Arvoisa herra puhemies! Viimeaikainen maailmanlaajuinen finanssikriisi heijastuu vakavalla tavalla myös suomalaisille asuntomarkkinoille. Jo syksyn aikana ennustettiin hiipuvaa asuntotuotantoa. Nyt lienee selvää, että vapaarahoitteinen asuntotuotanto tulee pysähtymään, eli nyt jos koska tässäkin mielessä on aika elvyttää. Jotta voisimme estää isot vaikeudet asuntomarkkinoilla, on valtion puututtava mielestäni tilanteeseen voimakkaasti ja oikea-aikaisesti. Se tarkoittaa nimenomaan, että elvytyksen aika on juuri nyt. Suhdannetilanne on muuttunut olennaisesti, ja siksi on hyvin tärkeätä, että tähän suhdannetilanteeseen pystytään ajassa vastaamaan, ennen kuin on liian myöhäistä. Me sosialidemokraatit olemme vaatineet, että valtio tukee enemmän vuokra-asuntojen rakentamista. Me olemme vaatineet korkotuen ehtojen korjaamista ja parantamista, ja tätä samaa vaati myös muun muassa rakennusteollisuus tuossa muutama viikko sitten. Nyt minä kysynkin hallitukselta:

Aiotteko te tarttua tähän toimeen? Aiotteko ottaa vakavasti tämän suhdannetilanteen ja lähteä elvyttämään myös asuntopuolella tilannetta silloin, kun tilanne sitä kerta kaikkiaan vaatii? Aiotteko te, arvoisa ministeri, ryhtyä lisätoimiin vuokra-asuntotuotannon elvyttämiseksi juuri nyt? Eli nyt ei voi olla se aika, että ollaan passiivisina eikä tehdä mitään.

Asuntoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Jaan täysin kysyjän huolen tilanteesta. Mitä enemmän vapaarahoitteinen asuntotuotanto hidastuu, sitä tärkeämpää on, että vuokra-asuntotuotannon puolella oikeasti päästään eteenpäin. Meillä on erittäin monia syitä, jo ennen tätä kriisiä, jotka johtavat siihen, että meidän pitää oikeasti saada enemmän vuokra-asuntotuotantoa, sekä valtion tukemaa että vapaarahoitteista. Ensi vuoden budjetin osalta on tehty jo paljon elvyttäviä toimenpiteitä: korkotukivaltuuksia on nostettu, välimallilainsäädäntö on hyväksytty tänään hallituksessa, on luotu uusi käynnistysavustus kokonaan Pääkaupunkiseudulle tätä varten ja monia muita tekijöitä.

Tällä hetkellä kuitenkaan vuokra-asuntopuolella suurimmaksi ongelmaksi eivät näytä muodostuvan kustannukset, koska on jopa näkyvissä, että tonttikustannukset tulevat alas, tietyt rakennusmateriaalihinnat ovat jo tulleet alas, rakentamiskustannukset ovat tulossa alas. Huomattavan paljon isommaksi ongelmaksi tällä hetkellä ainakin näyttää tulevan se, miten nämä lähinnä korkotukiasuntoja rakennuttavat tahot saisivat rahoitusta, ja se on tässä finanssimarkkinoiden myllerryksessä äärimmäisen vaikea tehtävä, johon koko ajan pyritään hakemaan vastauksia.

Arvoisa puhemies! Minäkin pidän tätä rahoituksen saatavuutta vakavana ongelmana ja todellakin lähetän hallitukselle terveisiä siinä suhteessa, että on varmasti syytä ruveta myös miettimään, mitkä ovat sitten tietyssä tilanteessa valtion omat mahdollisuudet puuttua tähän. Ei voi olla niin, että kohta ei ole rahoituksen antajiakaan markkinoilla. Mutta toisin kuin sanoitte, kyllähän myös tämä korkotuki on äärimmäisen tärkeä siinä mielessä, että meillä on edessämme myös aika valtavia vuokrankorotuspaineita. On todella ikävä lisälasku, jos perheelle, lapsiperheelle tai eläkkeensaajalle tuossa vuodenvaihteessa tulee usean prosentin vuokrannousulappu eteen muutenkin vaikeassa tilanteessa. Tämä ei kovasti lämmitä, vaan päinvastoin valtion pitäisi pystyä tekemään jotakin myös tälle asialle. Arvoisa ministeri, kysyn teiltä uudestaan:

Mitä aiotte tehdä nimenomaisesti vuokrankorotuspaineiden hillitsemiseksi tässä markkinatilanteessa?

Asuntoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Olen koko asuntoministeriurani puhunut siitä, että vuokriin kohdistuu korotuspaineita, mikä ennen kaikkea johtuu siitä, että kysyntä ja tarjonta eivät ole tasapainossa, eli ennen kaikkea siitä, että vuokra-asuntoja on tarjolla liian vähän. Mitään muita hokkuspokkustemppuja ei ole olemassa kuin se, että meidän pitää saada enemmän vuokra-asuntoja markkinoille, sekä valtion tukemaa tuotantoa että vapaarahoitteista tuotantoa. Tässä mielessä on tehty paljon asioita, joista osan jo mainitsin. Tämän lisäksi olemme erikseen tehneet aiesopimuksen Helsingin seudun kuntien kanssa, jossa on sitoutettu jokainen seudun kunta rakentamaan oman osuutensa. Vapaarahoitteisen asuntotuotannon puolella on tulossa oma Reit-rahastolainsäädäntö, joka tosin on VM:n puolella valmistelussa.

Mitä sitten tulee tähän rahoitukseen, niin tämä on se konkreettinen ongelma, joka meillä tällä hetkellä on, eivät niinkään kustannukset. Olen jo antanut virkamiehilleni tehtäväksi miettiä kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja, miten tähän voitaisiin reagoida. Samoin on tarkoitus valtiovarainministeriön edustajien kanssa palaveerata asiasta ensi viikolla.

Arvoisa puhemies! Tulisimme huomattavasti paremmin toimeen, jos asuminen ei olisi niin kallista. Meiltä ei menisi niin suurta osaa käteenjäävistä tuloista asumiseen, vuokriin, asuntolainoihin. Erityisesti tietysti Helsingissä ja Pääkaupunkiseudulla asuntojen hinnat ja vuokrat ovat lähteneet täysin käsistä.

Ministeri Vapaavuori viittasi tähän Helsingin seudun kuntien aiesopimukseen, jonka mukaan alueelle pitäisi rakentaa 13 000 asuntoa joka vuosi. Tänä vuonna päästään korkeintaan puoleen tästä. Erityisesti huutava pula on nimenomaan kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista. Tarve tällä hetkellä Helsingissä ja Pääkaupunkiseudulla olisi tuhansista kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista, mutta viime vuonna esimerkiksi Pääkaupunkiseudulla lähti liikkeelle vain 122 tavallista Ara-vuokra-asunnon rakentamista. Ihmisten toimeentulon, työllisyyden, suhdannepolitiikankin vuoksi nyt pitäisi saada nimenomaan kohtuuhintainen vuokra-asuntotuotanto liikkeelle. Asuntoministeri Vapaavuori, kysyn teiltä:

Mitä konkreettisesti hallitus nyt tekee sille, että tämä kohtuuhintainen vuokra-asuntotuotanto saadaan liikkeelle?

Asuntoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Jälleen kerran olen täysin samaa mieltä kysyjän kanssa koko johdanto-osiosta. Kysymys on nimenomaan siitä, että meidän pitää saada lisää vuokra-asuntotuotantoa. Mutta uskallan myös väittää, että kaikissa suhdannetilanteissa, jopa niin hankalassa suhdannetilanteessa kuin mikä meillä nyt on, on myös joskus jotain positiivista, ja tällä hetkellä kysymys on siitä, että tonttihinnat ovat jo tulossa alaspäin, rakennusmateriaalien kustannukset ovat jo tulossa alaspäin, urakkahintatarjoukset tulevat ihan varmasti alaspäin ainakin jollakin viiveellä, ja meillä on nyt otollisemmat olosuhteet vuokra-asuntojen rakentamiseksi itse asiassa kuin pitkään pitkään aikaan tähän saakka. Tämä on myös koko kansantalouden kannalta äärimmäisen tärkeätä, että jos muualla taloudessa uhkaa pikkasen hiipuminen, niin se, että saadaan talouden pyörät pyörimään edelleen, liittyy nimenomaan vuokra-asuntotuotantoon.

Nyt ei kannata varmaan tässä kovin montaa kertaa toistaa, mutta kuten tiedätte hyvin, niin asuntopoliittisessa toimenpideohjelmassa näitä toimenpiteitä on lukuisia, sen lisäksi markkinatilanne auttaa meitä, ja tällä hetkellä pullonkaulana on nimenomaan tämä rahoitus, johon minulla ei ainakaan vielä tänään ole vastausta, mikä se olisi. Tosin emme myöskään tiedä sitä, mikä on finanssimarkkinoiden tila huomenna tai viikon päästä tai kahden viikon päästä.

Arvoisa puhemies! Valtion aravalainoista luovuttiin, koska sanottiin, että kehittyneet rahamarkkinat hoitavat asuntorakentamisen rahoittamisen valtion lainoitusta paremmin. Tämänhetkisessä rahoitusmarkkinoiden kriisitilanteessa varmaan kovin kapitalistikin myöntää, että rahoitusmarkkinat eivät pysty tätä huolta hoitamaan.

Nyt talouden asiantuntijoiden mukaan, aivan niin kuin ministeri Vapaavuori sanoi, pitää panostaa rakentamiseen. Kun rakentamiskustannukset ovat alhaalla, on paras aika rakentaa kohtuuhintaista vuokra-asumista. Tämä tukisi myös työllisyyttä, ja tämä olisi oikeanlaista suhdannepolitiikkaa.

Miten te, ministeri Vapaavuori, aiotte varmistaa sen, että vuokra-asuntorakentamisen rahoitus turvataan tässä tilanteessa, jossa pankeista ei saa rahaa? Olisiko nyt syytä ottaa uudestaan käyttöön näillä kehittyneillä rahamarkkinoilla tämä vanhanaikaiseksi leimattu aravalainoitusjärjestelmä?

Asuntoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Uskon, että kovinkin kapitalisti, en tiedä, kuka se on, mutta myöntää, (Ed. Laakso: Läheltä liippaa!) että ne ongelmat, joitten edessä nyt olemme, johtuvat pitkälti siitä, että kapitalismi on mennyt liian pitkälle Pohjois-Amerikassa. Olennaisia ja pyhiä eivät ole järjestelmät, vaan pyhiä ovat tavoitteet.

On ihan selvää, että meidän pitää tarkastella kaikkia mahdollisuuksia, joilla rahoitus turvataan. Totta kai kysymys aravalainojen palauttamisesta on yksi vaihtoehto. En välttämättä pidä sitä todennäköisenä, mutta se on yksi vaihtoehto, jota muitten vaihtoehtojen kanssa arvioidaan. Mutta meidän pitää nyt huolella selvittää — ei ole kuitenkaan kysymys siitä, että tänään tai huomenna pitää tehdä ratkaisuja — miten tämä rahamarkkinatilanne tässä oikeasti kehittyy, mitä muita vaihtoehtoja meillä on, ja sen jälkeen arvioida, mikä niistä järjestelmistä on paras. Mutta minulla ei ole mitään ideologisia esteitä sen paremmin puoltaa kuin vastustaa mitään ratkaisua, kunhan minulle osoitetaan, että se tässä tilanteessa toimii.

Herra puhemies! Rakennusalan avoimet työpaikat ovat laskeneet vuoden aikana 53 prosenttia. Asuntorakentamisen osuus bruttokansantuotteesta on noin 6 prosenttia. Noin puolet suomalaisista asuu kerrostaloissa, joissa on tulossa erittäin suuret peruskorjaustarpeet. Tällaisia asunto-osakeyhtiöitä on Suomessa 80 000 kappaletta. Peruskorjaustarve esimerkiksi putkiremonttien yhteydessä saattaa olla luokkaa 1 000 euroa per asuntoneliömetri.

Tämä kerrostalo asumismuotona ja kerrostalokanta on hyvin vanhaa. Millä tavalla hallitus on valmistautunut tämän peruskorjausongelman vastaanottamiseen, ja onko tarkoitus laatia suunnitelma, antaa valtionavustuksia, huolehtia työllisyydestä? Onko hallitus kiinnittänyt tällaiseen asiaan huomiota?

Asuntoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Kysyjältä on ehkä jäänyt huomaamatta, että valtioneuvosto hyväksyi kaksi viikkoa sitten yleisistunnossaan korjausrakentamisen periaatepäätöksen, jossa oli muistaakseni 16 eri toimenpidettä, joilla pyritään eri tavoin edistämään korjausrakentamista. (Ed. Saarisen välihuuto) Jälleen kerran voi todeta, että juonto oli oikea, mutta viittaus siihen, että tämän eteen ei olisi mitään tehty, on väärä.

Mutta haluan myös korostaa sitä, että Suomessa on 2,7 miljoonaa asuntoa ja semmoinen ajattelutapa, että verovaroin korjattaisiin kaikki nämä asunnot, yksinkertaisesti ei ole mahdollinen. Kyllä kysymys on ennen kaikkea pitkälti yksityisestä omaisuudesta, jonka arvosta pitäisi pitää huolta. Olen monissa eri yhteyksissä sanonut, että jos me suomalaiset ja varsinkin suomalaiset miehet pitäisimme yhtä hyvää huolta asunnoistamme kuin autoistamme, niin tilanne olisi paljon parempi.

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Asunto-osakeyhtiölainsäädännön valmistelu on oikeusministeriössä aivan loppusuoralla, ja sinne tulee tämän ed. Saarisen kysymyksen näkökulmasta erittäin keskeinen muutos, jonka toivottavasti eduskunta yksimielisesti hyväksyy, eli asunto-osakeyhtiöille tulee pakolliseksi pitkäjänteinen korjausrakentamisen suunnittelu. Isännöitsijän täytyy joka yhtiökokoukseen tuoda vähintään viideksi vuodeksi eteenpäin suunnitelma siitä, miten sitä omaisuutta, yhteistä taloyhtiön omaisuutta hoidetaan kunnolla. Tämä tulee varmasti muuttamaan asennoitumista ja myös käytäntöä siinä, että ei vasta viime tingassa, siinä vaiheessa, kun ei oikeasti voi myöskään kunnolla neuvotella hinnoista, korjata asioita, vaan niitä korjataan tasaisesti, suunnitelmallisesti, ja laki edellyttää sitä.

Herra puhemies! Ministeri Vapaavuori mainitsi Pääkaupunkiseudun moneen kertaan vastauksissaan.

Minkälaisia toimenpiteitä muualla Suomessa aiotte tehdä, vai onko tämä hallitus vain Pääkaupunkiseudun hallitus?

Talousvaliokunta oli viime viikolla Rakennusteollisuusliitossa vierailulla, ja kuulimme, että rakennuksilla on noin 140 000 työntekijää tällä hetkellä. Kun kysyin, paljonko on muutaman kuukauden kuluttua, niin arvio oli varsin synkkä. Eli lomautukset, irtisanomiset alkavat ihan näinä päivinä, kun rahoitusta uusille hankkeille ei löydy ja ostajia ei löydy. Tarvitaan siis koko maassa nyt voimakkaita otteita ja nopeasti.

Miten esimerkiksi homerakennusten, homekoulujen ja vastaavien peruskorjausten suhteen hallitus aikoo menetellä? Eikö nyt olisi sopiva aika ja todella polttava tarve monessakin mielessä tarttua tähänkin ongelmaan koko maassa?

Asuntoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Kaikki muut valtiovallan asuntopoliittiset toimenpiteet, joita viimeisen vuoden aikana on tehty paljon, koskevat koko maata lukuun ottamatta erillistä käynnistysavustusta, joka on kohdistettu vaikeimmalle seudulle eli Pääkaupunkiseudulle, sekä sitten sitä erillistä aiesopimusta, joka tältä osin on tehty. Tässä mielessä kaikki ne toimenpiteet ja myös kaikki ne markkinoilla tapahtuvat muutokset, jotka ovat johtamassa halvempiin rakentamiskustannuksiin, koskevat koko maata, ja tältä osin tilanne paranee.

Mitä tulee homekoulujen korjaamisiin, nyt on mitä paras aika. Tosin mitä paras aika olisi ollut myös viime vuonna ja sitä edellisenä vuonna, ja se on myös ensi vuonna. Se ongelma on edelleen niin paha, ja niitä taloja on edelleen niin paljon. Tältä osin kysymys on ennen kaikkea omistajien tahdosta priorisoida oikeita peruskorjauskohteita ja ennen kaikkea silloin kunnan vastuusta. Vahvasti kannustan kuntia omissa suunnitelmissaan siitä, mitä ne peruskorjaavat, että ne peruskorjaisivat ensin sellaisia kohteita, joitten nykytilaan jättäminen aiheuttaa jopa terveysriskejä.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa herra puhemies! Meillähän parasta aikaa istuu tämä työryhmä, joka pohtii tätä sairaaloiden, koulujen ja muitten julkisten rakennusten home- ja muuta mikrobiongelmaa, ja katsotaan, pystytäänkö tekemään ne raja-arvot, joiden kohdalla sitten pitää toimenpiteisiin omistajan ryhtyä. Mutta tämän työryhmän tehtävä on myöskin arvioida tätä kustannusta, kuinka paljon tämä kokonaisuus tulisi maksamaan. Työryhmän työ on kesken, ja saamme vielä tämän vuoden puolella siitä tietoa.

Arvoisa herra puhemies! Joitakin aikoja sitten ministeri Vapaavuoren toimesta hallitus esitti eduskunnalle tällaisen määräaikaisen maanhankintalain lievennyksen tai vapautuksen. Olisin tiedustellut:

Onko sillä ollut käytännön tuloksia? Kun silloin puhuttiin hyvin voimakkaasti siitä, että rakennusmaata ei ole saatavilla, ja kun tämä on ollut jonkin aikaa voimassa, niin onko ministerin tietoon tullut, onko tällä lailla saatu niitä tarkoitusperiä täytettyä, mitä alun perin suunniteltiin?

Asuntoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Pitää paikkansa, että olin aktiivinen tämän lain aikaansaamiseksi, mutta muodollisesti kysymys on verolaista ja asia kuuluu valtiovarainministeriölle. Siinähän oli määräaika, joka loppuu, oliko se nyt ensi vuoden helmikuun lopussa vai maaliskuun lopussa, niillä paikkeilla, emmekä ole vielä tähän mennessä systemaattisesti pyrkineetkään seuraamaan sitä, onko se vaikuttanut. Tosiasiahan on se, että kun tämmöinen laki säädetään ja kuten eduskuntakäsittelyssä kävi ilmi, vaaditaan tietty määräaika, jotta mahdollisesti ihmiset, jotka tästä kiinnostuvat, voivat ryhtyä hieromaan kauppoja kuntien kanssa, ja sen takia on vielä ennenaikaista selvittääkään sitä. Eli vastaus on, että en tiedä, mutta kun määräaika lähestyy loppuaan vuodenvaihteen jälkeen, niin sen jälkeen varmasti osaamme vastata tähän.

Arvoisa puhemies! Suhdannetilanne todella näyttää sellaiselta, että tämä jo vaikea vuokra-asuntotilanne, kohtuullisten vuokra-asuntojen tilanne, saattaa pahentua entisestäänkin. Kun rakentamiskustannukset laskevat, niin meillä on hyvä aika rakentaa. Arassa on rahaa, elikkä mahdollisuuksia toimia on. Tarvitaan vaan näitä keinoja: Aran avustusten myöntövaltuuksien lisäämistä, korkotukilainaehtojen parantamista, ja kyllä vanha aravalainakin saattaisi tässä tilanteessa olla aivan käyttökelpoinen tai joku sen sovellus. Elikkä kyllä näitä konsteja on.

Mutta kun uusien hankkeitten käynnistäminen vie aikansa joka tapauksessa, niin, arvoisa ministeri, nyt tässä tilanteessa ei teidän eikä tämän talon pitäisi aikailla, erilaisia keinoja on, mutta haluan kysyä teiltä:

Millä aikataululla te aiotte nyt reagoida tähän näkyvissä olevaan tilanteeseen?

Asuntoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Ei pidä varmaankaan hidastella, mutta ei pidä myöskään hötkyillä. Me olemme sellaisen kansainvälisen finanssikriisin kourissa, josta kukaan ei tiedä, mikä on tilanne huomenna tai ylihuomenna. Ja tässä tilanteessa ei voi myöskään lähteä siitä, että vastuullinen ministeri, kun tulee joku ehdotus jostakin, oli se parempi tai huonompi, heti sanoo kyllä tai ei. Kyllä tässä oikeasti pitää nyt olla malttia harkita näitä asioita, selvittää vaihtoehtoja, katsoa, miten finanssimarkkinoitten tilanne kehittyy, ja kyllä niitten johtopäätösten aika sitten on. Ei se ole kovin kaukana tulevaisuudessa, mutta ei kysymys ole siitä, että tänään tai huomenna tai ensi viikolla pitäisi tehdä päätöksiä. Kuten aikaisemmin olen todennut, olen pistänyt virkamiehen selvittämään kaikkia sellaisia eri vaihtoehtoja, joilla tähän rahoitukseen voitaisiin saada turvaa, ja kun se työ valmistuu, niin totta kai on myös johtopäätösten aika, riippuen sitten siitä, mikä finanssimarkkinoitten tilanne silloin on.

Arvoisa puhemies! Aivan kuten ministeri tuossa sanoi, vallitseva finanssikriisi on muuttanut nopeasti myöskin meillä Suomessa olevan rahoituksen perusrakenteita, jolloin nämä ongelmat, miten me rahoitamme mitäkin, muuttuvat totaalisesti. Tämä sosiaalinen asuntotuotanto, ja nimenomaan valtion tukema sellainen, on ilman muuta tässä ajankohdassa yksi tärkeimpiä asioita, joihin meidän pitää paneutua. Ja olen aivan vakuuttunut siitä, että hallitus ja ministeri tämän asian eteen tekevät töitä ja etsivät näitä rahoitusratkaisuja.

Oletteko te, ministeri, miettinyt ja onko työryhmän listalle otettu myöskin tämä kuntarahoituksen mahdollinen pääomittaminen, koska kuntarahoitushan olisi vastaus koko maata koskeviin sosiaalisen asuntotuotannon ja vuokra-asuntotuotannon rakenteisiin ja rahoittamiseen? Onko tämä tässä työryhmän keskustelussa mukana myös?

Asuntoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Sattumoisin tiedän, että tismalleen tästä asiasta on toimitettu hallitukselle kirjallinen kysymys, joka valtioneuvoston kansliassa kuitenkin ohjattiin valtiovarainministeriöön sen takia, että se kuuluu enemmän sen kuin ympäristöministeriön vastuualueeseen, mutta on selvää, että tämä on nyt yksi toinen vaihtoehto, millä voitaisiin tätä rahoitustilannetta parantaa. Ja on selvää, että sellaiset vaihtoehdot, joissa valtio olisi pääomittamassa — en tarkoita nyt välttämättä vain tai ainoastaan tai pelkästään kuntarahoitusta, vaan ylipäänsä sen tyyppisiä luottolaitoksia, jotka nimenomaan rahoittavat sosiaalista asuntotuotantoa — ovat ilman muuta niitä vaihtoehtoja, joita selvitetään ja pohditaan.

Arvoisa herra puhemies! Nyt puhutaan koko ajan uudesta rakentamisesta, joka on tietenkin tärkeää sinänsä, mutta kun meillä on olemassa oleva asuntokanta ja kun puhutaan vuokratasosta ja asumisen hintatasosta, niin pitäisi katsoa sitä isoa kokonaisuutta. En tiedä, ovatko ministeri tai ministerit reagoineet siihen, että nythän meillä vuokra-asuntokantaa, joka on rakennettu aravajärjestelmän kautta, esimerkiksi kunnat ja kaupungit ovat myymässä ulos. Mikä on valtiovallan suhde siihen myyntiin? Se nostaa vuokratasoa ja se nostaa merkittävästi vuokratasoa. Mikä on se vaihtoehto, mikä teillä on esittää siihen tilalle?

Toinen iso asia, joka liittyy itse asiassa maapolitiikkaan, on se, että siellä on vuokrasopimukset loppumassa itse asiassa tuhansissa kerrostaloissa, joissa maapohjavuokra on kymmenkertaistumassa tai satakertaistumassa, minkä vaikutus on suoraan siihen asumisen hintaan merkittävä. Mitä ministeri tai ministeriö on ajatellut tämän kanssa tehdä, ja onko sen kanssa tehty yhtään mitään?

Asuntoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! En ole ollut valtavan innostunut siitä trendistä, joka eräissä Suomen kunnissa on ollut, että halutaan myydä vuokra-asuntokantaa pois. Minun mielestäni kuntien pitäisi nähdä tämä asia hieman pitemmälle ja nähdä, että vuokra-asuntokannalla on paitsi sosiaalipoliittisia myös elinkeinopoliittisia tarkoituksia, ja varsinkin isommilla kaupungeilla on oma vastuunsa näitten asioitten eteen. Mutta samaan aikaan haluan kuitenkin muistuttaa siitä, että vaikka kunnat näitä myisivätkin pois, niin jos ne ovat valtion tukemia ja edelleen rajoitusten alaisia, eivät ne rajoitukset siitä mihinkään poistu, vaikka ne myydäänkin, mutta trendinä se on kiistatta mielestäni huolestuttava. Toisaalta kysymys on omistajasta, kysymys on julkisyhteisöstä, muista julkisyhteisöistä, jotka kunnallisen itsehallinnon puitteissa tekevät omia päätöksiään.

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Vapaavuori on viisaasti kantanut huolta vuokra-asumisen hintatasosta, ja se on hyvä asia. Monissa kunnissa vuokra-asunnot on yhtiöitetty, ja kun siellä pitää myöskin harjoittaa peruskorjausta ja saada uutta tuotantoa aikaan, nämä kustannukset siirretään sitten suoraan vuokriin, mikä aiheuttaa vuokratason nousua. Ja paikoin nämä sosiaaliset vuokra-asunnot ovat samalla tasolla hinnaltaan kuin yksityisellä puolella vuokrattavat.

Mikä on ministerin ratkaisu tämän asian korjaamiseksi?

Asuntoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Meillä rakennukset rakennetaan 50 tai 100 vuoden käyttöä varten, ja on selvää, että sen elinkaaren aikana ne kohtaavat useita peruskorjaustarpeita. Ja aivan samalla lailla kuin omistusasumispuolella lähtökohtaisesti omistajat maksavat ne peruskorjaukset, niin kyllä sama logiikka, ikävä kyllä, tai oikein tai väärin, kuitenkin toimii myös vuokra-asumisen puolella.

Ongelma meillä on se, että monet vuokrataloyhtiöt eivät ole asianmukaisesti ja riittävästi varautuneet tiedossa oleviin ja tuleviin peruskorjaustarpeisiin, minkä takia varsinkin joissain yksittäistapauksissa riski liian isoista vuokrankorotuksista on olemassa.