Arvoisa puhemies! Viimeistään tämän syksyn aikana hallituksen itsensäkin on myönnettävä täysin epäonnistuneensa omaishoitajien osalta. Hallitus on ehkä kuullut omaisten hädän mutta ei ole jälleenkään kuunnellut. Tämä välinpitämättömyys on johtanut siihen, että tänä vuonna useat kunnat ovat säästösyihin vedoten leikanneet omaishoidon tuesta. Näin on tapahtunut muun muassa Vantaalla, rikkaassa Espoossa, Porvoossa, Tuusulassa, Mäntsälässä ja Kokemäellä. Näissä kunnissa sosiaali- ja terveyslautakunnat ovat yksipuolisilla päätöksillään massairtisanoneet toistaiseksi voimassa olevat omaishoidon sopimukset. Omaishoitajat ja heidän hoidettavansa on pakotettu uusiin sopimuksiin heikommin ehdoin.

Miten hallitus aikoo taata näiden omaisten ja heidän hoidettaviensa perusoikeudet?

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! On todella lyhytkatseista toimintaa se, että omaishoitajilta sopimuksia katkaistaan, ja se, että omaishoitoon ei anneta riittävästi rahaa eikä sitä varten varata riittävästi rahaa kunnan budjettiin, kun se on kuitenkin edullisinta ja, väittäisin, inhimillisintä hoitoa.

Se, mitä valtio voi tehdä, on se, että me saisimme valtion hoidettavaksi ja Kelan hoidettavaksi tämän omaishoidon tuen, ja sitä Sata-komiteassa on juuri mietitty, millä aikataululla se voitaisiin tehdä. Sillä me voimme saavuttaa sen, (Ed. Kuoppa: Mikä siinä on esteenä?) että jokaisessa kunnassa omaishoitajat arvioidaan samoilla kriteereillä, ja sen, että ne rahat sitten myös riittävät, etteivät ne kesken vuotta lopu. Tämä on ainoa keino siihen.

Arvoisa puhemies! Tämän saman vastauksen olen kuullut tässä salissa viimeiset kuusi vuotta.

Osasyy on se, että kuntien laatimat kriteeristöt muun muassa rajaavat, osin täysin mielivaltaisesti, myös niitä omaisia tuen ulkopuolelle, jotka lain mukaan olisivat siihen oikeutettuja. Muun muassa mielenterveyskuntoutujien omaisista valtaosa jää täysin tämän tuen ulkopuolelle. Lisäksi tuen saamisen kriteerejä on nyt säästösyistä entisestään kiristetty, ja yhä useampi omainen jää vaille tarvitsemaansa taloudellista tukea.

Miksi hallitus ei lupauksistaan, vuosittain toistuvista lupauksistaan, huolimatta ole siirtänyt omaishoidon tukea Kelaan tai edes laatinut valtakunnallisia yhteisiä kriteerejä, joita jokaisen kunnan on noudatettava?

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Nyt ei kysyjä kyllä tiedä, että me olemme antaneet valtakunnalliset kriteeristöt, mutta kunnat saavat itse päättää niistä ja niiden käytöstä, eli kuntien autonomiasta on kysymys. Meillä ei ole siellä laissa sanottu näitä kriteereitä, ja koska näin on, niitä pyritään saamaan sitten siihen, ja tämä Sata-komitean päätös tulee olemaan varmasti aivan hyvä tässä ratkaisussa. Mutta pitää muistaa se, että tämä omaishoidon tuki on sekä palveluja että tätä taloudellista puolta, ja näissä palveluissa meidän on varmasti kyllä sitten skarpattava kunnissa, miten omaishoitajille esimerkiksi tätä vuorohoitopalvelua järjestetään.

Herra puhemies! Suurin ongelma omaishoitajien osalta on tietysti se, että he eivät saa näitä tukipalveluja, ja se, minkä takia he eivät saa, liittyy tietysti siihen, että kunnilla ei ole ollut varaa resursoida näitä palveluja riittävästi. Ja nyt sitten tavallaan käännytään näiden valtionosuuksien puoleen. Nyt kysyn ministeri Risikolta:

Mitkä ovat ne pelimerkit, millä te lähestytte kuntia rahoituksen näkökulmasta, jotta ne voisivat tarjota kaikki ne tukipalot, mitä tarvitaan? Erityisesti mielenterveyspotilaitten omaiset ovat, voisiko sanoa, heitteille jätetyn asemassa tässä yhteiskunnassa, ja se on semmoinen asia, josta ei voi sanoa, että Sata-komitea sen sitten ehkä joskus ratkaisee. Se hätä on nyt ja tässä, ja siihen odotetaan vastauksia.

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Valtionosuudet ovat lisääntymässä ja lisääntyneet, ja valtio on pyrkinyt tukemaan kuntia, että myöskin tässä taantuman aikana pystytään hoitamaan hyvin palvelut. Sitten myöskin me olemme antaneet erilaisia laatusuosituksia, ja nyt on todettu, että kaikki laatusuositukset eivät päde näin laman aikana. (Ed. Uotila: Eivät ne päde muutenkaan!) Siitä syystä ollaan nostamassa sitovuustasoa. Ja meillä on esimerkiksi Toimiva terveyskeskus -ohjelma, joka pyrkii siihen, että terveyskeskukset pystyisivät esimerkiksi tätä vuorohoitoa tarjoamaan paremmin kuin tällä hetkellä. Tämä on monien asioitten summa, ja arvoisat te, jotka siellä kunnissa päätätte: tämä on myöskin teidän tehtävänne.

Herra puhemies! Tästä samasta asiasta keskusteltiin viime viikolla, kun keskusteltiin välikysymyksestä koskien vanhustenhuoltoa. Nämä ovat usein samoja ihmisiä, kaksi vanhaa ihmistä hoitaa toinen toistansa siellä kotona ja toinen on heikommassa kunnossa. Silloin sen keskustelun päätteeksi täällä salissa kokoomuksen, keskustan, vihreiden ja ruotsalaisen kansanpuolueen kansanedustajat äänestivät hallitukselle luottamusta ja ovat sitä mieltä, että tämä omaishoitajakysymys on aivan kunnossa. Eli kunnissa tehdään ihan oikein ilmeisesti, koska hallitus sai luottamuksen. Kysyn nyt vielä teiltä, ministeri Risikko: Ovatko teistä asiat kunnossa? Onko se hyvä, että ihmiset joutuvat olemaan siellä ilman riittäviä tukipalveluita ja myös ilman sitä, että kunnat varaisivat sinne riittävästi rahaa? Onko se teistä oikein? Ja onko se teistäkin, kansanedustajat, oikein, koska hyväksyitte tämän menettelyn?

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! En ole missään vaiheessa väittänyt, etteikö olisi korjattavaa ja kehitettävää. Olen teidän kanssanne täysin samaa mieltä siitä, että paljon on tekemistä, mutta meillä on voittopuolisesti esimerkiksi vanhustenhuolto erittäin hyvää, mutta paljon on tekemistä, ja siinä tarvitaan sekä sitä valtiota että sitä kuntaa että myös sitten meitä jokaista.

Arvoisa puhemies! Nämä omaishoitajathan tekevät hyvin suuren palveluksen yhteiskunnalle, koska he hoitavat rakkaudella sellaisia ihmisiä, jotka muuten joutuisivat hyvin paljon kalliimpaan laitoshoitoon. Se on tietysti hyvin murheellista, että kunnat käyttävät tätä nyt säästötemppuna, ja sen vuoksi kai on aivan selvää, että tämmöinen laki tarvittaisiin, jossa olisi selvät ehdot, selvä maksu, vuorottajat ja muut. Minä vielä uudistan sen minun vanhan ajatukseni, että se olisi kyllä tavattoman hyvä, että valtio ei verottaisi näitä pieniä palkkioita.

Toivon, että ministeri Risikko ottaisi tämän keskustelun tukena; jos tästä tulee lakiesitys eduskuntaan, niin se menee helpolla läpi ainakin.

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa puhemies! Itsekin kannan huolta muun muassa omaishoitajien puolesta, koska he tekevät todella arvokasta työtä. Ja siitä, miten me voimme kunnissa edistää sitä, minä otan esimerkin: Ed. Arto Satonen on paljon puhunut siitä, miten heillä — ed. Arto Satonen voi kertoa siitä itse — tämä ei ole määrärahasidonnainen, vaan kaikki kriteerit täyttävät omaishoitajat kustannetaan ja heille maksetaan. Siitä kannattaa ottaa oppia.

Arvoisa puhemies! Ministeri Risikko, toitte esille, että tämä olisi ratkaisu, kun tämä maksatus siirtyy Kelalle, ja näin varmasti tulee olla, että se on yksi ratkaisu. Mutta huoli on jo esitetty, seuraako siitä mahdollisesti myös jotakin sellaista muutosta, joka heikentää omaishoidon tukien saamisia, tullaanko mahdollisesti euromääräisesti laskemaan niitä tai ehkä sitten kriteereitä kiristämään. Eli mielestäni tavoitteen pitää olla, että kaikki omaishoitoa tekevät, omaishoidon kriteerit täyttävät, saavat tämän ja riittävän tuen, ja mahdollisesti tähän liittyisi myös se omaishoitajien vapaapäivien määrä. Siitä on paljon ollut puhetta, että pitäisi saada vähintään se 4 vapaapäivää kuukaudessa.

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Juuri aivan niin kuin ed. Rauhala totesi, tavoitteena on se, ettei missään nimessä heikennetä tätä, vaan parannetaan omaishoitajien asemaa tällä. Tärkeä on se linkki sinne kuntaan, koska ei voi ajatella näin, että Kelan toimijat lähtisivät sinne kotiin katsomaan, mikä on se potilaan, asiakkaan, hoitoisuus, vaan että kunnan asiantuntijat kävisivät katsomassa sen niin sanotun hoitoisuuden.

Sitten myöskin näiden vapaapäivien varmistaminen. Nyt on monessa kunnassa käynyt niin, että vapaapäivistä on sitten alettu tinkiä. Myöskin ongelma on ollut se, ettei ole sellaista sinne kotiin vietävää apuhenkilöstöä, koska eiväthän nämä hoidettavat välttämättä halua lähteä mihinkään terveyskeskuksen vuodeosastolle niiksi vapaapäiviksi. Elikkä paljon on tekemistä ja hyvin paljon on kuntien käytännöistäkin kiinni. Meillä on kuitenkin kuntia, jotka tämän hoitavat aivan loistavasti, ja näitä hyviä käytäntöjä toivoisin levitettävän.

Arvoisa puhemies! On aivan selvä, että ilman omaishoitajia vanhustenhoito Suomessa ei yksinkertaisesti toimi, täysi mahdottomuus. Kuitenkin näille omaishoitajille maksetaan surkeaa palkkaa, 300 euroa rapiat kuussa, joka erään rovaniemeläisen omaishoitajan laskelman mukaan tekee 47 senttiä tunnille. Tuosta 47 sentistäkin tunnille peritään vielä vero.

Viime vaalikaudella rikkailta poistettiin varallisuusvero. Poistakaa te nyt omaishoitajilta vero tästä pienestä palkkiosta, älkääkä, hyvä ministeri, ruvetko vain puhumaan Sata-komiteasta. Siitä tulee pää kipeäksi, koska siitä on puhuttu niin paljon ja kaikki on siirretty sinne eli toiveiden tynnyriin. Saatteko te aikaiseksi edes tämän veron poiston tuosta pienestä palkasta?

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Valitettavasti ministeri Katainen ei ole täällä paikalla, mutta vastaan sen, että valtiovarainministeriössä on työryhmä, joka pohtii tätä verotuspuolta juuri. Se valitettavasti ei ole tuolla sosiaali- ja terveysministeriön puolella päätettävissä, mutta minä olen sitä mieltä, että tämä verotus pitää pienentää nimenomaan näistä omaishoidon palkkioista.

Arvoisa puhemies! Luonani vieraili iso joukko omaishoitajia aivan taannoin, ja pyysin heitä nimeämään yhden toiveen, mitä omaishoidon kohdalla pitäisi parantaa. Ajattelin heidän toivovan kaksinkertaista, viisinkertaista tai kymmenkertaista palkkaa, koska sen he todella työstään ansaitsisivat. Mutta he toivoivat tätä Kela-siirtoa, joka on täällä ollut voimakkaasti esillä, sitä, että edes sen pienen rahan saisi varmasti ja säännöllisesti joka kuukausi. Toivon ja kannustan hyvää hallitusta, joka on ottanut tämän asian esille ensimmäisenä hallituksena ja aikoo viedä sen loppuun, saamaan tästä aikaan myöskin ratkaisun. Samoin toivon, että vapaapäivien osalta, jotka täällä jo olivat niin ikään esillä, saadaan aikaan aikataulu ja ne saadaan mahdollisimman nopeasti ja myös verotuksen osalta löydetään ratkaisu ja että niissä on tiukka aikataulu. Kysyn ministeriltä: Mikä tämä aikataulu voisi olla, ja milloin tämä pitkään, pitkään, liian pitkään puhuttanut asia saataisiin maaliin?

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa herra puhemies! Pidän itsekin hyvin tärkeänä, että Kela voisi toimia omaishoidon tuen maksajana. Silloin se tasapuolisuus koko maassa toteutuisi. Mutta tämä on semmoinen kysymys, joka pitää aikatauluttaa tuleville vuosille. Tässä taantumatilanteessa ei varmasti sellaista rahoitusta ole kehyksien puitteissa saatavissa, että se juuri tässä ja nyt voitaisiin toteuttaa. Se pitää hyvin huolellisesti valmistella, katsoa se rahoitus, miten se toteutetaan, mutta tämä tavoite on minusta selkeä. Minä uskon, että koko eduskunnan enemmistö on tätä mieltä ja asetetaan tämä tavoite, mutta se ei hetkessä toteudu.

Arvoisa puhemies! Tavoite on selkeä, mutta haaste on niin iso, että tämä vaatii ison remontin. Minusta, ministeri Hyssälä, tässä pitää edetä paljon nopeammin. Me tiedämme tämän asian aika tarkkaan kaikilta puolin, ja minulla on se käsitys, että noin 10 prosenttia omaishoitajista saa tämän 300—400 euroa kuussa, muut eivät saa mitään. (Ed. Sirnö: Näin on!) Olen nähnyt kirjoituksia, joissa tätä verrataan laitoshoidon kustannuksiin, ja siitä voidaan laskea minkälaisen määrän itse asiassa valtiolle omaishoitajat tienaavat vuosittain. Se taitaa olla useampi miljardi, ehkä 5 miljardia vuodessa tai jotain, minä en muista aivan tarkkaan. Minä kysyisin ministeriltä:

Oletteko näin päin asiaa edes selvitelleet, miten paljon omaiset auttavat valtiota tässä asiassa ja miten valtio voisi tulla vastaan, jotta kroonikkohoito saataisiin kaikin osin kotipainotteisesti kuntoon, nyt kun vielä mahdollista on asioihin puuttua?

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Silloin, kun viime kaudella tehtiin ensimmäistä omaishoitolakia tähän maahan, silloin selvitettiin kyllä hyvin tarkkaan sen lainsäädännön yhteydessä, minkälaiset nämä kustannuskysymykset ovat ja paljonko omais-hoito säästää varoja. Silloinhan laitettiin myöskin tähän lakiin tämä minimipalkkio, jolloinka saatiin nostettua sitä siihen 300 euroon ja sen paremmallekin puolelle useimmissa tapauksissa, koska sitä ennenhän kunnat saattoivat maksaa 100 euroa, 200 euroa. Nyt se minimi on siellä laissa. Tämä on erittäin suuri haaste, koska tarvitaan kyllä lisää rahoitusta sitten siihen, että saamme tämän asian kuntoon. Mutta minä sanoin, että asteittain tässä pitäisi edetä, ja niin on tehtykin. Ministeri Risikko on tehnyt tässä hyvää työtä, ja tässä lähtee monta uudistusta liikkeelle tämän asian tiimoilta. Tässähän omaishoito, vanhustenhoito ovat kaikki siinä samassa kimpussa mielestäni.