Sari Sarkomaa /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Esittelen ensin valiokunnan tähän pääluokkaan tekemät määrärahamuutokset ja nostan sitten esille muutaman asian, joihin olemme erityisesti mietinnössä kiinnittäneet huomiota.

Erityisen tyytyväinen olen siitä, että lisäsimme 2 miljoonaa euroa päihdeäitien hoitoon. Raskaudenaikaisen päihteidenkäytön aiheuttama sikiövaurio on pahimmillaan pysyvä, laitoshoitoa vaativa kehitysvamma. Päihteetön vanhemmuus on asia, jota pitää tukea. Valiokunta katsoo, että päihdeäitien hoidon rahoituksesta on huolehdittava, kunnes se saadaan pysyvälle pohjalle.

Toisena lisäyksenä valiokunta lisää miljoona euroa terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen eli niin sanottuun tutkimus-evoon ja korostaa, että vastuu tutkimuksen rahoituksessa on viime kädessä valtiolla. Talouden taantumasta huolimatta pitkäjänteisen tutkimuksen merkitys korostuu, kun väestö ikääntyy ja terveydenhuollon haasteet kasvavat.

Kolmantena valiokunta lisää 400 000 euroa terveyden edistämisen hankkeisiin, joilla edistetään muun muassa päihde- ja mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyä. Korostamme erityisesti valiokunnan mietinnössä, että kansanterveyslaki velvoittaa kuntia seuraamaan väestön terveydentilan kehittymistä ja ottamaan huomioon terveysvaikutukset kaikissa kunnan päätöksissä. Totean vielä, että UKK-Instituutin toimintaan lisättiin 25 000 euroa.

Valiokunta on tyytyväinen, että veteraanikuntoutuksen määrärahaa korotettiin täydentävässä budjetissa 4 miljoonaa euroa. On välttämätöntä, että kuntoutusraha nousee jokaista veteraania kohden. Ikääntyvät veteraanit tarvitsevat lisääntyvässä määrin kuntoutusta ja tukea. Lisäyksestä on osoitettava ainakin puolet kotiin vietävien palveluiden tukemiseen, ja kehittämistyössä on otettava huomioon myös veteraanien puolisot. Veteraanikuntoutusta on kehitettävä niin, että se vastaa mahdollisimman hyvin veteraanien tämän hetken tarpeisiin.

Valiokunta pitää tärkeänä, että ruuhkautuneen sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan voimavaroja ja toiminnan kehittämistarpeita arvioidaan. Myös Valviran tehtävät ja voimavarat on välttämätöntä arvioida, jotta varmistutaan valvonnan riittävyydestä kansalaisten perusoikeuksien toteutumisen kannalta.

Me korostamme erityisesti, että palvelurakenteen uudistaminen on kuntauudistuksen keskeinen sisältö. Erityistä huomiota on kiinnitettävä perusterveydenhuollon ja ennalta ehkäisevän toiminnan vahvistamiseen. Varhainen puuttuminen edistää osaltaan myös työurien pidentämistä, ja se on myös fiksu tapa säästää.

Kouluterveydenhuollon säädösten toimeenpanoa on seurattava, jotta kuntakohtaiset, tälläkin hetkellä hyvin mittavat erot lasten terveyspalveluissa vähenevät. Valiokunta korostaa, että ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltokokeilun aikana on huolehdittava myös kunnallisista opiskeluterveydenhuollon resursseista. Tuon kokeilun pohjalta tehtävillä ratkaisuilla on varmistettava opiskeluterveydenhuollon tasavertaisuus.

Valiokunta korostaa Kaste-ohjelman vaikuttavuutta ja etenkin hyvien käytäntöjen tehokasta levittämistä. Hankerahoista on jäätävä pysyviä hyötyjä. Valiokunta on tyytyväinen siihen, että momentin määrärahaa käytetään myös pitkäaikaisasunnottomien tukipalveluiden järjestämiseen.

Hallitusohjelmassa todetaan, että kansallisen rokotusohjelman kehittämistarpeet arvioidaan hallituskauden aikana. Valiokunta kiirehtii arvioinnin suorittamista ja toteaa, että THL on jo, tai paremminkin vihdoin, kesällä 2011 esittänyt HPV-rokotteen lisäämistä kansalliseen rokotusohjelmaan.

Totean, puhemies, vielä sen, että lääkärihelikopteritoiminnan hallinnointi siirtyy tukiyhdistyksiltä HEMS Hallinnointi Oy:lle. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että toiminta järjestetään kustannustehokkaasti ja että se on valtakunnallisesti kattavaa.

Aivan lopuksi totean, että valiokunta alleviivaa sitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmähankkeet etenevät suunnitellussa aikataulussa ja että niiden tarvitsemista resursseista huolehditaan, samoin uuden tietohallintolain edellyttämästä valtakunnallisesta otteesta. Tuo syksyllä voimaan tullut lakihan edellyttää STM:ää ohjaamaan toimialansa tietohallinnon kehittämistä. Tämä uusi velvoite on erittäin tärkeä, koska tietohallintohankkeiden yhtenä takkuamisen syynä on ollut valtakunnallisen otteen puuttuminen. Tämä ote on oltava, sillä tietohallintoasioissa onnistuminen on olennainen osa sitä työtä, jolla lisäämme palveluiden kustannustehokkuutta ja siten turvaamme tasavertaiset, laadukkaat palvelut koko maassa.

Kiitän vastaavia ministereitä erittäin hyvästä yhteistyöstä, samoin jaostoa ja valiokuntaa ja valiokuntaneuvosta syksyn aikana tehdystä budjettityöstä. Kiitos!

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Sosiaali- ja terveysministeriön talousarvioesitys vähentää köyhyyttä, eriarvoisuutta, syrjäytymistä ja terveysongelmia parantamalla perusturvan varassa elävien toimeentuloa ja perusetuuksien ostovoimaa. Hallinnonalan osuus valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2012 on 12,3 miljardia euroa, joka on vajaa neljäsosa valtion talousarviosta. Määrärahaesitys on 0,8 miljardia euroa vuoden 2011 varsinaista talousarviota suurempi. Menojen kasvu aiheutuu hallitusohjelman mukaisista uudistuksista, indeksikorotuksista, raamisopimuksesta ja etuuksien menoarvioiden tarkentumisesta.

Hallitusohjelman mukaisesti vuoden 2012 keskeisin uudistus on peruspäivärahan ja työmarkkinatuen tasokorotus 100 eurolla kuukaudessa vuoden alusta alkaen. Etuuksien lakisääteisen indeksitarkistuksen myötä peruspäivärahan taso nousee yhteensä 120 eurolla kuukaudessa eli 553 eurosta noin 673 euroon. Uudistus vaikuttaa myös ansiopäivärahan, vuorottelukorvauksen ja aikuiskoulutustuen tasoihin ja niistä maksettaviin valtionosuuksiin. Etuuksien korottaminen vähentää toimeentulotuen tarvetta, mikä on erittäin hyvä asia.

Perusturvan korotukseen liittyen asumistuen tulorajoja korotetaan 100 eurolla. Lisäksi toimeentulotuen perusosaa korotetaan 6 prosentilla ja yksinhuoltajan toimeentulotuen perusosaa 10 prosentilla vuoden alusta lukien. Nämä perusturvan asumis- ja toimeentulotuen korotukset tuovat valtiolle lisäkustannuksia nyt käsittelyssä olevan hallituksen talousarvioesityksen mukaisesti noin 324 miljoonaa euroa todellakin tulevana vuonna.

Työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimukseen liittyen soviteltuun päivärahaan tehdyt ehdot vakinaistetaan, vuorottelukorvauksen tason alentaminen perutaan, työttömyysvakuutusmaksut pidetään vuoden 2011 tasolla ja valtio osallistuu lomautuspäivärahojen rahoitukseen. Sopimuksen vaikutus ministeriön hallinnonalalle on 194 miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies! Eläkemenoihin varataan ensi vuodeksi 4,39 miljardia euroa. Työeläkelainsäädännön valmistelu keskitetään sosiaali- ja terveysministeriöön, jonne siirretään yksi virka valtiovarainministeriöstä. Eläkkeiden varhennusvähennyksiä yhdenmukaistetaan vuoden alusta lukien luopumalla takuueläkkeen varhennusvähennyksestä. Tämä koskee työttömyysturvan lisäpäiviltä eläkkeelle siirtyviä henkilöitä, jotka jatkossa saavat myös takuueläkkeen ilman varhennusvähennystä. Uudistuksen vaikutus valtion menoihin on vuonna 2012 noin 90 000 euroa.

Sairausvakuutuskorvauksien arvioidaan nousevan noin 4,93 miljardiin euroon. Tämä johtuu pääasiassa sairaus- ja vanhempainpäivärahojen sekä lääkekorvausten ja matkakorvausten kasvusta. Määrärahan korotus sisältää ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestämistapakokeilun laajentamisen koskemaan myös kokeilussa olevien ammattikorkeakoulujen sivutoimipisteitä. Lisäksi sairaanhoitovakuutuksesta maksetaan edelleen korvauksia suun terveydenhuollon kokeiluhankkeelle.

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen potilastietoarkiston ja sähköisen reseptin kehittämistä jatketaan. Sähköisen reseptikeskuksen ja potilastietoarkiston käyttökustannukset hallinnoidaan Kelan uuden palvelurahaston kautta. Palvelurahastoon esitetään 1,6 miljoonaa euroa vuodelle 2012. Siirtymäajan jälkeen käyttötulojen on tarkoitus kattaa rahaston kulut.

Kansaneläkelaitoksen myöntämiin vaikeavammaisten tulkkauspalveluihin esitetään noin 28 miljoonaa euroa, joka on 10 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta enemmän, eli kasvua on 55 prosenttia. Tulkkauspalvelujen kasvu aiheutuu palvelujen kysynnän arvioitua suuremmasta määrästä ja etätulkkauksen kehittämisestä.

Veteraanien tukemiseen esitetään yhteensä 312 miljoonaa euroa. Määräraha kohdentuu pääosin sotilasvammakorvauksiin, sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin, rintamalisiin ja rintamaveteraanien kuntoutukseen. Tähän kuntoutukseenhan saimme ihan tuossa viime metreillä lisää, siirrettiin tuolta Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta. Se oli hyvä asia.

Valtionosuuden työttömyysturvamenoista arvioidaan ensi vuonna olevan yhteensä 2,36 miljardia euroa. Työttömyysasteen on arvioitu laskevan kuluvan vuoden 7,9 prosentista 7,6 prosenttiin. Edellä mainitut työttömyysturvaan esitetyt korotukset ja raamisopimus lisäävät kuitenkin valtion menoja.

Eräs tärkeä asia, mikä toteutuu ja saa jatkoa, on työpankkikokeilu, joka laajennetaan valtakunnalliseksi tavoitteena parantaa osatyökykyisten työllistymismahdollisuuksia. Tähän hankkeeseen on varattu 1,5 miljoonaa euroa, jolla on nyt mahdollisuus aloittaa 10 uutta työpankkia 4 toiminnassa olevan lisäksi. Näistähän on erinomaisen hyviä kokemuksia, ja se, että nyt saadaan niitä laajennettua, on oikein hyvä.

Harmaan talouden torjuntaan on esitetty vahvistettavaksi 1,5 miljoonaa euroa. Sekin on tärkeä asia. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan ruuhkaa saadaan purettua ensi vuonna entistä enemmän, koska nyt Somlalle esitetään 1,12 miljoonaa euroa. Kolmikantaista samapalkkaisuusohjelmaa jatketaan, ja siihen esitetään nyt 0,2 miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies! Ihan lopuksi vain totean, että valtiovarainvaliokunnan mietinnössä tälle hallinnonalalle on esitetty lisäyksiä. Siellä on muun muassa Pidä kiinni -hoitojärjestelmän jatkuvuuden turvaaminen, valtion rahoitus evo-tutkimusrahoitukseen. Sitten on myöskin mielenterveys- ja päihdeongelmaisten hoitoon lisärahoitusta ja myöskin UKK-instituutin toimintaan. Nämä ovat erinomaisen hyviä valintoja valtiovarainvaliokunnalta. Kiitän hyvästä yhteistyöstä ja vastaan kysymyksiin debatin aikana.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Hetken yllätyin, mitä viime yön aikana on tapahtunut.

Arvoisa herra puhemies! Oli todella mukava kuulla valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtajan terveiset hallituksen ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan lisäysten suhteen, ja kiitän niin ikään hyvästä yhteistyöstä. On todella ilo todeta, että me voimme kaikki niin hallituspuolueissa kuin oppositiossakin todeta nyt yksissä tuumin aikaansaaneemme jotain erityisen hyvää ja tärkeää. On nimittäin aina riemastuttavaa, kun jokainen meistä puoluekannasta riippumatta ja hallituskokoonpanosta vapaana voi sanoa "hyvä homma, jo oli aikakin".

Yksinhuoltajaperheet saavat vuoden alusta vähintään 85 euron korotuksen kuukaudessa toimeentulotukeensa. Se on merkittävä summa, jolla parannetaan noin 30 000 perheen arkea, ja jokainen meistä tietää, että tämä päätös on kyllä ollut oikea. Kyse on mahdollisuuksien tasa-arvon paremmasta toteutumisesta, mahdollisuudesta elää samaa sosiaalista elämää muitten perheitten lasten kanssa, vaikkapa harrastusten kautta. Harrastustenhan tulisi yhdistää lapsia ja nuoria, ei erottaa heitä. Kun katsotaan, mitä tämä tekee vuositasolla, niin 1 000 euroa vuodessa, 1 000 euroa vuodessa oikein käytettynä, on, kuulkaa, paljon rahaa. Tämä korotus antaa ihan aidosti toivoa näille perheille, kun se sijoitetaan lasten tulevaisuuteen, lapsiin ja nuoriin. Olen myös vakuuttunut, että kun me lisäämme tällä toimenpiteellä valtion menoja 44 miljoonalla eurolla, niin me säästämme tulevaisuuden kustannuksista. Tämä on sitä tuiki tärkeää ennaltaehkäisyä, josta täälläkin salissa on usein puhuttu.

Kun säästöistä puhutaan, arvoisat kansanedustajat, me tulemme tulevaisuudessa varmasti puhumaan paljon säästöistä. Toivon, että osaamme silloin säästää niin viisaasti, ettemme aiheuta kohtuuttomia henkisiä kustannuksia yksittäisille ihmisille emmekä kohtuuttomia rahallisia kustannuksia yhteiskunnalle pitkässä juoksussa. Tässä perusturvan 100 euron korotus merkitsee monelle suomalaiselle sitä, ettei heidän tarvitse enää juosta luukulta toiselle apua hakemassa. Toimeentulotukiriippuvuus vähenee huomattavasti, ja toisaalta myös toimeentulotukeen tehdään tasokorotus. Se on näin, että työttömyyden kohdatessa tapa, jolla yhteiskunta ihmistä kohtelee, lyö leimansa aivan liian usein, ja siinä, millaisena valtio näyttäytyy apua tarvitsevalle, meillä on varmasti vielä töitä tehtävänä. Mutta tämä on kyllä hyvä toimenpide, joka ollaan nyt saatu aikaiseksi.

Arvoisa puhemies! Politiikan mahdollisuutta parantaa kansalaisten arkea epäillään tämän salin ulkopuolella laajasti ja joskus jopa ihan perustellen. Hallinto ja sen päätökset nähdään apparaattina, joka suoltaa sokeita päätöksiä arkea näkemättä, ja toivon, että omalta osaltaan Kaste-projekti herättää toivoa myös kriitikoissa. Olen puhunut ja tulen puhumaan jatkossakin korvamerkityn rahan puolesta, ja tämä Kaste-ohjelmahan, se täytyy tiedostaa, on edelleen täsmäkohdennettua tukea, sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistä. Sellaisia hyviä hankkeita pystytään Kaste-rahalla toteuttamaan, joiden sitten myöskin levitessä kuntakenttään, juurtuessa tänne meidän järjestelmäämme sillä luodaan paljon hyvinvointia meidän yhteiskunnassamme.

Ihan muutaman Kasteen sateenvarjon alle mahtuvan teeman haluan tässä nostaa esille, koska tiedän, että se edustajia kiinnostaa. Tätä kansallista kehittämisrahaa kohdennetaan siis 17,5 miljoonaa euroa vuosittain muun muassa vanhusten palveluiden kehittämiseen, lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn, siis myöskin lastensuojelun toimintatapojen parantamiseen, terveyskeskusten toiminnan parantamiseen — tämä on sellainen asia, josta paljon kansalaiset myöskin ottavat yhteyttä — sekä ennalta ehkäisevän, osallisuutta lisäävän toiminnan kehittämiseen. Siis Kasteella pystytään saamaan hyvin paljon aikaan. Myös edellisellä hallituskaudella, täytyy tässä sanoa, vaikka silloin itse oppositiossa olin, Kaste-raha oli juuri se raha, jolla saatiin paljon upeita tuloksia kuntakentässä tehtyä.

Sosiaali- ja terveysministeriön talousarvioesitys vahvistaa ja uudistaa peruspalveluita sekä vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta parantamalla muun muassa asumistukea ja toimeentuloturvaa, niin kuin tässä on jo todettu, ja kun asumistuessa tulorajaa korotetaan 100 eurolla, jotta työmarkkinatuen saajien asumistuki pysyisi samana eikä perusturvan korotus vähentäisi sitä, niin tässä on katsottu tätä asiaa kokonaisuutena.

Vielä, arvoisa puhemies, lyhyesti totean, että kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia korotetaan hallituskaudella kaikkiaan 145 miljoonalla eurolla ja tällä pystytään myöskin saamaan hyviä tuloksia aikaan.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Peruspalveluministeri Guzenina-Richardson lupasi kesällä, että omaishoidon tuen verovapaus hoidetaan sittenkin kuntoon, vaikka hallitusohjelmassa asiaa aiotaan vain selvittää. Nyt voi kysyä, kestääkö kantti.

Keskimääräinen omaishoidon hoitopalkkio on runsaat 400 euroa kuukaudessa. Tuen määrä vaihtelee asuinkunnasta ja hoidon tarpeesta riippuen. Omaistaan auttaa yli miljoona suomalaista. Heistä pääasiallisia auttajia on noin 280 000. Loput eivät kaikki edes tiedosta olevansa omaishoitajia. Suurin osa omaisistaan hoitavista toimii ilman omaishoidon tukea lähimmäisenrakkaudesta. Osalla hoidettavan avuntarve saattaisi täyttääkin tuen myöntämisen edellytykset. Omaishoitajat tekevät arvokasta työtä ja mahdollistavat sen, että heidän lähimmäisensä voivat sairastaa kotioloissa. Näin säästetään samalla merkittävästi yhteiskunnan varoja, kun hoitokulut jäävät pieniksi.

Keskusta edellyttääkin vastalauseessaan, että omaishoidon tuki säädetään verovapaaksi ja Kelalle siirtoa on kiirehdittävä, jotta omaishoitajien asema saataisiin samalle viivalle koko maassa. Haluamme myös, että hallitus antaa lakiesityksen työmarkkinatuen tarveharkinnan poistamisesta, etteivät hakijan puolison tulot estäisi tukea. Myös pienimmät sairauspäivärahat, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaat ja kuntoutustuki pitäisi korottaa samalle tasolle pienimmän työttömyyspäivärahan kanssa. Olin itse viime vaalikaudella erittäin, erittäin tyytyväinen, kun 12 vuoden työn tuloksena nämä vihdoinkin kohtasivat eli minimiäitiyspäivärahat muun muassa olivat samansuuruiset kuin työmarkkinatuki, ja nyt sitten tällä kaudella tuli heti pettymys perään, taas nämä kaksi erotetaan toisistaan.

Sitten joitakin, vähän kiitoksenkin, sanoja. On ihan hyvä, että veteraanien kuntoutusmäärärahoja korotettiin sen jälkeen, kun hallitus oli ensin niitä leikannut, nyt sitten syksyn mittaan pientä korotusta, ja tähänkin keskusta kyllä haluaisi ohjata vielä lisää rahaa. Veteraanejahan on alle 45 000, ja keski-ikä lähentelee jo 90:tä vuotta.

Hyvää tuossa valtiovarain mietinnössä on edelleenkin osittain leikkauksen poistaminen terveyden edistämisen momentilta, jos sitä positiivisena haluaa pitää siinä mielessä, että ensin leikataan ja sitten lisätään, ja toisaalta tuo Pidä kiinni -hoitojärjestelmän lisäraha päihdeäitien hoidon järjestämiseen. Tästä on vuosikausia puhuttu, ja siihen on aikaisemminkin rahaa ohjattu, ja se on erittäin hyvä hanke. Kuten ihan hyvä on, Somlan rahoihin tuli lisäystä, jonka hallitus hoiti täydentävällä esityksellään.

Tässä yhteydessä haluaisin kysyä ministereiltä myös, mihin toimiin aiotte ryhtyä, että kotikuntalaki täyttää perustuslain vaatimukset vammaisen henkilön osalta silloin, kun hänellä on tarve vaihtaa kotikuntaa, ja onko hallituksella jotakin tietoa jo siitä, miten tämä kotikuntalain muutos on konkretisoitunut, mihinkä suuntaan on muutettu ja mistä lähdetty ja onko siinä ollut joitain ongelmia.

Arvoisa herra puhemies! Tänä syksynä kansanedustajat jättivät yhteensä 554 talousarvioaloitetta, ja määrä on huomattavasti pienempi, kuten tuossa äänestyksessä huomasimme, kuin viime vuonna, jolloin aloitteita jätettiin 1 147 kappaletta. Tämä johtuu tietenkin laajasta hallituksesta ja muuttuneista käytännöistä. Viime vuonna aloitteita hyväksyttiin yhdeksän kappaletta ja nyt kaksi kappaletta.

Yksi omista talousarvioaloitteistani koskee lisämäärärahan osoittamista kunnille lasten- ja nuortenpsykiatrian palveluihin. Ensimmäisenä eduskuntavuotenani 99 vastaavanlainen aloitteeni hyväksyttiin oppositiosta käsin, mikä on jo todella harvinaista. Tuon aloitteen avulla ohjattiin 70 miljoonaa silloista markkaa vaikkapa kuraattoritoimen aloittamiseen, kuten omassa kotikunnassani Joroisissa tehtiin. Nytkin ehdotan 2:ta miljoonaa euroa kunnille lasten ja nuorten psykiatrian palveluihin, nimittäin yhä useamman lapsen perheessä on kehitystä vaarantavia tekijöitä, kuten perheväkivaltaa sekä mielenterveys- ja päihdeongelmia. Nuorten mielenterveysongelmat ja masentuneisuus jäävät edelleen liian usein tunnistamatta. Hoitamaton masennus vaikuttaa oppimiskykyyn, sosiaaliseen kanssakäymiseen ja lisää myös itsemurhariskiä, joten säästöjen etsiminen tästä suunnasta tuskin on pitkällä aikavälillä kannattavaa. Varhainen puuttuminen edellä mainitun kaltaisiin ongelmiin on paras keino, ja olisi hyvä, että elämän ylä- ja alamäessä olisi jokaisella ainakin yksi aikuinen kuuntelija ja asioiden oikeisiin mittasuhteisiin laittaja. Tämän ihmisenhän ei tarvitse olla ammattiauttaja, välittäminen usein riittää.

Tutkimuksen mukaan yli kolmannes EU-kansalaisista kärsii mielenterveyden häiriöistä, emme siis ole missään nimessä yksin. Suomessa, jos ajatellaan mielenterveyden ongelmia, tässä on jonkun verran myös tasa-arvo-ongelmaa, eli esimerkiksi tilastojen mukaan Pohjois-Suomessa jäädään keskimääräistä aikaisemmin mielenterveyssyistä eläkkeelle ja muutenkin Itä-Suomessa on todettu aikaisemminkin, että käytetään vaikkapa nuorten hoidossa enemmän lääkkeitä kuin muualla päin Suomea. Kysyisinkin ministereiltä, mitä aiotte tehdä tai olette kenties jo tehneet mielenterveyspalveluiden tasa-arvoistamiseksi eri puolilla maata.

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Keskusta lähtee siitä, että taantuman laskua ei saa maksattaa heikko-osaisimmilla. Hallituksen leikkauslinjan alle he kuitenkin näyttävät jäävän. Hallitus mainostaa parantavansa historiallisesti perusturvaa, kun todellisuudessa perusturvan parannus koskee vain työttömiä, heistäkin vain osaa, ja vieläpä epätasa-arvoisesti.

Työtön on varmasti päivärahansa ansainnut, ja korotus on sinänsä hyvä asia. Työmarkkinatuen ja peruspäivärahan korotusesityksen suurin puute on kuitenkin se, että korotuksesta hyötyvät eniten jo valmiiksi paremmassa asemassa olevat. Työttömäksi jäädessään 3 300 euroa kuukaudessa tai enemmän tienanneet hyötyvät peruspäivärahan korotuksesta huomattavasti enemmän kuin vähemmän tienanneet. Hallitus sanoo parantavansa kaikkien heikommassa asemassa olevien asemaa, mutta suurinta ansiopäivärahaa saavien tukea korottamalla tämä tavoite ei toteudu.

Työttömyysturvan korotus jättää myös yhteiskunnan heikompiosaiset eriarvoiseen asemaan. Tosiasia on, että esimerkiksi pienemmillä päivärahoilla elävät opiskelijavanhemmat tai pienempien sairauspäivärahojen saajat ovat kaikkein heikoimmassa asemassa. Viime kaudella keskustavetoinen hallitus teki merkittävän periaatepäätöksen korottamalla alimmat äitiys-, isyys- ja vanhempainrahat sekä sairauspäivärahat työmarkkinatuen tasolle. Tämä uudistus vaikutti yli 22 000 pienituloisimpaan ja heidän elämäänsä nostaen heidät edes samanarvoiseen asemaan muiden kanssa. Nyt repäistään jälleen kuilu heikompiosaisten ryhmien välille korottamalla vain työttömyysturvaa. Tämä ei voi olla oikein, eikä ainakaan historiallisen mullistava perusturvan uudistus. Perusturvaa tulee kehittää tasapuolisesti kaikkia ryhmiä huomioiden.

Arvoisa puhemies! Omaishoitajat tekevät niin lähimmäisilleen kuin koko yhteiskunnalle mittaamattoman arvokasta työtä. Ilman heitä moni sairas jäisi usein kasvottoman ja kalliin laitoshoidon varaan. Suomen noin 300 000 omaishoitajasta vain kymmenesosa saa kunnallista omaishoidon tukea, jonka vähimmäismäärä on vain 352 euroa kuukaudessa. Ottaen vielä huomioon, että omaishoitajat ovat pääsääntöisesti eläkeläisiä, ovat virkavapaalla tai työttömiä, korvaus ei todellakaan ole järin suuri. Pienin mahdollinen kädenojennus heille yhteiskunnan taholta olisi antaa omaishoidolle verovapaus. Omaishoidon tulisi olla myös yhtä arvokasta joka puolella maata. Nykyisellään kuitenkin tuen suuruus vaihtelee kunnittain. Omaishoidon tuen maksatus tulisikin pikimmiten siirtää Kelan hoidettavaksi, tässähän yhteistä tahtoa kuitenkin tuntuu löytyvän, ja näin varmistettaisiin omaishoitajille tasapuolinen korvaus.

Arvoisa puhemies! Keskusta kannattaa kotihoidon tuen edistämistä, niin että se todella voisi tukea kotona tapahtuvaa hoitoa. Tämän osalta hallituksen kirjaus on hyvin epäselvä, ja toivoisinkin keskustelua tästä aiheesta.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö on ollut hyvin huolestuttavaa viimeisten vuosien aikana. Edellisellä kaudella täällä eduskunnassa keskusteltiin paljon alkoholin mielikuvamainonnan kieltämisestä, mutta ei kuitenkaan päästy sen pidemmälle kuin että täällä tehtiin lakialoitteita aiheesta, ja lakialoitteen allekirjoitti yli sata kansanedustajaa. Asiasta myös on kertaalleen äänestetty, kun alkoholilakia käsiteltiin täällä täysistunnossa. Silloin perussuomalaisten esityksestä äänestettiin, että olisi saatu näitä rajoituksia eli kielto alkoholin mielikuvamainontaan, joka kohdistuu lapsiin ja nuoriin. Nyt kysyisin: missä vaiheessa tämän asian valmistelu on? Sitä on kovasti odotettu. Vai onko näin, että panimoteollisuus on taas päässyt vaikuttamaan ja asiaan ei tule muutoksia?

Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitukselle kiitos siitä, että aivan budjetin käsittelyn loppuvaiheessa veteraanien kuntoutukseen tuli lisää rahaa, ja aivan erityis-erityiskiitos siitä, että sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan resurssit varmistettiin.

Mutta: kiitos peruspalveluministerille, että otitte esille Kaste-hankkeen. Nimittäin te mielellänne täällä kerrotte meille, miten te toteutatte hallitusohjelmaa. Muutama pikku ongelma on: missä rahat ja millä aikataululla? Hallitusohjelmassa sanotaan Kaste-ohjelmasta: painopisteenä syrjäytymisen ehkäisy, omaishoidon tukipalvelut, yleinen palveluiden kehittäminen jne. Tänään te sanoitte puheenvuorossanne, että Kaste-rahat mahdollistavat tällaisen pistevaikutuksen. Ensinnäkin te laitoitte eduskunnan kyselytunnilla muutama viikko sitten omaishoidontuen ja vanhustenhuollon kuntoon Kaste-rahoilla. Ja toisekseen voisitte vaivautua lukemaan valiokunnan mietintöä niiltä osin, missä toivotaan Kaste-hankkeen rahojen priorisointia ja kohdentamista paremmin. Ministeri Guzenina-Richardson: miten te aiotte tämän yhtälön oikein hoitaa, isoja asioita kuitenkin pienillä määrärahoilla?

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edessä on isot taloustasapainottamishankkeet. Valtiovarainvaliokunta tapaa valtiovarainministerin heti helmikuussa, ja toivon, että erityisesti luette mietinnön. Ne viestit on tarkoitettu ministerille, kun te valmistaudutte kehysriiheen. Erityisesti peräänkuuluttaisin perusterveydenhuoltoa, ennalta ehkäiseviä toimia, jotta rahat tulevaisuudessa riittävät. On uutta terveydenhoitolakia toimeenpantava, erityisesti perusterveydenhuoltoon on panostettava.

Kysynkin peruspalveluministeriltä: millä tavalla ensi vuonna, tulevana vuonna, niistä lisärahoista, joita hallitus laittaa terveydenhuollon valtionosuuksiin 145 miljoonaa euroa, perusterveydenhuoltoa vahvistetaan, koska kaikki asiantuntijat sanovat, että sinne juuri täytyy täsmätoimia laittaa? Toivon myöskin, että Kaste-hankkeesta toteatte sen, millä tavalla niitä hyviä käytäntöjä voidaan laittaa eteenpäin. Erinomaista työtä ministeri Risikko teki Kaste-hankkeessa, mutta kun asiantuntijoita kuulimme, he sanoivat, että aika lailla vaikutukset ovat olleet pistevaikutuksia ja nyt tarvittaisiin keinoja, että saadaan ne hyvät keinot käytäntöön. Millä tavalla Kaste-hanketta kehitetään, jotta oikeasti jää pysyvä jälki eikä vain hankkeita? Siihen meillä ei enää todellakaan ole varaa.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Haluan ensinnäkin kiittää niin hallitusta kuin myös eduskuntaa ja valiokuntaa siitä, että on otettu vahvasti esille mielenterveyspalvelut, koska mielenterveyskysymykset ovat olleet suuri haaste meidän yhteiskunnallemme. Täällä nimenomaan puututaan varhaiseen puuttumiseen, ehkäisevään mielenterveystyöhön sekä myös niihin perheisiin, joissa vanhemmat sairastuvat mielenterveysongelmiin, ja heidän lastensa ja nuortensa hyvinvointiin. Puutuin tähän asiaan sen takia, että valiokunnassa muun muassa on tullut meille tietoa siitä, että kun perheessä vanhemmat sairastuvat mielenterveysongelmiin, eri tutkimukset ovat osoittaneet, että heidän lapsensa tai nuorensa riski sairastua mielenterveysongelmiin tai psyykkisiin ongelmiin kertaantuu jopa 70-prosenttisesti. Elikkä tämä on toimiala ja asia, johon meidän pitää vahvasti puuttua täällä eduskunnassa, puutumme me sitten sen mielenterveyslain kokonaisuudistuksen yhteydessä tai palvelurakenteitten kautta, kun hallitus vie sitä eteenpäin.

Erkki  Virtanen  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Toisin kuin edustaja Katainen täällä antoi ymmärtää, niin ensi tammikuussa Suomen työttömät tulevat kokemaan jotain ainutlaatuista 20 vuoteen ja tulevat saamaan 120 euron korotuksen. Sellaista ei ole näkynyt, ei sinä aikana, kun minä olen täällä ollut, eikä sitä ennenkään aika pitkään.

Arvoisa puhemies! Olen myöskin edustaja Rehulan tapaan tyytyväinen siitä, että tämä Somlan rahoihin kohdistuva leikkaus itse asiassa korjataan tässä. Toivon kyllä, että jatkossa pidetään huoli siitä, että Somlan rahat saadaan sellaiselle tasolle, ettei tämän tyyppistä, sinänsä positiivista tapahtumaa, joka tässä nyt tuli, enää tarvitse toistaa.

Arvoisa puhemies! Tässä jo syksyllä kävi selvästi ilmi, että eduskunnan suuri enemmistö on sitä mieltä, että työttömyysturvan tarveharkinta tulee poistaa. Pidetään siitä huoli vielä tällä kaudella, niin voimme olla vielä entistä tyytyväisempiä tähän hallituksen perusturvan parantamiseen.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Äskettäin ilmestyi tutkimus, joka on erittäin huolestuttava. Se kertoo nimittäin, että Suomessa tulotason ja eliniänodotteen välillä on erittäin vahva kytkös. Aikaisemmin tulojen vaikutusta eliniänodotteeseen ei ollut meillä tutkittu, joten tämä on erittäin merkittävä tutkimustulos ja kertoo hyvin selvää kieltä meidän terveydenhuoltojärjestelmästämme. Tutkimuksen mukaan pienituloinen mies elää peräti 12—13 vuotta lyhyemmän elämän kuin parempituloinen, ja naisten kesken tämä ero on 7 vuotta.

Arvoisa ministeri, Suomessa on pitkään puhuttu siitä, että meidän monikanavainen rahoitusmallimme pitää yllä eriarvoisuutta terveydenhuollossa. Mitä aiotte tehdä, jotta mahdollisimman pikaisesti voidaan ottaa vakavasti tämän edellä mainitun tutkimuksen tulokset ja ryhtyä kriittisesti tarkastelemaan monikanavaista ter-veydenhuollon rahoitusmallia ja päästä siihen, että kansalaiset olisivat nykyistä tasavertaisemmassa asemassa suhteessa terveyspalveluihin?

Lars Erik Gästgivars /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puheenjohtaja! Suuri ongelma yrittäjillä on heidän toimintansa väliaikainen keskeyttäminen, joka johtuu ulkopuolisista syistä. Yrittäjällä ei ole mahdollisuutta saada työttömyyskorvausta ilman pitkää karenssia, jos yritys ei ole poistettu kaupparekisteristä, ja ilman, että omaisuutta sekä työvälineitä on myyty.

Arvoisa ministeri, tämä on johtanut siihen, että yrittäjillä ei ole mahdollisuutta jatkaa toimintaansa, kun työtä taas on tarjolla, sen jälkeen kun heidän omaisuutensa ja työvälineensä on myyty. Yrittäjä jää täten vastoin tahtoaan työttömäksi. Yrittäjien työttömyysaste on 2—3 prosenttia, kun taas palkansaajien työttömyysaste on 7—8 prosenttia, joten pelko yrittäjien väärinkäytöksistä ei ole relevantti.

Leena Rauhala /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitoksia, arvoisat ministerit, koska nyt sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan kirjauksissa näkyy niitä painotuksia, mitä on hallitusohjelmassa. Myös valiokunta on nostanut esiin erittäin tärkeitä asioita, myös sellaisia, joissa ei ole riittävää rahoitusta, tai on selkeästi sellaisia, että on kyllä ollut jo aikaisemmin kohdennuksia mutta nyt ei rahaa ole riittänyt.

Erityisesti haluaisin nostaa esiin täältä kouluterveydenhuollon. Minun mielestäni on huolestuttavaa se, että vaikka säädöspohjaa on vahvistettu, niin kuin valiokunnan mietinnössä todetaan, niin silloin kuitenkin joissakin kunnissa selvästi niitä resursseja ei ole pystytty lisäämään kouluterveydenhuollossa. Kun nyt erityisesti tämä varhainen puuttuminen ja ennalta ehkäisevä työ pitäisi aloittaa mahdollisimman varhain ja nytkään tässä tietysti ei selkeästi näe, millä tavalla sitä kohdennusta voisi sinne saada, jos näköjään säädöksetkään eivät sitä auta, miten saataisiin rahoituksella tai muulla sitten?

Hanna Mäntylä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meillä on tällä hetkellä villit markkinat lastensuojelun sijaishuollossa. Siellä on todella sellaiset verorahoin rahoitettavat markkinat, joilla näitä toimijoita ei juurikaan valvota, ja siellä tehdään aika huikeita voittoja lasten, nuorten ja perheiden elämän kustannuksella. Toki siellä on myöskin näitä toimijoita, jotka tekevät aidosti sitä oikeaa lastensuojelutyötä, mutta nämä voitontavoittelijat kyllä mustaavat sitä heidänkin mainettaan. Ennen kaikkeahan tästä kärsivät nämä sijoitetut lapset, koska näitä olosuhteita, joihin heidät sijoitetaan, ei tosiaan edes juuri valvota. Tästä olen itse tehnyt kirjallisen kysymyksen aivan pari viikkoa sitten, johon tietysti toivon pikaisesti vastausta.

Tämmöinen varhaisen puuttumisen malli, jossa kuntia kannustettaisiin ennalta ehkäisevään työhön sen sijaan, että kuntia tuetaan huostaanottokuluissa, olisi varmaan ihan paikallaan. Tähän liittyen haluaisinkin nyt kysyä, mitä aiotte tälle asialle tehdä, jotta tähän tilanteeseen tulee korjaus ja nämä jatkuvat sijoitukset saadaan loppumaan.

Annika Saarikko /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvoisa peruspalveluministeri! Mielenkiinnolla olen seurannut lausuntojanne tänä syksynä. Te puhutte hyvin kauniisti ja monesta asiasta. Te lupaatte paljon. Lyhyt listaus, uutiskatsaus, osoittaa, että viimemmäksi te olette luvannut sotaveteraaneille sotainvalidien prosenttirajojen alentamista heidän tuessaan. Muistatte yhteisen keskustelumme ja väittelymme omaishoidon tuen verovapaudesta. Te olette paljon puhunut vanhuspalvelulaista ja siihen kohdistuvasta työntekijöiden määrää koskevasta velvoitteesta ja kunnille tulevista kustannuksista. Te olette maininnut, että kannatatte ilmaisia terveyskeskusmaksuja. Äsken totesitte, että te mielellänne korvamerkitsisitte nämä rahat, jotka kohdistuvat sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kaikki asiat ovat semmoisia, että meidän kenenkään ei ole mahdotonta olla kanssanne eri mieltä, mutta nämä kirjaukset eivät suurimmaltakaan osalta sisälly teidän hallituksenne ohjelmaan. Niille ei löydy rahoitusta tästä keltaisesta kirjasta. (Puhemies koputtaa) Toivoisin, että selitätte, mitä tämä tarkoittaa, peruspalveluministeri!

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Talouden haasteet ovat erittäin suuret, ja onkin hienoa, että hallitus on päättänyt kohdentaa 592 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna tälle hallinnonalalle. Kuunnellessani tässä keskustan puheenvuoroja ihmettelen kyllä tätä suurta halua mitätöidä hallituksen hyviä tekoja perusturvan korottamiseksi.

Mutta minä haluaisin puhua enemmän peruspalveluista. Kuten edustaja Sarkomaa tässä aiemmin sanoi, aivan keskeistä on se, miten peruspalveluja, perusterveydenhuoltoa jatkossa vahvistetaan. Nyt kun kuntauudistustyö lähtee käyntiin, niin se, että tässä rinnalla nyt vahvistamme terveyskeskuksia, ennalta ehkäiseviä palveluja, varhaista puuttumista eli oikeastaan kaikkea sellaista, jolla me saamme menojen kustannusvauhtia hillittyä, olisi äärettömän tärkeää. Olisi mielenkiintoista kuulla vielä, jos peruspalveluministeri hieman voisi avata, miten tämä työ tässä kuntauudistuksen rinnalla tulee etenemään.

Toinen asia ihan lyhyesti. Terveyden edistäminen on äärettömän tärkeätä, mutta on tärkeää nyt, kun sille on varattu rahaa, että me kohdennamme sen vaikuttavasti ja joustavasti, koska terveyden edistäminen on hyvin henkilökohtainen asia, eli miten ne rahat kohdennetaan tehokkaimmin?

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Suomessa tehdään ikäihmisistä jopa vuodepotilaita kuntouttavan hoidon puutteiden takia. Tutkimuksista tiedämme myös, että esimerkiksi muistisairauksia sairastavat ihmiset joutuvat tällä hetkellä noin kaksi vuotta liian aikaisin laitoshoitoon samasta syystä. Kuntouttava hoito ei siis tarkoita fysioterapiaa vaan hoitotyöntekijöiden tapaa tehdä työtä. Tämä edellyttää riittäviä tiedollisia ja taidollisia valmiuksia mutta myös resursseja. Esimerkiksi kotihoidossa ei tänä päivänä monessakaan kunnassa ole työntekijöillä mahdollisuutta resurssien puutteen takia tehdä kuntouttavaa hoitotyötä; tosin valmiuksissa ja asenteissakin on vielä korjaamista.

On erittäin surullista, että ikäihmiset eivät pääse edes ulkoilemaan, vaikka se on tärkeimpiä kuntouttavan hoidon elementtejä. Odotankin paljon tulevalta vanhuspalvelulailta. Kysyn peruspalveluministeriltä ehkä hiukan johdattelevasti: tuleehan kuntouttava hoito varmasti kirjatuksi lakiin? Tämä on niitä asioita, joilla saadaan sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksia kuriin.

Laila Koskela /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuntien säästövelvoitteet ovat koskeneet rankasti hoitohenkilökuntaa, ja näihin säästövelvoitteisiin pääseminen on lähes mahdotonta muuten kuin tekemällä töitä vajaalla henkilökuntamitoituksella. Sijaisia ei oteta sairauslomiin, on aivan yleistä, että päivävuorosta jäädään vielä yövuoroon. Vuoro voi olla jopa 17 tuntia. Laki sallii tämän, koska vuorokausi vaihtuu kesken työvuoron. Tästä seuraa vakavaa työuupumusta ja pitkittyneitä sairauslomia. Vastaava ministeri, oletteko tästä tietoisia ja miten olette huomioineet tämän henkilöstömitoituksissa tässä uudessa vanhushoitolaissa?

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ennalta ehkäisevä näkökulma on erittäin tärkeä etenkin nyt, kun puhutaan ensi kevään säästöistä, joita todennäköisesti on tulossa myös sosiaali- ja terveydenhuoltopuolelle. Mielestäni löytyy puolikymmentä sellaista ryhmää, joissa STM:n hallinnonalalla voitaisiin löytää nyt jo säästöjä, jotka eivät näy negatiivisesti näitten ihmisten elämässä: mielenterveyspuolelta mahdollisimman varhainen puuttuminen, alkoholi- ja huumehaitat nuorten kohdalla, homeongelmista aiheutuvat haitat, perheiden kotiapu ja vanhustenhuolto. Nämä ovat varmasti niitä seikkoja, joissa painopistettä siirtämällä alkuvaiheeseen säästetään loppuvaiheen kasautuneita hoitokustannuksia.

Arvoisa puhemies! Vielä eräs seikka, joka askarruttaa tietysti tällä hetkellä, on työterveyshuolto, jota tarjotaan siis työssä käyville ihmisille, ja sen vastapainona sitten taas perusterveydenhuolto. Kaikki tutkimukset osoittavat, niin kuin edustaja Alanko-Kahiluoto täällä viittasi, että panostamalla perusterveydenhuoltoon saadaan seuraukset näkymään myös positiivisina. Kysyisin ministereiltä: aiotaanko tähän ennalta ehkäisevään näkökulmaan näitten ryhmien osalta nimenomaan puuttua?

Anne-Mari Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä on aivan oikein korostettu ennaltaehkäisyä, hyvinvoinnin edistämistä ja toimintojen kehittämistä, jossa erityisenä painopisteenä ovat it-järjestelmät. Me kaikki tiedämme, että terveydenhuollon tietojärjestelmissä tiimalasin hiekka uhkaa jo lähes loppua. Ennaltaehkäisyn osalta päihdeäidit tarvitsisivat ehdottomasti sen 2 miljoonaa euroa, ja siinä meillä on vieläkin varmistamista, miten saamme rahoituksen pysyvälle pohjalle, ja sen lisäksi myös, miten pystymme kehittämään neuvolatoimintaa siten, että päihdeäitien raskaudet huomataan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Mutta toinen tärkeä ennalta ehkäisevä asia on se, että meillä on erittäin hyvä kansallinen rokoteohjelma, mutta siellä on yksi kauneusvirhe, ja se on tämä HPV-rokote. THL on sitä kannustanut viemään eteenpäin, ja ymmärrän, että haluatte katsoa kokonaisuuden ja sen, miten syöpäseulonnat siihen onnistuvat. Mutta toivoisin, että me tekisimme sellaisia päätöksiä, mistä ne terveyshyödyt (Puhemies koputtaa) olisivat parhaimmat, ja kysynkin, ministeri, teiltä, onko ensi vuonna, kun käymme tätä samaa keskustelua, meillä silloin HPV-rokote kansallisessa rokoteohjelmassa.

Hanna Tainio /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Lääkekorvausjärjestelmän uudistus puhuttaa kovasti tavallisia ihmisiä, mutta erityisesti se puhuttaa potilasjärjestöjä, joihin kuuluu paljon kroonisesti sairaita ja paljon lääkkeitä käyttäviä. Uuden järjestelmän on tarkoitus olla oikeudenmukainen mutta myös säästää merkittävästi lääkekuluissa. Julkisuudessa on puhuttu, että korvaukset voitaisiin suunnata paljon lääkkeitä käyttäville, mikä tuntuu sinänsä hyvin oikeudenmukaiselta, ja henkilö, joka syö yhden antibioottikuurin vuodessa, voisi hyvinkin maksaa siitä enemmän. Kysynkin ministeriltä, miten lääkekorvausjärjestelmän uudistus etenee ja onko suunnitelmissa yhdistää lääkekorvauskatto muihin terveydenhuollon maksukattoihin ja kuinka valmistelussa on pitkäaikaissairaat otettu huomioon.

Jari Myllykoski /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Alkuun on pakko sanoa, että on harmi, että edustaja Elsi Katainen ei ole paikalla, mutta enpä aikoihin ole kuullut noin suurta vähättelyä, minkä hän totesi, että meillä on laitoksissa kasvottomia henkilöitä — hoitajia, jotka käsillään ja sydämellään tekevät sitä työtä, ja heillä on kyllä jopa sosiaaliturvatunnuskin. (Sari Sarkomaa: Ja nimi!) — Toivotaan nimenomaan, on myös nimi.

Hallitusohjelmassa tavoitellaan työurien pidentämistä. Sama toteamus ja henki säilyy myös raamisopimuksessa. Mutta miksi tuohon tähtäimeen ei ole otettu työterveyshuollon osaamista, vai onko kysymys siitä, että työterveyshuollon merkitystä mahdollisena työurien pidentäjätahona ei ole vielä huomioitu?

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä valiokunnan tekemä 2 miljoonan euron lisäys päihdeäitien hoitoon Pidä kiinni -hankkeeseen tuli todella tarpeeseen. Mutta niin kuin täällä jotkut edustajat jo totesivat, tähän tärkeään hankkeeseen on saatava pysyvä rahoitus. Nimittäin jo viime kaudella puhuimme siitä, että kun Raha-automaattiyhdistyksen rahoitus on loppumassa vuoteen 2013 mennessä kokonaan, niin rahoituksen pitää löytyä sitten muualta. Se ei ole toiminut odotetulla tavalla, että kuntien valtionosuuksia on korotettu, koska ne ovat hävinneet sitten kuntien loputtomaan kassaan. Ainoa vaihtoehto olisi joko korvamerkitä rahat suoraan tai sitten muuten vahtia, että rahoitus kuntien osalta toteutuu. Varmaan järkevintä olisi, että valtio tämän tärkeän asian hoitaisi, sillä nämä ensikodit ovat ylikunnallisia. Olen vieraillut sellaisessa. On ilo nähdä terveitä vauvoja, terveitä pikkulapsia, odottavia äitejä, vanhempia, joita tuetaan päihteettömyydessä, ja se, että nämä lapset saavat syntyä terveinä, on todella arvokas asia.

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa puhemies! Todellakin, kun saatiin näitä veteraanirahoja lisää, niin veteraanijärjestöjen toivomuksenahan on, että nimenomaan saamme kuntouttavia avopalveluja sinne lisää perinteisen kuntoutuksen lisäksi, ja näitä pystytään nyt viemään eteenpäin.

Somlasta olen itsekin tyytyväinen, koska viime kaudella muun muassa ministerinä ollut edustaja Rehula teki hyvää työtä Somlan suhteen. Vielä vähän pitää sinne pukertaa, että saadaan niitä käsittelyaikoja lyhyemmiksi. Sen lisäksi, että tulee tätä lisäresursointia, pitää tehdä myöskin prosessihiontaa, ja sitä ollaan nyt tekemässä.

Alanko-Kahiluoto, totesitte, ettei ole aikaisemmin tehty tutkimusta. On pakko korjata teidän tietonne, nimittäin kyllä me olemme tienneet jo jonkin aikaa siitä, että on yhteys nimenomaan sosioekonomisella asemalla ja terveydentilalla ja sitä kautta elinaikaodotteella. Kyllä se tiedossa on ollut. Meillähän on ollut jo monen vuoden aikana tällainen terveyserojen kaventamisohjelma, ja siinä on todettava, että eivät yksin terveyspalvelut auta siihen vaan siinä on myöskin tämä köyhyydenvastainen työ, syrjäytymisenvastainen työ, koulutuspolitiikka, asuntopolitiikka, kaikilla yhdessä pystytään ja pyritään ja pitää auttaa nimenomaan näitä terveys-eroja kaventumaan.

Monikanavaisesta rahoituksesta kysyitte myöskin, ja se oli erinomaisen hyvä kysymys. Nimittäin monikanavainen rahoitus aikaansaa osaoptimointia ja sitä kautta myöskin niitä saatavuusongelmia ja epätasa-arvoa, ja sitä nyt pyritään nimenomaan vähentämään tämän hallituksen aikana, kun me käynnistämme sen työn, jolla nimenomaan läpinäkyvyyttä lisätään ja siinä samalla sitten arvioidaan, miten voidaan välttää se osaoptimointi, mikä monikanavarahoituksella on.

Yrittäjien sosiaaliturvakysymys, erinomaisen hyvä kysymys itse yrittäjältä. Viime kaudellahan saatiin eteenpäin yrittäjien sosiaaliturvaa, mutta kyllä sitä vielä paljon pitää jatkaa.

Lääkekorvauskustannuksista totean, että työryhmä antaa minulle esityksensä nyt tästä ensimmäisestä vaiheesta eli siitä, mistä ne säästöt otetaan. Tähtäimenä on nimenomaan, että henkilöitä, jotka joutuvat käyttämään paljon lääkkeitä, hyödyttäisi se lääkekorvauskustannusten kehittäminen.

Sitten vielä työurien pidentämisestä. Ei missään nimessä ole unohdettu työterveyshuoltoa. Työterveyshuolto on yksi iso elementti siellä, että saadaan kehitettyä ja pidennettyä työuria.

Vielä lyhyesti, arvoisa puhemies, se, että työurien pidentämisessä alusta, keskeltä ja lopusta on yhtenä tärkeänä elementtinä tämä työterveyshuolto. Tämä 90 päivän sääntö, jonka hiljattain esittelin täällä eduskunnassa, on yksi tapa edistää työterveyshuollon yhteistyötä.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa puhemies! Täällä kysyttiin kotikuntalain uudistuksesta ja siitä, millä tavalla se on vaikuttanut. Kotikuntalain ja sosiaalihuoltolain tarpeellinen uudistustyö on ollut myöskin YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksen ratifioinnin edellytyksenä. Nyt voin kyllä kertoa, että meillä todellakin on tämän asian kanssa edetty. Kotikuntalain ja sosiaalihuoltolain pykäläuudistukset on jo tehty, ja uudistettu kotikuntalaki tuli voimaan 1.1.2011. Tämä vastaa nyt sitten perustuslain 9 §:n ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen 18 artiklan velvoitteita, eli tältä osin asia on kyllä erittäin hyvässä kuosissa.

Täällä kysyttiin päihdeäideistä. Tässä täytyy sanoa, että minäkin kannan huolta siitä, millä tavalla ne rahat, jotka täällä eduskunnassa me lainsäätäjinä haluamme tätä toimintaa varten kohdentaa, sitten kunnissa kohdennetaan sinne, minne ne kuuluvat. Tässä täytyy sanoa, että suuresti arvostamani kollega, valiokunnan puheenjohtaja Juha Rehula osui minun mielestäni aivan oikeaan, kun hän totesi vuonna 2008, että "me tarvitsemme korvamerkittyjäkin valtionosuuksia". Tämä on siis suora lainaus hänen puheestaan. Hän totesi tämän itse asiassa omaishoidon tuen kehittämisen yhteydessä, kun silloin tehtiin toimenpiteitä sen eteen, että omaishoitajat saisivat paremmin toteutettuja vapaapäiviä. Siitä huolimatta hän joutui sitten puheessa toteamaan seuraavaa: "- - käytäntö toimi näin. Tässä yksi vastaus niille, jotka olette toivomassa vanhustenhuoltoon lakia, lakia joka korjaa meidän vanhustenhuollon ongelmat. Me etenimme, meillä oli rahaa omaishoidon tukeen, omaishoidon tuen lainsäädäntöä parannettiin, ja olimme tilanteessa, että maakuntalehdet kirkuivat niin kuin kirkuivat." Ja ne siis kirkuivat, että miksi hallitus ei asialle tee mitään.

Sitten mitä tulee omaishoitajien aseman parantamiseen, niin olen täysin samaa mieltä niin keskustalaisten kollegoiden kuin kaikkien muidenkin kanssa siitä, että tähän tilanteeseen täytyy kertakaikkisesti saada parannus. Nyt kun vertaan viime hallituksen hallitusohjelmaa ja Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmaa, niin täällä todellakin on kirjattu, että "hallitus selvittää omaishoidon tuen verokohtelun". Tämä on siellä vero-osiossa kirjattuna. Ja sitten myöskin täällä sosiaali- ja terveydenhuollon hyvinvointipalveluita koskevan osion kohdalla todetaan, että "omaishoidon tuen verotuksen poistomahdollisuus arvioidaan".

Nämä ovat hyvin painavia kirjauksia, joita hallitusohjelmiin tehdään. Sen tietävät entiset hallituksen ministerit täällä (Puhemies koputtaa) ja tietävät myöskin sen tavan, jolla hallituksessa sitten päätöksiä viedään eteenpäin. Esimerkiksi nyt keväällä meillä on tulossa kehysriihi, ja kehysriihi on se paikka, jossa pystytään näihin asioihin (Puhemies koputtaa) sitten vaikuttamaan ja kohdentamaan niitä määrärahoja esimerkiksi tähän asiaan, joten ollos huoleton, te siskot ja veljet siellä keskustapuolueessa! (Inkeri Kerola: Ihan hyvä kuulla!) Nimittäin kyllä se näin on, että meillä on paljon syytä iloon, koska tämän hallituksen kirjaukset mahdollistavat niin monta hyvää asiaa.

No, jos tiiviisti tähän pystyy sanomaan, niin nythän perusterveydenhuollon kehittämisessä jatketaan ministeri Risikon Kaste 1 -ohjelman mukaisia erittäin hyviä toimenpiteitä ja Kaste 2 -ohjelmassa jatketaan vielä enemmän täsmätoimin esimerkiksi sitä, millä tavalla meillä terveyskeskuksia johdetaan ja millä tavalla me saamme sinne enemmän virkasuhteisia lääkäreitä.

Johanna Jurva /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa on monia hyviä kirjauksia, kuten perusturvan korotus, mutta valitettavasti omaishoitajat ja omaishoidon tuki jäävät tässä paitsioon. Omaishoitajat tekevät erittäin rankkaa työtä; siinä ei ole taukoja eikä suurempia lomia. He myös palvelevat yhteiskuntaa erittäin merkittävällä tavalla. Mutta mikä on rahaa merkittävämpää, on se, että he antavat läheiselleen mahdollisuuden asua kotona, rakkaimpiensa lähellä. Kysynkin, arvoisa ministeri: kuinka hallitus turvaa omaishoitajien jaksamisen sekä riittävän taloudellisen tuen heidän arvokkaassa työssään sekä myös sen, että asuinkunnasta riippumatta omaishoitajat ovat oikeutettuja saamaan saman suuruisen omaishoidon tuen?

Tuomo Puumala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Haluaisin puuttua kahteen asiaan.

Ensinnäkin eilisissä Nelosen uutisissa oli kohtuullisen laaja reportaasi terveyseroista ja sen myötä erityisesti siitä, että sosiaaliekonominen asema, siis vähävaraisuus, vaikuttaa siihen, ettei pystytä hankkiutumaan terveydenhoitopalveluiden piiriin. Mielestäni tuo oli erittäin huolestuttava tieto. (Erkki Virtanen: Se on ollut jo kymmenen vuotta tiedossa!) Jos oikein ymmärsin, niin ministeri jotakin lupasikin tähän asiaan. Nyt kysyisin tämän budjettikirjan valossa, mitähän se mahtoi olla. Onko meillä luvassa ilmaisia terveysmaksuja, vai luovutaanko maksuista kokonaan tai kevennetäänkö niitä?

Sitten toiseksi tämä omaishoitaja-asia. Siinä ei nyt samanmielisyys vaan kerta kaikkiaan riitä. Kaksi asiaa, jotka mielestäni ensimmäisenä pitää toteuttaa: toinen on se, että se siirretään Kelalle, jolloin omaishoito on jokaisen saatavissa, ja toiseksi, että siitä pienestä rahasta ei enää tarvitse maksaa veroja. Ei siinä kannata mennä menneisyyteen eikä piiloutua tulevaisuuteen, vaan se voi toteutua. Teot riittävät, ja ne ratkaisevat.

Lasse Männistö /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perusturvan korotus on historiallinen ja merkittävä parannus perusturvan tasoon. Kuitenkin kehitettävää perusturvasta vielä löytyy: paitsi että on yksittäisiä suoranaisia kannustinloukkuja, myöskään meidän perusturvamme yleistä rakennetta ei kaikilta osin voi pitää hirvittävän kannattavana. Esimerkkitapauksessa helsinkiläisen yksin asuvan henkilön, jonka bruttoansiot työtulosta nousevat 650 eurosta 500 eurolla 1 150 euroon, nettoansiot nousevat vain 50 eurolla, 1 100:sta 1 150 euroon. Ei voi nähdä, että kun bruttoansiot lähes kaksinkertaistuvat, niin nettoansioiden 5 prosentin nousu olisi hirvittävän kannustavaa.

Hallitusohjelmassa todetaan, että työ on parasta sosiaaliturvaa, ja nykyisin tämä perusturva ei kyllä kaikilta osin kannusta, etenkään osa-aikaisen työn vastaanottoon. Hallitusohjelmassa on hyvä kirjaus, jossa asiaan etsitään ratkaisuja, ja kysyisinkin nyt asianomaisilta ministereiltä: Missä vaiheessa tämä etsintä on? Milloin saamme konkreettisia esityksiä siitä, miten perusturvan kannustavuutta parannetaan?

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hyvä, että näin joulun alla meillä edustajilla on kotikuntaan vietävinä hyviä uutisia. Hallitus korottaa työttömän peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea, sekä yksinhuoltajan taloudellista asemaa parannetaan. Nämä ovat hyviä uutisia, ja kiitos siitä ministereille!

Arvoisa puhemies! Olen erittäin huolestunut Hyksin Lastenklinikan ja Lastenlinnan sairaalan tiloista. Vakavasti sairaita lapsia hoidetaan tiloissa, jotka eivät sovellu moderniin sairaanhoitoon. Ahtaat tilat lisäävät esimerkiksi infektioiden leviämisen riskejä eivätkä mahdollista vanhempien mukanaoloa lapsen jopa kuukausia kestävissä hoidoissa. Kysynkin ministereiltä, onko tähän tilanteeseen tiedossa parannusta, ja jaan sitten täällä monien edustajien kanssa sen huolen, että meidän perusterveydenhuoltomme ei toimi. Kerta kaikkiaan terveyskeskukset eivät pysty palvelemaan, ja siitä johtuvat nämä terveyserot. On erittäin surullista, että vähätuloiset ja sairaammat ihmiset saavat vähemmän palveluita kuin hyvätuloiset ja terveemmät ihmiset. Tämä asia pitää kyllä ottaa hallituksen pöydälle ja löytää ratkaisuja.

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuon jälleen terveisiä Keski-Suomesta, tällä kertaa Jyväskylän eläkeläisiltä. He kysyivät tuossa keväällä, kun käytiin näitä vaalikierroksia, miksei Suomessa ole niin sanottua eläkekattoa. Minä sanoin, että en tiedä, mutta kysyn, kun tulee tilaisuus, ja se on nyt tullut.

Suomessahan on 1,4 miljoonaa eläkeläistä, joista noin miljoonalla keskieläke kuukaudessa on 1 100 euroa. Suomen lisäksi Virossa, Tšekissä ja Portugalissa ei ole eläkekattoa, kaikkialla muualla Euroopassa on. Muistelen, että Sveitsissä, joka tulee hyvin toimeen kansalaisten kanssa, se on 4 500, Saksassa 5 500 euroa kuukaudessa. Norjassa oli vajaat 8 000, he ovat tiputtaneet sen nyt 5 000 euroon, ja meidän naapurissamme kattoeläke on 3 000 euroa kuukaudessa. Kysymys kuuluu eläkeläisten puolesta: onko Suomessa harkittu, ja jos on, niin miksei ole toteutettu, niin sanottua eläkekattoa?

Sanni Grahn-Laasonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minäkin haluaisin osaltani kiittää siitä, että päihdeäitien hoidon järjestämiseen lisättiin eduskunnassa 2 miljoonaa euroa. Kyse ei ole ihan marginaalisesta asiasta, sillä Suomeen syntyy vuosittain arviolta 600 lasta, joilla on sikiöaikaiseen alkoholialtistumiseen liittyviä oireita. Kun tiedetään, että noin 6 prosenttia lasta odottavista suomalaisnaisista on alkoholin suurkuluttajia, niin se tarkoittaa yli 3 000:ta päihteille altistunutta sikiötä vuodessa. Kysyisinkin peruspalveluministeriltä: miten etenevät päihdeäitien tahdonvastaisen hoidon mahdollistava lainsäädäntö ja ohjeistukset? Nykyiselläänhän meillä on laissa tilanne se, että äidin oikeus juoda on vahvempi kuin lapsen oikeus syntyä terveenä.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Muut kuin lapsen tarpeet ohjailevat usein päätöksiä lasten sijoittamisesta sijaishoitopaikkoihin. Tämä on tietenkin vastoin lakia, koska aina pitäisi lähteä lapsen tarpeiden pohjalta. Lastensuojelun Keskusliiton selvityksen mukaan vain noin puolessa tapauksista valintaa määrittivät selkeästi lasten tarpeet. Niiden ohi ajoivat esimerkiksi kuntien ohjeet suosia omia laitoksia.

Ensi vuoden alusta alkaen lapsen tai nuoren ensisijaisen sijoituspaikan, kuten tiedämme, pitää olla sijaisperheessä. Se on inhimillisesti katsoen erittäin järkevää. Pysyvät ihmissuhteet eheyttävät lasta. Perhehoito on terapeuttista.

Me viime kaudella saimme aikaan erittäin hyvää lainsäädäntöä liittyen perhehoitajalakiin, ja siinä samalla myöskin omaishoitajien asemaa parannettiin, koska nyt valmennettu perhehoitaja voi tulla myös sijaistamaan omaishoitajaa. Mutta minä kysyisin nyt ministereiltä: aiotaanko tällä kaudella todellakin nyt jatkaa tätä perhehoitolain kokonaisuudistusta? Me tarvitsemme kipeästi lisää valmennettuja sijaisperheitä. Hallitusohjelmassa on tästä asiasta kirjaus, ja haluan kyllä pitää siitä kiinni.

Rakel Hiltunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eilen Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto julkaisi kansalaisbarometrin, joka kertoi, että puoli miljoonaa suomalaista kokee itse voivansa huonosti. Näissä olosuhteissa elävät myös tuhannet lapset, joiden kasvuympäristö on turvatonta, ehkä alakuloista, masentavaa. Ja lastensuojelun huostaanotot ovat lisääntyneet — yksin Helsingissä yli 2 000 lasta on otettu kodin ulkopuolelle kasvatettavaksi. Kysyn nyt vielä muiden edustajien tavoin: Eikö olisi syytä kuitenkin miettiä sitä, että ennen kuin huostaanottoon päästään, sitä edeltää kuukausia, ehkä vuosia, jatkunut lapsen koko tulevan elämän kannalta merkityksellinen turvattomuus ja epävarmuus? Ennalta ehkäisevä perhetyö on vanha kunnon työmuoto, joka on ollut käytössä kuntien sosiaalitoimessa. Eikö sitä voisi ottaa käyttöön niin, että mennään sinne koteihin ennen kuin hätä, kriisi, tulee liian suureksi?

Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On todella myönteistä kuulla, että tämä ennaltaehkäisy, juuri kuten edustaja Hiltunenkin painotti tätä, tuo aikanaan säästöjä ja myös estää sitä, ettei ihmisille tulisi tämmöisiä traagisia kokemuksia.

Mutta kysyisin: mitä ministeriöt voisivat tehdä, kun yksi viidesosa maamme nuorista jää töistä pois mielenterveysongelmien vuoksi? Tämä on hälyttävää.

Kolmantena on tämä paljon puhuttu omaishoito. Koska hallitusohjelmassa puhutaan, että "kehitetään yhdessä kuntien ja järjestöjen kanssa", mikä estää, ettei omaishoitoa voitaisi kehittää todella tasavertaiseksi hoitomuodoksi?

Vielä yksi: Kuntamme päättäjät ovat huolissansa siitä, kun nyt ollaan siirtämässä kuntien ensivastehoitoa sairaanhoitopiirien vastuulle. Meillä omassa Kihniön kunnassa sairaankuljetus menee kunnan omana yksikkönä, mutta kun tämä tuleva astuu voimaan, niin nämä kaikki maksut kolmin—nelinkertaistuvat. Voitaisiinko ottaa aikalisä ja miettiä, mikä tässä on parasta?

Kalle Jokinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Matti Vanhasen toinen hallitus asetti kesäkuussa 2007 Sata-komitean selvittämään sosiaaliturvan kokonaisuudistusta. Tuo työ jäi valitettavasti kesken, kun työmarkkinajärjestöjen edustajat kävelivät ulos sieltä vastalauseena tuolle eläkeiän nostamissuunnitelmalle. (Erkki Virtanen: Missä niin on tapahtunut?) Tuo komitea tutki niin sanottua perustuloa eli kansalaispalkkamahdollisuutta ja -järjestelmää. On valitettavaa, että tuo työ jäi kesken. Tämä sosiaaliturvajärjestelmä on erittäin monimutkainen. Se on hyvin vaikeasti hahmotettava, johtaa väärinkäytöksiin ja nöyryyttää hakijoita, jotka ovat avun tarpeessa. Jos yhdistettäisiin nämä sosiaaliturvan muodot perustuloksi, yksinkertaistettaisiin järjestelmää, viranomaisten tarve vähenisi ja saataisiin henkilötyövuosia tuottavaan työhön, kun nyt väestö ikääntyy ja työvoima vähenee. Kysynkin ministeriltä: aiotteko edistää tätä perustulomallia yhtenä tuottavuuden lisäämisen keinona jatkossa?

Arto Pirttilahti /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Maakunnissa on hyvin paljon pienempiä kuntia, myös pikkukaupunkeja, ja näitä meidän aluesairaaloitamme. Me ponnistelemme siellä ikääntymistä vastaan, väestön vähentymistä ja lääkäripulaa vastaan, saati sitten sen pohtimiseksi, millä me järjestämme siellä lähipalvelut. Näitten kuntien kustannusarviosta noin 70 prosenttia menee sote-toimintaan. Kysyisinkin asianomaisilta ministereiltä: nyt kun on tämä kuntauudistus tulossa, niin tehdäänkö näitten pikkukuntien välillä vielä näitä puitelain mukaisia harjoituksia ja hakuisuutta isompiin kokonaisuuksiin vai lähdetäänkö odottelemaan tätä uutta lainsäädäntöä, ja millä aikajänteellä meillä on sitten uusi tiekartta näitten kuntien osalta? Näen, että tässä on jo, sanotaan, semmoinen vaaran alue, että määrätyissä kunnissa näitä perusterveydenhuollon palveluja ei pystytä enää järjestämään.

Eeva-Johanna Eloranta /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman mukaan ihmisten työkyvyn ylläpitämiseen panostetaan. Tämä onkin tarpeen muun muassa mielenterveysongelmien takia, jotka ovat suurin työkyvyttömyyttä aiheuttava tekijä tämän päivän Suomessa.

Viime vuonna 4 100 henkilöä jäi työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen takia, ja heistä lähes puolet oli nuoria, alle 30-vuotiaita. Tällä hetkellä yli 38 000 suomalaista on tästä syystä työkyvyttömyyseläkkeellä. Kysymyksessä on siis suuren mittaluokan kansallinen kysymys, jolla on sekä kansantaloudellisia että inhimilliseen hyvinvointiin liittyviä vaikutuksia.

Masennuksen yleistymisen ja pitkittymisen syynä on työelämän ongelmien lisäksi myös hoitokäytännöt. Suomessa myönnetään masennuksen takia pidempiä sairaslomia kuin muualla maailmassa, ja samalla työhön paluun kynnys kasvaa. Myös psykoterapiaa pitäisi olla enemmän ja nopeammin tarjolla. Jos masennuksen hoitoon otettaisiin aktiivisempi asenne, saataisiin asiantuntijoiden mukaan nämä määrät puolitettua. Ollaanko tähän ongelmaan aikeissa puuttua seuraavan talousarviovuoden aikana? Ollaanko muun muassa hoitokäytäntöjä ajanmukaistamassa?

Vesa-Matti Saarakkala /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että täällä on kannettu huolta omaishoitajista ja omaishoidon tuesta, mutta hiukan ihmetyttää se, miten tähän on tultu. Eikö näillä puolueilla, jotka täällä ovat isosti olleet edustettuna jo kauan aikaa, ole myös valta kunnissa? Vai onko sitten luotu tämän tilaaja—tuottaja-mallin seurauksena sellainen rakenne, että se on karannut päättäjien käsistä? Kyllä siinä on vastuu vanhoilla valtapuolueilla kannettavana, miksi kunnissa ei näitä myönteisiä omaishoidon tukipäätöksiä ole saatu nykyistä enemmän aikaan.

Sitten vanhuspalvelujen puolta: Se täytyy sanoa, että on hyvä, että kotipalveluja kehitetään, ja siinä alkaa olla vähän kiirekin. Mutta ei pidä väheksyä laitospalveluita ja niitten laatua silloin, kun henkilöstömitoitus on saatettu oikealle, riittävälle tasolle. Ne ovat hyviä palveluja, niitä tullaan jatkossakin tarvitsemaan, eikä niitä saa alasajaa pelkkien markkinoiden tuottamaksi, sillä joku ne kuitenkin tulee tuottamaan.

Jukka Kopra /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Omasta puolestani näin yleisellä tasolla haluan kiittää ministereitä ja hallitusta ja valiokuntia siitä, että on saatu aikaan tasapainoinen ja hyvä budjettiesitys, ja erityisesti kun otetaan huomioon nämä vallitsevat olosuhteet, voidaan pitää talousarvioesitystä tälläkin hallinnonalalla varsin kohtuullisena.

Halusin kiinnittää kuitenkin huomiota erääseen seikkaan, nimittäin tähän lääkäri- tai pelastushelikopteritoimintaan. Nythän esityksessä esitetään, että otetaan valtion vastuulle, jos olen oikein ymmärtänyt, tämä helikopterijärjestelmän perusinfrastruktuurin rahoittaminen ja rahoitusta lisätään olennaisesti, ja käsittääkseni myös Pirkanmaalle perustetaan uusi helikopteritukikohta. Tämähän on kerta kaikkiaan loistava asia — siitä kiitokset hallitukselle! Kuitenkin nyt, kun nämä päätökset toteutuvat, modernin lääkärihelikopterin saavutettavuuden piirissä on maantieteellisesti lähes koko Suomi paitsi Etelä-Pohjanmaa ja Kaakkois-Suomi, eli tältä osin ollaan maan eri puolilla vähän eriarvoisessa asemassa. Jos ajatellaan, että asianmukainen viive tälle ensihoidolle tai lääkärihelikopterin saavutettavuudelle on 15—20 minuuttia siitä hälytyksestä, kun avun pitää olla potilaan luona, (Puhemies koputtaa) Etelä-Pohjanmaalla ja Kaakkois-Suomessa tätä ei pystytä takaamaan. Esimerkiksi Kaakkois-Suomessa (Puhemies koputtaa) on kuitenkin useita tuhansia hälytyksiä joka vuosi, joissa olisi syytä olla ensihoitolääkäri asialla, ja siellä on maan vilkkain maaraja jne. Halusinkin esittää ensinnäkin, että olisi todella loistavaa, että hallitus ottaisi kopin tämän asian kehittämisestä, ja kysyä ja toivoa, että onhan hallituksella suunnitelma kehittää tätä asiaa siten, (Puhemies koputtaa) että järjestelmä saadaan valtakunnalliseksi. — Kiitos ja anteeksi! (Naurua)

Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministerillä tuntuu olevan kopiokone kunnossa, ja tuntuvat ainakin avustajien kanssa tekstiviestitkin kulkevan. Olen edelleen samaa mieltä valtionosuuksien korvamerkinnöistä kuin olin vuonna 2008:kin, mutta ne eivät ole ratkaisu kuntien palvelutuotannon nykyisiin ongelmiin. Niitä voidaan käyttää vain täsmäkohdennettuina, kuten on käytetty viime vuosina esimerkiksi lasten mielenterveyspalvelujen osalta. Se iso asia, arvoisa peruspalveluministeri, on se, milloin te lopetatte kauniitten puheitten puhumisen, joka on täysin ristiriidassa olemassa olevan elämän kanssa? Edustaja Saarikko kävi täällä listan läpi, niitä löytyy noin tusinan verran tämän syksyn ajalta: tyyppiä "omaishoidon tuen verovapaus", tyyppiä "vanhustenhuoltoon sanktioita ja vaikka pakolla". Ministeri, te olette vastuussa puheistanne, teitä uskotaan. Milloin puheet ja teot kohtaavat?

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kunta- ja terveysjaosto varmisti Ensi- ja turvakotien liiton jo 13 vuotta jatkuneen hoitotyön päihdeäitien parissa sillä, että rahoitus järjestyi, ja ensi vuonna toiminta voi jatkua edelleen. Tulevaisuudessa tämä tilanne ei voi enää toimia tällä tavalla. Joka syksy on hoitokodeissa ja -laitoksissa vaikea tilanne, koska ei tiedetä, mistä rahoitus tulee. Kysynkin ministeri Risikolta: onko teillä tarkempaa tietoa nyt Raha-automaattiyhdistyksen kanssa keskustelusta, millä tavalla ensi vuoden rahoitus nimenomaan päihdeäitien hoidon osalta järjestetään? Ja pienenä huomiona se, että päihdeäitien hoitoyksiköissä pääosa on huumeista riippuvaisia äitejä tällä hetkellä ja alkoholiriippuvaiset äidit ikään kuin vartoavat hoitopaikkoja.

Minunkin täytyy sanoa, että en usko valtionosuuksien korvamerkinnän ratkaisevan terveydenhuollon rahoitusongelmaa enkä myöskään saatavuutta, vaan meidän täytyy rakenteisiin puuttua ja saada sinne myös ehkä lisää rahoitusta tulevaisuudessa.

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Veteraanien asia ei vanhene koskaan, ja niihin rahoihin olisi sietänyt tulla isompi summa, varsinkin kun meillä on nykyään toisenlaisiakin veteraaneja, rauhanturvaajia, jotka ovat toimineet Suomen lipun alla ja vammautuneet. Heidän oikeusturvansa ei ole ajantasainen. Kenraali Puheloinen ilmoitti, että rauhanturvaajien oikeus- ja sosiaaliturva korjataan ennen Libanonin-operaation alkua. Arvoisa ministeri, miten te aiotte korjata tämän epäkohdan, ottaen huomioon, että tämä Libanonin-operaatio on kuitenkin alkamassa ja lupauksen mukaan asia pitää korjata tai muuten rauhanturvaajia ei välttämättä saada edes koko operaatioon?

Pia Kauma /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomi on erittäin laitosvaltainen maa. Vuosikymmenten aikana meille on muodostunut traditio, että suomalainen elää elämänsä laitoksissa kehdosta hautaan. Tämä näkyy todella selvästi eritoten suomalaisessa vanhustenhoidossa ja lastensuojelussa. Missään muualla ei ulkoisteta välittämistä jollekin instituutiolle niin kuin Suomessa. Huostaan otetuista lapsista peräti 70 prosenttia on sijoitettu laitoksiin, muissa Pohjoismaissa 30. Sama suhdeluku pätee vanhustenhoidossa. Arvoisa ministeri: onko mielestänne tämä oikea suuntaus, vai mitä asialle voisi tehdä?

Annika Saarikko /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuossa aikaisemmassa puheenvuorossa kun listasin niitä asioita, ministeri, te ette aivan kaikkiin niihin vastannut. Tässä nyt minulla on tämä lehtileike kädessä, jossa te olette sotainvalidien prosenttirajojen alentamisesta todennut, että on vahva tahtotila. Te käytätte usein tätä "vahvaa tahtotilaa". Mitä se tarkoittaa? Mikä on vahva tahtotila? Johtaako se myös tekoihin?

Ministeri, te sanoitte, että ollos huoleti, siskot ja veljet. Minun kyllä täytyy sanoa, että valitettavasti en voi yhtyä tähän toiveeseenne, en myöskään kotihoidon tuen osalta. Nimittäin tästä hallitusohjelma kyllä kirjoittaa mutta hyvin epäselvästi. Tässä hallitusohjelmassa todetaan, että vuoden 2012 loppuun mennessä teette uudelleen selvityksiä, kenties uudelleenjärjestelyjä. Nyt meillä on herännyt keskustassa pelko, että ei kai tämä vaan tarkoita, että sinipunahallituksella olisi vahva tahtotila siihen, että kotihoidontukijärjestelmää jollain tavalla romutettaisiin, (Erkki Virtanen: Ei ole!) niin tärkeä asia se on meille ollut valinnanvapauden kannalta.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun perheessä on mielenterveysongelmia, ne heijastuvat tietenkin laajemmallekin myös siihen, vaikka nyt sukuun, ja mielenterveyspotilaiden vanhemmat ja omaiset ovat monta kertaa todella tiukilla. Onko hallituksella suunnitelmissa jotain? Hallitusohjelmasta siihen ei hirveän selkeitä kirjauksia löydy, mutta joka tapauksessa omaisten tuki on erittäin tärkeätä. Mitä toimenpiteitä siihen on mahdollisesti tulossa?

Edustaja Elsi Kataiselle, joka puhui ansiosidonnaisen työttömyysturvan korotuksesta, kyllä minä haluan palautteena antaa, että Suomessa se ansioturva on kuitenkin Pohjoismaiden heikoin. Jos mennään jonnekin Tanskaan, puhutaan 1 500 eurosta kuukaudessa, Suomessa on 1 150 keskiarvo, ja kun sitä sitten verrataan tähän historialliseen perusturvan korotukseen, niin pikkuisen kyllä nyt perustelut ontuivat.

Leena Harkimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tehokas liikkuja sairastaa vähemmän niin psyykkisesti kuin fyysisesti ja jää myös harvemmin työkyvyttömyyseläkkeelle, ja tämä on faktaa. Se asettaa myös haastetta terveyden ja hyvinvoinnin edistämiselle kaikille hallinnonaloille ja poliittisille päätöksille, joita niiden piirissä tehdään. Eli toisin sanoen liikunnan lisäksi muun muassa kaavoituksella, asumisella, liikenteeseen, sivistys- ja kulttuuritoimeen liittyvin toimin vaikutetaan jopa enemmän kuin sosiaali- ja terveydenhuollon toimin. Näin on todettu valiokunnan mietinnössä mielestäni varsin viisaasti, ja se on syytä ottaa tosissaan. Se on syytä ottaa tosissaan myös kuntatasolla, jossa koko väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä on paljon työkaluja. Muun muassa ajantasaisilla seurantatiedoilla pystyttäisiin vaikuttamaan huomattavasti enemmän, ja tästä myös valiokunta on mietinnössään lausunut hyvin viisaasti, ja minä kannustan ministereitä tässä asiassa.

Haluaisin lyhyesti kysyä ministeri Risikolta yrittäjän sosiaaliturvan edistämisestä: mitä konkreettisia toimenpiteitä on odotettavissa?

Ritva Elomaa /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! 4 miljoonaa euroa veteraanien kuntoutukseen on positiivinen asia mutta ei todellakaan riittävä. Edelliset hallitukset ovat hoitaneet huonosti veteraanien kuntoutuksen, ja niinpä kysynkin, eikö prosenteilla mitattava invaliditeetti pitäisi poistaa kokonaan veteraanien kohdalta, koska ikää on jo miltei 90 ja osa on jo yli. Myös monet veteraanit tuntevat jopa nöyryyttävänä, että mainostetaan tavaraa ja myydään televisiossa, jotta veteraaneille saataisiin lisää rahaa.

Omaishoitajista: Eikö olisi edullisempaa myös yhteiskunnalle, että omaishoitajia tuetaan, etteivät he uuvu ja hoidettavat joudu laitoshoitoon? Siitä tulee yhteiskunnalle paljon suurempi lasku.

Kari Tolvanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kysyisin arvoisilta ministereiltä itsemurhien ehkäisyohjelmasta. Parisenkymmentä vuotta sitten meillä oli, voi sanoa, eräänlainen menestystarina. Saimme laskettua itsemurhien määrän 1 500:sta 1 000:een, mutta valitettavasti se on jäänyt nyt siihen 1 000:n kieppeille viimeisen parinkymmenen vuoden aikana, vaikka samaan aikaan masennuksen hoito esimerkiksi on kehittynyt ja samaan aikaan on pystytty kohdentamaan erilaisia haavoittuvia riskiryhmiä, kuten esimerkiksi jo itsemurhan tehneiden omaiset.

Yksi menetetty nuori maksaa meille noin miljoona euroa, plus että siihen tulee lisäksi lähipiirin vammautuminen ja jättimäinen inhimillinen kärsimys. Vaikka nyt itsemurhien määrä on tuoreen tilaston mukaan hieman vähentynyt, niin kuitenkaan se ei ole vähentynyt alle 24-vuotiaiden keskuudesta lainkaan. Kysyisinkin, vaikkakin olemme nyt tässä vaikeassa tilanteessa ja hallitus on tehnyt mittavia panostuksia muun muassa mielenterveyspalvelujen tehostamiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen, olisiko nyt mitenkään mahdollista saada panostusta edelleen tähän itsemurhien ehkäisyohjelmaan, koska se on taloudellisesti kannattavaa sekä inhimillisesti kannattavaa.

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Haluaisin ihan kiinnittää huomiota ja kiittää siitä, että lisättiin 2 miljoonaa euroa päihdeäitien kuntoutukseen tai hoitoon. Tämä on ensiarvoisen tärkeää syntymättömän lapsen suojelemiseksi ja kannatettava asia.

Se asia, mistä halusin kantaa vähän huolta, on kunniakansalaiset, sotaveteraanit erityisesti, joita meillä on enää niin vähän, että juhlapuheiden aika heidän kohdallaan on kyllä jo ohi. Kiitän tosin siitä, että 4 miljoonaa euroa lisättiin sinne rahaa, mutta perussuomalaisten laskelmien mukaan 8 miljoonaa olisi riittänyt siihen. Toki on kiitettävää, että tästä 4 miljoonasta puolet on osoitettu nimenomaan kotiin vietyjen palvelujen hyödyntämiseen, koska minullekin on tullut viestiä siitä, että jotkut veteraanit moittivat sitä, että heille ei tulla tarjoamaan nykyään kunnilta mitään muuta kuin kukkamultien vaihto, ettei saa sitä todellista apua, mitä he tarvitsevat kotona, kuten siivousta tai muuta huoltoa. Siinä mielessä pelkäänpä, ettei tämä raha riitä, ja toivonkin, että hallitus seuraa sen rahan riittävyyttä ja tarttuu mahdollisesti lisätalousarviossa asiaan.

Jaana Pelkonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lähtökohdan tulee olla aina se, että työn tekeminen on kannattavampaa kuin joutenolo ja tuilla eläminen. Tämä perusperiaate ei ikävä kyllä tällä hetkellä kuitenkaan täysin toteudu, (Erkki Virtanen: Höpö, höpö!) ja syyllinen on Suomen sosiaaliturvajärjestelmä, joka ei kannusta yrittämään eikä tekemään töitä. (Erkki Virtanen: Onko tämä hallituksen linja?) Nuoret toimeentulotuen saajat ovat tästä valitettavan hyvä esimerkki. Tällä hetkellä ilman tuloja oleva nuori voi hakea toimeentulotukea pitkiäkin aikoja ilman, että hänen tarvitsee koskaan tavata sosiaalityöntekijää kasvotusten, ja ainut seuraamus passiivisuudesta voi olla toimeentulotuen alentaminen. Tämä käytäntö vaan ruokkii syrjäytymiskierrettä eikä millään tavalla herätä nuoren kiinnostusta työntekoa kohtaan.

Mielestäni terveille ja toimintakykyisille nuorille ei tulisi antaa vastikkeetonta rahaa, vaan tuen saamiseksi heillä tulisi olla velvollisuus hakea aktiivisesti joko opiskelupaikkaa tai töitä. Nyt hallituksen lupaamaan yhteiskuntatakuuseen viitaten varmistankin ministereiltä, onhan tämä tosiasia huomioitu ja varmistettu, etteivät nuoret ajaudu toimeentulotukikierteeseen ja putoa kokonaan yhteiskunnan rattaista jo alkumetreillä.

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On varmasti niin kuin edustaja Harkimo sanoi, että virkeä ihminen ei masennu, mutta nyt olemme varmasti kaikki siitä samaa mieltä, että lapset ovat erittäin virkeitä ja nuoretkin ovat virkeitä. Tällä hetkellä joka tapauksessa yhä nuoremmat ihmiset masentuvat ja tarvitsevat hoitoa. Meillä on huutava pula lastenpsykiatreista ja lastenpsykologeista. Pari vuotta sitten muun muassa toimittajan työhön valmistuneista nuorista 32 prosenttia kertoi syöneensä edellisen vuoden aikana masennuslääkkeitä ja tunteneensa itsensä masentuneeksi ja pelkäävänsä tulevaisuutta. Millä tavalla arvon ministeri aikoo puuttua siihen, että meidän nuoremme ja lapsemme saisivat kasvaa terveinä, ainakin ilman masennusta, aikuisiksi ihmisiksi?

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta on tänä syksynä ainakin kolmessa eri lausunnossa, ellei neljässä, kiinnittänyt huomiota siihen, että hallitusohjelmassa luvataan parantaa palkkatulojen ja sosiaaliturvan yhteensovitusta työllisyysasteen nostamiseksi. Itse ajattelen niin, että tämä on hallitusohjelman tärkeimpiä lauseita juuri sen vuoksi, että pienituloisilla ihmisillä pitää olla keinoja itse parantaa omaa elämäntilannettaan ja nostaa tulotasoaan. Ja sosiaaliturvan ja palkkatulojen yhteensovituksen parantaminen on ehdottomasti yksi niitä keinoja, joita Suomessa on lainsäädännössä käytetty aivan liian vähän, jos vertaa esimerkiksi Ruotsiin. Kysyn, mitä ministeri on tehnyt tähän mennessä sen edistämiseksi, että tätä hallitusohjelman lausetta viedään eteenpäin.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Rehulan ja edustaja Väätäisen tavoin, kun olemme kaikki istuneet riittävästi sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, ymmärrän, että emme halua sinne kuntien päätöksentekoa. Korvamerkitseminen tarkoittaa sitä, että meidän pitäisi ryhtyä miettimään, miten kaikissa 300 kunnassa Suomessa niitä rahoja jaetaan. Se on kuntien tehtävä, ei sosiaali- ja terveysvaliokunnan tai valtion tehtävä. Sen sijaan tehtävä on turvata kunnille riittävät voimavarat, että niistä tehtävistä pystytään selviytymään.

Tässä suhteessa esimerkiksi omaishoidon tuki on hyvä esimerkki. Emme me voi täällä tehdä sellaista säännöstä, että eri kuntiin annetaan eri määrä omaishoidon tukea, mutta sen sijaan meidän pitää hallitusohjelman mukaisesti pitää huoli siitä, että omaishoidon tuen myöntämisperusteet yhtenäistetään. Kysynkin ministeriltä, missä vaiheessa tämä tehtävä on.

Lopuksi totean vain hallituspuolueen edustajana, että oli mielenkiintoista kuulla, kun kokoomuksesta yksi edustaja vaati perustuloja ja toinen vaati toimeentulotuen ehdollistamista.

Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa on kirjaus, että ammattiurheilijoiden ja luovien alojen työntekijöiden sosiaaliturvassa olevat mahdolliset epäkohdat paikannetaan sekä tehdään tarvittavat muutokset. Kysyisinkin ministeri Risikolta, missä vaiheessa tämä selvitystyö on ja milloin siitä voidaan odottaa konkreettisia tuloksia. Tämä selvitys on todella suuri asia niin suomalaiselle huippu-urheilulle kuin kulttuurialalle.

Reijo Hongisto /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Pari kolme iltaa sitten olin kaupan kassajonossa, siinä edellä käveli aikuinen mies. Kassan kohdalle päästyään hän mainitsi erään savukemerkin nimen, ja sieltä kassa antoi sitten savukelaatikon tälle henkilölle. Hän teki ostoksensa näin. Sitten kun menimme ulos, minä kysyin tältä kaverilta, kuinka osasit ostaa sitä tietyntyyppistä tupakkaa, ja hän sanoi, että hän tietää, mitä hän ostaa.

Savukkeet sairastuttavat ja tappavat kansalaisia, aivan samoin tekee alkoholi. Kuitenkin alkoholia, keskiolutta ja muuta on aivan julkisesti myynnissä, sitä mainostetaan jopa urheilukilpailuissa ja muualla. Kaikki tiedämme kuitenkin alkoholin haitalliset vaikutukset yhteiskuntaan ja terveydenhuoltoon. Minä kysyn asianomaiselta ministeriltä, että kun meillä on näin tiukka tupakkalaki, niin koska me saamme myöskin tiukennuksen tähän alkoholilakiin, että alkoholia ei mainosteta näin julkisesti, kuin nyt tehdään ja mahdollistetaan sen hankkiminen.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtajana minun täytyy olla erittäin tyytyväinen siitä keskustelusta, jota täällä käydään omaishoidosta tällä hetkellä. Tästä syystä haluan antaa kiitokset myös ministerille siitä, että hän on käynnistänyt kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman, joka puuttuu laaja-alaisesti koko omaishoidon kenttään.

Siinä tullaan ottamaan kantaa täällä peräänkuulutettuun verotuskysymykseen, yhtenäisten kriteerien laatimiseen sen takia, että omaishoito voi syntyä perheeseen, kun perheeseen syntyy vammainen lapsi, ja vanhemmat voivat olla omaishoitajana lähes koko tämän lapsen ja nuoruuden ajan sekä lähes koko tämän ihmisen elämänkaaren ajan. Sitten omaishoito voi syntyä vammautumisen, liikenneonnettomuuden tai ikääntymisen myötä, nämä kaikki asiat analysoidaan. Siellä käydään läpi myös työn, työttömyyden ja omaishoidon suhteeseen liittyvät kysymykset.

Tästä syystä, kun täällä on nyt peräänkuulutettu muun muassa omaishoidon tuen siirtämistä Kelaan, me emme pysty siirtämään omaishoidon tukea Kelaan, ennen kuin omaishoidon tuen kriteerit on määritelty tähän omaishoidon tukiviidakkoon. Toinen asia koskettaa omaishoidon tuen verotusta, koska verotus kohtelee ihmisiä eri tavalla. Jos omaishoidon suhde syntyy esimerkiksi silloin, kun perheeseen syntyy (Puhemies koputtaa) vammainen lapsi ja äidistä tai isästä tulee omaishoitaja, niin hän pystyy kerryttämään mahdollisesti eläkettä itselleen, (Puhemies koputtaa) mutta jos omaishoidon suhde syntyykin vaikka 65-vuotiaana, niin silloin tämä kohtelee ihmistä eri tavalla, minkä takia on äärettömän tärkeää, (Puhemies koputtaa) että myös verotusta katsotaan laaja-alaisesti.

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kannalta on aivan välttämätöntä, että sanomme ääneen sen, että jatkossa vähemmällä on osattava tehdä parempaa. Erinomaisia puheenvuoroja on ollut tässä salissa, lisämäärärahoja ei ole niinkään penätty, vaan ollaan annettu evästystä, ehkä vähän kotiläksyäkin ministereille, erityisesti peruspalveluministerille, siitä, että jatkossa täytyy tehdä parempaa politiikkaa, fiksumpaa politiikkaa, täällä on tehty lista siitä. Erityisesti siihen perusterveydenhuollon ennaltaehkäisyyn täytyy panostaa. Me tiedämme, että 15 prosentissa terveyskeskuksista ei edelleenkään tehdä laajaa terveystarkastusta ensiluokkalaisille oppilaille, viisi nuorta jää mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle joka päivä, eli siellä on ammottava aukko terveyden edistämisessä. Toivon, että tähän sitten erityisesti kiinnitetään huomiota myöskin silloin, kun kehysriihessä katsotaan säästöjä, pelkästään ei veroja koroteta eikä leikata, vaan tehdään parempaa politiikkaa.

Arvoisa puhemies! Haluan vielä kysyä ministeriltä uudesta tietohallintolaista, joka syksyllä tuli voimaan, millä tavalla sosiaali- ja terveysministeriö on muuttanut käytänteitään, että saadaan valtakunnallinen ote tietojärjestelmiin. Ilman sitä me emme onnistu lisäämään tuottavuutta ja laatua palveluissa.

Ihan lopuksi, arvoisa puhemies, kun keskusta sanoi, että he eivät halua enää kauniita puheita ministereiltä, minä itse asiassa haluan vielä lisää. Uskon, että kauniiden puheiden takana on myöskin tahto viedä asiat eteenpäin. Lastensairaala-asia nousi tässä esille. Kun me teemme päätöksen lastensairaalasta, niin lupaatteko te, arvoisa peruspalveluministeri, myöskin löytää keinot, että valtakunnan tasolla valtiovalta tulee mukaan ja varmistaa, että saamme Suomeen uuden lastensairaalan?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa puhemies! Minä otan ensiksi tuon tietojärjestelmän, koska se kuuluu meille molemmille ministereille. Totean vain sen, että nythän on saatu hienosti rahaa lisää sen tietojärjestelmän rakentamiseen, ja kyllä meillä tavoite on, että silloin 2014 meillä nimenomaan tämä potilastietoarkisto olisi. Nythän meillä ovat nämä käytön pilotit jo meneillänsä ja myöskin samoin nämä sähköiset reseptit. Totta kai aina pieniä hankaluuksia on, ja sen käyttöönotossa varmasti aikaa menee, mutta nyt rahoitusta on pyritty turvaamaan.

Täällä oli monia kysymyksiä terveyseroista. Koska tuo terveyseroasia on niin monipiippuinen juttu, totean vain sen, mikä täällä jo jonkun puheessa tulikin, että työ on parasta sosiaaliturvaa. Jotta me saamme ihan oikeasti terveyseroihin jonkinlaista niskalenkkiä, me tarvitsemme hyvän työllisyystilanteen, me tarvitsemme koulutusta, me tarvitsemme nimenomaan sosioekonomiseen asemaan parannusta ja sitten myöskin niitä palveluja. Eli se on monien asioitten summa, ja voi sanoa, että terveys kaikissa politiikoissa, eli kaikkien politiikkojen pitää olla mukana, jos terveyseroja halutaan kaventaa. Siitä syystä minä olen tosi iloinen siitä, että perusturvaan nyt saadaan sitä korotusta, koska se auttaa niitä kaikkein vähävaraisimpia ja toivottavasti sitten saavuttaa myöskin sitä vaikuttavuutta, mitä sillä nyt haetaan. Itse asiassa nyt me pystymme hieman arvioimaankin tämän korotuksen jälkeen, mitä sillä on merkitystä, kun perusturva nousee.

Täällä oli paljon näitä sosiaaliturvakysymyksiä, ja kiteytän vaan sen, että täällä nousivat ne, että kannustavuutta pitää lisätä, yrittäjien sosiaaliturva, mitä konkreettista, ja mitä luovien alojen sosiaaliturvaan ja sitten myöskin Sata-komiteasta. Yhteenvedonomaisesti voi todeta, että viime kaudella oli Sata-komitea, joka teki siis monia upeita esityksiä. (Erkki Virtasen välihuuto) Osa niistä pystyttiin viemään eteenpäin, elikkä meillä oli taloudellisia mahdollisuuksia, meillähän käytettiin monia satoja miljoonia siihen, että Sata-komitean esitykset saatiin vietyä eteenpäin. Mutta valitettavasti sieltä jäi muutamia sellaisia tosi hyviä asioita viemättä, ja ne ovat nyt myöskin tuolla meillä hallitusohjelmassa arvioitavina, jos niitä pystyttäisiin viemään eteenpäin. On totta, että perusturvan korotus on aikamoinen lohkaisu budjettiin, ja siitä syystä me joudumme kaikkia muita sitten miettimään ja priorisoimaan, mitä missäkin vaiheessa tehdään.

Yrittäjien sosiaaliturvasta oli oma työryhmänsä viime kaudella. Sitä heidän luotaamaansa askelmerkkiä pyritään viemään eteenpäin.

Sitten oli näistä se, mihin edustaja Alanko-Kahiluotokin viittasi, mitä konkreettista on tehty. Nyt on analysoitu siis tämän syksyn aikana, mitä kaikkea on saatu aikaan viime kausilla, mitä vielä jäi tekemättä, ja niille on nyt yritetty järjestää aikataulutusta ja myöskin on tätä työtä käynnistetty, esimerkiksi luovien alojen sosiaaliturvan kehittämisessä. Siitähän Tarja Cronberg teki erinomaisen hyvän paperin, kirjasen viime kaudella, ja siitä on hyvä lähteä sitten eteenpäin. Eli nämä kaikki ovat meneillänsä, ja se, missä vaiheessa niistä tulee tulosta, määräytyy myöskin Suomen taloudellisen tilanteen mukaan, mutta ainakin nämä kaikki käydään läpi ja analysoidaan. Nämä nimittäin liittyvät osaksi myös työurien pidentämiseen.

Eläkekatosta kysyttiin, ja Suomessa on varmasti arvioitu eläkekattoakin, mutta tällä hetkellä siihen ei ole päädytty. Meillä on eläkeneuvotteluryhmä, jonka alkuvuodesta odotan tuovan meille tuloksia siitä. Olen pyytänyt heitä pohtimaan, miten varmistetaan eläkkeiden ostovoima, miten turvataan rahoitus nimenomaan sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus huomioiden ja miten työuria pidennetään, ja kun me saamme sen analyysin, niin siinä varmasti tulee mietintä myöskin kaiken kaikkiaan näistä eläkeasioista.

Raha-automaattiyhdistyksen hallitushan on päättänyt nyt heidän esityksensä, miten ensi vuoden rahat jaetaan. Tätä heidän esitystään aletaan nyt sitten käsitellä sosiaali- ja terveyspoliittisessa ministeriryhmässä. Esimerkiksi, mihin edustaja Väätäinen täällä kiinnitti huomiota, ovat nimenomaan päihdeäidit ja nimenomaan Ensi- ja turvakotien liiton hakemus. Kuten tiedätte, niin pitkällä juoksullahan on yritetty sitä, että sitä siirrettäisiin kunnalliselle puolelle, mutta se ei ole onnistunut. Järjestöt tekevät valtavan hyvää työtä, ja olen ehdottomasti sitä mieltä, että sitä pitääkin tukea, koska sen siirto ei onnistu sieltä pois. Nythän Raha-automaattiyhdistys antoi enemmän rahaa kuin oli alkuperäinen suunnitelma, että sitä alasajettaisiin niin sanotusti. Koska täältä eduskunnasta tulee vahva signaali, uskon, että tässä kyllä ollaan hyvällä mallilla tukemassa nimenomaan Ensi- ja turvakotien liiton toimintaa.

Valtiokonttorista vielä sanon, arvoisa puhemies, lyhyesti sitä, kun täällä puhuttiin näistä erilaisista sotatantereilla olemisista, niin meillähän on siellä tällainen sotavamma-asiain työryhmä, joka pohtii nimenomaan Afganistanissa, Libanonissa muitten, näitten nykyisten ja tulevien sotaveteraanien tilannetta. Se on oma asiansa nyt sitten miettiä myöskin heidän auttamistaan tulevaisuudessa.

Mutta näillä mennään, ja olen täällä kyllä paikalla ja vastaan kysymyksiin vieläkin.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa puhemies! Edustaja Rehula on kertonut mediassa havainneensa ufoja, ja nyt kyllä näki sitten harhoja myöskin puhelimen käyttöni suhteen. Nimittäin yhden ainoan kerran sitä käytin, ja en silloinkaan viestitellyt avustajieni kanssa, tämä nyt tässä tarkennuksena.

Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmaan sisällytettiin aivan erinomaiset linjaukset sosiaali- ja terveyspalveluiden parantamiseksi, ja tätä ohjelmaa myöskin toteutan peruspalveluministerinä omassa työssäni. Mutta senkin yli voi vaikuttaa, ja tästä esimerkkinä on se, kun kaksi ministeriä päätti yhdessä parantaa veteraanien kuntoutusta ja siihen löydettiin lisärahaa. Toinen, jonka tässä voisin mainita, on tämä pitkäaikaisasunnottomien ohjelma, ja siihen sosiaali- ja terveysministeriöstä sain puristettua 700 000 euroa lisärahaa, ja se raha tulee kyllä todella tarpeeseen.

Tästä veteraanien haitta-asterajan alentamisesta: Meillähän on erittäin ansiokas veteraanipoliittinen ohjelma, josta on kirjattu myöskin hallitusohjelmaan, että sen toimenpiteitä lähdetään toteuttamaan. Tämä on todellakin yksi kevään kehysriihen asioista. Kun täällä nyt te ihmettelitte, kun sanoin, että olkaa huoleti, niin kyllä se näin on, että näitä asioita viedään eteenpäin. Se on niin ministeri Risikon kuin minunkin tahtotilani, koska osa siitä työstä, joka tällä hetkellä on menossa eteenpäin, on hänen alkuun panemansa, esimerkiksi vanhuspalvelulaki, joka tällä hetkellä on jatkojalostusvaiheessa. Meillä on sosiaali- ja terveysministeriössä erittäin ansiokas työryhmä, joka nyt työstää sitä lakia niin, että laissa otetaan myöskin huomioon tätä omaishoitajien asemaa.

Sen haluan tässä vielä mainita, että ilokseni totesin, kuinka Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty, kokoomustaustainen kaupunginjohtaja, totesi, että Helsingissä omaishoitajien asemaa lähdetään parantamaan. Tämä on juuri se tapa, jolla meidän, siis kuntien ja hallituksen, tässä ajassa täytyy tehdä yhteistyötä ja toteuttaa sitä tahtotilaa, ei ainoastaan niin, että täällä linjataan jotain ja sitten kunnat tekevät, mitä tekevät, vaan niin, että tätä asiaa viedään yhteistyössä eteenpäin.

Meillä on erittäin hyviä tavoitetiloja, ja näitä tavoitetiloja tällä hallituskaudella ollaan toteuttamassa muun muassa niin, kuin täällä edustaja Kiljunen totesi. Meillä on omaishoidontuen kansallinen kehittämisohjelma, jonka puheenjohtajana toimii Elli Aaltonen. Minä uskon, että tuossa työryhmässä saadaan — se työryhmähän lopettaa työskentelynsä jo ensi vuoden puolella — niitä toimenpide-ehdotuksia, joita voidaan sitten, samalla tavalla kuin keskusta takuueläkkeen toi viime hallituskaudella, toteuttaa tämän hallituskauden aikana niiden hallitusohjelman kirjausten mukaisesti, joita meillä on, mutta ehkä vieläpä jopa sen yli. Tässä minä en lähtisi lietsomaan sellaista mörköä tuonne kansan keskuuteen, koska minä uskon, että meillä täällä, oli sitten opposition kansanedustaja tai hallituspuolueen kansanedustaja tai ministeri, on kyllä yhteinen tahtotila näiden omaishoitajien aseman parantamiseksi. (Juha Rehula: Te kannatte vastuun puheistanne!)

Sitten tästä lastensairaalasta haluan todeta, että olen antanut ohjeet, vielä ei ole nimiä laitettu alle, mutta työryhmä ollaan perustamassa sosiaali- ja terveysministeriössä, jossa lähdetään pohtimaan näitä rahoitusvaihtoehtoja: millä tavalla voidaan Husin kanssa yhteistyössä, mahdollisesti kansalaisjärjestöjen kanssa, millä tavalla voidaan löytää paras mahdollinen kestävä rahoitus niin, että me saisimme tätä lastensairaalaa ehkä jopa aikaistettua niistä suunnitelmista, joita nyt on ollut julkisuudessa.

Minusta tämä on ensiarvoisen tärkeä asia. Suomi on aina ollut edelläkävijä, mitä tulee lastensairaaloihin ja lasten terveydenhuoltoon. Kun katsotaan, millä tavalla hyvinvointivaltiota on rakennettu, niin kyllä meidän on aika myöskin saattaa tämä meidän entinen lippulaivamme sille tasolle, jonka lapset ja myöskin heidän omaisensa ansaitsevat, niin että siellä voidaan perheiden kera olla, ettei tarvitse ahtailla käytävillä taistella omasta tilastaan.

Tämä päihdeäitien tahdonvastaisen hoidon mahdollistava lainsäädäntö on nyt valmistumassa. Se tulee valmistumaan ensi vuoden puolella. Sen jälkeen ruvetaan näitä toimenpiteitä lain tasolla tuomaan tänne eduskunnan puoleen. Tämä on minun mielestäni äärimmäisen tärkeää lainsäädäntöä myöskin.

Sitten täällä on lastensuojelusta kysytty. Tämä on myös sellainen asia, että meillähän ei Suomessa ole lastensuojelun kenttää oikeastaan koskaan kartoitettu niin, että se olisi kokonaisvaltaisesti, laaja-alaisesti, katsottu läpi, mietitty, mitä tapahtuu siellä perheessä, mitä tapahtuu, jos ei ennaltaehkäisyä pystytäkään sinne perheeseen esimerkiksi kotiavun turvin tuottamaan, kuinka paljon se maksaa sitten tulevaisuudessa. Tämmöinen selvitystyö on nyt annettu Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Siellä pääjohtaja Pekka Puska on ottanut tämän hyvin innolla vastaan myöskin, koska siellä oli toivottu, että tämmöinen toimeksianto tulisi. Tämähän niin ikään on pidempi projekti, mutta toivottavasti me saamme ennen pitkää koko lastensuojelun kenttää kehitettyä niin, että me valtakunnallisesti voimme katsoa, missä on menty vikaan ja mitä tehdään hyvin. — Mutta tähän edustaja Paloniemen kysymykseen: tätä perhehoitolainsäädäntöä todellakin tullaan jatkamaan. Tämä on äärimmäisen tärkeää. Se ensimmäinen osa tuli viime hallituskaudella, ja nyt sitten jatketaan tätä tärkeätä lainsäädäntöä.

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hallitus uskoo ratkaisevansa kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus- ja järjestämisongelmat suurentamalla kuntien kokoa. Samalla hallitus lisää kuntien palveluvelvoitteita sekä kaiken päälle leikkaa kuntien valtionosuuksia 631 miljoonalla eurolla. Näiden kaikkien toimien toteuttaminen kunnissa, ja vielä yhtäaikaisesti, on täysi mahdottomuus.

Meiltä eduskunnassa edellytetään, että lakisääteisten palveluiden toteuttamiseksi kunnille annetaan tässä salissa myöskin tarvittavat resurssit. Tosiasia on, että väestömme ikääntyy nopeinta tahtia koko Euroopassa. Etenkin terveyspalveluja ikäihmisille tarvitaan entistä enemmän ja monipuolisemmin. Siten tämä vanhuspalvelulaki, jota parhaillaan tehdään ja tunnustellaan, on tervetullut.

Hallituksen kuntauudistuksessa sosiaali- ja terveyspalvelut tuntuvat karkaavan kotien lähettyviltä kuntakeskuksiin. Kun vielä kuntakoko kasvaa, kuten tullaan varmasti esittämään, terveysasemalle voi jatkossa olla kymmenien kilometrien matka. Kuntien valtionosuusleikkauksilla hallitus heikentää kuntapalveluja etenkin siellä, missä jo nyt palveluiden tuottaminen on ollut vaikeaa.

Tässä käsitellyssä budjetissa toteutetaan vaalilupauksia, tietenkin. Hallitus käyttää historialliseksi mainostamaansa työttömyystuen 100 euron kuukausikorotukseen noin 300 miljoonaa euroa vuosittain. Tällä toimella hallitus aikoo ehkäistä köyhyyttä ja eriarvoistumista. Olen hallituksen linjan kanssa eri mieltä eriarvoisuuden ja köyhyyden ehkäisemisen keinoista. Mielestäni paras keino lisätä kansalaisten hyvinvointia on taata työpaikka mahdollisimman monelle suomalaiselle. Hallitus päätti nyt käyttää useita satoja miljoonia euroja työttömyystuen nostoon, kiitos työttömille tietysti, mutta kun sama summa olisi voitu käyttää suomalaisten työllistymisen edistämiseksi. Täällä on todettu ministerinkin suulla, että työ on parasta sosiaaliturvaa.

Keskusta on esittänyt työllistämiskeinoina monia eri asioita, mutta erityisesti haluan nostaa esille sen, että tämäkin hallitus haluaa edistää kotona tehtävää hoiva- ja hoitotyötä ja myöskin arvostaa sen rahassa. Keskustan eduskuntaryhmä on edellyttänyt, että pienimmät sairauspäivärahat sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaista maksettavat päivärahat korotetaan samalle tasolle pienimmän työttömyyspäivärahan kanssa. Pidetään siis nämä pienimmät äitiys-, isyys- ja vanhempainrahat työttömyyspäivärahan tasolla, kuten viime kaudella sitä haluttiin. Perusturvaa tulee jatkossa kehittää siten, että vähimmäispäivärahoja korotetaan yhdessä.

Arvoisa puhemies! Ministeri Guzenina-Ric-hardson, kesäiset lupaukset omaishoidon tuen verovapauden toteuttamisesta ovat unohtuneet näiden syyssateiden ja talvisateiden myötä. Omaishoitajien raskasta työtä ei auta millään tavalla se, että verovapauden mahdollisuutta harkitaan ja selvitetään, kuten monta työryhmää on nyt perustettu. Nyt tarvitaan selkeä signaali yhteiskunnalta siitä, että omaishoitajien ympärivuorokautista hoivatyötä todella arvostetaan myös rahassa. Omaishoidon tuen verovapauden lisäksi kannatan lämpimästi tuen maksatuksen siirtoa Kelalle. Vaikka täällä aikaisemmin esitettiin, että kriteerit eivät ole selkeitä, mutta niitä pystytään kyllä luomaan. Omaishoitajien asema ei tällä hetkellä ole tasa-arvoinen kuntien vaih-televien tuen myöntämisperusteiden vuoksi. Omaishoidon tuen on oltava yhtä suuri kaikilla äärimmäisen tärkeää ja inhimillisestä työtä tekevien omaishoitajien keskuudessa.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa puhemies! Kiitos tästä. Haluan tässä vain edustaja Vehkaperälle todeta, että minun mielestäni ei ole asiallista, että te jatkatte sellaisen seikan toistamista, joka on jo oikaistu niin julkisuudessa kuin myöskin täällä salissa.

Minä muistan hyvin tuon kesäisen edustaja Saarikon kanssa käydyn keskustelun. Minä ja ministeri Risikko olimme molemmat siinä samaisessa paneelissa, ja hänkin muistaa sen, kuinka me kävelimme paneelista ulos ja silloin edustaja Saarikko tarttui minua kädestä ja kysyi, miten tämän omaishoitajien tuen verovapauden kanssa on, ja minä sanoin, että tätäkin asiaa hoidetaan. Tätäkin asiaa hoidetaan, se on hallitusohjelmaan kirjattu, ja minä otan hyvin vakavasti, että kun hallitusohjelmaan jotain on kirjattu, niin se velvoittaa minua viemään sitä asiaa eteenpäin ja se velvoittaa myöskin koko hallitusta ottamaan tämän kirjauksen tosissaan.

Jos tämä nyt tässä tulisi kerralla selväksi, eikä tätä kyseistä väärää informaatiota teidän taholtanne jatkuvasti, tai vääristelyä jatkuvasti, julkisuudessa harjoitettaisi.

Hanna Tainio /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tuloerot ja suhteellinen köyhyys ovat jatkuvasti kasvaneet viimeisten 15 vuoden aikana. Yksi selittäjä on korkealla pysytellyt työttömyys, mutta myös toinen merkittävä tekijä ovat 90-luvun laman jälkeen toteutetut perus- ja vähimmäisturvan jäädytykset. Vaikka etuuksia on myöhemmin jonkin verran korotettu, ne ovat jääneet merkittävästi jälkeen yleisestä ansiokehityksestä. Lapsiköyhyys on Suomessa kasvanut koko ajan, ja siinä on palattu 1970-luvulle. Onneksi olemme saaneet nyt hallituksen, joka on tosissaan tarttunut tähän epäkohtaan ja tehnyt esityksen historiallisesta perusturvan korotuksesta. Tämä on ilo hyväksyä.

Köyhyys ja sairaus liittyvät yhteen. Taloudellinen huono-osaisuus on terveyden ja eriarvoisuuden merkittävä aiheuttaja. Joulukuussa julkaistiin alkuperäistutkimus, jossa seurattiin tuloluokkien välisiä eroja elinajanodotteessa 20 vuoden ajan vuoteen 2007 asti. Miehillä ero oli ensimmäisen ja viimeisen tuloviidenneksen välillä 12,5 vuotta ja naisillakin 6,8 vuotta, ja ero kasvaa koko ajan. Merkittävä selittäjä näin suurelle ja kasvavalle erolle on alkoholinkäyttö, mutta eroja kasvattavat myös naisilla pienituloisten suurempi syöpäkuolleisuus ja miehillä sydäntautikuolleisuus.

Alkoholin merkitystä ei pidä siis aliarvioida. Siksi onkin erittäin tervetullutta, että alkoholiveroa ollaan nyt korottamassa. Kulutukseen voidaan vaikuttaa saatavuudella ja hinnalla. Hinnankorotuksen tiedetään laskevan kulutusta. Alkoholin lisäksi myös tupakka-, virvoitusjuoma- ja makeisveroihin on tulossa korotuksia. Jatkossa onkin erittäin tärkeää kehittää verotusta siten, että se ohjaa kuluttajia suosimaan terveellisiä vaihtoehtoja.

Köyhyyden ja alkoholinkäytön lisäksi ter- veyseroja selittävät suurelta osalta erot palvelujen saatavuudessa ja laadussa. Työssäkävijöille työterveyshoito tarjoaa laadukkaita palveluita, mutta työttömät, eläkeläiset ja köyhät lapsiperheet joutuvat turvautumaan julkiseen perusterveydenhuoltoon. Lähes 80 prosenttia suomalaisista asuu alueella, jolla aikaa terveyskeskuslääkärin vastaanotolle joutuu odottamaan yli kaksi viikkoa, ja eilen julkaistun kansalaisbarometrin mukaan 0,5 miljoonan suomalaisen tulot eivät riitä lääkärissä käyntiin. Tämä selittänee osaltaan myös alimman tuloviidenneksen suuren syöpä- ja sydäntautikuolleisuuden.

Terveydenhoito vaatii perusteellista remonttia niin rakenteensa kuin rahoituksensakin suhteen. Lähtökohtana tulee olla riittävän kokoiset ja taloudellisesti vahvat kunnat, jotka järjestävät itse perusterveydenhuollon palvelut. Peruserikoissairaanhoidon palveluita tulee viedä lähelle potilaita joko terveyskeskuksiin tai aluesairaaloihin. Mutta tulee kuitenkin tunnustaa se tosiasia, etteivät kaikki kunnat tule tulevaisuudessakaan olemaan riittävän suuria järjestämään yksin näitä palveluja. Tarvitsemme siis edelleen kuntien välistä yhteistoimintaa. Se voi tapahtua vastuukuntaperiaatteella, sopimuspohjaisesti tai muulla tavalla, sellaisella tavalla kuin kunnat itse haluavat.

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen budjettiesityksessä on joitakin puutteita, jotka ovat korjaantuneet käsittelyn eri vaiheissa. Näistä tärkein on lääkärihelikoptereiden rahoituksen lisääminen siten, että ensi vuonna kaikki kuusi kopteria ovat ilmassa. Täten kansalaiset eivät joudu eriarvoiseen asemaan henkensä suhteen. Valtiovarainvaliokunta teki vielä muutaman tervetulleen lisäyksen pohjaesitykseen, muun muassa päihdeäitien hoitoon lisättiin 2 miljoonaa euroa ja terveyden edistämisen hankerahoitukseen 400 000 euroa päihde- ja mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn.

Tampereella sijaitsee UKK-instituutti, joka on kansallisesti ja kansainvälisesti arvostettu laitos, jonka toiminnan tarkoituksena on yksilön ja väestön terveyden, toimintakyvyn ja omatoimisen terveydenhuollon sekä terveyttä edistävän liikunnan edistäminen, kehittäminen ja tutkimus. Alkuperäinen budjettiesitys leikkasi sen toimintarahoitusta. Onneksi hallitusryhmien välisissä neuvotteluissa osa rahoituksesta on saatu palautettua ja täten UKK-instituutti voi jatkaa tärkeää kansanterveystyötään häiriöttä.

Aila Paloniemi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Koska aikaa on vähän, keskityn vain pariin asiaan.

Lastensuojelu ja lastensuojelun sijaishuolto on nyt otettava todella vakavasti. Me emme tarvitse enää uutisia, joissa pienet kolmi- ja nelivuotiaat lapset ovat keskellä yötä kylmissään kadulla, niin kuin jälleen kerran saimme lehdestä lukea. Sijaisperheitä tarvitaan entistä enemmän, kuten tuossa jo aikaisemmin totesinkin. Vuoden alusta perhehoito on määritelty laissa ensisijaiseksi hoitomuodoksi lastensuojelun sijaishuollossa. Vasta nyt me alamme hitaasti lähestyä muita Pohjoismaita siinä, kuinka valtiovalta ylipäätään arvostaa perhehoitoa. Viime kaudella saimme hyviä parannuksia aikaiseksi, kuten ministerikin tuossa mainitsi. Todellakin toivon, kuten ministeri Guzenina-Richardson lupasi, että perhehoidon lainsäädännön kokonaisuudistus toteutetaan tällä kaudella. Se on ehdottoman tarpeellinen, ja tuosta asiastahan on kirjaus hallitusohjelmassa. Auki ovat nimittäin esimerkiksi vielä sosiaaliturvaan liittyvät asiat perhehoitajilla ja sijaisvanhemmilla. Tuossa laissa niitäkin voidaan sitten korjata.

Perhehoitoa koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus ja perhehoidon valtakunnallinen toimintaohjelma ovat välttämättömiä. Vain sillä tavalla me voimme varmistaa perhehoidon systemaattisen kehittämisen ja myös uusien perhehoitopaikkojen määrän lisäämisen. Meillä on perhehoidossa tällä hetkellä alle 5 500 sijoitettua lasta ja nuorta eli vain 33 prosenttia kaikista kodin ulkopuolisista sijoituksista. Kodin ulkopuolelle sijoitettuna on kuitenkin yli 16 000 lasta ja nuorta.

Huostaanotettujen ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten pääseminen perhehoitoon on siis tällä hetkellä vielä sattumanvaraista. Kodin sijaisperheestä saa vain noin kolmannes tarvitsijoista, joten näitä perheitä tarvitaan siis todellakin lisää, sitä ei voi riittävästi korostaa. Uusien sijaisperheiden rekrytointi olisi välttämätöntä toteuttaa valtion rahoituksella. Näin tehdään esimerkiksi Norjassa, jossa joka toinen vuosi toteuttava kampanja tuottaa satoja sijaisperheitä lastensuojelun sijaishuollon tarpeisiin. Rekrytoinnin järjestämiseen otti kantaa myös sosiaali- ja terveysvaliokunta ja kiirehti näitä kampanjoita ja totesi, että valtion tulee osallistua niihin.

Lapsen ja nuoren terve kehitys edellyttää turvallista kasvuympäristöä, pysyviä ihmissuhteita, kuulluksi tulemista, tukea ja turvaa. Kun omat vanhemmat eivät pysty kasvatustehtäväänsä hoitamaan, nimenomaan perhehoito tarjoaa lapselle ja nuorelle mahdollisuuden kokea vakaata perhe-elämää, luoda läheisiä, pysyviä ihmis- ja kiintymyssuhteita ja oppia elämän perusasioita. Sitä paitsi perheessä eläminen on sinällänsä jo terapeuttista näille kovia kokeneille lapsille.

Minä haluan vielä muistuttaa, että ministeriössä viime kauden lopussa jo arvioitiin, kun perhehoitajalakia parannettiin, että jos vuonna 2012 sijoitettaisiin 350 lasta laitoshoidon sijasta perhehoitoon, kunnille syntyisi kustannussäästöä lähes 25 miljoonaa euroa. Jos muutos toteutuisi 500 lapsen kohdalla, säästöä syntyisi 35,6 miljoonaa euroa, niin että kyllä tämäkin asia kannattaa tässä nyt ottaa huomioon — inhimillinen hoitomuoto, mutta tuottaa hyvin tuettunakin kunnalle valtavia säästöjä. Kunnat ovat puun ja kuoren välissä budjetteineen, joten ehdottomasti pitää lähteä voimakkaammin kehittämään perhehoitoa.

Kuntien talous on tiukilla, koska hallitus on varannut vain noin 145 miljoonaa euroa vuositasolla sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen, mutta valtionosuuksia leikataan vaalikaudella kuitenkin jopa yli 2,5 miljardia euroa. Esimerkiksi tämän hyvän ja toimivan vanhuspalvelulain ja nyt esitettyjen määrärahojen epäsuhta herättää kyllä huomiota ja saa epäilemään, kuinka tämä yhtälö onnistutaan toteuttamaan.

Haluan tässä yhteydessä vielä muistuttaa myöskin ikäihmisten perhehoidon suosion kasvusta. Perhehoitoliitto, jonka puheenjohtajana toimin — voin sen tässä suoraan tunnustaa — on saanut erinomaisesti apua Raha-automaattiyhdistykseltä. Me olemme luomassa koko maahan vanhusten perhehoidon mallia, ja siitä ollaan kiinnostuneita kaikkialla. Siihen voi käydä tutustumassa, jos kiinnostaa, muun muassa Kauhajoella Suupohjan alueella, siellä mallia toteutetaan täydellisesti. Muistisairaille ikäihmisille, joita Suomessa on valitettavan paljon, tällainen perhehoito, asuminen perheessä, on erinomainen mahdollisuus, koska monet ikäihmiset ovat turvattomia siellä kotonaan senkin jälkeen, että siellä kotipalvelu käy useita kertoja. He eivät pysty kotona enää asumaan. Vanhusten perhehoidosta tulee erinomainen vaihtoehto.

Sitten vielä lopuksi nopeasti: Keskusta pitää edelleenkin kiinni siitä, että omaishoitajien palkkion verovapaus toteutetaan ja että jatketaan jo viime kaudella aloitettua työtä sen eteen, että yhtenäiset kriteerit luodaan palkkion maksatukselle ja maksatus siirretään Kelalle. Näistä asioista on pidettävä kiinni, ja vapaapäiväjärjestelyitä pitää edelleenkin kehittää.

Merja  Mäkisalo-Ropponen  /sd:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Paloniemelle haluan sanoa, että Joensuussa on Mielikki-perhehoitokoti, jossa kotona asuvat muistisairaat ihmiset saavat erittäin hyvää vuorohoitoa. Se on yksi tämmöinen ensimmäisistä Suomessa perustetuista tämänkaltaisista perhehoitokodeista.

Mutta terveyden edistämiseen, ennaltaehkäisyyn ja kuntouttavaan toimintaan suunnatut rahat ovat aina tulevaisuuteen investointia. Tervey-den edistäminen ja ennalta ehkäisevä toiminta eivät ole vain sosiaali- ja terveysministeriön toiminta-alueelle kuuluvia asioita. Jokaisessa ministeriössä ja hallintokunnassa tulisi terveyden edistäminen asettaa tavoitteeksi.

Terveyden edistämisen avulla on mahdollista saada esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeet, lastensuojelun tarve ja syrjäytyminen vähenemään. Samalla vähennetään valtion kestävyysvajetta. Hankalaksi asian tekee se, että ennalta ehkäisevien toimintojen vaikuttavuus tulee näkyviin vasta pienellä viiveellä. Emme voi jättää hoitamatta nyt hoidossa olevia ihmisiä, mutta jos panostamme ennaltaehkäisyyn riittävästi, tulemme huomaamaan raskaiden ja kalliiden toimenpiteiden tarpeen vähenevän vähitellen. Valitettavasti tietyn ajan nämä päällekkäiset toiminnat saattavat aiheuttaa lisäkustannuksia. Sen takia on surullista, ettei edellinen hallitus tehnyt jo näitä korjaavia toimenpiteitä.

Resurssien lisääminen tietyille alueille on tärkeää, mutta se ei yksin auta. Tarvitaan myös rakenteellisia toiminnallisia uudistuksia. Rakenteiden uudistaminen on aloitettava kuntarakenneuudistuksesta, joka ei tarkoita pelkästään kuntarajojen siirtämistä vaan syvällisempää rakenteiden muuttamista. Kuntarakenneuudistuksen jälkeen on edettävä palvelurakenneuudistukseen. Tarkoitus on vahvistaa perusterveyden- ja sosiaalihuoltoa yhdessä. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon rajapintojakin on tarkasteltava uudelleen. Voi olla, että erikoissairaanhoidosta on järkevä siirtää joitain toimintoja perusterveydenhuoltoon. Terveydenhuollon palvelurakenneuudistus on toteutettava perusterveydenhuoltojohtoisesti. Erikoissairaanhoidon toteutus arvioidaan vasta perusterveydenhuollon rakenteiden selkiytymisen jälkeen.

Rakenneuudistukseen kuuluu myös julkisten palveluiden vahvistaminen. Yksityisen markkinaehtoisen palvelutuotannon soveltuvuudesta sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotantoon ja sen tehokkuudesta veronmaksajien ja yhteiskunnan kannalta ei ole näyttöä. Päinvastoin näyttää pikemminkin siltä, että palvelujen yksityistäminen on osoittautunut ongelmalliseksi sekä kustannusten hallinnan että asiakkaiden palvelujen jatkuvuuden kannalta. Sosiaali- ja terveyspalveluja arvioitaessa on huomion kiinnityttävä erityisesti toiminnan vaikuttavuuteen. Lähiaikoina tehdyissä tutkimuksissa on tullut selkeästi esille, että erityisesti vanhuspalveluissa kunnallisella puolella on pystytty kehittämään hoidon laatua ja vaikuttavuutta jopa paremmin kuin yksityisissä palveluissa.

Uusimpien tutkimusten mukaan kansalaiset ovat eriarvoistuneet myös terveyden suhteen. Mitä parempi elintaso, sen parempi terveys. Terveyden eriarvoistumiseen on monia syitä, mutta yksi keskeinen selittävä tekijä on terveyskeskusten toimimattomuus. Hyvätuloisilla on mahdollisuus hakeutua yksityisiin palveluihin, mutta heikommassa taloudellisessa asemassa oleville tämä ei ole mahdollista. Lisäksi hyvätuloinen saa vielä Kelan korvaukset käynnistään yksityislääkärillä. Tämä ei ole oikein. Terveyskeskuksista on tullut toisen luokan terveyspalveluita, koska ne jäävät työterveyshuollon ja yksityisten lääkäriasemien varjoon. Näin ei voi jatkua.

Arvoisa herra puhemies! Eräs tärkeimmistä palvelurakenteen uudistuksista on ikäihmisten hoidon laitoskeskeisyyden purkaminen. Tämä edellyttää ajattelutavan muutosta ammattihenkilöissä, päättäjissä mutta myös kansalaisissa. Tämä on mahdollista kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen toimintoja kehittämällä kuntouttavan hoidon suuntaan.

Edellä mainittujen asioiden takia vanhuspalvelulaki on saatava nopeasti. Ministeriöiden ja asiantuntijoiden laatusuositukset eivät ole antaneet riittävää sysäystä kunnille korjata ikäihmisten hoidon ja hoivan puutteita. Jos saamme vanhuspalvelulain myötä ikääntyvien kansalaisten ennalta ehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan asianmukaiselle tasolle, tulemme oikein hyvin selviytymään kansakunnan ikääntymisestä aiheutuvista haasteista.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr:

Arvoisa herra puhemies! Sosiaali- ja terveysministeriön budjetissa painopiste on köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämisessä. Suuri edistysaskel tällä kaudella on 100 euron korotus peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen. Tämä on historiallinen panostus. Toimeentulotuen perusosan ja asumistuen tulorajojen korotukset yhdessä vähentävät merkittävästi köyhyysriskiä. Kohennusta saatiin myös yksinhuoltajien osalta toimeentulon korotuksena. Parannukset pienitulois-ten toimeentuloon ovat erittäin tervetulleita. Kuten tiedämme, etuuksien ostovoima heikentyy jatkuvasti, ja meidän pitää huolehtia heikoimmassa asemassa olevien perusturvasta jatkossakin. Kertakorotus ei pelasta köyhyydestä, eikä köyhimpien toimeentulo ole vielä missään nimessä riittävällä tasolla. Viimesijaiseen toimeentulotukeen tulisi olla tarvetta vain poikkeustilanteissa. Valitettavaa on se, että alkujaan väliaikaiseksi toimeentulon muodoksi kehitetystä toimeentulotuesta on tullut monelle köyhälle pysyvä tukimuoto. Siksi on erittäin tärkeää, että nyt perusturvaa nostetaan niin paljon, että tuhannet kaikkein pienituloisimmat pääsevät pois toimeentulotukiriippuvuudesta.

Tällä hallituskaudella koen erittäin tärkeäksi toteuttaa hallitusohjelmakirjausta työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamisesta. Työnteon kannustavuutta ja kannattavuutta tulee lisätä. Nyt perusturvan varassa olevien henkilöiden ei välttämättä kannata ottaa työtä vastaan, kun työstä saatava ansio leikkaa tukia aina samassa suhteessa. Liikkumisen joustavasti työmarkkinoilla osa-aikaisuuden, itsensä työllistämisen ja yrittäjyyden välillä pitäisi olla helpompaa. Sosiaaliturvajärjestelmän ja sosiaalivakuutuslakien tulee pystyä sopeutumaan muuttuneeseen työelämään. Ansiotuloja ja tulonsiirtoja on pystyttävä yhdistämään nykyistä paremmin.

Kuntatalous on kohentunut viime vuonna, mutta talouden heikentyminen on jo heijastunut kuntien verotuloihin. On selvää, että kunnissa joudutaan kiristämään vyötä jatkossakin. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on lausunut, että säästötoimet tulisi toteuttaa siten, että kansalaisten yhdenvertainen oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin ei kärsi vaan että se turvataan.

Kuntauudistuksen yhteydessä on erittäin tärkeää uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita, sen rahoitusta ja palveluita. Laadukkaat kaikkien saatavissa olevat palvelut pitää taata vaikeassakin taloustilanteessa. Väestön ikääntyessä tulee vastata kasvavaan palvelutarpeeseen, eikä vanhuksiakaan saa jättää heitteille. Siksi olen erittäin iloinen, että vanhuspalvelulaki on viimein tulossa tällä kaudella.

Terveyspalvelujen saatavuuden lisäksi tulee panostaa ehkäisevään ja kuntouttavaan toimintaan. Terveyden edistämisen ja terveyserojen vähentämisen kannalta vaikuttavia ovat muun muassa perusterveydenhuollon vahvistaminen ja panostaminen ennakoiviin terveystarkastuksiin. Terveyserojen kasvuun tulee puuttua nimenomaan ennakoivilla toimilla. Talousarvioesityksessä tehtiin leikkauksia terveyden edistämisen määrärahoihin mutta jakovaroista saatiin lisäystä, mikä on erittäin hyvä asia. Terveyden edistäminen on tärkeä panostuskohde.

Tuloihin perustuvien terveyserojen kasvuun on puututtava mahdollisimman nopeasti. Hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu väestöryhmien välisen tasa-arvon saavuttamiseksi. Kaikilla pitää olla yhtäläiset oikeudet hyvinvointiin. Terveyserot aiheuttavat huomattavia kustannuksia ja tulonmenetyksiä yhteiskunnalle. Terveyserot ovat karanneet päättäjiltä, kuten Lääkärilehdessä sanottiin äskettäin, ja tähän kehitykseen pitää nopeasti puuttua. Terveydenhuoltojärjestelmä tulee tulevaisuudessa kuormittumaan entisestään. Tarvitsemme muutoksia, jotta terveyspalvelut voidaan taata kaikille tasapuolisesti ilman pakkoa turvautua yksityisiin sairausvakuutuksiin.

Terveydenhuoltojärjestelmän keskeisin ongelma on rahoituksen monikanavaisuus. Rahoitusjärjestelmän monikanavaisuus on mielestäni purettava. Nykyinen järjestelmä, jossa rahoituksesta vastaavat kunnat, Kela, valtio ja joukko muita toimijoita, on aivan järjetön. Monen rahoittajan mallissa kokonaisuuden tehokkuudesta ei vastaa kukaan. Asiakkaat eivät ole keskenään tasa-arvoisia eivätkä aina saa tarvitsemaansa palvelua. Myös Valtiontalouden tarkastusvirasto on puuttunut monikanavaisen rahoituksen ongelmiin. Toivotaan, että ministeriössä otetaan tämä viesti vakavasti.

Pia Kauma /kok:

Arvoisa puhemies! Olen erittäin tyytyväinen siitä, että köyhyyden vähentäminen on ollut hyvin voimakkaasti tämän hallituksen agendalla. Kaikkein köyhimpiä ihmisiä Suomessa ovat monilapsiset työttömät perheet, pienituloisen vanhemman tuloilla elävät yksinhuoltajaperheet sekä pelkällä kansaneläkkeellä elävät eläkeläiset. Myös monet yhden hengen taloudet elävät erittäin pienillä tuloilla. Suurin kädenojennus hallitukselta köyhimmille perheille on asumistuen tulorajojen korotus sekä tuleva vuokrien nousua vastaava korotus. Tämä on erittäin tärkeää, koska jokaisella on oikeus omaan kotiin ja turvaamalla juuri katto pään päälle tuemme parhaiten etenkin köyhiä lapsiperheitä.

Lapsiperheiden hyvinvointiin nivoutuvat tiiviisti myös huostaanotetut lapset. Pelkkä pienituloisuus tai köyhyys ei tietenkään ole ainoa syy lasten hyvinvoinnin laiminlyönnille, mutta usein ongelmilla on taipumus kasautua. Suomessa on tällä hetkellä 17 000 lasta ja nuorta sijoitettuna kodin ulkopuolelle. Heistä vain 5 000 on sijoitettu sijaisperheisiin ja loput ammatillisiin perhekoteihin tai laitoksiin. Vaikka kodin ulkopuolelle sijoitettujen lapsien määrä on kasvanut valtavasti viimeisten viidentoista vuoden aikana, sijaisperheiden määrä on pysynyt samana. Lastensuojelun kustannukset ovat nousseet viimeisen viiden vuoden aikana 200 miljoonaa euroa ja ovat nyt kokonaisuudessaan yli 600 miljoonaa euroa vuodessa.

Ensi vuoden alussa voimaan astuu laki, jonka tarkoituksena on järjestää lasten sijaishuolto ensisijaisesti perhehoidossa. Tämä on erittäin tervetullut uudistus. Laki nostaa perhehoidosta saatujen palkkioiden vähimmäismäärää 350 eurosta 650 euroon ja parantaa sijaisperheen tukiverkostoa. Nuorten ja lasten sijaishoito laitoksissa maksaa helposti vähintään kolme kertaa sen määrän, mitä maksaa lasten sijoittaminen perheisiin. Jo kustannustenkin takia laki on siis tervetullut.

Sijaisperheeksi ryhtyminen on aina suuri päätös, eikä siihen ryhdytä pelkästään rahasta. Kyse on merkittävästä elämänmuutoksesta niissä perheissä, joihin sijaislapsi päätetään ottaa. Sen vuoksi myös tietouden lisäämisellä ja asenteiden muutoksella on suuri painoarvo. Näin ollen kunnilla tulee olla riittävät voimavarat myös viestintään ja uusien perheiden hankintaan.

Arvoisa puhemies! Vuosikymmenten aikana muodostunut traditio, että suomalainen elää elämänsä laitoksessa kehdosta hautaan, näkyy todella selvästi juuri lastensuojelun lisäksi myös suomalaisessa vanhustenhoidossa. Missään muualla ei ulkoisteta välittämistä jollekin instituutiolle niin kuin Suomessa. Vanhuspalvelulain keskeisin kantava ajatus on se, että jokaisella ikäihmisellä tulee olla subjektiivinen oikeus siihen, että hänestä pidetään huolta, vähän samaan tapaan kuin lapsilla oli 1996 voimaan tulleessa subjektiivisessa päivähoito-oikeudessa. Lain valmistelun yhteydessä julkisuudessa on pääasiassa puhuttu kolmesta asiasta: lain piiriin kuuluvien ikärajoista, kunnille langetettavista sanktioista siinä tapauksessa, että hoito ei toteudu, sekä lakiin sisällytettävistä velvoitteista hoitohenkilökunnan määrästä.

Ikärajojen osalta on käyty keskustelua lähinnä siitä, tulisiko hoidon saannille asettaa alarajat ja mitä näiden alarajojen tulisi olla, 75 vai 80 vuotta. Kuitenkin tiedämme, että ikäihminen alkaa tarvita ympärivuorokautista hoivaa keskimäärin 82 vuoden iässä. On myös huomioitava, että miesten ja naisten elinajanodotteissa on seitsemän vuoden ero. Vanhukset eivät ole mikään yksi homogeeninen ryhmä, jossa kaikilla olisi samanlaiset tarpeet. Kaikkein oleellisinta tästä syystä on se, että tarpeet huomioidaan yksilöllisesti ja että ennakoivaan terveystyöhön satsataan resursseja jo riittävän varhaisessa vaiheessa.

Ennakoivan terveystyön kuten säännöllisten terveystarkastusten ja liikuntasuositusten antamisen pitäisi alkaa viimeistään siinä vaiheessa, kun ihminen jää eläkkeelle, noin 65 vuoden iässä ja aikaisemmin. On myös huomioitava, että vanhuspalvelu tulee voimaan tullessaan asettamaan kunnille satojen miljoonien eurojen lisälaskun jo ilman henkilöstömitoitusta. Valmistautuminen jo tässä vaiheessa tulevaan velvoitteiden kasvuun on sen vuoksi ensiarvoisen tärkeää etenkin niissä kunnissa, joissa vanhusväestön osuus on suuri.

Arvoisa puhemies! Suomalainen yhteiskunta on mennyt liiaksi siihen, että hoidamme kunnolla vain ne ihmiset, jotka tuottavat eniten ja jotka ovat aktiivisessa työiässä. Kuitenkin ihmisarvo kaikissa elämän vaiheissa (Puhemies koputtaa) on ja sen tulee olla jakamaton. Sen vuoksi myös ikäihmisen tulee saada säilyttää itsemääräämisoikeutensa mahdollisimman pitkään. (Puhemies koputtaa) Jokaisen tulee saada vaikuttaa siihen, asuuko kotona, hoivakodissa tai missä tahansa muussa hoivamuodossa elämänsä viimeisinä päivinä.

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Salissa käytiin hyvää debattia monesta eri kysymyksestä. Yksi vahvasti esille noussut asia on päihdeäitien Pidä kiinni -hoitohanke, joka alkoi 13 vuotta sitten Raha-automaattiyhdistyksen tuella ja on nyt siirtymässä kokonaan kuntien vastuulle. Mutta kun rahoituksesta on huolehdittu siten, että on korotettu kuntien valtionosuuksia ja toivottu, että ne kohdentuvat oikeaan kohteeseen, niin näin ei ole kuitenkaan käynyt. Olemme siinä tilanteessa, että täytyy löytää jokin toinen, pysyvä ratkaisu turvata tämä tärkeä projekti, joka takaa sen, että lapsella on oikeus syntyä terveenä ja hän voi elää siten terveen ja tasapainoisen elämän. Vaikka lapsi joskus myöhäisemmässä vaiheessa tällaisesta hyvin ongelmaisesta perheestä huostaanotettaisiin, niin kyllä hän kuitenkin voittaa paljon siinä, että hän saa sen vauva- ja varhaislapsuusajan kasvaa turvallisessa ympäristössä. Kysymys on siis ensikodeista, joissa kannustetaan odottavia äitejä, pikkuvauvojen vanhempia, päihteettömyyteen. Valtiovarainvaliokunta nyt turvasi toiminnan lisäämällä 2 miljoonaa euroa tähän tarkoitukseen.

Arvoisa puhemies! Sotaveteraanit marssivat tänne suurella joukolla syksyllä muistuttamaan meitä siitä, mikä on tärkeää ja arvokasta. Olen iloinen siitä, että hallitus otti vastaan tämän viestin ja täydentävässä lisätalousarvioehdotuksessa nostettiin tuntuvasti sotaveteraanien kuntoutusmäärärahoja.

Erittäin hyvää tässä hallituksen sosiaali- ja terveyspolitiikassa on myös se, että vajaakuntoisia työllistävät työpankit laajenevat valtakunnalliseksi. Nyt niitä on ollut toistaiseksi neljä, ensi vuoden jälkeen on kymmenen uutta työpankkia olemassa olevien lisäksi.

Arvoisa puhemies! Puhun muutaman sanan lasten harrastuksista. Nimittäin 12 prosenttia lapsista elää pienituloisissa perheissä. Näissä perheissä mietitään, onko varaa lasten harrastusvälineiden hankintaan, onko varaa harrastusten vuosimaksuihin. Mutta kyllä se on niin, että jokaisen lapsen mahdollisuuksia ja yhteisöllisyyden tunnetta ja lapsijoukkoon kuuluvuuden tunnetta lisäävät ja syrjäytymistä ehkäisevät hyvät harrastukset. Kunnillahan on mahdollisuus harkinnanvaraisen toimeentulotuen kautta tukea vähävaraisten lapsiperheiden harrastuksia, mutta kunnat erittäin harvoin käyttävät tätä etua hyväkseen, tätä mahdollisuutta, joten varmasti olisi hyvä pohtia sellaisia keinoja, että saataisiin lasten harrastusten tuki jotenkin vahvemmin ohjeistettua kuntien toimeentulotuen jakoperusteisiin tai vaikkapa ihan osaksi toimeentulotuen perusosaa saataisiin lasten harrastuslisä.

Lopuksi, arvoisa puhemies, haluan myös kiirehtiä vanhuspalvelulakia. Se on erittäin tärkeä asia. Sekä ministeri Risikko että Guzenina-Richardson ovat osaltaan paljon selvittäneet asiaa ja vieneet ajatusta eteenpäin. Mutta tämä vanhusten kaltoinkohtelu, nälässä pitäminen, märissä vaipoissa makuuttaminen kyllä saa jo riittää: lailla on todella tulenpalava kiire. Kuten lapsilla päivähoidossa on määritetty minimihoitajamäärä, niin mielestäni myös vanhuksilla tulisi olla tällä tavalla määritetty minimitarpeita tyydyttävä hoito. He ovat heikkoja ja puolustuskyvyttömiä. Meillä on velvollisuus sivistysvaltiossa, oikeusvaltiossa huolehtia hyvin ikäihmisistämme. Tätä lain kiirehtimistä toivoo myös Vanhustyön keskusliitto, joka samalla muistuttaa siitä, että keskusliitto edellyttää vanhuspalveluiden valvonnassa ilmenneiden puutteiden korjaamista, toimintatapojen tarkistamista ja riittävän valvonnan resursointia. Eli myös valvonta on keskeistä siinä, että voimme varmistua siitä, että jokaisella vanhuksella on hyvä olla.

Arja Juvonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Täällä on pidetty paljon hyviä puheenvuoroja, ja minä puhun ihmisarvosta ja etiikasta.

Ihmisarvo on koko hoitotyön ja yhteiskuntamme perusarvo. Jokaisella ihmisellä on oikeus ihmisarvoon, mikä tarkoittaa sitä, että kaikki ihmiset ovat ihmisinä yhtä arvokkaita. Ihmisarvo liittyy myös vahvasti oikeudenmukaisuuteen, ja sen mukaan jokaisella on oikeus myös yhtäläisiin hoitoihin ja palveluihin. Ihmisarvoon kuuluu vahvasti myös se ajatus, että ihminen ei saa olla välineenä muiden arvojen saavuttamisessa ja toteuttamisessa. Tällaiseksi voidaan luokitella vaikkapa erilaiset hyötyarvot, jotka tarkoittavat arvon saamista siitä, kuinka hyödyllinen henkilö on yhteiskunnalle tai vaikkapa työyhteisölle tekemänsä suoritteen kautta.

Seuratessamme tämän päivän terveydenhuoltoa ja yhteiskuntaa sekä yleistä käytyä keskustelua eriarvoistumisesta ja hyvinvointieroista voimme helposti tehdä sen johtopäätöksen, että ihmiset ovat eriarvoisia eikä kaikilla ole samoja oikeuksia hoitoon ja palveluihin. Hyvinvointi-erojen kasvusta kertovat myös aiheesta tehdyt monet tutkimukset ja se, että hoidon saamisen nopeuteen voi vaikuttaa varallisuus ja oma maksukyky.

Hoitotyössä yksi ihmisen oikeuteen saada hoitoa johtavista kysymyksistä liittyy eri-ikäisiin potilaisiin tai asiakkaisiin: onko iäkkäillä henkilöillä samat oikeudet ja mahdollisuudet saada tarvitsemaansa hoitoa ja hoivaa nuorempien joukossa? Ihmisen arvokkuutta ja samanarvoisuutta voimme pohtia myös ikääntyneiden hoidossa, vaikkakin hoidettavat ovat yleensä kaikki ikääntyneitä. Meillä on oikeus kysyä ja pohtia ja selvittää, kohdellaanko jokaista ikääntynyttä hyvin, tasapuolisesti, arvokkaasti, kohteliaasti, hienotunteisesti ja kunnioittavasti, ja tähän kuuluvat myös omaishoitajat, joskin omaishoitajana voi olla myös nuori ihminen.

Etiikan ja yhteiskuntafilosofian professori Timo Airaksinen kertoo kirjassaan Vanhuuden ylistys kansakoulunopettajaltaan kuulemansa tarinan eettisen tunteen heräämisestä: Vanhusta pidettiin nurkassa ja ruoka-aikaan hänelle tarjottiin vain jätteitä puukiposta. Samaan aikaan muu perhe aterioi ruokapöydän ympärillä syöden kunnon ruokaa. Perheen lapsi oli vaistonnut tilanteen ja kysynyt, syövätkö isä ja äitikin sitten vanhoina nurkassa jäteruokaa puukiposta. Lapsen herännyt eettinen ajattelutapa ja omatunto olivat herättäneet myös vanhemmat tajuamaan hyvän kristillisen etiikan mukaisen kultaisen säännön "Tee toiselle se, minkä toivoisit myös itsellesi tehtävän". Vanhemmat olivat pyytäneet vanhukselta anteeksi ja ottaneet hänet takaisin ruokapöytään muiden ihmisten rinnalle.

Timo Airaksisen kertoma tarina on yksinkertainen ja kertoo sellaisesta ajattelusta, jota ihmisestä kyllä löytyy. Kuka ei pysähtyisi auttamaan vanhusta, entäpä ajattelemaan? Vanhukset ansaitsevat arvoa ja arvostusta ja saavat sitä myös silloin, kun me ymmärrämme ajatella etiikan periaatteita oikein. Koska jokainen vanhenee aikanaan ja haluaa varmasti myös tulla hyvin ja inhimillisesti kohdelluksi, ei kenelläkään meistä ole syytä tai oikeutta kohdella ketään ikääntynyttä huonosti. Mikäli joku näin tekisi, ei myöskään hänellä itsellään olisi oikeutta vaatia tulevaisuudessa hyvää vanhuutta itselleen.

Arvoisa puhemies! Vanhuslakiluonnos on lähtenyt uudelle kierrokselle. Toivon, että sen sisään kirjataan henkilöstömitoitus, vanhusasiamies ja myös sanktiot, joita lain rikkomisesta sitten seuraa.

Kristiina Salonen /sd:

Arvoisa puhemies! Vuonna 2010 toimeentulotukea myönnettiin noin 240 000 kotitaloudelle ja 375 000 henkilölle. Uusien toimeentulotukiasiakkaiden määrä laski lähes 20 prosenttia, mutta toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavien koitalouksien määrä lisääntyi 6 prosenttia. Työmarkkina-, asumis- ja toimeentulotukeen hallituksen tuomat kerta-, prosentti- tai tulorajakorotukset tulevat tarpeeseen. Tässä salissa on kritisoitu hallituksen päätöstä nostaa näitä tukia. Yhtenä kritiikkinä on esitetty nostojen menevän muille kuin kaikkein heikoimmassa asemassa oleville. Vaikka muitakin avuntarvitsijoita toden totta maastamme löytyy, en ole tätä kritiikkiä ymmärtänyt.

Toimeentulotukea saavien tulisi olla maassamme kaikkein heikoimmassa asemassa olevia, sillä tämä etuus on viimesijaisin etuus. Lain mukaan toimeentulotukeen on oikeutettu henkilö, joka ei voi saada tarpeiden mukaista toimeentuloaan ansiotyöllään tai yrittäjätoiminnallaan, muista tuloista tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla.

Eräs iso toimeentulotukea saava ryhmä on yksin asuvat työmarkkinatuella olevat henkilöt. Vuonna 2010 toimeentulotukea saaneista kotitalouksista 71 prosenttia onkin yksinäisen henkilön kotitalouksia, joista miesten osuus oli 61 prosenttia. Yksittäisten henkilöiden muodostamista kotitalouksista 11 prosenttia sai toimeentulotukea. Työmarkkinatuki ja asumistuki eivät pääsääntöisesti riitä yksin asuvan kuukausittaisiin menoihin, vaan hän on ollut oikeutettu lisäksi vielä toimeentulotukeen. Yksin asuvan työmarkkinatuella elävän tilannetta tullaan ensi vuonna taloudellisesti parantamaan merkittävästi. Tästä sosiaalisesta vastuunkannosta haluan kiittää hallitusta.

Uskon myös, että tuntuvat korotukset parantavat joidenkin taloudellista tilannetta niin, että jatkossa toimeentulotuen tarvetta ei enää ole. Tämä olisi oikea suunta, sillä toimeentulotuen tarkoitus on olla lyhytaikainen avustus. Jos ensisijaisten etuuksien taso on liian alhainen, voi tämä johtaa pitkittyneeseen toimeentulotukiasiakkuuteen. Asiakkuus sosiaalitoimistossa ei tällöin perustu henkilön sosiaalisiin tai taloudellisiin ongelmiin, vaan järjestelmämme puutteellisuuteen.

Olen mielissäni myös siitä, että toimeentulotuessa kohdennetaan korotus erityisesti yksinhuoltajaperheille. Vuonna 2010 lapsiperheiden osuus oli kaikista toimeentulotukea saaneista kotitalouksista 21 prosenttia, joista yksinhuoltajien muodostamien kotitalouksien osuus oli yli 55 prosenttia. Toimeentulotukea saavien yksinhuoltajatalouksien määrä pysyikin edellisvuosien tasolla. Tilanne on huolestuttava, sillä kaikista maamme yksinhuoltajatalouksista toimeentulotukea sai lähes joka neljäs. Voidaan siis todeta, että yksinhuoltajuus altistaa köyhyyteen.

Taloudellisen tuen korotuksen lisäksi toivonkin, että maahamme saataisiin kattava ja toimiva perhepalvelujärjestelmä, josta avioeroa harkitsevat pariskunnat voisivat saada apua parisuhteen ongelmiin ennen eroa. Näin ei nyt kaikkialla ole. Uskon, että avioeroilta voitaisiin välttyä toimivien palvelujen avulla. Se olisi lasten ja nuorten henkisen sekä taloudellisen hyvinvoinnin kannalta tärkeää.

Sosiaali- ja terveyspolitiikallamme on iso merkitys koko kansan hyvinvoinnissa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa työtä tekevät näkevät työnsä kautta järjestelmämme ongelmat. Ammattilaisten viesti on selkeä: Meillä tulee olla varaa ehkäisevään työhön. Jos emme panosta siihen, joudumme nostamaan korvaavien palvelujen kasvavan tarpeen vuoksi budjettia joka vuosi. Korvaavat palvelut eivät koskaan ole yhtä vaikuttavia kuin ehkäisevät palvelut, eikä se ole edes inhimillisesti oikein.

Valitettavasti päättäjät harvoin kuulevat tätä viestiä, tai jos kuulevat, eivät uskalla tehdä niin isoja taloudellisia satsauksia kuin se edellyttäisi. Kyseessä lienee yhtä suuri tavoite kuin aikoinaan on ollut kaikille ilmainen koulutusjärjestelmä tai julkinen terveydenhuolto. Näiden aikoinaan isojen satsausten hedelmistä nyt saamme nauttia. Toivonkin, että sosiaali- ja terveysministeriössä lähdettäisiin rohkeasti selvittämään sosiaali- ja terveydenhuollon ehkäisevän palveluverkon lakisääteistä muodostamista.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Ilolla on tervehdittävä kaikkia niitä toimenpiteitä ja hankkeita, joilla pyritään terveydenhoitoon ja ennalta ehkäiseviin tukitoimiin kansalaisten mahdollisimman hyvän yleiskunnon ja terveyden säilyttämiseksi. Muutamaan kohtaan pääluokan kohdalla haluan puuttua, kuten jo äsken debatissakin.

Lainmuutoksella ollaan siirtämässä kuntien ensivastehoitoa sairaanhoitopiirien vastuulle. Kaikissa piireissä laskelmat osoittavat kustannusten nousun jopa moninkertaiseksi. Tässä olisi vielä käytettävä harkintaa, kuinka paljon taas ollaan siirtämässä kunnille lisärasitteita. Käykö niin kuin Euroopassa? Yksi sössii ja kaikki maksaa.

Sairaus on aina vakava ongelma. Mielenter-veyden ongelmat ovat samanlaisia kuin muutkin sairaudet. Hoitomaksujen osalta näin ei kuitenkaan ole. Psykiatrisessa sairaanhoidossa ei ole maksukattoa, niin kuin somaattisella puolella on. Tähän toivoisin arvoisan ministerin kiinnittävän huomiota, että asia tulisi korjattua tasapuoliseksi.

Hallinnonalan suunnitelmissa todetaan koulukotien asiakassuoritteiden lisääntyvä tarve. Olisiko koulujen ja kotien vuorovaikutuksessa jotain kehitettävää, niin että tämä huolestuttava kehitys voitaisiin pysäyttää ja sitä vähentää? Sama tilanne on lasten huostaanotoissa. Siellä kehitys on erittäin huolestuttavaa. Huostaanotto voidaan tehdä joskus jopa liiankin helposti. Näistäkin on kunnista esimerkkejä.

Sen sijaan huostaanoton purku on hyvin vaikeata. Pitkäaikaisen huostaanoton perusteita tulisi tarkistaa. Huostaanotto ei ole pelkästään kunnille suuri kustannuskysymys, se on myöskin aina inhimillinen tragedia. Jokainen perheestään irrotettu lapsikin on oman perheensä lapsi. Näin häntä tulee myöskin käsitellä eikä ongelmia lisätä hätiköidyillä päätöksillä.

Vanhuspalvelulain valmistuminen, mikäli se siinä aikataulussa tulee kuin sitä on lupailtu, on hyvä asia. Moni asia vanhushuollossa kaipaa kunnollista lain ohjausta niin, että päästään yhtenäiseen käytäntöön vanhustenhoidon toteutuksessa. Vanhuspalvelulain valmistelussa tulee huomioida kustannusten kohdentaminen niin, ettei kunnille tule jälleen ylimääräistä kustannustaakkaa.

Hallitusohjelmaan on kirjattu omaishoidon tuesta: "Kehitetään yhdessä kuntien ja järjestöjen kanssa omaishoitoa." Miten tämä näkyy talousarviossa? Tuen suuruus on kohtuuttoman pieni siihen nähden, mitä yhteiskunta säästää omaishoitajien työllä. Olemme esittäneet niin kuin monet muutkin, että omaishoidon tuki tulisi siirtää Kelan hallinnointiin. Näin ainakin yhtenäistettäisiin maksun suuruus eikä se olisi kuntien määrärahojen varassa, ja siitä tulisi kehittää todellinen vanhusvaihtoehto erilaisissa hoitomuodoissa.

Takuueläke ei pienistä muutoksista huolimatta vieläkään kohtele tasavertaisesti kaikkia pieneläkkeen saajia. Esimerkiksi pientilalliset, jotka olosuhteiden pakosta ovat joutuneet jäämään varhennetulle eläkkeelle, ovat edelleen tämän lain puolella.

Veteraaneille on saatava riittävä kuntoutus. Eurot eivät saa olla esteenä, sillä muutaman vuoden kuluttua veteraaneja ei ole enää keskuudessamme. On heidän viimeisen iltahuutonsa paikka.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa puhemies! Ihan täältä paikalta lyhyesti vaan.

Kiitän kaikista niistä kannustavista puheenvuoroista, jotka liittyivät vanhuspalvelulakiin, siihen, että siihen sisällytetään sanktiot ja henkilöstömitoitukset.

Täällä nämä puheenvuorot, kun puhutaan budjeteista ja kehyksistä, on perinteisesti varattu suurelle määrälle numeroita. Toivon kuitenkin, että budjettimomenttien lisäksi voisimme tulevina vuosina yhä useammin keskustella täällä sosiaalisista innovaatioista, oivalluksista ja onnistumisista. Esimerkiksi juuri tätä työtä meillä tuetaan Kaste-rahalla, joka täällä on tullut hyvin esille.

Suomihan on rakennettu vuosikymmeniä sitten sosiaalisilla innovaatioilla ja sisukkuudella maailman edistyksellisimmäksi valtioksi. Meillä oli hyvinvointivaltion rakennusvaiheessa kyky oivaltaa ja toteuttaa lukuisia hyviä hankkeita ja käytäntöjä, mitä muualla maailmassa ei osattu ajatella, ja meistä on sitten otettu mallia myöskin näiden hankkeiden kohdalta, kuten esimerkiksi kouluruokailun, jota paljolti tuolla kansainvälisilläkin areenoilla ihaillaan.

Minä olen useasti miettinyt, millainen henki tässä salissa, ministeriössä ja puolueissamme silloin vallitsi, olisiko siinä hengessä jotain sellaista, jota meidän pitäisi hyödyntää myöskin tässä ajassa. On aivan varmaa, että maamme ja kansamme kekseliäisyys ei ole kadonnut minnekään, ja nyt kun me puhumme niukan talouden ajasta, tämä kekseliäisyys täytyy ottaa jälleen voimavaraksi. Se on nimittäin niin, että viisaus ei asu vain ministeriössä tai hallituksessa vaan se asuu kaikkialla siellä, missä ihmiset liikkuvat.