Arvoisa puhemies! Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos perustettiin tämän vuoden alussa, kun Kansanterveyslaitos ja Stakes yhdistettiin. Tämä yhdistäminen toteutettiin kohtuullisen hyvällä tavalla, ja siihen varmasti vaikuttivat aivan ratkaisevasti ne lupaukset, joita ministeri Risikko, hallitus ja eduskunta antoivat henkilöstölle, että henkilöstön työsuhde turvataan. Nyt kuitenkin tilanne on johtanut siihen, että yt-neuvottelut ovat alkamassa ja yli sataa ihmistä odottaa irtisanominen. Nämä ihmiset olivat tänään eduskunnan portailla kertomassa, kuinka pahalta tämä tuntuu. Minä kysyn nyt teiltä, ministeri Risikko ja hallitus:

Aikooko hallitus nyt pitää lupauksensa, että ketään ei irtisanota, ja aikooko hallitus vaikuttaa siihen, että määrärahat palautetaan, jotta näin voi tapahtua?

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Silloin todella, kun tästä fuusiosta päätettiin, niin totesin, että fuusiosta johtuvia irtisanomisia ei tule.

Olen ottanut nyt selvää sitten, mitkä asiat ovat vaikuttaneet siihen, että yt-neuvottelut ovat käynnissä. Pitää muistaa se, että yt-neuvottelut eivät vielä ole sitä, että joku irtisanotaan, vaan tällainen itsenäinen laitos on päätynyt siihen kuitenkin, huolimatta siitä, että olisin ainakin itse toivonut, että mietitään erilaisia muita vaihtoehtoja. Otin sitten selvää, miten se budjetti on nyt siellä sitten rakentunut. Kun mietitään, mitkä ovat ne tällaisen uuden laitoksen perustamiskustannukset, niin on arvioitu, että ne ovat 3,2 miljoonaa euroa. Tähän se on saanut yhden miljoonan lisärahoitusta ja sen katettavaksi jäi 2,2 miljoonaa. Sillä oli kuitenkin siirtomäärärahoja 8,5 miljoonaa euroa tätä rahoitusta varten. Elikkä pidän hyvin erikoisena, että sanotaan, että se olisi tästä fuusiosta johtuvaa. Se ei kyllä pidä paikkaansa.

Arvoisa puhemies! Joka tapauksessa irtisanominen on irtisanominen sen ihmisen kohdalla, jonka elämään tämä pelko ja turvattomuus astuu. Ei siinä tule mieleen, minkä budjetin pykälän aiheuttama tämä on.

Oikeuskansleri Jaakko Jonkka antoi kovasanaiset moitteet tavasta, jolla Lääkelaitoksen siirto ja organisaatiouudistus toteutettiin. Ministeri Hyssälä on luvannut ottaa opikseen siitä, että samanlainen ei enää toistu. Kysyn, aikooko nyt hallitus huolehtia siitä, että nämä tulevat ja nyt menossa olevat muutokset hoidetaan niin, että ne saatetaan kunnialla ja hyvällä, luvatulla tavalla loppuun. Sitten, ministeri Hyssälä, kysyn teiltä suoraa vastausta:

Miten perustelette sen, etteivät Lääkelaitoksen siirto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilanne liity toisiinsa? Tähän kysymykseen ette antanut vastausta henkilöstöjärjestöille.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa herra puhemies! Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea perustetaan nyt sitten marraskuun alusta ja sen toimipaikka tulee olemaan Kuopio. Tällä asialla ja Thl:n henkilöstöasioilla ei ole mitään tekemistä keskenään. (Ed. Laakso: Ministeri tuntee alansa huonosti!) Ei ole mitään tekemistä keskenään, kun tästä on sovittu. Kuulitte juuri ministeri Risikolta, että fuusio maksaa täällä 3,2 miljoonaa euroa, tämä Stakesin ja Ktl:n fuusio. Kaikella on hintansa. Tämä seikka, josta nyt puhun, kertoo siitä, että kun näitä laitosten välisiä henkilöstösiirtoja tehdään, joista on sovittu, niin lähtökohtaisesti aina on niin, että kun resurssit siirtyvät, henkilöstö siirtyy, niin rahat siirtyvät. Kaiken kaikkiaan näin on toimittu kaikissa näissä asioissa. Se miinus, joka Thl:lle on tästä tullut, on miinus 40 000 euroa, kaiken kaikkiaan nettovaikutus miinus 40 000 euroa. (Puhemies: Kiitoksia, minuutti on jo kulunut!) Täytyy muistaa se, että henkilöstörahat eivät ole kertaluonteisia niin kuin joku alueellistamisraha.

Herra puhemies! Jatkan edelleen valtion henkilöstöpolitiikasta, ja ilmeisesti kysymys on ministeri Häkämiehelle. Kun on käynnistetty neuvottelut Itellan kohdalla, halutaan vähentää henkilökuntaa, ja tämä tarkoittaa sitä, että Varsinais-Suomessa Turussa jakelusta poistuu yli 130 työntekijää, yt-neuvottelut ovat käynnistymässä. (Ed. Skinnari: Sama valtio!) Tiedustelen vaan sitä, miten on mahdollista, että valtion sataprosenttisesti omistama yhtiö Itella tekee työttömiä tämmöisenä aikana, kun työttömyysluvut ovat näin korkeat.

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Ei pidä vetää yhtäläisyyttä sille, että tehdään työttömiä, kun aloitetaan yt-neuvottelut. (Ed. Skinnari: Lisätäänkö porukkaa?) Haluan korostaa, että Itellan pääluottamusmieskin totesi tämän, samoin toimialajärjestön puheenjohtajat; nämä suunnitelmat on valmisteltu hyvässä yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa. Heillä on erittäin hyvä kokemus siitä, että tämän prosessin aikana löytyy vaihtoehtoisia työtehtäviä jne., eli he olivat hyvin optimistisella mielellä tämän prosessin osalta. Osa näistä muutoksista johtuu teknologiamuutoksesta. Itella investoi tiettyihin jakelukeskuksiin ja osiin ei, mutta niin kuin sanottu, niin yt-prosessi vasta alkaa ja siihen tulee hyvin pitkät siirtymäajat.

Arvoisa puhemies! Suomen kannalta on ihan välttämätöntä, että valtion töissä on osaavaa, motivoitunutta ja tyytyväistä työntekijäkaartia. Nyt välttämättä valtion palkat eivät aina ole kilpailleet tasollaan yksityisen puolen palkkojen kanssa, mutta on ollut varmuus siitä, että valtio on hyvä työnantaja, pitää huolta työntekijöistään. Nyt on kuitenkin käymässä toisin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen osalta keskustellaan 110 työntekijän vähentämisestä, irtisanomisesta; Itellan kohdalla, valtionyhtiön kohdalla, ovat yt-neuvottelut käynnissä. Onko tämä sellaista työllisyyspolitiikkaa, jota tässä tilanteessa, kun työttömyys yksityiselläkin puolella lisääntyy, halutaan edistää myös valtion toimesta? Kysynkin työministeri Anni Sinnemäeltä: Onko tämä teidän mielestänne oikeaa työllisyyspolitiikkaa irtisanoa valtion laitoksista ja valtion yrityksistä?

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Valtion henkilöstöpolitiikka sinänsä on tietenkin koko hallituksen vastuulla, mutta jos katsoo viimeaikaisia työllisyyslukuja, niin julkisen sektorin työllisyys on pysynyt kohtuullisen hyvällä tasolla. Työttömyyttä sieltä ei ole syntynyt. (Vasemmalta: Sehän heikkenee nyt!) Henkilöstön painopiste on muuttunut jonkin verran sillä tavalla, että sosiaali- ja terveydenhuollon suorittavan tason töissä on enemmän ihmisiä kuin aikaisemmin ja sitten taas hallinnon palveluksessa jonkin verran vähemmän ihmisiä kuin aikaisemmin, mutta julkisen sektorin työllisyys sinänsä on pysynyt korkealla tasolla eikä ole aiheuttanut lisää työttömyyttä.

Arvoisa puhemies! Tässä jää kyllä käteen huoli siitä, onko todellakin koko valtion henkilöstöpolitiikka muuttumassa eli ryhtyykö valtio hyväksymään irtisanomiset keinona vähentää omia menojaan silloinkin, kun on tarpeellisia tehtäviä, niin kuin tässä laitoksessa todella on.

Pääministeri Vanhanen, en tiedä, muistatteko, mutta te esititte, kun tämä talouskriisi alkoi vuosi sitten, vakavan vetoomuksen yrityksille ja työnantajille pidättäytyä irtisanomisista, vakavan vetoomuksen, ja nyt te olette itse hallituksessa hyväksynyt esityksen, joka johtaa massamittaiseen henkilöstön vähentämiseen valtion laitoksen osalta. Täällä ministeri, jos sain ymmärrettyä oikein teidän vastauksenne, ei ota mitään vastuuta oman hallinnonalan tapahtumista (Ed. Kimmo Kiljunen: Ei mitään vastuuta!) vaan puhuu, että eri pykälien perusteella tapahtuu näin.

Vastaatteko te, pääministeri Vanhanen, vai esitättekö te vetoomuksen ministeri Risikolle vai vetoatteko kenties itseenne, että pidättäydytään irtisanomisista?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Se vetoomus on voimassa, koskee kaikkia työnantajia Suomessa, myös valtiotyönantajaa. Valtiotyönantajalla on yli 100 000 ihmistä palveluksessaan, ja nämä työpaikat ovat tärkeitä tällaisen talouskriisin keskelläkin. Mutta talouskriisi ei ole syy ja tekijä, joka estäisi hallinnon kehittämistä, järjestelmien uudistamista, ja näiden kohdalla, on sitten kyse tuottavuusohjelmasta tai alueellistamisesta tai eri virastojen ja laitosten yhdistämisestä tai niiden kehittämisestä, aina tavoite on, että järjestelyt tehdään ilman irtisanomisia. Sataprosenttisesti tässä ei aina onnistuta, mutta menetykset täytyy pyrkiä minimoimaan näissä järjestelyissä.

Arvoisa herra puhemies! Kun te, ministeri Risikko, sanoitte, että tämä yli sataa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen työntekijää koskeva irtisanomisuhka ei millään tavalla johdu fuusiosta, niin toivon, että te nyt sillä tavalla, että tuo henkilöstökin ymmärtäisi, kertoisitte, mistä tämä sitten johtuu. Kyllä siellä henkilöstön mielenosoituksessa hyvin vahvasti oli juuri se epäily, että nimenomaan tästä fuusiosta tämä johtuu ja vielä niin, että heitä on johdettu harhaan, kun ei ole kerrottu ajoissa fuusiota toteutettaessa, että tällainen vähentämisuhka on päällä.

Tiesittekö te silloin, kun tuota fuusiota suunnittelitte ja kun sitä toteutettiin, että sieltä näin paljon joutuisi väkeä kenties lähtemään?

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Kuten tiedätte, niin Kansanterveyslaitoksen ja Stakesin fuusiosta on keskusteltu kolme eri kertaa. Selvityksiä on siis tehty kolme. Kolmannen teki minulle tällainen selvityshenkilöpari, ja he päätyivät siihen, että koska on kaksi vähän saman tyyppistä laitosta — tekevät samanlaisia asioita, jonkin verran pääl-lekkäisyyksiä ja hallinnollisia päällekkäisyyksiä — he esittivät tätä yhdistämistä. Olin itsekin sitä mieltä, ja pitää muistaa, että siinä vaiheessa me emme olleet tällaisessa taantumassa, missä nyt olemme, ja että tästä fuusiosta johtuvia kustannuksia on vain 3,2 miljoonaa euroa. Sen lisäksi tietenkin, koska on näitä uudelleenkohdentamisia jouduttu tekemään ja se on koskenut sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta että vielä enemmän esimerkiksi Työterveyslaitosta ja myöskin sosiaali- ja terveysministeriötä eli me annoimme kaikki siihen yhteiseen pottiin, tämä on koostunut hyvin monesta eri summasta, joka sitten on aikaansaanut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella tämän tilanteen, (Puhemies: Kiitoksia, minuutti on kulunut!) ja osasta kyllä, ja suurimmasta osasta, on päättänyt nimenomaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Arvoisa puhemies! Alueellistaminen on tärkeä yhteiskuntapoliittinen linjaus. Maakunnissa ja haja-asutusalueilla on jouduttu pitkään tottumaan siihen, että valtion palvelut etääntyvät aluekeskuksiin ja maakuntakeskuksiin, ja sen takia tarvitaan tällainen vastaveto elikkä alueellistaminen. Pidän tärkeänä, että hallitus jatkaa ohjelmansa mukaan tätä painottaen Väli- ja Pohjois-Suomea ja ei huomioi sitä, että ed. Heinäluoma ja SDP ovat kääntäneet takkinsa tässä alueellistamisessa. Te vielä viime kaudella kannatitte alueellistamista, olitte valmis sitä toteuttamaan, mutta kun vaaleissa jäitte oppositioon, niin ryhdyittekin kiivaasti vastustamaan. Kysyn herra pääministeriltä: Eihän tämä demareitten kannanmuutos vaikuta hallituksen linjaan? (Naurua)

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Alueellistamisen tavoitteet ja lähtökohdat on määritelty itse asiassa jo Lipposen toisen hallituksen aikana, ja sitä tullaan jatkamaan. Sitä pitää jatkaa nyt varsinkin tänä aikana, kun me odotamme suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymistä. Tässä meillä on sellainen aikaikkuna, jonka yhteydessä alueellistamista voidaan tehdä ilman, että siitä yksilötasolla, työntekijätasolla aiheutuisi sellaisia haittoja. Voidaan mahdollisimman moni uudella alueella tapahtuva toimi täyttää uudella työvoimalla.

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta on erittäin huolestunut siitä mahdollisuudesta, että todella 110 henkeä joudutaan irtisanomaan, koska sehän on täysin sen vastainen, mitä me mietinnössämme totesimme, että kun tämä fuusio tapahtuu, niin ketään ei irtisanota. Eli kyllä me valiokunnassa tulemme tekemään lausunnon valtiovarainvaliokunnalle, budjettilausunnon, että meillä on mahdollisuus palauttaa tämä raha, sillä ei tämä ole oikein, että 200 ihmistä on tuolla mielenosoittamassa. Miten on, ministeri Risikko, voisimmeko yhdessä selvittää sen, mistä tämä johtuu?

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! On ihan täysin mahdollista. Minä olen pyytänyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta myöskin sen laskelman, mitkä ovat ne summat, mitkä ovat ajaneet tähän näin, ja sitten me olemme ministeriöstä pyytäneet myöskin meidän talouspuoleltamme tämän arvion tästä asiasta. Nyt haluan muistuttaa sellaisen asian, että tämä on kuitenkin itsenäinen laitos ja me emme ministeri Hyssälän kanssa ole olleet niitä henkilöitä, jotka ovat tehneet niitä päätöksiä, mitä tämä laitos aikoo tehdä tässä tilanteessa, emmekä myöskään siitä, mikä on aikaansaanut näitä menoja. (Ed. Tennilä: Te voitte tehdä päätöksen ja estää muutokset!) Me emme ole näistä vastuussa.

Arvoisa puhemies! Ministeri Risikko mainitsi, että tämän fuusion syynä oli se, että haluttiin poistaa hallinnollisia päällekkäisyyksiä. Nyt olen kuitenkin ed. Asko-Seljavaaran kanssa yhtä lailla sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenenä huolestunut siitä, mitä sille tutkimukselle, sen substanssille, tapahtuu täällä uudessa laitoksessa. Eli miten nyt taataan se, kun siellä yt-neuvottelut ovat jo päällä ja 110 ihmistä on menettämässä työpaikkansa, että se arvokas sosiaali- ja terveydenalan tutkimus, jota siellä tehdään, voi jatkua?

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Aivan totta, tämä on erittäin tärkeää. Alusta lähtien, kun olen tässä fuusiokeskustelussa ollut ja siitä aikoinansa päättänyt, että se fuusioidaan, niin siitä lähtien tästä on keskusteltu, koska STM:hän tulosohjaa tätä Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta. On tärkeää, että siellä säilyy vahva sekä sosiaali- että terveydenhuollon tutkimus. Nyt, kun on kysymys siitä, että Kansanterveyslaitos oli aika iso terveydenhuollon tutkimuslaitos ja sitten taas Stakes oli sekä että, niin nyt on kyllä suuri sellainen haaste, että siellä säilyy vahvana myös sosiaalipuolen tutkimus- ja kehittämistyö, koska, jos katsoo näitä kahta irrallisena, siinä on painottunut se terveyspuoli. Siitä tulosohjauksen neuvotteluissa kyllä käydään moniakin keskusteluja vielä tulevaisuudessa.

Herra puhemies! Valtion palveluksessa vuonna 1990 oli 210 000 työntekijää ja ensi vuonna, kun yliopistot siirtyvät pois, on 84 000. Kaikissa tilastoissa on voitu todeta, että valtio on vähentänyt eniten työvoimaa, kunnat ja yksityinen sektori vähemmän. Tämä on tosiasia, ja sen takia, kun ministeri Sinnemäki sanoi, että julkinen sektori, niin se tarkoittaa kyllä kuntia tämän hyvän työllisyyskehityksen kannalta, mutta valtio on hoitanut huonommin. Ja erityisesti nämä työpaikat ovat vähentyneet kehitysalueilta ja Kehä III:n ulkopuolelta. Millään toimenpiteellä ei ole pystytty tätä ongelmaa ratkaisemaan. Nyt kysyn ministeriltä: Onko tämä kehityssuunta huomioon ottaen tämä työllisyystilanne, tämä suhdannetilanne, onko tämä hyvä, vai pitäisikö tässä tehdä joku linjatarkistus ja valtion tulla hivenen uuden tyyppisin miettein tähän työllisyystilanteen ratkaisemiseen?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ehkä ministerit vielä vastaavat, mutta ensin tähän itse perusasetelmaan, että valtion työpaikkojen määrä on tippunut yli 200 000:sta alaspäin. Minusta pitää kuitenkin muistaa ja tuoda esille se, että erittäin iso osa tästä pudotuksesta johtuu vain siitä, että on siirrytty valtion suorasta työpaikasta esimerkiksi liikelaitosten kautta yhtiöihin tai kymmeniätuhansia yliopistojen työpaikkoja tulee siirtymään tästä linjaorganisaatiosta autonomisiin, itsenäisiin työpaikkoihin. Mutta eivät ne työpaikat mihinkään häviä, vaikka eivät ole suoraan valtion työntekijöitä.

Sitten toinen seikka on se, että kun puhutaan 20 vuoden aikaperspektiivistä, niin tällaisena aikana pitää myös valtionhallintoa kehittää. Meillä on parhaillaan menossa muun muassa sektoritutkimuksen osalla uudistustoimet. Meillä on valtavasti sektoritutkimuksen erillislaitoksia, jotka ovat kymmenien vuosien, oikeastaan sadan vuoden aikana syntyneet, yhteensä tuhansia eli lähes kymmenentuhatta työntekijää. Siellä on tällaisia tarpeita, niin kuin tässä edellä käytiin läpi, että kannattaa laittaa laitoksia yhteen, hakea synergiaa ja sitä kautta myös tehokkuutta lisää. Valtio pystyy myös tätä kautta vapautuvia voimavaroja käyttämään (Puhemies: Minuutti on kulunut!) itse siihen varsinaiseen tutkimustyöhön tai muihin yhteiskunnallisesti tärkeämpiin tehtäviin.

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Jos ajatellaan tulevaisuuden työvoimatarpeita, niin arvioin kyllä sillä tavalla, että nimenomaan kunnallisella sektorilla julkisten työpaikkojen määrä tulee jatkossakin lisääntymään ja valtion puolella vähemmän. Kunnallisella sektorilla me tarvitsemme koulutuksessa ja sosiaali- ja terveydenhuollossa erityisesti kasvavan vanhusväestön määrän takia enemmän henkilöitä, ja se on yksi meidän tulevaisuuden suurista haasteistamme, että löydämme ne henkilöt, jotka kouluttautuvat näille aloille, ja että löytyy tarpeeksi työntekijöitä näihin asioihin. Akuutissa tilanteessa esimerkiksi työ- ja elinkeinotoimistojen osalta työntekijöitä ensi vuodelle tullaan lisäämään ja tämän vuoden osalta on tuottavuustavoitteita lievennetty, mutta pidemmällä aikavälillä en usko, että nimenomaan valtion työntekijämäärä tulee kasvamaan, vaan julkisen sektorin työntekijöiden määrä tulee lisääntymään nimenomaan kunnallisella puolella.