Tapani Tölli /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt käsiteltävänä oleva hallituksen esitys 166/2007 ja siihen liittyvä hallintovaliokunnan mietintö 26/2008 käsittelevät ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamista. Haluan todeta aluksi sen, että tässä ei ole kysymys uudesta ulkomaalaislaista eikä ole kysymys lain kokonaisuudistuksesta eikä ole kysymys uudesta ulkomaalais- tai turvapaikkapolitiikasta. Kysymyksessä on voimassa olevan lain muuttaminen. Keskeinen tavoite on panna täytäntöön EU-direktiivi, jolla pyritään yhtenäisiin turvapaikkaa ja toissijaista suojelua koskeviin määräyksiin sekä turvaamaan suojelun tarpeessa oleville vähimmäistason mukaiset edut kaikissa maissa.

Haluan tässä vaiheessa todeta, että hallintovaliokunta muutti hallituksen esitystä kahdessa merkittävässä kohdassa, jotka tulen käsittelemään tarkemmin.

Hallintovaliokunnan mietinnössä on kolme keskeistä asiaa. Ensimmäiseksi implementoidaan niin sanottu määritelmädirektiivi. Se koskee 88 §:ää. Toiseksi kirjataan lakiin nykyisen oikeuskäytännön mukainen humanitäärinen suojelu, eli 88 a §. Tähän hallintovaliokunta teki selkeän rajauksen niin, että se vastaa hyvin pitkälle nykyistä oikeuskäytäntöä. Sitten kolmanneksi mahdollistetaan työnteko tilapäisen oleskeluluvan saaneille. Tämä on merkittävä muutos. Se koskee 51 a §:ää, jossa esitettiin sitä, että teknisen esteen ilmaantuessa maastapoistamiselle annetaan henkilölle jatkuva oleskelulupa ja sitä kautta tulisi työnteko-oikeus ja perheen yhdistämisoikeus. Nyt tämä työn tekemisen oikeus liitettiin 80 §:ään ja tämä 51 a § poistettiin. Tämä lyhyesti sanottuna tästä kokonaisuudesta, ja sitten menen itse tähän kokonaisuuteen.

Tämä EU-direktiivi kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelyä pakolaisiksi tai muuta kansainvälistä suojelua tarvitseviksi henkilöiksi koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä myönnetyn suojelun sisällöstä on juuri se direktiivi, ja se on tällä tavalla tässä lain esittelyssä selostettu. Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi ulkomaalaislain säännöstä, joka koskee tilapäisen oleskeluluvan myöntämistä maastapoistamisen estämisen vuoksi. Tämän direktiivin tavoitteena on edistää jäsenvaltioissa annettavan kansainvälisen suojelun ja siihen liittyvien etuuksien yhdenmukaisuutta. Voi-massa olevan ulkomaalaislain säännökset ja lain soveltamiskäytäntö vastaavat pääosin direktiiviä.

Suojelun tarpeen perusteella myönnettävää oleskelulupaa koskevaa säännöstä ehdotetaan kuitenkin muutettavaksi niin, että se vastaisi direktiivin mukaista toissijaista suojelua. Sään-nöksestä ehdotetaan osa erotettavaksi uuteen humanitääristä suojelua koskevaan säännökseen. Muutoksen myötä kansainvälisellä suojelulla tarkoitettaisiin pakolaisuuden lisäksi toissijaista suojelua ja humanitääristä suojelua. Lisäksi eräistä nykyisin vakiintuneen soveltamiskäytännön varassa olevista seikoista ehdotetaan säädettäväksi laissa hakijoiden oikeusturvan ja yhdenvertaisen kohtelun sekä päätöksenteon läpinäkyvyyden vahvistamiseksi.

Ulkomaalaislain säännös tilapäisen oleskeluluvan myöntämisestä tilanteessa, jossa maastapoistaminen ei ole tosiasiassa mahdollista, ehdotetaan korvattavaksi uudella säännöksellä. Sen mukaan ulkomaalaiselle myönnettäisiin jatkuva oleskelulupa tilanteessa, jossa maastapoistaminen ei ole hänestä itsestään riippumattoman teknisen esteen vuoksi mahdollista. Tästä minä äsken mainitsin. Turvapaikan hakijalle voitaisiin myös myöntää jatkuva oleskelulupa humanitäärisen suojelun perusteella, jos maastapoistamisen esteen arvioidaan olevan pitkäaikainen ja sen katsotaan johtuvan alkuperämaan yleisestä tilanteesta.

Esityksessä ehdotetaan lisäksi tarkistettavaksi viisumin myöntämiseen liittyviä ulkomaalaislain säännöksiä siten, että Schengen-viisumin oleskeluaikaa voitaisiin pidentää.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi myös maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annettua lakia, asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annettua lakia, hallinto-oikeuslakia ja kansalaisuuslakia. Laissa olevat viittaukset suojeluun muutettaisiin yhdenmukaisiksi ulkomaalaislakiin ehdotettujen muutosten kanssa.

Nyt sitten valiokunnan kannanottoihin. Yleistä tästä kokonaisuudesta:

Maahanmuutto- ja turvapaikka-asiat kuuluvat ajankohtaisuutensa vuoksi ja koko Euroopan unionia koskettavina jäsenmaiden unionipolitiikan painopisteisiin. Olennaista maahanmuuttopolitiikassa on sekä EU:n tasolla että jäsenmaissa tapahtuva kokonaisvaltainen ja johdonmukainen sekä mahdollisimman yhdenmukainen toiminta. (Hälinää — Puhemies koputtaa) Muutoin on yhä vaikeampaa saavuttaa myönteistä kehitystä. Eurooppaan kohdistuu voimakkaita maahanmuuttopaineita turvapaikkamenettelyn kautta. Samanaikaisesti Eurooppaa uhkaa monilla aloilla työvoimapula.

Yhtenäinen eurooppalainen turvapaikkapolitiikka merkitsee pitkälle menevää lainsäädännön harmonisointia ja sen yhdenmukaista soveltamista viime kädessä EY-tuomioistuimen ennakkoratkaisuin. Sanottu koskee myös muuta ulkomaalaiselle annettavaa suojelua. Tämän vuoksi valiokunta pitää periaatteellisesti tärkeänä edistysaskeleena myös määritelmädirektiivin mahdollisimman yhdenmukaista täytäntöönpanoa jäsenmaiden kansallisissa lainsäädännöissä. Direktiivin tavoitteena on varmistaa, että jäsenvaltioissa sovelletaan yhteisiä perusteita kansainvälistä suojelua tarvitsevien henkilöiden yksilöimiseen ja että nämä henkilöt saavat vähimmäistason mukaiset edut kaikissa jäsenvaltioissa. Valiokunta tähdentää, että direktiivillä pyritään osaltaan vähentämään turvapaikanhakijoiden liikkumista jäsenvaltioista toiseen, joka nyt tällä hetkellä on jonkinasteinen ongelma. Direktiivin säännökset ovat ainakin osittain vähimmäisvaatimuksia. Siitä, mitä tämä tarkkaan ottaen tarkoittaa, näyttää valitettavasti jäsenmailla olevan erilaisia käsityksiä.

Arvoisa puhemies! Sitten kansainvälisestä suojelusta.

Kansainvälisen suojelun myöntämisen edellytyksistä, menettelyistä kansainvälistä suojelua haettaessa, hakemuksen ratkaisemisesta ja oleskeluluvan myöntämisestä kansainvälisen suojelun tarpeessa olevalle ulkomaalaiselle säädetään voimassa olevan ulkomaalaislain 6 luvussa. Kansainvälisen suojelun sisältöä koskevia säännöksiä on ulkomaalaislain lisäksi myös muussa lainsäädännössä, esimerkiksi kotouttamislainsäädännössä.

Turvapaikan antamista koskeva ulkomaalaislain 87 § vastaa muotoilultaan pakolaissopimukseen sisältyvää pakolaisen määritelmää. Maassa olevalle ulkomaalaiselle myönnetään voimassa olevan 88 §:n nojalla oleskelulupa suojelun tarpeen perusteella, jos edellytykset turvapaikan saamiselle eivät täyty, mutta henkilöä uhkaa kotimaassaan tai pysyvässä asuinmaassaan kuolemanrangaistus, kidutus tai muu epäinhimillinen kohtelu taikka henkilö ei aseellisen selkkauksen tai ympäristökatastrofin vuoksi voi palata sinne.

Kansainvälisen suojelun sisällöstä on syytä tässä yhteydessä mainita myös ulkomaalaislain 147 §:ään sisältyvä kielto käännyttää tai karkottaa ketään alueelle, jolla henkilö voi joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi. Kielto koskee myös käännyttämistä tai karkottamista sellaisille alueille, joilta hänet voidaan luovuttaa edellä mainitulle alueelle. Lisäksi perustuslain 9 §:n mukaan ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan kansainvälisen suojelun myöntämisen edellytyksistä säädettäväksi kolmen käsitteen, turvapaikka, toissijainen suojelu ja humanitäärinen suojelu, pohjalta. Valiokunta katsoo, että turvapaikan myöntämisen 87 §:ssä säädettyjä edellytyksiä ei ole tarkoitus muuttaa, vaikka lakiin ehdotetaan otettavaksi määritelmädirektiivin johdosta tarkentavat säännökset vainoksi katsottavista teoista ja vainon syistä. Hallituksen esityksen tarkoituksena on ottaa 88 §:ään määritelmädirektiivistä johtuvat toissijaisen suojelun myöntämisen edellytykset. Samalla on tarkoitus korvata nykyinen suojelun tarpeen käsite termillä toissijainen suojelu. Sisällöllisesti hallituksen esitykseen sisältyvä 88 § vastaa asiallisesti nykyistä suojelun tarpeeseen perustuvaa sääntelyä sillä poikkeuksella, että 88 §:ssä ei myöskään ole aseellisen selkkauksen käsitettä samassa muodossa kuin voimassa olevassa laissa.

Ulkomaalaislain 88 a §:ään ehdotetaan esityksessä otettavaksi säännökset humanitäärisen suojelun myöntämisen edellytyksistä. Ehdotuksen mukaan maassa oleskelevalle ulkomaalaiselle myönnetään oleskelulupa humanitäärisen suojelun perusteella, jos 87 tai 88 §:n mukaisia edellytyksiä turvapaikan tai toissijaisen suojelun antamiselle ei ole, mutta ulkomaalainen ei kotimaassaan tai pysyvässä asuinmaassa tapahtuneen ympäristökatastrofin tai siellä vallitsevien levottomuuksien, huonon ihmisoikeus- tai turvallisuustilanteen, huonon humanitäärisen tilanteen tai vastaavien olosuhteiden vuoksi voi sinne palata.

Arvoisa puhemies! Valiokunnalle esitetyn selvityksen mukaan humanitääristä suojelua koskevan sääntelyn tarkoituksena on säilyttää kansainvälisen suojelun myöntämisen edellytykset nykyisellä tasolla. Näin ollen tarkoitus ei ole laajentaa kansainvälisen suojelun antamisen perusteita. Ehdotetun ulkomaalaislain 88 a § ei kuitenkaan sanamuotonsa perusteella vastaa mainittua tarkoitusta muutoin kuin ympäristökatastrofin osalta. Kuten edellä on todettu, nykyisin ympäristökatastrofi sisältyy voimassa olevassa 88 §:ssä säädetyn suojelun tarpeisiin.

Tämän perusteella valiokunta ehdottaa, että hallituksen esitykseen sisältyvän 88 a §:n 1 momentista poistetaan ne ilmaisut, jotka ovat epämääräisiä ja väljiä ja joiden sisältö ei ilmene myöskään perusteluista. Kyseiset käsitteet kiistatta laajentaisivat kansainvälisen suojelun alaa nykyisestään. Valiokunnan ehdottamassa muodossa suojelun antamisen edellytykset säilyvät nykyisellään. Toisin sanoen siihen jäisi ehtoina, jos maassa on tapahtunut ympäristökatastrofi taikka siellä vallitsee huono turvallisuustilanne, joka voi aiheutua vaikeasta ihmisoikeustilanteesta tai kansainvälisestä tai maan sisäisestä aseellisesta selkkauksesta, siis tähän jäi vain nämä kaksi kohtaa ja nyt pykälä on tarkkarajaisemmin määritelty ja vastaa nykyistä oikeuskäytäntöä.

Arvoisa puhemies! Sitten tilapäisestä oleskeluluvasta.

Voimassa olevan ulkomaalaislain 51 §:stä ilmenee, että Suomessa olevalle ulkomaalaiselle myönnetään tilapäinen oleskelulupa, jos häntä ei tilapäisestä terveydellisestä syystä voida palauttaa kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa taikka hänen maastapoistamisensa ei ole tosiasiassa mahdollista. Tilapäinen oleskelulupa myönnetään henkilölle, jolla ei ole perusteita oleskeluluvan saamiseen, mutta jota ei kuitenkaan ole mahdollista poistaa maasta ainakaan välittömästi. Tällainen oleskelulupa myönnetään ulkomaalaiselle siihen saakka, kunnes este maastapoistamiseen on poistunut. Tilapäisyys voi jatkua korkeintaan 2 vuotta, minkä jälkeen on myönnettävä jatkuva oleskelulupa, jos maastapoistaminen ei edelleenkään ole mahdollista.

Hallituksen esityksen 51 a §:ssä ehdotetaan jatkuvan oleskeluluvan myöntämistä maastapoistamisen estämisen vuoksi. Esityksen mukaan Suomessa olevalle ulkomaalaiselle myönnetään tilapäisen oleskeluluvan sijasta jatkuva oleskelulupa heti ensimmäisenä lupana, jos henkilön maastapoistaminen ei hänestä riippumattoman teknisen esteen vuoksi ole mahdollista. Jatkuva oleskelulupa merkitsee oikeutta työntekoon ja perheen yhdistämiseen. Samalla se merkitsisi sitä, että jatkuva oleskelulupa myönnettäisiin heti, vaikka kansainvälisen suojelun edellytykset eivät täyty.

Teknisen esteen sisältö ei myöskään ilmene tästä lakiehdotuksesta, vaan se on jätetty epätyydyttävästi perustelujen varaan. Toissijaisesti jatkuva oleskelulupa myönnetään esityksen mukaan, jos oleskelulupaa ei ole voitu myöntää, mutta maastapoistamista ei ole henkilöstä riippumattoman teknisen esteen vuoksi voitu panna täytäntöön vuoden kuluessa siitä, kun päätös on tullut täytäntöönpanokelpoiseksi.

Arvoisa puhemies! Tilapäiseen oleskelulupaan liittyvänä keskeisenä ongelmana on pidetty sitä, että henkilö ei ole ensimmäisen vuoden aikana saanut tehdä työtä. Valiokunta pitää sanotun rajoituksen poistamista tarpeellisena, jol- loin myös monin tavoin ongelmallinen ehdotettu 51 a § voidaan poistaa kokonaan lakiehdotuksesta, ja näin valiokunta esittää. Valiokunnan ulkomaalaislain 80 §:ään ehdottaman muutoksen perusteella ulkomaalaisella on heti 51 §:ssä tarkoitetun tilapäisen oleskeluluvan saatuaan oikeus tehdä ansiotyötä. Tämä on se toinen merkittävä muutos.

Arvoisa puhemies! Muista valiokunnan kannanotoista totean, että hallituksen esityksen mukaan lakiehdotuksella ei ole välittömiä valtiontaloudellisia vaikutuksia. Tämä ei vastaa valiokunnan käsitystä, kun otetaan huomioon ulkomaalaislakiin hallituksen esityksessä muotoillut ja perustellut 51 a ja 88 a §. Valiokunta tähdentää, että esityksessä olisi ollut syytä tarkastella yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia kokonaisuutena eri osatekijöineen ja laajemminkin selvittää maahanmuutosta johtuvia taloudellisia vaikutuksia.

Kunnille pakolaisten vastaanotosta maksettavat korvaukset ovat saadun selvityksen mukaan pysyneet muuttumattomina vuodesta 1993 lähtien. Tämän jälkeen kuntien maahanmuuttopalvelut ovat kuitenkin laajentuneet ja yleinen kustannustaso on noussut. Valiokunta näkee tarpeellisena, että tuetaan kuntien halukkuutta ottaa vastaan kansainvälistä suojelua saavia ulkomaalaisia.

Arvoisa puhemies! Valiokunta pitää tärkeänä, että suomalaisessa yhteiskunnassa käydään avointa keskustelua muun muassa turvapaikkapolitiikasta ja muista kansainväliseen suojeluun liittyvistä kysymyksistä sekä eurooppalaisesta että kansallisesta näkökulmasta. Tältä pohjalta tulee pyrkiä toimimaan yhteisymmärryksessä ja kaikin tavoin välttämään erilaisia vastakkainasetteluja.

Kotouttamiseen valiokunta ottaa perusteellisesti kantaa käsitellessään valtioneuvoston selontekoa kotouttamislain toimeenpanosta. Tämä on parhaillaan valiokunnassa käsiteltävänä.

Arvoisa puhemies! Valiokunta esittää lausumaa, voi sanoa, että hyvin vahvaa lausumaa, jossa valiokunta edellyttää hallituksen tarkkaan seuraavan 1) tilapäisen oleskeluluvan saaneiden määriä ja asemaa, (Ed. Rajamäki: Entäs jos ei seuraa?) — se ponsi velvoittaa — 2) maastapoistamisen esteiden päättymistä ja maastapoistamisen tehokkuutta tilapäisten oleskelulupien perusteiden lakatessa, 3) kansainvälistä suojelua koskevien säännösten soveltamista eri vaikutuksineen, 4) koko ulkomaalaislain toimivuutta ja maahanmuuton erilaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia taloudelliset vaikutukset mukaan lukien. Lisäksi eduskunta edellyttää hallituksen 5) toimivan yhtenäisen kansainvälistä suojelua koskevan eurooppalaisen politiikan edistämiseksi ja 6) ryhtyvän seurannasta johtuviin tarpeellisiin toimenpiteisiin muun muassa lainsäädännön muutta- miseksi.

Tämä sisällöllisesti valiokunnassa käsiteltiin yksimielisenä, mutta viime vaiheessa sitten yksi valiokunnan jäsen esitti lain hylkäämistä.

Arvoisa puhemies! Tästä käytävässä keskustelussa toivon rakentavaa keskustelua. Yksi keskeinen asia koko ulkomaalaislaissa nousee esiin, ja se on vastuu. Meillä on vastuu siitä, että meidän järjestelmämme on mahdollisimman toimiva ja että maahanmuuttojärjestelmämme on hyvin hallinnassa ja siihen tehdään tarvittavat muutokset, jos niitä tulee esille, jotta pystyisimme hyvin voimakkaasti vaikuttamaan siihen, että kaikissa EU-maissa olisi mahdollisimman yhtenäinen käytäntö, että mistään maasta ei tulisi sellaista, johon turvapaikanhakijoiden määrä keskittyy. Tämä asia on sellainen, että tämä on meillä joka tapauksessa käsiteltävänä, tähän on suhtauduttava ja tästä kokonaisuudesta me kannamme vastuun.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Turvapaikkapolitiikassa pitää olla hyvä sydän, mutta se ei saa estää terveen järjen käyttöä. Turvapaikkapolitiikka perustuu kansainvälisen suojelun osalta kansainvälisiin sopimuksiin ja oikeusvaltioperiaatteisiin. Sen tulee olla myös kansalaisten hyväksyttävissä, ja sillä pitää olla kansalaisten luottamus. Muutoin kasvava maahanmuutto voi johtaa yhteiskunnan eriarvoistumiseen sekä rasismin ja muukalaisvihan kasvuun, yleisesti ottaen tukkuun sellaisia kielteisiä ilmiöitä, joita on ilmennyt aiemmin voimakkaan maahanmuuton kohteena olleissa EU-maissa, joissa kotoutumista ei ole osattu oikealla tavalla hoitaa. Suomessa maahanmuuttajien määrä on vielä varsin vähäinen, ja meillä on mahdollisuus oikealla politiikalla toimia tehokkaasti. Tärkein asia kotoutumisessa on se, että mahdollisimman varhain onnistuu työllistyminen, ja lisäksi on tärkeää, että saavutetaan suomen kielen taito.

Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta on tehnyt erittäin hyvää työtä tämän asian käsittelyssä ja muuttanut monelta keskeiseltä osalta alkuperäistä esitystä, kuten täällä valiokunnan puheenjohtaja Tölli juuri äsken kertoi. Olennaista on se, että humanitaarisen suojelun käsitteen osalta nykyinen oikeuskäytäntö säilyy. Toinen tärkeä asia ja merkittävä uudistus on se, että myöskin tilapäisiin oleskelulupiin sisältyy oikeus tehdä ansiotyötä. Tähän asti on käynyt liian usein niin, että olemme järjestelmän kautta opettaneet turvapaikanhakijoita ja pakolaisia elämään sosiaalituen varassa, koska heillä ei ole ollut oikeutta edes hakea työtä. Tämä uudistus on erittäin tärkeä, ja voi hyvinkin olla, että työtehtäviä löytyy, vaikka tilanne tällä hetkellä on tietysti tässä suhteessa vaikeampi, mutta esimerkiksi monet ulkomaalaiset opiskelijat ovat löytäneet työtehtäviä Suomesta, ja sen vuoksi on hyvin tärkeää, että tällainen uudistus saadaan aikaan.

Arvoisa puhemies! Turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut edellisvuodesta yli 2,5-kertaiseksi. Sisäministeriön maahanmuutto-osaston arvion mukaan turvapaikanhakijoiden määrä nousee vuonna 2009 jälleen uuteen ennätykseen eli 6 000:een. Tämä on siis sisäasiainministeriön ennustus. On itsestäänselvää, että jos määrä nousee näin paljon, niin sillä tulee olemaan myös taloudellisia seuraamuksia, mihin myöskin valiokunnan puheenjohtaja Tölli äsken viittasi. Erityisen huolestuttavaa on se, että alaikäisten ilman huoltajaa saapuneiden turvapaikanhakijoiden määrä on 7-kertaistunut ja heitä on ollut 647 vuonna 2008. Se pistää kysymään, onko turvapaikkapolitiikassa sellaisia vetotekijöitä, jotka erityisesti houkuttelevat ilman huoltajaa saapuvia alaikäisiä tai heidän matkansa organisoineita henkilöitä valitsemaan kohteeksi juuri Suomen, ja mitä mahdollisesti on vaikuttanut se, että Ruotsi ja Norja ovat tiukentaneet turvapaikkapolitiikkaansa.

Yksin saapuvien alaikäisten joukossa on sellaisia nuoria, jotka ovat aidosti hädässä olevia ja suojelun tarpeessa. Heidän osaltaan meidän on vastattava huutoon ja kannettava vastuu. Jokainen asia on tarkasteltava yksilöllisesti aina lapsen edun näkökulmasta. Lasten oikeuksien puolustamista ei kuitenkaan ole se, että luodaan järjestelmä, joka palkitsee siitä, että lapsi lähetetään yksin vieraaseen maahan.

Arvoisa puhemies! Valiokunnan eduskunnalle esittämä lausuma, jos se tulee eduskunnassa hyväksytyksi, suorastaan velvoittaa hallitusta olemaan hereillä turvapaikkapolitiikassa ja tarvittaessa tuomaan uusia lainsäädäntöehdotuksia. (Ed. Rajamäki: Olisi aika herätä!) Jos Suomen nykyinen turvapaikkapolitiikka sisältää muihin EU-maihin verrattuna merkittäviä hakijoiden määrää lisääviä vetotekijöitä, niin silloin on tarvittaessa puututtava politiikkalinjauksiin ja tehtävä lainsäädäntömuutoksia. Turvapaikanhakuprosessin toimivuus varmistetaan riittävillä maahanmuuttohallinnon ja poliisin resursseilla. Prosessin pitkittyminen vaarantaa muista EU-maista tulevien ja näiden käsittelyvastuulla olevien hakijoiden palauttamista, koska EU-asetuksen määräajat palauttamiselle ylittyvät. Näin ei voida toimia.

Tässä suhteessa vastuuta on nyt myöskin eduskunnalla. Täällä on parasta aikaa lisätalousarvioesitys käsittelyssä, jossa Maahanmuuttovirastolle esitetään miljoonan euron lisämäärärahaa käsittelijöiden palkkaamiseksi, (Ed. Rajamäki: Tarve on 4 miljoonaa!) jotta voidaan suma purkaa. On tärkeää, että lisätalousarvion käsittelyn yhteydessä myönnetään tälle momentille lisää rahaa, jotta me saamme tämän suman purettua. On oikein niin, että Suomeen pääsee sellainen turvapaikanhakija, joka on aidosti suojelun tarpeessa, mutta se pääsy ei voi perustua siihen, että asiaa ei ole riittävässä ajassa pystytty käsittelemään ja sillä perusteella on oikeus tulla maahan. Näin järjestelmä ei voi toimia. Se ei kuulosta oikeudenmukaiselta, ei turvapaikanhakijoiden kesken eikä suhteessa muuhun yhteiskuntaan, eli sen vuoksi on hyvin tärkeää, että maahanmuuttohallinnolla on käytettävissään riittävät resurssit tämän asian hoitamiseen. On myöskin hyvin tärkeää, että huolehditaan neuvonnasta ja opetuksesta maahanmuuttajille sekä lähtömaissa että Suomessa.

Arvoisa puhemies! Vielä muutama sana kotouttamisesta, koska olen sitä mieltä, että kun me ensin olemme oikealle tasolle määritelleet sen riman, miten tänne Suomeen pääsee, niin meillä on vastuu heidän kotouttamisestaan, jotka ovat tänne päässeet, ja se on myöskin parasta maahanmuuttopolitiikkaa sitä kautta, kun he integroituvat osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Painopisteen on oltava käytännön toimissa erityisesti opetuksen, koulutuksen ja sosiaalitoimen alueella. Yhteistyötä on tehostettava kunnallisten toimijoiden kanssa ja kesken. Yhteisenä tavoitteena tulee olla turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten nopea ja tehokas kotouttaminen.

Pikaisesti on selvitettävä, miten kunnallinen asuntotuotanto ja asukasvalinta vaikuttavat pakolaisten keskittymiseen tietyille alueille suurissa kaupungeissa. Samalla on syytä selvittää, miten laajamittaista keskittymistä voidaan välttää ja ottaa oppia niistä hyvistä esimerkeistä, joita Suomesta eri puolilta on löydettävissä. Ehkä yhtenä mainitsen Kotkan. Erityisesti Pääkaupunkiseudulla, jossa suurin osa maahanmuuttajista asuu, on neuvonta- ja tukipalvelun kehittämiseen kiinnitettävä erityistä huomiota. Neuvontatoiminnassa tulee huolehtia myös korkean tason asiantuntijoiden ja tutkijoiden erityistarpeista, eli vaikka emme nyt puhukaan työperäisestä maahanmuutosta, kotouttamisessa on huomioitava myöskin työperäiset maahanmuutot.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi haluan sanoa sen, että johdonmukaisella ja kokonaisvaltaisella maahanmuuttopolitiikalla ja turvapaikkapolitiikalla luodaan luottamus suomalaisten ja tänne tulevien välille. Yksi osa sitä on, että myöskin asenteellisesti ja erityisesti työperäiseen maahanmuuttoon liittyen työpaikoilla yhdessä ammattiliitot, elinkeinoelämän järjestöt, yritykset tekevät työtä sen eteen, että myöskin asenteelliset rajamuurit murtuvat ja että me otamme tosissamme myöskin sen uhan, joka rasismista ja sen uhasta kumpuaa. Mutta se ratkaisu on se, että me löydämme uskottavan maahanmuuttopolitiikan, ja tässä suhteessa hallintovaliokunta on mielestäni tehnyt hyvää työtä oikean ladun löytämiseksi.

Raimo Vistbacka /ps:

(Ed. Kimmo Kiljusen välihuuto) Arvoisa puhemies! Ed. Kiljunen voisi vähän hillitä kielenkäyttöään.

Arvoisa puhemies! Nyt ensimmäisessä käsittelyssä oleva hallituksen esitys ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta on herättänyt eräillä tahoilla monenlaista keskustelua, ja sen seurauksena maahanmuuttoasiaa on hieman käsitelty myös julkisessa sanassa. Eräänä syynä tähän saattaa olla se, että valiokunnan mietintö on valmistunut jo 12. päivänä joulukuuta viime vuonna ja vasta nyt asia on ensimmäisessä käsittelyssä eikä kaikilla ehkä ole ollut tiedossa hallintovaliokunnan tekemän mietinnön sisältö.

Hallituksen esityksen arvostelu on varmasti ollut paikallaan, mutta rehellisyyden nimissä on todettava, että hallintovaliokunta on saanut tehtyä hallituksen esitykseen monia välttämättömiä muutoksia, jotka ovat mielestäni oleellisesti parantaneet hallituksen esitystä vastaamaan enemmän niitä näkemyksiä, joita minulla on asian suhteen.

Valiokunnan perustelut siltä osin, kun hallituksen esitystä on muutettu, ovat myös monilta osin ymmärrettäviä, kuten: "Teknisen esteen sisältö ei myöskään ilmene laista, vaan se on jätetty esityksessä epätyydyttävästi perustelujen varaan." Valiokunta on mielestäni myös varsin hyvin perustellut ehdotetun 51 a §:n poistamista.

Arvoisa puhemies! Valiokunnan laajennetut perustelut voimassa olevaan lainsäädäntöön erityisesti 88 a §:n osalta ovat mielestäni turhia. Perusteluissa viitataan siihen, että ne ovat asiallisesti sopusoinnussa vallitsevan oikeuskäytännön kanssa, mutta sitä asiaa ei ole voimassa olevassa ulkomaalaislaissa ainakaan kirjattuna. Mikäli olen ymmärtänyt oikein, kyse on lähtömaan väitetystä huonosta turvallisuustilanteesta. Tämä jos mikä on mielestäni täysin tulkintakysymys. Siitä asiasta voidaan esittää minkälaisia väitteitä tahansa. Tältä osin viittaan Ruotsin käytäntöön, jossa on jouduttu käsitykseni mukaan lainsäädännön kautta tulkintakysymyksiin, jotka on testattu oikeudessa. Nykyinen tulkinta lienee se, että turvapaikan tai oleskeluluvan ehdoksi ei enää riitä se, että henkilö tulee turvattomalta alueelta, vaan hänen pitää pystyä itse näyttämään toteen se, että hänellä itsellään on henkilökohtaisen suojelun tarve. Onko tämä tulkinta ollut eräänä syynä siihen, että kun vuonna 2007 Suomesta turvapaikkaa haki noin 1 500 hakijaa, niin vuonna 2008 heitä oli jo hieman yli 4 000? Hakijoiden määrähän laski vuosittain 2000-luvun puolenvälin paikkeilla. Kukahan muuten silloin oli sisäministerinä? Tämän vuoden tammikuussa turvapaikanhakijoita oli jo noin 500.

Saman suuntainen tilannehan on ollut niin sanottujen ankkurilasten kohdalla. Viime vuonna heitä tuli reippaasti yli 600, kun aikaisempina vuosina heidän määränsä oli muutamia kymmeniä, kuten ed. Satonen täällä äskettäin totesi. Olisikohan tähän eräänä syynä muun muassa Norjan käytännön tiukkeneminen siten, että lähellä täysi-ikäisyysrajaa tulevan alaikäisen perhettä ei automaattisesti otetakaan vastaan?

Arvoisa puhemies! Oma valistumaton käsitykseni on, että nykyhallituksen vapaamielinen maahanmuuttopolitiikka on kiirinyt ammattimaisesti ihmisiä välittävien tahojen käsiin, kun samaan aikaan muissa Pohjoismaissa on maahanmuuttopolitiikkaa tiukennettu. (Ed. Laakso: Mitkä ovat Ruotsin luvut?) — Ed. Laakso, siellä on kyllä omia ongelmia tällä hetkellä. Sen takia siellä on tiukennettukin. — Itse pelkään pahoin, että mikäli hallitus ei pikaisesti muuta omaa politiikkaansa maahanmuuton suhteen, niin pian se räjähtää käsiin. Nytkin jo on eri puolilla maata maakuntalehdissä otsikoita siitä, että vanhat vastaanottokeskukset ovat täynnä ja uusia pitäisi saada. Lisäksi riittämättömien henkilöresurssien johdosta asioiden käsittely viipyy ja viipyy. Se ei liene kenenkään etu. Lisäksi kotouttamisessa on suuria ongelmia.

Hallituksen käsittämättömästä ulkomaalaispolitiikasta haluan vielä todeta sen käsittämättömyyden mielestäni, että tiedossani on muutama tapaus aivan lähimenneisyydestä, jossa iäkäs ja sairas vanhus yritetään passittaa takaisin Venäjälle sellaisiin olosuhteisiin, ettei niissä kerta kaikkiaan voi pysyä hengissä, vaikka vanhuksen oma lapsi on Suomen kansalainen ja yrittäisi hoitaa äitiään täällä. Viranomaisten mukaan kyse ei ole jostain syystä lähiomaisesta. Näinhän eräs tapaus uutisoitiin tämän kuun 11. päivänä, ja näistä mummoista näyttää tänään olevan parin sivun juttu toisessa iltapäivälehdistämme. Kyllä hallitus ja erityisesti maahanmuuttoministeri Thors saisivat mielestäni katsoa peiliin ja kysyä erityisesti näissä tilanteissa: onko ulkomaalaispolitiikkamme kestävällä pohjalla?

Arvoisa puhemies! Oma lukunsa ovat niin sanotut lumeavioliitot, joiden kautta ovi Suomeen voi myös aueta. Lisäksi muutama sana pääministerin tammikuisesta toteamuksesta, että Suomi tarvitsee enemmän työperäistä maahanmuuttoa. Varmasti näinkin voi olla, mutta silloin kyllä henkilöillä pitää olla sekä työkykyä että työhaluja. Valitettavasti aina vain niin ei ole. Lisäksi näille välitetyille on taattava samat työsopimukset ja palkkaus kuin on suomalaisillakin. Juurihan lehdissä on ollut esillä maahan tuotujen yli kymmenen puolalaisen sairaanhoitajan kohtelu itäisessä Suomessamme.

Oma lukunsa ovat sitten työntekijöitä välittävät yritykset. Palkkiot lienevät huomattavia, ja vaarana on myös välitetyn työntekijän sitominen kohtuuttomiin sopimuksiin. Tältä osin viranomaisvalvontaa pitää välittömästi lisätä. Aika ajoin on tullut mieleen kysymys siitä, miksi ei jo maassa asuvia ja henkilöitä, joilla on oikeus tehdä työtä, kouluteta ammatteihin, joissa esiintyy työvoimapulaa, eikä otettaisi välittäjien kautta tänne uusia. Eikö se olisi parasta kotouttamista?

Arvoisa puhemies! Mietinnön ponnesta haluan lopuksi vain todeta sen, että onhan siihen kirjattu monta hyvää asiaa, kuten valiokunnan puheenjohtaja totesi, mutta olisin odottanut, että jos hallitus havaitsee jotain ponnessa mainittuja seikkoja, niin olisi edes edellytetty, että hallituksen tulee pikaisesti ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin muun muassa lainsäädännön muuttamiseksi. Näinhän tekstissä ei ole todettu.

Hannakaisa Heikkinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Maahanmuuttoon liittyvä keskustelu on viime aikoina voimistunut ja lisääntynyt. Vilkastuneeseen keskusteluun on varmasti osasyynä nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys ulkomaalaislain muuttamisesta. Viime aikoina maahanmuuttokeskustelua on käyty tiiviisti muun muassa blogeissa, nettikeskusteluissa ja lehtien palstoilla.

Itse olen saanut viime viikkojen ja päivien aikana monia, erityisesti tähän ulkomaalaislakiin liittyviä sähköposteja huolestuneilta kansalaisilta. Nämä laajat yhteydenotot ja vilkas keskustelu todistavat sen, että aihe on ihmisille tärkeä. Jo monesti aiemmin ja eri asioissa on tullut todistetuksi, että usein epätietoisuus lisää ihmisten epävarmuutta ja toisaalta on sellaisia näkökantoja ja mielikuvia, joissa kaikki ei sitten nojaudukaan todelliseen tilanteeseen ja faktoihin. Tämä on selvä viesti siitä, että tässäkin suhteessa vaaditaan entistä enemmän toimenpiteitä niin yleisesti viranomaistaholta kuin meiltä päättäjiltä: toimivia lakeja, mutta toisaalta selkeää, kansantajuista tiedottamista muutoksista ja niiden todellisista vaikutuksista. Viitaten ihan tämänkin talon jo pelkästään tämänpäiväisiin niin sanottuihin käytäväkeskusteluihin aina on ensiarvoisen tärkeää tietää, mistä puhutaan ja mihin milläkin lailla ja toimenpiteillä tähdätään ja vaikutetaan.

Jotta myös kansalaiset saisivat oikeaa tietoa nyt käsiteltävänä olevasta asiasta, on tärkeää käsittää ero työperäisen maahanmuuton ja nyt käsiteltävänä olevan ulkomaalaislain vaikutuspiirin välillä. Toivon, että myös jäljessäni tulevat puhujat huomioivat, mistä laista tässä hallituksen esityksessä on ennen kaikkea kysymys. Tällä hallituksen esityksellä emme linjaa työperäistä maahanmuuttoa emmekä siihen liittyviä kotouttamistoimenpiteitä. Sen keskustelun aika on myöhemmin keväällä kotouttamisselonteon yhteydessä, kun sitä koskeva hallintovaliokunnan mietintö valmistunee huhtikuun lopussa.

Arvoisa puhemies! Tämänpäiväisessä Savon Sanomissa Kuopion yliopiston erikoistutkija Vesa Puuronen mainitsee viime syksyn kunnallisvaalit jonkinlaisena käännekohtana maahanmuuttokeskustelussa. Keskustelu on nyt ainakin saatu avattua, mutta toisaalta se on paikoin hyvinkin epätasapainossa. Dominoivassa asemassa ovat ihmiset, jotka esittävät hyvinkin äärimmäisiä näkökantoja. Maahanmuuttokriittisten mielipiteiden taustalta voi löytyä monia eri syitä. Joillakin on huonoja omakohtaisia kokemuksia kohtaamisista maahanmuuttajataustaisten ihmisten kanssa ja toisilla ylipäänsä epäilys tämänhetkistä kuin myös tulevaisuuden maahanmuuttopolitiikkaa kohtaan ja sitä kohtaan, mihin maahanmuuttopolitiikka ylipäänsä perustuu. Erilaiset näkökulmat ovat tärkeitä keskustelussa, mutta eri foorumeilla käydään valitettavasti myös keskusteluja, joissa ei aina pysytellä asiallisella ja rakentavalla linjalla. Ensiarvoisen tärkeää kuitenkin on, että emme leimaa kriittisten mielipiteiden edustajia yksiselitteisesti rasisteiksi.

Arvoisa puhemies! Tämän hetken sekä tulevaisuuden tärkeä ja keskeinen tavoite on hallittu maahanmuutto niin Suomessa kuin koko Euroopassa. Tämä edellyttää yhtenäistä maahanmuuttopolitiikkaa ja tavoitteita ennen kaikkea EU:n tasolla. Tässä yhteydessä myös Suomen pitää täyttää EU:n vähimmäisvaatimukset kuitenkaan ylittämättä niitä siten, että maahanmuutto muuttuisikin yhtäkkiä hallitsemattomaksi ja Suomesta tulisi niin kutsuttujen kiertolaisten ykköskohdemaa.

Hallintovaliokunta on mietinnössään tehnyt hallituksen esitykseen tärkeitä muutoksia sekä tiukennuksia. Mielestäni keskeisin valiokunnan tekemä muutos on tilapäisen oleskeluluvan saaneen ulkomaalaisen mahdollisuus ansiotyöhön heti luvan saatuaan. Hallituksen esityksestä poiketen valiokunnan mietinnössä perheen yhdistäminen ei ole edelleenkään mahdollista. Tärkeää on, että jokaisella on mahdollisuus ihmisoikeuksien mukaiseen kohteluun ja tällaista käsittelyä ei saa joutua myöskään missään nimessä odottamaan kuukausi- tai vuositolkulla.

Talouden taantumalla on varmasti ollut myös oma osansa lisääntyneeseen maahanmuuttokeskusteluun. Tällä hetkellä liian moni joutuu kantamaan huolta oman työpaikkansa puolesta ja tässä yhteydessä myös maahanmuuttajat saattavat syyttä lisätä tällaista pelkoa. Ulkopoliittisen instituutin tutkija Toby Archer huomautti tänään Savon Sanomissa, että maahanmuuttoon ja sen ongelmiin kiinnitetään yleensä enemmän ja herkemmin huomiota juuri talouden taantuessa. Vastaavasti talouden ollessa hyvä yhteiskunta pystyy sulauttamaan maahanmuuttajat paremmin sisälleen. Tämänhetkisestä taloudellisesta tilanteesta huolimatta Suomen tulee kuitenkin jo nyt varautua työvoimapulaan, sillä tulevaisuudessa maan väestökehitys johtaa eläkkeelle siirtyvien määrän huomattavaan kasvuun. Tästä syystä tulevina vuosina myös työperäisen maahanmuuton tarve tulee mitä todennäköisimmin kasvamaan nykyisestään.

Arvoisa puhemies! Lopuksi: Nyt talouden vaikeina aikoina on tärkeää huolehtia kaikin tavoin yhteiskuntamme eheydestä. Meidän suomalaisten on puhallettava entistä enemmän yhteen hiileen, mutta on tärkeää, että emme toisaalta kylvä perusteettomia ennakkoluuloja maahamme tulijoita kohtaan. Suvaitsevaisuus ei saa olla valikoivaa.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! On huomattavasti miellyttävämpi olla tässä nyt kuin 6.2.2008 varsin yksinäisenä. Voisi todeta, että kiitos STT:n tästä lähetekeskustelusta oli edes pieni maininta. Valitettavasti se kritiikki, mitä jouduin silloin tähän esitykseen osoittamaan, on eräiltä osin edelleen tarpeellista. Oli erittäin omituista, että hallituksen yksimielisenä esityksenä annettiin huomattavasti EU-direktiivin ulkopuolelle menevä, ihan ulkomaalaislain sisällön turvapaikkapolitiikan perusteita muuttava esitys ja se tuotiin vaivihkaa eduskunnan iltaistuntoon Kansallisteatterin "Tuntemattoman" jälkeisenä päivänä ikään kuin rutiiniasiana valiokuntaan lähetettäväksi.

Haluan heti tässä yhteydessä kiittää hallintovaliokuntaa, sen puheenjohtaja Tölliä ja myös sosialidemokraattisen valiokuntaryhmän vetäjää Valto Koskea ja kaikkia jäseniä siitä, että hallintovaliokunta otti lainsäädäntöön ja yhteiskunnalliseen vastuuseensa liittyvän tehtävän. Varsin poikkeuksellista oli tietysti, että edellisen hallituksen maahanmuutto- ja turvapaikka-asioita hoitaneelta ministeriltä pyydettiin kirjallinen lausunto hallintovaliokunnalle, ja tietysti tunne on hyvä siinä, että hallintovaliokunta on yhtynyt esittämääni kritiikkiin. Ne muutokset 88 §:n, humanitaaripykälän, osalta ja sitten 51 a §:n pysyvää oleskelulupaa koskevilta osilta ovat myöskin näkemyksiäni vastaavia. Tosin tähän humanitaaripykälään liittyy tietysti varmasti keskustelua, jota on syytä täällä edelleen käydä.

Hallituksen osalta selvästi näkyy, että maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan kokonaisuus ei ole käsissä. Sisäministeriö on pilkottu kahteen osaan. Ministeri Thors vastaa maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikasta. Sisäministeriä ei kiinnosta sisäisen turvallisuuden laaja ulottuvuus enää, eikä tunnu myöskään puheenjohtajia Vanhanen ja Katainen kiinnostavan. Tämä esitys surullisessa muodossaan helmikuussa 2006 tuli hallituksen yksimielisenä esityksenä. (Ed. Zyskowicz: 2008!) — 2008, anteeksi.

Maahanmuuttopolitiikan on oltava sellaista, että todella kansalaiset katsovat sen perustelluksi ja lailliseksi. Siten todella ehkäistään parhaiten rasismia ja syrjintää ja suojellaan oikein perustein maahan tulevia ja täällä oleskelevia ulkomaalaisia.

Määrällinen ja laadullinen maahanmuuton hallinta mahdollistaa myös työmarkkinoiden vakauden ja myös kotouttamisen onnistumisen. On erittäin tärkeätä, että kansalaiset voivat luottaa siihen, että turvapaikkajärjestelmää ei voida käyttää väärin, ja myöskin Euroopan unionissa tehtyjen yhteisten linjaustemme pohjalta, joita vahvistettiin myös joulukuussa 2006 Eurooppa-neuvostossa, on ehdottoman tärkeätä, että yhteisellä maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikalla estetään ihmissalakuljetuksen ja ihmiskaupan järjestäminen. Yhtenäiset menettelytavat Euroopan unionissa ovat senkin takia tarpeelliset, että paine eri alueilla on entistä kovempi, muun muassa Välimeren alueella, ja turvansaantioikeudet ja menettelytavat eivät ole vielä riittävän yhtenäisiä ja hyväksyttäviä.

Erityinen tarve on estää lasten käyttö organisoiduissa turvapaikan järjestämisissä. Tältä osin perheiden yhdistämiskäytäntöä on pikaisesti Suomessa tarkistettava, koska nyt esimerkiksi on syytä epäillä, että turvapaikan hakemiset tapahtuvat ainakin osittain organisoidusti järjestäjien kautta. Tuhat alaikäiseksi ilmoittautunutta viime vuonna, ilman että tämän kanssa olisi ryhdytty toimenpiteisiin, on eräs merkki Suomessa. Turvapaikanhakijoiden valmius tehdä töitä on johtanut myös alipalkatun työvoiman käyttöön. Se korostaa nimenomaan työntekijöiden asemasta huolehtimista ja toisaalta koko harmaan talouden torjunnan tarvetta.

Tältä osin on syytä olla huolissaan hallituksen muusta toiminnasta erityisesti Euroopan unionin oikeus- ja sisäasiainministerineuvoston osalta. Siellä on keskeisesti mukana ministereitä, jotka vastustivat täällä muun muassa Suomen liittymistä rajat ylittävän järjestäytyneen rikollisuuden, terrorismin ja laittoman muuttoliikkeen torjuntaan. Sitä tuki silloin muun muassa oppositio, mutta hallituspuolueiden piirissä ei välttämättä ollut aina tukea.

Samoin hallituksen piirissä on harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa selvästi sisäministeriössä jarru päällä. 2004 krp:hen perustettu ulkomaisen laittoman työvoiman valvontayksikkö on sulautettu viime vuonna krp:n muuhun toimintaan. Työsuojeluhallintoa viedään alas. Työehtojen valvonta heikkenee. Nämä ovat vakavia asioita.

Haluan tässä yhteydessä nyt korostaa sitä, että meidän on EU:n yhteisen turvapaikkapolitiikan osalta myös varmistettava tehokkaat palautukset. Maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka ei toimi, elleivät myös tehokkaat palautukset toimi. Myöskin tämä kansallinen käsissäpito näissä kotouttamistoimissa on puutteellista juuri sen takia, että tällä hetkellä ministeriö ei ole pystynyt arvioimaan kotouttamispaineiden kasvua, ei taloudellisia vaikutuksia, ja erityisesti hallitsemattoman maahanmuuton vaikutukset tulevat tätä kautta olemaan myöskin sisäiseen turvallisuuteen ulottuvia.

Me olimme selvästi alkuperäisen ministeri Thorsin esityksen myötä menossa vanhan Ruotsin tielle, täysin EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikasta poikkeavalle tielle, joka oli synnyttämässä nimenomaan väylän laittoman maahantulon parempaan hoitamiseen Suomessa. Tämä ongelma on edelleenkin olemassa, koska signaalit ovat olleet koko ajan Suomesta väärät. Poiketen Ruotsin, Norjan ja Tanskan käytännöistä meillä ei ole reagoitu tähän muuttuneeseen tilanteeseen. Ruotsi on muun muassa käynyt yksilöllisillä käsittelyillä läpi myös irakilaisten ja somalialaisten hakijoiden tilannetta. Ei tehdä yleistä humanitaariturvallisuusarviota, vaan käydään yksilöllisesti asioita läpi.

Tältä osin sanoisin, että EU-direktiivi, jota nyt käytetään ikään kuin sumuverhona tälle lainsäädännölle, ei edellytä humanitaaripykälän säätämistä, vaan EU lähtee nimenomaan siitä, että turvapaikka ja toissijainen suojelu on EU-direktiivissä määritelty, ja mikäli halutaan säätää kansallisesti näistä humanitaariperusteista, siitä on säädettävä erikseen. Tämä on niin kuin lähtökohtana kuitenkin hyvä todeta, ettei tässä käytetä vääriä perusteita sille, että tässä asiassa nyt toimitaan.

Mutta haluan, herra puhemies, vielä lukea EU:n Lissabonin-sopimuksen 63 a artiklan, jossa on kiteytettynä kaikki se työ ainakin, mitä edellinen hallitus teki EU:n oikeus- ja sisäasiainministerineuvostossa myös Suomen puheenjohtajuuskaudella: "Unioni kehittää yhteisen maahanmuuttopolitiikan, jolla pyritään kaikissa vaiheissa varmistamaan muuttovirtojen tehokas hallinta, jäsenvaltioissa laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten oikeudenmukainen kohtelu sekä laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan ehkäiseminen ja tehostettu torjunta."

Tämän takia on myös nähtävä se, että ei pidä myöskään tehdä vääränlaisia, vetovoimaan väärällä tavalla vaikuttavia tekijöitä, vaan Suomen on palattava aktiivisemmin EU:n yhteiseen valmisteluun komission kanssa ja suoraan sanoen tältä osin pyrittävä saamaan myöskin kansallisesti tätä tilannetta paremmin hallintaan.

EU:n on lisättävä kolmansien maiden kanssa tehtävää yhteistyötä, nimenomaan mitä tulee niiden sosiaalisten, taloudellisten ja yhteiskunnallisten olojen tukemiseen, eriasteiseen kriisinhallintaan, mutta siihen liittyy myöskin Ranskan lailla palauttamiseen liittyvä tukeminen, esimerkiksi niiden turvapaikanhakijoiden tukeminen yrittäjinä, jotka palaavat kotimaihinsa. Meillä en ole kuullut ministeri Thorsin ja hallituksen tehneen mitään erityisiä toimenpiteitä tämän EU:n aktiivisemman palauttamispolitiikan kehittämiseksi, jota EU ja komissio esimerkiksi ovat pitäneet tärkeänä.

Herra puhemies! Minusta on hyvä, että näistä asioista nyt puhutaan rehellisesti ja rohkeasti. Vain hallitulla ja myös kansalaisten luottamuksen saavalla turvapaikkajärjestelmällä me voimme viedä eteenpäin meille aivan välttämätöntä työperäistä maahanmuuttoa. Kansalaisten on ymmärrettävä, että viranomaiset paitsi tuntevat vastuunsa laillisesta maahanmuutosta ovat myös määrätietoisia vastustamaan laitonta maahanmuuttoa, jonka varjolla turvapaikkajärjestelmän hyväksikäytöllä, esimerkiksi alaikäisten käytöllä, voidaan toimia ihmissalakuljetuksesta aina ihmiskauppaan saakka.

EU-puheenjohtajuuskaudella otin ihmiskaupan torjunnan keskeiseksi painopisteeksi. Istuimme sen kanssa ministereiden ja komission kanssa monta kertaa, myös YK:n viranomaisten kanssa. Meidän viranomaisemme, rajavartio ja poliisi, eivät myöskään olleet — enkä usko vielä tänäkään päivänä — riittävästi heränneet tunnistamaan ihmiskaupan tunnusmerkkejä ja ihmiskaupan uhreja, jotka eivät välttämättä organisoidussa etappimaahantulojärjestelyssään itse edes tiedä, mikä on seuraava vaihe ja mihin ovat päätymässä. Tämä ei onnistu, elleivät viranomaiset tee määrätietoista työtä, yhteistyötä, Euroopan unionin puitteissa ja myös kansallisesti.

On erittäin tärkeätä, että lopetamme sellaisen politiikan, jossa ovet ja ikkunat ovat auki ja silmät kiinni. Meidän täytyy myös taloudellisesti inhimillisesti katsoa, mitä seuraamuksia maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikasta, joka tällä hetkellä ei ole hallituksella hallinnassa, on seuraamassa.

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors

Ärade talman, arvoisa puhemies! Itse asiassa hallitus antoi yksimielisesti jo joulukuussa 2007 tämän esityksen. Sen tarkoituksena on saattaa voimaan direktiivi vuodelta 2004, joka tuli voimaan jo lokakuussa 2006. Valitettavasti tuomioistuin antoi tässä kuussa Suomen valtiolle tuomion jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämisestä, koska Suomi ei ollut saattanut direktiiviä kansallisesti voimaan.

Direktiivi on osa eurooppalaisen turvapaikkapolitiikan ensimmäistä vaihetta. Se sisältää vähimmäisvaatimukset kansainvälisen suojelun antamiselle ja myönnetyn suojelun sisällölle. Sen tarkoituksena ei ole harmonisoida kaikkia suojelumuotoja, vaan se pyrkii määrittelemään yhteiset perusteet niin sanotun toissijaisen suojelun antamiselle. Jäsenvaltiolla voi edelleen olla käytössään tätä määritelmää täydentäviä kansallisia suojelumuotoja.

Kansainvälisellä suojelulla tarkoitetaan voimassa olevan ulkomaalaislain mukaan pakolaisasemaa ja suojelun tarpeen perusteella myönnettävää oleskelulupaa, siis pakolaisuutta ja suojelun tarpeen perusteella voimassa olevaa lupaa. Suojelun tarpeen perusteella myönnettävä oleskelulupa on Suomessa annettava niin sanotun toissijaisen suojelun muoto. Se on ollut meillä käytössä jo 1990-luvun alusta lähtien.

Hallituksen yksimielisen esityksen tarkoituksena ei ole alentaa Suomessa myönnetyn suojelun tasoa, joka on noudattanut ja jatkossakin noudattaa niitä kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteita, joihin Suomi on sitoutunut. Tästä periaatteessa sekä perustuslakivaliokunta että hallintovaliokunta ovat samaa mieltä. Direktiivin myötä yksi suojelun kategoria, joka direktiivissä on nimetty toissijaiseksi suojeluksi, pyritään yhdenmukaistamaan EU:ssa.

Det är alltså verkligen inte, såsom ordförande Tölli sade, fråga om att vi stiftar någon ny utlänningslag utan vi ändrar vissa saker, och man kan egentligen säga att vi strävar till samma nivå. Det som vi har velat ge är arbetsrätt, möjlighet för personer som vistas här med tillfälliga uppehållstillstånd att förtjäna sitt upphälle. Det är verkligen ingen lag. Den skillnad som kanske råder mellan utskottet och oss är att vi i regeringen sett över de tidigare lagarna och deras motiveringar, hur de var skrivna. Utskottet har enbart sett på rättspraxis. Men vi är eniga om att man inte ska sänka skyddsnivån.

On oikein, että me kohta siirrymme niin sanotun turvapaikkapolitiikan toiseen vaiheeseen. Huhtikuussa komissio antaa vielä uudet esitykset myös tämän direktiivin muuttamiseksi, eli me olemme vähän myöhässä. Toivottavasti ehdotus vie eteenpäin tavoitetta yhteisestä eurooppalaisesta turvapaikkapolitiikasta samalla, kun se selkiyttää direktiiviä. Suomi todella pitää tärkeänä, että EU:hun luodaan mahdollisimman yhdenmukainen ja selkeä lainsäädäntö. EU:ssa tulee olla yksi yhteinen, tehokas ja oikeusturvan takaava turvapaikkamenettely ja yhteiset kansainvälisen suojelun myöntämisen perusteet.

Viimeksi eilen, kun tapasin tulevaa puheenjohtajamaata Espanjassa, tähdensin, että toisaalta Lissabonin sopimus on se väline, joka antaa meille mahdollisuuksia toteuttaa tehokkaampaa yhteistä turvapaikkapolitiikkaa, ja se antaa meille myös tehokkaamman mahdollisuuden tehdä niin sanottuja palauttamissopimuksia, joista tässä on puhuttu. On ongelma tällä hetkellä, että EU:n neuvottelut eivät ole tehokkaita ja yksittäiset maat tekevät näitä sopimuksia, ei EU yhtenäisesti. Mutta EU:n on tässäkin suhteessa yhdessä osoitettava voimansa niin kuin kaikissa ulkosuhteissa.

Sitten niin sanotut tilapäiset oleskeluluvat: Kun me valmistelimme direktiivin täytäntöönpanoa, julkiseen keskusteluun nousi esille se epäkohta, joka liittyi ulkomaalaislain 51 §:n perusteella turvapaikan saaneiden asemaan. Kyseinen pykälä, hyvät edustajatoverit, oli tarkoitettu sovellettavaksi vain hyvin harvoissa tapauksissa, näin ainakin hallituksen esityksessä sanottiin. Säännöksen soveltamiskäytäntö osoittautui kuitenkin laajemmaksi kuin oli odotettu. Suomessa oleskeli tilapäisillä oleskeluluvilla useita satoja ulkomaalaisia, joiden maasta poistaminen ei ollut mahdollista, koska palauttamiset eivät onnistuneet tiettyihin maihin. He olivat pystyneet turvapaikanhakijoina tekemään työtä mutta eivät enää tilapäisen luvan saatuaan. Käytäntö osoitti, että Suomessa oleskelu pitkittyi, koska esteet eivät poistuneet.

Jos oleskelu muodostuu pitempiaikaiseksi, vaarana on luvan saaneen ulkomaalaisen syrjäytyminen. Tämä syrjäytymisvaara haluttiin välttää uudella 51 §:llä. Tarkoituksena on vahvistaa sellaisten ulkomaalaisten oikeudellista asemaa, jotka ovat myötävaikuttaneet itse täytäntöönpanoon eivätkä ole sitä vastustaneet. Niille, jotka vaikeuttavat asiansa käsittelyä ja maasta poistamista, ei olisi edelleenkään myönnetty oleskelulupaa. Tavoitteena oli siten vahvistaa niiden ulkomaalaisten asemaa, joiden maahan jääminen johtui heistä riippumattomasta esteestä.

Meillä, hallituksella ja eduskunnan hallintovaliokunnalla, päämääränä oli yhteisesti löytää keinoja, joilla 51 §:n perusteella luvan saaneiden asemaa voidaan parantaa. Hallintovaliokunta ehdottaa, että heille annetaan työnteko-oikeus, ovathan he saaneet myöskin kotipaikkaoikeuden. Tämä on aineellinen parannus, joka on toivottava, sillä tällä tavalla he voivat myöskin laillisesti hankkia elantonsa.

Arvoisa puhemies! Kansainvälistä suojelua hakevien määrä on Suomessa kasvanut vuonna 2008 edellisvuosiin verrattuna. Viime vuoden loppuun mennessä turvapaikkaa haki 4 035 henkilöä. Kuitenkin kansainvälisesti vertaillen määrä on edelleen alhainen. YK:n pakolaisasiainvaltuutetun mukaan vuoden 2008 ensimmäisellä vuosipuoliskolla EU:ssa jätettiin yli 100 000 turvapaikkahakemusta eli kokonaisuudessaan yli 200 000 koko vuonna 2008 koko EU:ssa.

Pakolaisuus on valitettavasti mittava maailmanlaajuinen haaste, ja Suomi on monin kansainvälisin sopimuksin sitoutunut kantamaan oman vastuunsa. Suojelujärjestelmän tarkoituksena on varmistaa, että jokainen vainon kohteeksi joutunut saisi suojelua vainolta ja vakavilta ihmisoikeusloukkauksilta. Suomen tavoitteena on tämän järjestäminen ja vahvistaminen niin kansainvälisin kuin kansallisin keinoin. On totta, että määrän nopea kasvu asettaa suuria haasteita sekä turvapaikanhakijoiden vastaanottotoimille että valmisteleville viranomaisille ja stressiä henkilöille itselleen. On tärkeää, että turvapaikkatutkintaan ja päätöksentekoon voidaan osoittaa riittävästi voimavaroja sekä poliisille että maahanmuuttovirastolle, Migrille.

Turvapaikkahakemusten ruuhkautuminen heijastuu kasvavina menoina myöskin vastaanottotoimessa, ja voin vakuuttaa kollegani Holmlundin puolesta, että hän on myöskin kantamassa omalta osaltaan vastuuta näistä asioista. Niin kuin olemme todenneet, ed. Satonen, ensimmäisessä lisätalousarviossa esitetään määrärahaa 20 henkilön palkkaamiseen turvapaikka-asioiden käsittelyyn ja poliisi on kohdentanut vastaavasti 20 lisävirkaa turvapaikkatutkintaan.

Sen lisäksi sisäasiainministeriö päinvastoin kuin aikaisemmin selvittää mahdollisuuksia solmia palautussopimuksia Afganistanin ja Irakin kanssa, ja sellaisessa muodossa, jossa Unhcr olisi mukana. Siihen liittyy tietenkin useita oikeudellisia ja muita kysymyksiä, joita tarkastellaan yhteistyössä ulkoasiainministeriön kanssa. Meillä on myös nykyään käytössä eurooppalaisen paluurahaston varat.

Vi har alltså i motsats till tidigare regeringar startat en diskussion om så kallade återtagandeavtal, särskilt med Irak och Afghanistan. Vi hoppas på ett trepartsavtal där Unhcr kan följa upp vad som händer med personer som återsänds.

On mainittu täällä keskustelussa, että viime vuonna saapui ilman huoltajaa lähes 700 alaikäistä turvapaikanhakijaa. Joidenkin osalta on osoittautunut, että he ovat täysi-ikäisiä. Me selvitämme parhaillaan mahdollisten lainsäädäntömuutosten tarvetta iänmäärityksen järjestämisen osalta. Ongelmallista kuitenkin on, että tällaiset lääketieteelliset iänmääritykset eivät ole erityisen tarkkoja. Muissa Pohjoismaissa on luovuttu niistä, koska niistä ei ole ollut riittävästi apua, mutta voisi tämä jotenkin vähän selventää tilannetta. Poliisille varatun arviomäärärahan käyttöalaa on tämän vuoden alusta laajennettu kattamaan myöskin turvapaikanhakijan henkilöllisyyden selvittämisestä aiheutuvat kulut, joten meillä on varoja tähän. Lisäksi myös nykyinen sisäministeriö selvittelee niin sanottujen kielitestien käyttöä tapauksissa, joissa testi auttaisi turvapaikanhakijoiden henkilöllisyyden selvittämisessä, jotta me tiedämme, että henkilö tulee sieltä, mistä hän on sanonut tulevansa.

Eräs keskeinen ongelma on, niin kuin myöskin arvoisa puheenjohtaja Tölli totesi, turvapaikanhakijoiden (Puhemies: Nyt on 10 minuuttia kulunut!) kuntiin sijoittaminen. Kunnille maksetaan valtion varoista laskennallista korvausta saapuneista kolmen vuoden ajalta, ja me toivomme, että me saamme tukea siihen, kun korvausten alimitoitukseen pitäisi vastata. Me olemmekin tavoitteeksi asettaneet 2 000 kuntapaikan saamisen vuonna 2009. — Ehkä jatkan sitten debatissa.

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeää, että saamme rakennettua ja ylläpidettyä maahanmuuttopolitiikassa ja turvapaikkapolitiikassa järjestelmän, joka meillä on kaikin puolin hallinnassa niin, että tämä kokonaisuus on myös hallinnassa. Sitten haluan todeta, että kun valiokunta valmisteli mietintöään, olimme yhteydessä myös ministeri Thorsin kanssa ja pääsimme sitten myös näistä asioista yksimielisyyteen.

Sitten haluan kommentoida perussuomalaisten ed. Raimo Vistbackan sinänsä hyvin rakentavaa puheenvuoroa, mutta olen hiukan pettynyt siitä, että esitätte tätä lakiehdotusta valiokunnan mietinnön pohjalta hylättäväksi. Lähinnä sen vuoksi olen pettynyt siitä, koska missään vaiheessa yli puoli vuotta kestäneen käsittelyn aikana ette esittäneet mitään muutosta tähän asiaan. Yhteiseen vastuuseen kuuluu myös se, että esitetään niitä muutoksia. Sinänsä oli erittäin mieluisaa ... (Eduskunnasta: Kertokaa totuus nyt!)

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Toivoisin, että muistaisimme kaikki, että sivistysvaltion perinteisiin ja tehtäviin kuuluu huolehtia omista kansalaisistaan mutta kansainvälisten sopimusten mukaan myös niistä, jotka sorron ja vainon takia tarvitsevat turvaa. Kun tässä puhuttiin näistä luvuista, niin niistä 4 000 turvapaikanhakijasta, jotka viime vuonna tulivat, 1 200 tuli Irakista ja Somaliasta, maista, joissa kummassakin käydään sotaa. Haluaisin myös muistuttaa, että Suomi ei aina ole ollut turvanantaja, vaan viime sodan aikana myös suomalaisia lapsia lähetettiin tuhatmäärin Ruotsiin, ja vastaavasti silloin me saimme apua, kun sitä tarvitsimme.

Näistä luvuista vielä. Tässä on kovasti vedottu siihen, että ruotsalainen käytäntö on tiukentunut. Siitä huolimatta viime vuonna Ruotsista 16 000 ihmistä sai turvapaikan ja edellisvuonna 36 000, eli kun vertaamme näitä (Puhemies: Minuutti on kulunut!) suomalaisiin lukuihin, niin huomaamme, että me emme suinkaan ole niitä suurimpia avunantajia.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä on tärkeää se, että se mahdollistaa Suomeen tulleille ihmisille, jotka ovat tulleet jostain sellaisesta maasta, jossa turvallisuustilanne on niin heikko, että sinne palauttaminen ei ole mahdollista, mahdollisuuden saada oikeus oleskella Suomessa ja tehdä töitä Suomessa. On suomalaisen turvapaikkajärjestelmän ja suomalaisen yhteiskunnan etu, että turvapaikanhakijat prosessin aikana ja mahdollisesti myös sen jälkeen voivat integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan työtä tekemällä. Ed. Rajamäeltä ehkä tämä unohtui hieman, että juuri hänen aikanaan luotiin laaja kategoria sellaisia ihmisiä, jotka oleskelivat täällä laillisesti, mutta joilla ei ollut mahdollista tehdä työtä.

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen tyytyväinen hallintovaliokunnan työskentelyyn tässä asiassa, ja kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kannattaa ulkomaalaislain hyväksymistä hallintovaliokunnan muotoilemassa mallissa, mutta haluan kuitenkin kiinnittää huomiota ulkomaalaislain perhekäsitteeseen, joka on johtanut käytännössä epäinhimillisiin ratkaisuihin erityisesti sellaisten Euroopan unionin ulkopuolelta kotoisin olevien Suomen kansalaisten kohdalla, joilla on iäkäs vanhempi, joka asuu ulkomailla tai väliaikaisen viisumin turvin sitten on kotona täällä omaistensa hoidossa. Periaatteessahan voimassa oleva ulkomaalaislaki sallii perheen yhdistämisen heidän kohdallaan, mutta käytännössä nämä asetetut ehdot kiinteästä perhe-elämästä tai täydestä riippuvuudesta on tulkittu niin tiukasti, että nämä yhdistämiset eivät ole onnistuneet, ja toivon, että (Puhemies: Minuutti on kulunut!) tähän epäkohtaan nyt ihan erityisesti tartuttaisiin.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tämä on vaikea kokonaisuus. Haluan vielä korostaa, että itsekin olen ollut valmistelemassa ministerineuvoston puolelta tämän direktiivin lähestymistapaa, mutta tähän direktiiviin ei kuulu, eikä se säätele humanitäärisiä perusteita, vaan ne jäävät kansallisesti säädeltäviksi. Tässä on käytetty tätä ministeri Thorsin toimesta ikään kuin kuviona, ja uskomattomin on 51 a §, jossa palauttamiseen liittyvä tekninen estekin olisi antanut pysyvän oleskelu-, työssäolo- ja perheen yhdistämis- ym. oikeudet. Tällaista ei ole missään maailmanjärjestelmässä, ja tämä oli tärkeätä, että nimenomaan näihin nyt pystyttiin puuttumaan, mutta ne eivät ole siis direktiivillä hoidettuja, vaan ne ovat nyt ministeri Thorsin maahanmuuttaja-turvapaikkapolitiikkaa. Nämä valiokunnan ponnet ovat tärkeitä, mutta niillä pitäisi olla myöskin takaseinä.

Pitäisi saada myöskin parempi ote nyt tästä maahanmuuttohallinnasta. Haluan korostaa sitä, että vuonna 2006 luodut rahastot — ne, mitä EU:ssa on, kotouttamisrahasto, palauttamisrahasto — pitää ottaa todella aktiivisemmin Suomen hallituksen käyttöön. Ongelmahan on se, että alaikäisten lasten osalta te olitte muistaakseni hyvin aktiivisesti vastustamassa aikoinaan esitystäni siitä, että alaikäisten lasten, jotka hakeutuvat Suomeen, taustat ja matkareitit pyritään selvittämään. Waxholmissa Pohjoismaiden maahanmuuttoministereiden kanssa käynnistimme työryhmän kadonneitten kiinalaislasten osalta. Ei teitä huolettanut, että Suomesta hävisi 12 kiinalaislasta. Ruotsista jäi jäljelle 96 samanlaista selkäreppua. Nämä ovat vakavia asioita (Puhemies: Minuutti on kulunut!) silloin, kun lapset ovat yksin maailmalla.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Rajamäki viittasi tähän EU:n määritelmädirektiiviin. Minua vaan hämmästyttää se, että meille ei riitä se minimitaso, minkä määritelmädirektiivi määrittelee.

Arvoisa puhemies! Kun täällä on puhuttu ankkurilapsista, niin joskus hämmentää se ajatus, minkä takia esimerkiksi alle 14-vuotiaita lapsia ei rekisteröidä Eurodac-järjestelmään, että tiedettäisiin pallotellaanko heitä maasta toiseen EU:n alueella.

Arvoisa puhemies! Sitten valiokunnan puheenjohtaja ed. Töllille: Muistakaa se, kun me yhdessä valtiosalissa edeltävänä päivänä — kun te valiokuntaneuvoksen kanssa esittelitte sen mietinnön sisällön — teimme sopimuksen siitä, että sellaisenaan menee, mutta valiokunta muutti seuraavana aamuna sillä tavoin tekstiä, että me emme ehtineet analysoida ja keskustella asiantuntijoitten kanssa, mitä tarkoittaa laajentaminen siltä osin. Eli kyllä, ed. Tölli, te pitkäaikaisena parlamentaarikkona tiedätte sen, että etukäteen ei voi tietenkään sanoa, että varmasti hylkäämme, kun valiokunta puolen vuoden aikana koko ajan tekee loivennuksia.

Christina Gestrin /r(vastauspuheenvuoro):

Ärade talman! Det viktigaste i den nya lagen är att de som fått B-lov får rätt att arbeta. Vi vill att de som blir kvar i landet ska beviljas uppehållstillstånd som möjliggör integration i samhället. Det mår vårt samhälle och invandrarna bra av.

Maassamme on myönnetty turvapaikanhakijoille satoja sellaisia oleskelulupia, jotka eivät mahdollista työntekoa. Tähän tulee nyt muutos, ja se on tärkeä asia. Kotoutumisen näkökulmasta on tärkeää, että maahan jäävälle henkilölle annetaan mahdollisuus elättää itsensä.

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Vistbackalle totean: Me keskustelimme ja kävimme läpi asioita ja katsoimme, millä pohjalla, mutta ei kukaan teidän puolestanne esittänyt sitä, että tämän me hyväksymme, vaan te esititte vain hylkäämistä. Eli valiokunnassa nämä asiat käsitellään, näinhän se etenee.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Suomen turvapaikkapolitiikassa on kokoomuksen mielestä muun muassa seuraavat ongelmat:

Ensinnäkin, turvapaikkaprosesseja on ehdottomasti nopeutettava. Ne saisivat kestää mieluummin päiviä tai viikkoja kuin kuukausia, vuosista puhumattakaan.

Toiseksi, oleskeluluvan saaneiden ihmisten kotouttaminen on aloitettava mahdollisimman pian. Tähän on varattava riittävät voimavarat. Niille ihmisille, jotka saavat Suomesta turvaa, on annettava riittävät edellytykset ja lähtökohdat hyvään elämään Suomessa.

Kolmanneksi, ne ihmiset, jotka eivät ole saaneet oleskelulupaa, on poistettava maasta välittömästi. Tämän prosessin tulee kestää mieluummin päiviä tai viikkoja kuin kuukausia tai vuosia.

Sitten, herra puhemies, toinen asia. Tämän päivän lehdissä kerrottiin irakilaismiehestä, joka on tuonut Suomeen huumeita 150 000 euron arvosta. Edelleen on kerrottu, että hän on Suomessa turvapaikanhakijana sen jälkeen, kun hänet on karkotettu Hollannista sen jälkeen, kun hän on istunut siellä useita vankilatuomioita. Ministeri Thors, kuinka tämä on mahdollista?

Kimmo Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sallittaneen tässä ensin vähän filosofisempi huomio. Mitä tarkoittaa käsite laiton maahanmuutto? Linnut lentävät rajojen ylitse, laittomasti vai laillisesti? Mistä syntyy käsite laittomuus, jos ihminen etsii paikkaa maapallollamme, missä toteuttaa itseänsä, missä elää? Minä tiedän, arvoisa puhemies, mistä se syntyy. Se syntyy meidän lainsäädännöstämme, jota me teemme. Tämä täytyy olla se peruskonteksti, kun arvioimme tätä esitystä.

Minä yhdyn niihin näkemyksiin, kun täällä puututaan ihmiskauppaan. Minä yhdyn niihin näkemyksiin, että me voimme todeta, että turvapaikkahakemuksissa saattaa olla epäeettisyyttä, jopa laittomuutta. Minä yhdyn siihen, että meillä on työperäistä maahanmuuttoa, jossa on erilaisia välitysfirmoja ja muita, joissa selkeästi työntekijöiden oikeuksia poljetaan. Mutta minä en yhdy siihen, että tältä pohjalta me arvioisimme ja vaikeuttaisimme entistä enemmän niiden ihmisten asemaa, jotka ovat muuttamassa, jotka hakevat perustellusti elintilaa, toimintatilaa ja suojaa naapurimaistamme. (Puhemies: Minuutti on nyt kulunut!)

Täällä viitattiin lumeavioliittoihin ed. Vistbackan puolesta. Mitä on se lumeavioliitto ...

Jaakko Laakso /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Yksi kaikkein kovimmista arvostelun kohteista ulkomaalaispolitiikassa ja maahanmuuttopolitiikassa on ollut se, että ne, jotka ovat saaneet tilapäisen oleskeluluvan Suomessa, eivät ole saaneet tehdä työtä. Valtaosa suomalaisista ei edes tiedä sitä, että lainsäädäntö on estänyt työnteon. Mutta nyt, kun me olemme muuttamassa tätä ja sallimassa työnteon, perussuomalaiset äänestävät tällaista muutosta vastaan. Onhan se kummallista, että te ette salli sellaisissakaan tapauksissa, joissa ihmiset haluaisivat tehdä työtä, ihmisten voivan tehdä työtä. Te haluatte pitää tämän lainsäädännöllisen esteen, että maahanmuuttajat eivät tulevaisuudessakaan voisi tehdä työtä. Minä en ymmärrä tätä teidän politiikkaanne ollenkaan.

Juha  Mieto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lakiesitys varmahan on sinällään hyvä, mutta ed. Laakso mun mielestä tarttuu kipiähän asiahan, eli siihen, että ei anneta niille mahrollisuutta tehdä töitä. Mull on sellaanen käsitys, jotta meirän pitää perehtyä oikein tosissaan siihen, että maahanmuuttajat, takavuosinakin, ovat jostain syystä mieluummin töitä vieroksunu, kun töitä teheny. Tämä ei ole kritiikkiä. Tämä on kritiikkiä meirän päättäjiä kohtahan siinä, että meirän pitää valvoa se, että ne pistetähän samalla lailla töitä tekemähän kun oman maan kansalaiset. Nyt, kun tänne uusia tuloo, niin lähretään siitä, että annetahan maahanmuuttajille töitä.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen erittäin tyytyväinen, että tämä keskustelu ainakin tähän saakka on ollut asiallista ja asiapitoista. Meillä on ongelma tietenkin siinä, että tänne on tulossa lisää ja lisää pakolaisia, mutta niin on koko Euroopassa. Eihän Suomi eikä Eurooppa voi olla kaikkien köyhien, onnettomien ihmisten turvapaikkasatama, elikkä jotain tälle pitää tehdä ihan yhdessä EU:n piirissä. Minä olen erittäin tyytyväinen siitä, että rakennetaan Euroopan yhteistä turvapaikkapolitiikkaa. Se vie terän kotimaiselta arvostelulta, niin kuin vie terän sekin, että nyt todellakin oleskeluluvan saaneet voivat tehdä töitä ja elättää itsensä eikä heitä sen perusteella pidetä huonoina suomalaisina ja huonoina kansalaisina.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olemme sosialidemokraattisessa eduskuntaryhmässä erittäin tyytyväisiä siitä, että tämä esitys muuttui juuri siihen suuntaan kuin halusimme ja vallitsi laaja yhteisymmärrys.

Kun kuuntelin tarkasti ed. Vistbackan puheenvuoron tuolta pöntöstä, niin sanoisin näin, että se oli hyvin maltillinen ja asiallinen puheenvuoro. Tulipa mieleen, että olisi ollut tarve siihen, että kokenut kansanedustaja Vistbacka olisi ollut hallintovaliokunnassa ja ikään kuin sitoutunut henkisesti siihen yhteiseen päätökseen, jonka ymmärsin siellä tapahtuneen. Tämä nyt ei ole tietystikään sinällään mikään moite ed. Pirkko Ruohonen-Lerneriä kohtaan, mutta koen asian tällä tavalla, että meillä on laaja yhteisymmärrys suomalaisesta ulkomaalaispolitiikasta. En pidä nyt fiksuna ja rehellisenä sitä, että jo kun ollaan kalkkiviivoilla (Puhemies: Minuutti on nyt kulunut!) ja sen yli, niin perussuomalaiset sitten hyppäävät karsinasta pois.

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sama uutinen, mistä ed. Zyskovicz sanoi, tarttui silmääni myös tästä Hollannissa olleesta rikollisesta, joka hakee turvapaikkaa Suomesta. Todella ihmettelen, miten tämä on mahdollista. Totta kai on varmasti aidosti turvapaikkaa tarvitsevia, mutta on myös turvapaikkashoppailua. Mielestäni hallintovaliokunta on oikein tätä lakia nimenomaan sorvannut, niin että jatkuvaa oleskelulupaa ei myönnetä maasta poistettavalle, mutta lupa työntekoon myönnetään, että ei tarvitse vilunkikonsteilla rahaa tienata, ja niin, että rikoksen tehnyt ei voi valiokunnan esityksen jälkeen tuoda mukanaan niin sanottuja ankkurilapsia Suomeen, kunnes hänet karkotetaan.

Humanitäärisen suojelun osalta hallintovaliokunta tarkensi oikein lakiehdotusta. Oleskelulupa voidaan myöntää, jos kotimaassa on huono turvallisuustilanne, esimerkiksi aseellinen selkkaus.

Kokonaan toinen asia on — ja sitä täytyy kansalaisille tietysti aina tähdentää — työperäinen maahanmuutto. Sitä me puolustamme, että sama palkka samasta työstä myös maahanmuuttajalle, ja myös sitä, että kotouttaminen hoidetaan hyvin, ettemme tee samoja virheitä, mitä muualla Euroopassa on tehty.

Tapani Mäkinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Alkuun pitää antaa kiitos ed. Rajamäelle, joka hallintovaliokunnan työskentelyä kiitti. Se varmasti ansaitsi sen kiitoksen, nimittäin valiokunta teki puheenjohtajansa johdolla määrätietoista työtä ja pyrki nimenomaan tavoitteeseen, johon koko eduskunta olisi voinut yhtyä. Tältä osin perussuomalaisten varsin hiljainen valiokuntatyöskentely yllätti, että näin sitten kävi lopputilanteessa.

Nythän kysymyksessä, arvoisa puhemies, ei ole uusi laki, vaan direktiivin implementointi Suomessa. Tältä osin tämä humanitäärinen osuus laissa on pelkästään oikeuskäytännön mukaan ottamista lainsäädäntöön, ja toisaalta tilapäisen oleskeluluvan saaneille annetaan työnteko-oikeus. Pelkkiä hyviä asioita.

Pari huomiota. Resurssit: Resursseihin tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Tämä nyt arvioitu 1 miljoonaa euroa on vasta puolitiessä, 2—3 miljoonaa euroa olisi inhimillisesti katsoen oikea luku. Pohjoismainen vertailu on varmasti paikallaan. Meidän pitää käydä vielä tämmöistä poliittista keskustelua maahanmuuttopolitiikan sisällöstä. Pääkaupunkiseudun ja valtion aiesopimus, mikä liittyy (Puhemies: Nyt on minuutti kulunut!) metropoliohjelmaan, ansaitsee myöskin huomion jatkossa.

Tommy Tabermann /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tämän lain sisältöön sen kummemmin puuttumatta minun täytyy tunnustaa, että minua hämmentää ja surettaa koko tämän keskustelun ympärillä ja yllä leijuva suvaitsemattomuuden henki. Jos me sen hengen päästämme pullosta ulos, niin paha meidät perii. Jos maahanmuuttaja tekee työtä, hän vie työpaikan suomalaiselta; jos hän ei tee työtä, hän siipeilee. Valitse sitten siitä. Samaan aikaan puhutaan vaikkapa yliopistouudistuksesta, monikulttuurisuudesta, me puhumme rajojen avaamisesta, siitä, että me haluamme hyviä aivoja maailmalta tänne auttamaan meitä uuteen taloudelliseen nousuun. Haluamme siis rusinat pullasta. Sekö on meidän suvaitsevaisuutemme?

Heidi Hautala /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämän lain parhaita puolia on myöskin se, että se hälventää tällaista keinotekoista jakoa taloudelliseen maahanmuuttoon ja humanitääriseen maahanmuuttoon. Vihreä eduskuntaryhmä on jo monta vuotta kiinnittänyt huomiota siihen, että tänne tulevat turvapaikanhakijat ja täällä tilapäistä tai pysyvää suojelua saavat ihmiset ovat erittäin tärkeä voimavara. He ovat tulleet tänne kuitenkin kaikesta huolimatta vapaaehtoisesti, koska heille ei ole ollut mahdollista elää kotimaassaan. Nyt tämä mahdollistaa sen, että kun on saanut tilapäisen oleskeluluvan, niin pääsee töihin.

Ed. Mieto, miettikää nyt tarkkaan, ketä syytätte tästä työn vieroksunnasta sitten.

Ministeri Thors, te mainitsitte, että näitä lisäresursseja on tulossa turvapaikkamenettelyä nopeuttamaan, mitä me kaikki kannatamme, totta kai. Mutta miten on sitten tämä kotoutuspuoli? Oletteko nyt sitten pohjustanut asiaa niin, että saatte niitä resursseja, ja mitä odottaisitte hallitukselta ja eduskunnalta?

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomessa asuvien ja oleskelevien ulkomaalaisten kokonaismäärää ei tällä hetkellä tiedä kukaan. Vaikka nyt käsitellään ulkomaalaislakia, niin täytyy muistaa, että Suomessa on tuhansien ulkomaalaisten vuokratyöntekijöitten joukko ja näitten työntekijöitten panos ei ole missään kirjoissa tai kansissa. Se työvoima on tullut maahan laillisesti, mutta sitä käytetään täysin laittomasti. Taloudellisen laman syvetessä on vaara, että tämä harmaa työvoima syrjäyttää velvoitteensa hoitavan työvoiman ja tästä syystä ja riittämättömästä perusturvasta kumpuava muukalaisvastaisuus ja suoranainen rasismi kohdistuu kaikkiin ulkomaalaisiin aivan erottelematta, ja valitettavasti sitä käytetään häikäilemättä poliittisesti hyväksi. Viral-linen Suomi on antanut tälle mahdollisuuden vaikenemalla tietyistä selvistä ongelmista, ja minä ainakin ajattelen niin, että orastavalta rasismilta ei voida muuten taittaa niskaa kuin keskustelemalla (Puhemies: Minuutti on kulunut!) myös näistä kipeistä asioista avoimesti.

Oiva Kaltiokumpu /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kansalaisten piirissä käytävä keskustelu tästä ulkomaalaislainsäädännön uudistuksesta on ollut osin kovin kuumaveristä. Toisaalta voi kuitenkin todeta, että se on ollut ihan tarpeellista. Me emme voi avata kaikkia ovia jokaiselle maahan tulevalle, ja se ei suinkaan osoita suvaitsemattomuutta, vaan yhteistä eurooppalaista ulkomaalais- ja pakolaispolitiikkaa. Suomea sitovat kansainväliset sitoumukset, ja sivistysvaltiona Suomi haluaa pitää niistä kiinni, ja jotta Suomi pysyisi sivistysvaltiona kansojen joukossa, näin täytyy tehdäkin.

Erityisen tärkeää on kotouttaminen, että me huolehdimme niistä maahantulijoista, jotka tänne saavat tulla laillisesti ja voivat olla Suomessa, ja se ei ole kyllä tällä hetkellä parhaalla mahdollisella tolalla.

Petri Salo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä on heitelty näitä lukuja, miten meillä turvapaikanhakijoiden määrä on ihan lähivuosina muuttunut. Pari vuotta sitten keitä oli noin 1 500, viime vuonna 4 350, ja täällä esitettiin jo sisäasiainministeriön arvio, että heitä olisi kuluvana vuonna yli 6 000. Eli hyvin lyhyellä aikavälillä turvapaikanhakijoiden määrä Suomessa kuitenkin nelinkertaistuu. Samanaikaisesti länsinaapurissa Ruotsissa määrä on vähentynyt 36 000:sta 16 000:een eli se on vähentynyt noin 60 prosenttia. Samanaikaisesti Ruotsi, Norja ja Tanska ovat laittaneet kuitenkin pohjapatoja omaan lainsäädäntöönsä, ja näyttää siltä, että sillä on ollut heti vaikutus siihen, onko näitä maita pidetty houkuttelevina turvapaikan hakumaina. Nyt eduskunnan hallintovaliokunta on tehnyt tämän saman pohjapatosäännöksen meidän lainsäädäntöömme, ja panin merkille, että eduskunnassa vallitsee suuri tyytyväisyys yli puoluerajojen siitä työstä, mitä eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat tehneet. Minäkin yhdyn siihen ja kiitän siitä, että esitystä on parannettu.

Jaakko Laakso /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Lukuihin täytyy suhtautua siten, että katsoo, mitä ne luvut pitävät sisällään, ed. Salo. Ruotsin 36 000 turvapaikanhakijaa vuonna 2007 tulivat huomattavalta osaltaan Irakista. Kun Ruotsin turvapaikanhakijoiden määrä on pudonnut 16 000:een viime vuonna, se ei osoita, että Ruotsin käytäntö olisi muuttunut, vaan Irakin tilanne on muuttunut, ed. Salo. (Ed. Salo: Hehän muuttivat myös lainsäädäntöä!)

Tässä keskustelussa ed. Rajamäki ja eräät muut yrittävät ikään kuin osoittaa, että Suomen käytäntö on nyt muuttumassa sellaiseksi, että me olemme houkutteleva maa. Ei tästä ole kysymys. Kun me katsomme näitä lukuja, niin kaikki Pohjoismaat vetävät huomattavasti enemmän turvapaikanhakijoita kuin Suomi. Tässä annetaan väärä kuva nyt siitä, mitä Suomessa on tapahtumassa.

Pertti Virtanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kieroilua alussa, kieroilua jutun lopussa, loppumetreillä, niin kuin kohta tulee selviämään. Toki luulin, että ed. Tabermann tarkoitti suvaitsemattomuuden hengellä sitä, kuinka perussuomalaisia tässä kohdellaan. Nimittäin Aamulehti lopulta, juuri kun ministeri Thors oli vetämässä tosta noin löysän lain kehiin, toi esiin kaikki heikkoudet, ja sitten hallituspuolueetkin heräsivät, ja sitten meni uudestaan hallintovaliokuntaan valmisteluun koko juttu. Sitä ennen ministeri Thors oli onnistunut torpedoimaan kaiken leimaamalla kaiken keskustelun rasismiksi, ja sitten, kun tämä meni vielä aamutelevisioon, sitten kun tämä laki vielä kerran avattiin, niin ministeri Thors sanoi, että "minua kohdellaan eri tavalla kieleni takia". Kysyisinkin ministeri Thorsilta, tarkoititteko, että media leimasi teidät kielirasistisesti vai hallituspuolueet tässä vaiheessa, koska tämä oli niin alhainen väite Suomessa, jossa on, kaksikielisessä maassa, ollut tasa-arvo, että te tuotte tämmöisen vielä näitten rasistiväitteitten päälle siihen, että teitä nyt ministerinä kohdeltiin eri tavalla. Eli tämä (Puhemies: Minuutti on kulunut!) loppunäytös oli tavallaan saman shown jatke, jossa leimattiin perussuomalaiset.

Maria Guzenina-Richardson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vastuun ottaminen humanitääristä apua tarvitsevista ihmisistä on hyvä asia. On hyvä asia, että heille annetaan mahdollisuus tehdä työtä täällä Suomessa. Lain säätäminen on yksi asia, mutta sitten myös siitä konkretiasta, joka seuraa laista, pitäisi pitää huolta. Kun kokoomus on täällä useassakin puheenvuorossa todennut, että te olette valmiita nyt panostamaan kotouttamistoimenpiteiden tehostamiseen, niin onko tämä hallituksen uusi linja, koska sosialidemokraatit viime syksynä ehdottivat 20 miljoonaa kotouttamistoimenpiteiden tehostamiseen, mutta se ei teille silloin kelvannut? Jos se kelpaa nyt, niin olemme erittäin iloisia.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vastaan ed. Guzenina-Richardsonille niin, että kotouttamiseen pitää ehdottomasti panostaa, mutta ennen kuin tämä turvapaikkajärjestelmä toimii tehokkaalla tavalla, niin mikään kotouttamiseen liittyvä raha ei tätä asiaa ratkaise. Tässä on sellainen tilanne nyt, että kolmannes niistä turvapaikanhakijoista, jotka meiltä hakevat turvapaikkaa, on hakenut sitä jo jostain muusta Euroopan unionin maasta. Haluan peräänkuuluttaa sitä, että me saamme eurooppalaiset pelisäännöt siihen, miten tämä järjestelmä hoidetaan ja miten tämä toimii. Se ei voi olla kenenkään etu, ei edes sen turvapaikanhakijan etu, että hän joutuu risteilemään tässä maasta toiseen. Ymmärrän sen, että meidän tulee auttaa vaikeuksissa olevia maita ja siellä olevia ihmisiä, mutta sen tavan pitää olla joku muu kuin tämä systeemi, mikä tällä hetkellä on. Niistä yksittäisistä henkilöistä, jotka joutuvat vainon kohteeksi, meidän pitää kantaa vastuu, ja se täytyy jatkossakin hoitaa, mutta järjestelmän on toimittava ja siihen yhdistettävä kotouttaminen.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Koulutus on kotoutumisen edellytys, se on aivan selvää. Oph:n tuoreen raportin mukaan kaikkein hankalimmassa asemassa sekä koulumenestyksen, toisen asteen koulutukseen pääsyn läpäisyn että myös työllistymisen osalta ovat muista kuin EU-maista tulleet ensimmäisen polven maahanmuuttajanuoret. Heidän hyväkseen meidän on tehtävä paljon nykyistä enemmän. He ovat pahimmassa syrjäytymis-vaarassa. Kysynkin, aiotaanko näihin kotouttamistoimiin, muun muassa opetuksen suuntaamiseen ja resursointiin, paremmin kiinnittää huomiota.

Esa Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Osahan kuitenkin näistä pakolaisista on elintasopakolaisia. Heidän erottamisensa siitä porukasta, joka ovat aitoja pakolaisia, on kai se ydinkysymys tässä. Niitä, jotka tarvitsevat apua, meidän pitää auttaa. Sitten toinen kysymys tässä niistä, mitä nämä avainkysymykset ovat, on tietysti se nopeutettu käsittely ja nopeutettu palautus. Elikkä se on se, mikä pitää saada toimimaan. Sitten kolmas asia tähän liittyen on tämä, että on se vaara, että täällä käytetään ihmisiä hyväksi, siis työnantajat käyttävät hyväksi. Siinä tapauksessa hallituksen kyllä pitäisi tarkistaa nyt tätä, ettei työsuojelupiireistä tarkastajia vedetä ollenkaan pois, vaan tarkastuksen pitäisi toimia, koska jos toteutetaan ne luvut, jotta kolmannes sitä porukkaa häviää, niin se tiedetään, jotta myös paikallisten työnantajien vilungin mahdollisuus siinä kasvaa.

Tuomo Hänninen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Elämme koko ajan kansainvälistyvässä maailmassa. Esimerkiksi EU:ssa tähdätään työvoiman vapaaseen liikkuvuuteen. Maahanmuutto liittyy tähän kehitykseen. Ulkomaalaislain päivittäminen on välttämätöntä. Asiallinen ja perusteellinen keskustelu tämän lain käsittelyssä on ihan paikallaan. Hallintovaliokunta on tehnyt perusteellisen ja höyryjä purkavan mietinnön hieman ristiriitaisesta hallituksen esityksestä. Valiokunnan muutokset, tarkennukset ja seurantaan liittyvä lausuma ovat paikallaan. Meillä on oltava selkeät periaatteet maahanmuuttoon liittyen. Ulkomaalaislakiin liittyvä maahanmuuttajien tehokas kotouttaminen on välttämätöntä maahanmuuton hyväksynnän ja työllistymisen kannalta. Kodin ja koulutuksen merkitys ratkaisee kotouttamisen onnistumisen.

Tarja Tallqvist /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tänne meille Suomeen tuotetaan nyt kolmansista maista lähihoitajia ja hoitajia paikkaamaan tätä meidän kurjaa tilannettamme täällä. Tuottajafirman mukaan he oppivat tämän meidän vaikean suomen kielen ihan tuosta noin, ovat he sitten Puolasta tai Filippiineiltä. Mutta haluaisin kysyä, kuka pitää huolta näistä hoitajista, jotka minun mielestäni lähinnä, tuntuu, että vähän niin kuin orjavoimana tuodaan tänne. Kuka vastaa heidän asuinoloistaan, heidän hyvinvoinnistaan, heidän palkastaan, että ne vastaavat niitä lupauksia, joita heille on annettu? Nyt jo on tullut esimerkiksi puolalaisten hoitajien valituksia ja todella hätähuutoja, että tämä ei tosiaankaan toteudu. Tässä kärsivät suomalaiset hoitajat, tässä kärsivät nämä hoidettavat. Elikkä minusta tämä on hyvin pelottava suunta, mihin ollaan menossa, jos ollaan menossa.

Maarit Feldt-Ranta /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta on surullista, jos Suomen eduskunnasta lähtee sellainen viesti, että maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat ovat työtä vieroksuvia, ei-toivottuja muukalaisia. Ed. Miedon ja kumppaneidenkin on hyvä muistaa, että he ovat samanlaisia ihmisiä kuin me, monet heistä hädänalaisia. Sen sijaan, että mietittäisiin keinoja, miten heitä voidaan syrjäyttää yhteiskunnasta, on etsittävä keinoja, miten heitä voidaan osallistaa yhteiskuntaan. Tässä nyt käsiteltävässä laissa on positiivinen uudistus sikäli, että tämän lain hyväksymisen jälkeen maassa ei enää olisi suurta joukkoa ulkomaalaisia, jolla ei olisi oikeutta työhön. Tämä on sellaista hyvää kotouttamispolitiikkaa, jota tulee jatkaa.

Hannakaisa Heikkinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Joistakin puheenvuoroista voisi päätellä sen, että tulisi ensin perehtyä aina siihen, mistä kussakin hallituksen esityksessä on kyse. Jotkut puheenvuorot jo sivuavat aika kaukaa sitä, mistä tässä tänään on kyse. Elikkä kyse on ulkomaalaislain tietyistä päivityksistä, ja se tarve pohjautuu Euroopan neuvoston antamiin direktiiveihin, jotta Eurooppaan saataisiin yhteneväinen kohtelu tänne pyrkiville pakolaisille.

Haluaisin kuitenkin kysyä ministeriltä: Miten realistisena te näette, että Euroopan unionin jäsenmaat kykenevät yhtenäiseen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaan? On aivan selvää, että iso osa turvapaikanhakijoista pyrkii tänne todellisen hädän, vainon ja turvattomuuden takia, mutta osa käyttää järjestelmäämme hyväksi. (Puhemies: Minuutti on kulunut!) Suomen ongelmat ja haasteet ovat kovin erilaisia kuin Ranskassa ja Espanjassa.

Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomessa eletään laman kourissa, työttömiä tulee satoja päivittäin. Kuinka on mahdollista, että tänne laman keskelle yhä kiihtyvällä vauhdilla rahdataan turvapaikanhakijoita sosiaalitoimiston asiakkaiksi? Toki siellä on tänä päivänä yhä kiihtyvällä vauhdilla myös suomalaisia. Minusta olisi mielekästä, että turvataan suomalaisille jokapäiväinen leipä, ja sitten kun on ajat paremmat, katsotaan asia uudelleen turvapaikanhakijoiden suhteen.

Minna Sirnö /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Suurin osa suomalaisista ei ole samaa mieltä kuin edellinen puhuja vaan osallistuu tänäkin vuonna yhteisvastuukeräykseen, jolla me vastuuta kantavat suomalaiset haluamme jakaa hyvinvointiamme niille, jotka apuamme tarvitsevat.

Arvoisa puhemies! Täällä on väitetty, että Euroopan ja Suomen ovet ovat olleet sepposen selällään. Näin valitettavasti ei todellakaan ole ollut, vaan tämä elektroniikkavetoinen Eurooppa on rakennettu laittoman siirtolaisen työpanoksella. Nyt kun näille ihmisille ensimmäisenä osoitetaan ovea, samaan aikaan maailmanlaajuinen lama, ruokakriisi ja se, että raukkamaiset EU-valtiot jättävät maksamatta kehitysyhteistyöapujansa kehittyville maille, tekevät sen yhteissumman, että tämä laki ja sen takana oleva direktiivi ovat auttamattomasti vanhentuneita. Tulemme näkemään seuraavien kuukausien ja seuraavien vuosien aikana sellaisen siirtolaisuuden ja maahanmuuttajuuden pyräyksen, johon tämä välttämättä ei anna vielä (Puhemies: Minuutti on kulunut!) meille välineitä. Miten hallitus aikoo edistää Euroopan laajuista toimintaa niin, että laillisen maahanmuuttajuuden keinoja saadaan lisää?

Ville Niinistö /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityshän sisältää lähinnä täsmennyksiä, jotka ottavat huomioon nykyisen oikeuskäytännön ja mahdollistavat inhimillisen kohtelun tietyissä erityistilanteissa ja helpottavat työntekoa. Siinä mielessä mielikuvat siitä, että tänne ollaan luomassa jotain maahanmuuttoautomatiikkaa, eivät pidä paikkaansa ja ovat virheellisiä. Edelleenkin on syytä todeta, että muissa Pohjoismaissa on keskimäärin kansainvälisen suojelun taso lainsäädännössä ja oikeuskäytännössä korkeampi kuin Suomessa tulee olemaan tämän lain jälkeen, keskimäärin. Joissakin asioissa siellä onkin tapahtunut tiukennuksia.

Mutta, puhemies, haluaisin korostaa sitä, että EU:n direktiivi on ensi askel yhteisen humaanin ja kestävän suojelupolitiikan luomisessa, jotta me voimme yjhdessä hallita näitä laajoja pakolaisvirtoja koko Euroopassa. Se on erittäin tärkeää, että siinä yritetään nostaa kaikkien maiden standardeja, jotta tämä ensimmäisen maan periaate voi toimia, jolloin voidaan myös puuttua järjestäytyneeseen rikollisuuteen siten, että ensimmäisessä maassa, johon turvapaikanhakija tulee, voi hakea turvapaikkaa ja että siinä taataan riittävän korkeat standardit, niin että sitten ei tarvitse olla tätä nykyistä käytäntöä, että sitten täällä EU:n sisällä kuitenkin hakeuduttaisiin muihin maihin, (Puhemies: Minuutti on kulunut!) ja voidaan luottaa järjestelmään. Tässä Suomen ja Pohjoismaiden pitää olla yhdessä aktiivisia.

Arja Karhuvaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Edellisten edustajien, Sirnön ja Ville Niinistön, puheisiin viitaten haluaisin kysyä myös ministeriltä: Mitä te olette tehnyt tai mitä on suunnitteilla nimenomaan EU:n rajojen ulkopuolelta tulevien siirtolaisten ja myöskin turvapaikanhakijoiden rekisteröinnissä? Elikkä tarkoitan lähinnä, onko tulossa joitain tiukennuksia dna- taikka sormenjälkirekisteröintiin.

Toinen asia koskee kehitysyhteistyömäärärahoja, EU:n roolia nimenomaan siinä, miten kehitysyhteistyömäärärahojakin voidaan käyttää siihen, että sitoutetaan lähtömaan päättäjät ja yhteiskunta aidosti huolehtimaan yhteiskunnastaan niin, että sieltä ei tarvitse lähettää työikäisiä ihmisiä muualle.

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors

Arvoisa puhemies, värderade talman! Ensinnäkin ihmiskauppaan, joka on tärkeä aihe. Tämä hallitus on luonut ihmiskaupan uhreille auttamisjärjestelmän, tämä hallitus on asettanut ihmiskauppaa varten seurannan, niin sanotun raportoinnin, jota tässä edellytetään, ja sillä tavalla saamme eri viranomaisia enemmän tietoisiksi näistä ohjelmista. Meidän tavoitteenamme on, että ihmiskauppa-asiat vahvistuvat seuraavassa pitkäaikaisessa ohjelmassa, mahdollisesti niin sanotussa Tukholman ohjelmassa tai Tampere 3:ssa. Tämä on meidän tavoitteemme, ja me olemme tämän asettaneet.

Moni edustaja kysyi sitten asioista, jotka liittyvät kotouttamiseen. Meidän pyrkimyksemme on, että hallituksen niin sanotussa puolivälitarkastelussa keskustellaan työperusteisesta maahanmuutosta ja kotouttamisesta, ja sisäministeriö on tehnyt esityksiä kehysehdotukseen. Toivon, että me pääsemme sitten kotouttamisselonteon osalta keskustelemaan pian esimerkiksi näistä koulutuksen haasteista. Haluan tässä viitata koulutuksen haasteisiin ensimmäisen sukupolven osalta. Arajärven esitys on, että esiopetus olisi pakollinen kaikille, koska minä luulen, että tällä hetkellä nimenomaan syrjäytymisvaarassa olevat ja maahanmuuttajalapset jäävät esiopetuksesta paitsi, ja silloin heillä on huonompi lähtökohta.

Ed. Mustajärvi kysyi tästä niin sanotusta mörkertalista. Emme tiedä, montako on täällä lähetettyinä työntekijöinä, ja tämä on totta. Vaikka me hyväksyimme tilapäisen lain, joka päättyy huhtikuussa tänä vuonna, että piti rekisteröidä täällä työskentely 14 päivän kuluttua, vain 4 000 on rekisteröitynyt. Se osoittaa, että tämä ei ollut toimiva. Me tarvitsemme enemmän yhteistyötä eri viranomaisten kanssa, ja tähän viranomaiset ovat valmiita.

Sitten on viitattu siihen, että te toivotte tämän lain seurantaa. Itse asiassa hallituksessa sovittiin jo esimerkiksi tilapäisluvista, että me seuraamme, miten lukumäärät kehittyvät. Tämä oli yksi edellytys, että annettiin tämä yksimielinen hallituksen esitys, ja me olemme aivan valmiita siihen, että tätä seurataan, miten nämä tilapäiset luvat kehittyvät.

On esitetty hyvin paljon erilaisia tilanteita, mistä ihmiset tulevat, on esitetty väitteitä hyvin paljon siitä, mikä on tilanne muissa Pohjoismaissa. Ruotsissa haettiin viime vuonna 24 000 kertaa turvapaikkaa, päätöksiä oli ed. Lapintien mainitsemat 16 000. Norjassa haettiin 15 000 kertaa turvapaikkaa. Norja ei ole saattanut kaikkia lakeja voimaan vielä. He ovat esittäneet ohjelmansa. Se edellyttää lainsäädäntömuutoksia muun muassa alaikäisten osalta. Täällä tutkitaan kaikkien hakemukset yksilöllisesti. Se on ollut uudistustilanne joissakin maissa, joihin nyt viitataan, mutta meillä aina näin tapahtuu.

Ehkä voisi saada väittää, että meidän määrämme lisääntyminen on seurausta — tällaisten väitteiden mukaisesti — siitä, mikä muutos tapahtuu muissa maissa, mutta ennen kaikkea siitä tilanteesta, joka on muualla. Ehkä tämä tärkein tekijä, jotta me voisimme saada asiat hallintaan, on se, että ulkoministeri Stubb on asettanut ed. Pekka Haaviston Somalian omaksi erityislähettilääksi. Vain parantamalla tilannetta Somaliassa voimme saada rakentavaa yhteistyötä ja vähentää sitä tarvetta. Se on erittäin tärkeää.

Panen myönteisesti myöskin merkille, että on saavutettu rauha itäisen Kongon ja Ruandan välillä. Nkunda ei enää toimi siellä, ja meillä on parempia toiveita siinä. Tämä on se kokonaisvaltainen ulkopolitiikka, jossa otamme huomioon kriisit mutta myöskin sen, miten ne vaikuttavat meidän tilanteeseemme.

On totta, että tällä hetkellä Euroopan valtiot arvioivat Irakin turvallisuustilannetta hyvin eri tavoin. Joissain myönnetään humanitäärista suojelua Irakista tulleille, joissakin ei. Me tarvitsemme vertailutietoja, yhteistyötä nimenomaan Irakin tilanteen osalta.

Mutta ed. Zyskowiczin esille ottama tapaus, jota minä en tunne myöskään muuten kuin lehtitietojen perusteella, viittaa siihen, että on tehty poistamispäätös, mutta palauttamispolitiikka ei ole tehokas. Nyt me käytämme niin sanottua Eurodac- ja Dublin-systeemiä hyväksemme. Me tiedämme, että alaikäisistä hakijoista huomattava osa on hakenut turvapaikkaa jossain muualla. Sen me tiedämme, koska tämä kuuluu järjestelmän piiriin. Voisimme myöskin arvioida, että yksi tekijä, miksi meillä täällä pohjoisempana ovat lisääntyneet itäisen Välimeren kautta tulevat turvapaikanhakijat, on nimenomaan Kreikan tilanne tällä hetkellä. Siellä ei toimita ihan yhteisten sääntöjen mukaan, joten tämä on yksi arvio siitä.

Olemme keskustelleet tästä turvapaikanhakijoiden työskentelyoikeudesta, ja myöskin nyt annamme työskentelyoikeuden tilapäisen luvan saajille. Haluan muistuttaa teitä, että turvapaikanhakija on nyttemmin — ei 90-luvulla, kun tuli ensimmäinen suuri vyöry, silloin ei saanut tehdä töitä — saanut tehdä töitä kolmen kuukauden oleskelun jälkeen, mutta sitten se loppui, kun tuli tilapäinen lupa. Minä tiedän vastaanottokeskuksia, jonne on soitettu ja josta on pyydetty työvoimaa, ainakin paremmassa taloudellisessa tilanteessa, ja meillä on alueellisesti eri tilanteita. Minä annan kunnioituksen kaikille niille työnantajille, jotka noin tekevät. Mutta yhdyn täysin siihen, mitä tässä sanottiin, että emme voi syyllistää, jos ei tässä tilanteessa sitten löydy heille työtä.

Me pyrimme todellakin tehostamaan yhteistä politiikkaa. Lissabonin sopimus antaa edelleen suurempia mahdollisuuksia tehostaa yhteistä politiikkaa sekä sisäisesti että ulkoisesti, ja tämä on meidän päämäärämme, ja se tulee olemaan tärkeä osa sitä tulevaa Tukholman ohjelmaa, jos näin voi sanoa.

Valitettavasti komissio on ollut vähän hidas liikkeissään ennen kuin se on hyväksynyt niitä neljää oikeus- ja sisäasioiden rahastokäsittelyä, mutta olemme saaneet nyt julistettua haettaviksi näitä rahoja, ja ne tulevat pian käyttöön.

Kiitos tästä analyyttisestä keskustelusta, mutta toivon, että me huomioimme, että on ulkoisia tekijöitä, jotka ennen kaikkea vaikuttavat tilanteeseen. Ensimmäinen tekijä on rauhattomuus eri alueilla, ja siinä mielessä kehitysyhteistyö, kriisinhallintatyö vaikuttavat myöskin meidän turvapaikanhakijoidemme määrään, ja tämä on kokonaisuus, joka Suomen ulkopolitiikassa on muistettava.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! En muuten haluaisi puhua tästä yksittäistapauksesta, mutta kun yksittäistapausten kautta saamme käsitystä siinä, missä meidän nykyinen systeemimme menee, niin kysyn ministeriltä kaksi kysymystä:

Jos henkilö Hollannista karkotetaan Irakiin, siis palautetaan ja katsotaan, että Irak on hänelle riittävän turvallinen maa, ja hänet karkotetaan, koska hän on siellä tehnyt rikoksia, niin onko mahdollista, että hän hakee Suomesta turvapaikkaa ja että Suomessa silloin katsotaan, että Irak ei olekaan hänelle turvallinen maa?

Toinen: Kun tällainen henkilö nyt hakee Suomesta turvapaikkaa, joka aikaisemmin on hakenut Hollannista ja on sieltä sitten tunnetusta syystä palautettu Irakiin, niin kuinka kauan tällainen prosessi kestää, kun Hollannista epäävän päätöksen ilmeisesti saanut ja kotimaahansa palautettu irakilainen hakee uudelleen Suomesta turvapaikkaa? Kuinka kauan tämmöinen prosessi kestää Suomessa?

Lauri Oinonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos itse olisin pakolainen, minulla olisi kaipaus, milloin pääsen kotiin. En minä ajattelisi, että minun on jäätävä siihen maahan, mihin olen päässyt turvapaikkaan. Kaipaus olisi kotiin. Tämän vuoksi haluankin, että edistettäisiin juuri sitä, kuinka tämä keskeinen tavoite voisi pakolaisen ja turvapaikansaajan kohdalla toteutua. Minusta ei pidä sekoittaa työperäistä maahanmuuttoa, se on normaalia elämää, eikä sitten turvapaikanhakua, jossa on kyse hätätilasta. Nämä ovat minusta kaksi eri asiaa. Ne voivat tietysti liittyä yhteen siten, jos turvapaikanhakija kokee maan hyväksi olla ja siinä ovat kotouttamiset ja nämä muut mukana. Minusta aivan liian paljon sotketaan turvapaikanhaku ja maahanmuutto. Ne ovat eri asioita.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Suomen puheenjohtajakaudella Eurooppa-neuvostossa hyväksyttiin aloite eurooppalaisen yhteisvastuun syventämisestä maahanmuutto-, rajavalvonta- ja turvapaikkapolitiikassa. Keskeinen lähtökohta on siinä, että Geneven pakolaissopimusta sovelletaan täysimääräisesti ja oikeutta hakea turvapaikkaa kunnioitetaan koko Euroopan unionin alueella. Tältä osin muun muassa EU:n varoista tulevan taakanjaon vastapainona on oltava jokaisen jäsenmaan vastuu siitä, että maahanmuutto- ja rajaviranomaiset toimivat yhdenmukaisesti yhdessä hyväksyttyjen eurooppalaisten menettelytapojen mukaisesti. Ja nyt tätä aloitetta Suomen hallituksen pitäisi pitää voimallisemmin kyllä esillä. Se tarkoittaa muun muassa rajavalvontaviranomaisille sitä, että he eivät voi vastuutaan välttää, ja myöskin maksut tulisi kytkeä sitten tietysti Eurodac-rekisteröintiin ja laittomasti saapuneiden henkilöllisyyden selvittämiseen, tehdä läpinäkyvämpi tästä koko järjestelmästä.

Mutta, herra puhemies, on valitettavasti todettava, että kaikki merkit viittaavat siihen, että meidän turvapaikkajärjestelmämme lievästi sanottuna on nyt poissa hallinnasta, voi sanoa jopa sekaisin. (Puhemies: Minuutti!) Käsittelyajat ja tämä määrällinen kasvu eivät ole nyt käsissä, ja tältä osin minusta pitää pikaisesti käydä nyt kyllä, toivon mukaan myös hallintovaliokunnan toimesta, läpi, että hallitus todella (Puhemies: Minuutti on mennyt!) ryhtyy pohtimaan, ettei Suomesta synny vääriä vetotekijöitä verrattuna Pohjoismaihin ja Euroopan unionin yleiseen linjaukseen.

Pekka Haavisto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisi toki tärkeätä, että kohtelemme inhimillisesti pakolaisia ja turvapaikanhakijoita Suomessa. Eivät nämä ihmiset meitä millään tavalla uhkaa. Kyllä meillä on varaa heitä auttaa.

Ed. Lauri Oinonen täällä nosti esille sen, että jokaisella on koti jossakin. Olen seurannut aika läheltä Suomen somaliyhteisöä, joka aina silloin, kun on jonkinlainen toivo rauhasta tai rauhantilasta ollut Somaliassa, on jo lähtenyt tutustumismatkoille, käynyt Mogadishussa, käynyt katsomassa kotialuettaan, joko voisi palata, voisiko siellä elää ja asua. Jotkut heistä ovat perustaneet yrityksiä, esimerkiksi Somalimaahan. Minultakin kysyttiin, mitä te olette tehneet Suomessa näille somaleille, kun heistä on tullut niin yritteliäitä. Tämä on hyvä kysymys. Ne, jotka perustavat sinne kauppoja ja pitserioita ja muuta tällä hetkellä Hargeisaan, ovat siellä Suomesta ehkä oppinsa saaneita somaleita, jotka ovat saaneet täällä myöskin ammatillisen koulutuksen. Minusta tämä on luonnollista, ja tällaista vuorovaikutusta tapahtuu enemmän ja enemmän paitsi Suomen ja Somalian myöskin näiden muiden maiden välillä, joista meillä on täällä ollut pakolaisia ja turvapaikanhakijoita, mutta ei meidän näitä ihmisiä pidä syyttää siitä, että heidän maansa asiat ovat vielä sekaisin.

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowicz, 75 päivää on tällä hetkellä se keskimääräinen käsittelyaika tällaisten tapausten osalta, mistä puhuitte. Ja koska henkilö on aikaisemmin hakenut turvapaikkaa eikä sitä ole myönnetty, niin Schengen- ja Eurodac-järjestelmän Dublin-säännösten mukaisesti luultavasti hänelle ei myönnetä meillä turvapaikkaa. Tämä on käytäntö. Ja on erittäin tärkeää, että poliisilla on voimavarat tehdä ne tarvittavat kuulustelut tähän liittyen, koska se on yksi pullonkaula tällä hetkellä, että me saamme sen toimimaan, että poliisit pystyvät nopeasti tekemään työnsä, ja toivoisi myöskin, että voisimme tavallaan nopealla tavalla tehdä näin, jos henkilö on aika äskettäin hakenut ja löytyy turvapaikka muualta Euroopasta.

Ed. Haavisto, on mielenkiintoista myöskin todeta, että äitiysneuvolaidea on viety Somaliaan, sellaisena hyvänä esimerkkinä mainittakoon. Kyllä uskon myös, että moni haluaa palata, kun vain on mahdollista, se on aivan luonnollista, mutta jos seuraava sukupolvi on tänne jäänyt, niin silloin syntyy näitä uusia vaikeuksia.

Kaikilla tavoin pyrimme edistämään, että poliisilla, Maahanmuuttovirastolla ja muualla on mahdollisuudet nyt tehdä päätöksiä ja ne oikeat toimenpiteet, koska on suuri rasite sekä turvapaikanhakijoille itselleen että järjestelmälle, että meillä ei ole riittäviä kapasiteetteja, kun muutos on tapahtunut näin nopeasti.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Uusi ulkomaalaislaki on viimeisen vuoden aikana kohdannut monta mutkaa ja muutosta. Alun perin koko lakiesitys tuli eduskuntakäsittelyyn hallituksen yksimielisenä esityksenä. Sittemmin hallintovaliokunta joutui tekemään itse lakitekstiin useita pykälämuutoksia, jotka ilman muuta paransivat alkuperäistä lakiesitystä huomattavasti. Kun hallintovaliokunta laati lakiesityksestä mietintöä, jouduttiin mietintötekstejä kirjoittamaan moneen kertaan uudestaan ja aina uusilla ilmaisuilla, joilla on erilainen merkitys, kun lakia sovelletaan käytännön työssä.

Arvoisa puhemies! Positiivisena seikkana hallituksen esityksessä mainittakoon maahanmuuttajien työn tekemisen mahdollisuuksien helpottaminen. Tähänastinen käytäntö, jonka mukaan oleskeluluvan saaneet henkilöt eivät ole voineet työskennellä Suomessa, on ollut epäoikeudenmukainen. Ihmisillä täytyy olla mahdollisuus ansaita oma elantonsa, ja työn parissa tulevat tutuiksi myös yhteiskunnan tavat, kulttuuri ja kieli.

Maahanmuuttajien kielen oppimista tulisi muutenkin tukea nykyistä tehokkaammin, sillä se on kotoutumisen kannalta aivan välttämätöntä. Tällä hetkellä erityisesti naisten tilanne on heikko. Meillä on henkilöitä, jotka ovat olleet maassa jopa 15 vuotta, mutta tarvitsevat edelleen tulkkia pystyäkseen keskustelemaan esimerkiksi lastensa kouluasioista heidän opettajiensa kanssa. Luonnollisesti myös lasten tilanne on vaikea, jos vanhemmat eivät puutteellisen kielitaidon vuoksi pysty auttamaan heitä läksyissä ja uuteen ympäristöön sopeutumisessa.

Opettajat ovat jo vuosia puhuneet tilanteen haastavuudesta ja ennustaneet ongelmien kärjistyvän tulevaisuudessa. He ovat olleet oikeassa. Oppitunnit ovat tietyissä Pääkaupunkiseudun kouluissa jo melko kaoottisia ja uudet oppilaat ja yhä paisuvat ryhmäkoot vaikeuttavat tilannetta entisestään. Yksin maahan tulleet niin sanotut ankkurilapset rikkinäisine taustoineen ovat vaikeita opetettavia, ja yksittäisten oppilaiden oireilu vaikuttaa epäsuotuisasti koko luokkaan. Resursseja ongelmaoppilaiden yksilölliseen tukemiseen ei kouluilla ole.

Arvoisa puhemies! Nykyinen, voimassa oleva ulkomaalaislaki on lisännyt huomattavasti Suomen maahanmuuttajamääriä. Hallituksen esityksen mukainen muutos tulisi lisäämään näitä määriä entisestään. Tällöin tarvitaan todella mittavaa panostusta kotoutustoimiin. Ihmettelen vaan, mistä sellaiset resurssit löytyvät nykyisessä taloustilanteessa, kun ei niitä tähänkään mennessä ole löytynyt.

Turvapaikanhakijoiden tilanne on tällä hetkellä kestämätön, kun vastaanottokeskukset ovat täynnä väkeä, asioiden käsittely kestää ja kunnat ovat haluttomia ottamaan maahanmuuttajia vastaan. On epäinhimillistä pitää jo valmiiksi kovia kokeneita ihmisiä odottamassa kuukaudesta toiseen päätöstä kohtalostaan. Käännyttämispäätökset pitäisi pystyä tekemään nopealla aikataululla ja jokaiselle maahan tulevalle tulisi mahdollisimman pikaisesti nimetä kotikunta, jotta he voisivat asettua aloilleen, opiskella ja hakea työtä. Jos Suomeen otetaan ihmisiä muualta, on oltava sekä rahaa että tahtoa hoitaa kunnialla kaikki maahanmuuttoon ja kotouttamiseen liittyvät asiat. Nyt näin ei ole.

Arvoisa puhemies! Aivan kuten ed. Vistbacka jo totesi, perussuomalaisten eduskuntaryhmä ehti jo kertaalleen hyväksyä erään hallintovaliokunnan mietintöluonnoksen tekstin, mutta jo seuraavana aamuna oli tekstit taas pantu uusiksi. Mielestämme tämä kaikista viimeisin mietintöteksti sisältää enemmän tulkinnanvaraa kuin se versio, jonka olimme valmiita hyväksymään. Tulkinnanvarainen ulkomaalaislaki yhdistettynä ministeri Astrid Thorsin harjoittamaan muita Pohjoismaita vapaamielisempään maahanmuuttopolitiikkaan on yhtälö, jota emme voi hyväksyä. Siksi tulemme lakiesityksen toisessa käsittelyssä esittämään sen hylkäämistä.

Heli Järvinen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tätä puhetta kuunnellessa tuntuu siltä kuin olisimme olleet eri hallintovaliokunnassa asiaa käsittelemässä. Mutta muutama tarkennus.

Nyt ei olla siis laatimassa uutta lakia. Äskeisessä puheessa ja toisaalta myöskin perussuomalaisten vastalauseessa korostetaan sitä, että tämän lain myötä laajennetaan kohtuuttomasti Suomen suojeluperusteiden tasoa EU:n määritelmädirektiivin minimitasosta. Korostan, että nyt emme ole laajentamassa suojeluperusteiden tasoa, vaan pitämässä nimenomaan suomalaista oikeuskäytäntöä ennallaan vahvistamalla sen vain lailla.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Järvinen, miettikää nyt lain 88 a §:ää, minkä takia se ei ole EU-määritelmädirektiivin minimitasoa. Silloinhan on asia erikseen. Tämähän poikkeaa nimenomaan siitä.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Hallintovaliokunnan tehtyä näitä erittäin tärkeitä muutoksia on yksi kohta, jossa todetaan, että "- - vaikeasta ihmisoikeustilanteesta johtuvan huonon turvallisuustilanteen - -". Onko tämä sellainen asia, johon tullaan vetoamaan sellaisessa tilanteessa, jolloin maassa vallitsee rauha mutta ihmisoikeustilanne on vaikea? Eli on erittäin tärkeätä, että nyt ministeri ja hallintovaliokunta eduskunnan kuullen toteavat, leveneekö soveltamisala tällä tulkinnalla vai pysyykö se aikaisempana. Tämä on erittäin tärkeätä tietysti, kun suhtaudutaan nyt tähän lopputulokseen.

Heli Järvinen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos olisimme lähteneet supistamaan Suomen lakia EU-direktiivin tasolle, se olisi tarkoittanut sitä, että suojelun taso olisi Suomessa Euroopan alhaisin. Direktiivi päinvastoin vaatii montaa muuta maata nostamaan omaa suojelun tasoaan.

Vertailun vuoksi näitä lukumääriä, kun täällä pidetään suomalaista suojelun tasoa huippuhyvänä tai avoimena: Suomesta esimerkiksi viime vuonna sai turvapaikan 93 ihmistä, kun vastaavaan aikaan esimerkiksi Ranskasta sai turvapaikan yli 11 000 ihmistä.

Tapani Mäkinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Rajamäen nostamaan arvuutteluun siitä, mitä tarkoittaa tämä 88 a §:n humanitaarinen kohta: Tässä täytyy muistaa nyt, että perusteluissa sanotaan, että "- - siellä vallitsevan huonon turvallisuustilanteen vuoksi, joka voi johtua kansainvälisestä tai maan sisäisestä aseellisesta selkkauksesta tai vaikeasta ihmisoikeustilanteesta". Elikkä siihen viitataan, että "joka voi johtua". Nimenomaan tämä loppulause pitää ottaa mukaan.

Arvoisa puhemies! Haluaisin kumminkin tässä yhteydessä nostaa esille sen, niin kuin täällä on todettu, että kotouttaminen on yksi tärkeimpiä asioita, kaiken tämän ohella kotouttaminen on tärkeimpiä asioita. Hallitusohjelmassa on aivan loistava kirjaus metropoliohjelman osalta, että siellä viisi kärkihanketta, joista yksi on maahanmuuttajiin liittyvä kokonaisuus, ja se on määritelty erikseen. Tältä osin Pääkaupunkiseudun kunnat ja valtio ovat tehneet aiesopimuksen jo viime vuoden puolella, joka odottaa voimaantuloaan sen takia, että odotamme valtion taloudellista panosta, vähäistä sellaista, tähän. (Puhemies: Minuutti!) Tämä on TEMin asia, ja tässä ministeri Cronbergilla olisi oma näytön paik-kansa.

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Rajamäelle se, että valiokunnan selkeänä tavoitteena on ollut se, että 88 a § vastaa nykyistä oikeustilaa.

Maarit Feldt-Ranta /sd:

Arvoisa puhemies, herr talman! Kuluvaa vuosisataa voidaan hyvällä syyllä kutsua liikkuvien ihmisten vuosisadaksi. Jotta tämä massiiviseksi kasvanut ihmisten liikkuminen maiden ja maanosien välillä voisi tapahtua hallitusti ja mieluiten kaikkien turvallisuutta lisäten, tarvitsemme yhteisiä periaatteita.

Ulkomaalais- ja maahanmuuttopolitiikassa pyrkimyksenä tulee mielestäni olla mahdollisimman yhdenmukainen ja johdonmukainen toiminta, muuten on vaikeaa saavuttaa positiivista, myönteistä kehitystä. Tämä merkitsee muun muassa mahdollisimman pitkälle menevää lainsäädännön harmonisointia ja sen yhdenmukaista soveltamista. Nyt käsittelyssä olevan ulkomaalaislain taustalla oleva määritelmädirektiivi yhtenäistää kansainvälisen suojelun myöntämisen perusteita ja kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden oikeuksia ja etujen vähimmäistasoa EU:n jäsenvaltioissa. Tästä syystä tämä direktiivi ja sen toimeenpaneminen Suomessakin ovat tervetulleita.

Täälläkin olemme kuulleet, että maailmanlaajuinen taantuma muuttaa suhtautumistamme ja keskustelua, ulkomaalais- ja maahanmuutto- keskustelua, Suomessa ja koko Euroopassa. Minulla oli viime viikolla tilaisuus osallistua asiaa käsittelevään parlamentaariseen konferenssiin Brysselissä. Paikalla oli sekä eurooppalaisia, afrikkalaisia että muualtakin maailmasta olevia parlamentaarikoita. Keskustelua hallitsi yhteinen huoli muuttuneesta tilanteesta, sen vaikutuksesta muutto-, pakolais- ja turvapaikanhakijavirtoihin. Vuoropuhelu maastamuuttomaiden ja vastaanottajamaiden välillä on entistäkin tärkeämpää nyt, kun näemme, että globalisaation edut ja haitat eivät koskaan jakaudu tasapuolisesti sen enempää valtioiden välillä kuin valtioiden sisälläkään. Tällaisena aikana asiallinen ja hallittu yhteinen linjaveto nousee entistäkin suurempaan arvoon.

Pidän myös tärkeänä, että yhteiskunnassamme käydään avointa keskustelua turvapaikkapolitiikasta ja muista kansainväliseen suojeluun liittyvistä kysymyksistä sekä eurooppalaisesta että kansallisesta näkökulmasta. On erittäin tärkeää pyrkiä toimimaan yhteisymmärryksessä ja kaikin tavoin välttämään erilaista vastakkainasettelua. Siksi onkin valitettavaa, etteivät perussuomalaiset halunneet millään tavalla olla mukana tämän lain linjauksessa, vaan selittelevät täällä nyt prosesseihin viitaten omaa käyttäytymistään. Ryhdikästä suomalaista politiikkaa on tehdä linjauksia ja kantaa niistä vastuuta.

Ulkomaalaispolitiikkaa linjattaessa on syytä katsoa yli vallitsevien suhdannetekijöiden ja sitoutua kokonaisvaltaiseen ja pitkäjänteiseen politiikkaan. Se pitää sisällään niin kansainvälisten sopimusten noudattamisen kuin työvoimatarpeiden pidempijänteisen arvioinnin. Eurooppaan kohdistuu juuri nyt voimakkaita maahanmuuttopaineita turvapaikkamenettelyn kautta. Tämä tiedostaen myös meidän tulee seurata oleskeluluvan saaneiden määrää ja asemaa. Koko ulkomaalaislain toimivuutta, sen taloudellisia vaikutuksia, myös resurssitarpeita, ja muiden, meidän kannaltamme keskeisten maiden linjauksia tällä alueella on seurattava. Lainsäädäntöä ja resursointia on voitava tarvittaessa muuttaa uusien, syntyvien tilanteiden pohjalta, ja on hyvä, että hallitus on myös tehnyt päätöksen näin toimivansa.

Lain käsittelyn yhteydessä hallintovaliokunnassa lakiin tehtiin tarpeellisia muutoksia, niin kuin täällä on monesti todettu, jotka toisaalta pyrkivät säilyttämään turvapakkamenettelyn tason nykyisellään, toisaalta poistamaan nykytilaan liittyviä epäkohtia. Nyt käsittelyssä olevan ulkomaalaislain ehkä positiivisin uudistus on se, että lain hyväksymisen jälkeen maassa ei enää oleskelisi suuria määriä ulkomaalaisia tilapäisillä oleskeluluvilla ilman oikeutta työntekoon. Tämä vähentää osaltaan maahan tosiasiallisesti jäävien ulkomaalaisten syrjäytymisen vaaraa. Jatkossa meidän tulee vielä pyrkiä ratkaisemaan maahan jäävien turvapaikanhakijoiden mahdollisuus tulla kotouttamistoimenpiteiden piiriin. Tähän otamme kantaa myöhemmin, kun käsittelemme kotouttamisselontekoa.

Mielestäni meidän tulee jatkossakin sitoutua siihen peruslinjaan, että samalla kun tuetaan aktiivista työperäistä maahanmuuttoa ja pyritään yhteiseurooppalaisiin sosiaalisesti kestäviin turvapaikkakäytäntöihin, on laitonta maahanmuuttoa määrätietoisesti torjuttava. Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä oleva ulkomaalaislaki antaa tähän asialliset lainsäädännölliset puitteet.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti vaan ed. Feldt-Rannalle: Itse olin neuvottelemassa tuossa valtiosalissa edeltävänä päivänä, kun te teitte päätöksen, ja silloin — kysykää valiokuntaneuvos Ossi Lantolta, jos ette usko valiokunnan puheenjohtajaa Tölliä — silloin oli se sopimus, ja seuraavana aamuna oli uusi teksti, ja siitä johtuu tämä. Myönnän, että tässä on ... Kun olisi ollut enemmän aikaa, mutta se oli fataali päivä mitä ilmeisimmin.

Kimmo Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuuntelin ed. Vistbackan puheenvuoroa erittäin huolella ja ymmärrän hyvinkin, että hän löytää teknisiä selityksiä sille, minkä takia perussuomalaiset ottavat nyt etäisyyttä tästä esityksestä. Olennaisempaa on kuitenkin se henki, millä te otatte tätä etäisyyttä, siitä me puhumme. Te jatkuvasti tuotte esille sitä, että tätä oikeusperustaa laajennetaan täällä, mikä koskee maahanmuuttajien asemaa. Tosiasiassa tilanne on se, että minun kysymykseni on, välihuuto ollut jo moneen kertaan, miksi ei laajennettaisi, mikä ongelma siinä on. Ei meidän tarvitse edes ruveta puolustamaan sitä lähestymistapaa, että pitkällä juoksulla tämä täytyy turvata, aivan niin kuin ed. Feldt-Rannan puheenvuorossa äsken kuulimme. Tässä on vielä kotouttamistoimien yhteydessä suuria ongelmia eräillä maahanmuuttajakategorioilla, jotka liittyvät suomalaisen perusturvan käyttämiseen esimerkiksi. Täällä meillä on ehdottomasti tehtävää vielä, että me pystymme saattamaan ihmiset tasa-arvoiseen asemaan suomalaisessa yhteiskunnassa.

Maarit Feldt-Ranta /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hyvät perussuomalaiset, lainsäädäntötyötä ei tehdä valtiosalissa. Lainsäädäntötyö tehdään valiokunnassa ja tässä salissa. Tosiseikka on, että yli puolivuotisen käsittelyn aikana perussuomalaiset eivät millään tavalla osallistuneet tämän lain laatimiseen eivätkä muutosten tekemiseen. Ryhdikäs päätöksenteko edellyttää sitä, että uskalletaan tehdä linjauksia eikä täällä selitellä prosessisyytöksillä omaa toimintaa.

Tapani Mäkinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Voin tukea ed. Feldt-Rannan näkemystä tästä tilanteesta. Tilannehan on itse asiassa niin, että valiokunta tekee päätöksen. Pitkän ja perusteellisen selvityksen jälkeen, asiantuntijoita on kuultu, päästään tilanteeseen, että on mietintö edessä, mietinnöstä on kenties muutamia eri vaihtoehtoja, mutta lopulta kuitenkin tilanne on niin, että ollaan valiokuntahuoneessa ja valiokunta yhdessä päättää. Jos puhutaan erilaisista versioista, mitä on ollut olemassa, niin kuitenkin jokaiseen versioon liittyy se, että on aina ollut mahdollisuus käydä neuvotteluja ryhmän jäsenten ja muiden edustajatovereiden kanssa. Aika ei ole koskaan loppunut kesken. Viimeisinkin versio on ollut käytettävissä neuvotteluun, käytettävissä ryhmien kanssa käytävään keskusteluun. Ihan turha mennä tällaisen valtiosalikeskustelun taakse tässä asiassa. Pysytään substanssissa.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Toteaisin vaan lyhyesti, että minä olen tässä talossa ollut hieman yli 20 vuotta ja minä olen ollut aika monta kertaa neuvottelussa ryhmien kanssa jostakin sisällöstä. Ne päätökset tietysti tehdään valiokunnissa, mutta kun meillä oli täysistunto täällä, niin valiokunnan puheenjohtaja halusi, että istunnon aikana keskustellaan, ja paikalle kutsuttiin vielä valiokuntaneuvos. Tämä on vaan se tosiasia.

Oiva Kaltiokumpu /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä osaltaan on turhanaikaista tämä väittely. Olennaisempaa on se, että julkisuudessakin, kun nyt käydään keskustelua, minkälaista ulkomaalaislakia ollaan tekemässä, sitä käydään hallituksen esityksen pohjalta, josta tämä kritiikkikin käynnistyy, johonka myöskin perussuomalaiset tarttuivat. Mutta nyt me käsittelemme valiokunnan esitystä, joka ei ole hallituksen esityksen sisältöinen, joka on korjattu, joka vastaa nimenomaan Euroopan unionin ja Euroopan valtioiden yhteistä ulkomaalais- ja maahanmuuttopolitiikkaa ja joka vastaa Suomen voimassa olevaa lainsäädäntöä. Kaikki tämä väittely siitä, mitä käytiin käytävillä, on minusta ihan turhanaikaista. Nyt on olennaista se, että me tiedostamme, että hallituksen esitys oli tosiasiassa kovin lavea ja avokätinen maahanmuuttoa käsiteltäessä, ja valiokunta linjasi sen, ja nyt käsitellään valiokunnan mietintöä.

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisi todellakin ollut hienoa, jos me olisimme saaneet tästä yksimielisen viestin ulospäin eduskunnasta. Kyllä itsekin näen sen, että kun tätä lakia käsiteltiin yli puoli vuotta valiokunnassa, niin meillä jokaisella puolueella oli mahdollisuus mielipiteemme sanoa. Kuten tässä tapauksessa näimme, sillä oli myös merkitystä: hallintovaliokunta merkittävästi muutti tämän lakiesityksen sisältöä. Sen takia pidän kyllä jotenkin ihmeellisenä perussuomalaisten asennetta, että näin jälkikäteen tässä vaiheessa tämä asia hylätään ja annetaan sitten tämmöinen vies-ti maahanmuuttopolitiikasta ulospäin. Tämä on niin merkittävä asia yhteiskunnassamme tällä hetkellä.

Mutta sitä haluaisin kysyä vielä ministeri Thorsilta, että nyt kun meillä on nämä vastaanottokeskukset hyvin täysiä ja prosessit kestävät kauan, niin onko tälle mitä tehtävissä, miten pikaisesti ja minkälaisia taloudellisia vaikutuksia tällä asialla olisi.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitystä maahanmuuttolaiksi on käsitelty jo yli vuoden. Kansalaiset ovat suhtautuneet lakiesitykseen ristiriitaisin tuntein. Taloudellisessa taantumassa kansalaisten mieleen ei ensimmäiseksi tule maahanmuuton lisääminen, kun taloustaantuman takia ihmisiä on jäänyt työttömäksi. On myös ilmeistä, että kansalaisten suhtautuminen maahanmuuttajiin on kielteisempää kuin poliittisten päättäjien. Maahanmuuttolain käsittelyn ajoittaminen ei siis osu aivan parhaimpaan aikaan.

Selviönä voidaan pitää sitä, että maahanmuuttajia on aina tarjolla. Monet pyrkivät pääsemään parempiin taloudellisiin tuloksiin. Korkea sosiaaliturva, taatut kansalaisoikeudet sekä työmahdollisuudet kiinnostavat monia itäeurooppalaisia puhumattakaan kehitysmaista tulevista ihmisistä. Euroopan maita pidetään jonkinlaisina onneloina, joissa on hyvä asua. Moniarvoinen ja liberaali suhtautuminen ulkomaalaisiin on eurooppalaisille valtioille tunnusomaista, ja se houkuttelee myös valitettavasti keinotteluun maahanmuutolla.

Talouskasvun vuosina keskusteltiin siitä, että suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle tekee suuren loven työvoimaan. Seuraavan 20 vuoden aikana lovi kasvaa 30 000 henkilöön. Vaikka tietoteknologia ja työjärjestelyt kehittyvätkin, on selvää, että jossain vaiheessa tarvitaan ulkomaista työvoimaa korvaamaan eläkkeelle siirtyneet. Se tosin ei ole aivan lähellä. Tästä taantumasta selviämiseen menee varmasti vuosia. Ennakoisin, että vuosien 2015—2017 aikana työvoimapula saattaa muuttua todeksi. Tämä tietysti sillä edellytyksellä, että ripeä talouskasvu on saavutettavissa. On myös ennakoitu, että edessä ovat matalan talouskasvun vuodet, minkä takia työvoiman tarve on ennakoitua pienempi.

Arvoisa herra puhemies! Ulkomaalaislaki ei valitettavasti tietenkään vastaa kaikkien odotuksiin. Tulevina vuosina maahanmuuttopolitiikan painopistettä on siirrettävä humanitäärisestä pakolaispolitiikasta työ- ja yritysperäisen maahanmuuton edistämiseen. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että korostaisimme sellaisten ulkomaalaisten vastaanottamista, joilla on halu tehdä työtä, olla aktiivisia ja menestyä suomalaisessa yhteiskunnassa.

Työ- ja yritysperäisen maahanmuuton mahdollistamiseksi tarvitsemme yritys-, työllistämis- ja neuvontapalveluja, joiden avulla hyvin koulutetut ja osaavat ulkomaalaiset voivat sijoittua Suomeen työntekijöiksi ja yrittäjiksi. Suomalaisen yhteiskunnan palveluja, työelämää ja yritystoimintaa on syytä tehokkaasti markkinoida. Ulkomaalaisille tarkoitetut markkinointi-, rekrytointi- ja yrityspalvelut sopivat hyvin osaksi edustustojemme toimintaa. Osa kielikoulutuksesta sekä työelämä- ja yritysvalmennuksesta voitaisiin toteuttaa edustustojen yhteydessä.

Kansalaisuuden saavuttamisen pitäisi olla kieli- ja ammattiosaamisen päässä. Niinpä maahanmuuttajille onkin ensin tarjottava optiota kansalaisuuden saavuttamiseksi. Kansalaisuus saavutettaisiin, kun suomen tai ruotsin kieli on hallinnassa ja ammattiosaamisen taso ja sopeutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan on osoitettu. Nyt kansalaisuuden voivat saada maahanmuuttajat, joilla ei ole edes alkeellista kielitaitoa. On selvää, että kielitaidon puute estää asioinnin, kansalaisvelvollisuuksien täyttämisen sekä osallistumisen työelämään. Siksi kotimaisten kielten taitamisen pitää olla ensimmäisenä edellytyksenä kansalaisuuden saavuttamisessa, olkoonkin, että maahanmuuttaja on tullut Suomeen pakolaisena.

Arvoisa puhemies! Meillä on paljon opittavaa maahanmuuttajien kotouttamisessa. Sen sijaan, että kotouttaisimme erilaisuutta, tulisi painottaa suomalaisen elämäntavan omaksumista eli maassa maan tavalla -periaatetta. Emme voi lähteä esimerkiksi vieraaseen maahan mestaroimaan, miten siellä pitää elää. Tämän takia maahanmuuttajien kotouttamisessa keskeistä on oppia suomalainen elämäntapa sekä kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Jos maahanmuuttaja näitä oikeuksia tai velvollisuuksia rikkoo, on asiaan puututtava. Esimerkiksi väkivaltaisuutta ei saa hyväksyä kulttuurisin perustein. Oleskeluluvan saaneet maahanmuuttajat, jotka ovat syyllistyneet rikoksiin, tulee palauttaa takaisin kotimaahansa.

Maahanmuuttajille, jotka ovat saavuttaneet riittävän kotimaisen kielen tason, on tarjottava työpaikka. Heidän on otettava työpaikka vastaan, jos se on sopivalla etäisyydellä asuinpaikasta ja vähänkin vastaa ammattitaitoa. On tärkeää, että maahanmuuttajat tulevat osaksi työyhteisöä. Nyt meillä on joukoittain maahanmuuttajia, joilla ei ole edellytyksiä työn tekemiseen puuttuvan ammatti- tai kielitaidon johdosta.

Arvoisa puhemies! Erityisesti nuoriin maahanmuuttajiin on syytä kiinnittää huomiota. Heidät on saatava intensiivisen kieliopetuksen kautta koulutukseen tai työelämään. Sellainen tilanne pitää estää, että maahanmuuttajanuori jätetään huomioimatta. Juuri nuoret ja lapset ovat parhaimpia sopeutujia. Myös iäkkäiden maahanmuuttajien kotouttamiseen ja kielitaitoon on kiinnitettävä huomiota. Ei pidä sellaista hyväksyä, että kieliopinnoista kieltäydytään iän perusteella.

Suomalaisten asenteet maahanmuuttajiin eivät ole kaksisia. Tiedämme, kuinka vaikeata maahan muuttaminen on. Suomessa tämä koettiin sodan jälkeen, kun puoli miljoonaa karjalaista asutettiin uudelleen maahan. Asenteet karjalaisiin olivat usein melko kielteisiä. Kysymys oli paitsi kulttuurisesta erosta myös siitä, että omaisuutta jouduttiin jakamaan tulokkaille. Niin silloin kuin nytkin maahanmuuttajien arvostus riippuu siitä, kuinka ahkeriksi työntekijöiksi heidät koetaan. Täällä karjalaiset lunastivat hyvin arvokkaasti panoksensa.

Suomalaiset arvostavat edelleen kovaa työntekoa. Työn kautta maahanmuuttajatkin saavat tunnustusta ja asenteet muuttuvat.

Aila Paloniemi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hallintovaliokunta on mielestäni tehnyt perusteltuja viilauksia hallituksen esitykseen ulkomaalaislain muuttamisesta. Valiokunta säilytti humanitäärisen suojelun perusteet nykyisen oikeuskäytännön mukaisina.

Erittäin tärkeätä, kuten täällä on jo moneen kertaan tullut esille, on se, että tilapäisen oleskeluluvan saanut ulkomaalainen voi heti luvan saatuaan hakea ansiotyötä. Ansiotyötä on kuitenkin erittäin vaikea saada, ellei kotoutuminen ole onnistunut, ja avainasemassa kotoutumisessa on aivan varmasti koulutus. Koulutus on kotoutumisen edellytys niin uusille maahanmuuttajille kuin täällä jo olevillekin.

Suomessa on nyt noin 25 000 kouluikäistä maahanmuuttajataustaista lasta ja nuorta. Valtaosa heistä, kuten tiedetään, asuu Etelä-Suomen kaupunkimaisissa kunnissa ja Pääkaupunkiseudulla. Vuonna 2025 jo joka viidennen Pääkaupunkiseudun koululaisen ennustetaan olevan maahanmuuttajataustainen.

Pidän erittäin tärkeänä vastikään Opetushallituksessa julkaistua selvitystä Suomessa asuvien maahanmuuttajanuorten koulutustilanteesta. Tuoreen raportin mukaan maahanmuuttajien osaaminen — se ei liene yllätys — jää heikommaksi kuin suomenkielisen vertailuryhmän esimerkiksi juuri kielitaidon puutteen vuoksi, mutta heidän suhtautumisensa opiskeluun sen sijaan on suomenkielisiä myönteisempää. Maahanmuuttajat eivät ole — se on muistettava — homogeeninen ryhmä, vaan oppilaiden ja opiskelijoiden tilanne vaihtelee huomattavasti sen mukaan, mikä on muuttajan kulttuuritausta, Suomessa oloaika ja suomen kielen taito ennen kaikkea. Kaikkein hankalimmassa asemassa selvästi tämän raportin mukaan sekä työllistymisen, koulumenestyksen että koulutuksen läpäisyn osalta ovat nämä muista kuin EU-maista tulleet ensimmäisen polven maahanmuuttajanuoret. Olen kyllä sitä mieltä, että heidän hyväkseen meidän pitää voida tehdä enemmän. He ovat pahimmassa syrjäytymisvaarassa, ja se meidän täytyy kyllä estää.

Tuosta Opetushallituksen mainiosta raportista selviää kyllä sekin, että tällä hetkellä viranomaisyhteistyö maahanmuuttajien opetusjärjestelyissä takkuaa, että taloudellisia resursseja pidetään riittämättöminä ja että sopivia opettajia ei aina kyetä löytämään — sekään ei ole mikään ihme tietenkään. Pulmia on myös kodin ja koulun välisessä yhteistyössä. Näihin kaikkiin asioihin meidän täytyy löytää jonkunlaisia ratkaisuja.

Hälyttävä tieto on myös se, että kun kantaväestöstä toisen asteen opetukseen jätti hakematta tai jäi sen ulkopuolelle taikka keskeytti opiskelun erittäin varhaisessa vaiheessa 5,5 prosenttia opiskelijoista, niin vastaava luku EU-maiden ulkopuolelta tulleilla ensimmäisen polven muuttajilla oli 15,4 prosenttia. Oph:ssa arvioidaan — uskon tuohon arvioon — että yhtenä syynä tähän on ammatillisen opetuksen kielikoe. Eli erityistä huomiota pitäisikin kiinnittää toisen asteen koulutukseen siirtymisen tukemiseen.

Toisen asteen tutkinnon suorittaneet maahanmuuttajanuoret ovat selvityksen mukaan keskimäärin heikommassa asemassa kuin kantaväestöön kuuluvat tutkinnon suorittaneet ja ilman tutkintoa olevat suomalaisnuoret työllistyvät paremmin kuin toisen asteen tutkintoa vailla olevat vieraskieliset nuoret, niin että aina ei kuitenkaan ole siitä maahanmuuttajan haluttomuudesta kyse, vaan kyllä kysymys on erittäin paljon siitä, että heitä pitää auttaa integroitumaan ja kotoutumaan tähän suomalaiseen yhteiskuntaan.

Arvoisa puhemies! Toisen polven maahanmuuttajien tilanne on huomattavasti parempi kuin vastatulleilla, se kannattaa huomata. Todistusten keskiarvoja verrattaessa toisen polven maahanmuuttajat menestyivät parhaiten, jopa paremmin kuin kantaväestö. Osa toisen polven maahanmuuttajista mieltää jopa suomen kielen äidinkielekseen, ja heikoimmat keskiarvot saivat jälleen muista kuin EU-maista muuttaneet.

Mutta summa summarum: Jos aiomme onnistua maahanmuuttopolitiikassamme kokonaisuutena, meidän täytyy suunnata näitä kotouttamistoimenpiteitä, muun muassa koulutusta, oikein, oikea-aikaisesti, ja kyllä meidän on sille puolelle voitava lisätä resursseja.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Rajamäki piti tiukan ja hyvän puheen. Sinisilmäinen ei kannata olla. Suomen ei tule tehdä omaa lainsäädäntöänsä löysemmäksi kuin muilla on. Rikollisia ei maahamme kaivata, eikä meidän tule tänne heitä houkutella. Turvapaikkakeinottelu on estettävä. Turvapaikan on oltava aidosti sitä aidosti tarvitsevalle.

Se tietenkin pohdituttaa, keitä meidän turvapaikanhakijamme ovat. Varmastikaan he eivät ole niitä kaikista köyhimpiä turvapaikanhakijoita. Harvemmalla köyhällä on varaa ostaa lentolippua, saati lähteä matkustamaan pitkin Eurooppaa. Tässä herää kysymys, miten me pystymme poimimaan näistä alkuperämaista ne ihmiset, jotka tosiasiassa ovat turvapaikan tarpeessa ja kipeästi sen tarpeessa.

Hallintovaliokunnan lisäys on erittäin tarpeellinen, ja ed. Pentti Oinoseen haluaisin tässä vielä viitata, että vaikka taloustilanne on nyt tällainen ja työttömyys lisääntyy, tilanne on kuitenkin ohimenevä. Tilanne tulee vaihtumaan. Suomi tulee tarvitsemaan lisää käsiä ikääntymisen vuoksi muun muassa hoivatyössä, eivätkä yhtään Suomen kilpailukyvylle pahitteeksi ole myöskään ne lisäaivot, joilla pystytään vahvistamaan omaa kilpailukykyä. Siltä osin hallintovaliokunnan lisäys, joka koskee tilapäisen oleskeluluvan omaavaa henkilöä, on erittäin tervehenkinen. Työkykyistä tai työhaluista ihmistä ei kannata jättää laakereille makaamaan.

Oikeastaan keskustelu, joka on julkisuudessakin ollut, ja ne useat viestit, joita olemme saaneet, kertovat siitä, että meillä on suomalaisessa yhteiskunnassa kateus ja vieraan pelko, ja ne ovat kohtuullisen voimakkaita tekijöitä. Sen vuoksi onkin hyvin tärkeätä, että me mahdollistamme mahdollisimman nopeasti se, että turvapaikanhakija tai ulkomaalainen, joka tulee maahamme, pystyy lähtemään omalla työpanoksellaan maksamaan elinkustannuksiaan ja samalla myöskin tutustumaan suomalaisiin ja suomalaiseen yhteiskuntaan.

Turvapaikanhakijoiden kustannukset vastaanottokeskuksissa vaihtelevat iän mukaan 16 600 eurosta 57 500 euroon vuodessa. Pidemmän maassaolon aikana maksettaviksi tulevat myös kalliit työttömyyskustannukset, mikäli maahanmuuttaja ehtii jäädä työttömyysloukkoon. Pitkittynyt työttömyyskorvausten tai toimeentulotukien varassa eläminen pitää maahanmuuttajat jatkossakin yhteiskunnan laidalla ja myös pahimmillaan lietsoo muukalaisvihaa ja rasismia.

Meillä tietyt ryhmät pelkäävät maahanmuuttoa enemmän kuin toiset, ja oikeastaan siellä saattaa tulla esiin se, että maahanmuuttajan pelätään vievän sen suomalaisen työpaikan. Maahanmuuton vaikutukset näkyvät myös erittäin voimakkaasti jo valmiiksi köyhissä ja huono-osaisissa kaupunginosissa johtuen siitä, että meillä on tapahtunut hyvinkin paljon keskittymistä. Lisäksi nykyinen kireä taloustilanne tulee varmasti kasvattamaan muukalaisvihaa. Siltä osin on hyvinkin tärkeätä, että me teemme hallittuja ja hyviä päätöksiä tällä saralla.

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Käsiteltävänä oleva hallintovaliokunnan mietintö ulkomaalaislaista ei siitä syntyneestä kohusta huolimatta ole uusi laki eikä edes uusi linjaus maahanmuuttoon liittyvistä asioista. Valiokunnan hyvin yksituumainen työskentely muutti hallituksen esitystä lopulta kahdelta merkittävältä osalta. Hallintovaliokunnassa päädyimme tiukentamaan hallituksen esitystä niin, että nykyiset käytännöt pääosin säilyvät. Teknisen syyn tiukentamisesta huolimatta henkenä on, että turvapaikanhakija saa määräaikaisella oleskeluluvalla työluvan. Tämä on merkittävää siitä näkökulmasta, että Suomessa vallitsee varsin laaja yhteisymmärrys työperäisen maahanmuuton oikeutuksesta. Lisäksi hallintovaliokunta hallituksen esityksestä poiketen painotti myös taloudellisten vaikutusten arviointia, sitä, kuinka paljon maahanmuuttotoimenpiteet tulevat yhteiskunnalle maksamaan.

Arvoisa puhemies! Tämän lakikäsittelyn aikana on käynyt selväksi yksi asia yli muiden: ulkomaalaisasiat ja maahanmuuttopolitiikka ansaitsisivat uudenlaisen keskusteluympäristön Suomessa. Vallitsevassa tilanteessa esitetään mielipiteinä vain toistensa vastakohtia, ääripäitä. On kuitenkin niin, että me tarvitsemme maahanmuuttajia ja he tarvitsevat meitä. Maahanmuuttajien mahdollisimman tehokas kotouttaminen, yhteiskuntaamme integroiminen, on kaikille osapuolille eduksi. Suomalaisilla on oikeus puolustaa myös omaa kulttuuriaan ja lakejaan: maassa maan tavalla.

On kannettu paljon huolta siitä, leviävätkö suomalaisten keskuudessa rasistiset asenteet. Toivottavasti eivät, enkä itse usko, että näin olisi käymässä. Pitää kuitenkin myöntää, ettei tämän sektorin yhteiskunnalliselle keskustelulle ole annettu riittävästi sijaa. Kansalaisille sisällöltään täysin vieraita termejä ovat vaikkapa kansainvälinen suojelu, tilapäinen suojelu, tekninen este tai humanitaarinen suojelu.

Kulttuurien poikkeavuus aiheuttaa myös väärinkäsityksiä. Esimerkiksi perhekäsityksemme on erilainen kuin useimpien maahanmuuttajien kulttuureissa. Nämä termit ja kulttuurierot ovat tämänkin lakimuutoksen käsittelyssä olleet aivan keskeisiä käsitteitä. Me siis puhumme täällä eri kieltä kuin suomalaiset kodeissaan ja kaduilla. Ei ihme, että muutokset herättävät väärinymmärrystä ja pelkoa.

Tämänhetkinen taloudellinen taantuma edellyttää myös hienovaraisuutta. Avoin kilpailu työpaikoista ei tunnu välttämättä oikeudenmukaiselta niistä suomalaisista, jotka valinnoissa jäävät ilman työtä. On siis pystyttävä joustamaan ja reagoimaan, etteivät pitkän aikavälin maahanmuutto- ja työllisyystavoitteet vaarannu.

Arvoisa puhemies! Kotouttamistoimenpiteet ovat erottamaton osa maahanmuuttopolitiikkaa. Suomeen muuttaneiden kotoutumista on edistettävä riippumatta maahanmuuton syistä. Koska työperäinenkin maahanmuutto kasvaa, kotouttamismenetelmiä pitää monipuolistaa myös maahanmuuttajien perheenjäsenten tarpeisiin. Tämä tarkoittaa kieliopintoja ja myös sitä, että kotikunta tuottaa kaikille kuntalaisille ne peruspalvelut, joita ihmiset tarvitsevat. Tämä tarkoittaa myös sähköisiä palveluja ja muita moderneja palvelumenetelmiä.

Maahanmuutossa tukea tarvitsee muun muassa tänne tulevien kotoutuminen niihin kuntiin, joihin maahanmuutto käytännössä tapahtuu. Jos käytännön toteutusta siirretään entistä enemmän kunnille, on kuntien saatava siitä todellisuutta vastaava korvaus. Viimeksi kustannuksia on tarkasteltu vuonna 1993 eli aivan liian kauan sitten. Tällä on vaikutusta myös siihen, kuinka kunnissa kotouttamiseen suhtaudutaan. Maahanmuuttopoliittinen vastuunkanto kasvaa myös kunnissa, jos siihen annetaan tarvittavat resurssit, samoin kuin myös suhtautuminen näihin ulkomaalaislain muutoksiin.

Oiva Kaltiokumpu /kesk:

Arvoisa puhemies! Sivistysvaltiona Suomen on pidettävä kaikissa tilanteissa huoli kaikkien ihmisten inhimillisestä ja oikeudenmukaisesta kohtelusta, kansainvälisistä sopimuksista ja lain säädöksistä. Tämä edellyttää sitä, että me suomalaiset voimme hyväksyä Suomen ulkomaalais- ja pakolaispolitiikan sekä ulkomaalaisten kotouttamiseen liittyvät päämäärät ja toimet. Suomesta ei voi tehdä sellaista valtiota, joka avoimin ovin kerää erilaisia maahanmuuttajia ja maahanmuuttajaryhmiä vastoin kansainvälisiä, yhdessä sovittuja pelisääntöjä ja direktiivejä. Suomi ei voi myöskään menetellä kansainvälisten ihmisoikeus- ja pakolaissopimusten tai EU:n valtioiden säännösten vastaisesti kieltäytymällä noudattamasta sivistysvaltion periaatteita ihmisoikeuksista ja kansainvälisistä sopimuksista johtuvista velvollisuuksista.

Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä oleva ulkomaalaislain muutosesitys on noussut voimakkaasti julkisuuteen. Se on ollut vilkkaassa kansalaiskeskustelussa, mikä sinänsä on hyvä asia. Ymmärrän hyvin kansalaisten huolen tässä lainsäädäntöasiassa ja voin määrätyiltä osin yhtyä niihin näkemyksiin, joissa kannetaan huolta siitä, onko Suomella vaarana siirtyä sellaiseen lainsäädäntöön, joka mahdollistaa lähes vapaan maahanmuuton ja siitä mahdollisesti seuraavan eri etnisiä ryhmiä edustavien kansalaisten vastakkainasettelun. Tämän lainsäädännön sisällöstä huolestuneita kansalaisia voin kuitenkin lohduttaa sillä, että nyt käsittelyssä oleva lakiesitys ei ole kiistellyimmiltä osiltaan se lakiesitys, jonka vastustamiseksi nuo kymmenettuhannet ihmiset ryhmittyivät.

Hallituksen alkuperäinen esitys ulkomaalaislain muuttamiseksi oli mielestäni puutteellisesti ja huonosti valmisteltu. Se ei ollut laadukasta lainsäädäntötyötä, valmistelutyötä. Esityksestä jäi sellainen käsitys, onko joku ministeriön eri maailmoja syleilevä virkamies saanut kirjoittaa lakiesitykseen kaikki haluamansa näkemykset ja lievennykset olemassa olevaan ulkomaalaislainsäädäntöömme.

Ulkomaalaislain muutosesitys ei hallintovaliokunnassa edennyt hallituksen esittämällä tavalla. Valiokunta lähti siitä, että nykyinen ulkomaalaislainsäädäntö mukautetaan EU-direktiivin vaatimuksiin eikä sitä laajenneta nykyisen lainsäädännön ja Suomen oikeuskäytännön ulkopuolelle. Lakiesityksessä on määritelty turvapaikan saannin perusteet ja menettely, toissijainen suojelu sekä humanitäärinen suojelu. Kaikissa lainkohdissa sanamuoto pitäytyy tarkasti direktiivin vaatimuksissa, vaikka humanitäärinen suojelu erotettiinkin selvyyden vuoksi eri pykäliin toissijaista suojelua koskevasta pykälästä.

Arvoisa puhemies! Haluan vielä todeta, että nyt esitettävä ulkomaalaislaki ei sisällä niitä hallituksen esityksen kohtia, joista valtakunnallinen kohu ja vastustus nousi. Nykyisen lainsäädännön tulkinnoissa oikeuskäytäntö eri valitusasteissa on johtanut samoihin sisältöpäätöksiin, jotka ilmenevät nyt uudesta humanitääristä suojelua koskevasta pykälästä.

Tässä yhteydessä en lähde erittelemään niitä kohtia, joita valiokunta hallituksen esityksestä muutti, mutta voin todeta sen, että hallituksen esitys ulkomaalaislain muuttamiseksi olisi toteutuessaan mahdollistanut ehkä Euroopan liberaaleimman ulkomaalaispolitiikan ja voinut tuoda Suomeen massoittain eri maihin eri syistä pyrkiviä ulkomaalaisia. Se olisi toteutuessaan todennäköisesti johtanut myös siihen, että erilainen rikollinen lasten ja muiden ihmisten rekrytointi Suomeen olisi saattanut voimakkaasti kasvaa nykyisestään.

Arvoisa puhemies! Sivistysvaltiona Suomen on toimittava sivistysvaltion tavoin. Suomen yhteiskuntarauhan ja menestyksen edellytyksenä on, että me suomalaiset osaamme suhtautua oikealla tavalla ja kiihkottomasti Suomeen muuttajiin ja että ulkomaalaisten kotouttamista Suomeen kehitetään merkittävästi nykyistä paremmalle tasolle. Tämä edellyttää lainsäädännön ajantasaistamista ja valtion ja kuntien viranomaisten riittävää resursointia ja rahoituksen täydentämistä. Jokaisen maahanmuuttajan on voitava sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan. Maahanmuuttajan tulee saada riittävää suomen kielen ja muuta opetusta ja sopeutumiskoulutusta, ja hänellä tulee olla mahdollisuus sijoittua Suomeen tuottavaan työhön ja menestyä omassa elämässään. Osattomuus yhteiskunnastamme, kulttuuristamme ja maahanmuuttajien omien mahdollisuuksien menettäminen ovat Suomessa asuvien nykyisten ja tulevien sukupolvien kannalta suurimpia menetyksiä, joita suomalainen yhteiskunta voisi kohdata.

Arvoisa puhemies! Korostan vielä valiokunnan mietinnössä lausumaponsia, jotka edellyttävät hallitukselta sen seurantaa, mitä ulkomaalaispolitiikassa ja lainsäädännön soveltamisessa tapahtuu.

Tuulikki Ukkola /kok:

Arvoisa puhemies! Aivan aluksi on kiitettävä hallintovaliokuntaa siitä, että se on muuttanut käsittelyssään ulkomaalaislakia siihen suuntaan, joka on ollut järkevää ja jota on jo odotettu. Elikkä oleskeluluvan saaneet pääsevät nyt tekemään työtä oman uuden kotimaansa tai oleskelumaansa hyväksi eikä heitä oma Suomi pakota tulemaan toimeen pelkällä sosiaalituella.

Minä ensiksi puuttuisin pariin täällä esitettyyn kannanottoon, puheenvuoroon.

Ed. Satonen sanoi minusta hyvin tämän koko ulkomaalaispolitiikan idean, että se osoittaa sitä, että meillä on hyvä sydän, mutta hyvä sydän ei saa estää meitä näkemästä ulkomaalaispolitiikan ongelmia ja puuttumasta niihin. Ja tätähän tämä laki nimenomaan selkeyttää. Jotta kansalaisten luottamus säilyy, ulkomaalaispolitiikan ja ulkomaalaisten kohtelun täytyy olla oikeasuhteista ja sen täytyy olla oikeaa ja humaania. Muuten rasismi ja muukalaisviha yhteiskunnassa vahvistuu ja kasvaa, ja tästähän meillä on pelottavia esimerkkejä jo tällä hetkellä.

Puuttuisin samalla toiseen asiaan elikkä ed. Lauslahden esiin tuomaan mielipiteeseen tai tosiasiaan siitä, minkälaisia pakolaisia ja minkälaisia ulkomaalaisia tänne muualta, Euroopan ulkopuolelta, tulee. On aivan varmasti totta se, että kaikkein köyhimmät Afrikasta, kaikkein köyhimmät Lähi-idästä eivät varmasti pysty matkustamaan Suomeen. Ei heillä ole varaa maksaa tuhansia euroja siitä laittomille välittäjille, salakuljettajille, jotka järjestävät reitit ja tuovat heidät rajan yli. Se on tietenkin sellainen asia, johon meidän viranomaistemme tulee puuttua. Kaikenlainen väärinkäyttö ulkomaalaispolitiikassa ja pakolaispolitiikassa nimenomaan nostaa sitä rasismia ja muukalaispelkoa, jota me tällä hetkellä tässä yhteiskunnassa pelkäämme ja jota meidän on todella syytä kavahtaa.

Suomalaisten täytyy oppia elämään yhteistyössä, yhteisymmärryksessä toisenlaisten kanssa, muualta tulleitten kanssa. Ja myös muualta tulevien on opittava suomalaisen elämän pelisäännöt, meidän lakimme, meidän tapamme. Tarvitaan yhteisymmärrystä ja suvaitsevaisuutta puolin ja toisin. Meidän on pystyttävä suvaitsemaan erilaisuutta, erilaisia olosuhteita ja erilaista perhekäsitystä, mutta me voimme ja meidän tulee sallia pitää omat tapamme ja omat käsityksemme omista hyvistä asioistamme. Elikkä meidän tulee, jos minä käytän yhtä esimerkkiä, saada laulaa Suvivirsi kesällä, kun koulu päättyy, ja lasten tulee saada leikkiä joulupukkia ja enkeleitä koulussa, kun joulu on. Tätä oikeutta ei suomalaisten tarvitse hävetä eikä sitä voida meiltä viedä.

Lopuksi haluaisin sanoa vaan sen, että kaikkein tärkeintä on jatkossa, kuten ministeri Thors aikaisemmin puheessaan sanoi, että me saamme Eurooppaan yhtenäisen turvapaikkapolitiikan. Muuten me emme selviä Suomessa eikä selvitä muuallakaan. Järjestelmien täytyy olla samanlaisia kaikkialla. Lakien täytyy olla samanlaisia kaikkialla. Tavan, millä otetaan vastaan ja kotoutetaan, täytyy olla suurin piirtein samanlainen kaikkialla. Ja ennen kaikkea sen järjestelmän, keitä tulee ja minne tulee, täytyy olla samanlainen kaikkialla Euroopan unionin maissa. Tässä asiassa meillä on todella paljon työtä, mutta tämä on erittäin tärkeä asia, jotta myös Suomessa pystytään hyväksymään ulkomaalaiset ja ulkomaalaispolitiikka.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Aloitetaan ihan perusteluista ja perusteesta. Eli me olemme täällä lainsäätäjiä, ja meidän tehtävämme on säätää sellaiset lait, jotka ovat tarkkarajaisia, eivät ole tulkinnanvaraisia ja jotka toimivat käytännön elämässä, ovat oikeudenmukaisia ja toimivat käytännössä. Eli on kaikkien etu, että tämä tunteita ja intohimoja herättävä laki saadaan kerralla niin hyväksi, ettei sitä jälkikäteen tarvitse ronkkia tai edes hienosäätää.

Annan tässä tunnustuksen hallintovaliokunnalle siltä osin, että lakiesitystä, joka oli, huomatkaa, hallituksen yksimielinen esitys — mitä minä hieman ihmettele, keskustan, kokoomuksen, Rkp:n ja vihreiden ministerit antoivat yksimielisesti sellaisen hallituksen esityksen — hallintovaliokunta erittäin merkittävästi muutti. Tämä muutti kyllä parempaan suuntaan, siitä ei ole kysymys. Kysymys on enemmänkin siitä, nukuttiinko hallituksessa silloin, kun tätä asiaa sieltä tuotiin eteenpäin.

Arvoisat kollegat, minä olen kansanedustaja, kuten teistä jokainen, ja meidän työmme ja ammattimme on tehdä niin selkokielisiä ja ajatukseltaan kirkkaita lakeja, ettei niitten tarkoituksesta tarvitse juristijoukkojen tehdä tulkintataidetta. Tästä olen huolissani, jos lait ovat epäselviä, eivät ole tarkkarajaisia, sillä sekä Maahanmuuttovirastossa, poliisissa, Tullissa että ihmisoikeusjärjestöissä, joka paikassa viranomaisilla, jotka työkseen käsittelevät näitä asioita, pitää olla lait ja asetukset puolellaan ja ohjaamassa sitä työtä ja selväsanaisina, jotta he voivat tämän työnsä tehdä. On peräti onnetonta, jos oikeudesta, hallinto-oikeuksista, korkeimmista hallinto-oikeuksista ja muista, sitten haetaan tulkintaohjeita ja tehdään riitatupia sadoilla ja jälleen sadoilla asioilla. Jos lait ovat selvät, näitä prosesseja ei tarvita.

Arvoisat kollegat, lailla maata on hallittava, ja viranomaiset perustavat toimintansa lakeihin ja asetuksiin. Ongelma ei ole lainmukainen työperäinen maahanmuutto. Ongelma, erittäin paha, Euroopan tasolla on nimenomaan laiton maahanmuutto. Nämä ovat ne ongelmat yhteiskunnassa, jotka aiheuttavat närää, pelkoa ja kritiikkiä. Suomalainen on ihmisystävällinen ja varmasti haluaa, että hädänalaisia autetaan. Sellainen ainakin on perussuomalainen.

Arvoisat kollegat, sitten muutama sana käsittelystä. Olen täällä ollut kansanedustajana nyt kuusi vuotta ja tehnyt vastalauseita, eriäviä mielipiteitä, ollut ryhmäkansliassa töissä. Eli toki on näin, että kun hallitus antaa esityksen valiokuntakäsittelyyn, niin siellä voi olla luonnoksia ja ne voivat elää eri vaiheissaan, mutta lopullisesti kantaa siihen lakiin otetaan, kun on lopullinen käsittely, ja jos sitä ei hyväksy, niin siihen esittää sitten vastalauseen tai eriävän mielipiteen, ja niin ed. Ruohonen-Lerner on hallintovaliokunnassa tehnyt, ja perustelut ovat tässä.

Arvoisa puhemies! Täällä on käyty paljon hyvää keskustelua: edustajat Vistbacka, Ruohonen-Lerner, Rajamäki, monet sellaisia puheenvuoroja, joihin täysin yhdyn, ja monia muitakin hyviä puheenvuoroja sekä hallitus- että oppositiorintamasta. Mutta yhden asian haluan tehdä ja teen täysin selväksi, että maahanmuuttopolitiikkaa voi perustellusti arvostella olematta rasisti. Olen erittäin selväsanaisesti ilmoittanut aina ja kaikille, että Timo Soini ja perussuomalainen puolue ei ole rasistinen. Toivon, että tämä tulee kaikille selväksi, niin yleisölle kuin kollegoille. Jos tässä asiassa on sanomista, niin toivon, että tullaan sanomaan se suoraan silmästä silmään ja edestäpäin. Me emme suvaitse ihmisvihaa. Se asia on täysin selvä.

Tämän poikkeuksellisen henkilökohtaisen mielipiteen halusin myös sanoa siitä syystä, että minulla on paljon maahanmuuttajaäänestäjiä. Olen aktiivinen Pyhän Marian katolisen seurakunnan jäsen, ja minulla on paljon maahanmuuttajaäänestäjiä, ja heitä kyllä loukkaa, että heidän kansanedustajaansa suorasti tai epäsuorasti kritisoidaan ihmisvihamieliseksi, mitä hän ei ole ja mitä puolue ei ole. Toivon, että tämä tuli nyt kertalinttuulla selväksi kaikille.

Se on sitten aivan eri asia, että jos lainsäädännössä on epäkohtia, niitä pitää voida arvostella, ja niin me teemme ja olemme tehneet, mutta me emme koskaan, nimenomaan, kun heikoin ihminen kärsii, tee minkään näköistä sellaista kiihotustyötä, joka voi yllyttää ihmisiä jopa väkivaltaan. Meillä on ikäviä kansainvälisiä esimerkkejä Hollannista ja muista maista, joissa on menty jopa fyysisen väkivallan ja jopa hengenriiston asteelle näissä asioissa. Eli nyt kannattaa todella välttää demonisoimasta ihmisiä eri mielipiteiden perusteella.

Sanon sen aivan suoraan, että jos yhteiskunnan tasolla on ihmisiä ja henkilöitä, jotka esittävät rasistisia lainvastaisia mielipiteitä, heidät pitää haastaa oikeuteen ja oikeudessa sitten tuomita, jos ovat rikoksiin syyllistyneet. Mutta sellaista pikkuvihjailua, että jotkut puolueet tai toiset kansanedustajat ovat tällä asialla ratsastamassa, en pidä oikeana ja toivon, että jos jatkossa tulee tästä asiasta epäselvyyttä, niin tulette henkilökohtaisesti keskustelemaan kanssani asiasta. Tästä ei ole kahta sanaa.

Hyvät ystävät, kannatan siis tämän lakiesityksen hylkäämistä, mistä ilmeisesti ed. Ruohonen-Lerner tulee tekemään ehdotuksen toisen käsittelyn yhteydessä. Toivon, että tämä keskustelu omalta osaltaan puhdistaa ilmaa, ja nimenomaan nyt on käsitelty tätä lakiesitystä, jota on perustellusti voitu myös kritisoida, aivan niin kuin edellinen sisäministeri ed. Kari Rajamäki teki eilen muun muassa Aamulehdessä ja täällä puhuessaan, mutta uskon kuitenkin, että jokaisen kansanedustajan, niin teidän kuin minunkin, tarkoituksena on tehdä hyvää lainsäädäntöä, yksiselitteistä lainsäädäntöä ja tehdä sellaista lainsäädäntöä, jota viranomaiset voivat noudattaa ja pystyvät yksiselitteisesti noudattamaan.

On sitten myöskin poliittinen mielipidekysymys, onnistuuko se tällä lailla vai ei onnistu. Ja sitä varten eduskunnassa on eri mielipiteitä, jotta nämä mielipiteet ja erinäiset kannat voivat tulla esiin. Niin tapahtuu veropolitiikassa, niin tapahtuu EU-politiikassa, maatalouspolitiikassa. Niin voi tapahtua myös ulkomaalaislain käsittelyn yhteydessä.

Aivan lopuksi haluan todeta, että jos emme onnistu tekemään hyviä lakeja, tarkkarajaisia, niin aina heikoin häviää. Tässä tapauksessa se on sekä maahanmuuttaja että myös sellainen ihminen, joka kokee itsensä perusteetta leimatuksi.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen hyvin iloinen siitä, että ed. Soini totesi tästä viimeksi esille ottamastaan asiasta niinkin selväpiirteisesti kuin hän totesi. Ne periaatteet, mitkä hänen puheenvuorossaan olivat, kuulostavat hienoilta. Erikoisesti kiinnitän huomiota tähän tarkkarajaisuusvaatimukseen. Tässähän lainsäädäntö tarkkarajaistui askeleen verran valiokuntakäsittelyn aikana näissä kriittisissä osissaan.

Mutta kiinnitän kuitenkin huomiota siihen, että silloin kun on kysymys sen laatuisesta asiasta kuin tässä laissa nyt on kysymys, niin absoluuttisuuteen pyrkiminen saattaa olla sen humaanin ratkaisun ja oikeudenmukaisuuden vastakohta, ja sen takia pitää katsoa vähän, missä käyttää verolainsäädännölle tyypillisiä vaatimuksia, missä ei.

Pentti Oinonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Alkuperäiseen esitykseen uudeksi ulkomaalaislaiksi sisältyy kohta, jonka mukaan sellaisille turvapaikanhakijoille, joita ei voida jostakin teknisestä syystä johtuen palauttaa lähtömaahansa, on myönnettävä automaattisesti jatkuva oleskelulupa. Tämä on ollut todella vastuuton esitys ja paljastaa, mistä lähtökohdista tätä lakia on laadittu. Suomeen halutaan lisää elintasopakolaisia. Tätä perussuomalaiset eivät voi hyväksyä. Henkilöt, jotka tulevat tänne vaikeiden kulkuyhteyksien päästä ja tahallaan kadottavat matkustusasiakirjansa ja tekevät muuta vastaavaa niin, että syntyy tekninen este palauttamiselle, eivät suomalaisessa yhteiskunnassa, joka perustuu rehelliselle työnteolle, tule työllistymään. Jos muuttaa Suomeen ja vielä ketunhäntä kainalossa ja saa yhteiskunnalta kaiken kuin Manu illallisensa, niin kannustin työntekoon ei ole järin suuri.

Arvoisa puhemies! Lakiesitys on epämääräinen erityisesti siltä osin, ettei siitä käy ilmi, mitä voidaan pitää huonosta turvallisuustilanteesta johtuvana vaikeana ihmisoikeustilanteena. Pahimmassa tapauksessa lakiesitys tarkoittaa sitä, että pieni Suomi alkaa ratkaista kehitysmaiden ongelmia siirtämällä väestöä sieltä meille tänne Suomeen. Meidän rahamme eivät riitä tällaiseen ylellisyyteen. Meillä ei ole ollut siihen ennenkään varaa, ja vielä vähemmän meillä on siihen varaa nyt, kun olemme taantumassa. Meidän on huolehdittava, ettemme missään nimessä tee sellaista lainsäädäntöä, jolla käytännössä viestitetään, että tervetuloa tänne kaikki. Nyt pitää panostaa apua tarvitseviin, suomalaisten hyvinvointiin ja erityisesti parantaa lapsiperheiden asemaa. Näin suomalaisilla on aito mahdollisuus valita, haluammeko me tulevaisuutemme perustuvan monilla tavoin epämääräiseen maahanmuuttoon vai terveeseen syntyvyyden nostamiseen kotimaisin voimin.

Lopuksi vielä, arvoisa puhemies, haluaisin lukea ikään kuin muistutukseksi lainauksen Hufvudstadsbladetista, joka on ilmestynyt vuonna 1940. Siinä käsitellään karjalaisten asuttamista ruotsinkieliseen osaan Suomea. Mitä mieltä te, hyvät edustajakollegat ja rouva ministeri, olette tästä seuraavasta tekstistä? "Yli 30 vuoden aikana ovat suomalaiset jyrsineet pala palalta meidän ruotsalaista maatamme ja kaikenlaisilla metkuilla saaneet suomalaisia kouluja seuduille, minne niitä ei tarvittaisi, ja kaikki tämä heidän suomalaistumisliittojensa johdon alaisina. Mutta nyt se on lopussa. Nyt seisomme yhtenä miehenä, kun uhataan pirstoa se, minkä me vuosisatojen kuluessa olemme rakentaneet. Se on pyhää maata meille. Sitä ei anneta muukalaisille, sillä he ovat meille muukalaisia eli karjalaisia. Emmehän edes ymmärrä heidän kieltään. Ja me olemme saaneet tarpeeksemme kaikista niistä laiskiaisista, joita meidän on ollut pakko pitää ja ravita viime talvesta alkaen, heidän tekemättä puolestaan pienintäkään hyötyä."

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä toivoo, ettei tällaista ajattelutapaa esiinny missään eikä milloinkaan tulevaisuudessa.

Lenita Toivakka /kok:

Arvoisa puhemies! Toivon, että olisin päässyt puhumaan ed. Timo Soinin puheenvuoron jälkeen, niin olisin voinut kiittää niistä rakentavista kommenteista, joita tästä lakiesityksestä ja näistä hallintovaliokunnan tekemistä muutoksista annettiin. Mutta tämä äskeinen puheenvuoro sai lähes sanattomaksi vertailussa, jossa asetettiin suomalaisten hyvinvointi vastakkain. Kun esimerkiksi viime vuonna meille tuli tänne 4 016 turvapaikanhakijaa, tällä määrällä ei varmaankaan suomalaisten hyvinvointi merkittävästi vaarannu.

Tänään keskustelussa olevan ulkomaalaislain käsittely hallintovaliokunnassa on ollut hyvin mielenkiintoinen prosessi, ja kuten tämä keskustelu on täällä osoittanut, niin myöskin tämä jälkiprosessi sitten, mitä perussuomalaiset ovat omalta osaltaan tähän keskusteluun tuoneet, on ollut mielenkiintoista kuultavaa.

Lain keskeisenä tavoitteena on panna täytäntöön EU-direktiivi, ja yhtenäiset käytännöt ovat kaikkien EU-maiden, myös Suomen, etu jatkossa. Tässä hallituksen alkuperäisessä esityksessä, kuten olemme kuulleet, tästä direktiivin sisällöstä oli poikettu ja esitys oli väljempi kuin direktiivi edellytti. Hallintovaliokunta teki työtä perusteellisesti ja teki hyviä muutoksia tähän esitykseen.

Hallituksen esityksen muuttaminen näin voimakkaasti on harvinaista, mutta tässä tapauksessa se oli hyvin tarpeen toimivan ulkomaalaislain luomiseksi. Suomeen ei ole tarpeen luoda väljempää turvapaikkakäytäntöä kuin muissa jäsenmaissa etenkään, kun direktiivin tarkoitus on nimenomaan harmonisoida eri maiden käytäntöjä.

Valiokunnan mietinnössä painotettiin kolmea seikkaa.

Ensinnäkin, on tärkeää saattaa direktiivi pakolaisten tai muuta kansainvälistä suojelua tarvitsevien henkilöiden vähimmäisvaatimuksista voimaan.

Toiseksi, hallintovaliokunta halusi säilyttää kansainvälisen suojelun tason ennallaan eikä laajentaa sitä ministeri Thorsin esityksen edellyttämällä tavalla, eli juuri tämä on se asia, minkä ed. Kari Rajamäki täällä toi aikaisemmin esille. Valiokunnan mielestä huono ihmisoikeustilanne on epämääräinen ilmaus sellaisenaan eikä se yksistään voi olla edellytys oleskeluluvan myöntämiselle. Valiokunnan esityksen mukaisesti jatkossa huono ihmisoikeustilanne yhdistettynä heikkoon turvallisuustilanteeseen on perusteltu syy suojelun tarjoamiselle, mutta silloin tarvitaan nämä molemmat näkökulmat, jotta tämä suojelun tarve toteutuu. Tämä käytäntö vastaa myös vallitsevaa nykyistä oikeuskäytäntöä.

Kolmanneksi, hallintovaliokunnalle oli tärkeää parantaa tilapäisen oleskeluluvanhaltijan oikeutta tehdä työtä, ja tämä onkin mielestäni merkittävä parannus nykytilanteeseen.

Erityisen tärkeää on hallintovaliokunnan mietinnössä kiistanalaisen 51 a §:n poistaminen. Poiston seurauksena jatkuvaa oleskelulupaa ei jatkossakaan myönnetä henkilölle maastapoistamisen teknisen esteen vuoksi. Sen sijaan valiokunta piti keskeisenä muutosta, joka mahdollistaa ulkomaalaiselle heti oleskeluluvan saatuaan ansiotyön tekemisen. Perheen yhdistäminen ei edelleenkään ole tilapäisen oleskeluluvan kautta mahdollista, ja oikeudet sosiaaliturvaan säilyvät myös ennallaan eli ne eivät tämän lain myötä laajene.

Arvoisa puhemies! Valiokunnan kannanotossa vaaditaan hallitusta seuraamaan tarkkaan tilapäisen oleskeluluvan saaneiden määriä ja asemaa, maastapoistamisen esteiden päättymistä ja poistamisen tehokkuutta tilapäisten oleskelulupien perusteiden lakatessa sekä kansainvälistä suojelua koskevien säännösten soveltamista. Syytä on kaiken kaikkiaan kiinnittää huomiota koko tämän ulkomaalaislain toimivuuteen sekä maahanmuuton yhteiskunnallisiin ja myös sen taloudellisiin vaikutuksiin. Jos tarvetta ilmenee, on myös harkittava lainsäädännön muuttamista.

Ihmetystä herätti se, että alkuperäisessä esityksessä taloudelliset vaikutukset oli arvioitu puutteellisesti. Esityksen mukaan näitä vaikutuksia ei lain toimeenpanosta olisi syntynyt ollenkaan. Kuitenkin hallituksen esityksen mukainen lainsäädäntö olisi todennäköisesti johtanut oleskelupaikanhakijoiden määrän kasvuun ja tästä puolestaan olisivat ollut väistämättömänä seurauksena myös kohonneet kustannukset sekä valtiolle että kunnille.

Nyt olisikin tärkeää saada tämän valiokunnan korjaaman esityksen taloudelliset vaikutukset myöskin arviointiin, jotta prosessi saadaan eteenpäin käytännön tasolla kunnissa, ja kaiken kaikkiaan meidän on hyvin tärkeätä tietää, mitkä nämä kustannukset myös tämän lain osalta todellisuudessa tulevat olemaan.

Kaiken kaikkiaan meillä on tällä hetkellä eduskunnan käsittelyssä selonteko kotouttamislain toimeenpanosta, ja tämä keskustelu tulee olemaan myöskin hyvin merkittävä sen osalta, miten tämän lain toimeenpano käytännössä toteutuu. Tämä keskustelu tulee olemaan hyvin tärkeässä asemassa. Toivon siitä jatkossa sitten hyvin rakentavaa keskustelua.

Juha Hakola /kok:

Arvoisa herra puhemies! Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi huomattavasti viime vuoden aikana. Suomeen saapui 4 035 turvapaikanhakijaa. Erityisesti ilman huoltajaa saapuvien alaikäisten määrä kasvoi huomattavasti ollen yli seitsenkertainen aiempaan vuoteen verrattuna. Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön mukaan kasvu johtuu sekä hakijamäärän lisääntymisestä tiettyjen kansallisuusryhmien osalta että soveltamiskäytännön muuttumisesta hakijoille myönteisempään suuntaan. Toisaalta myös ilmeisen perusteettomaksi katsottujen hakemusten määrän on arvioitu vähentyneen. Ennusteiden mukaan tulevina vuosina Suomeen tulee arviolta yli 6 000 turvapaikanhakijaa. Maahanmuuttoviraston ylijohtajan Jorma Vuorion mukaan osasyynä tähän on myös Ruotsin ja Norjan kiristynyt ulkomaalaispolitiikka.

Koko Eurooppaan kohdistuu voimakkaita muutospaineita nimenomaisesti turvapaikkamenettelyjen kautta. Tästä syystä maahanmuuttopolitiikan keskeisenä lähtökohtana tulee olla Euroopan unionin jäsenmaissa tapahtuva kokonaisvaltainen ja johdonmukainen sekä mahdollisimman yhdenmukainen toiminta.

Tämä hallituksen esitys on saanut julkisuudessa osakseen varsin voimakasta kritiikkiä. Kokonaisuutena tarkastellen onkin tärkeintä kiinnittää huomiota siihen, että maahanmuuttopolitiikan on onnistuakseen saatava kansalaisten luottamus. Mikäli näin ei käy, kasvava maahanmuutto johtaa yhteiskunnan eriarvoistumiseen, rasismin kasvamiseen. Näistä kielteisistä ilmiöistä on tuoreita esimerkkejä monista EU-maista, kuten esimerkiksi Ranskasta ja muutamista muista voimakkaan maahanmuuton kohteena olleista maista.

Arvoisa puhemies! Haluan nostaa esille kolme kohtaa, jotka liittyvät tietyllä tavalla hämmästykseeni siitä, että hallituksen esityksestä löytyy kirjaus, ettei lakiehdotuksella ole välittömiä valtiontaloudellisia vaikutuksia — aivan sama asia, mihin ed. Toivakka juuri puheessaan viittasi.

Kirjaus on monellakin tapaa varsin erikoinen. Ensinnäkin tällä hetkellä turvapaikkaprosessissa on yli 3 700 turvapaikanhakijaa. Paraikaa käydään kuntien ja maahanmuuttohallinnon viranomaisten välillä keskustelua turvapaikanhakijoiden vastaanottopalveluihin liittyvien sopimusten uusimisesta ja niiden päivittämisestä. Yksin Helsingille tämä sopimus tietää tällä hetkellä 400:aa uutta transit-tyyppistä majoituspaikkaa. Tämän hetken hakijamääräarvioiden perusteella vuoden 2009 lopussa prosessissa ja vastaanottokeskuksissa on yli 10 000 turvapaikanhakijaa. Arvion mukaan turvapaikanhakijan kustannukset vaihtelevat hakijan iän mukaan 16 600 eurosta aina 57 500 euroon. Uskoisin, että näin merkittävällä arviolla turvapaikanhakijoiden määrästä sekä heidän ylläpitoonsa liittyvistä kustannuksista on vääjäämättä valtiontaloudellisia vaikutuksia.

Toisena nostan esiin kotoutumisen. Kaikkien maahanmuuttajien osalta tavoitteena on oltava tehokas kotoutuminen. Se on aivan selvää. Suomeen tulevat turvapaikanhakijat ovat pääsääntöisesti vailla kielitaitoa ja toimeentuloa. Kun tiedostetaan se tosiseikka, että vastaanottokeskukset ovat ääriään myöten täynnä ja ottavat jo nyt enemmän asiakkaita kuin heillä on majoituspaikkoja, on yhtälö kotouttamisen järjestämiseksi vähintään haasteellinen. Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jorma Vuorio onkin todennut eräässä haastattelussa: "Henkilökunta ei ehdi millään jakaa turvapaikanhakijoille edes perusinfoa siitä, miten Suomessa tulisi elää ja olla." Tänään haastateltu turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo taas toteaa hakijatulvan aiheuttavan merkittäviä käytännön ongelmia. Nämä edellä mainitut lausunnot ja haastattelut huomioon ottaen mielestäni tälläkin on merkittäviä valtiontaloudellisia vaikutuksia.

Kolmantena kiinnitän huomiota turvapaikkatutkintaa tekevien poliisien resursseihin ja toiminnan määrärahaan. On tärkeää, että tutkintaa suorittaville viranomaisille — tässä nostan esiin tietenkin myöskin maahanmuuttohallinnon viranomaiset — taataan mahdollisuudet niin henkilöstöllisesti kuin taloudellisestikin hoitaa vaativa tehtävänsä parhaalla mahdollisella tavalla. Muun muassa yksin tulleiden lasten iän määrittäminen tulee nykytiedon valossa nostamaan turvapaikkatutkinnan kuluja. Lisäksi turvapaikkaprosessin pitkittyminen vaarantaa muista EU-maista tulevien ja niin sanotun Dublin-sopimuksen mukaan näiden käsittelyvastuulla — siis näiden muiden maiden käsittelyvastuulla — olevien hakijoiden palauttamisen, koska määräajat palauttamiselle ylittyvät.

Arvoisa puhemies! On tärkeää, että Suomessa ja koko EU:ssa kyetään toteuttamaan yhtenäistä eurooppalaista turvapaikkapolitiikkaa. Jäsenvaltioissa tulee soveltaa yhteisiä perusteita kansainvälistä suojelua tarvitsevien henkilöiden yksilöimiseen ja siihen, että nämä henkilöt saavat vähimmäistason mukaiset edut kaikissa jäsenvaltioissa. Samaan aikaan on kuitenkin pidettävä huolta siitä, ettei suojelun saaneiden kautta leviä mahdollisuus laittomaan maahanmuuttoon. Nykyisellään ollaan tilanteessa, jossa muun muassa Ruotsi ja Norja ovat tiukentaneet linjaansa, mikä sinällään saattaa lisätä pyrkimyksiä hyödyntää esimerkiksi perheiden yhdistämiseen liittyviä oikeuksia laittomalla tavalla.

Hallintovaliokunta on käsitellyt tätä lakiesitystä perusteellisesti ja päässyt hyvään lopputulokseen. Valiokunta teki hallituksen esitykseen erittäin tärkeitä muutoksia, joita täällä on jo sinällään käsitelty monessa puheenvuorossa, enkä käy toistamaan niitä kaikkia. Totean kuitenkin, että tilapäisen luvan saaneiden henkilöiden mahdollisuus tehdä työtä heti luvan saatuaan on tärkeää kotoutumisen kannalta. Mielestäni tärkeintä on, että hallintovaliokunnan mietintö on linjannut ulkomaalaislainmuutoksen lähes yksimielisesti siihen muotoon kuin se on mietinnössä luettavissa. Erityisen tärkeänä pidän mietinnön mainintaa siitä, että valiokunta edellyttää hallituksen tarkkaan seuraavan muun muassa tilapäisen oleskeluluvan saaneiden määriä ja asemaa, maasta poistumisen esteiden päättymistä ja maasta poistumisen tehokkuutta tilapäisten oleskelulupien perusteiden lakatessa sekä kansainvälistä suojelua koskevien säännösten soveltamista eri vaikutuksineen. Kokonaisuutta on seurattava samoin kuin koko ulkomaalaislain toimivuutta ja maahanmuuton erilaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia taloudelliset vaikutukset mukaan lukien. On oltava mahdollisuus siihen, että hallitus puuttuu tarvittaessa vaikka uudella lakiesityksellä niihin mahdollisiin korjaustoimenpiteisiin, joita mahdollinen lain seuranta edellyttää.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi haluan ottaa kantaa esityksen ulkopuolelta hieman siihen, miten rikoksia tekeviin turvapaikanhakijoihin tulisi reagoida. Tämänkin päivän uutisten valossa turvapaikanhakijoiden joukkoon kaikesta huolimatta soluttautuu henkilöitä, jotka eivät tosiasiallisesti ole turvapaikan tarpeessa. Viittaan tässä esimerkiksi tänään Helsingin Sanomissa olleeseen juttuun, jonka mukaan turvapaikanhakijan hallusta takavarikoitiin 60 grammaa heroiinia sekä muita huumausaineita. Esimerkiksi Norja on karkottanut turvapaikanhakijoita, jotka ovat syyllistyneet huumeiden kaupusteluun Oslon kaduilla. On äärimmäisen tärkeää, että Suomessa luodaan yhteinen toimintaperiaate ja toimintamalli siihen, miten viranomaiset kyseisessä tilanteessa toimivat. Viestin tulee olla yksiselitteisesti, ettei sellainen peli vetele, ja johtaa asian nopeaan käsittelyyn sekä henkilön mahdolliseen karkottamiseen.

Herra puhemies! Aivan lopuksi en malta olla ottamatta kantaa ed. Pentti Oinosen täällä käyttämään puheenvuoroon ja totean hieman sarkastisesti sen, että positiivista puheenvuorossa oli se, että lain tulkinta ei perustu ed. Oinosen lain analogiseen päättelyyn.

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors

Arvoisa puhemies, värderade talman! Täällä on lukuisissa puheenvuoroissa pyydetty arvioimaan taloudellisia vaikutuksia. Taloudellisten vaikutusten arviointi on tämän osalta yhtä vaikeaa kuin esimerkiksi vankiloiden tai rikosten määrän vaikutusten arviointi. Ja saanen huomauttaa, että me annoimme tämän esityksen vuoden 2007 joulukuussa. Se makasi täällä eduskunnassa puoli vuotta, eikä silloin ollut tämmöisiä vaikutuksia, että turvapaikanhakijoiden määrä lisääntyy.

Haluan ed. Hakolalle sanoa, että tehän viittasitte nimenomaan siihen, että Ruotsin ja Norjan käytäntö on mahdollisesti se, joka on vaikuttanut. Norja ei vielä ole lainsäädäntöään muuttanut, niin siinä mielessä. Ja kun me katsomme, mikä on ehkä vaikuttanut meidän joihinkin määriimme, niin oikeusistuimen päätökset ovat myöskin vuoden 2007 alussa täällä joissakin tapauksissa vaikuttaneet. Siinä mielessä on aina hyvin hyvin vaikeaa etukäteen sanoa. Kansainvälinen tilanne muuttuu, erityisesti se on se, mikä vaikuttaa.

Sitten täällä on puhuttu hyvin paljon siitä, että pitäisi — ed. Kaltiokumpu puhui siitä — olla yhtenäinen EU-politiikka. Mutta meidän pitää nyt sanoa — pitääkö toistaa kolmannen kerran — että kyseessä on vähimmäisdirektiivi, että kyseessä on hallintovaliokunnan ja meidän yhteinen pyrkimys, ettei alenneta nykyistä suojelun tasoa. Pidetään se samana, ja tämä olikin hallituksen lähtökohta kaikista vääristä todistuksista riippumatta.

Mutta sitten tietenkin on haasteellista saada samanlainen tulkinta eri maista. Käytettäköön tšetšeenejä tämmöisenä perinteisenä ryhmänä, joista joissakin Euroopan maissa, EU-maissa, yksi tai pari prosenttia saa turvapaikan ja jossakin toisessa EU-maassa 90 prosenttia. Joistain erinäisistä syistä tämä arvioidaan eri lailla.

Kun me puhumme, mikä on huono ihmisoikeustilanne, miten se vaikuttaa, niin tietenkin ensi sijassa lähdetään siitä, että katsotaan, onko turvapaikan myöntämiseen oikeutta, onko sellaista henkilökohtaista vainoa, onko oikeutta toissijaiseen suojaan. Vasta kolmantena tulee humanitaarinen suojelu. Katsokaamme nyt tämä tilanne siis kokonaisuutena, mistä puhumme.

On mielestäni ollut rohkaisevaa, että halutaan välttää etnisten suhteiden huononemista. Mutta emme me niitä edistä, jos me vain puhumme maahanmuuton vaaroista, jos me levitämme vääriä mielikuvia siitä, mitä tämä hallituksen esitys on sisältänyt. Ehkä täällä salissa monelle ei ole mennyt perille se, että tämä hallituksen esitys niin sanotusta jatkuvasta luvasta ei ollut mikään pysyvä lupa eikä siihen sisältynyt automaattista perheen yhdistämisoikeutta. Siihen oli oikeus, jos toimeentulolla olisi sen saanut, niin kuin kaikki muut maassa laillisesti oleskelevat sen saavat. Valitettavasti tästä on levitetty vääriä mielikuvia.

Olisi erittäin tärkeää, että me näemme, että turvapaikanhakijoita on monen tyyppisiä, maahanmuuttajia on monenlaisia emmekä heitä sillä tavalla demonisoi emmekä vääriä leimoja anna. Toivon, että se henki, joka täällä on ollut tänään, että on tärkeää, että turvapaikanhakija työllistyy, myöskin näkyisi muun muassa Yhteisvastuukeräyksen tuotossa, jolla me haluamme työllistää maahanmuuttajia, raivata pois työllistymisen esteitä.

Jos me olemme yhtä johdonmukaisia, niin eduskunnan olisi pantava nyt todella kortensa kekoon tässä yhteydessä, todellakin. Toivon, että me olemme valmiita kaikkinensa vaikuttamaan niin, että turvapaikanhakijat myöskin kotoutuvat hyvin. Täällä on ollut monta asiaa, joihin me palaamme sitten kotouttamisselonteon yhteydessä.

Lopuksi haluaisin vain sanoa, että demonisoida ei myöskään saa sillä tavalla, että 69 vuotta jonkin yksittäisen lausuman jälkeen yhdessä lehdessä demonisoidaan koko minun edustamani kieliryhmä. Näin ei myöskään voi tehdä, jos toimii sillä tavalla kuin puheenjohtaja Soini on edellyttänyt.

Juha Hakola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Totean ministerille sen, että en minä ole päästäni keksinyt tuota 16 600:aa ja 57 500:aa. Kyllä minä olen saanut sen virkamiehiltä, joihin käsitykseni mukaan teilläkin pitäisi ainakin olla yhteys.

Mitä sitten tulee siihen, että viittasitte siihen, että asia on ollut pitkään käsittelyssä ja esitys on tullut jo vaikka kuinka kauan sitten, totean kuitenkin sen, että tässä on ollut useita kuulemisia ja hallintovaliokunnan mietinnössäkin tähän asiaan kiinnitetään huomiota. Uskon, että kai joillain määreillä — vaikka en ole talouden asiantuntija, niin pystyn sanomaan, että näin merkittävät määrien kasvut, ylijohtajan ja turvapaikkayksikön johtajan kommentit siitä, että tilanne on kestämätön — kyllä niillä on varmastikin ainakin allekirjoittaneen laskuopin mukaan valtiontaloudellisia vaikutuksia, siitä ei päästä yhtään mihinkään. Olkoot ne sitten tarkkoja tai epätarkkoja, mutta kai niitä jossain vaiheessa voisi hieman täydentää.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Huolestuttavaa on se, ministeri Thors, että minä en muista, että te olisitte paitsi puhunut niin tehnyt mitään konkreettista laittoman maahanmuuton ja turvapaikkajärjestelmän väärinkäytön poistamiseksi. Tämä on se vakava kysymys. Ne signaalit, joita teidän hallintonne ja teidän toimintanne antaa, ovat nyt kyllä näkymässä.

Mitä tulee näihin taloudellisiin vaikutuksiin, niin kyllä hallituksen esityksessä pitää olla ministerin valmistelusta ja hallituksen valmistelusta nähtävillä se kehitys ja sen seuraukset turvapaikanhakijoiden, maahanmuuttajien, kotouttamispaineiden, ulkomaalais- ja maahanmuutto- viranomaisten, vastaanottokeskusten kannalta. Kyllä tämä on ollut nähtävissä, mihin tämä vyöry johtaa. Joulukuussa valtiovarainvaliokunnassa minä peräsin teiltä, tämän vuoden budjetin käsittelyssä joulukuussa, mutta te ette osannut vastata ettekä kertoa tähän asiaan mitään. Kyllä tämä osoittaa sitä, että tämä ei ole hallinnassa myöskään talouspuolelta nyt.

Esa Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministerin puhe hämmensi tässä enemmän kuin selvensi, koska nyt valiokunta lausumaehdotuksessa sanoo, jotta pitää pyrkiä Euroopassa tämmöiseen yhtenäiseen käytäntöön. Ministeri totesi, jotta ikään kuin se olisi mahdottomuus. Tämä kyllä asettaa nyt jotenkin omankin ajattelun kyseenalaiseksi, jotta voiko tämän taakse enää mennä, koska minä näen tämän yhtenäisen käytännön sillä tavalla, jotta jos jossakin maassa on tutkittu jonkun henkilön oikeus, onko hän oikeutettu turvapaikkaan vai ei, ja on todettu vaikka, että ei ole ja potkaistaan pois, niin silloin sen kyllä pitää sitoa kaikkia EU-maita samalla tavalla, jotta ei tehdä päällekkäistä työtä, koska tämähän johtaa pompotteluun; kierretään maasta toiseen ja testataan, jotta mites tässä maassa tämä nyt menee läpi. Minusta eurooppalainen yhtenäinen käytäntö tarkoittaa sitä, mitä sanoin tuossa.

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä lakiesityksen taloudelliset vaikutukset on pystyttävä arvioimaan. Ne voidaan aina tehdä senhetkisen tilanteen mukaisesti ja niitä arvioita voidaan korjata, kun tilanne muuttuu. Me olemme näitä taloudellisia vaikutuksia valiokunnassa pyytäneet yli puolen vuoden ajan ministeriltä, ja minun mielestäni on jotenkin outoa, että ne eivät tässä lakiesityksessä ole mukana.

Jos näitä taloudellisia arvioita ei tehdä, on myöskin mahdotonta budjetoida, asettaa vaatimuksia, tavoitteita, miten näitä ongelmia ja puutteita korjataan, eli tämä kaikkihan vaikuttaa sitten kotouttamiseen ja siihen tarvittavaan rahaan. Jotta näitä ongelmia päästään korjaamaan, niin kyllä meidän pitää pystyä asettamaan hintalappu myös niille tavoitteille, mitä me tässä yhteydessä tavoittelemme.

Heli Järvinen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On korkea aika, että Suomi tekee oman osuutensa yhtenäisen eurooppalaisen turvapaikkakäytännön luomisessa. Meillä laki on syntynyt hitaasti, mutta moni muukin Euroopan unionin maa on ollut omassa prosessissaan hidas. Haluaisinkin pientä selvennystä ministeri Thorsilta siitä, miten tämä lainsäädäntötyö on edistynyt muissa EU-maissa.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Maahanmuuttajille pitäisi välittömästi heidän maahan saavuttuaan tarjota suomen kielen opetusta ja heillä tulisi olla velvollisuus ottaa sitä vastaan. Usein vedotaan siihen, että naisten on vaikea päästä kielitunneille, koska heillä on paljon lapsia. Jo lasten takia olisi tärkeää, että äidit oppisivat kielen ja pääsisivät mahdollisimman pikaisesti sisälle yhteiskuntaan. Mitä ministeri Thors aikoo tehdä, jotta myös maahanmuuttajaäidit pääsisivät tai joutuisivat nykyistä paremmin kielikoulutukseen?

Sitten, viitaten edustajien Zyskowiczin ja Hakolan puheenvuoroihin rikoksiin syyllistyneestä irakilaismiehestä, joka on ollut Hollannissa turvapaikanhakijana: Onko meidän velvollisuutemme ja tahtomme todella ottaa vastaan muualla tuomittuja rikollisia, jotta he voivat jatkaa rikollista toimintaansa meidän kustannuksellamme?

Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vastaisin ministerille, koska hän viittasi minun puheenvuorooni. Viittasin puheessani karjalaisiin siirtolaisiin, joiden asuttamisessa oli suuria vaikeuksia ruotsinkieliselle rannikkoalueelle. Tilannehan oli lähes sama kuin tänä päivänä tässä pakolaiskysymyksessä. Jotkut hyväksyivät heidät alueelle ja jotkut eivät. Minun nähdäkseni myös silloin, ja ainakin silloin, sukulaiskansaamme kohtaan eräät väestöryhmät osoittivat rasistisia piirteitä.

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puutun vain tähän lakiesityksen käsittelyaikatauluun.

Lakiesitys annettiin viime talvena, ja saimme mietinnön valmiiksi joulukuun 12. päivä viime vuonna. Emme makuuttaneet lakiesitystä, eikä se maannut, vaan jo keväällä kuulimme asiantuntijoita, mutta asiaa ei ollut helppo ratkaista. Joitakin asiantuntijoita kuulimme useaan kertaan. Lakiesityksen muokkaaminen vaati paljon työtä, neuvotteluja, keskusteluja, ja saimme sitten kohtuullisen lopputuloksen. Mutta haluan todeta, että ehkä ei ollut ihan tarkka ilmaisu se, että lakiesitys makasi. Se oli jatkuvassa käsittelyssä.

Juha Hakola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vastaan ed. Ruohonen-Lernerille hieman tuohon, kun hän viittasi tuohon minun puheenvuorooni.

Ei tokikaan ole näin, että meidän pitäisi kantaa vastuu Hollannista tänne tulleesta rikoksentekijästä. Kyllä lähtökohta on se, että me voimme Dublin-sopimuksen perusteella hänet palauttaa. Mutta oleellista on se, mitä peräänkuulutin puheenvuorossani: Nyt asian käsittely pitää saada niin nopeasti eteenpäin, että tämä määräaika ei mene umpeen, joka estää sitten tämän Dublin-sopimuksen mukaisen palauttamisen. Hollannilla on käsittelyvastuu tästä.

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors

Arvoisa puhemies! Esittelimme hallituksen esityksen eduskunnalle vuoden 2007 joulukuussa, ja sitten oli lähetekeskustelu viime vuoden helmikuussa, vuosi sitten. Ei silloin määrät olleet lähteneet muuttumaan. Kesti hyvin kauan, kesti varmaan — minä viittaan, ja ed. Hakolakin viittasi itse, siihen, että Ruotsin ja Norjan muuttunut politiikka on se, joka on muuttanut meidän määriämme. Nyt tämän tilanteen jälkeen, kun meille rupesi tulemaan enemmän turvapaikanhakijoita, me arvioimme ja me olemme esittäneet monta arviota siitä, mikä on kokonaistaloudellisesti järkevää.

Samalla tavalla kun ed. Hakola kantaa huolta, minä kannan huolta siitä, että poliisi ehtisi tehdä kaikki työnsä nimenomaan Dublin-asetuksen asettamien aikarajojen puitteissa. Tämä on yksi todella tärkeä pullonkaula muiden ohella. Täytyy varmistaa, että se kuulustelu, jonka poliisi suorittaa, suoritetaan nopeasti, riittävästi, niin että pysytään niissä aikatauluissa. Tämä on se pullonkaula.

Taloudelliset vaikutukset me olemme kotouttamisselonteossa esittäneet. Sen osalta me olemme nyttemmin budjettia valmistelleet, kun olemme nähneet nämä muuttuneet luvut, jotka muiden maiden tilanteesta, luulen myöskin Kreikan ja maailman tilanteesta johtuen ovat lähteneet liikkeelle.

Ed. Rönni, haasteita on, koska vaikka me pääsemme ja me pyrimme yhtenäisiin säännöksiin, niin sitten on erilaiset arviot maiden tilanteista. Niihin pitää puuttua toisella tavalla, ja me olemme toivottavasti perustamassa muun muassa tukiviraston, joka toimittaisi kaikille maahanmuuttoviranomaisille samaa tietopohjaa eri maiden tilanteesta. Tällainen yhtenäistäminen on myöskin yhtä tärkeää kuin lainsäädännön puolella. Päällekkäistä käsittelyä ei ole, koska meillä on olemassa niin sanottu Dublin-asetus ja sen mukaan toimitaan, ettei ole toistamiseen tällaista siirtymistä maasta toiseen.

Mitä tulee tähän rikollisen syyllistymiseen, selvitin sen asian jo edellisessä puheenvuorossa ed. Zyskowiczille.

Toivottavasti olemme myöskin siitä samaa mieltä, että sekä turvapaikanhakijat että muut maahanmuuttajat saavat sitä tarvittavaa suomen ja ruotsin kielen opetusta ja olemme erityisesti kantaneet — jos ed. Ruohonen-Lerner olisi lukenut kotouttamisselontekoa, niin siinä me kannamme — erityistä huolta, ja tarvitaan erityisiä toimenpiteitä, jotta äidit ja sen mukana heidän lapsensa voivat kotoutua tänne paremmin.

Ei voi olla ilmeisesti keskustelua maahanmuutosta, tai sellainen keskustelu on hyvin harvoin, jossa minä olen mukana ja perussuomalainen on mukana ja jossa ei nostettaisi kysymystä karjalaisista. Minun isäni seudulla on hyvin monta hautaa, jossa on selkeästi karjalankielinen nimi, ja yhtä lailla siellä on otettu vastaan karjalaisia.

Heli Järvinen /vihr:

Arvoisa puhemies! Pahoittelen edustajakollegani puolesta. Varmastikaan kenenkään tarkoitus ei ole pahoittaa toisen mieltä.

Tänään käsiteltävän ulkomaalaislain julkinen ryöpytys on ollut melko yllättävää ja käsittämätöntä. Osin virheellisistä ja ennakkoluuloisista käsityksistä on syntynyt väärä kuva lain todellisuudesta. Tätä julkista keskustelua ja ryöpytystä on ollut mielenkiintoista seurata hallintovaliokunnasta, jossa keskustelu on käynyt hyvin eri asioiden ympärillä kuin julkisuudessa.

Lakiesityksessä on kyse saattaa ulkomaalaislaki vastaamaan turvapaikkamenettelydirektiivin säännöksiä ja luoda yhtenäinen eurooppalainen turvapaikkakäytäntö, joka varmasti on myös Suomen etu. Tämän esityksen myötä Suomi hoitaa kuntoon oman osuutensa eikä yhtään liian aikaisin. Päinvastoin jo nyt olemme saaneet huomautuksia hidastelusta.

EU:n direktiivi, joka on lainmuutoksen pohjana, on minimitason direktiivi, jonka alle lainsäädännössä ei saa mennä. Jos Suomi laskisi myöntämänsä suojelun tason direktiivin tasolle, taso olisi Suomessa Euroopan alhaisin. Siksi on perusteltua, että nyt päätettiin pitää suojelun taso ennallaan.

Suuresta julkisesta kohusta huolimatta tällä lailla ei avata rajoja vapaalle maahantulolle eikä aiheuteta pakolaistulvaa, vaan selkeytetään ja vahvistetaan lailla jo olemassa oleva ja toimiva oikeuskäytäntö. Ehdotuksen mukaisesti säädetään lain tasolle ja täsmällisesti useista seikoista, jotka ovat aiemmin perustuneet tulkintakäytäntöihin tai lakia alemmantasoisiin säädöksiin. Tämän vahvistaa myös sisäministeriön poliisiosasto, jonka mukaan ehdotettu säännös vastaa pääsääntöisesti poliisin ja Rajavartiolaitoksen toiminnassa noudatettavaa käytäntöä.

Uusi laki parantaa myös turvapaikkamenettelyn ennakoivuutta ja avoimuutta sekä hakijoiden yhdenvertaista kohtelua.

Pakolaistulvien pelkääjille on ehkä syytä muistuttaa parista luvusta. Viime vuonna esimerkiksi Ranska myönsi yli 11 000 turvapaikkaa, kun Suomessa samaan aikaan myönnettiin turvapaikkoja 93. Vastaavasti, jos ajatellaan, Irakista tulvii naapurimaihin jopa miljoonia pakolaisia. Jos pakolaisten määrä meillä kasvaa — näin voi tapahtua — se ei johdu tästä laista tai sen puutteesta. Se johtuu muun muassa ilmastonmuutoksesta, ympäristökatastrofeista, maailmanlaajuisesta talouskriisistä ja sodista ympäri maailmaa.

Suomessa on tähän mennessä myönnetty turvapaikanhakijoille satoja tilapäisiä oleskelulupia, jotka eivät mahdollista työntekoa. Tähän onneksi tulee nyt muutos. Kotoutumisen näkökulmasta on tärkeää, että maahan jäävällä on mahdollisuus ja oikeus elättää itseään, sillä pakotettu työttömyys johtaa helposti syrjäytymiseen ja joskus jopa rikollisuuteen. Käytännössä lakiesitys mahdollistaa turvapaikanhakijan entistä nopeamman hakeutumisen työntekoon. Samalla muutokset parantavat myös Maahanmuuttoviraston päätösten laatua ja hakijoiden oikeusturvaa hallinnossa. Sekään ei ole ihan pikkuasia, kun ottaa huomioon, millaisista olosuhteista, kidutuksesta, väkivallan aallosta, sodista, pakolaiset meille tulevat.

Uudistus on tervetullut myös siltä osin, että tilapäisen oleskeluluvan myöntäminen ehdotetaan korvattavaksi jatkuvalla oleskeluluvalla tilanteissa, joissa maasta poistaminen ei ole hakijasta riippumattoman teknisen esteen vuoksi mahdollista. Vähemmistövaltuutettu kiinnitti huomiota niihin kohtuuttomiin ja ihmisoikeusnäkökulmasta epätarkoituksenmukaisiin tilanteisiin, joihin niin sanotun B-luvan antaminen tämän tyyppisissä tilanteissa johti.

Ihan toinen kysymys on sitten turvapaikanhakijoiden ja -saajien kotouttaminen, joka ilman muuta kaipaa kipeästi lisää resursseja. Siksi on hyvä, että hallintovaliokunta lisäsi asiaan ponnen. On myös erinomaista, että Maahanmuuttovirastolle esitetään lisätalousarviossa lisärahaa miljoona euroa.

Kuntakorvauksia pitää jatkossa miettiä myös entistä tarkemmin, sillä ne ovat valitettavasti ennallaan aina vuodesta 1993 lähtien, ja se ei varmastikaan edesauta kuntien innokkuutta ottaa turvapaikanhakijoita vastaan.

Pitää kysyä näin valtionosuusjärjestelmää uudistettaessa myös sitä, millä tavalla voisi huomioida maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukumäärän laskennallisena kustannustekijänä silloin, kun puhutaan sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusjärjestelmän uusimisesta.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Nyt on erittäin tärkeätä vielä oikein kiveen hakaten todeta, että tähän direktiiviin ei sisälly humanitaarista pykälämäärittelyä. Euroopan unioni nimenomaan lähtee siitä, että jos kansallisesti halutaan siitä säätää, siitä on säädettävä erikseen. Puhdas EU-direktiivi ja käytäntö, Euroopan yhteinen käytäntö, olisi kaventanut soveltamisalaa, olisi vähentänyt turvapaikkaperustelumahdollisuuksia ja kiristänyt nykyistä Suomen käytäntöä. Nyt on erittäin tärkeätä vaan varmistaa, että missään nimessä nyt ei levennetä soveltamisalaa tässä käsittelyssä. Siitä nimenomaan pitää pitää huoli.

Valto Koski /sd:

Arvoisa herra puhemies! Olin ilolla kuulemassa, kun ed. Tabermann puhui suvaitsevaisuudesta tämän maahanmuuttoasian yhteydessä. Haluan liittää sen tähän valiokuntatyöskentelyyn. Sosialidemokraattisen valiokuntaryhmän vastaavana tein aika nopeasti selväksi, (Ed. Rajamäki: Hyvää työtä!) että tässä asiassa löytyy hyvää yhteistyötä valmistelussa. Lähtökohdat siltä osin olivat sellaiset, ettei tavanomainen hallitus—oppositio-politiikka ollut päällimmäisenä, vaan päällimmäisenä oli tahto yhteistyössä löytää hyvä loppuratkaisu. Näin on tässä yhteydessä todettava, että tällä tavoin saadaan parhaat tulokset aikaan. Hallintovaliokunnassa tämä on ollut enemmän tapa kuin poikkeus, mikä osoittaa hallintovaliokunnan merkityksen. Vasta silloin, kun tällä tavoin pystytään menettelemään, sen valiokunnan arvovalta voidaan mitata.

Lähtökohtaisestihan Suomi tunnetaan maana, jossa maahanmuuttajien tai pakolaisten määrä on pysytellyt verrattain pienenä. Kun suunta on viime aikoina muuttunut, on alkanut nousta erilaisia mielipiteitä pakolaisuudesta ja ulkomaalaispolitiikasta ja maahanmuutosta. Monet kansalaiset kokevat, että maahanmuuttajat tulevat tänne hyötymistarkoituksessa ja elävät yhteiskunnan varoilla, jotka suomalaisilta veronmaksajilta kerätään. Valitettavasti tällöin tulevat leimatuksi kaikki maahanmuuttajat, vaikka meillä on runsaasti esimerkkejä päinvastaisesta toiminnasta maahanmuuttajien keskuudessa. Mielestäni tällainen asenne johtuu pitkälti siitäkin, että tässä maassa köyhyyden ja syrjäytymisen ongelmia ei oteta vakavasti. Syntyy vastakohtia näiden ihmisten ja maahanmuuttajien välille. Tätä asiaa pitäisi pohdiskella tässäkin yhteydessä yhteismitallisesti. Valitettavaa on vielä lisäksi, että tämän keskustelun pohjana ei ole riittävästi tietoa siitä todellisuudesta, mistä maahanmuuttopolitiikassa ja pakolaispolitiikassa on kysymys. Voin sanoa, että sen on tämänkin asian ympärillä käyty keskustelu osoittanut.

Mitä nyt sitten käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä maahanmuuton ja pakolaispolitiikan osalta tapahtuu? Mikä oikeastaan muuttuu, ja pitääkö jonkun olla tästä muutoksesta huolissaan? Mielestäni ei juuri mikään poikkea voimassa olevasta ulkomaalaislaista. Lähtökohtana on, että muutoksella saatetaan voimaan EU-määritelmädirektiivi, jota voidaan pitää myös minimidirektiivinä. Direktiivin tavoitteena on edistää jäsenvaltioissa annettavan kansainvälisen suojelun ja siihen liittyvien etuuksien yhdenmukaisuutta, niin kuin täällä on usein todettu. Voimassa olevan ulkomaalaislain säännökset ja lain soveltamiskäytäntö vastaavat pääosin direktiiviä.

Alun perin hallituksen esitys sisälsi hallintovaliokunnan mietintöä pidemmälle meneviä esityksiä määräaikaisten oleskelulupien myöntämisestä. Niin sanotuille B-lupalaisille esitettiin tilapäisen määräaikaisen oleskeluluvan sijaan jatkuvaa määräaikaista oleskelulupaa tilanteissa, joissa maasta poistaminen olisi heistä itsestään riippumattomasta syystä mahdotonta. Taustalla oli varmaan ajatus integroida turvapaikanhakijoita entistä nopeammin suomalaiseen yhteiskuntaan, missä sinänsä ei ole mitään moitittavaa. Valiokunta ei kuitenkaan katsonut tällä kertaa tätä tarpeelliseksi ja teki seuraavat muutosesitykset, jotka haluan sen takia kerrata, että näistä varsinaisista substanssikysymyksistä on aika vähän käyty keskustelua.

a) Humanitaarisen suojelun alan rajaaminen: "Valiokunnalle esitetyn selvityksen mukaan humanitaarista suojelua koskevan sääntelyn tarkoituksena on säilyttää kansainvälisen suojelun myöntämisen edellytykset nykyisellä tasolla. Näin ollen tarkoitus ei ole laajentaa kansainvälisen suojelun antamisen perusteita." Näin joistakin täällä pidetyistä puheenvuoroista on voitu ymmärtää. "Ehdotetun ulkomaalaislain 88 a § ei kuitenkaan sanamuotonsa perusteella vastaa mainittua tarkoitusta muutoin kuin ympäristökatastrofin osalta. Kuten edellä on todettu, nykyisin ympäristökatastrofi sisältyy voimassa olevassa 88 §:ssä säädetyn suojelun tarpeen piiriin. Valiokunta ehdottaakin, että hallituksen esitykseen sisältyvän 88 a §: n 1 momentista poistetaan ne ilmaisut, jotka ovat epämääräisiä ja väljiä ja joiden sisältö ei ilmene myöskään perusteluista." Tämä oli valiokunnan näkemys asiantuntijakuulemisten jälkeen. "Kyseiset käsitteet kiistatta laajentaisivat kansainvälisen suojelun alaa nykyisestään. Valiokunnan ehdottamassa muodossa suojelun antamisen edellytykset säilyvät nykyisellään."

b) Tilapäisen oleskeluluvan rajaaminen, nykytila: "Voimassa olevan ulkomaalaislain 51 §:stä ilmenee, että Suomessa olevalle ulkomaalaiselle myönnetään tilapäinen oleskelulupa, jos häntä ei tilapäisestä terveydellisestä syystä voida palauttaa kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa taikka hänen maasta poistamisensa ei ole tosiasiassa mahdollista. Tilapäinen oleskelulupa myönnetään henkilölle, jolla ei ole perusteita oleskeluluvan saamiseen, mutta jota ei kuitenkaan ole mahdollista poistaa maasta ainakaan välittömästi. Tällainen oleskelulupa myönnetään ulkomaalaiselle siihen saakka, kunnes este maasta poistamiseen on poistunut. Tilapäisyys voi jatkua korkeintaan kaksi vuotta, minkä jälkeen on myönnettävä jatkuva oleskelulupa, jos maasta poistaminen ei edelleenkään ole mahdollista."

Sitten hallituksen esittämä muutos tähän nykytilaan: "Esityksen mukaan Suomessa olevalle ulkomaalaiselle myönnetään tilapäisen oleskeluluvan sijasta jatkuva oleskelulupa heti ensimmäisenä lupana, jos henkilön maasta poistaminen ei ole hänestä riippumattoman teknisen esteen vuoksi mahdollista. Jatkuva oleskelulupa merkitsee oikeutta työntekoon ja perheen yhdistämiseen. Samalla se merkitsee sitä, että jatkuva oleskelulupa myönnetään heti, vaikka kansainvälisen suojelun edellytykset eivät täyty."

Sitten hallintovaliokunnan muotoilema teksti: "51 §. Tilapäisen oleskeluluvan myöntäminen maasta poistamisen estymisen vuoksi. Valiokunta ehdottaa yleisperusteluissa lausuttuun viitattuun 51 §:n poistamista lakiehdotuksesta, jolloin pykälä jää sisällöltään nykyiselleen."

"Tilapäiseen oleskelulupaan liittyvänä kes-keisenä ongelmana on pidetty sitä, ettei henkilö ole ensimmäisen vuoden aikana saanut tehdä työtä. Valiokunta pitää sanotun rajoituksen poistamista tarpeellisena, jolloin myös monin tavoin ongelmallinen ehdotettu ulkomaalaislain 51 a § voidaan poistaa kokonaan lakiehdotuksesta. Valiokunnan ulkomaalaislain 80 §:ään ehdottaman muutoksen perusteella ulkomaalaisella on heti 51 §:ssä tarkoitetun tilapäisen oleskeluluvan saatuaan oikeus tehdä ansiotyötä."

Valitettavasti tällä kertaa maailman taloustilanne on synkentänyt myöskin Suomen taloustilannetta, ja tästä hyvästä sanamuotomuutoksesta huolimatta saattaa olla vaikeata tätä käytännössä toteuttaa. Hallintovaliokunta esittää siis työntekokiellon poistamista niin sanotuilta B-lupalaisilta, mutta rajaa hallituksen esityksen muut muutosehdotukset B-lupalaisten kohdalta pois. Tämä on ollut yksi niistä ongelmista, jotka ovat antaneet kansalaisille aiheen, jopa oikeuden, arvostella maahanmuuttajien huonoa työhön sijoittumista.

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan vielä korostaa valiokunnan lausumaehdotusta ja sen merkitystä, valiokunta kun edellyttää "hallituksen tarkkaan seuraavan 1) tilapäisen oleskeluluvan saaneiden määriä ja asemaa, 2) maasta poistamisen esteiden päättymistä ja maasta poistamisen tehokkuutta tilapäisten oleskelulupien perusteiden lakatessa, 3) kansainvälistä suojelua koskevien säännösten soveltamista eri vaikutuksineen ja 4) koko ulkomaalaislain toimivuutta ja maahanmuuton erilaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia taloudelliset vaikutukset mukaan lukien. Lisäksi eduskunta edellyttää hallituksen 5) toimivan yhtenäisen kansainvälistä suojelua koskevan eurooppalaisen politiikan edistämiseksi ja 6) ryhtyvän seurannasta johtuviin tarpeellisiin toimenpiteisiin muun muassa lainsäädännön muuttamiseksi."

Lisäksi valiokunta on tehnyt esityksen lain taloudellisten vaikutusten osalta muun muassa kuntien rahoitusta koskien.

Christina Gestrin /r:

Ärade talman! Inledningsvis är det bra att konstatera att regeringen avgav en enhällig proposition för över ett år sedan. Riksdagen har tagit god tid på sig att behandla lagförslaget och också gjort vissa ändringar som ändå inte kan betraktas som väldigt stora. Här i salen i dag har man fått bilden av att ändringarna verkligen varit större än de de facto är.

Heti alussa haluan kuitenkin todeta, että Suomen on myös tulevaisuudessa kannettava vastuuta yhdessä muiden Euroopan unionin maiden kanssa pakolaisten vastaanottamisesta, turvapaikanhakijoiden oikeudenmukaisesta ja hyvästä kohtelusta ja humanitäärisen suojelun tarpeessa olevien ihmisten auttamisesta. Todennäköisyys sille, että pakolaisvirrat maailmassa loppuisivat, on epätodennäköistä. Samoin Suomen pitää myös pyrkiä yhtenäisiin käytäntöihin pakolaisten vastaanotossa ja turvapaikanhakijoiden hakemusten käsittelyssä EU-maissa. Siihen tämä lakiesitys myös tähtää. Suomen tulee sen lisäksi toimia kansainvälisten sopimusten mukaan.

Bakom regeringens förslag till ny utlänningslag ligger problemet med B-loven, det vill säga de tillfälliga uppehållstillstånd som gavs i hundratal till asylsökande från Somalia, Irak och Afghanistan för några år sedan. De som fick dessa lov stannade i Finland, men hade inte rätt till hemkommun eller rätt att jobba. Uppehållstillstånden gav innehavaren en osäkerhet om framtiden och försvårade invandrarens möjligheter till en plats i samhället. Eftersom loven även kunde ges åt minderåriga fick inte många invandrarbarn gå i skola. Skolgång är en grundläggande rättighet för ett barn som en civiliserad stat som Finland borde kunna upprätthålla oberoende av vad som står på barnets uppehållstillstånd.

Maassamme on myönnetty turvapaikanhakijoille satoja oleskelulupia, jotka eivät mahdollista työntekoa, ja tähän tulee nyt muutos. Kotoutumisen näkökulmasta on tärkeää, että maahan jäävälle henkilölle annetaan mahdollisuus elättää itseään. Tämä on paras tapa estää syrjäytymistä ja muita ongelmia. Mahdollistamalla työnteon integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan tapahtuu nopeammin kuin muuten.

Jos halutaan verrata eri Euroopan maita, voi todeta, että Ranska viime vuonna myönsi yli 11 000 turvapaikkaa, kun Suomessa turvapaikan hakemisen jälkeen oleskeluluvan sai 793 henkilöä, joista 93 sai turvapaikan.

Problemen med B-loven är att innehavaren inte under det första året har rätt att arbeta. Vi är alla säkert överens om att arbete är det bästa sättet för en invandrare att integrera sig i det finländska samhället. Samtidigt är det för alla parter att föredra att invandrare kan jobba, försörja sig och betala skatter i stället för att leva på utkomststöd.

Ur den synvinkeln är det ofattbart att finländska myndigheter med vett och vilja tidigare gått in för att bevilja uppehållstillstånd som tvingar innehavaren till arbetslöshet. Och rent av absurt tedde sig förfarandet i de fall där en asylsökande jobbat på basis av asylsökandes rätt att arbeta efter tre månader i landet men sedan fått B-tillstånd, som inte gett rätt att fortsätta arbeta och på sätt försörja sig själv och sin familj och betala skatter.

I dag talar vi om behovet av en snabbare integrering av invandrare i Finland. Politiken att bevilja B-lov var en politik som mycket effektivt drog mattan under målsättningen att integrera de invandrare som stannat i Finland. Därför är det viktigaste i den nya lagen att de som får B-lov får rätt att arbeta. Vi vill att de som blir kvar i landet ska beviljas uppehållstillstånd som möjliggör en integration i samhället. Det mår både vårt samhälle och naturligtvis invandrarna bäst av.

Elisabeth Nauclér /r:

Ärade herr talman! Rötterna till dagens diskussion ligger faktiskt i Tammerfors. Under Finlands första ordförandeskapsperiod för EU 1999 var temat för toppmötet i Tammerfors samarbetet i rätts- och inrikesfrågor. I Tammerfors kom man överens om att inom EU skapa en gemensam politik för asylfrågor, the spirit of Tampere. Den framtida gemensamma asylpolitiken i Europa skulle grunda sig på ett fullständigt iakttagande av Genèvekonventionen från 1951, den så kallade flyktingkonventionen.

I det första skedet skulle det skapas instrument som definierade en miniminivå. Det är ett av dessa instrument som ligger bakom dagens lagförslag. Det har inte varit någon lätt process för EU att komma överens om dessa miniminivådirektiv inom politikområdet asyl. Speciellt gäller detta direktivet om asylförfarandet men också det nu aktuella direktivet ändrades på flera punkter till det sämre.

Resultatet blev i bland en politisk kompromiss som sitter illa i ett instrument som ska definiera rättigheter. Ett exempel på en sådan politisk kompromiss är artikeln om subsidiärt skydd. FN:s flyktingkommissariat Unhcr har uppmanat alla medlemsländer i EU att i implementeringen av direktivet upprätthålla de högre standarder medlemsländerna har jämfört med miniminivådirektivet. Unhcr har kritiserat artikeln om subsidiärt skydd för att vara restriktiv. Den är dock trots sina brister ett viktigt steg på väg mot en större harmonisering.

Det är viktigt att EU har en gemensam europeisk immigrationspolitik och en gemensam asylpolitik. Vi ska ha en effektiv gränsövervakning så att olika länder inte behöver ta ett större eller mindre ansvar än andra. Först när vi uppnått detta kan vi på riktigt tala om en Europeisk union. Vägen dit är förhoppningsvis inte alltför lång, men det viktigaste är att vägen dit inte kantas av försök att komma undan vårt ansvar på det internationella planet. Unhcr är den ledande organisationen när det gäller flyktingfrågor. Vi har all anledning att beakta deras synsätt och lägga det till grund för det fortsatta arbetet.

Orsaken till att vi behöver en harmonisering av asylfrågorna inom EU, svårigheterna att nå samförstånd mellan medlemsländerna om denna harmonisering och den diskussion som förts om den nu aktuella lagändringen är alla symptom på samma sak, the race to the bottom, och så får det inte vara. Det får inte bli en tävling mellan länderna i Europa om att erbjuda flyktingar och asylsökande det minsta möjliga. Det här leder till en tyst tävling mellan medlemsländerna i att försämra villkoren för asylsökanden. Harmoniseringen ska ha som mål att sätta stopp för detta.

Det som återstår av harmoniseringen av asylpolitiken är det andra skedet sådant som det definierades av Tammerforsprogrammet. I det andra skedet ska det skapas bindande regler som är gemensamma för alla. Enligt tidtabellen i Tammerforsprogrammet och det efterföljande Haagprogrammet är tidsgränsen för denna harmonisering 2010.

Herr talman! Vi vet av erfarenhet att samhällsansvaret utsätts för stora prövningar under svåra ekonomiska tider. Den ekonomiska världskris vi nu är inne i är inget undantag. Under den förra ekonomiska krisen sjönk biståndet i Finland med 62 procent och i Japan med 44 procent under deras kris. Låt oss därför vara eniga om att vi åtminstone på detta område ska ta vår del av världsansvaret.

Jag vill slutligen tacka minister Thors för sina insatser på ett område som visat sig vara långt ifrån lätt.

Thomas Blomqvist /r:

Ärade herr talman! Det lagförslag, den ändring av utlänningslagen som vi nu behandlar handlar ju om en implementering av EU:s direktiv i den finska lagstiftningen. Jag tycker att ändringsförslagen går i rätt riktning. Ett av de stora problemen i Finland har ju varit att man beviljat hundratals uppehållstillstånd som inte gett innehavarna rätt att arbeta.

Ändringen i utlänningslagen rättar till den här bristen och just det är en av lagens främsta fördelar, vilket också betonas i förvaltningsutskottets betänkande. I stället för tillfälliga uppehållstillstånd som kunnat gälla upp till två år och som inte tillåtit arbete under det första året går man nu in för ett system som ger utlänningar rätt att jobba även under det första året i landet. En förutsättning för en lyckad integration är att de som stannar i landet har en laglig möjlighet att stå för sin egen försörjning. Den nya lagen bibehåller utlänningars fortsatta rätt till socialskydd, vilket bör vara en självklarhet i dagens Finland.

Likaså är det skäl att komma ihåg att Finland har en lång tradition av att ge skydd åt dem som flyr krig. Humanitärt skydd är verkligen inget nytt inslag för Finland. Redan i början på 1990-talet hade vi paragrafen om vägande humanitära skäl. Den nya lagen garanterar det humanitära skyddet och ett starkt skydd av de mänskliga rätttigheterna enligt nuvarande rättspraxis.

Arvoisa herra puhemies! EU-tasolla tapahtuu tällä hetkellä paljon juuri oikeus- ja sisäasiain sektorilla. Koko turvapaikkahakemusprosessista on tehtävä joustavampi ja inhimillisempi. Tavoitteena tulee olla yhtenäinen maahanmuuttopolitiikka, mikä myös hallintovaliokunnan mukaan on välttämätöntä. On helppo olla samaa mieltä siitä, että on kestämätöntä jatkaa 27 eri järjestelmällä ja tavalla tulkita sääntöjä.

EU-harmonisointi on kuitenkin vielä nyt vasta ensimmäisessä vaiheessaan, mikä tarkoittaa minimitason harmonisointia. Juuri tämän vuoksi en voi hyväksyä vaatimuksia, joiden mukaan Suomi ei saisi soveltaa minimitasoa parempaa suojelua. Direktiivi määrittelee minimitason, mutta Suomen tavoitteena tulee olla korkeampi taso. Mietinnössä me pidämme kiinni siitä, että humanitaarinen suojelu pysyy samalla tasolla, kuin se on nykyisessä oikeuskäytännössä. EU-harmonisointi tulee vähitellen todelliselle harmonisoinnin tasolle.

Meidän on pyrittävä luomaan malli, jota muut maat lähestyvät ja seuraavat eikä niinkään laskemaan omaa tasoamme. EU:n turvadirektiivin avulla pyritään vähentämään turvapaikanhakijoiden liikkumista jäsenvaltioiden välillä, mikä puolestaan sekä vahvistaa prosessin inhimillistä osuutta että vähentää turhaa byrokratiaa. Tämän vuoksi meidän kannattaa nyt satsata aikaa ja resursseja toimivan järjestelmän luomiseksi tavoitteena onnistunut kotouttaminen.

Kunnille maksettavat korvaukset pakolaisten vastaanotosta ovat pysyneet samalla tasolla vuodesta 1993 saakka, vaikka pakolaisten määrä on lisääntynyt. Sen takia on äärimmäisen tärkeää, että valtio tukee kuntia taloudellisesti ja on muutenkin kannustamassa kuntia ottamaan vastaan ulkomaalaisia. Kotouttamisen on toteuduttava kaikilla tasoilla, paikallisesti ja valtakunnallisesti sekä pohjoismaisella että eurooppalaisella tasolla.

Herr talman! Det är viktigt att regelverket för mottagning av flyktingar och asylsökande harmoniseras på EU-nivå. Ingen gagnas av att det uppstår en konkurrens mellan EU-länder om vem som ska ha de lägsta skyddsbestämmelserna eller, sett ur flyktingarna syn på saken, var de behandlas på bästa sätt. Det här gagnar varken medlemsländerna eller flyktingarna.

Vi måste också i Finland bli bättre på att följa upp hur man lyckats i våra internationella förpliktelser och hur de kan koordineras på EU-nivå för att bättre kunna överblicka helhetssituationen. Vi ska alltså satsat på att förbereda och planera integration, förverkliga den samt följa upp och utvärdera hela processen.

Arvoisa herra puhemies! Lopuksi muutama huomautus. Olen iloinen siitä, ettei minun tarvitse olla mitään mieltä siitä, mitä ed. Pentti Oinonen täällä sanoi, enkä myöskään ole millään tavalla vastuussa siitä, mitä on kirjoitettu johonkin lehteen neljännesvuosisata ennen syntymääni. Samalla haluan kuitenkin todeta, että olen toisaalta iloinen siitä, että ed. Oinosen puoluetoverien, muun muassa edustajien Vistbackan ja Soinin, puheet ovat olleet tosin kriittisiä mutta asiallisia ja rakentavia, kuten myös koko tämän lain käsittely hallintovaliokunnassa, missä olen saanut olla mukana.

Käsittely oli aika pitkä, mutta erittäin perusteellinen. Mietintö on kuitenkin valmisteltu suuressa yhteisymmärryksessä ja rakentavassa hengessä. Kiitos siitä erityisesti puheenjohtaja Töllille ja myös koko valiokunnalle. Pidän tätä suurta yksimielisyyttä valiokunnassa ja toivon mukaan myös täällä salissa jopa itseisarvona ajatellen meidän tulevaa pakolais- ja turvapaikkapoli-tiikkaamme.

Toiseksi pidän erittäin tärkeänä sitä, että tilapäisen oleskeluluvan saanut nyt tämän lakimuutoksen myötä saa oikeuden työntekoon, ja kolmanneksi sitä, että humanitaarinen suojelutaso säilyy nykyisellä tasolla vallitsevan oikeuskäytännön mukaisesti.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitykseen ulkomaalaislain muuttamisesta sisältyy hyviä ja nykytilannetta parantavia ehdotuksia. Humanitäärisen maahanmuuton edistäminen työperäisen maahanmuuton rinnalla on oikea tavoite. Lain 88 §:ään esitetyt muutokset laventaisivat kansainvälisen suojelun myöntämisen edellytyksiä, minkä seurauksena Suomeen suuntautuva humanitäärinen maahanmuutto todennäköisesti lisääntyisi.

Lakiin lisättäväksi ehdotetussa 51 a §:ssä laajennetaan perusteita, joilla teknisten syiden takia maasta poistumasta estyneet henkilöt saisivat tilapäisen oleskeluluvan sijasta jatkuvan oleskeluluvan. Jatkuvien lupien suosiminen on perusteltua. Nykyisin tilanne on ollut se, että tilapäisen luvan saaneet ovat lähinnä olleet toimettomina vastaanottokeskuksissa vailla oikeutta työntekoon tai sosiaaliturvaan. Odotusajat ovat keskimäärin pitkiä, ilman huoltajaa tulleilla alaikäisillä jopa yli vuoden. Tällainen käytäntö on sekä yhteiskunnan kokonaisedun kannalta että inhimillisesti katsoen väärä. Tilannetta on myös hankaloittanut se, että käytäntö on eri kunnissa ollut erilainen ja jotkut tilapäisen luvan saaneet ovat saaneet myös kotikunnan ja oikeuden kotikunnan perusteella taattaviin palveluihin, toiset taas eivät. Oikeus työhön ja sosiaaliturvaan on taattava jokaiselle, jonka oleskelu Suomessa on laillista ja näyttää muodostuvan pysyväksi.

Arvoisa puhemies! Tällä kertaa eduskunta on ottanut lakiin tiukemman kannan kuin hallitus esityksessään ja ehkä myös konservatiivisemman kannan. Hallintovaliokunta kritisoi hallituksen esitystä siitä, että siinä ei ole riittävällä tavalla arvioitu, millainen vaikutus esitetyillä muutoksilla olisi esimerkiksi taloudellisesti.

Turvapaikanhakijoiden määrä on selkeässä kasvussa. Vuonna 2007 maahan tuli hiukan yli 1 500 hakijaa, vuonna 2008 yli 4 000 ja tänä vuonna tulijoita saattaa olla yli 6 000. Moni tulijoista saapuu sotatoimialueelta sietämättömistä ja hengenvaarallisista oloista. Suomeen tulo merkitsee heille ensisijaisesti kuolemanvaaran välttämistä. Meidän poliitikkojen tulee kuitenkin huolehtia myös siitä, miten yhteiskunta pystyy pitkällä aikavälillä huolehtimaan tulijoiden hyvinvoinnista. On selvää, että ilman riittävää taloudellista panosta se ei onnistu. Ilman riittäviä taloudellisia resursseja tulijoiden hyvinvoinnista ei voida huolehtia. Kunnille pakolaisten vastaanotosta maksettavien korvausten tasoa ei ole nostettu sitten vuoden 1993. Tämä vaikuttaa ymmärrettävästi kuntien halukkuuteen ottaa pakolaisia vastaan. Samalla kun humanitääristä maahanmuuttoa edistetään, on korvauksiin saatava parannusta. Kun valtionosuusjärjestelmää uudistetaan, olisi syytä miettiä, pitäisikö maahanmuuttajien määrä kunnissa ottaa huomioon laskennallisena kannustustekijänä esimerkiksi opetus- ja sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuksissa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Muutama näkökohta siitä historiasta, jonka kautta tähän on tultu. 1990-luvun alkupuolella täällä salissa käytiin hyvin mielenkiintoista ja aika tavalla toisenlaista keskustelua näistä turvapaikanhakijoista ja ulkomaalaisasioista ylipäätänsäkin. Jos tuon kaiken paljon puhumisen kiteyttää kahteen sanaan, niin sekin on mahdollista, ja nuo kaksi sanaa ja käsitettä ovat taakanjako ja toisaalta kotouttaminen.

Taakanjako, burden sharing, niin kuin täällä hyvin halukkaasti asia ilmaistiin — oli opittu pari ulkomaankielistä sanaa tähän debattiin — kuvasi siinä ajassa sitä, kuinka haluttiin valtavien turvapaikanhakijajoukkojen olosuhteissa Keski-Euroopassa sieltä käsin kääntyä muiden Euroopan, sanotaanko Oecd-maitten, puoleen toivoen, että tehtäisiin jonkinlainen taakanjakosopimus elikkä sovittaisiin eräällä tavalla kiintiöistä, turvapaikan saaneitten ihmisten määrän puitteissa kiintiöistä. Tällä asialla oli erikoisesti silloinen Saksan ulkoministeri, joka hyvin voimallisesti ajoi tätä asiaa, kävi myöskin täällä Helsingissä asioimassa, mutta ei päässyt hyvää aloitettaan pitemmälle.

Mielenkiintoista on se, että taakanjakokäsitettä ei näissäkään kuulluissa puheenvuoroissa ole käytetty juuri lainkaan. Sen sijaan joissakin on puhuttu uudella tavalla siihen vivahtaen ja toisaalta sitten erikoisesti on puhuttu yhteisvastuusta. Ymmärrettävästi tämä yhteisvastuukäsite EU:laisittain tuli käyttöön vuonna 1999, jolloin oli täällä usein siteerattu ja mainittu Tampereen kokous, jolloin EU-puheenjohtajuuden tiimoilta näitä asioita käsiteltiin ja vietiin suomalaisten toimestakin eteenpäin.

Sitten tämä kotouttaminen, toinen hyvin mielenkiintoinen asia. Olin silloin hallintovaliokunnassa, kun tämä termi ilmestyi suomen käyttökieleen, ja muistan, kuinka ministeriöitten virkamiehet opettivat hallintovaliokunnan silloisia jäseniä, että tästä eteenpäin ette saa käyttää mitään muuta termiä kuin kotouttaminen, elikkä sillä tavalla pitää juurruttaa tämä uusi termi suomen käyttökieleen. Ja niin täällä kaikille edustajille nyt on välitetty, sittemminkin eduskuntaan ilmestyneille edustajille on tullut selväksi, että ainut oikea sana on kotouttaminen. Näin pitää asiat ymmärtää.

Jos ajatellaan sisällöllisesti sitä keskustelua, joka käytiin silloin aikoinaan ja joka on käyty tämän päivän aikana, niin kotouttamiseen liittyen on ollut erittäin selvästi havaittavissa se, missä eräällä tavalla tehtiin virhe. Tehtiin virhe siinä, että lähdettiin kotouttamaan varsin vaatimattomin askelin. Tästä oli seurauksena se, että turvapaikanhakijoiden joukossa myönteisen päätöksen saaneista tai täällä oleskeluluvan saaneista, siis niin kuin tavallaan Suomeen joksikin aikaa taikka pitemmäksi aikaa jääneistä, varsin moni koki tulleensa syrjäytyneeksi suomalaisesta yhteiskunnasta ja erikoisesti sen takia, että ei saanut tehdä työtä. Nyt tämä ongelma poistuu, se on äärimmäisen myönteinen ja hyvä asia. Elikkä toisin sanoen vihdoin viimein tämä askel ollaan ottamassa, ja se on todella erinomaisen hyvä asia.

Ajatellaan vielä parilla sanalla tulevaisuutta. Öljykriisi, energiakriisi, finanssikriisi ja ilmastonmuutoksen aiheuttama lähtö entisiltä asuinalueilta pois niitten tultua asuinkelvottomiksi tulevat vaikuttamaan siihen, että varsin monet joutuvat jättämään kotiseutunsa. Paluuta ei ole, ja se merkitsee sitä, että kolkuttelijoita riittää.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Ihan muutamia hajanaisia havaintoja tästä esityksestä.

Ensinnäkin se lähtökohta, kun hallitus antoi tämän esityksen, se oli tosi hyvä, että sitä on näin pitkään eduskunnassa käsitelty, koska todennäköisesti, jos silloin hätäisesti olisi tehty ratkaisu siinä, niin se olisi jouduttu korjaamaan tai se ei olisi ollut ainakaan hyvä ratkaisu. Niin kuin täällä jo ministerikin on todennut puheissaan, niin Ruotsin ja Norjan tekemiset ja ratkaisut ovat vaikuttaneet myös meillä turvapaikanhakijoiden määrään, ja siinä mielessä oli onni, kun tätä tällä tavalla tarpeeksi pitkään täällä käsiteltiin, jotta saatiin tämmöinen tulos. Valiokunta on tehnyt minusta tässä kuitenkin hyvää työtä lopputuloksen osalta. Ponnessa, mikä täällä todetaan, siinä mielessä, jos nämä edellytykset täytetään, tässä on sinällään kaikki otettu huomioon. Mutta se vaatii sitä, jotta ollaan tarkkaavaisia ja seurataan, mitä tapahtuu maailmalla ja Suomessa.

Sitten toiseen asiaan, kun tässä on korotettu työtä, että nyt sallitaan työnteko, niin tähän sisältyy tietysti se riski, jotta kun katsoo lyhyellä jänteellä mahdollisesti tätä vuotta ja ensi vuotta tai vielä kahta vuotta eteenkin päin, niin voi olla, että näitä työnteon mahdollisuuksia ei sillä tavalla ole. Tähän kytkeytyy sekin asia, minkä ed. Mustajärvi taisi todeta jo aiemmin illalla, jotta tässä voi nousta tämmöisiä rasistisia ilmiöitä, koska meillä on suomalaisia ihmisiä työttöminä paljon ja näyttää, jotta joka päivä tulee useita satoja lisää, jopa tuhansia työttömiä. Siinä tilanteessa, kun niitä töitä ei ole olemassa, niin voi olla, että työnantajalle tulee kiusaus, jotta palkataan tämmöinen maahanmuuttaja, joka ei hallitse kulttuuria, ei kieltä, ei osaa pitää puoliaan, ja siinä tilanteessa tulee tämmöinen alipalkkaushoukutus.

Siihen liittyen minä kyllä odotan, jotta tätä tuottavuusohjelmaa, mikä hallituksella on työsuojelupiirien osalta, nyt tarkastellaan siitäkin näkökulmasta, miten tämä valvonta saadaan tarpeeksi aukottomaksi, mitä laki edellyttää, jotta Suomessa pitää soveltaa suomalaisia työehtoja, ja olosuhteet ovat ihmisillä sellaiset, jotta ihmisiä, ovatpa ne sitten ulkolaisia tai suomalaisia, ei sillä tavalla ainakaan sorreta, ketkä täällä ovatkin tekemässä työtä ja haluavat tehdä työtä.

Tässä minusta nopeasti tehtäviä asioita olisi, jotta käsittely pitäisi saada kyllä ripeäksi. Sinnehän on tietysti varoja lisätty, mutta jos se ei riitä, niin siihen on laitettava niin paljon, jotta saadaan nopeiksi nämä käsittelyajat ja sitten jos ei ole oikeutta turvapaikkaan, niin mahdollisimman nopeasti kotiuttaminen, ei kotouttaminen, niin kuin ed. Pulliainen opetti näitä termejä. Minusta silloin tulee kotiutus kysymykseen elikkä laitetaan sinne omaan maahansa lähtemään, jos ei ole oikeutta tämmöiseen statukseen.

Äsken, kun olin työhuoneessani, niin — ilmeisesti tämä näkyy nettisivuilla kansalle, joka katsoo, mitä me täällä puhumme — ihminen soitti tuolta pohjoisesta Karjalasta ja sanoi, jotta eiköhän sinne Ahvenanmaalle pitäisi näitä laittaa, ei millään sen takia, jotta siellä puhutaan ruotsia eikä millään pahalla, mutta kun Ahvenanmaalla on korkeampi tulotaso ja rikkaampia muutenkin ihmiset ja siellä ilmeisesti suomalaiset eivät pysty maata ostamaan, niin sinne avoveden ääreen voisi kanssa laittaa näitä turvapaikanhakijoita tietyn määrän, onko se sitten joku kiintiö. (Ed. Lauri Oinonen: Hyvä ajatus!) Silloin ei ainakaan olisi sitä ongelmaa, minkä ed. Oinonen, siis Pentti Oinonen, tuossa totesi, jotta joskus on aikanaan sorrettu tuolla ruotsinkielisellä alueella. Nyt voisi osoittaa, jotta Ahvenanmaa ainakin on hyvin lojaali ja ottaa pakolaisia vastaan.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ministerikaudellaan Vanhasen ensimmäisen hallituksen aikana ministeri Rajamäki teki mielestäni hyvää työtä näissä kysymyksissä, jotka liittyvät turvapaikan hakemiseen ja siihen liittyvään lainsäädäntöön ja käytäntöön. Olisin toivonut, että näillä linjoilla tätä työtä olisi edelleen haluttu jatkaa.

Kansalaiset ovat viime päivinä lähettäneet hyvin paljon huolestuneita vetoomuksia meille kansanedustajille niistä ongelmista, joita saattaa tulla hyvää tarkoittavan lainsäädännön väärinkäyttämisestä. Nythän on muistettava se, että voidaan menetellä oikein tai voidaan menetellä väärin, ja nimenomaan se, että jos lainsäädäntöä käytetään väärin, niin kansalaiset pelkäävät siitä tulevan hyvinkin monitahoisia ongelmia. Mielestäni perusvirhe käydyssä keskustelussa on se, että meillä sekoitetaan käsitteet "turvapaikan hakeminen" ja "maahanmuuutto".

Muuten maahanmuutostakin olen huomannut, että kun siitä puhutaan, kuinka paljon meillä tulee työvoimapulaa, niin kohta sen jälkeen, kun näitä puheita on puhuttu, maassa on taloudellinen taantuma. 90-luvulla tuli lama ja maahan paljon työttömiä. Elikkä tuo on hyvin lyhytkestoista puhetta, että maassa tarvittaisiin kovinkin paljon ulkomaisia henkilöitä työhön. Missään tapauksessa en vastusta sitä, jos joku haluaa tulla Suomeen työhön, tänne pitää olla oikeus tulla, ja hengenvaarassa olevalla pitää olla oikeus siihen, että saa turvapaikan.

Mutta kuten jo päivällä käydyssä debattikeskustelussa toin esille, kun henkilö tulee saamaan turvapaikan, niin kyllä silloin ensisijainen tavoite on, että hän pääsee takaisin sinne, mistä hän on lähtenyt, mahdollisimman pian. Milloinka tuo mahdollisuus sitten koittaa, se tietysti saattaa monista oloista johtuen vaihdella, mutta minusta on peruslähtökohta se, että palataan sinne, mistä on tultu. Täällä joku viittasi päivällä siihen, että Suomestakin sotien aikana lapsia meni Ruotsiin. Peruslähtökohta oli se, että nämä lapset sitten palaavat takaisin Suomeen, ja näin pääosin tapahtui. Erinäisistä muista syistä johtuen lapsia sitten jäi myös pysyvästi Ruotsiin, osin muihinkin maihin, mutta pääsääntö oli se, että kun olot Suomessa paranevat, niin tänne palataan takaisin.

Edelleen näkisin sen, että maassa maan tavalla. Meillä suomalaisilla pitää olla oikeus suomalaiseen kulttuuriin, suomalaiseen elämänpiiriin, suomalaiseen uskontoon, ja tänne muuttavien kohdalla toki heille oma erilaisuutensa sallitaan, mutta tämä ei saa missään tapauksessa vaarantaa meidän suomalaisuuttamme. Aidossa ihmisystävällisyydessä jokainen arvaa oman tilansa ja antaa arvon toisellekin.

Ed. Lahtela täällä viittasi aivan oikein siihen, että kun turvapaikkakäsittelyä tehdään, niin tämä pitää tehdä nopeasti ja myöskin nopeasti tehdä kotiuttaminen, kotiuttaminen sinne, mistä tänne on tullut, jos se on mahdollista.

Hallituksen esityksessä ja valiokuntamietinnössä, näissä molemmissa, on hyvää se, että henkilö voi päästä tekemään työtä. On aivan oikein, että jokainen elättää itsensä omalla työllään. Ne henkilöt, jotka viime sotien jälkeen olivat osan aikaa evakuoituina Ruotsissa — muun muassa Pohjois-Ruotsissa, jonne osa meni työhön — menivät sinne työhön, eivät he sinne jouten jääneet vaan etsivät kaikki työtä ja elättivät sillä itsensä. Tässä suhteessa ehkä me suomalaiset emme ole riittävästi antaneet niitä mahdollisuuksia, joita mielekkääseen työntekoon on. Ja voi olla, että tämän ajan yhteiskunnassa siihen ei sillä tavalla kätevää työtä heti löydykään kuin joskus aikaisemmin.

Arvoisa puhemies! Kansalaisten huoli on monessa suhteessa vakava, viitataan niihin ongelmiin, joita on syntynyt monikulttuurisuudesta vaikkapa Ruotsissa tai vaikka Englannissa. Minulle tänään junassa kertoi eräs pelastuspäällikkö, että Ruotsissa on tilanne sellainen, että eräille maahanmuuttaja-alueille ei palokunta uskalla mennä paikalle ennen kuin poliisi on saapunut. Vasta kun poliisi turvaa sen, että palokunta ja ambulanssihenkilöstö voivat toimia, niin sitten uskalletaan mennä paikalle. Toivottavasti tätä ei Suomessa tule.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Täytyy ed. Oinoselle todeta, että nyt Keski-Suomi on vahvasti edustettuna tässä salissa. (Ed. Lauri Oinonen: 100-prosenttisesti!)

Puhemies! Kun nyt käsittelemme paljonkin kiistaa herättänyttä ulkomaalaislain muutosta, olisi mielestäni kultaiseksi langaksi otettava ajatus toisen ihmisen suvaitsemisesta, kunnioittamisesta ja lähimmäisen vastuusta. Nyt kun elämme myös täällä Suomessa ankeaa talouden aikaa, ovat suvaitsemattomuuden ilmapiirin merkit nousseet yhä vahvemmin esiin. Kaiken lähtökohtana tulisikin olla rasismin ja syrjinnän vastainen työ ja siihen liittyvät toimenpiteet.

Mielestäni ulkomaalaisvihan ja syrjinnän kasvu on erittäin huolestuttavaa. Eräs osoitus siitä ovat ne monet, jopa aggressiiviset, yhteydenotot, joita tämän lain käsittelyyntulo on saanut aikaan. Maahanmuuttajat nähdään uhkana, jotka tulevat ja vievät meiltä suurin piirtein kaiken. Tätä käsitystä pitää pystyä muuttamaan. Siihen voimme vaikuttaa paljon myös onnistuneella lainsäädännöllä.

Arvoisa puhemies! Ulkopoliittisen instituutin tuoreen selvityksen mukaan hyvinä taloudellisina aikoina yhteismarkkinat ja työvoiman vapaa liikkuvuus näyttäytyvät myönteisinä asioina; taantuman oloissa ne taas nähdään helposti kielteisinä tekijöinä. Työvoiman vapaa liikkuvuus EU:n alueella vahvistaa pelkoja siitä, että maahanmuuttajat tai muut ei-paikalliset saavat harvat jäljellä olevat työpaikat.

Hallitus antoi vuosi sitten meille esityksensä ulkomaalaislain muuttamisesta. Kyse on minimidirektiivistä. Direktiivin tavoitteena on edistää jäsenvaltioissa annettavan kansainvälisen suojelun ja siihen liittyvien etuuksien yhdenmukaisuutta. Voimassa olevan ulkomaalaislain säännökset ja lain soveltamiskäytäntö vastaavat pääosin direktiivia.

Perustuslakivaliokunta piti ehdotettua ratkaisua erityisesti pakolaisten oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen ja muiden Suomea sitovien kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden täysimääräisen toteutumisen kannalta perusteltuna. Huolta olisi kannettava nimenomaan myös kansainvälisestä solidaarisuudesta ja siitä, kuinka lain soveltaminen erityisesti humanitaarisen suojelun osalta tulee toimimaan.

Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunnan muutosesityksissä esitettiin hallituksen esityksestä poistettavaksi ne ilmaisut, jotka ovat epämääräisiä ja väljiä ja joiden sisältö ei ilmene myöskään perusteluista. Kyseiset käsitteet kiistatta laajentaisivat kansainvälisen suojelun alaa nykyisestään. Muutos kuitenkin yhtenäistää EU:n jäsenvaltioiden kansainvälistä suojelua koskevaa kansallista lainsäädäntöä. Sen tavoitteena on varmistaa yhtäältä se, että jäsenvaltioissa sovelletaan yhteisiä perusteita kansainvälistä suojelua tarvitsevien yksilöimisessä, ja toisaalta se, että nämä henkilöt saavat vähimmäistason mukaiset edut kaikissa jäsenvaltioissa. Suomi haluaa ylläpitää korkeampaa kansallisen suojelun tasoa kuin mitä eurooppalainen minimidirektiivi meiltä edellyttää.

Arvoisa puhemies! Tilapäisessä oleskeluluvassa on tällä hetkellä ongelmia. Voimassa olevan ulkomaalaislain mukaan tilapäinen oleskelulupa myönnetään henkilölle, jolla ei ole perusteita oleskeluluvan saamiseen mutta jota ei kuitenkaan ole mahdollista poistaa maasta ainakaan välittömästi, esimerkiksi sairauden vuoksi. Tällainen oleskelulupa myönnetään ulkomaalaiselle siihen saakka, kunnes este maasta poistamiseen on poistunut.

Uuden esityksen mukaan Suomessa olevalle ulkomaalaiselle myönnettäisiin tilapäisen oleskeluluvan sijasta jatkuva oleskelulupa heti ensimmäisenä lupana, jos henkilön maasta poistaminen ei ole hänestä riippumattoman teknisen esteen vuoksi mahdollista. Taustalla on ajatus integroida turvapaikanhakijoita nopeammin suomalaiseen yhteiskuntaan. Jatkuva oleskelulupa merkitsee oikeutta työntekoon ja perheen yhdistämiseen.

On myös huomattava, että hallituksen budjetissa vuodelle 2009 ei ole maahanmuuton kuntakorvauksiin tullut toivottua korotusta. Me sosialidemokraatit esitimme, että pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kotouttamisen toteuttamiseksi kunnille maksettavia pakolaisten kotoutumisesta aiheutuvien kustannusten korvauksia nostettaisiin.

Arvoisa puhemies! Ulkomaalaislain muutokset ovat mielestäni tarpeellisia nimenomaan maahanmuuttajien sopeutumisen kannalta. Tilanne, jossa ihmiselle myönnetään oleskelulupa mutta ei oikeutta tehdä työtä, on kohtuuton. Uudistuksella mahdollistettaisiin, että maahanmuuttajat työllistyisivät nopeammin kuin tänä päivänä. Kaiken kaikkiaan meidän tulee edistää toimia myös kotouttamislain puitteissa, jotta maahanmuuttajataustaisten sopeuttaminen uuden kotimaan oloihin olisi kaikille helpompaa, niin tulijalle kuin vastaanottajille. Tähän kuuluvat niin kielen oppimisen kuin myös muun koulutuksen tarjoamat mahdollisuudet.

Tapani Tölli /kesk:

Arvoisa puhemies! On sanottava tästä keskustelusta, jota nyt kello 14:stä saakka on käyty, että pääosin se on ollut hyvin rakentavaa ja asiallista ja maltillista, asioihin pitäytyvää. Luulen, että sillä on oma merkityksensä myös heijastumana julkiseen keskusteluun. On erittäin tärkeää, että meillä on maahanmuuttolainsäädäntö hyvin toimiva ja koko maahanmuuttopolitiikka on linjattu ja sitä linjataan tarpeen mukaan.

Arvoisa puhemies! Ed. Soini käsitteli hetkeä aikaisemmin täällä salissa lainsäädännön periaatteita. Olen hyvin samaa mieltä hänen kanssaan siitä, että meidän on säädettävä lakeja, jotka ovat täsmällisiä, ovat toimivia ja riittävän tarkkarajaisia, ja samoin siitä, että maata on lailla rakennettava. Niin kuin monet edesmenneet, kokeneet parlamentaarikot ovat todenneet ja muun muassa sotien välisen ajan ehkä merkittävin parlamentaarikkomme Kyösti Kallio tapasi monta kertaa sanoa, maa on lailla rakennettava.

Tässä keskustelussa on myös noussut esille se, annetaanko rikollisille turvapaikka ja tuleeko antaa. Meidän on suhtauduttava rikollisiin niin kuin rikollisiin suhtaudutaan.

Haluan myös nostaa esille sen, että on tärkeää, että turvapaikkapolitiikassa ja maahanmuuttopolitiikassa ja -toiminnassa ei puhuta massoista, vaan kysymys on yksilöistä. Esimerkiksi turvapaikkahakemukset tulee käsitellä yksilötasolla. Luulen, että tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Näyttää siltä, että sisältöön liittyviä muutosesityksiä ei tule, joten näyttää siltä, että lain sisältö hallintovaliokunnan esittämässä muodossa tulee hyväksytyksi.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ulkomaalaislaki ja siihen kaavaillut muutokset ovat nostaneet kohua ja kiivassanaista mielipiteen vaihtoa jo viime syksystä alkaen. On selvää, että kyseessä on asia, joka kiinnostaa laajalti maamme kansalaisia. Asia on myös tietenkin tärkeä koko Euroopan unionin kannalta.

Turvapaikanhakijoiden määrä Suomessa on viimeisten tilastojen valossa rajussa kasvussa. Huomionarvoista on, että Pohjoismaat ovat kautta linjan alkaneet hillitä pakolaisvirtaa alueillaan. Mielestäni Suomen pitäisi mukailla tätä kehityskulkua. Käytännössä hallituksen esitys panee täytäntöön EU-direktiivin, joka tähtää yhtenäisiin turvapaikkaa ja toissijaista suojelua koskeviin määräyksiin. Pääajatuksena on turvata suojelun tarpeessa oleville vähimmäistason mukaiset edut kaikissa EU-maissa. Unionissa on pystyttävä toteuttamaan yhtenäistä turvapaikkapolitiikkaa. Direktiivillä muun muassa pyritään vähentämään turvapaikanhakijoiden liikkumista EU:n jäsenvaltioista toiseen. Se on mielestäni hyvä ja erittäin tärkeä asia.

Hallitus haluaa myös laajentaa humanitaarisen suojelun käsitettä nykyisestä. Tässä menen asiaa vastustavan hallintovaliokunnan enemmistön kanssa samoille linjoille. Oleskelulupaa ei jatkossakaan pidä myöntää pelkästään maassa vallitsevan heikon ihmisoikeustilanteen perusteella. Tämä ei ole ollut käytäntönä aiemminkaan. Tiukka ihmisoikeuspolitiikka kuuluu tänä päivänä erittäin monen EU-maan ominaispiirteisiin. Näen, että tarvitaan järeämpiä tekijöitä oleskeluluvan myöntämiseen.

Arvoisa herra puhemies! Tässä yhteydessä on otollista pohtia, millaista kotouttamispolitiikkaa Suomi haluaa ja voi lainsäädäntönsä ja resurssiensa puitteissa harjoittaa. Oleskelulupahakemuksien määrä on kasvanut huimasti viime aikoina. Myös työperäinen maahanmuutto on kasvanut. Nyt on ehdottomasti aika järkiperäistää maahanmuuttopolitiikkaamme. Työperäinen maahanmuutto on mielestäni kaikin puolin kannatettava malli, ja sen kehittämiseen tarvitaan enemmän voimavaroja. Pidän erittäin tervetulleena muutosehdotusta tilapäiseen oleskelulupaan. Aiemmin se ei ole sallinut työskentelyä Suomessa ensimmäisenä vuotena, mutta nykyinen ehdotus mahdollistaisi työskentelyn heti. Näin annetaan turvapaikanhakijoille mahdollisuus ottaa ensi askeleet suomalaiseen yhteiskuntaan kotouttamisessa ja vähennetään vastaanottokeskuksissa tyhjän panttina oleskelevien pakolaisten turhautumista. Muutos ei mahdollista edelleenkään perheen yhdistämistä, koska kyseessä on tilapäinen oleskelulupa.

Tällä hetkellä turvapaikkahakemukset ovat ruuhkautuneet ja käsittelijöitä tarvitaan lisää. Se ei onnistu ilman rahallisia painotuksia. Pitää kuitenkin tarkkaan miettiä, onko järkevää ottaa näin suuria määriä ihmisiä vastaan, kun kaikki maahanmuuttoon varatut rahat menevät hakemusten käsittelyyn. Kielteisten päätösten saaneiden palauttamiset venyvät, kun resurssit puuttuvat. Samalla jo turvapaikan saaneet jäävät ilman kunnollisia kotouttamistoimia. Varat olisikin suunnattava paremmin jo maassa olevien pakolaisten ja ulkomaalaisten avuksi.

Haluan ilmaista myös huoleni hallituksen näkemyksestä, että ulkomaalaislain muutokset eivät aiheuta lisäkustannuksia yhteiskunnalle. Tuota on vaikea uskoa, että se pitää paikkansa. Esimerkiksi kunnille maksettavia tukia ei ole lähiaikoina tarkistettu. Maahanmuuton taloudelliset vaikutukset on selvitettävä tarkasti ja ryhdyttävä tältä pohjalta ohjaamaan resursseja oikeanlaiseen toimintaan.

Myös kansalaisten mielipiteitä maahanmuutosta on kuunneltava. Kansalaisnäkemys lakiesityksestä on ollut tyrmäävä. Se koetaan liian löysänä ja kestämättömänä hyvin monelta kannalta. Kansalaispalautteessa on huomionarvoista ainakin minun kohdallani se, etten ole saanut tai nähnyt yhtään esitystä tukevaa mielipidettä, mutta sähköpostini on ollut turvoksissa päinvastaisista kommenteista.

Arvoisa puhemies! Siunatuksi lopuksi: Hallituksen esitykseen tehtiin valiokuntakäsittelyn aikana monia tiukentavia muutoksia. Suomi on yksi Euroopan pienimmistä maista asukasluvun suhteen, ja kun sijaitsemme omassa maantieteellisessä kolkassamme, meidän pitää harjoittaa omien resurssiemme mukaista maahanmuuttopolitiikkaa, jossa työperäinen maahanmuutto on ykkösjuttu.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Paajasen puheenvuorossa oli monia näkökohtia, joihin haluan yhtyä. Aivan samoin kuten ed. Paajasellekin, minulle saapuneet sähköpostit ovat olleet yksisuuntaisesti erittäin kriittisiä tätä maahanmuuttolakiesitystä kohtaan tai suorastaan kielteisiä, ja niissä on tuotu monia esimerkkejä Englannista, Ruotsista, Tanskasta, eräistä muistakin maista. Puuttumatta noihin esimerkkeihin esitän vain toivomuksen, että mikään niistä ei täällä Suomessa toteutuisi. Me olemme kansakuntana väkimäärältämme pienempi maa, ja meillä hyvin helposti, jos ongelmia tulee, ne myöskin näkyvät.

Korostan vielä kerran, että jokaisen, joka on hengenvaarassa, on saatava turvaa ja on saatava apua. Ymmärrän, että työn perässä on oikeutettua muuttaa, saada työtä ja ottaa vastaan työtä. Nämä ovat hyviä periaatteita, jotka ilman muuta allekirjoitan. Mutta viime vaalikaudella, kun työskentelin osan aikaa myös hallintovaliokunnassa, kävimme niin Europolissa kuin Eurojustissa ja eräissä muissakin paikoissa, ja siellä todettiin, että kaikki se, mikä on tietynlaista edistystä, rajojen avautumista, liikkuvuuden lisääntymistä, kansainvälistymistä, vapautumista, on aina myöskin haaste ja ongelma viranomaisille. Schengen-alueen hyvä liikkuvuus mahdollistaa myöskin ne ilmiöt, jotka ovat kielteisiä. Näissä suhteissa, jotta yhteiskunnan rauha ja toimivuus säilyy, täytyy myös kaikkinaiset vaaratekijät tiedostaa aina siitä lähtökohdasta käsin, että jos puhtaasti maaomaisuutta siirtyy kohtuuttoman paljon ulkomaiseen omistukseen, tämäkään ei ole pitemmän päälle ongelmatonta.

EU:ssa parhaillaan kehitellään järjestelmää, jonka kautta jäsenmaiden viranomaiset saisivat tiedon kaikista unionin alueelle tulevista ja sieltä lähtevistä kolmannen maan kansalaisista. Suomi liittyi Prümin sopimukseen vuonna 2006. Sen tarkoituksena on helpottaa sopimuskumppaneitten kesken viranomaisten tietojenvaihtoa dna-, sormenjälki- ja ajoneuvotietojen osalta rikollisuuden torjumiseksi. Suomen kohdalla dna-tietojen vaihto pystytään aloittamaan todennäköisesti tämän kevään aikana ja sormenjälki- ja ajoneuvotietojenkin vaihto lähivuosina. Prümin sopimuksesta on tarkoitus tulla muutaman vuoden sisällä koko EU:n kattava.

Sopii toivoa, että tällaiset turvallisuutta lisäävät viranomaisten toimet saataisiin kauttaaltaankin käytäntöön ja toimiviksi. Yhteiskuntarauha ja turvallisuus kaikkien osalta on hyvä asia. Tiedän, että maahanmuuttajat ja vieraisiinkin uskontoihin kuuluvat odottavat sitä, että me suomalaiset olisimme enemmän suomalaisia, omiin arvopohjiimme tukeutuvia. Silloin myös heidän on täällä parempi elää. Mutta edelleen näen sen, että on myös hyvä periaate, jonka me suomalaiset joudumme muualle muuttaessamme ja muualla liikkuessamme kokemaan ja joka on hyvä periaate: maassa maan tavalla. Se on myöskin osa rikkautta, ja sillekin pitää nähdä arvonsa.

Arvoisa puhemies! Haluan toivoa, että niiltä näkökohdilta, jotka ovat mahdollisia ongelmatekijöitä, vältyttäisiin, ja niiltä voidaan välttyä, jos ne tiedostetaan ja otetaan huomioon muussa lainsäädännössä ja käytännön toiminnassa.

Marko Asell /sd:

Arvoisa puhemies! Arvoisa ed. Lauri Oinonen! Tämä käsittelyssä oleva hallituksen esitys laiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta on hallintovaliokunnan käsittelyn jälkeen muuttunut muotoon, jossa sen voi hyväksyä. Alkuperäinen lakiesitys, jonka ministeri Thors ja koko porvarihallitus yksimielisesti hyväksyivät, olisi laajentanut aikaisempaa maahanmuuttokäytäntöä turvapaikanhakijoiden kohdalla selvästi.

Yhdyn ed. Rajamäen kritiikkiin hallituksen maahanmuuttopolitiikan osalta. Hän sanoi, että on lopetettava politiikka, jossa ovet ja ikkunat ovat auki ja silmät kiinni. Suomen ei pidä lähteä toimimaan saman mallin mukaan kuin esimerkiksi Ruotsi tai Ranska ovat jo pitkään tehneet. Ranskan osalta olemme saaneet nähdä, mihin epäonnistunut politiikka maahanmuuttajien kohdalla voi johtaa. Ulkomaalaiset eivät integroidukaan ympäröivään yhteiskuntaan, vaan syrjäytyvät omiin slummeihinsa. Se aiheuttaa katkeruutta, mellakoita, väkivaltaa jne.

Suomen tulee jatkossakin ottaa turvapaikanhakijoita, pakolaisia, maahanmuuttajia hallitusti sellaisia määriä, jotka kykenemme hoitamaan: työllistämään ja sopeuttamaan suomalaiseen yhteiskuntaan tai palauttamaan kotimaahansa, kun tilanne turvapaikanhakijan maassa on jälleen turvallinen.

Arvoisa puhemies! Tässä käsittelyssä olevassa lakiesityksessä on merkittävimpänä muutoksena se, että laki mahdollistaa turvapaikanhakijan työnteon. Aikaisemmin tilapäisellä oleskeluluvalla maassa asuneet eivät ole saaneet tehdä töitä. Tämän lain myötä Suomeen tulleet turvapaikanhakijat, jotka ovat joko tilapäisellä tai jatkuvalla oleskeluluvalla, voivat osallistua välittömästi yhteiskuntamme toimintaan työtä tekemällä. Tällä on iso merkitys maahan tulleille henkilöille. Heillä on mahdollisuus integroitua ja sopeutua ja oppia maan tavoille.

Pidän erikoisena sitä, että ne henkilöt, jotka eniten pitävät meteliä työttömistä ulkomaalaisista, ovat nyt vastustamassa tätä lakia ja todennäköisesti vain siksi, että haluvat kumarrella niiden äänestäjiensä suuntaan, jotka vain periaatteen tai asennevammaisuuden vuoksi vastustavat kaikkea, missä kehitetään ulkomaalaisten mahdollisuuksia, vaikka se olisi heidän omakin etunsa.

Puheessaan puheenjohtaja Soini ja perussuomalaiset sanoutuivat irti rasismista. Se ei ollut uutta, hyvä että ei vihata erirotuisia ihmisiä, mutta se oli uutta, että ei edes työmahdollisuuttakaan haluta antaa. Eikö olisi perussuomalaisillakin tämän lain jälkeen hyvä mahdollisuus kysellä maahanmuuttajalta, onko hän hakenut töitä, ja ihmetellä, jos ei töitä ole hakenut tai työ ei kiinnosta? Nykyisen käytännön mukaan maahanmuuttaja voi vastata, että laki estää työnteon. Laiskat ja työtä vieroksuvat ulkomaalaiset, joihin ed. Mieto täällä jo aiemmin viittasi, tulevat varmaan jatkossa äänestämään perussuomalaisia.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Marko Asellin mielestäni hyvän puheenvuoron jälkeen, jonka ajatuksiin haluan yhtyä, haluan vielä selvennykseksi sanoa, että ymmärrän hyvin turvapaikanhakijoita. Olen ollut aiemmassa työtehtävässä paljonkin heidän kanssaan tekemisissä. Olen esittänyt muun muassa kotipaikkakunnalleni Haapamäelle kielikoulutuskeskusta maahanmuuttajien eri kielten opiskelua ja opettamista varten ja muutakin koulutustoimintaa, jotta ne, jotka tulevat työhön ja ovat valmiit integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan, voisivat sen mahdollisimman hyvin tehdä, mutta perusperiaatteen pitäisi olla se — jota itsekin toivoisin, jos olisin turvapaikkaa joskus jostakin hakemassa — että tulisi aika, jolloin mahdollisimman pian voisi kotiutua ja päästä sinne, minkä itse kotiseuduksi tuntee.

Marko Asell /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vielä jatkan tuossa ed. Lauri Oinosen puheeseen. Olen samaa mieltä siitä, että varmasti ne maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat, jotka tänne tulevat, haluavat mahdollisimman nopeasti päästä mukaan yhteiskunnan toimintaan.

On itsellä paljon noita tuttuja ulkomaalaisia, joita on tullut. Eräs esimerkki on sellainen, jossa tulee esille se, kuinka hankalaa ehkä työpaikan hakeminen täällä toisella maassa voi olla. Eräs iranilainen vanha painija tuli ja työvoimatoimistoon meni, ja kysyttiin, mikä hän on ammatiltaan. Hän oli panssarivaununkuljettaja, niin että se oli tietysti selvää, että siinä kohtaa täytyi alkaa jonkin näköistä muuta koulutusta antaa. Täällä ei panssarivaununkuljettajalle ollut kovin paljon töitä. On kuitenkin haasteellista myöskin kouluttaa näitä uusiin ammatteihin, mutta intoa ja halua kyllä tälläkin oli. Siinä mielessä olen eri mieltä siitä, se on niin kuin stereotypia, että esimerkiksi maahanmuuttajat olisivat laiskoja tai vieroksuisivat töitä.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Kohtalaisen lyhyesti nyt, kun keskustelukin on ollut aika ripeää, koska ilmeisesti asia ei ole kauhean tärkeä.

Mutta tosiaan uutena ja vanhana kansanedustajana hämmästytti kamalasti kyllä tämä alkuselkkaus ensin tässä. Vaikka puheenjohtaja Soini asian selkeästi ilmaisikin, että kyse ei ole ollut koskaan mistään sellaisesta, millä on pyritty leimaamaan esimerkiksi perussuomalaisia, niin kyllä oli ihmetystä herättävää seurata eurooppa- ja maahanmuuttoministerin touhuilua tässä alkuvaiheessa, varsinkin tosiaan, kun kysyinkin tänään siitä, kun Aamu-tv:ssä sitten käsiteltiin sitä, kuinka tämä laki nyt meinasi mennä näin huonossa epäselvässä ja löysässä muodossa läpi, kunnes Aamulehti pari päivää aikaisempaan tai viikkoa aikaisempaan oli tarttunut asiaan ja kertoi tästä ja asiaan sitten paneuduttiin.

Olen toki kuullut tänään, että hallituspuolueet olisivat paneutuneet siihen ilmankin tätä, että media olisi huomannut, kuinka epäselvä ja avara ja salliva esitys oli, salliva nyt humanitaarisesti siis, mikä se tarkka muoto nyt onkaan, humanitaarisen suojelun rajat olivat vähän epämääräiset niin, että ne olisi kuitenkin korjattu, että tässä nyt eivät media ja perussuomalaiset sitten mitään vaikuttaneet siihen asiaan.

Tänään uutisissa tai niin kuin ministeri Thors ... Itse panin aikoinaan blogiin, että Eurooppa-ministeri Thorsin on erottava Suomen brändinkin tähden, koska kiusallisin asia oli, että kun perussuomalaiset leimattiin sitten löysin perustein rasismista ja muusta vastaavasta, niin ministeri Thors Aamu-tv:ssä ilmoitti, että hänen kielensä takia häntä kohdellaan eri lailla. Kysyinkin tänään, tarkoittiko hän sillä mediaa vai omia hallituskumppaneita vai ketä, koska tuli ikään kuin semmoinen kuva, että ministeri oman tavallaan huolimattomuutensa tai välinpitämättömyytensä tai jonkin muun takia yritti sysätä sitten jonkunlaisen kielirasismin tai jonkun sen kaltaisen päälle vielä tässä. Sitten kirjoitin tämmöisen provosoivan jutun, joka olikin sitten monta päivää tai parin viikon ajan esimerkiksi Aamulehden blogin suosituin juttu, jossa näitä asioita sitten minulle hyvin tarkasti ne ihmiset virkamiestasosta lähtien selvittivät.

Sitten tosiaan lyhyesti se, minkä ajattelin sanoa: ihmettelen ministerin käyttäytymistä ja sitä ikävää leiman antamista yhdelle puolueelle, huolimattomien sanojen käyttämistä, koska eihän maahanmuuttolain käsittelyn vastustaminen voi olla mitenkään rasistista. Päinvastoin täytyisi käyttää jotain landismia tai mitä se nyt on, kantrismi tai landismi, tai ländäreitä sitten tai muuvareita vai mitä nämä ovat, jotka muuttavat tähän maahan. Tämä käsitehirviö tai käsitesekamelska, mikä tähän on tullut koko käsittelyn aikana, on todella alentavaa, ja tosiaan vielä kerran se, että näin tärkeä ministeri kuin eurooppa- ja maahanmuuttoministeri leimaa tänne hädissään tuleville ihmisille Suomen ikään kuin rasistiseksi maaksi ja samalla antaa ulospäin sitä kuvaa, vaikka kuuluu siihen vähemmistöön, joka on ainutlaatuisena maailmassa saanut ainutkertaiset oikeudet paljon ylitse sen oman määränsä, jolloin pitäisi näyttää ja todistaa Ahvenanmaan ja Rkp:n edustajien jokaisen, että Suomi on harvinaisen salliva, harvinaisen vähemmistöjä ymmärtänyt maa, harvinaisin maailmassa. Silloin meillä on tämän kaltainen ministeri tässä tilanteessa, joka leimaa, pelkästään löysäksi ja huolimattomaksi jättämänsä esityksen jälkeen, nämä vastustajat rasisteiksi. Eli tässä kyllä osoitan syyttävällä sormella tiettyyn suuntaan.

Tämä oli siis tätä alkupelehtimistä. Sitten se, että me emme hyväksyneet tätä, johtui siitä, että tässä lopussa tehtiin tämän kaltainen ohari, että viime hetkellä vihreiden ed. Heli Järvinen toi pari löysää lausetta sinne, ja perussuomalaiset olivat jo hyväksyneet koko jutun, ja nyt uutisia myöten sitten ihmetellään, että miksei, vaikka nyt töitä oikein saa tehdä ja me olemme vaatineet sitä ja hyväksyneet sen, ja meidät leimataan jotenkin häiriköksi tässä, vaikka tässä meidät sivuutettiin. Meille tuotiin se viimeisenä, ja me emme voineet tietenkään sitä mitenkään käsitellä ja hyväksyä enää tässä vaiheessa. Joten periaatteessa laki on aika yllättävän hyvässä muodossa. Käsittelytapa, koko prosessi, on minusta hävettävä suomalaiselle parlamentarismille.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Eräs seikka, jota en ole välttämättä keskustelussa vielä havainnut esille tulleen, mutta jonka haluan tässä yhteydessä tuoda esille, on se, että tärkeää on, kun vieraista kulttuureista tänne tullaan, tultakoonpa mistä syystä tahansa maahan, että tänne tulijat samalla, kun Suomeen tulevat, ovat Suomen lakien alamaisia ja noudattavat Suomen lakeja.

Tarkoitan esimerkiksi tässä naisen asemaa. Naista ei pidä alistaa, vaan myöskin maahanmuuttajan ja turvapaikanhakijan statuksella tulleella tulee olla samat lain oikeudet ja samat velvoitteet kuin Suomen kansalaisilla elikkä sama lain suoja, joka on naisella ja eri terveydenhuollon kysymyksissä, fyysisessä koskemattomuudessa. Näiden kaikkien tulee olla Suomen lakien mukaan myös niillä, jotka tänne tulevat muualta.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Vielä sen verran, että aivan kuten ed. Soini sanoi, pyrkimys oli tässä asiassa selkokieleen. Virkamiesten toive oli, että laista saataisiin hyvin selkokielinen, käyttökelpoinen, soveltamisvalmis. Toki tietyt humanitääriset mahdollisuudet soveltaa täytyy aina olla.

Mutta että vihreät tekevät tämän kaltaisen sössökielisen, kapulakielisen hölmöilyn, lauseen siihen loppuun, joka oikeuttaa ... Esimerkiksi tämän päivän Ilta-Sanomissa vihreiden ilmeisesti tulevan puheenjohtajan ed. Sinnemäen väitteeseen perussuomalaisista kukaan ei älähdä, ei toimittaja eikä kukaan, siihen että perussuomalaisten keskeisin teema on ollut yhden ihmisryhmän vainoaminen, perussuomalaisten, kun ainoa ihminen, jonka he ovat löytäneet tähän mennessä, ei edes kuulu perussuomalaisiin, ja sitten leimataan koko parlamentaarinen puolue, jonka ei kukaan ole todistanut mitenkään rikkoneen näitä lakeja, leimaa kokonaan pelkästään tämän lain käsittelyn yhteydessä olevien epämääräisten vihjailujen vuoksi, jotka lähtivät aikoinaan ministeristä, joka tämän lain on tuonut tänne tai esittelee. On se nyt, herra paratkoon, käsittämätöntä, varsinkin kun vaaditaan ainoastaan selkeyttä lakiin, että jokainen ymmärtää.

Esimerkiksi meikäläinen on ollut aikoinaan ekologisen puolueen puheenjohtaja, niin että olen hyvin moniarvoinen ja toivon hädissään oleville ihmisille, kotoutettaville ihmisille, parasta mahdollista hoitoa monin tavoin ja sitä, että heitä on se sopiva määrä, että Suomen määrärahat siihen riittävät. Siinä mielessä on vielä hassua, että näistä määrärahoista ministeri Thors tohtori Arajärven komiteasta sanoi sitten, että kaikki muu, mutta täytyy huolehtia, että maahanmuuttajat saavat kaksikielistä opetusta. Kun tulee Suomeen, niin sitten täytyy vielä mennä koulunpenkille ja saada ruotsiksi ja suomeksi opetusta sivistysvaltio-Suomessa ja siihen riittää kyllä rahaa.