Pertti Hemmilä /kok(esittelypuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Tällä lakialoitteella ehdotan vesiliikenteen
            promillerajan alentamista puoleen promilleen. Nykyisen lainsäädännön
            mukaan vesiliikennejuopumuksen promilleraja on siis 1, joka on hyvin
            lähellä tieliikenteen törkeän
            rattijuopumuksen rajaa.
         
         
         Pitkäaikaisten tilastojen mukaan Suomessa hukkuu vuosittain
            keskimäärin lähes 200 henkilöä,
            siis vuosittain lähes 200 hukkumistapausta. Tänä vuonna
            elokuun loppuun mennessä hukkuneita oli 110 henkilöä.
            Useiden vuosien tarkastelujaksolla voidaan todeta, että noin
            45 prosentilla vesiliikenneonnettomuuksissa menehtyneistä on
            menneisyydessään myös rattijuopumustuomio.
         
         
         Herra puhemies! Veneilyonnettomuuksissa kuolleista miehistä 80
            prosentilla on ollut alkoholia veressään, siis
            peräti 80 prosentilla. Nykyisellään myös
            nuorehkoilla naisilla alkoholi liittyy hukkumisiin samalla tavalla
            kuin miehilläkin. Onkin syytä muistaa, että tilastot
            eivät edes kerro koko totuutta alkoholin osuudesta vesiliikenneonnettomuuksiin.
            Kirjaukset tilastoihin tehdään näet vesiliikenteessä voimassa
            olevan 1 promillen rajan ylittyessä.
         
         
         Alkoholilla on osuutta noin kahdessa kolmasosassa kuolemaan
            johtaneista veneilyonnettomuuksista. Lieväkin humalatila
            lisää onnettomuusriskiä arviointikyvyn,
            reaktionopeuden ja liikkeiden hallinnan heikkenemisen myötä.
            Onnettomuusriski on kaksinkertainen kahden keskioluen, siis kahden
            keskioluen, jälkeen ja kymmenkertainen viiden kuuden oluen
            nauttimisen jälkeen.
         
         
         Myös erilaisten huumaavien ja väsyttävien lääkkeiden
            käyttö moninkertaistaa onnettomuusriskin. Alkoholia
            nauttineet eivät useinkaan huomaa suorituskykynsä heikentymistä itse,
            ja arviointikyvyn puute aiheuttaa turhien riskien ottamista. Venettä kuljetettaessa
            tai veden varaan jouduttaessa vähäinenkin alkoholimäärä on
            kiistatta riski. Valistuksesta ja valvonnasta huolimatta vesiliikenneonnettomuudet
            eivät kuitenkaan ole vähentyneet viime vuosina
            toivotulla tavalla.
         
         
         Vesiliikenteen promillerajan alentamista ei ole aiemmin haluttu
            hyväksyä sen vuoksi, että suuri yleisö muka
            vastustaisi veneilyn promillerajan laskemista. Tutkimusten mukaan
            kuitenkin lähes kolme neljästä suomalaisesta
            laskisi nykyistä 1 promillen rajaa. Puolet kannattaa promillerajan
            laskemista samalle tasolle kuin autoilijoitten rattijuopumusraja
            ja neljännes on nollatoleranssin kannalla. Suomalaisten
            on vaikea ymmärtää, että venettä saa
            ohjata tuntuvasti enemmän alkoholia nauttineena kuin autoa.
         
         
         Herra puhemies! Promillerajan laskemisesta tekemiäni
            lakialoitteita on aiemmin vastustettu erityisesti sen vuoksi, ettei
            promillerajaa vesillä kyetä valvomaan riittävästi,
            tai tätä on käytetty siis perusteluna
            vastustukselle. Lainsäädännöstämmehän
            suuri osa on kuitenkin sellaista, että sitä ei
            voida aukottomasti valvoa, eikä näin aina taida
            itse asiassa olla tarkoituskaan. Suomessa on paljon kansalaisten
            toimintaa ohjaavia ja rajoittavia säädöksiä,
            joiden noudattamista valvotaan vain satunnaisesti. Pelkällä olemassaolollaan kuitenkin
            lait täyttävät ennalta estävää tarkoitustaan.
            Ajatus yleisestä lainkuuliaisuudesta pitää jo sinällään
            sisällään ajatuksen, että kansalaiset
            jättävät tekemättä sellaisen
            teon, jonka tietävät olevan lainsäädännössä kielletty
            ja rangaistava, vaikka poliisi ei olisikaan läsnä valvomassa
            lain noudattamista.
         
         
         On myös hyvä muistaa, että poliisin
            nykyisellä valvonnalla voidaan yhtä hyvin valvoa
            myös alemman promillerajan noudattamista. Jotta poliisin
            valvontatyö sujuisi mahdollisimman tehokkaasti ja joustavasti,
            tulisi valvontaveneisiin hankkia tarkkuusalkometrit. Tekniikan kehittymisen
            ja myöskin tarkkuusalkometrien halventumisen vuoksi tähän
            on nyt ihan hyvät mahdollisuudet.
         
         
         Samaan aikaan kun alkoholin kulutus on kasvanut, vesiliikenne
            on hurjasti vilkastunut. Viimeisten kymmenen vuoden aikana moottoriveneiden
            määrä Suomessa on lisääntynyt
            sadallatuhannella veneellä. Veneilyonnettomuuksien ja hukkumiskuolemien
            ennaltaehkäisemiseksi on ensiarvoisen tärkeää saada
            alennettua vesiliikennejuopumuksen promilleraja yhdenmukaiseksi tieliikenteen
            puolen promillen rajan kanssa. Ei ole mitään perusteita
            sille, että promilleraja on vesillä erilainen
            ja korkeampi kuin tieliikenteessä. Promillerajan laskeminen
            on tehtävä ennen ensi kevättä,
            ennen uuden veneilykauden alkua. Tätä vaatii vesillä liikkumisen
            turvallisuus sekä myöskin yleinen mielipide.
         
         
         Lisäksi on pidettävä huoli siitä,
            että vesiskoottereilla ja muilla niihin rinnastettavilla
            moottorikäyttöisillä vesikulkuneuvoilla
            liikkuminen tulee liittää vesiliikennejuopumusta
            säätelevän lainsäädännön
            piiriin, missä se ei tällä hetkellä ole.
         
         
         Herra puhemies! Vielä lopuksi, lähtökohtana pitäisi
            olla raittiuden ja sääntöjen noudattamisen kaikessa
            liikenteessä, myös vesiliikenteessä. Promillerajan
            alentamisella voitaisiin pelastaa vuosittain aivan varmasti useita
            ihmishenkiä. Samalla myös selkeästi osoitettaisiin
            ruorijuopumuksen olevan rikos, täysin rattijuopumukseen verrattavissa
            oleva teko.
         
         
       
      
         
         Pentti Tiusanen /vas:
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Ed. Hemmilä on tehnyt hyvän
            lakialoitteen. Se on myös hyvin perusteltu, siinä on
            yksityiskohtaista tietoa nykytilanteesta, myös ihmisten
            näkökulmia on avattu tähän.
         
         
         Toteaisin, että tämä historiallinen
            tapa tavallaan, että voi olla alkoholin vaikutuksen alaisena ja
            samalla kuljettaa vesikulkuneuvoa, on kestämätön.
            Sitä on selitetty muun muassa siten, että joskus
            aikaisemmin on pitänyt olla tilaisuus ottaa se yksi grogi
            tai kaksi, että pysyy ikään kuin lämpimänä.
            Tämähän ei tietysti fysiologian näkökulmasta
            edes ole oikein. Alkoholin käyttö lisää lämmönhukkaa
            ihmisessä, jotenka tämäkin on täysin
            vanhentunut ja vääristynyt peruste.
         
         
         Tämä esityksen mukainen vesiliikennejuopumustaso,
            että se olisi 0,5 promillea, on mielestäni perusteltu.
            Täydellinen nollatoleranssi on ehkä vähän
            sama asia kuin on tupakkapuolella, että alkaa paras olla
            hyvän vihollinen. Silloin liian pitkälle meneminen
            ei välttämättä johda hyvään, vaan
            sieltä tulee jo sitten muita asioita vastaan. Eli tässä kohdin
            pidän tätä ed. Hemmilän lakialoitetta
            62/2009 vp hyvänä.
         
         
         Toivon, että nämä lakialoitteet todella
            aiheuttaisivat enemmänkin keskustelua kuin sen, että me
            täällä kaksistaan olemme.
         
         
       
      Keskustelu päättyi.