Eero Akaan-Penttilä /kok:

Arvoisa puhemies! Tässähän on kysymyksessä laki Kansaneläkelaitoksen sisäisen yhtiön Petrean muuttamisesta säätiöksi. Itse asiassa voisi sanoa, että tässä on askel ihan oikein modernisaation suuntaan, mutta hyvin pieni askel. Perustellusti asiantuntijakuulemisen perusteella olisi voinut ottaa vähän isommankin askeleen sen sijaan, että tämä Kansaneläkelaitoksen sisäinen toiminta muutetaan säätiöpohjaiseksi. Se nimittäin olisi voitu myöskin muuttaa suoraan osakeyhtiöpohjaiseksi. Sitä mieltä ovat sekä kauppa- ja teollisuusministeriö että Kilpailuvirasto. Tästä käytiin keskustelua ihan riittävän hyvin valiokunnassa, ja me emme valiokunnan kokoomusryhmässä kuitenkaan päättäneet vastalausetta tästä esittää. Se ei ollut sen laatuinen tämä asia, mutta haluan täällä lyhyen tarkastelevan puheenvuoron käyttää, koska itse asiassa ehkä suomalainen varovaisuus tai jossain vanhassa betonissa kiinni pysyminen oli se syy, että ei tämmöistä isompaa ja ehkä vähän vetreämpää loikkaa otettu. Tietysti toisaalta joskus hiljaa hyvää tulee -periaate on hyvä.

Petrea on joka tapauksessa kuntoutuskokonaisuus, jonka vuosivaihto, liikevaihto, on noin 10 miljoonaa euroa vuositasolla, eli se on aika iso toimintayksikkö joka tapauksessa ja toimii hyvin tärkeällä sektorilla. Siellä on ihan riittävän hyvä ekspertiisi tähän kaikkeen, ja heillä on ihan tarpeeksi työtä suomalaisessa yhteiskunnassa. Tässä ei suinkaan ole siis siitä kysymys. Mutta kun sen toiminta ja irtain omaisuus nyt siirtyy säätiölle ja kuitenkin kaikki toiminta jatkuu edelleen Kansaneläkelaitoksen omistamissa toimitiloissa vuokralla, niin kyllähän tässä esimerkiksi läpinäkyvyysperiaatteet ja tämän suuntaiset asiat huomioiden aika läheisistä suhteista edelleen on kysymys, ja voi jäädä miettimään sitä, mistä oikein onkaan kysymys. Säätiöitä vanhaan aikaan on sanottu hyvin sisäänlämpiäviksi. Kun on ollut tämmöinen suhde nyt Kelan sisällä aikaisemmin, niin tässä tulee tietysti mieleen ajatus, muuttuuko se niin avoimeksi kuin ehkä lainsäädäntömielessä olisi ollut tarpeellista.

Yllätys minulle oli se, että hallitus ei ollut ilmeisesti oikein kuunnellut tässä asiassa kauppa- ja teollisuusministeriön lausuntoa, josta osia voinen lainata, koska niitä itse asiassa emme sitten saaneet tähän valiokunnan mietintöön, vaikka valiokuntaryhmänä sitä halusimmekin. Siis tämä minun tarkastelukulmani on se, olisiko säätiön sijasta pitänyt perustaakin osakeyhtiö, muuten jättää se toimintatapa ennalleen.

"Säätiölain 5 §:n mukaan perustamislupaa ei tule myöntää, jos säätiön tarkoituksena on liiketoiminnan harjoittaminen." Tämä on suora lainaus kauppa- ja teollisuusministeriön lausunnosta, ja lainaan sitten vielä myöhemmästä kohdasta vähän lisää. Siellä lukee näin: "Säätiölain 8 a § kuitenkin sallii säätiölle sellaisen liiketoiminnan, joka toteuttaa säätiön tarkoitusta." Eli tämä vähän niin kuin toisinpäin avaa sitä mahdollisuutta. Mutta vähän myöhemmin kauppa- ja teollisuusministeriö sanoo aivan selvästi omassa lausunnossaan, että "kuntoutusyhtiö Petrean toiminta on selkeästi liiketoimintaa", niin että kyllä tässä tietysti esimerkiksi verottajan tulkinnat myöhemmin voivat tulla yllätykseksi tälle säätiölle, kun nyt ei tätä osakeyhtiöloikkaa otettu.

Jostain syystä myöskin Kelan johtaja Puhakka ilmoitti valiokuntakuulemisen yhteydessä, että tässä oli kaksi mahdollisuutta heillä Kelan puolella suhtautua asiaan: joko niin, että säätiöitetään, tai sitten ajetaan koko kuntoutustoiminta alas. Hän ei tätä kyllä kirjallisesti vahvistanut, kun pyysin, mutta näin hän sanoi ääneen, ja se ehkä osoittaa myöskin, että muutos on tässä tapauksessa kyllä aika hitaanlainen.

Hallituksen esityksessähän sanotaan ihan selvästi, että Petrealle ei tulisi asettaa sen kilpailijoita suurempia taloudellisia tai toiminnallisia velvoitteita, mutta kauppa- ja teollisuusministeriö puolestaan sanoo samasta asiasta, että se ei näe mitään perusteita näille väitteille ja sen sijaan huomauttaa, että osakeyhtiölaki olisi tarjonnut "huomattavasti läpinäkyvämmän ja avoimemman tavan toimia kuin perusrakenteeltaan vanha ja toisenlaisia tehtäviä varten rakennettu säätiölaki". Toisin sanoen tämäkin oli suora lainaus.

Verohallituksen ohjeessa lisäksi todetaan — tämäkin on suora lainaus — että "mikäli säätiön harjoittama elinkeinotoiminta muodostaa pääosan säätiön toiminnasta, säätiötä ei voida pitää yleishyödyllisenä" ja se on saamastaan elinkeinotulosta verovelvollinen. Tätä taustaa vasten vaikuttaa siis Verohallituksen mielestä siltä, että Petrean muuttaminen säätiöksi ei toisi sille myöskään mitään verotuksellista etua, jolloin olemme semmoisella tulkintarajalla, että saa nyt nähdä, miten tässä jatkon suhteen sitten käy.

Rouva puhemies! Vielä tähän siteeraan Kilpailuvirastoa myöskin, joka lähti hyvin selkeästi oman lausuntonsa lopussa siitä, että Kilpailuvirasto ei pidä onnistuneena ratkaisuna sitä, että Petrean toiminta säätiöitettäisiin, sen takia, että osakeyhtiömuoto palvelisi näitä tavoitteita huomattavasti selkeämmin, sillä säätiöiden toiminta ei ole läpinäkyvyydeltään yhtiöiden veroisella tasolla ja niiden verotukseen liittyy tulkinnanvaraisuuksia, mitkä ovat omiaan vaikeuttamaan tasapuolisen kilpailutilanteen ylläpitoa.

Arvon puhemies! Halusin nämä lukea tänne, koska valiokunta on vähän etäästi ottanut tähän samaan ongelmatiikkaan kannan, niin että kannanottonsa lopussa valiokunta toteaa: "- - Petrean toimintaympäristön mahdollisesti muuttuessa tulee tarvittaessa harkita uudelleen myös sitä, mikä on tarkoituksenmukaisin yhteisömuoto - -." Me olisimme tässä, kuten sanottu, halunneet tehdä vähän tehokkaamman ja modernimman ja läpinäkyvämmän loikan, mutta ehkäpä se ajan kanssa kuitenkin tulee kyseeseen.

Paula Risikko /kok:

Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki Kansaneläkelaitoksen sisäinen yhtiö Petrean muuttamisesta säätiöksi. Säätiö tuottaisi kuntoutuspalveluja ja niihin liittyviä palveluja.

Kuten edellisessä puheenvuorossa ed. Akaan-Penttilä toi esille, kävimme aika monipuolisen keskustelun valiokunnassa siitä, onko tämä hyvä ajatus, että siitä tulisi säätiö, vai pitäisikö sen olla osakeyhtiö. Keskustelua hämmensi mielestäni se, että sekä kauppa- ja teollisuusministeriön edustajat että Kilpailuvirasto olivat osakeyhtiön kannalla. Kansaneläkelaitos perusteli tätä, että säätiö paremmin sopii tähän nyt, kun mietitään suhdetta Kelaan. Se on varmasti aika tottakin, mutta toivoisin kuitenkin, että tätä asiaa arvioitaisiin, että vaikka tähän säätiöön nyt päädyttiin, me kuitenkin jatkossa arvioisimme, oliko tämä hyvä ratkaisu.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Todellakin Petrean tarkoituksena on järjestää kuntoutuspalveluja. Ei ole säätiömuoto sille hyvä siinä mielessä, että säätiöthän ovat rahan säilömistä ja rahan jakamista varten, eiväthän ne suinkaan järjestä palveluja. KTM:n mielipide samoin kuin Kilpailuviraston, joka on sen alainen, on, että totta kai osakeyhtiömuoto olisi sille paljon parempi. Itse olen Vanhustyön keskusliiton hallituksessa, ja me olemme todella kaikki kotipalvelumme, kotihoitomme yhtiöittäneet, ja ne toimivat tällöin vapaasti. Totta kai omistajahan voi olla Kela, jolloinka se voi sitten hallinnoida täydellisesti, mutta ei säätiömuoto ole enää nykyaikaa.

Pentti  Tiusanen  /vas:

Rouva puhemies! Tämä keskustelu, mitä täällä on nyt käyty, on käyty valiokunnan jäsenten kesken aika tavalla. Te tunnette asian hyvin ja olette olleet siinä kuulemassa asiantuntijoita.

Itse haluaisin kiinnittää huomiota tähän kuntoutusyhtiö Petreaan, niin kuin sitä nimitetään, sen toimintaan yleensä. Me olemme tässä salissa budjetin yhteydessä ja vammaiskeskustelussa todenneet kuntoutuksen huonon tilan, muun muassa sen, että se loppuu 65-vuotiailta vaikeavammaisiltakin, kun ikä tulee täyteen, ja sen jälkeen sitä ei enää Kelan toimesta ole — siis näitä perusongelmia. Kuntoutus kaiken kaikkiaan on erittäin tärkeä asia, siinä on volyymia, mutta onko sen toteuttaminen riittävää, on sitten jo eri asia.

Yleisesti näiden läpinäkyvyydestä: Kuntatasollahan osakeyhtiöitetään mitä erilaisimpia toimintoja, ja siellä ainakin läpinäkyvyys häviää sen mennen, kun näitä osakeyhtiöitä tulee. Se on kuntatason ongelma. Nyt tähän kysymykseen, mikä täällä sosiaali- ja terveysvaliokunnan kokoomuslaisten jäsenten keskuudesta tuli esiin, onko se osakeyhtiö vai säätiö, en osaa ottaa kantaa.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Petreaa ei olisi tarvinnut muuttaa yhtään miksikään, elleivät kilpailuvaatimukset olisi ehkä vaatineet lisää läpinäkyvyyttä. Petrea toimi Kelan välittömässä ja suorassa omistuksessa erittäin tehokkaasti. Sen toiminta ei muutu yhtään minnekään. On erinomaisen mielenkiintoista, mistä johtuu, että hallituksen yksimielistä esitystä — puolustan tässä hallituksen yksimielistä esitystä, koska hallituksen edustajaa ei täällä näy tätä puolustamassa — kauppa- ja teollisuusministeriön edustaja tulee valiokuntaan vastustamaan. Minua kiinnostaisi kyllä aidosti kuulla, mitä mieltä ministeri Mauri Pekkarinen on tästä asiasta.

Kysymyksessä oli todellakin omistajan tahto. Siis Kela omistaa Petrean. Se halusi muuttaa sen säätiöksi. Minusta on aika mielenkiintoinen corporate governance -näkemys, jos ryhdytäänkin yhtäkkiä vaatimaan, että omistaja ei saisi muuttaa omistamaansa yhteisöä sellaiseksi kuin haluaa. Kyllä minä ymmärrän tietenkin, että se johtuu siitä, että joittenkin mielestä osakeyhtiö on mukavampi organisaatiomuoto kuin säätiö. Olen itse johtanut yhtä Suomen suurimmista kunnallisista yhtiöistä kymmenen vuotta ja tiedän, että kyllä osakeyhtiötä on helpompi johtaa omistajien tahdosta poikkeavaan suuntaan kuin säätiötä. Tällaista perustetta en tietenkään voi hyväksyä lähtökohdaksi Petrean muuttamiseksi osakeyhtiöksi.

Mutta ei se toisaalta tarkoita sitä, etteivätkö myöskin julkiset osakeyhtiöt voisi olla läpinäkyviä. Kysymys on siitä, miten omistaja käyttää valtaansa, millaisen se haluaa tämän yhteisön, oli se sitten säätiö tai osakeyhtiö, olevan. Tästä syystä minusta on olennaista tietenkin, että nyt seurataan, miten tämä kehitys jatkuu. Mutta olen täysin vakuuttunut, että Petrean toiminta ei muutu yhtään miksikään siitä, muutettiinpa se osakeyhtiöksi tai säätiöksi.

Matti Kauppila /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Itse hämmästelen tätä hallituksen esitystä siinä mielessä, että se ei oikein kuulu ajan henkeen. Kun miettii sitä, mitä tarkoitetaan tällä sisäisellä yhtiöllä ennen lakimuutosta, niin tietysti voisi kuvitella, että se olisi jonkinnäköinen tulosyksikkö, jota sitten seurataan Kelan sisällä, vai mikä se sitten onkaan.

Toisaalta sitten tämä säätiömalli: Tietysti jossakin mielessä voi väittää, että se on vanhan ajan malli, mutta väittäisin tässä tilanteessa, että ilmeisesti Kelassa on nyt harkittu niin, että tämä on oikea tähän tilanteeseen, koska tämmöinen julkinen keskustelu ja julkinen tapa on yhtiöittää kaikki ja toisaalta sitten viedä sitä kautta kyllä päätöksentekijöitten ulottumattomiin ne asiat, mitä siellä on salattavaa.

Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Olen Kelan valtuutettu, mutta Kelan valtuutettujen toimivaltaan ei kuulu puuttua operatiiviseen toimintaan, vaan tehtävämme on tehdä jälkikäteistä valvontaa, ja se, minkä takia tätä asiaa täällä eduskunnassa käsitellään, johtuu juuri siitä, että Kela on eduskunnan alainen laitos.

Minusta tämä lakiesitys ja se, että kuntoutusyhtiö Petrea muutetaan yleensä joksikin, kuvaa aika paljon tätä ajan hengen muutosta. Jos ajatellaan aikaa 20 vuotta sitten, niin ei täällä kovin paljoa käyty keskustelua siitä, voiko Kelan kuntoutusyksikkö toimia kuntoutusyksikkönä vai ei ja onko se jotenkin kilpailulle esteenä vai ei. Se oli aivan luonnollista, että Kelalla oli toimintoja, esimerkiksi kuntoutustoimintaa ja tutkimustoimintaa, jotka tukivat sitä varsinaista tehtävää. Nyt kun ajan henki on se, jota myöskin, tätä ajan henkeä, edustavat kauppa- ja teollisuusministeriön lausunto tässä asiassa ja Kilpailuviraston lausunto tässä asiassa, niin ajan hengen mukaisesti kaikki pitää ikään kuin ulkoistaa ja tuoda läpinäkyväksi, lainausmerkeissä. Eli ajatellaan niin, että ulkoistamalla toiminta olisi jotenkin selkeämpää.

Kilpailun näkökulmasta se tietenkin on sitä, mutta jos ajatellaan hyvinvointivaltion perustehtäviä, niin silloin voi tietysti kysyä, halutaanko tämän tyyppisillä ratkaisuilla murentaa hyvinvointivaltiota ja sellaisia yleisiä tehtäviä, mitkä esimerkiksi joillakin julkisilla laitoksilla on. Eli saattamalla kaikki kilpailun alaisiksi kohta on tilanne, jossa kaikista pienituloisimmilla ei ole mahdollisuutta hankkia niitä palveluja enää. Se voi olla se äärimmäinen tilanne, mihinkä tällä yltiöpäisellä ulkoistamisella tai kilpailuttamisella tilanne johdetaan.

Olin aamupäivällä kuulemassa Suomen tietoyhteiskuntastrategian julkistamista. Siellä tämän strategian esittelijä sanoi, että emme puhu enää hyvinvointivaltiosta, puhumme osaamis- ja palveluyhteiskunnasta. Se oli hyvin tarkkaan valittu ilmeisesti, tämä sanamuoto, ja täytyy sanoa, että kerrankin pidin suuni kiinni eli en viitsinyt sitten kysymyksissäkään kysyä, onko niin, että tietoyhteiskunnassa, osaamis- ja palveluyhteiskunnassa, ei tarvita hyvinvointivaltiota. Tämä nyt tuntuu vähän kaukaa haetulta ajatukselta tähän yhteyteen, mutta tämä lakiesitys kuvaa juuri sitä kehitystä, mikä tässä on menossa.

Mutta kun täällä ei nyt yleensä näin syvällisesti asioita käsitellä, niin sittenhän voidaan keskittyä siihen, olisiko pitänyt tästä tehdä osakeyhtiö eli siis mennä vielä pitemmälle niin sanotussa avoimuudessa. Eli niin kuin tässä ed. Virtanen aiemmin sanoi, sehän ei välttämättä ole enää avoimuutta tai läpinäkyvyyttä, mikäli osakeyhtiön intressit ovat jotkut muut kuin esimerkiksi sen pääomistajan intressit. Valtionyhtiöiden osaltahan me olemme monta kertaa jo tässä salissa kuulleet, että ei saisikaan olla enää tällaisia yleisiä intressejä eikä tämmöistä hyvinvointivaltion yhteisen hyvän tavoitetta, vaan kaiken pitää olla kaupan ja kilpailulle alttiina. Siihen suuntaan nyt ollaan kovasti menossa, ja sen vuoksi sanon ed. Akaan-Penttilän täällä aikaisemmin mainitseman KTM:n lausunnon ja Kilpailuviraston lausunnon olevan vain yksi ajan kuva, ja tietysti on ymmärrettävää, että kokoomus sitten tätä ajan kuvaa haluaa omalta osaltaan vahvistaa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Huotari hyvin kauniisti puhui ulkoistamisesta ja kaikesta. Ei olisi välillä oikein uskonutkaan, että on vasemmistoliiton kansanedustajasta kysymys.

Minulle tuli tätä keskustelua ylipäätään kuunnellessa mieleeni herra Bernstain, että olennaista on muutos, yks hailee, mihinkä ollaan menossa. Minä ryhdyn, arvoisa puhemies, ennustajaukoksi. Minä ennustan, että kun Kela laatii vuosikertomuksen tältä vuodelta, niin siellä kerrotaan, että osoittaakseen suurta dynaamisuuttaan Kela on päättänyt tehdä tämmöisen säätiöittämisen, josta eduskunta nyt tekee uljaan päätöksen.

Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen kyllä nyt varmaan kuunteli vain puoliksi puheenvuoroni tai halusi ymmärtää väärin. Minähän juuri yritin kertoa sitä, että on ajan kuva ja yhteiskunnan paine se, jota tuolta oikealta reunalta erityisesti painotetaan, että pitää ulkoistaa ja pitää kilpailuttaa niin sanotusti avoimuuden nimissä, vaikka todellisuudessa sitä hyvinvointivaltion ideaa ei voidakaan enää toteuttaa välttämättä silloin, kun tehdään näin. Päinvastoin, minähän kritisoin sitä, että sellaiset toiminnot, jotka hyvinvointivaltiossa olivat luonnollisia toimintoja esimerkiksi Kelan yhteydessä, nyt eivät saa enää sitä olla, koska kilpailun alttarille pitää tämä kaikki asettaa, jotta kaikki ovat samanarvoisessa asemassa, vaikka siihen liittyisi tutkimusta ja muuta tämmöistä, joka on normaalisti hyvin kiinteä osa sitä. Minusta äskeinen puheenvuoroni oli hyvin poliittinen puheenvuoro ja ideologinen puheenvuoro, jos sen halusi sillä lailla kuunnella.

Pentti  Tiusanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Mielestäni ed. Huotarin puheenvuoro oli hyvä, ja siinä oli juuri tämä kritiikki tähän kilpailuyhteiskuntaan ja niihin pakkosäädöksiin.

Mitä tulee Kilpailuviraston kannanottoihin, niin olemme toki monta kertaa nähneet, että ympäristökysymykset saattavat olla kilpailun este, siis parempi ympäristölainsäädäntö taikka terveydenhoitoon liittyvät vaatimukset saatetaan tulkita myöskin kilpailun esteiksi. Tämähän on myös EU:n koko mitassa oleva ongelma, että nämä kaksi vapautta ovat ristiriidassa, tavaran vapaa liikkuminen esimerkiksi, tämä kaupankäynnin vapaus, ja sitten toisaalta hyvä ympäristöterveys, joka on EU:n tällainen tärkeä asia, ihmisten vapaus saada hyvä ympäristö tai yleensä sellainen ympäristö, jossa terveys toteutuu myönteisellä tavalla. Tämä ristiriitahan on nyt kääntymässä jatkuvasti sen voitoksi, joka on tämä Kilpailuviraston linjaus.

Mutta vielä näihin läpinäkyvyysasioihin, niin kyllä ongelma on tietysti kaiken kaikkiaan se, että osakeyhtiölainsäädännön sisällä voidaan olla hyvin näkymättömiä ja piiloutua sen taakse ja käyttää sitä verhona edessä. Näin ollen yhteiskunnallinen vaikuttaminen esimerkiksi tällaisissa kuin Petreassa saattaa jäädä vähäisemmälle huolimatta siitä, että on omistajayhteys ja omistaja voi omaa omistajaohjaavuuttaan käyttää.

Matti Kauppila /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Tämä avoimuus-sana on tässä mielenkiintoinen, kun miettii sitä hierarkiaa, mitä tämmöisellä vasemmistolaisella kansanedustajalla on. Jos mietitään, mikä on avointa, niin julkisen vallan ja budjetin pitäisi olla avoimia. Sitten jos lähdetään siitä vähän niin kuin eteenpäin, niin olisiko nyt Kela sitten joku avoin laitos? Sen voi jo kyseenalaistaa; siellä rahavirrat pyörii kyllä niin, että ne ovat mielenkiintoisia monelle yksityiselle yritykselle taikka laitokselle, miten niitä rahavirtoja saa sieltä kahmittua itselleen. Sitä taustaa vasten, että tässä ollaan sosialisteja, niin on myönteistä, että tämä on säätiö. Ehkä säätiö on sitten kumminkin se, joka pitää tiedot eniten salassa.

Erkki  Virtanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Olennainen kysymys tässäkin on tietenkin se, että kun todennäköisesti ne samat potilaat, tai ainakin valtaosa heistä on samoja, jotka tähän saakka ovat käyttäneet Petrean palveluita, ryhtyvät käyttämään nyt niitä tämän uudistuksen jälkeen, niin saavatko he ne paitsi ehkä yhteiskunnalle edullisemmin, koska heidän oma maksuosuutensa saattaa jäädä aika pieneksikin, myös yhtä laadukkaita palveluita eli takaako tämän avoimuuden tuottama kilpailun lisääntyminen nyt sen, että ne palvelut pystytään tuottamaan oikeasti tehokkaammin, mutta samalla myöskin niitten käyttäjän kannalta laadukkaammin. Tämä on se keskeinen ongelma kaikessa sosiaali- ja terveysalan kilpailuttamisessa, miten turvataan palveluitten laatu siinä tilanteessa, jossa ne päätökset lopulta kuitenkin valtaosin tullaan tekemään nimenomaan hinnan perusteella. Tämä on se iso kysymys. Se, kumpiko pystyy tuottamaan palveluita paremmin, yhtiö vai säätiö, ei riipu siitä organisaatiomuodosta, vaan siitä, miten palveluitten tuotanto on siellä järjestetty ja miten osaavia ihmisiä niitä palveluita on tuottamassa.