Heikki A. Ollila /kok:
Herra puhemies! Viime viikonloppuna Pariisissa järjestettiin
presidentti Sarkozyn kutsumana, aloitteesta, neljän suuren
EU-maan, Ison-Britannian, Italian, Ranskan, Saksan, kesken kokous
rahoituslaitoksia kohdanneista ongelmista. Tuohon kokoukseen osallistuivat
myös komission ja euroryhmän puheenjohtajat sekä Euroopan
keskuspankin pääjohtaja. Kokous on herättänyt
arvostelua EU:n pienten jäsenmaiden keskuudessa, aivan
aiheellisestikin. Muun muassa valtiovarainministeri Jyrki Katainen
piti tuota koollekutsumista ajattelemattomana. Ehkä voisi
sanoa, että hänen ilmaisunsa oli joko optimistinen
tai diplomaattinen. Kovempaakin kieltä olisi voinut käyttää.
Tiedustelen ulkoministeri Alexander Stubbilta hänen
arviotaan suurten jäsenmaiden sooloilusta tässä asiassa.
Ulkoasiainministeri Alexander Stubb
Arvoisa puhemies! Me pidimme tätä kokousta
erittäin valitettavana ja koko EU:n hengen vastaisena.
Siellä oli yksi maa, joka ei ole eurojäsen, siellä oli
yksi maa, jota ei voida pitää vakaussopimuksen
mallimaana. Eli tässä oli suurten valtioiden ydinajattelua,
jonka me pienenä euromaana ilman muuta torjumme. Me elämme
finanssikriisin myllerryksessä, jossa on yhteisiä ongelmia, joihin
pitää hakea yhteisiä ratkaisuja. Tämän tyyppinen
toiminta puheenjohtajamaa Ranskalta ei ollut missään
nimessä toivottavaa. Markkinat reagoivat siihen maanantaina,
onneksi tiistaina saatiin valtiovarainministereiden kokous, jossa löytyi
yhteinen EU:n linja. Jos meillä kerta kaikkiaan on yhteinen
valuutta, yhteinen rahapolitiikka, niin silloin myös suojelumekanismien
pitää olla yhteisiä, ei suurten maiden
sooloilua.
Heikki A. Ollila /kok:
Arvoisa puhemies! Vastaus oli varsin hyvä ja tyydyttävä,
mutta hieman laajennan kysymystä ja kysyn:
Näettekö, että tässä finanssikriisissä olisi muunlaisia
kansainvälispoliittisia ulottuvuuksia, ja viittaan tässä siihen,
että esimerkiksi Islanti on hakemassa kriisilainaa Venäjältä?
Ulkoasiainministeri Alexander Stubb
Arvoisa puhemies! Nyt taidettiin mennä ulkoministerin
sektorin ulkopuolelle, mutta perusajattelu, joka meillä on
EU-maana, euromaana, on se, että me haemme yhteisiä ratkaisuja
yhteisiin ongelmiin. Islanti ei ole EU:n jäsen, Islanti
ei ole osa euroa, eli siinä mielessä me emme ainakaan
ulkoministerikokouksessa tule tätä kysymystä käsittelemään.
Jouko Skinnari /sd:
Arvoisa puhemies! Kysymyksenasettelu tässä alkuperäisessä kysymyksessä oli
ihan oikea, mutta sitten, kun tullaan näihin tuloksiin,
joita Euroopan unioni ja Euroopan keskuspankki ovat saaneet aikaiseksi,
oli tietysti hyvä, että pyritään
siihen, että lainojen korot alenevat sen takia, koska satoja
miljardeja on kylvetty ympäri Eurooppaa pankeille, jotta
niiden taloudellinen tilanne olisi hyvä. Mutta kun tänään
on nyt katsonut tätä korkotilannetta, niin eivät
korot ole laskeneet. Miten se on käytännössä mahdollista,
että me kylvämme rahaa, mutta sitten kuitenkaan
valvonta ei käytännössä toimi?
Puhemies:
Nyt ei taida olla kyllä noista asioista vastaavia ministereitä paikalla.
Kyllä on, rahoitusmarkkinoista vastaava ministeri Kiviniemi
on täällä paikalla, ja toivon, että hän
nimenomaan tietää tästä, koska
hänelle nämä raha-asiat kuuluvat.
Puhemies:
Siirrytään sitten tähän
kysymykseen.
Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi
Arvoisa puhemies! Ekp:hän on tehnyt yhdessä muiden
keskuspankkien kanssa poikkeuksellisen voimakkaita toimia, jotka
osoittavat sen, että tässä rahoitusmarkkinakriisissä on
kyse poikkeuksellisen hankalasta tilanteesta. Totta kai lähdettiin
siitä, että kun Ecofin-neuvostossa tehtiin nämä yhteiset
linjaukset, että ne osaltaan rauhoittavat tätä markkinatilannetta
ja osaltaan näin onkin käynyt. Sen jälkeen
Ekp on vielä laskenut korkoa. Myöskin ensi viikosta
lähtien Ekp antaa ohjauskorolla rajattoman määrän
rahaa rahoituslaitoksille, mikä varmistaa edelleen likviditeettiä markkinoille.
Nämä ovat niitä keinoja, jotka tällä hetkellä käytettävissä ovat
sen mahdollistamiseksi, että likviditeettiä edelleen
pankkimarkkinoilla löytyy. Myöskin valtiovarainministereiden
kokous osaltaan vahvistaa juuri luottamuspuolta, koska siitä tässä on
hyvin pitkälle kysymys.