Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala 31
Kari Rajamäki /sd(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Liikenne- ja viestintäministeriön
pääluokan käsittelystä aluksi
liikennejaostolle kiitos erittäin sitoutuneesta ja vahvasta
yhteisestä tahdosta niin alueellisen kuin kansallisen kilpailukyvyn
vahvistamiseen liikenneinfrapuolella. Myöskin ministereille
Kyllönen ja Kiuru parhaimmat kiitokset niin omasta kuin
jaoston puolesta. Kolmatta liikennejaoston puheenjohtajakautta tässä aloittavana
täytyy sanoa, että nyt olen tavannut todella vahvasti
sitoutuneet, innostuneet ja asiansa puolesta työtä tekevät
ministerit.
Mutta, puhemies, perusväylänpidon osalta rahoituksen
ostovoima huolimatta siitä, että perusväylänpidon
rahoitukseen tehdään tasokorotuksia, heikkenee.
Yhä suurempi osa väylien palvelutason ja kunnon
säilyttämiseen menee tästä määrärahasta,
ja alueelliseen kehittämiseen ei tällä hetkellä ole
juuri mahdollisuuksia. Tässäkin yhteydessä on
syytä korostaa hallitusohjelman lähtökohtaa,
jossa nimenomaan tässä liikennepoliittisen selonteon
yhteydessä tullaan kokonaisvaltaisesti ja poikkihallinnollisesti
elinkeinoelämän, talouden ja työllisyyden
ja alueiden kehittämisen kehykseen kytkemään
liikennepolitiikka. Taloudelliset, nopeat ja turvalliset kuljetukset
tulevat olemaan liikennepoliittisen selonteon keskeinen tavoite,
eli tämä elinkeinopoliittinen näkökulma
painottuu.
Hallitusohjelman mukaisesti pienten liikenneturvallisuutta edistävien
hankkeiden teemaohjelma halutaan nyt jo käyttää.
Tähän osoitetaan 2,7 miljoonaa euroa.
Itse asiassa tämä on jatkoa sille aikaisemmallekin
linjalle, jossa eritasoliittymäohjelmien ja kevyen liikenteen
turvallisuusohjelmien kanssa haluttiin edetä.
Radanpidon rahoitusta lisätään kehyskaudella yhteensä 110 miljoonaa
euroa. Tavoitteen on oltava junaliikenteen turvallisuuden, sujuvuuden
ja täsmällisyyden lisääminen.
Talvimerenkulussa on ryhdyttävä valmistelemaan
vanhentumassa olevan jäänmurtokaluston uusimista.
Myöskin väylämaksujärjestelmää on kehitettävä niin,
että Suomen tonnisto ja Suomen merenkulun kilpailuasema
väylämaksujärjestelmässä otetaan
paremmin huomioon. Sanotaan näin, että venäläisten
jokiproomujen hinaaminen ei voi olla samanarvoista kuin suomalaisen
kauppalaivaston oma kyky toimia. Eli edellytetään,
että hallitus käynnistää väylämaksujärjestelmän
kokonaisuudistuksen, jossa otetaan huo-mioon myös alusten
ympäristöominaisuudet ja jäänmurtopalvelujen
tosiasiallinen käyttö.
Yksityisteiden kunnossapidossa ja parantamisessa loppuu kolmen
vuoden 10 miljoonan puunkuljetusraha, mutta olen erittäin
iloinen siitä, että paitsi jaoston yhteinen tahto
myös hallituspuolueiden yhteinen toimintakyky turvaa yksityistieavustuksen
tason, eli tämä 5 miljoonan euron lisäys
tähän tehdään. Tämä on
alempiasteisen tieverkon koko logistisen kuljetusjärjestelmän,
maaseutupolitiikan ja metsätalouden toimintaedellytysten
kannalta tärkeätä.
Väylähankkeiden kehittämisen puolella
joudutaan nyt sitten yhdessä arvioimaan liikennepoliittisen
selonteon yhteydessä, miten edetään.
Me korostamme keskeneräisten hankkeiden asianmukaista loppuun
saattamista ja erityisesti Seinäjoki—Oulu-radan
peruskorjauksen valmistamista ohjelman mukaisesti. Pisara-radan
suunnittelu on ehdottoman tärkeätä Helsingin
seudun lähi- ja kaukoliikenteen toimivuuden mutta myös
päärautatieaseman ruuhkan purkamisen kannalta.
Liikenneverkon kehittämisessä on otettava huomioon
selonteossa mainitut periaatteet, ja ongelmia tulee olemaan juuri
siinä, että alueellisia kärkihankkeita
on yhteensä noin 8 miljardin euron edestä.
Näistä puolet on tiehankkeita. Pitkäjänteinen
rahoitus on löydettävä, ja erityisesti kansallisen
kilpailukyvyn myöskin uudenlaisella arvioinnilla, paitsi
meidän elinkeinopolitiikan, kaivosteollisuuden myös
pohjoisen alueen liikenneyhteyksiä koskevilla arvioinneilla,
on tultava vahvemmin esille. Pohjoisten merireittien käyttö ja
arktisten alueiden taloudellinen merkitys muuttavat kokonaan meidän
logistista asemaamme, ja tämä on arvioitava nyt
uudelleen ja perusteellisesti.
Suomen liittyessä Euroopan unioniin Suomi unohti kokonaan
pitkien etäisyyksien, kalliiden kuljetusten logistiikan
kustannukset jäsenyysehdoissaan. Siksi on tärkeätä,
että Euroopan laajuisten liikenneverkkojen, TEN-T-ydinverkon, linjauksissa
korostuvat prioriteettihankkeet: Pohjolan kolmio, merten moottoritiet,
Rail Baltica sekä uutena hankkeena Botnian käytävä.
Sitten myös Itä- ja Pohjois-Suomeen liittyvien
kehittämistavoitteiden ja alueen saavutettavuuden varmistamiseksi
myöskin valtatie 5:n ja Savon radan ja Oulu—Vartius-radan
tieyhteydet.
Junaliikenteen ostoihin on tehty kolmen vuoden sopimusjärjestely.
Se on myönteistä. Myöskin lentoliikenne
kansainvälisen teollisuuden tarpeisiin Savonlinnan ja Varkauden
osalta on noteerattu lisärahalla, mutta koko maan kansainvälisen
teollisuuden lentoyhteydet vaativat jatkossa tarkempaa arviointia.
Joukkoliikenteen palvelujen ostoon on alueellisen ja paikallisen
liiken-teen ostoon miljoona ja seutulippujärjestelmän laajentamiseen
miljoonan lisäys hallitusryhmien sopimuksella. Myöskin
tilattujen lehtien arvonlisäveron korotus heijastuu lehtialan
liiketoimintaan ja toimintaedellytyksiin, ja valiokunta pitää tärkeänä,
että perustettava lehtiasiain neuvottelukunta seuraa lehdistön
asemaa ja tarvittaessa tekee esityksiä lehdistön
toimintaedellytysten parantamiseksi.
Herra puhemies! Valtionavustus valtakunnallisen laajakaistahankkeen
toteuttamiseen, haja-asutusalueiden laajakaistahanke, on edennyt
hyvin eritahtisesti eri puolilla maata, ja vuonna 2009 myönnetty
rahoitus, 66 miljoonaa euroa, on käytännössä lähes
kokonaan käyttämättä. Taskurahoja
on käytetty. Tämän takia on erittäin myönteistä,
että paitsi jaosto niin myös ministeri ovat yhdessä tältä osin
valmiit alueellisen tasa-arvoisuuden ja tietoyhteiskunnan kehityksen kannalta
perustavaa laatua oleviin uudelleenarviointeihin, jotta asiaa voidaan
vauhdittaa. Tästä myöskin jo ensi keväänä esitetään
hankkeen etenemisen arviointia.
Sitten, puhemies, lopuksi: Sääilmiöiden
saadessa yhä vaarallisempia muotoja, viittaan Asta-myrskyyn,
Ilmatieteen laitoksen toimintakyky on ehdottoman tärkeä.
Vaarallisia sääilmiöitä koskevat
varoitukset perustuvat säätutkien hyödyntämiseen.
Tutkaverkosto ei kuitenkaan kata koko maata kaikissa säätilanteissa,
ja siksi eduskunta edellyttää, että hallitus
ryhtyy toimenpiteisiin säätutkaverkoston laajentamiseksi
siten, että säävaroitustoiminnasta voidaan
huolehtia alueellisesti kattavasti.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Seuraavaksi otamme liikenneministerin puheenvuoron, ja puhemies
ehdottaa, että sen jälkeen käytäisiin
debatti liikenneministerin asioista. Debatti kestäisi ohjeellisesti
noin puoli tuntia. Sen jälkeen viestintä- ja asuntoministerin
puheenvuoro, ja sitten keskityttäisiin sen jälkeisessä debatissa
viestintä- ja asuntoasioihin, jos tämmöinen
salille sopii.
Liikenneministeri Merja Kyllönen
Arvoisa puhemies! Rohkenen sanoa: rakkaat kansanedustajakollegat!
Syksyn aikana on käyty erittäin tarpeellista ja
myös perusteellista keskustelua liikennepolitiikasta, sen
suunnasta sekä rahoitustarpeesta hallituksen vuoden 2012
talousarvioesityksen käsittelyn yhteydessä. Mielestäni keskustelut
ja valiokuntakäsittelyt ovat olleet selkeän asiantuntevia
ja oivaltavia. Niissä ovat tulleet esille samat huolet,
joita itsekin kannan liikenneverkon ja joukkoliikenteen palvelutason säilymisestä
ja
mahdollisuuksista vastata palvelutason parannustarpeisiin. Yhteinen
tahtotilam-me on pitää Suomi liikkeessä maalla,
merellä ja ilmassa, kilpailukykyisenä ja toimivana
yhteiskuntana, ja siinä työssä tarvitaan
meitä jokaista puoluekannasta, kotipaikkakunnasta tai eduskuntaryhmästä riippumatta.
Suurimpana huolena tämän vuoden aikana käydyissä keskusteluissa
on noussut esille perusväylänpidon rahoituksen
riittävyys kustannustason noustessa. Kustannustaso on viimeisen
vuoden aikana noussut todella huolestuttavasti eli 7 prosenttia.
Päivittäisen liikennöitävyyden
turvaaminen on rahoituksen suuntaamisessa priorisoitu, ja siten
yhä suurempi osuus määrärahasta menee
väylien perustason ja kunnon säilyttämiseen.
Perusväylänpidon määrärahalla
toteutettaviin pieniin investointeihin on yhä vähemmän mahdollisuuksia,
ja tämä ei ole kestävä ja hyvä kehitys.
Olen erittäin tyytyväinen eduskunnan myöntämästä lisärahoituksesta
liikenteen palvelutasoon. Sydämellinen kiitos siitä ja
eritoten siitä työstä, mitä eduskunta
valiokuntineen ja jaostoineen on budjettityössä ja
lainvalmistelussa tänä vuonna tehnyt. Yhteistyömme
on ollut erittäin hedelmällistä ja rakentavaa,
ja olen ylpeä koko siitä joukkueesta, joka haluaa
olla tekemässä työtä suomalaisen
liikennepolitiikan kehittämiseksi rakentavassa yhteistyöhengessä.
Arvoisa puhemies! Yksityisteiden valtionapuun suunnattava 5
miljoonan euron lisäys pitää valtionavustuksen
edellisvuosien tasolla, kun väliaikainen 10 miljoonan euron
korotus puukuljetusten turvaamiseksi otetaan pois. Täytyy
myös muistaa, että tämä lisäraha
merkitsee kaikkiaan lähes 10 miljoonan euron lisäystä yksityisteiden kunnostukseen.
Tiekunnathan laittavat aina lähes saman verran rahaa pottiin
kuin mitä itse valtionapu on. Valtiovarainvaliokunnan mietinnön mukaan
tämä lisäys on tarkoitettu maa- ja metsätalouden,
maaseutuelinkeinojen toimintaedellytysten parantamiseksi, ja tämä viesti
menee perille avustusten käsittelijöille.
Pidän tärkeänä, että myös
eduskunta on samoilla linjoilla ministerin ja koko hallituksen kanssa
siitä, että liikenneturvallisuus nostetaan liikennepolitiikan
keskiöön, ja myöntääkin
rahoitusta hallitusohjelmassa mainitun 2 700 000 euroa
pienten liikenneturvallisuutta edistävien hankkeiden investointiohjelman
käynnistämiseen. Tämä on hyvä startti
siihen työhön, johon itse asiassa tänä päivänä on
odottamassa 200 vuoden työjono tällä investointitahdilla.
Suurten kaupunkien toimivaltaisten viranomaisten alueet ovat
laajenemassa. Eduskunnan myöntämä miljoonan
euron lisäys suurten kaupunkiseutujen seutulippujärjestelmien
laajentamiseen on selkeä signaali valtion tahdosta olla mukana
kehittämässä toimivaa ja ainakin työmatkaliikenteessä henkilöautolle
aidosti kilpailukykyistä joukkoliikennettä näillä kasvavilla seuduilla.
Alueellisen ja paikallisen liikenteen ostoihin suunnattu miljoonan
euron lisärahoitus turvaa joukkoliikenteen peruspalvelutasoa.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että liikennepoliittisen selonteon valmistelun yhteydessä selvitetään,
miten haja-asutusalueen peruspalvelutasoinen asiointiliikenne voidaan
järjestää nykyistä tehokkaammin,
ja korostaa, että on löydettävä uusia
asiakaslähtöisiä keinoja, joilla liikenne
voidaan järjestää eri toimijoiden yhteistyöllä nykyistä tarkoituksenmukaisemmin
ja kustannustehokkaammin. Nämä toteamukset voisivat
olla lähestulkoon suoraan ministerin suusta. Näitä asioita
on pohdittu ja selvitetty, ja liikennepoliittisessa selonteossa
otetaan varmasti tähän asiaan kantaa. Helppoja
ratkaisuja en tosin pysty lupaamaan. Uudet ratkaisut ja yhteistyö eri
toimialojen kesken ottavat aikansa, mutta tahtotila ja pyrkimys
asiaintilan korjaamiseksi ovat erittäin vakaat ja varmat.
Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä oli
myös kannanotto väylämaksu-järjestelmän
uusimiseen. Valiokunta edellyttää, että hallitus
käynnistää väylämaksujärjestelmän kokonaisuudistuksen,
jossa otetaan huomioon myös alusten ympäristöominaisuudet
ja jäänmurtopalvelujen tosiasiallinen käyttö.
Väylämaksujärjestelmän uudistamisen
myös ministeri on nähnyt välttämättömäksi,
ja tämä työryhmä aloittaakin
työnsä heti ensi vuoden alusta.
TEN-T-asiat ovat myös olleet koko syyskauden ajankohtaisia.
Niistä haluan todeta vain sen, että ennen lopullista
kannanottoa verkon laajuudesta on välttämätöntä selvittää sekä kattavan verkon
että ydinverkon toteuttamisesta ja verkon mahdollisesta
laajentamisesta aiheutuvat kustannukset. Ensin tulee arvioida liikennejärjestelmän
kehittämisen
aikajännettä ja painotuksia suhteessa komission
ehdottaman TEN-T-verkon asettamiin vaatimuksiin, ennen kuin pohditaan
itse verkon laajentamista. Liikennevirasto on parhaillaan tekemässä ministeriölle
kokonaisarviota liikenneverkon kehittämisen kustannuksista
ehdotuksen edellyttämään tasoon. Toki
Venäjä-yh- teyksien kannalta on syytä selvittää mahdollisuuksia
Northern Axis -liikennekäytävän
sisällyttämisestä ydinverkkoon, mikä tukisi
edelleen pohjoisen ulottuvuuden liikenne- ja logistiikkayhteistyötä ja
muodostaisi yhteyden Murmanskin radalle, mutta tästäkin
tulee siis tehdä selkeä kustannusarvio ja tullaan
tekemäänkin ihan jo senkin vuoksi, että suurin
osa väylähankkeisiin tarvittavasta rahasta tulee
meidän kansallisesta budjetistamme.
Olen ottanut tässä puheenvuorossani esille vain
joitakin tärkeitä ja valiokunnan mietinnössä esille
tulleita asioita. Keskusteluissa on käsitelty monenlaisia
näkökulmia ja esitetty erilaisia tarpeita. Näemme
yhdessä sen, että ajatuksia on ravisteltava. Meidän
on löydettävä uusia tapoja toimia. Pelkästään
vanhoilla menetelmillä emme tule enää tässä kisassa
pärjäämään. Meidän
on ajateltava myös tämän vaalikauden
ylitse, mihin suuntaan liikenneinfraa ja koko liikennejärjestelmää haluamme
kehittää.
Haluan vielä kerran kiittää koko
eduskuntaa työstä ja yhteisestä ponnistelusta
ja ennen kaikkea liikenteeseen suunnatusta lisärahasta
ja siten koko Suomen hyväksi tehdystä työstä.
Liikennejärjestelmän toimivuus on kilpailukyvyn,
taloudellisen kasvun, kestävän kehityksen ja ihmisen arjen
sujuvuuden tärkeä edellytys. Kiitos! On hienoa
toimia yhteistyössä sellaisten kollegoiden kanssa,
jotka haluavat pitää Suomen pyörät pyörimässä.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Seuraavaksi mahdollistetaan debatti liikennepolitiikan asioista.
Täsmennetään vielä jälkimmäistä osuutta,
eli viestintä- ja asuntoministerin puheenvuoron jälkeinen
debatti koskee nimenomaan viestintäasioita. Asuntopolitiikan
asioista puhutaan sitten ympäristöministeriön
pääluokan yhteydessä. Pyydän
nyt niitä edustajia, jotka haluavat ottaa osaa liikennepolitiikkaa
koskevaan keskusteluun budjettimietinnöstä, ilmoittautumaan
nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta.
Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Satakunnan ja Varsinais-Suomen kansanedustajat
tekivät yhdessä aloitteen valtatie 8:n perusparantamisesta.
Jostain syystä sitä ei täältä listalta
löydy, mutta onneksi täällä on
muutamia muita, jotka koskevat samaa tienpätkää,
joten kansanedustajat, jotka olisivat halunneet äänestää sen
puolesta, voivat nyt tehdä sen vaikka aloitteen 105 kohdalla.
Mutta kysyisin: mitä kuuluu vt 8 -tilanteelle
tästä aloitteen puuttumisesta huolimatta?
Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Maksuja, maksuja, maksuja — ja aina
autoilija maksaa. Te, ministeri, olette itse sanonut, että liikkumisen
hinta on Suomessa erittäin korkea. Miten tähän
yhtälöön sopii se, että dieselin
hinta nousee, autoverot nousevat, työmatkavähennys,
joka olisi erittäin tärkeä maaseudulta
työssäkäyville ihmisille, on uhan alla,
ja myös kuljetustuet leikataan. Miten te pitkien etäisyyksien
varrelta tulleena ministerinä voitte hyväksyä tämän?
Tämä yhtälö kerta kaikkiaan ajaa
Suomen vaikeuksiin. Kuljetuskustannukset nousevat. Toissa viikolla
olin rekkamiesten kokouksessa, ja he olivat aivan hädissään
tästä tilanteesta, miten Suomessa voidaan tavaraa
enää kuljettaa, koska tavaroiden kuljettamisen
hintaa ei voida nostaa. Metsäyhtiöt eivät
maksa yhtään enempää puun kuljettamisesta.
Tehdäänkö tällä menolla
Suomesta luonnonpuisto, jossa vain suurpedot ulvovat?
Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Minullakin on täällä ollut muutamana
vuonna Vuoreslahden tien pinnoittaminen, eikä sekään
mennyt läpi. Edustaja Jaloselle vaan tiedoksi, että eivät
millään voi kaikki hankkeet mennä läpi.
Mutta ennen kaikkea ministereille erittäin suuri kiitos
hyvästä yhteistyöstä. Kysyisinkin
nyt liikenneministeri Kyllöseltä tästä selonteosta, elikkä selontekohan
on tällä hetkellä vaiheessa: mitenkä siinä otetaan
kantaa raskaan liikenteen osaan ja ennen kaikkea siihen, mitenkä saataisiin rautatielle
enemmän raskasta liikennettä maanteiltä ja
näin liikenneturvallisuutta parannettua?
Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ensinnä kiitokset jaostolle, olette
tehneet hyviä täydennyksiä, jotka ovat
pitkälti myöskin samoja kuin liikennevaliokunta esitti.
(Vasemmalta: Enemmän!) — Vähän enemmänkin,
se täytyy myöntää. — Yksityistiemäärärahan
palauttaminen sille tasolle, millä se oli ennen puuhuollon
erityisrahoitusta, on oikea linja. On myöskin hyvä,
että siellä on joukkoliikenteen ostoja, jotka
turvaavat turvaa myöskin maaseudun bussivuoroja ja näitä suurten
kaupunkien joukkoliikenneostoja. Sen lisäksi ovat nämä teemahankkeet,
jotka on hyvin tärkeä saada myöskin liikennepoliittiseen
selontekoon. Ne ovat pieniä täsmähankkeita,
joilla parannetaan liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta.
Ylipäätään toivoisin tähän
väylähankepolitiikkaan pitkäjänteisyyttä,
ja toivon, että se asia nyt sitten liikennepoliittisen
selonteon yhteydessä menee eteenpäin.
Kysyisin ministeriltä vielä tästä TEN-T-ydinverkosta:
eikö ole niin, että näille teille, jos
sinne jotain tieosuuksia lisätään, ei
ole mitään erityisrahoitusta saatavissa? Jos näin
on, niin näkisin, että meidän pitää silloin
pyrkiä saamaan siihen lisäyksenä ainoastaan
niitä, jotka ovat meille kansallisesti merkittäviä,
kuten yhteydet Jäämerelle, ja keskittyä sitten
kotimaisella politiikalla viemään näitä muita
hankkeita eteenpäin.
Eila Tiainen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kaikki me kansanedustajat tulemme jostakin
maaseudulta, ja meillä on siellä paljon isoja
hankkeita, joita olemme esittäneet jo useita vuosia toteutettaviksi.
Mutta erityisen ilahtunut olin tässä ministerin
puheenvuorossa siitä, että haja-asutusalueitten
asiointiliikkeistä aiotaan pitää erityistä huolta.
Siellähän asioidaan muutoinkin kuin työ-
ja koulumatkoilla, että näitten muitten ihmisten
matkat pitäisi ottaa myös huomioon.
Erityisen ilahtunut olen myös siitä, että nämä pienet
liikenneturvallisuutta parantavat hankkeet ovat päässeet
listoille. Mutta kun ministeri sanoi, että siellä on
200 vuoden jono, niin voisiko tätä jonoa mitenkään
lyhentää?
Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ministerin hyvistä ponnisteluista
ja valtiovarainvaliokunnan tekemistä tarpeellisista lisäyksistä huolimatta
ensi vuoden talousarvion satsaukset kestävän liikenteen
edistämiseen ovat riittämättömät
suhteessa tarpeeseen ja yhteisesti asetettuihin tavoitteisiin. On selvää,
että tarvitaan lisärahoitusta, ja tähän
on monia erilaisia keinoja. Voidaan harkita tienkäyttömaksuja,
voidaan miettiä valtion omaisuuden harkittua myymistä,
voidaan miettiä, miten liikennehankkeiden hyötyjä verottamalla
voidaan saada rahoitusta näille hankkeille.
Mutta, arvoisa puhemies, pääministeri Katainen
on julkisuudessa esittänyt sellaisen pohdiskelun, että jos
Euroopan talouskriisi saadaan hallintaan, niin meillä voi
olla maltillisesti varaa täsmäelvytykseen. Kysyisin
ministeri Kyllöseltä, miten te arvioitte tilannetta:
Jos olemme sellaisessa tilanteessa, että elvytystä voidaan
harjoittaa maltillisessa määrin, niin miten näitä elvy-tysvaroja
teidän mielestänne kannattaa kohdentaa? Kannattaisiko
niitä kohdentaa erityisesti vihreää taloutta
tukeviin tulevaisuusinvestointeihin, joukkoliikennehankkeisiin,
kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen,
liikenneturvallisuuden parantamiseen?
Sari Palm /kd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Taantumasta puhutaan niin paljon, että kun
käy siellä kotona maaseudulla Kouvolassa kääntymässä,
niin kansalaiset sanovat, että tuokaa jotakin valoa tähän
arkeen, älkää aina sitä taantuman
surusanomaa. Tämän takia nostaisinkin esille kaakkoisen
Suomen voimavaran, ja se on Venäjän liikenne,
sekä raskaan kuljetusliikenteen osalta että toisaalta
matkailun osalta. Nytkin joulun, uuden vuoden ja loppiaisen ajaksi
ennustetaan huikeaa matkailuryntäystä.
Kysyisinkin ministeriltä, mitä poikkihallinnollista
yhteistyötä olette tehneet ja suunnitelleet tämän
voimavaran — joka on pitkälti palvelurakenteeseen
perustuva — käynnistämiseksi ja vahvistamiseksi,
jotta voisimme taantumaa taltuttaa tältä osin.
Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):
Puhemies! Millaisiksi liikenneministeri Kyllönen näkee
nykyisten määrärahojen jyvittämisperiaatteet?
Niin kuin sanottiin, maakunnasta tulee paljon sille alueelle tärkeitä ehdotuksia
toteuttamista varten. Ovatko nämä jyvittämisperusteet
oikeudenmukaisia, ja ottavatko ne huomioon maaseudun harvaan asutut
alueet?
Jos tuijotetaan pelkästään liikennemääriä,
monet todella vaaralliset pienempien ja vähäväkisten
alueitten tiehankkeista jäävät kokonaan
ilman rahoitusta. Ministerille on tuttu — tiedän, kun
vierailitte alueella — Savukosken ja Sodankylän
kunnissa sijaitseva Tanhuantie, jossa ei valtavia liikennemääriä ole,
mutta jossa on tapahtunut siitä huolimatta todella paljon
vakavia, jopa kuolemaan johtavia liikenneonnettomuuksia, lyhyen
ajan sisällä useampia. Tuon tien käyttö tulee vain nousemaan, esimerkiksi
vilkas-tuvan kaivostoiminnan tuloksena. Kysymys: Muuttuvatko nämä jyvittämisperusteet
ja lähteekö tuo tieosuuden kunnostus liikkeelle?
Liikenneministeri Merja Kyllönen
Arvoisa herra puhemies! Edustaja Jalonen, ministeriö on
erittäin tietoinen vt 8:sta, olemme käyneet tutustumassa
paikan päällä, ja liikennepoliittisen selontekotyön
yhteydessä tämäkin merkittävä tieosuus
on tarkastelun alla. Ensi keväänä olemme
näitten rahoitusten ja myös hankekokonaisuuksien
osalta paremmalla viisaudella liikenteessä ja tiedämme,
mitä isompia kokonaisuuksia sinne sitten yhteisesti laitetaan.
Edustaja Alatalo, liikkumisen hinta: olemme samaa mieltä siitä,
että liikkumisen hinta on maassamme korkea. Senpä vuoksi,
kun esittelitte näitä eri kohtia, kuljetustukea,
veroa, työmatkavähennystä, valitettavasti
meillä tällä hetkellä liikkumisen
hintaa ohjaavat muut elementit kuin liikenne- ja viestintäministeriö.
Meidän mahdollisuutemme vaikuttaa suoraan hintapolitiikkaan on
varsin pieni. Sen takia olen nostanut keskusteluun liikenteen hinnoittelukysymystä
ja
sitä, millä tavalla me aidosti pystymme vaikuttamaan
siihen, mitä liikkuminen tässä maassa
maksaa.
Piirainen: Selontekovaihe on siinä setissä,
että kolmas isompi ministerityöryhmä on
kokoontunut. Olemme käyneet keskustelua rahoituksesta, rahoituksen
tulevaisuudesta ja siitä, millä tavalla jatkossa
perusväylänpitoa linjataan. VR:n ja raiteille
siirrettävän raskaan liikenteen osalta olemme
myös käyneet keskusteluja siitä, missä hiertää,
ettei raskasta liikennettä pystytä tänä päivänä siirtämään
paremmin tuonne radoille. Ongelmana on ratojen kantavuus, routavaurio-ongelmat
ja sähköistämistarpeet, ja näihin
kaikkiin meidän täytyy pitkäjänteisesti
paneutua ja puuttua, jotta saadaan raideverkosto siihen kuosiin, että siellä pystytään
raskaampaa tavaraa liikuttelemaan. Tämä on iso
kysymys tulevaisuudessa myös kaivosteollisuuden puolella,
ja sen vuoksi näen, että linjaukseni 10 vuoden
pitkäjänteisestä ohjelmasta meidän
rautateidemme ja raiteidemme kehittämiseen tulee todella
tarpeeseen ja on paikallaan.
Edustaja Satonen, TEN-T-verkosto: on totta, että EU:ssa
on linjattu, että tieverkoston ylläpitoon, korjaamiseen
ja uudistamiseen ei tule sieltä EU-rahaa. Saatavissa rahaa
on raidepuolen hankkeisiin, älyliikenteeseen, kolmas maa -yhteyksiin
ja eritoten lentokenttien ja satamien läheisyyteen saatettaviin
yhteyksiin. Kotimainen liikennepolitiikka on se paikka, jossa meidän
on linjattava meidän valtateidemme tulevaisuutta, niiden
kehittämistä ja pitkäaikaista kunnossapitoa.
Edustaja Tiainen, nostitte esille haja-asutusalueen liikenteen.
Se on todella tärkeä ja iso kysymys. Sieltä löytyy
monia hallinnollisia esteitä tällä hetkellä taksiliikenteen,
bussiliikenteen ja erilaisen muun joukkoliikenteen väliltä.
Haetaan yhteistyötä opetusministeriön
ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa, että voitaisiin
ne vähäiset voimavarat saattaa parhaaseen mahdolliseen käyttöön,
jotta kaikkia kansalaisia kyettäisiin palvelemaan, asuivatpa
he sitten Helsingissä tai Utsjoella.
Edustaja Tynkkynen, kestävä kehitys, lisärahoitus:
täsmäelvytykseen ja infraelvytyksen osalta on
sanottava, että se elvytysraha, mikä pystytään
laittamaan infraan, menee todellakin toimivaan ja järkevään
paikkaan, koska yhdellä miljoonalla infraelvytystä pystytään
tuottamaan 17 työpaikkaa vuodeksi. Näkisin, että liikenneturvallisuutta
parantavat, logistiikkaa kehittävät ja ennen kaikkea
myös tätä meidän painopistealuettamme,
vihreää taloutta, nostavat hankkeet olisivat tärkeitä.
Me olemmekin käynnistäneet toimenpiteet, joilla
selvitetään näitä erilaisia
tarpeita, joita meidän alueellamme on, jotta meillä siinä vaiheessa,
mikäli tällainen tilanne eteen tulee, että pystymme
yhdessä elvyttämään, olisi hankkeita
käynnistettävissä.
Edustaja Palm, Venäjän liikenteestä:
Kaakkois-Suomen osalta poikkihallinnollista yhteistyötä tehdään
hallituksessa vahvasti. Meillä on olemassa oma Venäjä-ministerityöryhmä,
jossa selvitetään kokonaisuutena niitä tarpeita
ja mahdollisuuksia, mitä Venäjä-yhteistyössä tänä päivänä ja
tulevaisuudessa pidemmällä aikajänteellä tarvitaan,
ja myös liikenne- ja viestintäministeriö on
siinä työssä vahvasti mukana.
Edustaja Mustajärvi, määrärahojen
jyvittäminen on todellakin tällä hetkellä iso
ongelma perusväylänpidon tarpeiden osalta. Meillä on
siellä pitkät jonot pieniä hankkeita,
joihin tarvitaan toimenpiteitä. Ja eritoten se suurin piirtein
miljoona, joka on pystytty elyille osoittamaan, ei riitä niihin
tarpeisiin eikä niihin hankkeisiin, joita sieltä listoilta
löytyy. Selontekotyössä pyritään löytämään
ratkaisut tähän perusväylänpidon
rahoitukseen pitkäjänteisellä tavalla
niin, että meidän väyläverkostostamme
pidetään huolta nyt ja huomenna.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Jatketaan debattia.
Hanna Mäntylä /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Lapissa etäisyydet palveluihin ovat
suuret ja on erittäin todennäköistä,
että ne tässä tulevaisuudessa siirtyvät
vielä kauemmas asukkaista. Oma auto on oikeastaan välttämättömyys
työssäkäyntiin ja asioilla käymiseen, koska
joukkoliikenne ei ole Lapissa mikään tämmöinen
todellinen vaihtoehto. Toisaalta sitten nämä polttoainekustannukset
ja muut kulut, joita auton pitämisestä väkisin
tulee, alkavat olla todella kestämättömät.
Minä haluaisin nyt kysyä ministeriltä:
miten Lapin osalta aiotaan kehittää joukkoliikennettä,
mutta toisaalta, miten aiotaan pitää huolta Lapin
tiestöstä, jotta turvallisuus myös siellä jatkossa
toteutuu? Edustaja Mustajärvi tässä mainitsikin
tämän erään alueen, jolla tie
on erittäin huonossa kunnossa. Meillä on erittäin
paljon tällaisia pätkiä, missä ihmiset
ajavat henkensä kaupalla.
Pentti Kettunen /ps(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Nyt ministeri Kyllösellä,
kainuulaisella ministerillä, olisi tuhannen taalan paikka
hoitaa Kainuun liikenneasioita kuntoon. (Välihuuto vasemmalta) — Sen
verran saa vetää kotiinpäinkin, että hoitaa
asioita kuntoon.
Me menetimme Kainuusta yöpikajunayhteyden muutamia
vuosia taaksepäin tänne Helsinkiin. Se oli meille
kova isku. Minä toivon, että ministeri Kyllönen
nyt käyttää tätä tuhannen
taalan paikkaa ja hoitaa, pyrkii ainakin hoitamaan tämän
asian kuntoon.
Sitten toinen asia. Tämä on aivan tuore asia. Lentoyhteydet
ovat tällä hetkellä Helsinkiin todella
kehnot. Muun muassa tänä aamuna sieltä ei tullut
konetta ollenkaan Kajaanista ja (Puhemies: Ja minuutti täynnä!)
pienillä koneilla lennetään. Matkatavarat
jäävät Kajaaniin, ne eivät mahdu
kyytiin.
Laila Koskela /ps(vastauspuheenvuoro):
Puhemies! Hallitusohjelmassa sanotaan näin: "Liikennejärjestelmän
toimivuuden ohella entistä tärkeämmäksi
painopisteeksi nousee liikenteen päästöjen
vähentäminen ja kestävän kehityksen
edistäminen myös liikenteessä." Kysynkin
vastaavalta ministeriltä tilanteessa, jossa nyt olemme,
sillä yhä enenevässä määrin
työt teetetään rajamme ulkopuolella,
esimerkiksi taikinat Virossa, maidot jalostetaan jugurteiksi Virossa, ainakin
isompien työnantajien pyykit pestään usein
nekin Virossa taikka toisella paikkakunnalla pitempien matkojen
takana, kalatkin jalostetaan Kaukoidässä: miten
olette tämän huomioinut päästövähennysten
tavoitteissa, tiestön kulumisen ja ruuhkat, sillä näin
tehtäessä on vain tavoitteena mahdollisimman suuret
voitot yhtiöille? Kyllä me osaamme tehdä taikinat
Suomessa, osaamme pestä pyykit Suomessa ja osaamme jalostaa
kalatkin Suomessa.
Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ministeri Kyllönen ja edustaja Rajamäki
totesivat, että yksityistiemäärärahat ovat
riittävät. Keskustan mielestä ei näin
ole. Kysyisin ministeriltä: ovatko ne todellakin teidän mielestänne
riittävät? Keskusta haluaisi niihin selvästi
enemmän rahaa.
Toinen asia on sitten nämä suuret liikennehankkeet,
suuret väylähankkeet. Niitä tarvittaisiin
nopeasti toteutukseen lisää. Onko hallituksessa
selvitetty ja viety eteenpäin, ja millä tavalla,
esimerkiksi keskustan kasvuohjelmassa esittämää Infra
Oy:tä?
Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kun 20 vuotta on ollut täällä käsittelemässä budjetteja,
niin monet hankkeet ovat toteutuneet, mutta pitää kyllä myöntää se,
että entistä kiristyvämmässä kansainvälisessä kilpailussa
väylien kunnossapito ja uusien väylien liikkeelle
saaminen on niin kuin entistä perustellumpaa. Kun ministeri
totesi, että tarvitaan ajattelua ja uusia toimintatapoja,
joilla päästään yli vaalikausien,
on pakko kysyä: Mitä ne uudet toimintatavat ovat,
ovatko ne budjetin ulkopuolisia rahoitusmahdollisuuksia tai mitä?
Eivät kai ne vain ole sellaisia kuin esimerkiksi yksityisteiden
leikkaukset ja tilattujen lehtien arvonlisäverot ja joukkoliikenteen
määrärahojen vähentämiset? Mitä ovat
nämä uudet mahdollisuudet, joilla voitaisiin hankkeita
vauhdittaa ja joilla voitaisiin kireiden raamibudjettien ulkopuolelta
mahdollisesti saada rahaa?
Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Maallemme on tärkeää, että huolehditaan
kasvusta ja siten edellytyksistä, joilla elinkeinoelämä voi
sijoittua järkeville paikoille. Muistutan ministeriä tässä yhteydessä muun
muassa isosta ydinvoimahankkeesta, joka on sijoittumassa Kahdeksaistien
varteen, että huolehditaan myös kunnossapito tälle
tieosuudelle.
Mutta, arvoisa ministeri, minua huolestuttaa merenkulku, johon
on kasautunut paitsi kustannuspaineita myös kuljetuspaineita.
Monikaan meistä ei varmasti tiedä, minkälaiset
edellytykset tulevina vuosina Suomessa merenkululle on, mikä olisi
tuiki tarpeellinen tieto erityisesti Pohjois-Suomen merialueilla.
Kysymykseni liittyy siihen, onko ministeriössä mitään
kaavailua siitä, että voitaisiin suorittaa tämmöistä vaikuttavuusarviointia
merenkululle tulevista rasitteista ja siten siitä, miten
liikennevirrat yleensä ohjautuvat tulevaisuuden Suomessa.
Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Liikenne- ja viestintäministeriön
määrärahat ovat ensi vuonna hieman suuremmat
kuin tänä vuonna, mikä on todella hyvä asia
kuitenkin tässä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa.
Meillä on käynnissä historiallisen paljon
tiehankkeita, joita on jo aiemmin aloitettu. On myös erittäin
hyvä, että jo aiemmin perusradanpitoon kohdennettiin
20 miljoonaa lisää rahaa. Tämä kaikki
sujuvoittaa tuota junaliikennettä, joka on viime aikoina
kovasti takkuillut. Lisäksi nämä kaikki
jo aiemmin moneen kertaan mainitut eduskunnan tekemät lisäykset
ovat todella tervetulleita, muun muassa Savonlinnan lentoliikenteen
turvaaminen ensi vuodeksi on todella tärkeä asia
Etelä-Savolle.
Liikennepoliittisen selonteon valmistelu on käynnistynyt,
ja nyt on tietysti toivottavaa, että me saisimme muutamia
uusia hankkeita loppukaudestakin eteenpäin. Toivotaan,
että talous tämän meille sallii. Tässä yhteydessä on
ehdottoman tärkeätä, että jo
ikuisuuksia keskustelussa ollut Vitostien loppupätkä Mikkeli—Juva
myös etenee, koska se on tällä hetkellä yksi
niitä turvattomimpia tienpätkiä, jossa
on valtavan paljon raskasta liikennettä. Toivon, että eduskunnalta löytyy
halua saada eteenpäin vihdoin ja viimein tämä tärkeä reitti,
(Puhemies: Minuutti on täynnä!) joka on monelle
kesämökkiläisellekin tärkeä tienpätkä.
Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Liikenneministeri antoi kehuja eduskunnan valtiovarainvaliokunnan
liikennejaostolle, joka lisäsi yksityistiemäärärahoja
peräti 5 miljoonaa euroa. Joo, me otamme vastaan nämä kehut
kyllä, mutta meillä on varmaan perusteltu syy
edellyttää, että seuraavassa budjettiesityksessä ne
ovat sitten jo valmiina siellä.
Tästä TEN-verkosta kysyisin, kun ministeri otti
myöskin nämä TEN-yhteysverkot esille:
mitkä tieyhteydet ja ratayhteydet Suomesta ministerin käsityksen
mukaan tällä hetkellä kuuluvat näihin
TEN-verkkoihin? Ja sitten vielä haluan todeta, kun satamaliikenne
on hyvin tärkeä sieltä EU:n näkökulmasta,
että valtatie kasin varressa Turun ja Porin välillähän
sijaitsee peräti viisi, niin alueellisesti mutta myöskin
koko maan kannalta, tärkeää satamaa.
Kuuluisiko tämä sitten TEN-verkkoon?
Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Minäkin jatkan satamateemalla. Ministeri
mainitsi, että EU-tukea voi saada näihin satamayhteyksiin
ja rautatie-investointeihin. Täyttyvätkö kriteerit
Hanko—Hyvinkää-rataosuudella, jossa ei
ole sähköä? Hanko kriisikuntana elää satamastaan.
Niinpä tässä olisi oiva kohde niiden
rahojen kohdentamiselle.
Kysyn myös väylämaksuista. Sen asian
ympärillä on uutta ajattelua, on puhuttu siitä,
että väylämaksu olisi jollain lailla
aiheuttamisperusteinen sen mukaan, minkälaisella kalustolla
ajetaan. Voisiko tulla kyseeseen myöskin, että maantieteellinen
sijainti otettaisiin jotenkin huomioon? Mitä vastaan Hangon
kaupungin edustajille, kun sinne on suurin piirtein luonnonväylä ja jäätä ei
ole koskaan ja sinne tulevat laivat maksavat täyden väylämaksun?
Jonkinlaista aiheuttamisperiaatetta sielläpäin
Suomea toivotaan.
Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Valiokuntakäsittelyssä lisätyt summat
ovat tulleet todella hyvään tarpeeseen ja ovat
myönteinen asia, mutta kaikesta kyllä huomaa,
että niukkuutta jaetaan. Olen huolissani joukkoliikenteen
mahdollisuuksista ja perusväylänpidon koko ajan
jälkeenjäävästä rahoituksesta.
Se jää jälkeen riippumatta hallituksesta, kaudesta
ja hallituksen väristä, ja kuten ministeri itsekin
totesi, tämä ei ole kestävää kehitystä, mutta
tässä taloudellisessa tilanteessa se on paremmin
ymmärrettävää kuin esimerkiksi
viime kaudella, jolloin panostuksiin olisi ollut mahdollisuuksia.
Meillä myös Pirkanmaalla on aika monia hankkeita,
joihin toivoisimme rahaa. En ryhdy niitä tässä luettelemaan,
mutta toivon, että ne sitten liikennepoliittisen selonteon
aikana käydään tarkkaan läpi
ja katsotaan koko maan tilanne.
Sen sijaan ihan täysin ilmaista on päätöksenteko.
Olisinkin kysynyt ministeriltä, kun näitä uusia
ratahankkeita on ollut vireillä ja meillä ainakin
omassa maakunnassani pääradan varressa kunnat
odottavat vastausta, tuleeko ratahanke, sitten kun se joskus tulee,
radan oikealle vai vasemmalle puolelle voidakseen päättää maankäytöstä,
tämä on jatkunut nyt todella pitkään: voiko
ministeri mitenkään vauhdittaa tätä päätöksentekoa,
jotta kunnat voivat sitten kaavoittaa?
Puhemies Eero Heinäluoma:
Sitten ministeri, vastaus.
Liikenneministeri Merja Kyllönen
Kiitos, herra puhemies! Toivottavasti kaikkien edustajien kysymykset
tuli kirjattua. Jos joku jää ilman, käyköön
sitten sanomassa, niin saa kirjeessä loput.
Edustaja Mäntylä nosti esille oman auton tarpeellisuuden
pohjoisen teillä, Lapin liikenneturvallisuuden ja sen,
että väylät ovat kunnossa. Perusperiaate
on se, että kaikki samantasoiset tiet pidetään
samanlaisessa kunnossa koko maassa. Missään suhteessa
ei ole ajatusta jättää Lappia tai Pohjois-Suomea
heikommalle tolalle kuin muuta maata. Tämä liikenneturvallisuuskysymys
on koko maan iso ongelma, ja se, minkä sanoin tuossa alussa,
että meillä on 200 vuoden jono pieniä liikenneturvallisuutta
parantavia hankkeita koko maassa, pitää valitettavasti
paikkansa. Tällä nykyisellä investointitasolla
ei ole pystytty toteuttamaan kuin ehkä yksi tai korkeintaan
puolikas hanke ely-keskusta kohti, ja se on todella hankala tilanne
jokaisella alueella. Sen vuoksi hallitus on nähnyt tarpeelliseksi
rakentaa pienen ohjelmapaketin edes siihen, että saataisiin
vauhditettua näitä alueellisia hankkeita ja elyjen
kautta rahaa sitten niihin.
Edustaja Kettunen nosti ikuisuusaiheensa, yöpikajunayhteyden,
keskusteluun. Olen jo aikaisemmin maininnut, että tämä entisen
mallinen yhteys, josta valtio on maksanut 10 miljoonaa euroa kompensaatiota,
on täysin mahdoton tähän taloudelliseen
aikaan. Olen ilmoittanut myös sen, että tulen
vuodenvaihteen jälkeen kokoamaan ryhmän, jolla
lähdetään miettimään
erilaisia vaihtoehtoja näihin raideyhteyden ja lentoliikenteen
tarpeisiin, joita alueelta on tullut, koska on tullut myös
perusteltua palautetta siitä, että ollaan täysin
eriarvoisessa asemassa tämän muuttuneen raideliikenteen
osalta muihin maakuntiin nähden. Haluan nyt sitten nähdä ja
selvittää koko joukkueella, mitkä ne
tarpeet ja todelliset kohteet ovat, koska näen, että tällä hetkellä meillä ei ole
valtion kassassa 10:tä miljoonaa siihen, että me
palauttaisimme entisen mallisen yöjunaliikenteen.
Edustaja Koskela nosti esille liikenteen päästöt,
kestävän kehityksen, töiden siirtymisen
Viroon. Työvoimapolitiikka, hankintalaki ei varsinaisesti
kuulu suoraan liikenneministerin hallinnonalaan, mutta kerron, että hallitus
on kirjannut, että me selvitämme hankintalain
kokonaisuudistuksen ja katsomme niitä työkaluja,
millä me voimme vaikuttaa siihen, missä työt
tehdään ja minkälaiset elementit ovat
siellä vaikuttamassa. Esimerkiksi liikenteen päästöt,
kestävä kehitys täytyy huomioida jatkossa
paremmin, jotta pystytään turvaamaan myös
omaa työtä, kotimaista tuotantoa.
Edustaja Torniainen: Ystävä kallis, minä tiedän,
että keskustalle eivät riitä yksityistierahat. Tarvitaan
suuriin väylähankkeisiin, Infra Oy... (Jari Leppä:
Ei keskustalle, vaan suomalaisille!) — No, edustaja Torniainen
sanoi, että keskustalle eivät riitä,
niin minä vastaan nyt edustaja Torniaiselle, jos passaa.
(Naurua) — Rahoitusmallit ovat meillä parasta
aikaa työn alla, haetaan aidosti sitä ratkaisua,
että löydettäisiin pitkäjänteinen
rahoitus nimenomaan näihin isompiin väylähankkeisiin.
Tässä samalla tulee vastausta myös edustaja
Kallille. En haluaisi missään nimessä päätyä siihen
samaan tilanteeseen, mihin on päädytty Pohjanmaan
radan kanssa, että Valtionta-louden tarkastusvirasto ilmoittaa
meille, että jos meillä olisi ollut pitkäjänteinen
suunnittelu, pitkäjänteinen ja turvattu rahoitus,
me olisimme säästäneet jopa 100—150
miljoonaa euroa. Tämmöiseen rahoitusmalliin meillä ei
ole enää jatkossa varaa, ja sen takia meidän
on kyettävä löytämään
pitkäjänteinen tapa toimia myös rahoituksen
osalta kehyksen sisällä. Ja tästä on
ihan turha ruveta tässä salissa tappelemaan, kuka
on milloinkin ollut vallassa. Minä väittäisin,
että tämä on meidän kaikkien
yhteinen voitto, jos tämä vääntö vihdoin
ja viimein saadaan tehtyä. Se on kansantalouden näkökulmasta
kestämätöntä, mikäli
meillä ei ole sellaista rahoitusmallia, jolla taloudellisesti
ja toimivasti pitkäjänteiset, kalliit liikennehankkeet
voidaan toteuttaa.
Uudenlaista toimintamallia haen siitä, että me tarvitsemme
pitkäjänteisiä suunnitelmia, me tarvitsemme
suunnitelmat meidän valtateiden kehittämiselle,
meidän raideliikenteen pitkäjänteiselle
kehittämiselle. Rohkenisin ajatella jopa niin, että yksityisteiden
osaltakin on mietittävä uudenlaisia tapoja uudistaa
näitä teitä, jotta ne kestäisivät
pidemmän aikaa kuin pari vuotta. Ensinnäkin se
määrärahojen hukkaamisen aika meidän
on kyettävä kääntämään
toiseen suuntaan, kuten tuossa aikaisemmin noitten rahoitusmallien
kanssa mainitsin.
Edustaja Kerolalle: Pyhäjoen tieyhteydet liittyen ydinvoimala-asiaan
ovat meillä hyvin tiedossa, selvityksen ja työn
alla, minkälaisia tarpeita siellä jatkossa tulee
olemaan.
Merenkulun edellytykset, niitten työstäminen ja
selvittäminen, on ministerin sydämenasia. Olen
huolissani siitä, että 80 prosenttia meidän viennistä kulkee
meriteitse mutta siitä huolimatta meillä ei ole
pitkäjänteistä merenkulun strategiaa.
Siihen työhön ollaan nyt tarttumassa ensi vuoden
puolella yhteisesti kaikkien niitten ministeriöitten kesken,
jotka vaikuttavat tähän merenkulun toimintaan — liittyy
opetusministeriöön, sosiaali- ja terveysministeriöön,
työ- ja elinkei-noministeriöön — ja
olen itse ajatellut olla tässä se pystyyn nostava
voima, joka saisi tämän keskustelun aikaan ja
nimenomaan pitkällä aikavälillä.
En uskokaan, että yhdessä tai kahdessa vuodessa
tätä prosessia saadaan vietyä läpi,
mutta jos se tässä hallituskaudessa pystytään
tekemään, niin sekin on jo iso asia koko yhteiskunnalle.
Edustaja Toivakka: Uudet hankkeet, valtatie vitonen on ministerin
kirjoissa ja kansissa, on lobattu, viety viestiä eteenpäin.
Minulla on kaksi tai kolme semmoista älyttömän
paksua kansiota täynnä vt:itä ja kyläteitä ja
pikkuteitä. Kaikki paperit, liput, laput on tallessa ja
niistä pidetään huoli, että jokainen
on ministerin tiedossa, ennen kuin päätöksiä hankkeista
ja suunnitelmista ensi vuoden puolella tehdään.
Edustaja Hemmilä: Jos rupean luettelemaan kaikki TEN-T:hen,
ydinverkkoon ja kattavaan verkkoon, kuuluvat tiet tällä hetkellä,
minä luulen, että tuo puhemies poistaa minut.
Minä voin toimittaa ne kartat edustaja Hemmilälle
ja käydä pitämässä vuoropuhelua
tässä vielä kahden kesken. Edustaja Saarinen:
Hanko... (Jari Leppä: Ohhoh!) — Teillä on
ihan likainen mielikuvitus. Minä puhuin täyttä asiaa,
ja te siellä vaan "ohhoh". Eikö se ole hyvä,
että saadaan Hemmilällekin kattava verkko ja ydinverkko
perille? (Naurua)
Edustaja Saarinen: Tiedän tämän tuskan,
Hanko, mutta olen sitä mieltä, että nämä liittyvät meidän
kansallisiin toimiin ja niihin, millä tavalla me linjaamme
liikennepolitiikkaa tässä maassa rajojen sisäpuolella.
Edustaja Karhu: On totta, että niukkuutta jaetaan.
Perusväylät, joukkoliikenne ovat sydäntä lähellä,
niihin yritetään vääntää ratkaisuja.
Pirkanmaan hankkeet on niin hyvin lobattu ministerille, että kyllä sieltä sitä vt:tä
tulee
mennen tullen ja palatessa. Kun yöllä herätetään,
niin minä muistan suurin piirtein raidepätkät.
Ja jos tästä äkkiä ajatellaan,
että kummalla puolella ministerin sydän on, niin
kyllä sitä rataa rakennettaisiin vasemmalle puolelle,
mutta lupaan viedä tätä asiaa eteenpäin,
että saataisiin sinnekin päätökset, jotta
kaavoitukset ja rakentaminen pystyisivät etenemään.
Kiitos ja pahoittelut, että ylitin aikani ronskisti.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Näytti siltä, että mielenkiinto säilyi
kuitenkin ministerin puheenvuoroon. (Naurua)
Lea Mäkipää /ps (vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Suomi on pitkä ja harvaan asuttu
maa, ja toivon, että tasapuolisesti kohdellaan liikenteellisesti.
Se on yksi pointti. Mutta maaseudun asukkaana, niin kuin monet muutkin ovat
sanoneet, toivon, että näihin alempiasteisiin teihin
annetaan lisää rahaa, koska sielläkin
liikkuu raskasta liikennettä, mutta on ymmärrettävää,
että näiden valtateiden on ensisijaisesti ainakin
oltava kunnossa. Toivonkin, että ministeri nostaa sieltä rempseästi
tämän valtatie 3:n Tampereelta Pohjanmaalle, ja
aina silloin tällöin olen puhunut tästä Nerkoontien
parantamisesta Kihniössä. Me odotamme sitä päätöstä kuin
lapset joulua.
Mutta eräs asia, joka tänä päivänä tuli
minulle ja pyydettiin välittämään
ministerille ja joka ei vaadi mitään, on tällainen
ongelma, että matkustaja, joka joutuu ostamaan lipun junasta,
joutuu maksamaan 5 euroa ylimääräistä.
Pyydettiin, että tämä tuotaisiin eteen,
että monta kertaa ihmiset kulkisivat junalla, mutta he
eivät pysty maksamaan sitä 5:tä euroa.
Tähän toivon apua, ja se ei tosiaankaan maksa
luultavasti mitään.
Reijo Hongisto /ps (vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Järviseudulla on kantatiet 68 ja
63, ja nämä tiet risteävät Evijärvellä.
Tässä risteyksessä on vuosien 2006 ja
2010 välisenä aikana tapahtunut 13 sellaista liikenneonnettomuutta,
jossa poliisi on suorittanut tapahtumapaikkatutkinnan. Vähäisempien
onnettomuuksien määrää ei kukaan
pysty tietämään. Haluttaisiin rakentaa
kiertoliittymä siihen näitten onnettomuuksien
estämiseksi, mutta tarina kertoo, että kiertoliittymää ei
saa rakentaa taajaan asutun alueen ulkopuolelle. Kysynkin nyt ministeriltä: onko
tämä tarua vai totta?
Sirkka-Liisa Anttila /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ensin kiitoksia ministerille siitä,
että valtatie kakkosen jatkorahoitus, 7 miljoonaa euroa,
sisältyy tähän budjettiesitykseen ja
sillä pystytään Karkkila—Loukku-väli
hoitamaan, mutta niin kuin hyvin tiedämme, sinne jää niitä tarpeita
edelleen ja jatkoa tarvitaan.
Täällä on ministeri aivan oikein
todennut, että on 200 vuoden jono. Tähän
liittyen minusta nyt erittäin vakavasti pitää ottaa
nämä valtiovarainvaliokunnan mietinnön
perusteet, joissa todetaan ihan oikein, että me tarvitsemme
pitkäjänteistä suunnittelua ja rahoitusta,
koska silloin hankkeet voidaan, niin kuin täällä jo
viitattiin Valtiontalouden tarkastusviraston selvitykseen, hoitaa
huomattavasti halvemmin ja tehokkaammin. Nyt minun kysymykseni kuuluukin,
missä sitten oikein viipyy tämä Valtion
infra Oy. Viime vaalikaudella sitä jo olisimme mielellämme vieneet
eteenpäin, mutta silloinen valtiovarainministeri ei sille
asialle lämmennyt.
Tänä kesänä on saatu seurata,
kuinka siltoja peruskorjataan. Minä itse asun nyt ihan
sellaisen sillan vieressä, joka oli neljä kuukautta
peruskorjauksen alla, ja sanon vaan, että ei ainakaan halvaksi
tullut, koska liikennettä se haittasi koko sen ajan.
Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Minusta on älyllistä epärehellisyyttä sanoa,
että yksityistiemäärärahat olisivat riittävät,
jos niistä leikataan 10 miljoonaa euroa. Sehän
tarkoittaa, että puuhuoltoa ei tarvitse nykypäivänä tämän
hallituksen mielestä enää turvata. Se
tarkoittaa myös sitä, että yksityisteitten varressa
olijat maksavat veroina, arvonlisäveroina, enemmän
kuin sinne palautuu valtion tukina.
Olen myös huolissani perustienpidon määrärahoista.
Sen lisäksi, että kansallisomaisuutemme rappeutuu,
on kyse myös talvikunnossapidosta. Täytyy sanoa,
kun viime viikonloppunakin tuolla Keski-Suomessa ajelin, että aika
hurjalta tuntuu, että täytyy maanantaiaamuun asti
odottaa, että se tieaura sitten tulisi loskan keräämään pois.
On aika mielenkiintoinen tunne, kun puristaa rattia ja hiljentää vauhdin
neljäänkymppiin ja rukoilee mielessään,
että toivottavasti ei lähde lapasesta tämä auto,
että pystytään turvallisesti ohittamaan
vastaantulija. (Puhemies: Minuutti täynnä!) Toivoisin,
että ministeri konahtaisi vähän talvikunnossapidon
puolesta.
Janne Sankelo /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Merenkurkun liikenne on puhuttanut täällä salissa
jo aikaisemmin, ja vauhdikkaat tilanteet Vaasan seudulla asian tiimoilta jatkuvat.
Kysyisin ministeriltä, mitä on tapahtunut
nyt hallitusohjelmassa mainitulle Merenkurkun liikenteen strategialle.
Liikennöinnin jatko säännöllisenä on
kansallisesti tärkeä kysymys. Se turvaa esimerkiksi
E12-tien jatkumisen meren yli Ruotsin puolella. Merenkurkun yhteys
on myös Ruotsin teollisuudelle tärkeä kuljetusväylä Venäjän
markkinoille. Käsittääkseni silläkin
suunnalla on asian tiimoilta nyt herätty, ja eikö myös Euroopan
unionilla ole tähän selkeä intressi?
Nyt tarvittaisiin niitä ministerin korostamia pystyyn nostavia
voimia.
Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Todellakin näinä tiukkoina aikoina
on tehty oikea valinta ja panostettu liikenteeseen ja infraan. Tärkeänä näen
erityisesti panostukset liikenneturvallisuuden lisääntymiseen.
Kaikki ratkaisut, jotka parantavat koululaisten kulkemista, pyörätiet
tai muut, ovat erittäin tärkeitä ja säästävät
rahaa myös kunnilta. Itse koen tärkeänä,
että nämä jyvittämisperiaatteet
huomioitaisiin myös siten, että sinne, missä tarve
on suurin, voitaisiin kohdentaa runsaampi osuus. Erityisesti olen
huolissani Uudenmaan ja metropolialueen kasvusta.
Olisin kysynyt polttoainemaksujen noususta ja sen seurauksista
raskaalle liikenteelle. Onko mahdollista, että meillä siirryttäisiin
jonkunlaiseen verotilijärjestelmään tai
vastaavaan, jolla voitaisiin kompensoida näitä raskaan
liikenteen nousseita kustannuksia?
Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeätä,
että tässä EU:n Euroopan laajuisten TEN-T-ydinverkkojen
osalta meidän Venäjä-strategiamme, myös pohjoisten
alueiden strategiamme, näkyy. Meillä on ollut
IMO-asioissa ja näissä TEN-asioissa vähän
huonoa poliittista ohjausta. Aikaisemmin virkamiehet ovat toimineet
hyvin itsellisesti, jopa vähän irti ottaen, ja
nyt me ihmettelemme sitten seurauksia Itämeren rikkipäästöissä ym. On
erittäin hyvä, että nyt ministeri Kyllösen
aikana poliittista ohjausta tuodaan näihin asioihin. Se
on kansallinen etu, koska tässä komissio tulee käyttämään
muun muassa 80 prosenttia 36 miljardin euron potista TEN-T-ydinverkkoon.
Meillä on eurooppalainen intressi tuoda Venäjä vahvasti
esille.
Toivoisin myöskin, että ministeri kävisi
vielä näitä uusia rahoitusmalleja läpi,
onko kaavoitushyötykysymyksiä tai kuntarahoituksen
kehys-ajattelua ja -tarkastelua, ja onko vielä tarkemmin käsitelty
näitä kasvupanostuksia infraan mahdollisissa elvytystilanteissa
ja kriisitilanteissa.
Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Pidän erittäin tärkeänä,
että Helsingin seudun 14 kuntaa ja valtio sitoutuvat yhteistoimin
luomaan pysyvän metropoliratkaisun alueen maankäytön
ja nimenomaan liikenteen osalta ja ympäristöön
liittyvissä tehtävissä. MAL-aiesopimuksen
mukaisten hyvien kokemuksien valossa sitä tulee jatkaa
ja kehittää entisestään.
Uudellamaalla asuu lähes kolmannes maamme ihmisistä,
ja päivittäin alueella suoritetaan yli 5 miljoonaa
työ- ja vapaa-ajan matkaa. Tällä hetkellä työmatkaruuhkat
ovat kohtuuttomia ja tiet ovat todella tukkoisia.
Arvoisa puhemies! Uudenmaan tulevaisuuden kannalta suurin haaste
olisi luoda alueelle toimivat liikenneyhteydet. Jo 20 vuoden päästä Uudenmaan
alueella asuu lähes 2 miljoonaa ihmistä eli noin
puoli miljoonaa enemmän kuin tällä hetkellä.
Kysyisin, onko ministeri valmis kehittämään
metropolipolitiikkaa siten, että saadaan riittävä rahoitus
(Puhemies: Nyt minuutti on täynnä!) näille
niin sanotuille pienille Kuha-hankkeille, jotka ovat taloudellisesti... [Puhemies
sulki puhujan mikrofonin, koska puheaika ylittyi.]
Johanna Ojala-Niemelä /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Täällä liikennepuolella
monesti ongelmaksi muodostuu se, että hankkeet ovat liian
pieniä valtion budjetista rahoitettavaksi mutta liian suuria
ely-keskuksen rahoitettavaksi. Viime liikennepoliittisessa selonteossa
oli näitä teemapaketteja, joilla saatiin hyvin
rahoitettua sellaisia hankkeita, jotka sijoittuivat juuri tähän
välimaastoon, muun muassa liikenneturvallisuuden parantamisen
nimissä. Kysyisinkin ministeriltä, onko näitä teemapaketteja tulossa
liikennepoliittiseen selontekoon, joka nyt on valmisteilla. Lisäksi
toivon tietenkin, että tästä liikennepoliittisesta
selonteosta tulee muutakin kuin vain hankeluettelo, mutta näin
lappilaisena edunvalvojana täytyy todeta, että tällä hetkellä meillä Lapissa
ei ole käynnissä yhtään suurempaa
liikennehanketta Kemin moottoritien ja siltojen valmistuttua, joten
toivoisin, että nyt olisi myös Rovaniemen vuoro.
Valtatie 4 kohta kaipaisi kipeästi kohennusta samoin kuin
valtatie 21 Palojoensuusta Kilpisjärvelle.
Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Jos ongelma on sitä suuruusluokkaa,
että meillä on noin 200 vuoden jono hankkeita,
meillä on noin 20 miljardin investointikuoppa olemassa
ja vuotuinen perusmäärärahatarve on noin
200 miljoonaa euroa, niin minä uskallan väittää,
että tähän maahan ei koskaan tule sellaista
hallitusta, joka tämän hankkeen ja kokonaispaketin
saa hanskaan, jos eduskunta ei ota tätä omaan
ryhtiliikkeeseen ja käy eduskunnan kautta sitä ongelmaa
purkamaan.
Nyt on saatu, kiitos ministerin ja eduskuntaryhmien, Yle-hanke
niin sanotusti satamaan, jos tällaista termiä voi
tässä yhteydessä käyttää.
Minusta liikenneinfra on niin iso asia tälle maalle, että siitä pitäisi
pystyä rakentamaan 10—15 vuoden suunnitelma, niin
että eduskuntaryhmät siihen sitoutuvat, jos tämä oikeasti
ja aidosti halutaan saada hallintaan. Ei tämä homma
millään kaistamaalauksilla oikene eikä yhden
sillan korjauksella eikä yhden rummun paikalleen panemisella.
Tarvitaan vahva tahtotila (Puhemies: Minuutti!) eduskunnalta, jotta
se asia hoituu.
Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Junaliikenteen edistäminen on ilmastopäästöjen
kannalta keskeistä, ja siksi sen tulisikin olla nopeaa
ja sujuvaa asiakkaalle. Monasti junaliikenne ja lentoliikenne ovat
tavallaan toisiaan vastakkain. Vaikuttavina asioina ovat hinta asiakkaalle,
liikenteen luotettavuus, asiakaspalvelu. Onneksi EU:n päästökauppa
laajenee lentoliikenteeseen, joten se tulee hieman helpottamaan
tilannetta, mutta kysyisin arvoisalta visionääriseltä ministeriltä sitä, kuinka
saisimme hinta—laatu-suhteen suosimaan junaliikennettä selvästi
enemmän.
Lauri Heikkilä /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kysyisin ministeriltä, eikö tuosta
leikatusta 200 miljoonan euron summasta olisi kannattanut palauttaa
alempiasteisten tieverkkojen korjaukseen enemmän. Sillä olisi
saatu työllisyyttä korotettua ja korjattua ja
valtio olisi toisaalta säästänyt työllisyysmäärärahoista
ja olisi saatu sekä vanhemmat että nuoremmat ihmiset
töihin ja korjaamaan niitä paikallisia teitä ympäri
Suomea.
Eeva Maria Maijala /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! On hienoa puhua tästä arktisesta
ulottuvuudesta, mutta miten se laitetaan oikeasti käytäntöön
ja todeksi, siis oikeasti teoiksi? Sodankylään
on tällä hetkellä valmisteilla useita
kaivoksia, ja uusimman, kaikkein suurimman, mikä on valmisteilla,
malmivarat ovat 56 miljardia euroa eli saman verran kuin Suomen
vuotuinen talous.
Ensimmäinen asia on tämä Jäämeren
rata, mutta samanaikaisesti olisi käynnistettävä useita alueen
alemmanasteisten tieverkkojen suunnitelmia. Tarvitsemme Lappi 2020 -ohjelman.
Nyt tämä pelkkä rata maksaisi miljardeja
euroja, ja muitakin isoja kokonaisuuksia on. Joko tämä laaja
selvittelytyö on nyt sitten aloitettu? Missä nämä selvittelyrahat
on, jotta saataisiin nämä hommat liikkeelle?
Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kommentti ja kysymys liittyy päivän
tekstiin ja liikennevalvontaan.
Eilen viimeksi ajoin Jyväskylästä tänne
etelään. Pääasiassa Nelostiellä on
100 kilometrin nopeus, mutta siellä on kymmeniä 80:n
rajoituksia. Nyt olin huomaavinani, että hyvin usein, kun lasken
nopeuteni 80:een, niin ohi vilahtelee autoja, ja totta kai loskakelillä ravat
ovat tuulilasissa. Vieressäni oleva kartanlukija, lasteni äiti,
laskeskeli, että siellä on niitä niin
sanottuja peltipoliiseja ja kun on kymmenen peltipoliisia, niin
yhdeksästä puuttuu kamera. Kamerat hillitsevät
merkittävästi — tiedän kokemuksesta — ajonopeuksia.
Kysymys kuuluu, olisiko mitään järkeä siinä,
että kun näitä kameroita näissä peltipoliiseissa
on näinkin vähän, niin kameroitten määrää lisättäisiin
ja lakisääteisiä ajonopeuksia noudatetaan.
Tältä osin vältytään
varmasti hyvin monelta kolarilta.
Eero Lehti /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Sen jälkeen kun Vuosaaren
satama käynnistyi, raskas liikenne haki uusia reittejä.
Ennen kaikkea poikittaisliikenne meni tietysti uusille väylille.
Tämä on aiheuttanut uuden tilanteen, ja monet
kunnat täällä pääkaupunkiseudulla
ovat huomanneet, että työmatkaliikennekin on jumiutunut
varsinkin vähänkin huonon kelin ollessa kyseessä.
Monissa kunnissa oltaisiin valmiit keskustelemaan valtion kanssa
yhteisrahoituksista, mutta jonkinnäköiset pelisäännöt,
kuinka pääoma ja korkokulut jaetaan, olisi syytä tietää.
Onko ministerillä valmiutta käynnistää keskustelu
näistä asioista?
Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! TEN-verkot on tärkeä osa,
ja meillä on sitoumuksia niitten osalta muun muassa Turusta
Vaalimaalle, ja nyt sitten Helsinkiin asti asia on kunnossa. E-18
loppupätkästä on tehty päätöksiä nyt
Kotka—Koskenkylä ja Haminan ohitus, mutta se loppupätkä on
tietysti se murheenkryyni. Sitä jatkoa, ennen kuin TEN-verkkoa
laajennetaan muille alueille, toivoisin, sillä 900 miljoonaa
pelkästään kaupan kautta tulevaa hyvää Suomelle
tulee sieltä rajan takaa ja 300 miljoonaa transiton
kautta, jotenka se logistiikka, joka kulkee Kotkan ja Haminan satamasta
ja Kouvolasta toisaalta rautateitä pitkin rajan yli, on
merkittävä koko Suomen taloudelle.
Julkisen liikenteen puolelta ostopalveluiden osalta haluan kannustaa
ministeriä pitämään myös
kiinni näistä radoille annettavista ostopalveluista,
muun muassa niin, että Kotkastakin olisi yksi linja päästä myöskin
raidetta pitkin pois.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Täällä on vielä nelisenkymmentä puheenvuoroa,
mutta huomioiden meidän aikataulumme, niin me emme saa ilmeisesti
kaikkia liikenneasioita tänään valmiiksi,
joten nyt tehtäisiin niin, että liikenneministeri vastaa,
ja sitten hänhän on luvannut antaa yksityisopetusta
(Naurua) tässä vielä ennen joulupyhiä,
niin että täytyy jättää kahvipöytäkeskustelujen
varaan osa. — Ministeri Kyllönen, olkaa hyvä!
Liikenneministeri Merja Kyllönen
Kiitoksia, arvoisa puhemies, tulkinta oli aivan oikea. Kotiopetusta
kyllä saa, jos sitä tuntee tarvitsevansa.
Edustaja Mäkipää korosti tasapuolisuutta, alempiasteisten
teiden tarpeita ja nosti esille myös tämän
junassa perittävän 5 euron maksun, jos joutuu
lipun hankkimaan. Tästä on käyty keskustelua
VR:n kanssa, ja toivon, että edustaja Mäkipää nostaa
asiaa keskusteluun myös siinä vaiheessa, kun on
ministeri Hautala paikalla vastaamassa omistajaohjaukseen liittyvistä kysymyksistä,
koska tässä piti tulla sellainen ratkaisu, että siinä vaiheessa,
kun laitteisto saadaan siihen kuosiin, että se on mahdollista,
konduktööri voi halutessaan — tai kun
katsoo tilanteen sellaiseksi, että asiakkaan kannalta perittävä 5
euron lisämaksu on kohtuuton — sen tarvittaessa
ohittaa. Siinä vaiheessa kun lippujärjestelmäuudistus
tuli, heillä ei ollut siinä laitteessa sivuutus-
tai ohitusmahdollisuutta, valitettavasti. Tulen viemään
tätä viestiä edelleen VR:lle eteenpäin,
että tulee tiettäväksi se, että tervettä järkeä ja
tervettä harkintaa saa käyttää varsinkin
niissä tilanteissa, joissa asiakas ei ole voinut sitä lippua
asemalta tai erillisestä lippupisteestä hankkia.
Edustaja Hongisto nosti esille edelleen tämän tarpeen
näihin liikenneturvallisuutta parantaviin hankkeisiin.
Olen lähestulkoon varma siitä, että tätäkään
hankekokonaisuutta ei ole käynnistetty ihan sen takia,
että alueen elyllä ei ole sitä tarvittavaa
rahaa liittyen tähän prosessiin. Valitettavasti
en tässä vaiheessa pysty vastamaan tähän kiertoliittymäkysymykseen,
mutta otan tästä selvää ja palaan
asiaan vielä mahdollisesti tämän päivän
aikana. Edustaja Hongisto voi käydä tässä kuiskuttamassa,
että vastataanko sähköpostitse vai kirjeitse
vai mitenkä vastataan, niin saadaan palaute perille.
Edustaja Anttila nosti esille tämän Valtion infra
Oy:n merkittävyyden, ja voin vakuuttaa, että tammikuun
loppuun mennessä tämä työ pitäisi
olla siltä osin valmis, että saataisiin kaikki puolueet
lämmitettyä, hehkutettua asiaan mukaan. En tiedä,
onko sen prosessin nimi Infra Oy vai mikä se sitten on.
Se ei varmasti ole se olennainen kysymys, mutta tärkeintä on,
että me saamme järkevät rahoitusmallit
tähän meidän yhteiskuntaamme niin, että niitä rahoja
ei pistetä haaskuuseen vaan ne tulevat todella tehokkaaseen
ja toimivaan käyttöön ja sitä kautta
malli palvelee koko yhteiskuntaa.
Edustaja Kalmarille tästä yksityistieasiasta voisin
melkein todeta, että jos älyllinen epärehellisyys
oli kohdennettu ministerille, niin voin sanoa, että itteppäinen
ja ittenäinen kyllä olen, mutta pöljää minusta
ei tule tekemälläkään. Kunnossapidon
osalta olen konahtanutkin jo, jos se tarkoittaa sitä, että otetaan
yhteyttä toimijoihin. Tämä oli erittäin
mielenkiintoinen, ilmeisesti murretermi. Luulen, että se
tarkoittaa sellaista ärähdystä toimijoiden
suuntaan, että tähän täytyy
yhteisesti tarttua. Todellisuus on tietysti se, että kunnossapitoon
pyritään satsaamaan joka vuosi huolimatta siitä,
että perusväylänpidon määräraha
on laskeva liittyen siihen, että kulut aina kasvavat mutta
tätä meidän määrärahatasoamme
ei ole sidottu indeksiin. Siinä meillä on iso työmaa
vielä tehtävänä, että me
saamme perusväylänpidon määrärahan
pidettyä sillä tasolla, että myös
tämä kunnossapito on sen väärti,
että se palvelee koko meidän yhteiskuntaamme kaikkina
vuodenaikoina. Ison ongelman muodostaa myös sitten se,
millä tavalla meidän koneistomme, jota on tuottavuuden
ja tehokkuuden nimissä leikattu, pystyy valvomaan niitä urakoitsijoita,
jotka siellä kentällä toimivat. Tämä on
myös iso kysymys, ja sitä varten meillä on
se kuuluisa tienkäyttäjän linja, jota
toivoisin ihmisten käyttävän. Ellei tienkäyttäjän
linjakaan toimi, niin ottakaa sitten yhteyttä eduskunnasta
käsin vaikka ministeriin, niin katsotaan, että konahdetaan
sitten vähän isommalla äänellä.
Edustaja Sankelo nosti esille Merenkurkun liikenteen. Ruotsin
kanssa on tehty yhteistyötä tämän
asian tiimoilta viimeksi viime viikolla. Tapasimme EU:n ministerineuvoston
kokouksessa Ruotsin ministerin kanssa, ja pyritään
hakemaan yhteisesti ratkaisuja tämän EU-linjauksen
kautta, onko sieltä löydettävissä jotain,
mutta hallitus on sitoutunut siihen, että Merenkurkun liikenne jatkossa
turvataan, ja sitä työtä työryhmä myös täällä maan
sisäisesti koko ajan parasta aikaa tekee.
Edustaja Mäkelä nosti esille infrapanostukset, polttoainemaksut
ja erilaiset kompensaatiojärjestelmät liittyen
raskaaseen liikenteeseen, näin ymmärsin. Kompensaatio
veropuolella tietysti liittyy VM:n toimialaan, ja jos olen oikein
ymmärtänyt, niin siellä on käynnissä keskustelu
siitä, millä tavalla pystyttäisiin rakentamaan
mallia, jolla ei ajettaisi meidän kuljetusalaamme kontalleen.
Tällä hetkellä jo itse asiassa näissä infrapanostuksissa
tehdään siellä kipeimmissä kipupisteissä ne
työtoimenpiteet riippumatta siitä, missä päin
Suomea se tie on. Elikkä näitä asetetaan
tietysti aikajärjestykseen sen mukaan, miten kipeimmät
tarpeet milläkin alueella toimivat.
Edustaja Rajamäki nosti esille IMO-päätökset,
IMO-asiat, komission TEN-T-ratkaisut, Venäjä-yhteydet.
Kaikki nämä asiat ovat olleet työn alla
edellisen viikon aikana ministerineuvostossa, ja tehdään
varmasti jatkossakin hyvää yhteistyötä.
Siinä näen IMO-päätöksen
ja rikkidirektiiviasian osalta tärkeäksi sen,
että vuoden vaihteen jälkeen kyettäisiin
käymään kaikkien toimijoiden kesken neuvottelu
myös siitä, millä tavalla yhtenä rintamana
entistä vahvemmin mennään eteenpäin
tässä asiassa, koska näen, että yksin
liikenneministeri tai yksin Suomen hallituskaan ei tässä työssä pärjää,
vaan siihen tarvitaan koko toimiala, koko meidän vientiteollisuutemme
ja kaikki mahdolliset toimijat tekemään työtä Euroopan
ja maailman tasolla asian kuntoon laittamiseksi.
Edustaja Kuusisto nosti Uusimaata koskevat asiat. Tällä alueella
työmatkaliikenteen sujuvoittaminen ja kehittäminen
liittyvät vahvasti toimivaan ja toimivaksi rakennettavaan
joukkoliikenteeseen. Metropolipolitiikan kehittämiseen
liittyvät vahvasti selontekotyössä Kuha-hankkeet
ja niiden eteenpäin vieminen. Ennen kaikkea sanoisin, että Uudenmaan
kehittämisen osalta jos ei pystytä saamaan kuntoon
tätä meidän joukkoliikennettämme,
isolla J:llä, niin kyllä se haaste näitten
väylien korjaamiseen ja rakentamiseen tulee jossakin vaiheessa
maankäytöllisestikin jo niin vastaan, että ilman
sitä toimivaa työmatkaliikennettä joukkoliikenteen
voimin me olemme aikamoisessa pulassa tällä alueella.
Sen takia näen, että tärkeä keskustelu
ja vuoropuhelu, jota tässä nostettiin esille,
on tarpeen koko tällä alueella.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Nyt joudun pyytämään tiivistystä!
Selevä!
Edustaja Ojala-Niemelä: Hankkeet pieniä valtiolle,
elylle suuria. Liikenneturvallisuuden parantaminen, Rovaniemen kohta,
on ministerin tiedossa, ja on tietona myös se, että tarpeita
pohjoisen Suomen isommille hankkeille on.
Edustaja Korhonen nosti oikeastaan sen ydinkysymyksen esille:
löytyykö meiltä poliittisesti sellaista
uskallusta ja yhteistä voimavaraa, että me tunnustamme
sen totuuden, että pitääksemme suomalaisen
infrajärjestelmän kunnossa me tarvitsemme pitkäjänteisen
ja sitoutuneen suunnitelman siitä, millä tavalla
tämä meidän infra pidetään
kunnossa. Siihen työhön ministeri haastaa teidät
kaikki, ja selonteossa tämä voidaan linjata tai
olla linjaamatta. Se päätöksenteko kuuluu
meille kaikille yhteisesti, ja se ensi keväänä tapahtuu,
jos meiltä sitä tahtotilaa löytyy.
Edustaja Karimäki: juna—lentoliikenne-vastakkainasettelu,
päästökauppa, miten voidaan hinta-laatusuhteeseen
vaikuttaa. Radat kuntoon, täsmällisyyspalvelutaso
toimimaan, niin ollaan siinä tilanteessa, että ollaan
kilpailukykyisiä lentoliikenteen kanssa.
Heikkilä: infraan kannattaa satsata. Niin kannattaa
satsata. Senkin takia tässä taloudellisessa tilanteessa
mietitään niitä ratkaisuja, millä pystytään
pitämään myös elvytyksen kautta
tämän maan toimia, pyöriä, pyörimässä.
Edustaja Maijala: Selvitystyö näitten Lapin hankkeitten,
kaivosinvestointien ynnä muitten ratahankkeitten osalta
on työn alla. Tehdään suunnitelmat pidemmälle
ja lyhyemmälle aikavälille.
Ja Tuupainen: Peltipoliisit, jee, poliisit, jeejee. Lisää määrärahoja
sisäministeriön puolelle, niin homma hoituu.
Edustaja Lehti: Vuosaaren satama, uudet väylät.
Ministeriö on erittäin paljon enemmänkin kuin
valmis starttaamaan keskustelun alueen toimijoitten kanssa, että saataisiin
ne yhteydet pelaamaan.
Edustaja Paatero: TEN-T-Kotka—Koskenkylä,
Kotka—Hamina-alueen asiat ovat erittäin vahvasti
esillä selontekotyön yhteydessä ja eivät varmasti
jää huomioimatta.
Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru
Arvoisa puhemies! Talousarvioesityksessä liikenne-
ja viestintäministeriön hallinnonalan viestintäpalveluihin,
verkkoihin sekä viestinnän tukemiseen esitetään
määrärahoja yhteismäärältään
runsaat 20 miljoonaa euroa. Määrärahaa osoitetaan
laajakaistahankkeiden toteuttamiseen ja sanomalehdistön
tukemiseen. Lisäksi Viestintäviraston toimintamenoihin
osoitetaan vajaa 9 miljoonaa euroa. Tulopuolellekin kertyy siten vastaavasti
noin 6 miljoonan euron tulot erilaisista veronluonteisista maksuista.
Erityistä huomiota on kiinnitetty myös siihen,
että postitoiminnan valvonta sekä sähköisen
viestinnän tietoturvallisuusviranomaistoiminta eli NCSA-toiminta
turvataan. Lisäksi valtionavustus suomalaisten ohjelmien
lähettämiseen ulkomaille turvataan Ylen omasta
rahoituksesta.
Valiokunta on kiinnittänyt huomiota erityisesti sanomalehdistön
tukeen, laajakaista-asioihin ja Yleen, joten käsittelen
näitä nyt sitten hiukan pidemmin.
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, mitä tulee Yleen,
niin hallitusohjelmaan kirjattiin, että päätökset
Yle-uudistuksesta tehdään tämän
vuoden loppuun mennessä. Taustalla on sekä hallitusohjelma
että tuo viime hallituskaudelta peräisin oleva
eduskuntaryhmien parlamentaarinen kannanotto. Nämä molemmat
toiveet on nyt toteutettu ja huomioitu mielestäni kestävällä tavalla.
Näin ollen siis Yleisradio Oy:n julkisen palvelun rahoitus
vuodelle 2012 osoitetaan edelleen vielä valtion talousarvion
ulkopuolisen Valtion televisio- ja radiorahaston kautta. Kun nyt
kerran päästiin yksimielisyyteen tästä Yle-uudistuksesta
tämän parlamentaarisen yhteisymmärryksen
tuella viime perjantaina, siten vuoden 2013 alusta startataan uudella
mallilla. Tähän uuteen Yle-verojärjestelyyn
perustuvaan rahoitukseen siirrytään siis vuoden
2013 alusta. Tarkoitus on saattaa uudistuksen toteuttamiseksi tarvittavat
lainsäädäntömuutokset mitä pikimmin
eduskunnan käsiteltäväksi kevätistuntokaudella
2012.
Arvoisa puhemies! Toinen teema myöskin valiokuntakäsittelyssä ja
jaostokäsittelyssä on ollut laajakaistahanke.
Voi sanoa, että laajakaistahankkeelle on kehyksiin varattu
66 miljoonan euron määräraha. Siitä kuitenkin
vasta noin kaksi kolmasosaa on, valtiontukeen oikeutetusta määrärahasta
siis, sidottu, eli käytännössä rahaa on
vielä paljon jäljellä, ja todellisuudessa
tuosta rahasta on tuloutettu vasta aivan muutama satatuhatta, joten
siinä mielessä näyttää siltä,
että tämän toteuttamisen kangertelun
isoin ongelma ei ole suoraan sanottuna rahoituksen vähäisyys, vaikka
tämä onkin budjettikäsittely, vaan hankkeen
etenemiselle tuntuu olevan muita, suuriakin, hidasteita.
No, niin kuin totesin, julkisesti rakennettuja laajakaistahankkeita
on kuitenkin rakenteilla. Meillä on kuusi pilottihanketta
jo valmistunut ja valmistuu lopullisesti vuoden 2011 loppuun mennessä.
Kesällä 2011 aloitettiin kymmenien päävaiheen
hankkeiden rakentaminen. Viestintävirasto on nyt tehnyt
ensimmäiset tukipäätökset. Maakuntaliitot
ovat kilpailuttaneet noin 230 hanketta, joista teleyritykset ovat
tehneet näitä hanke-ehdotuksia siis noin puoleen.
Suoraan sanottuna aktiivisimpia ovat olleet Finnet-yhtiöt,
kuntien verkkoyhtiöt ja osuuskunnat. Isot valtakunnalliset
teleyritykset ovat toistaiseksi osallistuneet näihin yhteiskunnallisiin
talkoisiin vain muutaman hankkeen verran. Se on suoraan sanottuna
kova pettymys, sillä he eivät ole kerta kaikkiaan
sitoutuneet tähän eduskunnan tahtotilaan riittävällä tavalla.
(Kari Rajamäki: Näin on!) Tähän
myös valiokunta on omalta osaltaan kiinnittänyt
huomiota.
No, voi sanoa, että kaikkein surkein tilanne on Lapissa,
ja tätä kautta, niin kuin vanha totuus on, tarttis
jottain tehrä. Olemme suorittaneet väliarvioinnin
tämän syksyn aikana, ja on hyvä todeta, että tuo
väliarviointi osoittaa, että lainsäädännöllisiin
toimenpiteisiin pitää päästä mahdollisimman
nopeasti ensi vuoden puolella. Syksyllä laadittu väliarviointi
johtanee laajakaistatukilain ja EU:lle tehdyn notifioinnin tarkistuksiin,
ja tämä prosessi komission kanssa on jo aloitettu.
Hallituksen esitys lakimuutoksista annetaan eduskunnalle mahdollisimman
pian, niin että kesän 2012 rakentamiskauden valmistelu
voi edetä tehokkaasti. Tietenkin, niin kuin valiokunta
on toivonutkin, eduskunnan liikenne- je viestintävaliokunnalle
raportoidaan hankkeen tilanteesta alkuvuodesta 2012.
Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi totean vielä, että valiokunta
on kiinnittänyt upealla tavalla huomiota myös
sanomalehdistön tukeen. Nimittäin ajat ovat kovat,
ja lehdistötukea on tarkoitus suunnata ruotsin-, saamen-
ja romaninkielisten sanomalehtien sekä ruotsinkielisen
uutispalvelun tukemiseen, kuten tänäkin vuonna.
Tukea voidaan myöskin osoittaa entiseen tapaan sähköisillekin
julkaisuille. Olen tarttunut haasteeseen siinä, että valiokunta
on pitänyt välttämättömänä,
että tämä perustettava lehtiasiain neuvottelukunta
seuraa lehdistön asemaa ja tarvittaessa tekee sitten myös
ehdotuksia lehdistön toimintaedellytysten parantamiseksi.
On tärkeä siis, että saamme mahdollisimman
nopeasti asetettua tuon sanomalehdistön neuvottelukunnan,
jotta päästään käymään
prosessia ja keskustelua lehtien toimintaympäristön
kehityksestä. Sen perusteella sitten voidaan arvioida,
onko tarpeen kohdistaa erityisiä viestintäpoliittisia
tai muita toimia lehdistöalaan. (Kari Rajamäki:
Hienoa!)
Aivan lopuksi totean vielä teille kaikille, sekä valiokunnalle
että jaostolle mutta myös kaikille eduskunnan
viestintäasioista kiinnostuneille kansanedustajille, ja
menköön nyt samaan piikkiin koko eduskunnallekin:
kiitoksia syksystä, yhteistyöstä ja oikein
hyvää joulun odotusta kaikille!
Puhemies Eero Heinäluoma:
Mahdollistetaan debatti niille edustajille, jotka haluavat viestintäasioista
keskustella. Pyydän edustajia, jotka haluavat ottaa osaa
debattiin, ilmoittautumaan nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta.
Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ihan ensiksi onnittelut ministerille Yle-laista.
Se oli hyvä saavutus.
Mutta haluaisin tietää sellaisen asian, kun
aikaisemmin on budjetissa ollut 1,4 miljoonaa tähän
Ruotsin ja Suomen väliseen ohjelmanvaihtoon ja se on nyt
sieltä poistettu, sehän tulee sieltä Yle-lain
puolelta, niin onko muita sellaisia ulkomaisia asioita, mitä Yle-rahasta
maksetaan.
Toinen kysymys: Kun lähetetään Finlandin mukana
tai sitten toisella puolella SVT:n kanavalla näitä ohjelmia,
niin kuka maksaa tekijänoikeusmaksut? Onko niin, että tekijänoikeusmaksut
näistä ohjelmista, jotka lähetetään
toisessa naapurimaassa, maksaa aina se lähettävä yhtiö, vai
kaatuuko se koko lasku esimerkiksi Ruotsin osalta Suomen päälle?
Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Lehtien arvonlisäveron nostaminen
9 prosenttiin tulee väistämättä vähentämään
monien suomalaisten mahdollisuutta tilata lehtiä. Minä pidän
tätä erittäin huonona päätöksenä paitsi
moniarvoisen lehdistön menestymisen kannalta myös
erityisesti kansalaisten osallisuuden ja kansalaisvaikuttamisen
näkökulmasta. Kansalaisvaikuttamisen mittarit
ovat Suomessa näyttäneet punaista jo tosi pitkään
verrattuna esimerkiksi muihin Pohjoismaihin. Kun kahdella edellisellä kaudella
me teimme paljon töitä täällä eduskunnassa
ja ministeriöissä nimenomaan kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksien
parantamiseksi, oli kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaa, jossa
tämä ongelma nostettiin esille, ja työkaluja
vaikuttamisen parantamiseksi saatiin aikaan, rakennettiin demokratia-asiakirjaa
jne., niin nyt ollaan menossa kyllä erittäin iso harppaus
taaksepäin. Suomessa taloudellinen, poliittinen ja sivistyksellinen
valta vain keskittyy, ja tämä päätös
tulee edelleenkin vain keskittämään sitä.
Jaana Pelkonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Vähintään yhden
megabitin laajakaistayhteys on siis tullut tarjota yleispalveluna
jo lähes puolentoista vuoden ajan jokaiselle kansalaiselle
ja yritykselle. Hanke on niin alueellisen tasa-arvoisuuden kuin
tietoyhteiskunnan kehityksenkin kannalta erittäin tärkeä.
Kuten jo ministerin omasta puheenvuorosta tuli ilmi, valitettavasti
lupaus ei kuitenkaan ole toteutunut aivan suunnitellusti, vaan ongelmista
on raportoitu eri puolilla Suomea. Myös valtiovarainvaliokunta
on huomioinut mietinnössään nämä ongelmat ja
korostanut hankkeen nopeaa etenemistä. Kysynkin ministeriltä:
onko ministeriössä ryhdytty pohtimaan vaihtoehtoisia
ja aiempaa kustannustehokkaampia tapoja hankkeen saattamiseksi kunnialla
loppuun sekä selvittämään myöskin vapaa-ajanasuntojen
sisällyttämistä laajakaistahankkeen piiriin?
Rakel Hiltunen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Hallitusta ja... [Puhe kuului poikkeuksellisen
voimakkaasti mikrofonista.] — Oho, tulipa kovasti,
mutta kiitokset on syytä esittääkin kovasti
ja selkeästi. — Hallitusta ja ministeri Kiurua
voi onnitella Yle-ratkaisusta. Ensimmäiset reaktiot kansalaisilta
ovat, että tämä malli koetaan oikeudenmukaisena,
niin kuin hallitus on pyrkinyt muissakin periaatelinjauksissa tätä noudattamaan.
Eräät ryhmät ovat kuitenkin vähän
huolissaan, että kohdentuuko nyt heihin myös tämmöinen
oikeudenmukaisuuden ajatus. Nimittäin näkö-
ja kuulovammaisia ihmisiä on noin 150 000 eriasteisia
maassamme, ja kysyn ministeriltä: onko tarkoitus, että räätälöitäisiin
hiukan tätä kysymystä, ja sitten voidaanko
ajatella, että nyt panostettaisiin myös Ylessä viittomakielisten
ohjelmien lisäämiseen ja tekstitysten lisäämiseen?
Kun puhemies on tässä nyt kuulolla ja ministeri
ja paljon kansanedustajia, niin emmekö me voisi nyt sitten
viestintää tehostaa kuulovammaisten osalta ja
tehdä sellaisen päätöksen ennen
joulua ainakin, että puhemies ottaa sydämelleen,
että torstain suosittuun kyselytuntiin lisättäisiin
viittomakielen tulkki tänne saliin?
Puhemies Eero Heinäluoma:
Kiitoksia ehdotuksesta! Otetaan käsittelyyn.
Jari Myllykoski /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Kun tiedetään, että yritysten
ohjaus on keppiä kansalle -tyyliin, eli nyt meillä sähköinen
e-lasku tulee ja on hyvinkin ajankohtainen asia ja on varmaa, että toisen
ministeriön alalla siinä yrityssektorissa ruvetaan nostamaan
paperilaskujen maksamista, ja kun samalla postilain uudistuksen
osalta ollaan sen problematiikan edessä, kuinka laskut
kulkevat, niin onko mahdollista, että ministeriöt
keskenään voisivat tähän murrostilanteeseen
nähden mahdollistaa myös niille henkilöille
laskujen tasavertaisen maksamisen, jos meillä ei tämä digitaalinen
ja laajakaistaverkosto etenekään aivan sen suunnittelun
mukaan, ettemme sitten ahdistaisi niitä vanhuksia, liikuntakyvyttömiä ja
muita sellaisia tahoja, jotka eivät oman vammansa tai vammautumisensa
perusteella pysty käyttämään vielä nettiä,
ettei heitä ajettaisi ahdinkoon? Onko käyty keskusteluja
ministeriöiden välillä, että tällainen
turva saataisiin aikaan?
Jani Toivola /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Onnittelut ministerille tästä uudesta
Yle-sovusta. Hienoa, että se on löytynyt ja asia
lähtee eteenpäin. Minun mielestäni on
tärkeätä, että Ylen toiminta
turvataan. Yleisradio on ehdottomasti meidän kansallisen
muistimme arkisto, kulttuurin ja tasa-arvon edistäjä.
Uusi maksu myöskin edustaa minun mielestäni solidaarisuutta
ja yhteisvastuuta ja yhteisöllisyyttä yhteiskunnassa.
Toki on myöskin eriäviä ääniä ollut,
ja itse koen, että silloin ehkä tärkeätä olisi
vielä keskustella julkisen palvelun kanavien tehtävästä.
Olisin kysynytkin ministeriltä, onko tästä suunnitelmia, miten
voitaisiin avata ja pohtia, mitä se julkisen palvelun kanavien
tehtävä tänä päivänä tarkoittaa
ja millä tavalla kansalaiset siitä todella voivat hyötyä,
ehkä kärkenä vielä ennen kaikkea
nuorten aktivoiminen ja demokratiakasvatus.
Thomas Blomqvist /r(vastauspuheenvuoro):
Värderade herr talman! I dag är det lika
viktigt att det finns en fungerande internetförbindelse,
ett fungerande bredband, som att det finns ett fungerande vägnät.
Därför är det bra att regeringen fortsätter
det nationella projektet med att förverkliga bredband.
Kysyisin kuitenkin ministeriltä, että nyt
kun tämän projektin väliarviointia aikaistetaan — mikä on
hyvä asia — niin ainakin tähänastiset kokemukset
osoittavat, että suuret teleyritykset eivät ole
olleet järin kiinnostuneita laajakaistaverkkojen rakentamisesta
haja-asutusalueilla, kun taas pienillä teleyrityksillä,
kuten esimerkiksi osuuskunnilla, on ollut hankaluuksia rahoituksen
kanssa. Tähän ongelmaan pitäisi löytää ratkaisuja.
Siitä kuulisin mielelläni ministerin näkemyksen,
kuten myös siitä, miten näitä tilaajaliittymiä voidaan
toteuttaa niin, etteivät ne tule liian kalliiksi käyttäjille.
Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Aivan aluksi vielä kiitokset sekä liikenne-
että viestintäministerille myöskin liikenne-
ja viestintävaliokunnan puolesta erittäin hyvin
sujuneesta yhteistyöstä.
Jatkan tästä, mistä edustaja Blomqvist
sanoi. Näin todellakin on, että vaikka näiden
laajakaistahankkeiden kannattavuudessa tietysti on puutteita ja
se vaikuttaa siihen, miten se operaattoreita kiinnostaa, niin myöskin
operaattoreiden kesken on aika suuria eroja. Erityisesti Finnet-yhtiöt ja
nämä pienet puhelinyhtiöt ovat hyvin
tarttuneet tähän tehtävään
ja näkevät siinä myöskin bisnesmahdollisuuksia.
Olisi silloin hyvä, että niitä toimintaedellytyksiä voitaisiin
edesauttaa.
Ylen osalta yhdyn onnitteluihin tästä päätöksestä,
mutta haluaisin korostaa myös sitä, mitä täällä edustaja
Toivola otti jo esille: tämän julkisen palvelun
tehtävän määrittely, ja myöskin
se, että pidetään huolta aidosti siitä,
että meidän mediakentässä on
tilaa myöskin yksityisille toimijoille, että Yle
ei liikaa syö niitä markkinoita. Tätä tehtävää on
tärkeä seurata ja nyt tässä uudessa
järjestelmässä tulee entistä enemmän myöskin
liikenne- ja viestintävaliokunnan tehtäväksi.
Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Yhdyn kernaasti onnentoivotuksiin siitä kovasta
työstä, jolla tämä Yle-rahoituksen
onnistuminen saatiin aikaiseksi viime perjantaina, ja kaikki puolueet
ovat siinä matkassa mukana. Harvoin on tullut näin
paljon näin vähään aikaan myönteistä palautetta.
Se koetaan oikeudenmukaiseksi. Ainut, joka siellä on pikkuisen
soraääniä herättänyt,
on se, että sen progressiivisuuden siinä pitäisi
olla vielä suurempi, eli meiltä pitäisi
ottaa enemmän, joilla on varaa maksaa myöskin
enemmän.
Ihan yhteen yksityiskohtaan vielä haluan siinä kiinnittää huomiota
eli siihen, että tällä lailla ja maksulla
saadaan kiinni 250 000 ihmistä, jotka eivät
tähän asti sitä maksua ole maksaneet.
Se on erinomainen asia, että saadaan myöskin laajuutta tähän,
ja ennen kaikkea se, että se on eduskunnan käsissä edelleen.
Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Minäkin otan asiakseni tämän Yle-veron.
Se on hyvä, että se tulee valiokuntaan käsittelyyn.
Nimittäin siellä saamme varmasti hiottua vielä pieniä särmiä pois.
Se on hyvä mutta ei toki virheetön. Minä ja
perussuomalaiset huomasimme ainakin yhden epäkohdan. Se
on nämä perheet, joissa on 2 plus jotain perheenjäsentä,
eli vaikka vanhemmat asuvat saman kiinteistön alla tai
on aikuisia lapsia, niin heidän kohdallaan maksuosuus voi
nousta liian isoksi. Onko teillä jo nyt jotain lääkettä ehdottaa
tähän?
Toinen asia: Laajakaistahanke on erittäin tärkeä,
ja sitä tarvitsee kiristää ja ennen kaikkea mainostaa
firmoille, että ne voivat tehdä sitä. Myös
laajakaistan tekeminen valokuidulla on tärkeä,
koska langattomien tekniikoiden (Puhemies: Minuutti!) turvallisuudesta
ei ole aivan täysiä takeita.
Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Täällä ministerit
aivan oikein liikenne- ja viestintäministeriön
hallinnonalan osalta korostivat sitä, että tämä on
hallinnonala, joka pitää meidän pyörämme
pyörimässä tässä maassa,
ja joka puolella maata. Tätä ovat myöskin
alleviivanneet kaikki elinkeinoelämän järjestöt
aivan syystä. On oleellisen tärkeää,
että meillä ovat sekä viestimet järkevällä,
riittävällä tasolla kaikkialla kuin myöskin
liikenneyhteydet.
Puhemies! Tällä kohdalla laajakaista-asiasta on
puhuttu jo paljon, mutta vielä edelleenkin: se epätasa-arvo,
joka vallitsee eri puolilla maata, on erittäin räikeä.
Yhä enemmän yhteiskunta on menossa kohti sähköisiä palveluita.
Sitä kautta myöskin tulee välttämättömyys
siihen, että meillä täytyy riittävät
yhteydet olla, puhumattakaan niistä elinkeinoelämän
tarpeista. Nyt joillain alueilla ei ole tarjouksia tullut lainkaan,
vaikka Finnet-yhtiöt ovat olleet aktiivisia. Joillain ei
ole tullut tarjouksia lainkaan. Arvoisat ministerit, onkos tässä kysymyksessä nyt
sitten tällainen tyhjiökartelli, eli onko yhdessä päätetty,
että ei (Puhemies: Minuutti on täynnä!)
tarvita, jolloin pidetään yllä sitä,
että hinnat pysyvät korkealla? Toivon, että tähän
puututaan.
Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru
Arvoisa puhemies! Yritän vähän ryppäittäin
käydä näitä teemoja läpi,
koska useilla teistä edustajista oli samantyyppisiä huolia,
eli tätä kautta. Lähden nyt ensin näistä yksittäisistä.
Edustaja Tolppanen peräänkuulutti valtionavustusta
suomalaisten televisio- ja radio-ohjelmien lähettämiseen
ulkomaille ja sitä, mitä tuo teknisesti tarkoittaa.
En lähde nyt näihin yksityiskohtiin. Käydään
siitä neuvottelu tuossa, näytän, mitä se
tarkoittaa käytännössä. Tässä on
vanha poliittinen päätös taustalla, ja
näin ollen hankala on tämä tilanne, mutta
vuoden päästä tämä ongelma
poistuu meiltä päiväjärjestyksestä,
koska kaikki tulee olemaan budjettirahoitteista, niin kuin tämä Yle-päätös
osoittaa, eli sitä kautta ei ole ongelmaa, onko kysymys
tv-lupamaksuilla vai budjetilla rahoitetuista eristä.
Edustaja Paloniemi peräänkuulutti lehtien
alvin noston seuraamista, minkälaiseen tilanteeseen se
ajaa lehtialan liiketoiminnan ja toiminnan edellytykset. Me tulemme
sen tekemään, ja olen itse henkilökohtaisesti
sitä mieltä, että on hyvä, että tätä varten
myöskin perustamme neuvottelukunnan, jossa seuraamme aktiivisesti
niin tätä kuin myöskin jakelupuolella
tapahtuvia muutoksia.
Edustaja Pelkonen ja myöskin edustajat Blomqvist, Satonen
ja Leppä erityisesti ottivat esiin nämä laajakaistan
ja yleispalveluvelvoitteen ongelmat. Ensinnäkin edustaja
Pelkoselle: Hyvä huomio siitä, että mehän
olemme tehneet historiaa. Tämähän on
siis aivan ainutlaatuinen päätös, joka
puolitoista vuotta sitten tehtiin. Sitä voi verrata peruskouluun.
Sitä voi verrata neuvolapalveluihin, jotka Suomessa ovat
olleet maailmankuuluja. Yhtä maailmankuulu on se, että meillä on
määritelty lakiin minimi, jolla näitä uusia
viestintäyhteyksiä pitää yhteiskunnassa
tarjota. Se tarkoittaa käytännössä sitä,
että jokaisella suomalaisella pitää olla
yksi puhelinyhteys. Se on joko kiinteä tai mobiili. Samaan
aikaan myöskin 1 mega pitää löytyä verkkoyhteyttä,
se on käytännössä mobiilina.
Näistä me pidämme kiinni. Kun löytyy
yksikin musta aukko, jossa tätä ei ole, niin lähden
sitten vaikka kotikäynnille. Eli pidetään
nyt tiukkaan mielessä, että Suomesta löytyy
kylä nimeltä Lisma, joka on hyvä kannatinkysymys
sille, että jos näitä asioita ei hoideta, niin
ne hoidetaan sitten oikein kädestä pitäen. Olen
aina valmis tulemaan laittamaan nämä asiat kuntoon.
Jos yhdenkin paikan löydätte Suomesta, jossa tämä asia
ei ole kunnossa, niin ensin yhteys Viestintävirastoon ja
sieltä tulevat minun kaikki upeat avustajani, jotka hoitavat
näitä asioita, ja minä vaikka itse sitten
perässä omalle kotikäynnille. Nämä asiat
pannaan kuntoon, ja tästä meidän on syytä olla
ylpeitä. Jos yksikin rikkomus on, niin täältä tullaan.
Mitä tulee sitten tähän maksimiin
eli siihen suureen yhteiskuntapoliittiseen tavoitteeseen, vuoden
2008 poliittiseen tavoitteeseen, eli laajakaista kaikille vuoteen
2015 mennessä: se on ollut huikea yhteiskuntapoliittinen
näkökulma, että me olemme halunneet katsoa,
että yhteiskunnassa on myöskin halua turvata nopeat
laajakaistayhteydet. Se ongelma koskee erityisesti sitä aluetta,
joka ei ole markkinavoimien kiinnostuksen kohteena, eli 5 prosenttia
suomalaisista. Tätä kautta on äärettömän
tärkeää, että me pidämme myöskin
siitä tavoitteesta kiinni. Minun on ollut hienoa aina sanoa,
että eduskunta on aivan takanani tässä,
että ei ole yhtään lipsuntaa. Tämä valiokunnan
mietintö ja myöskin sitten liikenne- ja viestintävaliokunnan
mietintö ja vielä oman jaoston mietintö osoittavat
sen, että olette täysin tämän
takana, ja nyt meidän pitää vaan fiksata
ne ongelmat, jotka tähän liittyvät.
Isoin ongelma on se, että meillä operaattorit eivät
ole tästä kiinnostuneita. Meillä on poliittista
tahtoa, mutta operaattorit eivät ole kiinnostuneita. Olen
sanonut, että täältä pesee.
Ja niihin toimiin me ryhdymme tässä alkuvuonna.
Se ei ole mikään helppo vääntö,
mutta ei tästä muuten mitään
tule. (Rakel Hiltunen: Vihdoinkin!)
Mitä tulee siihen, ovatko käyttäjähinnat
kohtuulliset, se voidaan sanoa, että koska tämä on nyt
sitä luksusta, tämä on sitä maksimia.
Niitä käyttäjähintoja ei koskaan
saada niin alas, että voisi sanoa, että ne olisivat
sellaisia helppoja hintoja kestää, mutta ei voi
myöskään sanoa niin, että nämä olisivat
sen mittaluokan kysymyksiä, että tulisi valtavan
kalliiksi. Niin että pitää pitää kohtuulliset
käyttäjähinnat kuitenkin tässä mielessä.
Edustaja Lepälle vielä: En uskalla epäillä vielä kartellia
kuitenkaan. Se ei tunnu minusta nykyisen tilanteen kuvailulta, mutta
jos sellaisia epäilyjä on, niin Kilpailuvirasto
auttaa siinä ja ministeri Ihalainen.
Muutoin tämä Yle jää tänne
viimeiseksi. Voi sanoa ensinnäkin, että tämä Yle-ratkaisu
on sillä tavalla ollut ainutlaatuinen, että meidän
täytyy muuttaa tätä omaa ajattelua. Sellainen
ajattelu on vanhentunut, että on olemassa joku laite, jonka tuijottamisesta
maksetaan jotain lupalappua. Ei sellaista maailmaa enää olekaan.
Tämä on julkista palvelua, joka pitää yhteiskunnassa
turvata. Siitä tulee henkilökohtaista. Se on siis
sidottu. Jokaisen henkilön kohdalla me pidämme
huolta siitä, että meillä on olemassa
julkisen palvelun tehtävä myöskin viestintäalalla.
Sitä kautta me turvaamme sen verovaroista, että nämäkin
asiat hoidetaan. Sillä ei ole nyt enää jatkossa
täydellistä tekemistä tämän
kanssa, tuijottaako jonkunlaista laitetta vai ei. Nyt on kysymys
siitä, että me pidämme tästä huolta
niin kuin kaikista muistakin, päiväkodeista, vanhusten
palvelutaloista, me pidämme huolta kalliista, erikoisista
hoidoista sairaille. Näitä asioita on vaan hoidettava.
Sitä kautta me tulemme ihan uudella tavalla sen kysymyksen
eteen, että tämä ei ole enää kotitalouskohtaista.
Siihen liittyen Edustaja Jalosen huoli siitä, miten
nämä plus 3 -perheet hoidetaan: se on ajankohtainen
murhe tietenkin, ja eduskuntaryhmien puheenjohtajat katsoivat, että valiokuntakäsittelyssä
voidaan
arvioida, voiko tähän rakentaa verohallinnollisesti
jonkunlaista huojennusmenettelyä vai miten mennään.
Mutta minä haluaisin teille nyt sen kokonaisuuden maalata
niin, että kun meillä on kuitenkin tämä Yle-veron
jakautuminen, niin 1,1 miljoonaa suomalaista pääsee
vähintään puolet halvemmalla jatkossa,
vähintään puolet halvemmalla: 120—130
euroa keskimäärin missä tahansa tuloluokassa
yksin asuvat ja yksinhuoltajat. Se suuri massa, joka elää kahdestaan
ja jota on äsken kuvattua ryhmää pikkuisen enemmän,
heidänkään maksut eivät ainakaan nouse
verrattuna siihen, jos olisi vuonna 2013 tämä lupamenettely
käytössä. Eli minä voin sanoa,
että näitten osalta meillä on puhdas
omatunto siinä, että kukaan ei ainakaan pääse
kalliimmalla. Mitä tulee näihin plus 3:n perheisiin,
alle 300 euroa on meidän keskimääräinen
laskelmamme, joka on heille tulossa maksettavaksi, siihen plus 3:n
yhteisöön, ja kun on kysymys siitä, että tämä on
henkilökohtainen vero, niin kovin kauan minkäänlaista
huojennettua siirtymäaikaa ei valitettavasti voi olla olemassa.
Tätä kautta toivon, että olen vastannut,
edustajat, teidän kysymyksiinne. (Rakel Hiltunen: Kuulovammaiset!) — Ai,
niin, anteeksi. — Edustaja Hiltuselle vielä, eli
tähän näkö- ja kuulovammaisten
oikeuksien turvaamiseen. Erityisesti erityisryhmien oikeudet ovat
nyt Ylellä aivan uudella tavalla tapetilla, ja esteettömyyskysymykset
ovat siellä. Siellä on paljon nyt tehty. Minä olin
juuri seminaarissa heidän kanssaan tästä asiasta.
Pitää miettiä valiokuntakäsittelyssä,
miten suhtaudutaan näihin, mutta niin kuin totesin, tässä on
nyt kysymys siitä, että meidän kaikkien kannattaa
maksaa myös siitä, että meillä on
moniarvoinen ja riippumaton tiedonvälittäjä yhteiskunnassa,
tarvitsee sitä tietoa tai ei, katsoo sitten kauppakeskuksissa
niitä monitoreja, joissa kerrotaan, onko tulossa hirmumyrskyä vai
onko jossakin päin maailmaa demokratia vaihtunut vaikka
diktatuuriksi, niin joka tapauksessa on tärkeätä,
että me välitämme tietoa, ja siitä kannattaa myös
jatkossa maksaa.
Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! On erinomaista, että lupaatte, että nämä yhden
megan yhteydet varmasti toteutuvat ja ovat kaikkien käytettävissä. Operaattorit,
verkonhaltijat kuitenkin kaiken aikaa keräävät
näitä vanhoja yhteyksiä pois eivätkä aina
takaa uutta vähintään vastaavanlaista
palvelua tilalle. Juuri näin on tilanne tällä hetkellä esimerkiksi
Saarijärvellä, ja monilla muillakin paikkakunnilla.
Mikä mekanismi teillä on näitten verkonhaltijoitten
kanssa luotu, jolla tämä käytännössä varmistetaan?
Tämä on ensimmäinen kysymys.
Toinen liittyy nyt tähän laajakaistaan. Kun
viimeksi syksyllä 2010 strategiasta päätettiin,
siinä yhteydessä silloinen valtioneuvosto sopi,
että tämän vuoden, 2011, puoleenväliin
mennessä, alkupuolella, tarkastetaan, tuleeko siitä totta.
Nyt näyttää, että totta ei meinaa
tulla esimerkiksi siksi, että se kaupallinen alue ei katakaan
likikään niin paljon, 95:tä prosenttia,
niin kuin arvioitiin, vaan huomattavasti vähemmän.
Tämä johtaa siihen, että kunnat, jos
ne toteuttavat, joutuvat maksamaan paljon enemmän kuin
alun perin ajateltiin. (Puhemies: Minuutti täynnä!)
Miten tämä taataan, että tuosta päätöksestä tulee
totta?
Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Siitä, mitä tulee Ylen
riippumattomuuteen tiedonvälityksessä, voidaan
olla yhtä monta mieltä kuin on toimittajaa. Mutta
itse asia oli tämä, että Yle-veroa on
ylistetty eri tahoilta, mutta ei kuitenkaan kaikilta. Esimerkiksi
minulle soitti perjantaina eräs sotaveteraani ja kysyi, pitääkö hänen,
lähes kuurosokean, myös maksaa Yle-veroa vähäisestä eläkkeestään,
vaikka hän ei tv:tä ja radiota katso eikä hyödy
siitä mitään. Elikkä onko tämä Yle-vero
oikeudenmukainen kaikkia ihmisryhmiä, kuten näitä 10 000:ta
täysin sokeaa tai 8 000:ta kuuroa kohtaan? Siinä mielessä olisin
kysynyt ministeriltä, voidaanko valiokuntatyöskentelyssä antaa
joustovaraa ja saada vähän säätöä tähän
lakiesitykseen.
Eila Tiainen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ilman noin asiantuntevaa ja sinnikästä ministeriä tuskin
meillä olisi tätä Yle-rahoitusta, joten
kiitos siitä. Kun täällä on
kehuttu sitä, niin minä taidan olla se ainoa edustaja,
joka on saanut myös negatiivista palautetta runsaasti tästä Yle-verosta.
(Ben Zyskowicz: Kaikki me saamme negatiivista!) Mutta edustajat
Satonen ja Toivola ottivat esille tämän julkisen
palvelun tehtävän, ja kun siitä nyt paljon
puhutaan, niin minun mielestäni olisi syytä keskustella
ylipäätään paljon laajemmin
sähköisen median viestintäpolitiikasta.
Varmaan tällainen sähköisen viestinnän
mediapoliittinen ohjelma olisi tarpeen. Myös kaupallisten
toimijoitten edellytyksiä ja toimintaa pitää tarkastella.
Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Onnittelut ministerille Yle-ratkaisusta. Kysymys
siihen liittyen: Ylen ratkaisun yhteydessä sovittiin myös
Yleisradion ohjauksen ja valvonnan vahvistamisesta sekä uusien
palvelujen ennakkoarvioinnin kirjaamisesta lakiin. Hallintoneuvoston
asioiden valmistelu viedään Yleisradio Oy:n ulkopuolelle
eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan yhteyteen. Samassa
julkisen palvelun määritelmää tarkennettiin.
Kysyisinkin arvoisalta ministeriltä sitä, joudutaanko
Ylen organisaatiota saavutetun ratkaisun vuoksi uudistamaan.
Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kuulosti todella lupaavalta se, mitä ministeri
Kiuru ennakoi ja suorastaan lupasi laajakaistan järjestymiseen,
ja että valtio on yhä mukana rahoittamassa ja
etsimässä ratkaisuja sille, että tuo
kattava laajakaistaverkko todellakin toteutuu, toisin kuin pääministeri
Katainen, joka tässä taannoin irtisanoutui siitä,
että valtio tukisi edelleen laajakaistahanketta. Hänen
mukaansa valtio ei voi olla enää laajakaistahankkeen
takuumiehenä. Miten, ministeri Kiuru, kommentoitte tätä?
Katri Komi /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Laajakaistahankkeesta minäkin
kysyisin. Nyt kun tuo noin 800 megahertsin taajuusalue on ollut
myös esillä viime aikoina, niin kysyisin: Kun
siinä on ymmärtääkseni vapautumassa
noin 60 megahertsiä, niin onko mietitty, voitaisiinko siitä käyttää parikymmentä megahertsiä
jollakin
nimellisellä hinnalla kiinteän verkon operaattoreiden
toimesta tähän Laajakaista kaikille -hankkeen
todelliseen toteuttamiseen joka puolella Suomea? Tämä Kataisen
hallitus — viittaan vielä noihin edellisiin ministerin puheenvuoroihin — tuntuu
nimittäin tekevän sinipunahallitusten keskittämispolitiikkaa
liikennepolitiikassa, ja ei vielä näytä kauhean
lupaavalta, että tässä viestintäpolitiikassakaan
saataisiin todella kaikille tämä laajakaista.
Tuomo Puumala /kesk(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! On vielä välttämätöntä palata
tähän lehtien arvonlisäverokysymykseen, minkä edustaja
Paloniemi tässä hyvin nosti esille. Ne monet argumentit,
mitä tänään on kuultu Yleisradion
osalta, pätisivät tietysti erittäin hyvin
myös tähän lehtien osaan: sivistystehtävä, tasa-arvonedistämistehtävä ja
muu. Kun monella kansalaisella ei ole enää lehtiä varaa
ostaa, niin tietenkin tällaiset tehtävät,
joita tässä on nostettu esille, jäävät
kyllä puuttumaan. Siitä ilmaisen suuren harmistukseni.
Sitten Yleisradioon. Olen ehkä niitä harvoja edustajia,
jotka eivät yhdy tähän kiitosten kuoroon,
vaan esitän oman skeptisyyteni tätä mallia kohtaan
siinä mielessä, että näen erittäin
vaikeana, että yksi palvelu, tässä tapauksessa
Yleisradion palvelu, nostetaan kaikkien muitten palveluitten edelle
eli sen rahoitus betonoidaan budjetin ulkopuolelle. Pidän
Yleisradiota tärkeänä ja arvostan sen
toimintaa erittäin paljon, mutta onko se yhteiskunnan kaikista
tärkein palvelu, sitä en uskalla sanoa. Tätä taustaa
vasten kannustan ministeriä vielä tuota julkisen
palvelun tehtävää käymään
erittäin tarkasti läpi, niin kuin itsekin totesitte.
Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Minä kyllä haluan kiittää viestintäministeriä siitä,
että hän tämän Yle-paketin sai
kasaan, ja myös eduskuntaryhmiä, ettei lähdetty
enää tässä vaiheessa politikoimaan
tällä asialla. Julkisen palvelun tehtävän
tulee olla laaja ja sen tulee olla myös nettipuolella.
Se on ihan selvä asia, vaikka kaupalliset mediatalot tietysti tätä herjaavat.
Ei mitään ulkopuolista valvontakomissiota, se
oli minusta yksi tärkeimpiä asioita tässä mielessä.
Kysyisin itse asiassa enemmän tästä laajakaista-asiasta,
siitä, että tosiaan operaattorit eivät
tarjoa enää näitä tarjouksia.
Miten te aiotte ministerinä nyt vaikuttaa siihen? Keskustahan
on ehdottanut 19 miljoonaa lisää vielä tämän
laajakaistan rakentamiseen, mutta tosiaan se ei ole pelkästä rahasta
kiinni, vaan nyt pitäisi saada todella kansalliset talkoot
tältä osalta. Olemmeko me satsaamassa väärään
teknologiaan? Pitäisikö olla teknologianeutraaliutta,
koska myös nämä langattomat verkot kehittyvät?
Sitten kolmas asia. Huolestuttava uutinen on tietysti postipalvelujen
väheneminen. Oletteko arvioinut, paljonko tuo lehtien arvonlisäveron nosto
vaikuttaa, kun jakelu vähenee lehtien osalta, myös
sitten postin jakeluketjuun ja Itellan toimintaan? (Puhemies: Minuutti!)
Oletteko seuraamassa sitä asiaa?
Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Minä kuulun niihin, jotka haluavat
onnitella eduskuntaryhmien puheenjohtajia ja ministeri Kiurua siitä,
että tässä Yle-asiassa saavutettiin vihdoin
ratkaisu. Ratkaisu, josta kaikki kahdeksan eduskuntaryhmää ovat voineet
sopia, on minun mielestäni aikamoinen saavutus. Kyseessä on
kuitenkin vaikea asia, jossa viime kädessä mennään
lähes jokaisen kansalaisen kukkarolle. Lopputulos, itse
ratkaisu, on mielestäni kohtuullinen eri suuntiin, ja totta
kai me kaikki kansanedustajat olemme saaneet tästä ratkaisusta
myös negatiivista palautetta, mutta mistäpä asiasta
emme sitä saisi. Muun median arvostelu on mielestäni
ollut osin, sanoisiko, tekopyhää, kun yhtäältä on
syytetty, että poliitikot halusivat turvata valtansa Ylessä,
ja tämän syytöksen ovat esittäneet
tahot, jotka olisivat ajaneet puhdasta budjettirahoitusta, ja se
jos mikä olisi turvannut poliitikkojen otteen Ylessä.
Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Viestintäpolitiikkaan vaikutetaan
budjettia enemmän lainsäädännöllä, ja
tänään on uutisoitu, että teleoperaattorit
halutaan vastuuseen vihapuheista. Turun Sanomien mukaan poliisi
ja valtakunnansyyttäjänvirasto aikovat esittää,
että operaattorit asetetaan samalle viivalle kirjoittajan
ja tekstin julkaisijan kanssa, kun pohditaan, kuka on syyllistynyt
rikokseen rasistisen aineiston esillä pitämisestä.
No, tämähän tarkoittaisi samaa kuin jos
Itella haettaisiin oikeudelliseen vastuuseen siitä, että joku
on lähettänyt vihapostia kirjeitse. Haluaisin,
että ministeri voisi ottaa kantaa siihen: miten te suhtaudutte tällaisiin
ajatuksiin, joilla yritetään suitsia sananvapautta
meidän tietoverkoissa.
Toinen tietoyhteiskuntapolitiikkaa liippaava ajankohtainen kysymys
koskee hyvitysmaksua. Ministeri Arhinmäkihän esitti,
että hyvitysmaksu olisi laajennettu myös muun
muassa kännyköihin ja tietokoneisiin hyvin laajalla
tavalla. Se saatiin onneksi torpattua, mutta voitteko, ministeri
Kiuru, ottaa kantaa siihen, pitääkö hyvitysmaksu
korvata tavalla, joka ei uhkaa tietoyhteiskuntakehitystä eikä jarruta
näiden välttämättömien
laitteiden yleistymistä.
Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Minäkin haluan yhtyä näihin kiitoksiin
ministerille tästä Yle-laista. Tämä on ollut
pitkä prosessi. Siellä ovat virkamiehet useita
vuosia tätä tehneet, ja ministereitäkin
on ollut mukana, ja te muutamassa kuukaudessa teitte tämän,
tosin yhteistyössä eduskuntaryhmien puheenjohtajien
kanssa. Kiitos siitä. Minä näen kyllä tämän
sillä tavalla, että Yle on riippumaton markkinoista,
ja yleensähän on näin, että kenen leipää syöt,
sen lauluja laulat, ja tässä nyt Yle on kansanradio
ja sillä selvä, ja tämä rahoitus
tulee hoidettua tätä kautta.
Sitten laajakaistahankkeeseen. Meillähän on hyvin
erilainen tilanne eri puolilla valtakuntaa, ja otan nyt oman maakuntani
tässä esille. Siellä on yhtiö ottanut
vastuuta valokuidun vedosta ja menneenä kesänä on
vedetty jo 400 kilometriä kuitua ja nyt seuraavana kesänä vedetään
700 kilometriä. Tällä tavalla operaattori
on ottanut vastuuta tästä. Mutta kysyisin nyt
ministeriltä: mitenkä näette tämän,
kun operaattorit siis tekevät noin 25 prosentin katteella
tulosta (Puhemies: Minuutti on täynnä!) ja sitten
vastaavasti verkkorakentajat tekevät plus miinus nolla -tilanteella?
Mika Kari /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Täällä yhdytään
kiitokseen oikealta vasemmalle ministeri Kiurulle Yle-rahoituksen
selvittämisestä. Monen vuoden veivailujen jälkeen
on saatu sellainen paketti aikaan, johonka voimme laajasti olla
tyytyväisiä. Kysyn kuitenkin tästä Yle-pakettiin
liittyvästä yhdestä harmaasta alueesta
tai kulmasta tai nurkasta. Palvelutaloissa asuvien ihmisten puolelta
on tullut paljon kysymyksiä siitä, koskeeko tämä vero myös
heitä. Aikaisemmin edustaja Toivola otti esiin myös
tämän parlamentaarisen keskustelun tarpeen, ja
kysyn ministeriltä, kuinka laajasti pääsemme
keskustelemaan Yleisradion julkisten tehtävien tulevaisuudesta.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Tässäkin meillä on, joko ikävä tai
hyvä kyllä, enemmän puheenvuoro- ja vastauspuheenvuoropyyntöjä kuin
tähän yhteyteen voidaan ottaa. Menetellään
niin, että nyt ministeri Kiuru vastaa ja sen jälkeen
jatkamme listakeskustelulla pari puheenvuoroa, ja sitten ministeri
Häkämies on ystävällisesti lupautunut
omaa esiintymistään odottamaan tuohon varttia
yli kahteen.
Huomautan vielä ministerille, että 5 minuuttia on
ehdoton raja.
Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru
Arvoisa puhemies! Ihan nopeasti edustaja Tynkkyselle: En oikein
tunne sitä tapausta, mihin viittasitte, mutta selvitetään.
Tietenkin on hirveän tärkeä sanoa, että myöskään
tulevaisuudessa ei käy niin, että kenelläkään
ei olisi minkäänlaista vastuuta mistään.
Sellainen maailma on täysin poissuljettu. Kunnioitan hirveästi
sananvapautta, se on meidän tärkeimpiä periaatteitamme
ja oikeuksiamme, mutta se ei myöskään
ole täysin ylittämätön. Pitää myös
katsoa, meillä on aivan käsittämättömiä tapauksia,
jotka tämän Norjan kriisin myötä ovat
tulleet esille. Eli me olemme tehneet nuorten puolella, nuoriin
ja lapsiin kohdistuvissa tapauksissa, jo alan itse sopimana erilaisia
sopimuksia, ennakkokäytänteitä, miten menetellään,
ja täällä puolella on varmaan paljon
tilaa myöskin aikuisten puolella miettiä, miten
nämä asiat saadaan parempaan kuntoon.
Hyvitysmaksu on vielä kesken. Siihen suhtautuminen:
itse pidän sitä lähtökohtana,
että tietoyhteiskunnan tulevat tarpeet pitää siinä huomioida
kestävällä tavalla.
Sitten muut teemat enemmän tai vähemmän sivusivat
vain kahta tematiikkaa eli laajakaistaa ja Yleä. Jos tyhjennetään
nyt ensin tuo laajakaista vielä tarkemmin. Eli lähtökohta
on se, että todella on niin, että meillä on
1 megan yhteydet, niin kuin edustaja Pekkarinen tässä peräänkuulutti,
ja meillä on vielä paljon ongelmia niissä. Olen
saanut kuulla, erityisesti viime viikolla jotkut valiokunnan jäsenet
kertoivat, millä tavalla suhtaudutaan kuitenkin yhtiöissä siihen,
että tätä voidaan vähän
niin kuin katsoa jollakin tavalla laput silmillä. Sellainen
ei ole mahdollista. Kun te tiedätte näitä esimerkkejä,
tämä velvoittaa kyllä koko tätä eduskuntasalia:
kaikki esimerkit Viestintävirastoon kirjallisesti. Niin
kuin sanoin, me tulemme kaikkiin puuttumaan. Lakia on noudatettava.
Ja minkäänlaisia selityksiä harmaista vyöhykkeistä ei
kenelläkään edustajalla pidä olla.
Jos sellaisia on, te puututte niihin, te olette lainsäätäjiä ja
lakia me noudatamme ennen kaikkea ja valitukset Viestintävirastoon.
Tämä on aivan ehdoton totuus. (Mauri Pekkarinen:
Niitä on paljon!) — Kaikki Viestintävirastoon.
Sitten, mitä kuuluu laajakaistaan. Niin kuin totesin,
niin eihän meistä kukaan ole sitä mieltä, että laajakaista
kaikille vuoteen 2015 mennessä olisi suuri menestystarina
tähän mennessä ollut. Mutta se ajatus,
kuinka upeata on se, että me olemme maksimin halunneet
turvata ja meillä on sille poliittinen tuki. Minusta se
on aivan ennenkuulumatonta. Sen takia minusta on hienoa, että me
valvomme sitä, että näille asioille todella
tapahtuu jotakin. Minähän olen perinyt tämän
kassini. Ja kun te nyt syytätte, esimerkiksi edustaja Komi
sanoi, että tämä on vähän
kummallinen projekti kaiken kaikkiaan, niin ei kannata tappaa viestintuojaa.
Minähän ole juuri kertonut, mitä ongelmia
tässä on. Eli älkää jättäkö ministeriä susien
syötäväksi. Kyllä niiden omien
rivien pitää olla tässä oikoisina.
Tämä on eduskunnan tärkeimpiä ja
upeimpia viestintäpoliittisia päätöksiä,
ja me tulemme pitämään siitä kaikin
tavoin kiinni. Mutta perusteet on luotu jossakin muualla ja nyt
me elämme niiden mukaisesti.
66 miljoonaa, Elsi Katainen, se on ihan totta, se on vähän
tai paljon rahaa riippuen siitä, kuinka paljon saadaan
kulutettua. Niin kuin totesin tässä lausunnossa,
niin se on nyt tähänkin mennessä ollut
vaikea kuluttaa. Yritetään nyt saada laajakaistaa
liikkeelle ja sitä kautta tehdä hyviä päätöksiä.
Ja edustaja Piirainen, ongelma on tiedossa, tiedän tämän
ongelman erittäin hyvin. Sen takia juuri pitää vaatia
myös operaattoreilta jonkunlaista vastuuta.
Edustaja Alatalo, puhuitte hyvin tästä juuri, että voisiko
uusi tekniikka tuoda jotain uutta. Se on ihan totta, voi tuoda,
jopa tämä 800-taajuus voi tuoda uutta, mutta kun
ne eivät riitä siihen, että tulevaisuuden
yhteiskunnassa me saisimme nämä yhteydet toimimaan.
Se olisi aivan järjetöntä nyt tehdä päätöksiä,
jotka ei kanna 3—4 vuotta eteenpäin. Sen takia
joku oli kaukaa viisas, kun uskalsi väittää,
että pannaan heti 100 megaa riviin, vaikka sitä me
emme voi ymmärtää nyt, että miksi
jo 100 megaa. Mutta ei mene montaa vuotta, kun me haluamme interaktiivista liikennettä
ja
me haluamme hyötyä ihan toisella tavalla näistä.
Eli kyllä ja ei, katsotaan.
No sitten tulee tämä Yle-keissi. Edustaja
Niikko, ja monet muutkin teistä, jotka peräävät
vielä kaikenlaisia miettimisiä siihen lakiin,
kyllä kaikki on mahdollista, niin kuin edustaja Kari puhui juuri
palvelutaloissa asuvista. Arvioidaan tämä vielä.
Mutta nyt on tärkeä muistaa, hei, että ei
ole enää telkkaria tai sitä radiota tai
jotain muuta vehjettä, johon me olemme sidoksissa. Se on yleistä verorahoilla
kustannettavaa palvelua, se on täydellisesti budjettirahoitusta
sillä tavalla, että me otamme budjetista 500 miljoonaa,
joka laitetaan ulkopuoliseen kehykseen, josta sitten Ylelle tarjotaan
tämän julkisen palvelun hoitamiseksi tuo määräraha.
Se pitää jostakin kattaa, ja eduskuntaryhmien
puheenjohtajat eivät löytäneet mitään
muuta mahdollisuutta kattaa tuota 500:n lovea siellä budjetissa
muuta kuin sen, että lusikka kauniiseen käteen
ja se raha pitää jostakin uutena verona löytää.
Halutaan tai ei, se on nyt näin, ja mitään
muuta poliittista kompromissia tällä porukalla
ei saatu, ja olen siitä ylpeä, että eduskunta
sentään lopulta puhui ja Vatikaanista nousi savu.
Mitä tulee sitten näihin pieniin hiomisiin
vielä. Sähköisen median viestintäpoliittinen
ohjelma tulee. Nyt on kaupallisten vuoro, sanon sen ihan suoraan,
nyt on kaupallisten vuoro, ja meidän pitää katsoa
myös se, että näin se menee vaan. Mutta
sitten kaikki tällaiset, että itketään sitä,
että nyt pitää vielä julkisen
palvelun tehtävää arvioida. Hyvät
kansanedustajat, minä sanoisin, että 12 vuotta
on arvioitu julkisen palvelun tehtävää,
ei tainnut riittääkään. Kolme
erilaista parlamentaarista työryhmää on
ollut arvioimassa. Kaksi viimeistä hallituskautta on yritetty
pusertaa tätä läpi. Älkää nyt
enää arvioiko julkisen palvelun tehtävää,
siinä ei ole enää mitään
järkeä, kun sitä on 12 vuotta arvioitu.
Jos joku nyt herää, niin se on myöhäistä.
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen
varapuhemies Pekka Ravi.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Kiitoksia ministeri, ja nyt puhemiehen lupaamaan puhujalistaan,
pari puheenvuoroa, ja edustaja Komi aloittaa, olkaa hyvä.
Katri Komi /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Aloitan tuosta asiasta, mihinkä edustaja
Rajamäki kaksi tuntia sitten jaoston esittelypuheenvuorossaan
lopetti, eli noista myrskyistä. Etenkin viime vuonna sattuneet
rajut myrskyt aiheuttivat suurta tuhoa ympäri Suomen. Myrskyjen
vaikutusalueilla sijaitsevissa sähköverkoissa
oli laajoja ja pitkäkestoisia keskeytyksiä. Meillä Etelä-Savossa
oli talouksia, joilta sähköt olivat poikki viikkoja.
Viestintäverkkojen ja palveluiden toimitusvarmuuden
kannalta ongelmaksi on muodostunut myrskyalttiin keskijänniteilmajohtoverkon laajuus.
Sähkönsyötön toimitusvarmuuden
pitäisi parantua muutaman seuraavan vuosikymmenen aikana,
kun entistä suurempi osa sähköverkosta
maakaapeloidaan. Tarvittavia jatkotoimenpiteitä kriittisten
tietoliikenteen tukiasemien sähkönsyötön
turvaamiselle ovat maakaapeloinnin lisäksi riittävien
akustojen tai varavoiman rakentaminen tukiasemille. Kustannukset
ovat merkittäviä.
Tutkintalautakunnan raportin mukaan myrskytilanteissa kohennusta
tarvitaan sekä ennakkovarautumiseen, viranomaisten johtamiskäytäntöihin
että tiedonkulkuun. Onnettomuustutkintakeskus on antanut
peräti 14 suositusta turvallisuuden parantamiseksi. Esimerkiksi
sähkönjakelun vakavien ongelmatilanteiden tiedotukseen
on luotava julkinen verkkohäiriöjärjestelmä.
Ex-elinkeinoministeri Pekkarinen pyysi keväällä MTK:ta
ja Energiateollisuutta käynnistämään
keskinäiset neuvottelut nykyisten sopimuspohjaisten menettelytapojen
kehittämiseksi. Näin voitaisiin saavuttaa nykyistä toimivampi käytäntö johtokatujen
reunametsien aiheuttamien sähkökatkosten määrien
ja sähkökatkosaikojen lyhentämiseksi.
Kun ministerit vielä ovat paikalla, niin kysyisin:
onko kriittisten alueiden ja tukiasemien kartoitus miten pitkällä,
ja aiotaanko laatia toimenpideohjelma sähkönsyötön
varmistamiseksi näille kriittiselle alueille ja tukiasemille?
Hallituksella ei ole tietojeni mukaan suunnitelmissa kuitenkaan
muuttaa nykyistä lunastuslain korvausjärjestelmää,
vaikka säännöllisin väliajoin
tulee esiin korvauskiistoja ja esityksiä paremmista käytännöistä liittyen
esimerkiksi Yllikkälä—Huutokoski-linjan
vahvistamiseen.
Arvoisa puhemies! Sähkönjakelun huoltovarmuuden
turvaamiseksi on tärkeätä, että myös maamme
yksityistiet ovat kunnossa. Budjetissa 2012 aiotaan leikata yksityistien
määrärahoja 10 miljoonalla eurolla, ja
keskusta esittääkin omassa vaihtoehtobudjetissaan
tämän lisäämistä takaisin.
Viime vaalikaudella yksityisteiden avustukset nostettiin 23 miljoonaan
euroon. Yksityistiet ovat merkittävä osa suomalaista
tieverkkoa. Niiden vaikutuspiirissä on noin miljoona suomalaista
ja paljon eri teollisuusalojen toimintaa, ja myös puuhuollon
kannalta ne ovat merkittäviä. Perusväylänpitoon
linjataan keskustan vastalauseessa 60 miljoonaa euroa enemmän
kuin hallituspuolueiden papereissa. Meillä on tuntuva korjausvaje.
Hallituksen puheet koko Suomen kehittämisestä ovat
kaukana, kun maaseudun ja haja-asutusalueiden tiestön rahoja
leikataan näin kovalla kädellä, puhumattakaan
kaikista muista leikkauksista, jotka kohdistuvat maaseudulle ja sen
kaikenikäiseen väestöön.
Arvoisa puhemies! Erityisesti Itä-Suomi ja Lappi kärsivät
teiden päällysterahojen jakamisesta eteläisempään
Suomeen. Meillä Etelä-Savossa joudutaan näillä tiedoin
jopa 40 kilometriä kerimään päällysteitä pois.
Miettikääpä tätä, pääkaupunkiseudun
ihmiset. Valaistusohjelman toimeenpano voi Etelä-Savossa
kestää toistakymmentä vuotta. Etelä-Savosta
on häviämässä yli 20 bussivuoroa.
Yli 15 vuotta vanhojen päällysteiden osuus on
kymmenessä vuodessa noussut 14 prosentista lähes
40 prosenttiin. Tämä on merkittävä varsinkin,
kun huomioidaan, että päällysteen kestoikä on
keskimäärin 12 vuotta. Eli yli 15 vuotta vanhojen
päällysteiden osuus on lähes 40 prosenttia
Etelä-Savossa jne., jne., jne.
Se, mitä itse on tehty, pystytty tekemään
Itä-Suomessa: siellä on tehty Itä-Suomen
liikenne-strategia, ja se on tietysti hyvä lähtökohta
ja hyvä alku myös siihen, että esimerkiksi
Viitostien Juva—Mikkeli-väli saadaan tuohon tulevaan
liikennepoliittiseen selontekoon.
Yle-verosta täällä on puhuttu. Siinä yhteydessä täytyy
todeta, että se on siinä ainakin erittäin positiivista,
että yksinelävät, jotka pitkän
aikaa ovat joutuneet maksamaan saman maksun kuin vaikka kuinka suuri
perhe, nyt sitten pääsevät vähän
vähemmällä. Positiivinen asia niille
noin miljoonalle ihmiselle, jotka yksin Suomessa asustavat.
Kiitostakin jotakin toki löytyy, eli on hyvä, että hallituspuolueet,
ja tietenkin oppositio siellä mukana, valtionvarainvaliokunnassa,
jatkoivat sitä hyvää linjaa, että Savonlinna—Varkaus—Helsinki-kolmion
lentojen valtiontukeen löytyi lisäapua tällä kertaa
400 000 euroa.
Pertti Hemmilä /kok:
Arvoisa puhemies! Suomi on hyvin harvaanasuttu maa, kun maassamme
asuu neliökilometrillä keskimäärin
17 asukasta. Väentiheys Keski-Euroopassa kaikissa maissa
on yli 100 asukasta neliökilometrillä. Tästä syystä onkin
täysin ymmärrettävää,
että yli 90 prosenttia liikenteestä Suomessa,
tavara- ja henkilöliikenteestä, kulkee maanteillä.
Valitettavasti perusväylänpidon määrärahat
eivät silti jakaudu samassa suhteessa.
Valtion budjetissa suunnataan ensi vuonna vain 528 miljoonaa
euroa perustienpitoon, ja 315 miljoonaa euroa radanpitoon. Rahoitus
painottuu huolestuttavasti pois maantieliikenteeltä. On syytä miettiä,
mikä on liikenteen rahoituksen vaikuttavuus tässä maassa.
Autoilijat maksavat polttoaine- ynnä muiden verojen muodossa
yhteensä noin 7 miljardia euroa veroja valtiolle. Tämä luku
tulee vielä kasvamaan ensi vuonna verotuksen kiristyessä.
Vaikka liikenne keskittyy maanteille ja vaikka maksajia ovat autoilijat,
menee tuki kuitenkin joukkoliikenteelle ja suuri osa tästä Valtionrautateille.
Joukkoliikenteen ongelmallisuus näkyy esimerkiksi pääkaupunkiseudulla,
jossa taitaa olla lippujen hinnat selvästi alihinnoiteltuja.
On aika ihmeellistä nimittäin, miten Kirkkonummelta voidaan
junalla matkustaa jopa 4 eurolla Helsinkiin tai miten joukkoliikennetuki
yltää Karjaalle asti mutta ei siitä eteenpäin
kohti Turkua. Liikennemäärien kasvu aiheuttaa
tieverkon kunnossapidolle ja turvallisuudelle suuria haasteita.
Koska selvästi suurin osa liikenteestä kulkee
maanteillä, tulisi liikenteen rahoituksen vaikuttavuutta
miettiä ihan uudesta näkökulmasta. Suomi
on harvaan asuttu maa, ja sellaisena se pysyy, eikä julkinen
liikenne harvaan asutuilla alueilla ole taloudellisesti eikä ekologisestikaan
kannattavaa touhua.
Arvoisa puhemies! Suomessa on yksityisteitä kaikkiaan
noin 350 000 kilometriä, josta valtionapuun oikeutettuja
noin 55 000 kilometriä. Pitkällä tähtäimellä yksityisteiden
valtionosuuksien määrää lisäämällä voidaan
saavuttaa kokonaistaloudellisia säästöjä.
Kuitenkin ensi vuoden budjettia valmistellessaan hallitus päätyi
siihen ratkaisuun, että se leikkasi jopa 15 miljoonaa euroa,
se on 67 prosenttia, budjettiesityksessään yksityisteiltä määrärahoja.
Valtiovarainvaliokunnan liikennejaostossa tilanteeseen on kuitenkin
puututtu lisäämällä momentille
5 miljoonaa euroa. Liikennejaosto osoitti näin valistuneisuuttaan.
Tämä lisäys tehdään
nimenomaan siksi, että yksityisteillä on erittäin
suuri merkitys elinkeinoelämän, maaseudun yritystoiminnan
sekä maa- ja metsätalouden kannalta. Ne ovat perusedellytys myös
puuntuotannolle ja puunhankinnalle. On hienoa, että eduskunnan
tämän vuoden merkittävin, siis suurin,
yksittäinen lisäys budjettiin menee juuri yksityisteiden
kunnossapitoon. Tälle oppositiokin ymmärsi jakaa
kiitosta liikennejaostossa. (Erkki Virtanen: Viisas oppositio!)
Herra puhemies! Lopuksi haluan kiinnittää huomiota
väyläverkon kehittämiseen. Ensi vuoden
budjetissa väyläverkon kehittämisen osalta tavoitteena
on lähinnä saattaa keskeneräisiä hankkeita
loppuun. Tämän lisäksi käynnistetään kaksi
uutta hanketta. Toinen uusista kehittämishankkeista on
Turun satamayhteyden parantaminen. Satamateiden järjestelyillä ohjataan
raskas liikenne uudelle väylälle, ja uuden satamayhteyden,
eli Suikkilantien, ansiosta liikenteen sujuvuus ja erityisesti turvallisuus
paranee. Samalla joukkoliikenteen ja myös kevyen liikenteen
yh-teydet ja turvallisuus Turun sataman suuntaan paranevat.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka
Ravi:
Nyt meidän on valitettavasti tämän
pääluokan käsittely keskeytettävä.
Siirrytään pääluokkaan 32,
joka nyt esitellään. Jaoston puheenjohtaja Skinnari
aloittaa, olkaa hyvä! — 5 minuuttia, ja jos joku
ajatus juuri sillä hetkellä jää kesken,
niin se sallitaan puhua loppuun.