4) Laki tuloverolain 106 §:n muuttamisesta
Mikko Kuoppa /vas(esittelypuheenvuoro):
Herra puhemies! Pienituloiset maksavat kunnallisveroa, ja kunnallisveron
perusvähennystä ei ole tarkasteltu pitkään
aikaan. Se on jäänyt pahasti jälkeen.
Kunnallisverotuksen perusvähennys olisi juuri se vähennyslaji,
josta myöskin pienituloiset ihmiset eniten hyötyisivät.
Hallitus ei ole kuitenkaan ollut valmis esittämään
ensi vuoden verolakeihin kunnollista tarkistusta perusvähennykseen.
Tässä vasemmistoliiton ryhmäaloitteessa
lähdetään siitä, että perusvähennys,
joka nykyisin on 1 480 euroa, nostetaan 3 000
euroon. Lisäksi esitämme, että korotettu
vähennys ei tässä yhteydessä ulottuisi
tarkoitettua suurempiin tuloihin. Vähennyksen alenemaprosentti
on nostettu 20 prosentista 30 prosenttiin, elikkä tämä prosentti
leikkaisi suurituloisilta tämän vähennyksen
pois.
Meidän mielestämme tulevat veroratkaisut, joita
hallitus esittää, suosivat suurituloisia. Verohelpotuksia
annetaan ensi vuonna 870 miljoonaa euroa inflaatiotarkistuksen lisäksi.
Se on erittäin suuri raha, ja tämä raha
kohdistuu suurelta osin kaikista hyvätuloisimmille suomalaisille.
Se kohdistuu suurituloisille, ja tulemme kyllä esittämään,
että verotaulukkoja muutetaan niin, että kaikista
suurituloisimmilta leikataan tämä veronalennus
ja vain indeksitarkistus tullaan jättämään.
Täällä on puolusteltu hallituksen
veropolitiikkaa sillä, että tämä suosii
erittäin paljon pienituloisia ihmisiä, pienituloiset
tästä hyötyvät, mutta nyt on
edelleenkin kysyttävä, vaikka täällä eduskunnassa
nyt ei hallituspuolueitten porvaripuolueita olekaan paikalla, miten
se voi suosia pienituloisia, kun 20 000 euroa vuodessa
ansaitseva hyötyy tästä veronalennuksesta
vuodessa 318 euroa ja 100 000 ansaitseva hyötyy
veronalennuksesta 1 385 euroa vuodessa. Kyllähän,
vaikka millä laskuopilla tässä laskisi,
suurin rahallinen hyöty on tällä suurituloisella.
Tämä ei voi olla oikein. Tämä lisää edelleenkin
tuloerojen kasvua. Palkankorotukset on tehty prosentuaalisesti ja
veronalennukset tehdään prosentuaalisesti, ja
on selvää, että pienituloinen kärsii
tässä erittäin paljon. Tuloerot kasvavat, mutta
hinnat nousevat aivan samalla tavalla pienituloiselle ihmiselle.
Ei ole erikseen olemassa pienituloisten ihmisten kauppoja ja suurituloisten
ihmisten kauppoja. Tavarat myydään euroissa ja
palvelut myydään euroissa, ja näin ollen, kun
tätä hallituksen verolinjaa puolustetaan, että se
on tasa-arvoa lisäävä ja tasapuolinen,
pienituloisia suosiva, niin se ei kyllä pidä alkuunkaan paikkaansa.
Esimerkiksi työmarkkinatuella oleva henkilö ei
hyödy verohelpotuksista senttiäkään,
mutta jos tarkistetaan kunnallisverotuksen perusvähennystä,
se tulee hyödyttämään myöskin
työmarkkinatuella olevia ja muita sellaisia päivärahatuloilla
olevia, jotka eivät saa kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä.
Toimi Kankaanniemi /kd:
Herra puhemies! Ed. Kuoppa, vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on
tehnyt hyvän aloitteen. Totean, että kristillisdemokraattisella
eduskuntaryhmällä on aivan samanlainen aloite
tuloverolain 106 §:n muuttamisesta. Se ei ole vielä tänään
käsittelyssä täällä, koska
ed. Kallis, jonka nimissä se on, on poissa.
Semmoinen ero on, että meillä on esitys vähennyksen
nostamiseksi 2 500 euroon tässä. Kyllä tuo
3 000:kin on ihan kohdallaan. Voi todeta, että todellakin
esimerkiksi 2 500 euron määrään nostaminen
merkitsisi sellaista kevennystä, että se ulottuisi
noin 15 000 euron vuosituloihin saakka nykyisen vajaan
9 000 euron sijaan, eli pienituloisia erittäin
hyvin suosisi. Tämä meidän esityksemme
merkitsisi rahallisesti noin 200:a miljoonaa euroa, joka on siis
periaatteessa samanlainen ja pienituloisia suosiva täysin
poiketen siitä, mikä on hallituksen linja, joka
suosii suurituloisia, niin kuin ed. Kuoppa totesi ja niin kuin hallituksen
esityksestä 112 ilmenee. Täällä sivulla
23 on tämä taulukko. Se kertoo hyvin koruttomasti sen,
miten hallituksen linja todellakin voimallisesti suosii suurituloisia
euromääräisesti ja pienituloiset jäävät
jälkeen.
Tämä kunnallisen perusvähennyksen
nostaminen on todella erinomainen keino korjata verotuksen epäoikeudenmukaisuutta
ja helpottaa juuri niitä, jotka helpotusta ja kannustusta
tarvitsevat.
Totean lisäksi, että tässä vasemmistoliiton aloitteessa
ei taida olla mainittu sitä, mutta pidän äärettömän
tärkeänä, että kunnille korvataan
sitten tämä veronmenetys, koska tämä on
kunnallisverotukseen (Ed. Kuoppa: Se tulee meidän vastalauseeseen!)
suunnattu kevennys, se tulee siis kunnallisveroon ja sitä kautta
kuntien kärsittäväksi. Mutta on aivan
selvää, että vasemmistoliittokin ottaa
tämän huomioon. Ei kuntia voida panna maksamaan
tällaista, mutta toisaalta tämä on kyllä verotuksen
oikeudenmukaisuuden kannalta aivan erinomainen asia.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa puhemies! Tämä on hyvä askel
oikeaan suuntaan, mutta minusta molemmissa, sekä ed. Kankaanniemen
puheessa että tässä aloitteessa, jotenkin
tämä raja vielä on turhan matala. Minusta
pitäisi katsoa esimerkiksi eläkeläisiä,
mikä on eläketulovähennyksen vaikutus
sieltä: sehän menee yli 6 000:n pitkän matkaa,
ennen kuin lähtee veroja. Minusta joku sen tyyppinen ajattelu
meidän pitäisi saada, jotta saadaan kaikille semmoinen
vähimmäisraja, mistä ei vaan veroja lähde
ollenkaan. Kun katsoo yhdenvertaisuuden näkökulmasta
vaikka eläkeläisiä, niin kyllä kai
näitä peruspäivärahalla olevia
ja työttömiäkin henkilöitä ja
pienillä tuloilla olevia pitäisi kohdella samalla
tavalla.
Se ajatushan lähtee siitä, että tietyn
osan tuloista, joka menee ruokaan ja kaikkiin välttämättömiin
menoihin, pitäisi olla verovapaata, jottei tapahtuisi tätä luukuttamista.
Kun ihmiset maksavat veroja ja sitten hakevat toiselta luukulta jostakin
apua, niin se tuntuu järjettömältä.
Tämä purkaisi nimittäin sitä ylimääräistä byrokratiaa, mikä on
kaikissa asumistukijärjestelmissä, toimeentulotuki-
ja tämmöisissä harkinnanvaraisissa järjestelmissä olemassa,
tämä helpottaisi huomattavasti. Mutta niin kuin
tässä ed. Kuopan aloitteessa todetaan, niin tässä tavoitteena
on kyllä päästä eteenpäin
tämmöisiin korkeampiinkin suojaosuuksiin verotuksen
osalta.
Mutta kannatan tätä nyt ja tulen äänestämään todennäköisesti
tämän puolesta aikanaan, kun tämä tulee
tänne saliin äänestettäväksi
budjetin yhteydessä.
Leena Rauhala /kd:
Arvoisa puhemies! Ed. Mikko Kuopan aloite on todella hyvä.
Niin kuin täällä ed. Kankaanniemi totesi,
niin oman ryhmäni, kristillisdemokraattisen ryhmän,
vaihtoehtobudjetissa lakialoite tulee olemaan saman suuntainen.
Se, mikä tässä nyt on ero meidän
aloitteeseemme, on tämä taso, että tässä vähennystä esitetään korotettavaksi
siihen 3 000 euroon ja meillä 2 500:aan.
Tämä varmasti on semmoinen keskustelu, jota voidaan
käydä. Mutta mielestäni tärkeää on,
että päästään edes
korotuksessa vähän eteenpäin. Mikä on
sitten se oikea? Olisi tietysti hyvä, että se
olisi suurempi. On hyvä, että ed. Kuoppa on tähän
laittanut, että tasoa tulisi tästä eteenpäinkin
korottaa edelleen. Kun vaihtoehtobudjettia teemme, niin siinähän
yleensä rajojen arviointi perustuu myös siihen
koko vaihtoehtobudjetin kokonaissummaan, että tehdään maltillisia
ratkaisuja, ja niistä syntyy sitten tulos, onko se 2 500
vai 3 000. Tärkeää on, että tämä huomioidaan,
että on todella tämä taso nostettava.
Myös on erittäin tärkeätä,
että tässä perusteluissa on lähdetty
siitä, että kun näitä muutoksia tehdään,
niin ne tehdään niin, että ne ensisijaisesti
koskettavat niitä oikeita ryhmiä eli niitä,
jotka ovat kaikkein pienituloisimpia ja kaikkein vaikeimmassa asemassa
ja joittenka ostovoima on kaikkein heikoin ja koko ajan heikentymässä. Tässä lakialoitteessa
on selvä linja siihen suuntaan, että nimenomaan
pienituloiset ensisijaisesti tästä hyötyisivät,
ja etsitään sillä tavalla oikeudenmukaista
toteuttamista kaiken kaikkiaan. Mielestäni on hyvä,
että perusteluissakin on otettu esiin se, että meidän
on löydettävä toisenlainen linja kuin
tällä hetkellä hallituksella on, kun hallitus
on tekemässä veronkevennyksiä, mutta ne
kohdistuvat sekä euromääräisesti
että prosentuaalisesti enemmän suurituloisiin,
ja tässä on se eriarvoisuus, mitä me
emme halua tukea.
Mikko Kuoppa /vas:
Herra puhemies! Ihan lyhyesti vielä haluan todeta,
että me olemme lähteneet ilman muuta siitä,
että kunnille on korvattava täysimääräisesti
kaikki veromenetykset, mutta tähän lakipykälään
se ei välttämättä kovin hyvin
olisi sopinut, ja tulemme sen vastalauseessamme sitten aikanaan
kyllä esittämään.
Sitten lisäksi, kun se nostetaan nyt 1 480
eurosta 3 000 euroon, niin tämä leikkauskerroin nousisi
myöskin sitten 20 prosentista 30 prosenttiin, jolloin se
sitten ei menisi suurituloisille, koska se ei ole tämän
kunnallisverotuksen perusvähennyksen tarkoitus vaan se
alun perinkin on ollut nimenomaan pienituloisten ihmisten vähennys.
Sitä kautta, kun nostetaan tätä leikkauskerrointa,
se pysyy myöskin sellaisena, mikä sen alkuperäinen
tarkoitus on, koska suurituloisilla, hyvätuloisilla, on
sitten valtionverotuksessa omat vähennyksensä ja
niihin eivät taas pienituloiset pääse.
Niitä valtionverotuksen vähennyksiähän
on korotettu jatkuvasti ja korotetaan nytkin tulevana vuonna hallituksen
esityksen mukaan.
Toimi Kankaanniemi /kd:
Herra puhemies! Totean vielä, että edellisen
kerran kunnallisverotuksen perusvähennystä on
korotettu 1990-luvun alkupuolella Ahon hallituksen aikana eli kyllä sosialidemokraatit
olivat 12 vuotta hallituksessa ja tätä ei nostettu
edes tästä 1 480:sta ylemmäksi,
joten siinä mielessä jo tämä 2 500,
mikä meillä on, on jo aika hyvä lähtötaso.
Sitten totean, että meidän vaihtoehtobudjettiin
sisältyy verotuksen osalta myös lapsen huoltajan
ansiotulovähennys ja lapsivähennyksen palauttaminen,
koska me pidämme lapsen etua äärettömän
tärkeänä niin, että tämä lapsen
huoltajan ansiotulovähennys annetaan yksinhuoltajalle tai
sitten perheen toiselle huoltajalle. Näin saadaan lapsiperheitten
asemaa parannettua, koska kyllä lapsiperheet ovat tänä päivänä se
ryhmä, joka ehkä kaikkein eniten kärsii
tästä talouden tilanteesta, kun ruuan hinta, energian
hinta ja kaikki muut maksut, hallituksenkin päätösten
johdosta, kiristyvät ja nousevat. Lapsiperheet ovat ahdingossa.
Me olemme halunneet perusvähennykseen selvän tasokorotuksen,
jolloin tulee kaikkein pienituloisimmille, kaikille selvä — tai
ei kaikille mutta niille, jotka kunnallisveroa maksavat — kevennys,
ja sitten ohjaamme osan, ed. Lahtela, suoraan lapsiperheille, pienituloisimmille
lapsiperheille, ja näin jaamme pottiamme, joka on todella
varsin mittava näiden veronkevennysten osalta. Meillä on
610 miljoonan euron potti kaiken kaikkiaan, jonka me haluamme täysin
toisin suunnata kuin hallitus on tehnyt. Meillä on tämmöinen
sosiaalinen ja pienituloisia suosiva linja.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa puhemies! Hyvin veljet puhuvat, ihan asiaa. Nyt niin
kuin vanhojen kaivelu on ihan turhaa tässä, koska
nyt on meillä nimittäin vapautettu unelmat, meille
on nyt mahdollista. Nyt ei puhuta enää menneestä ollenkaan.
Meillä on se valtionhoitajuus, semmoinen vanha jyräpolitiikka,
joka on aina ollut täällä, unohdettu
täysin. Nyt me voimme rakentaa tulevaa Suomea, parempaa
Suomea, missä voidaan unelmoida niistä, mitä me
haluamme, ja meidän unelmamme on huomattavasti oikeudenmukaisempi
yhteiskunta. Täällä vielä painitaan myös
kristillisissä piireissä tämmöisissä vanhoissa
urissa, käydään miettimään
noin raadollisia juttuja, onko se 2,5 tonnia. Meidän tavoitteemme
pitää olla, ainakin minun unelmani on, että mennään
Islannin-mallin mukaan, ei tässä talouskriisissä vaan
siinä, että siellä on tonni verovapaata,
jolloin kuvitellaan, että se vapauttaa hirveän
paljon ylimääräistä byroota
pois siitä tekemästä tämmöisiä jonninjoutavia
vahtihommia. Siinä mielessä Islannin kriisi ei
ole lähtenyt siitä sosiaalisesta vastuusta. Tämä ajatus
lähti ihan muualta. Sen takia on niin kuin turha kaivella näitä.
Toivon, että tulette mukaan tähän unelmapolitiikkaan,
jolla tehdään Suomesta hyvä maa, köyhille
kanssa. (Ed. Kankaanniemi: Emme me unelmoi, me teemme!)
Keskustelu päättyi.