tavalla käsikirjoitus toimii eikä tällaisilla epämääräisillä pikku määrärahanpoistoilla ja -lisäyksillä tai verokikkailulla, mitä täällä oppositio yrittää epätoivoisesti esittää.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Minua kiinnostaisivat hallituksen kommentit ministeri Erkon puheenvuoron ja kannanoton johdosta.

Eikö hallituksen tulisi jyrähtää tai olisi pitänyt jo jyrähtää kauan sitten? Hän on vetänyt linjaa sillä tavalla, että toivoisi, että hallitukseltakin tulisi jotain sen tyyppistä ja sillä äänenpainolla. (Ed. Laakso: Vasemmiston propagandaa!)

Toiseksi kokoomuksen suunnalle: Missä te olitte silloin, kun teillä oli 16 vuotta esimerkiksi valtiovarainministerin salkku ja liikenneministerin salkku? Täällä on puhuttu ääni väristen koulutoimen kehittämisen tarpeesta. Ed. Zyskowicz, viime vaalikaudella ette puhunut kertaakaan koulutyön tärkeydestä ja koulujen resurssien lisäämisen tarpeesta.

Sitten indekseistä: Onko hallitus ajatellut, että indeksejä voisi myöskin täysimääräisesti kuitenkin soveltaa kuntien valtionosuuksiin, lapsilisiin, eläkkeisiin eikä niitä taittaa ja nipistää ja leikata? Sen sijaan puolustusmenot, asehankinnat on täysin indeksiin (Puhemies koputtaa) sidottu. Miettikää näitä asioita.

Valtiovarainministeri  Antti  Kalliomäki

Puhemies! Kyllä minusta puhemiesten tulisi olla tyytyväisiä tähän keskusteluun, kun täällä tätä yleisurheilun asiantuntemusta löytyy ja materiaalia näyttää löytyvän yllin kyllin vaikeassa tilanteessa. Vielä tuosta 250 miljoonasta. Sanoin puheenvuorossani, että indeksikorotus merkitsee 136:ta miljoonaa, mutta se jättää kyllä sen tosiasian, että ollaan plussalla merkittävästi kunta—valtio-suhteessa.

Ed. Saariselle tuohon lopuksi, kun pyysitte hallitukselta kantaa ministeri Erkon puheenvuoroon: Minua kyllä ilahdutti se, että ministeri Erkko käytti — mikäli lehtiin on uskomista — hyvin sen kaltaisen puheenvuoron, jonka itse ennen sitä käytin, melkeinpä sanasta sanaan. (Välihuutoja) Aihe on kyllä sellainen, että siinä pitää vähän varoa suuria sanoja, koska (Puhemies koputtaa) se on monimutkainen ja vaikeasti hallittavakin alue. Siksi kyllä täälläkin salissa kannattaa siitä keskustella, mutta tarkasti harkiten.

Kaarina Dromberg /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Johan ministeri Kalliomäestä löytyi tempperamenttiakin, kun hän äsken vastasi tässä.

Nyt haluaisin kuitenkin tähän kuntatalouteen sikäli puuttua, että koko ajan lainamäärät per asukas kunnissa nousevat. Olimme vierailulla esimerkiksi Kuusamossa elikkä keskustalaisessa kunnassa, ja sielläkin on sama tilanne kuin Vantaalla. Ihmettelen, kun Kalliomäki on ollut valtuutettunakin pitkään Vantaalla (Kokoomuksen ryhmästä: Ja haluaa nytkin Nurmijärven valtuustoon!) ja myöskin hallituksessa meidän kanssamme usean vuoden ajan, niin nyt ovat puheet aivan toisia. Me olisimme voineet jo yhdessä tehdä näitä asioita silloin, kun me olimme samoissa kehissä mukana. Ja kun ajatellaan kuntataloutta, niin nuo summat, mitä te esitätte, eivät pidä alkuunkaan siinä mielessä paikkaansa, että kunnat joutuvat itse huomattavasti osallistumaan myös näihin päätöksiin, mitä on tehty. Kuitenkin annetaan ymmärtää, että valtio on kaiken tämän luojan luomaa.

Sitten tähän osaamiseen. 90-luvun alussa, kun myytiin yrityksiä ja omaisuutta valtiolta, (Puhemies koputtaa) niin silloin ne rahat pantiin osaamiseen ja niillä on ollut (Puhemies: Minuutti!) todella mahtavat tulokset Suomen menestymisen kannalta, siis yhteisissä hallituksissa teidän kanssanne.

Suvi-Anne Siimes /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensin kommentti tähän mahdolliseen odotettavissa olevaan tulopoliittiseen ratkaisuun. Erittäin hyvä asia, jos valtiovarainministeri Kalliomäki on edes lähellä sitä linjaa, jota palkansaajajärjestöt edustavat tupoon kohdistuvissa toiveissaan, sillä valtiovarainministeriön virkamiesten linja on nollalinja, tai ainakin nolla pilkku jotakin -linja palkankorotuksien suhteen. Ja on aivan selvä, että nykyisessä taloustilanteessa ja nykyisessä tulonjakotilanteessa sellainen linja on kestämätön eikä edes vastaa ikääntymisen haasteisiin.

Vastuu työllisyydestä on kuitenkin hallituksella. Hallituksella on myös valta tehdä työllisyyttä parantavia toimia, jos se niin haluaa. Vanhasen hallituksen näyttö työllisyyden hoidon saralla ei tähän mennessä kovin paljon mairittele, sillä hallitus hoitaa veronalennuksillaan lähinnä rakennepolitiikkaa, julkisen sektorin pienentämistä, ei työllisyyden parantamista. Ministeri Kalliomäki sanoi, että pitkällä aikavälillä toiveita tämänkin budjetin suhteen varmasti paremmasta on. (Puhemies koputtaa) Olennaista on se, että ryhmäkoot päiväkodeissa ovat liian suuria nyt, luokkakoot ovat liian suuria nyt ja vanhustenhuolto huonossa kunnossa nyt. (Puhemies koputtaa) Siksi muutosta tarvitaan tänään. Arvovalinnoilla se voidaan tehdä, keskittymällä veronalennusten sijasta palveluiden parantamiseen. Sillä saavutetaan myös työpaikkojen nettomääräistä lisäystä.

Pekka  Nousiainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tähän kuntatalouskeskusteluun muutama näkökulma. Ensinnäkin niitten laskelmien mukaan, jotka nyt budjetin perusteluina ovat ja jotka kuntatalouden neuvottelukuntakin on käsitellyt, vuosikate paranee 230 miljoonaa euroa elikkä nykyisestä 1,4 miljardista noin 1,6 miljardiin. Valtionosuudet lisääntyvät tästä vuodesta ensi vuoteen noin 250 miljoonaa euroa, ja kuntatalouden oletetaan olevan vuonna 2008 siinä määrin hyvä, että silloin se peittää jo nettoinvestoinnit. Nyt ollaan siinä tilanteessa, että kunnilta edellytetään tiukkaa menokuuria, siihen vaikuttavat tupo, kustannustason nousu, ja nämä ovat kaikki epävarmoja tekijöitä. Mutta joka tapauksessa lähtökohta on se, että ensi vuonna ollaan vuosikatteella mitattuna jokseenkin tasan ja siitä kuntien talous paranee ja (Puhemies koputtaa) velkaantuminen estyy. On muistutettava siitä, että kokoomuksen valtiovarainministerikaudella kuntien verotuloja verovähennysten myötä leikattiin (Puhemies: Minuutti!) 877 miljoonaa, mikä nyt näkyy kuntatalouden heikkoutena.

Valtiovarainministeri  Antti  Kalliomäki

Puhemies! Minä olin Vantaan valtuustossa rivijäsen ja ed. Dromberg puheenjohtajana ja tuskin rohkenin puhutella silloista puheenjohtajaa. (Naurua) Vantaa on kyllä vähän niin kuin omassa sarjassaan, siinä vaikeassa sarjassa. Se, mitä puhutaan kuntataloudesta, ei tietenkään huomioi riittävästi kuntakohtaisia eroja. Se on iso päänsärky hallitukselle ja varmasti myöskin eduskunnalle. Se on syytä valtionosuusuudistuksen yhteydessä huomioida myöskin tässä tulevassa budjetissa.

Ed. Siimes viittasi palkankorotuksiin ja palkansaajajärjestöjen näkemyksiin. Minusta ne ovat olleet viisaasti vaiti numeroista, koska se on viisasta tässä vaiheessa. Valtion puolelta ei tietenkään pidäkään mennä palkkoihin puuttumaan, ei tässä vaiheessa eikä myöhemminkään numeroita julistamalla.

Mitä nyt tulee palveluihin, niin nyt huomaan, että meillä on sama tavoite, mutta kovasti erilaiset keinot. Sille ei näköjään mitään voi.

Heikki A. Ollila /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Toivottavasti koko Kuntaliitto ei hallituksen puheenjohtajansa tavoin heittäydy hallituksen sylikoiraksi.

Mutta kun ed. Kalli, ryhmäpuheenjohtaja, tuossa puheenvuorossaan sanoi, että 100 000 työpaikan tavoitteista ei olla luovuttu, niin kysyn vähän tämän perään. Työministerin kannan tiedän, hän ilmoitti sen välittömästi hallitusohjelman valmistuttua toukokuussa 2003, Suomen Kuvalehdessä hän ilmoitti, että tavoite on mahdoton.

Hallitus on pari toimenpidettä tehnyt, toinen on verotuksen keventäminen, jota täällä nyt todellakin suuresti arvostetaan myös demarien toimesta. Se on positiivista kehitystä. Toinen on sitten se, että hallitus on valtiovarainministerinkin suulla arvostellut yrityksiä irtisanomisista. Sekin on ihan oikein. Niin pitääkin tehdä. Mutta se ei vaan tuo uusia työpaikkoja vielä lisää. Jotain muutakin odotetaan ja pitäisi tehdä. Kannattaa muistaa sekin, että kyllä kapitalisti työllistää ja yritys työllistää silloin, kun se on toiminnallisesti ja tuotannollisesti kannattavaa.

Rosa Meriläinen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nuoret aikuiset ottavat varmasti ilolla vastaan sen viestin, että täällä valtaosa eduskuntaryhmistä on ilmoittanut kannattavansa päivähoito-oikeuden säilyttämistä nykyisellään. Toivottavasti myös hallituksessa tämä viesti kuullaan.

Sen sijaan opiskelijoilla ei ole mitään aiheita iloon. Mietin, mahtaako hallitus olla ministeri Kalliomäen mainitsemissa katakombeissa vai kanjoneissa, kun ei opiskelijoitten huuto kuulu.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En oikein ymmärtänyt kansanedustaja Kataisen hepulikohtausta sosialidemokraattien veropolitiikasta. Meillä on oma ministerimme valtiovarainministerinä. Me olemme aktiivisesti tukeneet hallituksen kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana tehtyjä veronalennuksia. Kuten hyvin tiedämme, ne ovat vaikuttaneet kotimarkkinoiden pyörimiseen erittäin tehokkaalla tavalla, (Välihuutoja vasemmistoliiton ja kokoomuksen ryhmistä) ja nyt me arvioimme sitten osana tuporatkaisua, mikä on se liikkumatila, mikä voidaan veronalennuksiin siinä yhteydessä käyttää.

Aivan niin kuin ryhmämme puheenvuorossa todettiin, me pidämme, vasemmistoliitto, kiinni myöskin hyvinvointipalveluista. Me olemme niitä tähän yhteiskuntaan olleet luomassa, me kehitämme niitä myöskin ensi vuoden valtion tulo- ja menoarviossa, mutta (Puhemies koputtaa) isänmaalle on tärkeää saada maltillinen, hyvä tulopoliittinen kokonaisratkaisu.

Tuija  Nurmi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Julkishallinnon tuottavuuden nousua vaaditaan. Hallitus on esittänyt, että meille syntyy 100 000 uutta työpaikkaa ja työllisyysaste nousee 75 prosenttiin nykyisen 67 prosentin sijasta. Budjetissa on kauniisti piilotettu hallituksen antama esimerkki irtisanomisista. Pian eduskunnalle annetaan puolustusselonteko, joka sisältää muun muassa 1 200 lopetettavaa työpaikkaa puolustushallinnossa. Valtioneuvoston jäsenet ihmettelevät suureen ääneen yksityisten yritysten irtisanomisia, ja kuitenkin hallituksen puheet ja teot ovat ristiriidassa. Hallituksen teot antavat esimerkin: irtisanokaa ihmisiä!

Minna  Sirnö /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä itse kukin on kertonut, mikä on ollut tässä keskustelussa mielenkiintoista. Ainakin näin tuoreena kansanedustajana mielenkiintoista on ollut seurata, miten kepulainen oppositioretoriikka on tarttunut jopa demariministereihin ja demareitten ryhmäpuheenvuoroihin. Puolustus tekemättömästä työstä on aina peruutuspeiliin katsomista, ja tuntuu siltä, että eteenpäin ei ilmeisesti koskaan mennä.

Toinen mielenkiintoinen keskustelulinja tässä on ollut se, että tuntuu ainakin näin oppositiopuolen edustajana, että hallituksella ei myöskään ole sisäistä eikä yhtenäistä linjaa siinä, mitä se tekee täällä ja mitä yksittäiset ministerit matkasaarnoillaan puhuvat maakunnissa. Iso ero nimittäin on siinä, mitä ovat ne todelliset teot ja mitkä ne lupaukset ja ne odotukset, joita näin kunnallisvaalien alla monessa kepu- ja demarivetoisessa kunnassa on.

Ilahduin keskustelun aikana kuitenkin siitä, miten valtiovarainministeri — tai pitääkö sanoa Nurmijärven tuleva kunnanvaltuutettu — kertoi siitä, miten hallitus kantaa myös vastuuta vanhusten palveluista, ikääntymisestä, että viime kädessä hallitus ja eduskunta ovat vastuussa siitä, että kunnissa palvelut toimivat. Haluaisin kuitenkin kuulla vastauksen siihen, miten tämä toteutetaan, jos esimerkiksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä (Puhemies koputtaa: Minuutti!) hoitotakuun toteutuminen tarkoittaa sitä, että jo muuten tulevista kustannuksista tulee 5 prosenttia ja hoitotakuusta (Puhemies koputtaa) 5 prosenttia ja kunnat joutuvat miettimään, mistä lomautetaan, mistä vähennetään, jotta hoitotakuu tehdään todellisuudeksi.

Valtiovarainministeri  Antti  Kalliomäki

Puhemies! Täällä asiantuntijaministerit varmaan hoitotakuusta vielä puhuvat perusteellisesti. Sen tavoitehan on myöskin se, että sillä voidaan säästää toimintojen tehokkuutta ja laatua parantamalla.

Tuo 100 000 uutta työpaikkaa tarkoittaisi lähivuosille sellaista kasvu-uraa, joka vaatisi noin 3,5—4 prosentin bkt-kasvulla etenemistä tämän vaalikauden loppuaika. Silloin päästään noin 70 prosentin työllisyysasteeseen vaalikauden lopussa, eli tällaisista tavoitteista on kyse. Sen puolesta kyllä nyt kannattaa pistää ryysyt likoon. Se tarkoittaa investointeja, rakennepolitiikkaa, kolmikantayhteistyötä, paljon asioita, jotka ovat kaikki etenemässä.

Päivähoidosta oli hyvä keskustella. Kaikki ovat samaa mieltä näköjään. Asiat ovat kunnossa, kunnes tulee sitten seuraava kommentti toiseen suuntaan.

Opiskelijoitten osaltahan on esitys valmisteilla opetusministeriössä, lakiesitykset ovat tulossa, ennen kaikkea lainaetuuksien parantaminen. Se on positiivinen asia. (Puhemies koputtaa)

Nurmijärvestä en viitsi nyt enempää sanoa.

Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Ihan tuohon hoitotakuuseen. Täällä on useammassa puheenvuorossa siitä puhuttu. Täytyy muistaa, että näillä toimintakäytäntöjen muutoksilla terveydenhuollossa, josta on Kansallisessa terveyshankkeessa hyvin pitkälti kyse, saavutetaan myös säästöjä. Siellä on jo nyt huomattavasti tapahtunut laboratoriotoiminnoissa, kuvantamistoiminnoissa, apuvälinetoiminnoissa, hankintatoimessa muutoksia, mutta vielä pitää paljon tapahtua. Kaikki ei ole vielä mennyt sillä tavalla kuin hanke on edellyttänyt. Esimerkiksi sähköisen sairauskertomuksen käyttöönotto vuoteen 2007 mennessä, joka on meillä tavoitteena, tulee säästämään hyvin paljon resursseja.

Kaikki ne säästyvät resurssit tietenkin voidaan käyttää siellä terveydenhuollon sisällä. Meillä ei aseteta mitään uusia velvoitteita hoidosta sinänsä. Kaikki tämä olisi pitänyt tehdä jo silloin, kun vasemmistoliitto oli hallituksessa elikkä hoitaa sairaat (Puhemies koputtaa) kohtuullisessa ajassa. Siitähän tässä vain on kysymys.

Timo  Soini /ps (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Se suuri linja, jota käsittelen huomenna, kun on varsinainen puheenvuoroni: Kun katsotaan Pohjoismaita, Tanskaa ja Ruotsia, ne eivät ole Emussa, niillä on itsenäinen korko- ja valuuttapolitiikka, niillä talous kasvaa nopeammin ja työllisyys on parempi, mutta täällä hoetaan oikealta vasemmalle sitä EU:n ja Saksan politiikan narussa hyppelemisen jatkuvuutta. Se on iso linja. Se vaihtoehto, ed. Gustafsson, on se. Siellä Ruotsissa on sosialisti viisaampi kuin porvari Suomessa. Sen pitäisi teillekin tulla selväksi.

Sitten tämä toinen asia: on hyvä, että kotitalousvähennyslinjalle lähdettiin.

Sitten tämä syksyn Sailas: Sosialistinen virkamies arvostelee päivähoito-oikeutta. Täällä ei ole lakialoitetta siitä eikä hallituksen esitystä. Pirua torjutaan, jota ei ole eduskunnassa olemassakaan. Tämä on sellaista täydellistä vaalipropagandaa.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri sanoi, että ikääntyminen on kaikkein suurin haaste. Mielestäni eläkeläisten kohtelu tuntuu todella ylikäymättömältä haasteelta, kun ajatellaan tätä 7 euron "taskurahaa" heille, joka todellakin on enemmänkin aliarviointia kuin jonkinlainen tasokorotus. On kyllä kummallista, että siitä puhutaan kansaneläkkeen tasokorotuksena, 7 euroa, 42 vanhaa markkaa.

Se, mikä liittyy sairaanhoitoon: Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä liittohallitus ilmoittaa 10 prosentin lisätarpeen. Kunnat vastaavat, että enintään 2 prosenttia. Näin ollen, ministeri Hyssälä, onko kuntien talous sitten kunnossa, vai ovatko ne niin hoitokielteisiä, etteivät halua antaa rahaa?

Mari Kiviniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sen tiesi jo etukäteen, että oppositiolle ei mikään tule riittämään, kun katsoo tätä menopuolta, siitä huolimatta, että niin lapsiperheiden, kuntatalouden kuin esimerkiksi eläkeläisten ja veteraanien asema paranee.

Tulopuolella hallituksen pajatso ei tietenkään tyhjene tämän pelkän budjetin myötä, vaan syksyllä on monia elementtejä, joiden myötä pystytään tähän työttömyysongelmaan puuttumaan. Sekä tuloneuvottelujen jälkeen että globalisaatiotyöryhmän raportin jälkeen toimenpiteitä tullaan tekemään, mutta tämä opposition kontribuutio tämän työllisyysasian eteen lähenee kyllä tässä keskustelussa nollaa. Voikin kysyä, kun ei kokoomus ole sitä varjobudjettia saanut aikaan, mahtaako se koko vaalikaudella siihen pystyä.

Mutta sinänsä kyllä uskomattomin puheenvuoro ja eniten jalat ilmassa oleva puheenvuoro oli tämä vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoro. Kuvaavaa on, että itselleni jäi siitä kyllä mieleen lähinnä salaliittoteoria, pankkiryöstö ja melkein seitsemän veljestä.

Irja Tulonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä kai se niin on, että valtion ensi vuoden budjetti ontuu todella yhdestä kohdasta, ja se on, arvoisa hallitus ja arvoisa valtiovarainministeri Kalliomäki, kuntien rahoituksen vähyys. Ymmärrän ne teidän laskennalliset asianne, että hoitotakuuseen tulee näin ja näin paljon, mutta kun tiedän isojen kaupunkien rahoitukselliset ongelmat ja verotulojen laskun, niin tämä yhtälö ei vaan toimi. Olen tehnyt gallupia esimerkiksi Pirkanmaan kunnista. Eivät ne pysty hoitamaan tätä. Esimerkiksi Tampereella hoitotakuu ei tule onnistumaan, ellei leikata jostain muusta, vanhustenhoidosta, perusterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoitoon siirretä rahaa, niin että tämä hoitotakuu voidaan toteuttaa. Näin tässä tulee käymään. Minusta olisi ehdottomasti pitänyt esittää korvamerkittyä rahaa, kuten 2002, niin kuin olen täällä useaan otteeseen esittänyt, jotta kunnat olisivat päässeet normaaliin tilanteeseen (Puhemies koputtaa) ja hoitojonot olisivat valmiiksi lyhentyneet.

Ministeri Kalliomäki, kuntia on hyvin monenlaisia. Nurmijärvellä voi mennä paremmin, mutta (Puhemies: Minuutti!) Tampereella rahat eivät sitten enää riitäkään.

Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Täytyy todeta edelleen tästä hoitotakuusta, että Suomessa on todella sairaanhoitopiirejä, jotka selviytyvät tästä hyvin, ja osalla on vaikeuksia. Niissä, joilla on vaikeuksia, takana on monta kertaa yhteistyön puute. Nyt myöskin erittäin paljon peräänkuulutetaan yhteistyötä, koska yksin ei kukaan kunta eikä piiri selviä. Mutta kyllä Suomessa on kapasiteettia. Sitä me emme voi väittää, etteikö Suomessa ole kapasiteettia, kun koko terveydenhuollon resurssit otetaan mukaan tähän. Meillä on sairaanhoitopiireissä joissakin toimenpiteitten määrissä jopa kahdeksan—kymmenkertaisia eroja, jotka eivät johdu väestön terveystarpeista vaan omaksutuista käytännöistä. Me pyrimme nyt siihen, että samoilla kriteereillä koko maassa päästään hoitoon ja että voidaan netistä katsoa jonojen eteneminen, ja kuinka ollakaan, juuri Pirkanmaalla, niin kuin saatiin elokuussa (Puhemies koputtaa) lukea Kauppalehdestä, osassa leikkauksista hinnat ovat 30 prosenttia laskeneet, niin että kyllä tässä alkaa tapahtuakin jotain myös hintojen osalta.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Helsingin Sanomissa julkaistiin Ritva Pitkäsen tutkimuksesta artikkeli "Mihin häviävät suomalaisten yritysten voitot?". Tutkimus osoittaa, että jättivoittoja ei käytetty työllisyyden parantamiseen, vaan yritysten voittojen lisäämiseen ja ulkomaisiin investointeihin, jotka eivät suuntautuneet edes Kiinaan, vaikka täällä puhutaan aina Kiinasta, vaan valtaosa näistä investoinneista suuntautui EU-maihin, niin sanottuihin vanhoihin EU-maihin vielä. Elikkä se rahamäärä, mikä sinne on pistetty, ei ole parantanut työllisyyttä. UPM on tästä erinomaisen huono esimerkki. Se irtisanoo 750 henkilöä, ja viiden vuoden yrityksen voitot, osingot, joita se on jakanut, ovat 2 099 miljoonaa euroa. Täällä työministeri Filatov väitti silloin, kun tästä keskusteltiin, että Suomessa irtisanomissuoja ja muutosturva on kunnossa. Kysyn: miten tämä voi olla kunnossa, ja miten voidaan edelleenkin jatkaa samaa politiikkaa elikkä syytää vastikkeettomasti rahaa suuryrityksille?

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Huovinen totesi harhaanjohtavasti, että oppositiopuolueiden puheenvuorot olivat vain toiveiden tynnyreitä. Vihreiden ryhmäpuheenvuorossa työllisyyttä ja tuloja oli käsitelty noin kahdella ämpärillisellä ja toiveita oli ehkä sellainen litran mitta.

Arvoisa puhemies! Sitten veronalennuksista — tämä on myös ed. Huoviselle ja ehkä joillekin muillekin edustajille täällä: Ei ole olemassa mitään ekonomistien konsensusta siitä, että veronalennukset sellaisina, kuin ne on toteutettu, olisivat olleet työllisyyden kannalta paras ratkaisu. Osittain liittyen tähän samaan, mihin ed. Kuoppa viittasi: kun ostovoiman lisäys ostetaan veronalennuksilla, yritysten ei tarvitse maksaa palkankorotuksia, niin tämä ostovoiman lisäys on helpompi valuttaa jonnekin muualle kuin kotimaahan. Emme me itsekään tee niin, että ostetaan vaan sitä, mitä on halpaa, ja oman työvoiman jonkinlainen alihinnoittelu ei välttämättä ole järkevää.

Kuntatalouskeskustelussa on debatissa mielestäni ollut se hyvä puoli, että kuntien erilaisuus on nähty. Täällä puhutaan paljon siitä, että menot ovat kunnissa kasvaneet (Puhemies koputtaa) 5 prosenttia kuitenkin. En tiedä, miten se on siellä kuuluisalla Nurmijärvellä, mutta Helsingissä itse asiassa menoja on leikattu jo kahtena vuonna peräkkäin.

Valtiovarainministeri  Antti  Kalliomäki

Puhemies! Täytyy kyllä joku erillinen Nurmijärvi-info täällä järjestää. Ei se nyt ihan paratiisi ole se Nurmijärvikään, vaikka ihan mukava paikka asua.

Ed. Kuoppa viittasi Ritva Pitkäsen tutkimukseen, siis tutkimukseen, joka ymmärtääkseni koski — se on tehty aikaisemmin — 90-luvun kehitystä. Nyt tehtiin päivitys tähän tilanteeseen ja tultiin siihen tulokseen, että kehitysura on ollut samalla tavalla hankala kuin 90-luvullakin, niinä aikoina, jolloin vasemmistoliitto oli hallituksessa. (Ed. Jaakonsaari: Eihän sillä ole mitään tekemistä, kuka oli hallituksessa!) — Ed. Jaakonsaari on tympääntynyt tähän keskusteluun selvästikin, (Ed. Jaakonsaari: Vastatkaa kysymykseen!) — Minulta kuluu aika ed. Jaakonsaaren välihuutoihin. — Vastikkeeton raha suuryrityksille on tietysti tärkeä kysymys. Sitähän on annettu tavallaan vuosikymmenten ajan. Se tapahtui devalvaatioitten muodossa. Sillä tavallahan meillä pedattiin kenttää, ja ketkä sen sitten maksoivat? Työntekijät tietenkin ja veronmaksajat, (Puhemies koputtaa) kun palkkatulojen ostovoima heikkeni.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Totta se on, että suorien sijoitusten suunta ulkoa Suomeen ja Suomesta ulos on epäsuhtainen. Suorat sijoitukset, niitten sijoituskanta, oikeastaan viimeisen runsaan kymmenen vuoden aikaan on kulkenut niin, että ulkomailta on tehty meille noin 30 miljardin edestä suoria sijoituksia, mutta meiltä ulos noin 60 miljardin edestä. Tämä on sitä elämää, mikä on tapahtunut 90-luvun aikaan ja 2000-luvun ensimmäisten vuosien aikaan. Kyllä meille kaikille tavallaan suuri yhteinen tehtävä on pohtia, miksi näin, miksi sitten kuitenkin, vaikka monella tavalla sanotaan, että kilpailuolosuhteet meillä ovat hyvät, näin tapahtuu. No, tuo kuva jonkun verran muuttuu, kun portfoliosijoitukset otetaan mukaan ja tarkastellaan, miten päin rahat ovat niissä kulkeneet, mutta sittenkin ainoa tapa, millä me todella jatkossa pidämme huolta siitä, että nämä suuret investoivat meille, on huolehtia siitä, (Puhemies koputtaa) että meillä esimerkiksi paitsi verotus myöskin tietotaito- ja innovaatioympäristö, innovaatioinfra, on houkutteleva, että tänne kannattaa tulla niitten, (Puhemies koputtaa) jotka haluavat tuottavalla ja tehokkaalla tavalla tuotantonsa järjestää. Suomi niille on oiva maa, ei enää halvan työvoiman perässä juoksijoille. Emme me sellaisten investoijien kanssa kerta kaikkiaan enää pärjää.

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Hallitus aikanaan välikysymyksessä vastasi, että se pyrkii sellaiseen turvaan, että jos ihminen menettää työpaikkansa, hän pystyisi sen jälkeen kouluttautumaan uudelle toimialalle, ja pitäisi löytää niitä ratkaisuja, jolloin jo irtisanomisajan kestäessä tuota koulutusta voitaisiin käynnistää ja uudelleentyöllistymispalveluja voitaisiin laittaa liikkeelle.

Nyt kun on keskusteltu työmarkkinaratkaisun alla muutosturvasta, niin se on tullut kyllä hyvin lähelle noita samoja ajatuksia, joita silloin välikysymyskeskustelussa esitettiin. Totta kai hallitus pyrkii siihen, että tulopoliittinen ratkaisu tai työmarkkinaratkaisu kokonaisuudessansa olisi sellainen, että se tukisi vakaata kasvua ja työllisyyttä. Silloin ei voi etukäteen niitata kiinni yhtä muuttuvaa osaa tuosta ratkaisusta, vaan neuvottelun pitää olla kokonaisuudessaan hyvään pyrkivä.

Marja Tiura /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä tähän keskusteluun on varmasti moni muukin tympääntynyt, varsinkin kun katsotaan tätä budjettiesitystä opiskelijoiden näkövinkkelistä. Nimittäin heille jos keille tämä todellakin tarjoaa kylmää kättä. On aivan totta, että opiskelijoitamme tulee kannustaa tehokkaampaan opiskeluun, mutta tähän on tarjottava myöskin realistiset mahdollisuudet.

Arvoisa puhemies! Tämä budjettiesitys ei pidä sisällään ainoatakaan parannusehdotusta, ei opintotuen korotusta, ei asumislisän korotusta, ei vuokrakaton korottamista, ei asumislisän ympärivuotistamista, päinvastoin: lisää lainaa. Ministeri Kalliomäki täällä totesi, että se on hänen mielestään hyvä asia. Paras keino nopeuttaa opintoja on korottaa opintotukea. Ennen vaaleja SDP ja keskusta kyllä hyvin kauniisti puhuivat opiskelijoiden tukemisesta, vaan nyt on kyllä todellakin toinen ääni kellossa.

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus kurjistaa opiskelijoiden tilannetta ja tekee meidän upeista tiedeyliopistoistamme rajoitettuja läksynpänttäyslaitoksia.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Opiskelijoiden pettymys on todella suuri, mutta vielä suurempi varmaan on eläkeläisten ja erityisesti sairauksista kärsivien eläkeläisten, pienen eläkkeen varassa elävien, pettymys. He odottivat tältä hallitukselta, Vanhasen hallitukselta, aivan toisenlaista eläkeläispolitiikkaa kuin kokoomuksen ja vasemmistoliiton mukana ollessa jo edellinen hallitus harjoitti, jolloin kaikin tavoin eläkeläisiä kuritettiin. Nyt tämä hallitus on lupauksistaan huolimatta pettänyt eläkeläiset varsin totaalisesti. Tämä 7 euron korotus kuukausieläkkeeseen vastaa niukin naukin, ei ehkä täysin, sitä indeksimenetystä, joka tulee alkoholin hinnan alennuksen takia myös niille, jotka eivät alkoholia käytä eli kärsivät siitä indeksimenetyksestä. Tämän korjaaminen olisi ollut kyllä todella perusteltua ajatellen niitä lupauksia, mitä hallituspuolueet antoivat. Tässä on suuri häpeä.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus esittää, että valtion ja kuntien kustannusjaon tarkistus jaksotettaisiin neljälle vuodelle ja vieläpä takapainotteisesti. Eikö nyt olisi syytä, jos ja kun se on jaksotettava, tehdä se etupainotteisesti? Tällä tavalla pystyttäisiin turvaamaan paremmin jatkossa kunnissa hyvinvointipalvelut.

Nythän tämä kuntatalouden positiivinen kehitysennuste on erittäin epävarma. Tulokehitys on varsin optimistinen, 4 prosentin tasolle asetettu, ja menokehitys erittäin tiukka. Sen pitäisi jäädä alle 4 prosentin, ja viime vuosina se on ollut yli 5 prosenttia. Sillä perustelen tätä.

Toinen kysymys vielä valtiovarainministerille: luovutaanko tästä clearingjärjestelmästä kokonaan ja jos luovutaan, niin kuin hallitusohjelmassa on, niin mitä sitten tilalle?

Ahti Vielma /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on monella eri tavalla perusteltu ja puolusteltu sitä, miksi työpaikkojen luomisessa ei ole pysytty sillä uralla, jota 100 000 uuden työpaikan luominen merkitsee. Koomisin puolustelu on tässä talousarvioesityksessä, jossa lukee: "- - ei ole ratkaisevaa saavutetaanko 100 000 uuden työpaikan tavoite täsmälleen vuonna 2007 tai onko seuraavan hallituskauden päättyessä työllisyysaste täsmälleen 75 prosenttia. Olennaista sen sijaan on, että työllisyys kääntyy nopeasti kestävälle nousu-uralle."

Minä kysyisin, onko tämä uusi bernsteinilainen tulkinta teidän hallitusohjelmastanne vai mikä tämä on ja mikä teidän tavoitteenne todellisuudessa on. Voisitteko sanoa sen selkeästi.

Ministeri Filatoville henkilökohtaisesti kysymys: Kun kesällä kerroitte, että tämä hallitus ei ole valmis tekemään sellaisia päätöksiä, joita työttömyyden alentaminen olennaisesti edellyttää, mitä tarkoititte näillä päätöksillä, joita ei hallitus ole valmis tekemään, ja mitä ne tällaiset asiat teidän hallituksenne sisällä ovat?

Kyösti Karjula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On erittäin merkittävää, että hallitus on rakentanut tämän budjettiesityksen hyvin haasteellisessa kansainvälisessä toimintaympäristössä säilyttäen sen suuren peruslinjan: Työllisyystavoitteesta ei tingitä. Rakennetaan veroratkaisu sen jälkeen, kun työmarkkinaosapuolet ovat päässeet maltilliseen ratkaisuun, ja tällä tavalla säilytetään tämä vakaa talous.

Ennen kaikkea haluaisinkin rohkaista sitä, että ministerit tämän hyvän budjettiratkaisun jälkeen määrätietoisesti vahvalla johtajuudella vievät uusia toimintatapoja, uusia toimintakäytäntöjä lävitse. Tällä tavalla saavutetaan niitä kustannussäästöjä, joilla voidaan sopeutua myös siihen haasteelliseen tulevaisuuteen, missä on hyvin todennäköistä, että talouskasvu tulee ohenemaan.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvioin, että vasemmistoliiton ja valtiovarainministeriön politiikan ero on siinä, että me uskomme, että julkisella kysynnällä, erityisesti kuntien palveluilla ja investoinneilla on merkittävä taloudellinen kerroin- ja työllisyysvaikutus.

Kuntien taloudesta: Budjetissa on varattu 110 miljoonaa sosiaali- ja terveyssektorille kokonaisuutena. Sairaanhoitopiirien johto kokoontui muutama viikko sitten ja arvioi, että pelkkä hoitotakuuseen siirtyminen maksaa 120 miljoonaa.

Kun ed. Kalli puhui luottamuksesta, niin olen tavannut pohjoissavolaisten keskustajohtoisten kuntien virkamiehiä ja epäilen niitten tapaamisten jälkeen, vaikka Elvis ei kenties vielä olekaan noussut kuolleista, vanhan laulun sanoin että "taikayön nuotit ovat kunnilla eessä, mutta hallitus soittaa Ramonaa ..."

Valtiovarainministeri  Antti  Kalliomäki

Puhemies! Kyllähän kuntien investoinneilla on erittäin suuri merkitys, ja jos ajatellaan kasvupainetta työntekijämäärissä, se on 30 000—40 000 lähivuosina. Se meidän on syytä noteerata.

Ed. Karjula korosti uusia toimintatapoja. Yksi sellainen, joka meillä on ollut käytössä nyt tämän vaalikauden aikana ensimmäistä kertaa budjetin valmistelussa, on kehysbudjettimenettely. Siitä on yhteys kuntien ja valtion kustannustenjakoon, sen jaksottamiseen. Se on välttämätöntä, jotta kykenemme jotenkuten pysymään budjettikehyksissä, ja vielä sillä tavalla pakollista, että nyt näitä uusia laskelmien tuomia menoja on pakko takapainottaa. Tällä hetkellä näkymä on se, että vuoden 2007 budjettikehys jää alle 100 miljoonan jo tässä vaiheessa. Se on karmea näkymä, jos halutaan tällä linjalla edetä, niin kuin kai olemme sopineet.

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen politiikka on nykyään parempi sanomalehtikatsaus kuin ne, mitä yleensä sanomalehdissä toisista sanomalehdistä tehdään. Ehkä sitä perusasiaa, mikä tuossa haastattelussa on, pitäisi ennemminkin kysyä tältä toimittajalta, miten hän on tulkinnut minun puheitani.

Mutta meillä on paljon sellaisia asioita, jotka eivät ole yksioikoisesti hallituksen käsissä, esimerkiksi se, miten hyödykemarkkinoiden kilpailua saataisiin parannettua, koska suomalainen hintataso on viidenneksen Euroopan unionin keskiarvon yläpuolella. Ja jos tuota hintatasoa esimerkiksi kuntien hankinnoissa ja hyödykemarkkinoiden puolella saataisiin alaspäin, siitä tulisi kuluttajille suurempi hintavaikutus, ostovaikutus, kuin niillä veroratkaisuilla, joita on tehty. Näihin on pyritty ja kilpailua on tietyillä alueilla saatu parannettua, mutta se ei aina ole kiinni siitä, miten meidän lainsäädäntömme toimii, vaan myös paikallisten toimijoiden halusta noudattaa kilpailun pelisääntöjä. Tämä oli yksi asia, joka ei tuossa haastattelussa ollut, mutta josta sen yhteydessä puhuttiin.

Eero Akaan-Penttilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä tartun ensiksi valtiovarainministerin katakombipolitiikka-sanaan. Jäin miettimään, onko tosiaan arkeologiaa se politiikka, mitä hallitus tällä hetkellä tekee ja ottaa voimavaroja jostakin roomalaisten ajasta. Jos näin on, niin siellä on toinenkin termi olemassa, joka kuuluu esimerkiksi alea iacta est eli arpa on heitetty. Onko nyt sitten niin, että hallituksen politiikka sekä työttömyyspolitiikan, kuntatalouden että tupon osalta on tämmöistä arvailua ja siihen liittyvää? Vähän outo vertaus.

Varsinaisesti, ministeri Kalliomäki, te sanoitte, että täällä ei puhuta ikääntymisestä. Omassa puheessanne te ette käyttänyt tätä termiä kertaakaan, ja koko salille haluaisin sanoa, että ikääntyminen minusta ei ole ongelma. Toivoisin, että näin ei jatkettaisi. Se ei ole edes haaste, vaan se on luonnollinen elämäntila. Jos haluatte elää pitkän elämän, kaikki te elätte silloin vanhaksi. Se on ainoa tapa elää pitkä elämä tässä maassa. Ongelma on se, että meillä syntyy liian vähän väkeä ja huoltosuhde on väärä.

Tältä pohjalta kysyn hoitotakuusta ministeri Hyssälältä: neuvokaa tai kertokaa, (Puhemies koputtaa) ministeri Hyssälä, meille, mikä on se kunta, missä hoitotakuu tulee hienosti toteutumaan. Meillä on erittäin suuria dubioita koko Etelä-Suomessa tällä alueella.

Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä

Voin kertoa, arvoisa puhemies! Olin eilen Raahessa, ja siellä sanottiin, että hyvin tulee toteutumaan. (Ed. Jaakonsaari: Taisi olla puoluetoveri! — Naurua)

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pitää sanoa, että voi palkansaajaparkaa, hänen harteilleen kyllä nyt kasataan koko Suomen menestyminen. Kerrotaan, että kun tyydytte nollaratkaisuun, Suomen kunnat voivat hyvin, kun tyydytte nollaratkaisuun, niin tieinvestointeihin annetaan rahaa, kun tyydytte nollaratkaisuun, niin yritykset menestyvät. Kyllä siinä on taakkaa kerrakseen haalareitten päällä.

Tupon yhteydessä on esitetty, että annetaan veronkevennyksiä, jopa puhutaan satojen miljoonien eurojen kevennyksistä. Mielestäni se on ihan oikeata suuntausta, että annetaan pienille ja keskisuurille tuloille, mutta ei suurituloisille. Mutta nyt kun suurteollisuus antaa lopputilejä ja lopettaa tehtaita, niin palkitaanko nämä yritykset siitä, että ne heittävät ulos, ja sitten niille annetaan suuria verohelpotuksia, että ei tarvitse maksaa palkankorotuksia? Minun mielestäni tämä on väärää politiikkaa ja Erkko otti aivan oikeaan asiaan myös kantaa.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Mielestäni Matti Vanhasen hallitusta ei todellakaan voi syyttää äänettömäksi yhtiömieheksi. Enpä usko, että oikeastaan kukaan suomalainen uskookaan näin. Retoriikka on sitten erikseen, ja hallitus harjoittaa määrätietoista politiikkaa, toteuttaa hallitusohjelmaa. Viime syksynä itsekin budjettikeskustelun yhteydessä kritisoin useampaa asiaa, muun muassa liikennepolitiikkaa. Nyt haluan sanoa, että tässä on selkeästi, vaikkakin pienillä askeleilla, tapahtumassa paranemista eteenpäin, ja kiitos kuuluu kyllä hallitukselle. Liikennepolitiikka on yksi osa sitä. Valtiovarainministeri viittasi myös ylimääräiseen lisätalousarvioon. Se on myös positiivinen asia. Samoin tapahtuu täällä todetussa perhepolitiikassa, veteraanipolitiikassa, eläkepolitiikassa, hyvin monella sektorilla positiivisia asioita. Kuntatalous on meille tärkeä. Ei muuta kuin hallitukselle hyvää vauhtia eteenpäin. Sitten eduskunta kyllä, kun siellä tietysti aina ongelmia löytyy, korjaa näitä, ja panemme toivon valtiovarainvaliokuntaan ja sen valistuneeseen toimintaan. Se on aina myös eduskunnan tehtävä, mutta suunta on oikea.

Valtiovarainministeri  Antti  Kalliomäki

Puhemies! Vain sen verran, että kyllä meillä on ikääntymisongelma. Se ei ole vain meillä, vaan se on koko Euroopassa, läntisen Euroopan tärkein ja vaativin haaste. Se on siis myöskin haaste meillä. Meillä tärkein ikäryhmä on 55—64-vuotiaat, joitten pitäisi saada työtä paljon tehokkaammin kuin tällä hetkellä on mahdollista. Siellä työllisyysaste on alle 40 prosenttia, (Ed. Jaakonsaari: Eikö ikääntyminen ole mahdollisuus?) ja se ikäryhmä kasvaa. — Kyllä, haaste ja mahdollisuus. No, se on kansainvälinen termi, tämä aging problem, (Ed. Jaakonsaari: Niin, mutta se on pessimistinen!) mutta tämän porukan työllisyysastetta pitää kyetä nostamaan, koska se väkiryhmä kasvaa voimakkaasti. Kymmenvuotiskaudella se kasvaa 170 000:lla ja samaan aikaan nuorempi ikäryhmä vähenee. Eli sinne panostamalla ei saada samaa tulosta kuin tässä iäkkäämmässä ryhmässä.

Liisa Jaakonsaari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Se on kummallista, että ihmiset koetaan ongelmina. Suuret sinfoniatkin on sävelletty 80-vuotiaana. Tällä tavallahan meidän täytyy lähestyä tätä. Meillä on terveempiä, pitkäikäisempiä, fiksumpia ikääntyneitä kuin koskaan aikaisemmin.

Mutta se, minkä takia pyysin puheenvuoron, on, että minusta on ihan oikein, että ministeri Filatov on sanonut, että valitettavasti tämä 100 000 työpaikan tavoite ei onnistu. Hyssälää neuvon myös toteamaan, että hoitotakuu ei onnistu, koska on erittäin hyvä, että tässä vaiheessa, kun hallituskautta on näin paljon jäljellä, löydetään ne keinot, joilla nämä hommat saadaan onnistumaan. Itse tein virheen, kun yritin pitää yllä sellaista reipasta mielialaa Lipposen ykköshallituksen aikana, että kyllä se onnistuu tämä työttömyyden puolittaminen. Ei se onnistunut.

Mutta se, mitä ihan oikeasti toivon, on, että hallitus vastaa vakavammin Mikko Kuopan kysymykseen, mitä se merkitsee, että suomalaisia yrityksiä myydään tällä hetkellä pilkkahinnalla ja suomalaiset yritykset investoivat kiihtyvällä vauhdilla ulkomaille, mitä tämä pääomakato merkitsee. Ei sitä, onko se oikein tai väärin. Se on kehitystä, mutta mitä se merkitsee? (Puhemies koputtaa) Muistan, kun silloin, kun rahamarkkinat vapautettiin, silloin väiteltiin siitä, mutta ei otettu sitä kysymystä esiin, mitä se merkitsee, kun rahamarkkinat vapautuvat. Mitä merkitsee pääomakato? Te siirrätte nämä isot kysymykset aina globalisaatioselontekoon (Puhemies koputtaa), ja me odotamme sitä selontekoa kiihkeästi; se on tärkeä selonteko ja siinä pitää vastata tähän kysymykseen.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sattuipa nyt oikein hyvään aikaan tämä vastauspuheenvuoro, kun se oli ministeri Hyssälälle. Hän sanoi tässä vähän aikaa sitten, että sairaanhoitopiirit selviävät hoitotakuusta, piste. Nyt selvisi, että nyt on sitten yksi Raahe, joka on ihan varma nakki tässä hommassa. Mutta minä olen nyt ymmärtänyt sairaanhoitopiirien selviytymisstrategian ja -taktiikan niin, että kysymys on rekrytoinnista, joka maksaa, ja laskut lähetetään kunnille. Jos ei nyt tuosta hommasta selviä, niin onpa aika nyykynnyykyn-porukkaa. Älkää tällaisilla viitsikö ratsastaa. Se ongelma on rahoittajassa.

Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Kansallisessa terveyshankkeessa on kysymys — kuinkahan monennen kerran minä nyt täällä selostan — toimintakäytäntöjen muutoksista, ja koko hoitotakuu eli hoitoon pääsyn turvaaminen edellyttää niitä muutoksia, ja niitä muutoksia on tehty erilaisella tahdilla eri puolilla Suomea, joissakin piireissä ollaan jo aika pitkällä ja joissakin vielä asenteita yritetään murtaa, koska muutosvastarinta on aika kova. Hyvin vaikeahan muutoksia on saada aikaan. Ne vastustavat tietenkin muutoksia, joille entisestä järjestyksestä on ollut etua. Hehän vastustavat henkeen ja vereen niitä. Mutta osassa on tapahtunut erittäin myönteistä kehitystä, ja me olemme hankerahoituksella avittaneet muutoksia, ja nyt on tapahtumassa. Mutta paljon odotetaan vielä laboratoriotoiminnalta, olen luetellut näitä, mistä me vielä odotamme rationointihyötyjä (Puhemies koputtaa) ja erilaisia malleja.

Mitä Raaheen tulee, niin kannattaa tutustua. Siellä on aika oivallinen oma malli, jossa terveyskeskuskuntayhtymässä hoidetaan myöskin erikoissairaanhoitoa samassa terveyskeskuksessa ja Oulun (Puhemies koputtaa) sairaanhoitopiiristä ostetaan vain joitakin tiettyjä tapauksia ja on erittäin hyvää naapurikuntien yhteistyö. Minusta se on hyvä esimerkki uudesta käytännöstä. Yhteistyöllä Raahessa on päästy hyvin pitkälle näissä asioissa.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! En yritäkään tyhjentävästi vastata ed. Jaakonsaaren tärkeään kysymykseen. Sen voin vain todeta, että kyllä meidän tapaisemme varsinkin eurooppalaiset maat, joissa on korkea hyvinvointitaso, joissa on korkeat työvoimakustannukset, kyllä meidät haastetaan rajusti ja rujosti. Minä ainakin myönnän, että se totuus, mikä on nyt tullut vastaan viimeisten puolentoista vuoden aikaan, on tässä mielessä paljon kovempi kuin vaikkapa silloin, kun kävimme vaaleja. Globalisaation vaikutukset, se haaste, mikä sieltä tulee suomalaisille työpaikoille, suomalaisille yrityksille, on vielä paljon kovempi kuin konsanaan tuolloin kyettiin ennustelemaan. Pääomat liikkuvat vapaasti. Me olemme lähteneet siihen leikkiin mukaan, eikä taida paljon valintaa siinä olla. Kun näin on, meidän on nyt vain huolehdittava siitä, että mahdollisimman moni yritys silloin, kun se menee ulos, tekee sen ulosmenon, kun se investoi sinne, siinä tarkoituksessa, että se samalla kykenee turvaamaan (Puhemies koputtaa) Suomessa tuolla yrityksellä jo olevien toimintojen edelleen vahvistumista. Näin onneksi monet suomalaiset yritykset ovat tehneet, eivät valitettavasti kaikki. Osaaminen, innovaatiopohja entistä vahvemmaksi, siinä päälääke, mitä voi tähän hätään syntyä.

Valtiovarainministeri  Antti  Kalliomäki

Puhemies! Tähän asiaan on hyvä katsoa, mistä tilanteesta me lähdemme tuohon kisaan. Minulla on tässä tulos tuoreimmasta kilpailukykyraportista 2003—2004. Kansainvälisesti Suomi on siellä kokonaiskilpailukyvyssä ykkönen; kasvukyvyn osatekijät sija ykkönen; taloudellinen toimintaympäristö kakkonen, julkiset instituutiot sija kakkonen; teknologian taso sija kakkonen. Siis tästä meidän pitää parantaa vielä. (Ed. Jaakonsaari: Siinä on se pointti!) — Siinä on nimenomaan se pointti, ja se kyllä kärjistyy investointeihin lähitulevaisuudessa. Sillä puolella meidän on kyettävä edelleen toimintaympäristöämme kehittämään ja saatava paremmaksi varmasti vuoropuhelukin yrityskentän kanssa.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Sosialidemokraattien ryhmäpuheenvuorossa sanotaan: "Ansiotulojen verotuksen alentaminen on kiistatta ylläpitänyt kotimaista kysyntää ja parantanut erityisesti palvelualojen työllisyyttä. Ilman veroratkaisuja työttömyys olisi kääntynyt kasvuun myös meillä Suomessa." — Oivallisesti sanottu, olemme samaa mieltä, paitsi että kun me teemme samoja veronalennuksia, ne kuulemma uhkaavat hyvinvointipalveluja, mutta kun te teette aivan samat, niillä tuetaan työllisyyttä ja kasvua. Tämä on ed. Gustafssoninkin logiikka.

Mutta, valtiovarainministeri Kalliomäki, nyt te otatte sen riskin, että jos tulopoliittista ratkaisua ei synny toivotulla tavalla, tämä järkevä verolinja, jonka hallitus on omaksunut, joka oli kokoomuksen vaatimus jo ennen vaaleja, muuttuu. Onko silloin tarkoitus, että työn verotusta ei jatkossa kevennetä, mikä uhkaa sitä myönteistä työllisyysvaikutusta, mikä näillä veroratkaisuilla on ollut?

Toinen asia: Ed. Kalli halusi keskusteltavan vaalilupauksista. Ed. Kalli, ihan näin ystävänä neuvon, että ei kannata avata sitä keskustelua. Teidän vaalilupauksenne ja vaaliohjelmanne — täällä on Hyssälää ja puoluetta — olivat niin hulvattomia, että tässä asiassa teidän kanttinne ei kestä eikä teidän, sanoisiko, takapuolenne kestä merivettä eli teidän ei kannata tähän keskusteluun lähteä.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Pari kuvaavaa esimerkkiä hallituksen budjettilinjauksista:

Yhtäältä hallitus on päättänyt, että pienimpiä työttömyyskorvauksia ei tarvitse korottaa eli peruspäivärahaa ollaan justeeraamassa pelkästään elinkustannusten nousua vastaavasti, mikä tarkoittaa 9 senttiä per päivä, ja tämä samaan aikaan, kun tiedetään, että erityisesti pitkäaikaistyöttömyys aiheuttaa köyhyyttä ja syrjäytymistä.

Toisaalta sitten hallitus esittää yhdeksää valtiosihteeriä auttamaan ministereitä työssään. Tätä on kyllä pidettävä hallituspuolueille maksettavana puoluetukena, ei niin pelkästään, että tämä olisi iso rahareikä, vaan myös niin, että tällaiset valtiosihteerit, poliittiset korkeapalkkaiset virkamiehet, vievät päätöksentekoa entistä kauemmas kansalaisista taakse piiloon kulisseihin niin, että yhä vaikeammin on valvottavissa, mitä päätetään. Kaikilla tavoin vahingollinen päätös, ja toivon todellakin, että täällä eduskunnassa nämä korkeapalkkaiset virat jätetään perustamatta.

Valtiovarainministeri  Antti  Kalliomäki

Puhemies! Ed. Zyskowiczin puheenvuoroon se, että työn verotuksen keventäminen, menolisäykset ovat kiinni hallituksen politiikassa valtiontalouden liikkumavarasta aivan tuposta ja kaikesta muusta riippumatta. Tuli tupoa tai ei, valtiontalouden liikkumavara ratkaisee sitten, kuinka paljon voidaan edetä verotuksessa ja muissa toimissa. Ymmärrän, että joku ekonomisti voisi verrata kokoomuksen ja hallituksen linjaa sillä tavalla kuin kokoomus arvioi, että kansantaloudessa on niin voimakas ylijäämä vaihtotaseen ylijäämän kautta, että kannattaa ottaa riskejä. Tämä on ihan opillinen kysymys siellä, mutta silloin otetaan valtiontalouteen kyllä massiivinen riski ja se uhka tiedostetaan, että sitten, jos epäonnistutaan, pitää leikata ja voimakkaasti valtiontalouden menopuolella taikka kiristää veroja.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Sosialidemokraattinen ryhmä sanoo näin: "Ansiotulojen verotuksen alentaminen on kiistatta ylläpitänyt kotimaista kysyntää ja parantanut erityisesti palvelualojen työllisyyttä." Veronalennukset ovat parantaneet työllisyyttä. Eikö työllisyyden parantaminen, ministeri Kalliomäki, ja parantuminen lisää valtiontalouden liikkumatilaa, koska se lisää verotuloja ja vähentää sosiaaliturvamenoja? Toisin sanoen ei valtiontalouden liikkumatila ole sellainen staattinen pysyvä olotila, johon sitten veroratkaisut sovitetaan, vaan eduskuntaryhmänne ryhmäpuheenvuoro todistaa, että veroratkaisuilla vaikutetaan työllisyyteen, ja työllisyydellä on tietysti aivan olennainen merkitys valtiontalouden kannalta.

Valtiovarainministeri  Antti  Kalliomäki

Puhemies! Totta kai voimassa olevan tilanteen vallitessa, siis esimerkiksi voimassa olevien tulosopimusten vallitessa. Nyt meillä on edessä tilanne, jossa tulosopimuksia katsotaan uudelleen, ja totta kai sillä on vaikutusta siihen liikkumavaraan, mikä budjettiin syntyy. (Ed. Zyskowicz: Äsken sanoitte, että tuposta riippumatta!) — Niin, siis liikkumavara, se on ihan sitä, mitä siinä tapahtuu, mitä tupo vaikuttaa. Jos tulee huono tai hyvä, sillä on oma vaikutuksensa. Mutta siis valtiontalous on se ankkuri tässä hallituksen politiikassa, joka ilmeisesti teille ei ole ankkuri.

Jyri Häkämies /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus on siirtänyt tuporatkaisun yhteyteen päätökset henkilöverotuksesta, päätökset liikenneinvestoinneista ja päätökset osaamisen kehittämisestä. Edelleen edellytätte, että tuporatkaisu, ainakin nyt keskeisiltä osiltaan, valmistuisi esimerkiksi marraskuun loppuun mennessä eduskunnan aikataulun mukaisesti. Tänään kuitenkin yksi tuporatkaisun syntymisen kannalta merkittävä ay-johtaja on arvioinut, että tuporatkaisu ei synny tuossa aikataulussa vaan kenties ensi vuoden puolella tammi—helmikuussa. Jos ja kun näin on, ministeri Kalliomäki, mitä te sitten teette? Millä tavalla te kannustatte liittojohtajia nopeampaan ratkaisuun, vai siirretäänkö kenties budjetista päättäminen helmikuulle?

Olavi Ala-Nissilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eduskunta tietenkin tarvitsee hallituksen esitykset silloin 26. päivänä ja ne varmaan tulevat. Oli mielenkiintoista, kun tässä puhuttiin ay-johtajista, että kun Vuorenmaa ja Mäenpää palasivat Kiinasta, he puhuivat yritysverotuksen alentamisesta. Ed. Kuoppa, veropolitiikkaakin pitää tehdä ajassa. On tärkeätä, että ensi vuodelle yritysverotusta kevennetään. Täällä kokoomushan, Ville Itälähän teki hallituskysymyksen yhtiöverotuksen hyvitysjärjestelmästä ja ed. Zyskowicz syytti meitä siitä, että me olemme rähmällämme EU:n edessä, kun tätä järjestelmää muutetaan.

Arvoisa puhemies! Miten olisi käynyt, ellei hallitus olisi uudistanut verotusta? Yritykset olisivat olleet erittäin hankalassa tilanteessa ja eduskuntaryhmät hankalassa tilanteessa. Olisi tullut se autoverotilanne uudestaan, jolloin eduskunta pelasti valtiovarainministeri Niinistön ja tilanteet silloin. Minusta tämä osoitti juuri sen, että hallitus on toiminut viisaasti muun muassa yhtiöveroasiassa. Tämä kokoomuksen veropopulismi olisi johtanut tässäkin erittäin hankalaan tilanteeseen.

Susanna Huovinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun ed. Zyskowicz nyt useaan otteeseen on jo siteerannut tätä yhtä kohtaa, haluaisin muistuttaa, että sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheessa on myös eräs toinen kohta, joka ed. Zyskowiczin ja kumppaneiden olisi syytä myös tarkkaan lukea, ja se kuuluu näin: "- - mahdollisten uusien verokevennystenkin työllistävästä vaikutuksesta on keskusteltava avoimesti." Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä on jatkuvasti pitkäjänteisesti vaatinut, että tämä veronkevennysten työllistävän vaikutuksen merkitys on äärimmäisen tärkeä. Meille veronkevennykset eivät ole, ehkä niin kuin teille, itseisarvo sinänsä, vaan me odotamme myös jotakin uutta tähän yhteiskuntaan niistä tulevaksi. Minusta tämä keskustelu on nyt väärillä raiteilla, jos koko ajan vain korostetaan sitä, että nämä veronkevennysten vaikutukset eivät muka olisi työllisyyteen liittyviä.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt tuntuu, että vasta aivan viime metreillä tässä on päästy varsinaiseen asiaan eli työllisyyden kehittymiseen. Kun täällä puhutaan jostain yksittäisestä asiasta, on se sitten vaikka opintotuen korotuksesta tai perusopetuksen rahoista, silloin puhutaan kymmenistä miljoonista. Kun puhutaan työllisyydestä ja siitä, mitä työttömyys vaikuttaa, silloin puhutaan miljardeista. Tämän hallituksen työ ja sen tulos tullaan arvioimaan sillä, miten te onnistutte tässä tavoitteessa parantaa työllisyyttä, ei sen takia, että siellä on joku numero, vaan sen takia, että se on se ainoa keino, että työllisyysaste saadaan sille 75 prosentin kasvu-uralle, jotta me voimme selvitä tästä ikääntymisen ongelmasta — vaikka se ei yksilölle olekaan ongelma, se on ongelma yhteiskunnalle — siitä haasteesta. Sillä perusteella, miten te siinä onnistutte, tullaan tämän hallituksen työn ja, valtiovarainministeri, henkilökohtaisesti teidän työnne arvio tekemään myöhemmin.

Kari  Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kalli totesi ryhmäpuheenvuorossaan, että hallitus ajaa kattavaa, maltillista ja pitkäaikaista tuloratkaisua ja on valmis omalta osaltaan tukemaan tätä tuntuvilla veronkevennyksillä. Hän jopa sanoi, että ekonomistien valtaosa arvioi, että mikäli tämä toteutuu, voitaisiin päästä jopa tämän hallituksen työllisyystavoitteeseen tällä vaalikaudella. En tiedä, mikä ekonomistien valtaosa, koska jo viime keväänä, kun hallitus aloitti taipaleensa, valtiovarainvaliokunnassa muun muassa monet ekonomistit ihan oikeasti varoittelivat, että tähän veronkevennyspolitiikkaan sisältyy riski, siihen, että tuntuvasti kevennetään verotusta luottaen, että työllisyysvaikutukset ovat niin hyviä, että työllisyysvaikutus kompensoi menetetyt verotulot sekä kuntatasolla että valtiotasolla. Mikäli tämä uhkapeli ei onnistu, mennään mahdollisesti seuraavaan taantumaan tilanteessa, jossa meillä on samaan aikaan heikentynyt valtiontalous, kuntien talous, korkeana säilynyt työttömyys ja heikentyneet palvelut. Tätä varoitusta ei ole tässä keskustelussa kovinkaan moni vielä esiin ottanut.

Pirkko Peltomo /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Koska kokoomus on kovin huolissaan työllisyydestä ainakin puheissaan, haluaisin tietää, miten esimerkiksi kokoomusopposition edustajat ovat vaikuttaneet työllistämispolitiikkaan ja kannattajiinsa niissä yrityksissä, joilla on vahvat taseet, jotka tuottavat voittoa ja jakavat osinkoja omistajilleen, kun samanaikaisesti nämä yritykset irtisanovat työntekijöitään ja investoivat ulkomaille. Ennen kuin vastaatte, kannustan kokoomusedustajia tutustumaan ministeri Aatos Erkon vastuullisiin kannanottoihin viime sunnuntain Hesarissa. Tähän täällä on jo moneen otteeseen viitattu. Erkolla ei riitä ymmärtämystä yrityksille, joiden ulkomaille siirtyminen aiheuttaa työttömyyttä Suomessa. Jos tällainen yritys on saanut yhteiskunnalta tukea, olisi se Erkon mielestä perittävä takaisin. Olen Erkon kanssa täysin samaa mieltä. Kvartaalitalous ei hyödytä ketään. Jos yritykset ottaisivat vastuuta työntekijöistään ja osallistuisivat osaltaan työllisyystalkoisiin, Suomen työllisyysaste paranisi, voitaisiin hoitaa palvelut, vastata ikääntyvän väestön haasteisiin. Tähän kaikkeen tarvitsemme työssäkäyvien määrän lisäämistä. Se on välttämätöntä, jotta palvelut ja tulonsiirrot myöskin tulevaisuudessa rahoitetaan. Siinä mielessä toivoisin, että vetoaisitte kannattajiinne ja toivoisitte myös sieltä yhteiskuntavastuuta työllistämistalkoissa.

Jyrki Katainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ei varmaan kukaan ajatteleva ihminen enää tänä päivänä ajattele niin kuin ehkä täällä joissakin puheenvuoroissa on tehty, että — rehellisesti ajattelen näin, niin kuin täällä on joissain puheenvuoroissa tehty — esimerkiksi kokoomukselle veronkevennys on ideologinen tavoite. Meille verotuksen tason keventäminen ei ole itseisarvo vaan se on väline optimoida verotuksen taso ja maksimoida verotuksen tuotto ja parantaa työllisyyttä, jotta tässä yhteiskunnassa olisi aitoa hyvinvointia, ei pelkästään tuettua hyvinvointia. On ihan mielenkiintoista nähdä, että sosialidemokraatit nyt todellakin ensimmäistä kertaa julkisuudessa kannattavat tätä linjaa.

Mitä tulee kuntatalouteen, täällä oli hyvin häkellyttävää kuulla ed. Nousiaisen, joka on myös Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja, arvio siitä, että kunnat pärjäävät, kun tehostavat toimintojaan. Ei yksikään keskustalainen kunnanjohtaja eikä yksikään sosialidemokraattinen kaupunginjohtaja usko siihen, että verotulot kasvavat tulevana vuonna 4 prosenttia tilanteessa, jossa työttömyys pahenee ja työllisyys on jämähtänyt paikoilleen. (Puhemies koputtaa) Yksikään keskustalainen kunnanjohtaja, yksikään sosialidemokraattinen kaupunginjohtaja ei usko siihen hallituksen linjaukseen, että kustannusten kasvu pysyy 4 prosentissa.

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vasemmistoliiton taholta useat edustajat ovat kysyneet, mikä on se kala, jota keskusta pyydystää. Vastaan siihen, että se on sellainen kala, jossa on vähän ruotoja, jossa on paljon syötävää. Itsekin tosiaan kesällä olin sitä mieltä, että hallituksen olisi syytä esittää oma veronalennusohjelmansa, mutta olen myöhemmin tullut siihen tulokseen, että se kala, jota tulopoliittisen kokonaisratkaisun avulla pyydetään, luo vakautta, sen avulla on mahdollisuus saada aikaan kasvua, jolla voidaan tuottaa palveluja, joilla voidaan tuottaa erilaista hyvää kuntalaisille, kansalaisille, ja sen tähden haluan tukea hallitusta ja keskustan eduskuntaryhmä tukee täysin rinnoin, että syntyy tulopoliittinen ratkaisu. Ratkaisu ei synny, jos joku osapuoli lyö nyrkin pöytään ja (Puhemies koputtaa) sanoo, että tässä on meidän eväät. Sen pitää syntyä niiden tekijöiden toimesta, jotka ovat mukana siinä.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun minulla on hyvä paikka tässä välissä ja kuuntelen tarkasti, niin täytyy sanoa, että kyllä veronalennuskeskustelu sosialidemokraateilta ja kokoomukselta minun korviini kuulostaa hyvinkin samanlaiselta. Perusteluihin pyritään joskus löytämään joku hieman erilainen adjektiivi, mutta mitään kovin suurta eroa siinä kyllä ei näy.

Ed. Jaakonsaari esitti tärkeän kysymyksen globalisaatiosta, ja mielestäni hän muotoili sen hyvin, kun hän puhui siitä, että tässä ei tarvita nyt vain kehottavia tai moralisoivia puheenvuoroja, vaan niitä toimenpiteitä, mitä oikeasti pitäisi tehdä. Itse olen tässä keskustelussa halunnut kyseenalaistaa sellaisen ajattelutavan, että tämän globalisaation edessä ainoa, mitä me voimme tehdä, on laskea omaa hintaamme joko olla nostamatta palkkoja tai laskea veroja. Mielestäni ne keinot, joilla itse asiassa nostamme omaa hintaamme, voivat hyvinkin olla tehokkaampia kuin se, että hinnoittelemme itseämme alaspäin.

Pia  Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Heti tähän viereen sellainen kommentti, että minun mielestäni, taas kun kuuntelen sitä keskustelua, meillä on aivan eri linja. Sosialidemokraatit ovat jo vuosia veronkevennyksiä sillä edellytyksellä hyväksyneet, että se edistää työllisyyttä eikä vaaranna palveluja ja että se painotetaan pieni- ja keskituloisille. Siinä on meidän linjamme, se voi olla vaikka ideologinen sellainen. Minä olen siitä ylpeä, se on hyvä linja ja se on pitänyt.

Arvoisa puhemies! Itse asiaan. Minä haluaisin sanoa, että minä kaipaan tähän keskusteluun ja tälle maapallolle hivenen sosialismia. Täällä joku sanoi, että kapitalisti työllistää. Niinhän se on, että työllistää, mutta tämän päivän tällainen lyhytnäköinen markkinakapitalismi ei työllistä ketään, vaan päinvastoin saneeraa perheenäitejä ja perheenisiä työttömiksi sen takia, että sijoittajat saisivat lyhytnäköisesti lisää voittoja. Ministeri Kalliomäki oli täysin oikeassa, kun hän aika kovasanaisesti tätä menoa arvosteli. Hän kävi Pirkanmaalla Viialassa ja Toijalassa — Viiala on kunta, joka kärsii hyvin paljon näistä UPM- Kymmenen ratkaisuista — ja aivan oikein sanottiin sinnepäin, että tästä lyhytnäköisyydestä ei hyödy kukaan, (Puhemies koputtaa) ei edes yrittäjä itse. Minä olen täysin ministeri Antti Kalliomäen ja myös Erkon linjoilla tässä. Minä toivon, että täälläkin nyt löytyisi laidasta laitaan, oikealta ja vasemmalta, halua etsiä niitä ratkaisuja, joita (Puhemies koputtaa) Erkko esimerkiksi esitti muun muassa koskien yritystukien takaisinperintää.

Ahti Vielma /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Ben Zyskowicz käytti puheenvuoron, jossa hän kertoi, että kun verotulot kasvavat, niin sosiaalitulot pienenevät ja pyörä pyörii oikein päin. Meidän keskeinen ongelmamme on tänä päivänä juuri se, että meillä on suuri työttömyys, joka ei toivu, meillä on suuret sosiaalimenot, meillä on pienet verotulot. Nyt hallitukselta puuttuu yksinkertaisesti rohkeus tehdä pienimpiäkin ensimmäisiä askeleita siihen suuntaan, että pyörä saadaan pyörimään oikein päin. Eli "ilmaista rahaa" jaetaan liian avokätisesti ja pitäisi miettiä, miten se sidotaan työntekoon ja ihmiset saadaan töihin, samalla muistaen sen, että sosiaalinen aspekti pitää aina olla. Niiden, jotka ovat todellisessa hädässä, pitää saada sosiaaliapua ynnä muuta apua näinkin korkean elintason maassa kuin Suomi on. Mutta pitää olla rohkeutta myöskin toimia niin, että yksinkertaisesti ihmiset pannaan työhön; sieltä saadaan verotuloja, sosiaalimenot pienenevät ja pyörä pyörii oikein päin. Tällainen (Puhemies koputtaa) suuri askel pitäisi jossain vaiheessa ottaa.

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskustelu kuntataloudesta on ollut varsin mielenkiintoista. Budjetissa on selkein numeroin todettu, että tänä vuonna kuntien talous on alijäämäinen ja myös ensi vuonna vuosikate jää poistoja pienemmäksi, mutta näkymä paremmasta on selkeä. En ole kuullut valtiovarainministerin enkä hallituksen väittävän, että kuntatalous on nyt tasapainossa. Sen parantamiseksi tarvitaan määrätietoista työtä sekä kunnissa että valtion puolelta. Ja hallitus on selkeästi ohjelmansa mukaisesti noudattanut vakaata ja pitkäjänteistä kuntapolitiikkaa. Mutta haluan todeta sen, että kun kokoomus oli jo 12 vuotta valtiovarainministerin tuolinhaltija ja vajaa 2 vuotta sitten vastaavassa keltaisessa kirjassa (Puhemies koputtaa) oli ennusteet kuntataloudesta, niin ne olivat paljon huonommat kuin nyt, enkä minä kuullut silloin, että olisitte (Puhemies koputtaa) kovin paljon tästä asiasta huolta kantaneet.

Esa  Lahtela /sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt tämä keltainen raamattu on meidän käsittelyssämme ja tähän voidaan tehdä korjauksia. Toivon mukaan eduskunta käyttää tässä valtaa. Mutta yksi asia, joka tässä on jäänyt vähemmälle huomiolle, on työttömien asema ja siinä tämä työmarkkinatuki. Taisi ed. Lapintie täällä todeta, jotta se 9 senttiä, se on kovin vähän se 9 senttiä. Se tarkoittaa sitä, jotta sehän muodostuu indeksitarkistuksesta. Eläkeläisille tulee pieni korjaus siinä, mutta työmarkkinatukilaisille se tarkoittaa sitä, että jos ei juo viinaa, niin heidän leipärahansa tai yleensä se elämiseen käytetty varanto pienentyy, leipäsiivut niin kuin hienonee siinä. Sen takia minä odotan, jotta eduskunta siltä osin kyllä puuttuu tähän työmarkkinatuen korotukseen muistaen vielä sen lisäksi, mitä aikaisemmin on puhuttu 1,35:stä. Eli 1 euro 35 senttiä jos nostetaan työmarkkinatukea, se tarkoittaa, että sosiaalitoimen luukulta noin kolmasosa näitä työmarkkinatukilaisia poistuu. Minusta se olisi järkevä homma. Se purkaisi byrokratiaa siellä ja voisi jonkun verran jopa keventää henkilöpaineita kunnissa.

Jari  Vilén /kok (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainministeri Kalliomäen puheenvuorossa yksi keskeinen teema oli tämä perusura: miten meidän taloutemme perusura voi ja miten sen kasvua voidaan kohottaa. Hän totesi tässä puheenvuorossaan, kuinka elintärkeää ja välttämätöntä on käynnistää tarvittavat toimenpiteet, koska koko suomalaisen hyvinvointimallin elinvoima on talouden kasvusta, työllisyydestä kiinni. Samana päivänä, mitä hän puheessaan ei sanonut, muun muassa valtiovarainministeriön oma kansantalousosasto toteaa suhdannekatsauksessaan sen, että uusia työpaikkoja syntyy ensi vuonna vain käytännössä palveluelinkeinoissa. Teollisuudessa työpaikat vähenevät edelleenkin, ja työllisten määrä lisääntyy vain 12 000:lla. Ja hän toteaa myös omassa yleiskatsauksessaan, että ennakoidulla taloudenkasvuvauhdilla hallituksen tavoite, 100 000 hengen lisäys työllisyydessä kuluvalla hallituskaudella, vaikuttaa vaikealta tavoittaa. Ilman uusia talouspoliittisia toimenpiteitä työllisyysaste uhkaa vakiintua tulevina vuosina 67—68 prosentin tietämille. (Puhemies koputtaa) Valtiovarainministeri, nämä ovat teidän omia lukujanne, joita te ette lausu tässä keskustelussa.

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten ed. Viitanen viittasi, niin UPM-Kymmene on ilmoittanut Parkanon sahan ja Viialan vaneritehtaan lakkauttamisista, ja se on noin 300 työpaikkaa, mutta se kertausvaikutus on todella suuri. Haluaisinkin kysyä arvoisilta ministereiltä, onko budjetissa jotenkin tarkoitus auttaa näitä kriisipaikkakuntia. Siellähän on onneksi toisia kasvussa olevia puu- ja metalliyrityksiä, joita hetkellisesti tukemalla voitaisiin pelastaa monen työpaikka tai luoda uutta työtä. Ymmärsin niin, että myös Mäntän—Vilppulan alueen tilanne on vähän epäselvä, elikkä nehän hyväksyttiin kriisipaikkakunniksi jo tammikuussa, mutta vielä ei ole valtion tuesta ollut tietoa.

Reijo Paajanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuntuu joskus ihmeelliseltä, kun takaperin kävellen yritetään etsiä ratkaisuja talousongelmiin. Itseisarvo suomalaisille on, että meillä on työtä, silloin meillä on leipää ja peruspalvelut pelaavat.

Ed. Katainen minusta toi erinomaisesti esiin kokoomuksen verolinjaukset. Näillä verolinjauksilla ja -alennuksilla pyritään saamaan työllisyyttä paremmalle tasolle. Ministeri Pekkarinen totesi, että innovaatiota ja infraa on parannettava ja perusedellytyksiä yrittämiseen parannettava. Globalisaatio heiluttaa valtavasti meidän työllistämisvaikeuksiamme. UPM-Kymmenestä omistetaan noin 70 prosenttia ulkomailla. Eivät niihin ratkaisuihin, mitä siellä tehdään, yksin suomalaiset pysty vaikuttamaan.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomessa tuotetaan erikoissairaanhoidon palveluja tällä hetkellä noin 12 prosenttia enemmän kuin vaikkapa Norjassa ja monta kymmentä prosenttia edullisemmin vielä kaiken lisäksi, eli saamme terveydenhuoltoon sijoitetuille rahoille jo nyt kovasti vastinetta. Hoitotakuu, josta tässä salissa on tänään paljon puhuttu, ei tarkoita siis sitä, että terveydenhuoltopalveluja pitäisi tuottaa jatkossa paljon enemmän. Ne pitää vaan kohdentaa paljon järkevämmin. Jonottaminenhan se maksaa. Hoitotakuu tulee aiheuttamaan siirtymävaiheessa varmaan kustannuspiikin kunnissa, mutta kun uudet työtavat ja uudet käytännöt vakiintuvat ja tätä yhteistyötä lisätään, päällekkäisiä toimintoja puretaan, niin kustannukset tasaantuvat. Hoitotakuun toteuttamisen jälkeen Suomessa saa käypää hoitoa määräajassa riippumatta siitä, missäpäin valtakuntaa asuu, ja tämä asia on nyt todella tärkeätä ja välttämätöntä toteuttaa, ja se myös toteutuu.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! En tiedä, mitä mieltä ed. Huovinen on nyt, neljä tuntia myöhemmin, mutta neljä tuntia sitten hän oli sitä mieltä, että "ansiotulojen verotuksen alentaminen on kiistatta ylläpitänyt kotimaista kysyntää ja parantanut erityisesti palvelualojen työllisyyttä". Kun näin on, niin on mielestäni väärin sanoa näin, että katsotaan, mikä on valtiontalouden liikkumatila ja sovitetaan veroratkaisut siihen. On järkevää lähteä siitä, mistä ed. Huovinen vielä neljä tuntia sitten lähti, että veroratkaisuilla voidaan vaikuttaa työllisyyskehitykseen. Kun työllisyyskehitys keskeisesti vaikuttaa valtiontalouden liikkumatilaan, niin näin päin ajatellen on suuri riski, ministeri Kalliomäki, jättää veropolitiikka kokonaan ajelehtimaan, riippumaan tuloratkaisusta.

Mitä ed. Peltomon kysymykseen tulee, niin kyllä varmasti kannustamme kaikkia puoluetovereitamme työllistämään, niin kuin tekin toivottavasti kannustatte UPM-Kymmenen hallituksessa olevaa erästä entistä raskaan sarjan puoluetoverianne. Mutta vakavasti puhuen: firmat työllistävät, kasvavat, investoivat, jos niille on olemassa hyvät taloudelliset edellytykset, hyvä pohja, miltä ponnistaa. Näihin yritysten toimintaedellytyksiin (Puhemies koputtaa) hallitus omalla politiikallaan voi vaikuttaa.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowicz, senhän, mitä te äsken esititte ja mikä viittasi myöskin ed. Huovisen aikaisempaan puheenvuoroon, täytyy olla todella efektiivistä, todella vaikuttavaa sen takia, että nyt puhutaan koko ajan velkaelvytyksestä. Kaikki tapahtuu velaksi. Budjetti on alijäämäinen, ja se on budjettiriihen jälkeen ja Ara-tempun jälkeen vielä erityisen alijäämäinen, ja vielä porkkanana on lisäveroale, joka kaikki toimii velkaelvytyksen puolella. Kuitenkin kai tekin kuvittelisitte, ed. Zyskowicz, että budjetti olisi tasapainoinen, elikkä teillä on rajut vaatimukset hallitukselle, ja katsotaan, mitenkä se selviää siitä. Näyttäisi olevan niin, että velkaelvytys on vielä huikeampaa kuin se oli tuolla politiikalla 90-luvun alkupuolella, jolloinka se tuomittiin viimeiseen hemmettiin tässä salissa.

Valtiovarainministeri  Antti  Kalliomäki

Puhemies! Ed. Vilén kyllä vanhana hallituskonkarina tietää, mitä tämä perusurakysymys oikeastaan tarkoittaa. Budjettikirjassakin kyllä sanotaan, että hallitus ei ole tähän laskelmaan ottanut mahdollisina työmarkkinaratkaisuina siihen liittyvien toimenpiteitten yhdistelmää huomioon. Sehän on Sauli Niinistön ajalta ja kauempaakin vallinnut käytäntö, joka muun muassa EU-raportoinnin vuoksi tällä tavalla tehdään. Johtopäätökset tehdään siis tässä perusurassa tavoitteena, että parempaan päästään toimia lisäämällä.

Mutta sitten tuo kolmikanta, sen valmistelu ja aikataulu. Ei minusta ole mitään outoa siinä, että hallitus lähtee ehdottomasti siitä, että se on eduskunnan aikataulu. Mistään muusta hallitus ei edes voikaan lähteä, eikä se ole mikään uusi kuvio näissä kehissä, vaan aikaisemminkin on työmarkkinaratkaisujen sopimusten päättymisajankohdasta huolimatta, kun tahtoa on ollut, tällä tavalla kyetty tekemään. Se on myöskin työmarkkinakeskusjärjestöjen kirjallisen kannanoton mukaan mahdollista. He ovat siis valmiita selvittämään tässä aikataulussa tapahtuvaa etenemistä.

Ed. Katainen sanoi nyt sitten minusta tärkeän tiedon elikkä sen, että verotus on väline kokoomuksellekin, se ei ole ideologinen kysymys, se on hyvä tietää. Olemme pikkuhiljaa pääsemässä konsensukseen, vaikka sitten tämän välineen käytöstä näyttää olevan huomattavasti erilainen näkökulma, ja se liittyy tähän kolmikantayhteistyöhön. Olen tiukasti sitä mieltä, että kokoomus on tässä väärässä taikka se olisi tietoisesti halukas ottamaan riskin siitä, että valtiontaloutta jouduttaisiin hankalassa vaiheessa perkaamaan ennen kaikkea menoja leikkaamalla, koska verojen kiristäminen ei kyllä tässä markkinatalousnäkymässä kovin häävi vaihtoehto ole muuten kuin suhdannepoliittisena välineenä, jona totta kai sitä jatkossakin pitää tarvittaessa voida käyttää.

Kuntatalouden palautteet, jotka annoin täällä, perustuvat Kuthanekin eli siis Kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunnan, kuntatalouslaskelmiin. Olen itse hiukan pessimistisempi kuin nuo laskelmat. Kuntien talous ei tule etenemään ihan niin siististi kohti rahoitustasapainoa kuin nämä Kuthanek-laskelmat lupaavat. On aivan selvää, että kunnat joutuvat menemään itseensä, joutuvat tiukasti arvioimaan talouttansa ja sitä sillä tavalla rakentamaan uudelleen, että menopuoli ei todella kulje tuon 4 prosentin kasvukäyrän yläpuolella juuri lainkaan. Sitten kuntakohtaiset ehdot tietysti vielä ovat merkittäviä. Joissakin kunnissa pitäisi kyetä tiukentamaan paljon vielä tuostakin linjausta.