Suvi Lindén /kok:
Arvoisa puhemies! Nykyinen tulosohjaukseen perustuva korkeakoulujen rahoitusjärjestelmä
on
hyötynsä näyttänyt. Suomalaiset
yliopistot ovat sen myötä kasvaneet ja toiminta
on tehostunut, mutta on aivan selvää, että tämä järjestelmä on
tullut tiensä päähän. Ikäluokkien
pienentyessä yliopistojen pakkokilpailu tutkintomääristä on
kestämätöntä. Suurin osa nuorista
tutkijoista työskentelee myös lyhyissä, motivaatiota
laskevissa projekteissa. Pätkätyöt eivät
kuulu yliopistoon, ne heikentävät tutkimuksen
laatua.
Aikooko opetusministeri jollakin tavalla selvityttää tai
uudistaa rahoitusjärjestelmää siten,
että rahoituksen tulosohjauksessa määrän
lisäksi jotenkin voidaan arvioida tutkimuksen ja opetuksen
laatua?
Opetusministeri Tuula Haatainen
Arvoisa herra puhemies! Yliopistojen rahoitus perustuu nyt
tulossopimuskauteen, joka ulottuu vuoteen 2006 saakka, jossa yliopistojen
kanssa on yhdessä sovittu näistä kriteereistä,
millä perusteella rahoitus lasketaan. Siellä on
näitä kannustavuuselementtejä mukana,
kuten ed. Lindén puheenvuorossaan totesi, muun muassa valmistumismäärät
ovat yksi tekijä. Siellä on myös laatuunkin
vaikuttavia tekijöitä, joista sovitaan näissä tulossopimusneuvotteluissa
yliopistojen kanssa.
Yliopistorahoitus sinänsä nousee vuositasolla eduskunnan
hyväksymän korkeakoulujen rahoituslain mukaisesti
20 miljoonaa euroa ensi vuoden budjetissakin, ja sen lisäksi
korvataan myös sopimusten mukaiset palkkakustannusten nousut,
eli näin ollen 24 miljoonaa euroa tulee lisäystä yliopistojen
budjettiin. Mutta totta kai tätä järjestelmää kehitetään
koko ajan, ja seuraavalle tulossopimuskaudelle on mahdollista kehittää yliopistojen
kanssa yhdessä myös uudenlaisia kriteereitä tähän
rahoitukseen.
Suvi Lindén /kok:
Arvoisa puhemies! Haluaisin vielä kysyä opetusministeriltä.
Huolimatta siitä, että yliopistojen perusrahoitukseen
on tällekin vuodelle ja tulevalle vuodelle tulossa lisää rahoitusta,
eduskunta on useaan otteeseen vaatinut, että yliopistoille
koituvat vuokrakustannukset, kun siirryttiin uuteen kiinteistöjärjestelmään,
jollakin tavalla kompensoidaan. Valitettavasti tämä 20
miljoonaa euroa ei kyllä kata tätä vuokrakustannusten
nousua. Näin ollen se on rasittamassa yliopiston perusrahoitusta.
Millä tavalla opetusministeriössä huomioidaan
tämä eduskunnan tahto, joka on muistaakseni lausuttu
jo kolme kertaa tässä salissa?
Opetusministeri Tuula Haatainen
Arvoisa herra puhemies! Kiinteistökustannusten nousu
johtuu siitä, että nämä kiinteistöt
menivät Senaatti-kiinteistöihin ja vuokrat nousivat.
Siis yliopistojen osalta vuokrakustannukset tätä kautta myös
ovat nousseet. Tämä tilanne on vielä joiltakin
osin auki. Keskusteluja ja neuvotteluja käydään
siitä, millä tavalla voidaan sopia eteenpäin yhdessä yliopistojen
kanssa siitä, miten tämä kustannusten
nousu kompensoidaan.
Kirsi Ojansuu /vihr:
Arvoisa puhemies! Yliopistot ovat itse kuitenkin selkeästi
viestittäneet, että se raha, mikä nyt
annetaan, ei riitä lähestulkoonkaan. Se on kolminkertainen
se toive, jonka yliopistot itse esittivät, ja se oli reaalisesti
laskettu niin, että pystytään täyttämään
tämä yliopistojen kolmas tehtävä,
joka nyt tulee, ja kansainväliset tehtävät
ja kaikki muut, mitä nykyaikaisessa, moniarvoisessa yhteiskunnassa
vaaditaan.
Millä tavalla opetusministeriö aikoo reaalisesti
taata sen, että esimerkiksi tähän kolmanteen tehtävään,
joka nyt lakisääteisesti tulee yliopistoille,
tulee uusia resursseja, koska muuten yliopistojen opetuksen laatu
kärsii, kun ei saadakaan siihen uuteen tehtävään
tarvittavia resursseja? Yliopistot tällä hetkellä ovat
aivan äärimmäisen tiukoilla tutkijamäärärahoissa
ja vuokrarahoissa.
Opetusministeri Tuula Haatainen
Arvoisa puhemies! Yliopistojen kolmas tehtävä ei
ole mikään uusi asia. Yliopistot ovat aina toimineet ympäröivässä yhteiskunnassa
ja saaneet myös rahoitusta sitäkin kautta toimimalla
aktiivisesti, olemalla vuorovaikutuksessa. Nyt vaan yliopistolakiin
lisättiin erikseen kohta siitä, että yliopistoilla
on myös kolmas tehtävä suhteessa ympäröivään
maailmaan. Tämä kolmas tehtävä tarkoittaa
myös tehtävää suhteessa kansainväliseen yhteisöön,
eli tutkimusyhteisössä tietysti toimitaan kansainvälisellä kentällä.
Se on osa luontevaa, normaalia yliopistojen omaa toimintaa.
Kalevi Olin /sd:
Arvoisa puhemies! Ed. Lindén kiinnittää oikein
huomiota, kun hän esittää huolensa korkeakoulujen,
tässä tapauksessa tiedekorkeakoulujen, voimavaroihin.
Mutta samalla kun hän esittää, että tutkimuksen
määrän ohella laatuun on kiinnitettävä huomiota,
on mielestäni myös korostettava sitä,
että tutkimuksen yhteiskunnallinen merkitys näyttelee
tänä päivänä huomattavaa
osaa.
Arvoisa puhemies! Suomessa on viime aikoina keskusteltu myös
perustutkimuksen merkityksestä. Kysynkin ministeriltä,
joka on mielestäni hyvin johtanut tätä toimialaa,
kuten edeltäväkin ministeri:
Millä tavalla opetusministeriö turvaa sen,
että suomalainen perustutkimus ja sen tulevaisuus taataan,
koska uuden tiedon tuottaminen on aina erityisen tärkeää näissä kysymyksissä?
Opetusministeri Tuula Haatainen
Arvoisa puhemies! Perustutkimuksen rahoitushan kanavoidaan
Suomen Akatemian kautta ja se kilpailutetaan. Nyt tulevassa, ensi
vuoden budjetissa tätä myöntämisvaltuutta
nostetaan 3 miljoonalla eurolla. Tähän liittyy
läheisesti ed. Olininkin esille ottama asia, tutkimuksen
laatu. Tässä suhteessa tehdään
koko ajan kehittämistyötä sen suhteen,
että luodaan laatukriteeristöt, jotka myös
kestävät. Kansainvälisesti tämä on
myös osa eurooppalaista prosessia, jota tehdään eurooppalaisella
tasolla, jotta meillä olisi eurooppalaisesti korkeatasoinen
tutkimusjärjestelmä.
Erkki Virtanen /vas:
Arvoisa puhemies! Ministeri totesi, että yliopistojen
kiinteistökustannukset nousivat sen takia, kun kiinteistöjenpito siirtyi
Senaatti-kiinteistöille.
Mistähän syystä mahtaa yliopistojen
lämmitys olla kalliimpaa, kun se on Senaatti-kiinteistöillä,
tai mistä syystä lumien puhdistaminen on kalliimpaa?
Jos näin on, eikö olisi vakavasti syytä harkita,
että kiinteistönpito palautettaisiin sellaiselle
organisaatiolle, että se ei olisi niin kallista? Onko ylipäätään
kohtuullista, että opetus ja tiede kärsivät
siitä, että yliopistojen kiinteistöpito
on nyt Senaatti-kiinteistöillä, ja pitäisikö sille tehdä jotain?
Opetusministeri Tuula Haatainen
Arvoisa herra puhemies! Ei tässä opetustoimen
ja yliopistojen osalta voida erillistä käytäntöä harjoittaa,
vaan menemme sen mukaan, mitä eduskunnassa on hyväksytty.
Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki
Puhemies! Tämä on järkevä käytäntö.
Kun yliopistoja rahoitetaan ja tuetaan, niin kannattaa katsoa oikeat
tukimuodot, läpinäkyvät, ja se tapa,
että kiinteistönhoidon vuokrien kautta subventoidaan
ylitse, mitä sieltä kuuluisi, ei ole järkevä.
Senaatti-kiinteistöt toimii nyt markkinaehtoisesti ja sillä tavalla
kuin tämän tyyppisen laitoksen pitääkin
markkinoilla toimia. Yliopistojen rahoitus sitten tapahtuu nyt järkevämmällä ja läpinäkyvämmällä
tavalla
kuin aikaisemmin.
Kaarina Dromberg /kok:
Arvoisa puhemies! Kun sivistysvaliokunta vieraili Helsingin yliopistossa,
niin siellä kävi hyvin vahvasti selville perusopetuksen
rahoituksen puute. Kun sen lisäksi nyt tulee tämä kaksiportainen
tutkintorakenteen uudistus, se vaatii lisäresursseja, ja myöskin
se, että tutkintoaikoja lyhennetään,
koska siihen tarvitaan henkilökohtaiset opintosuunnitelmat.
Nämä kaikki ovat sellaisia uusia tehtäviä,
joihin tarvitaan lisärahoitusta. Miten näihin kaikkiin
on varauduttu?
Tämä kolmas tehtävä: Ainakin
kun valiokunnassa kuultiin asiantuntijoita, niin oli riittämättömät
varat tämän kolmannen tehtävän
suorittamiseen, elikkä toisin sanoen yliopistojen rahoitus
ei alkuunkaan riitä tällä hetkellä.
Miten tästä selvitään?
Opetusministeri Tuula Haatainen
Arvoisa herra puhemies! Nythän tämän
budjetin yhteydessä on valtiovarainministeriöstä — ehkä valtiovarainministeri
voisi sitä selvittää paremmin — lakiesitys
tulossa, joka mahdollistaa sen, että yliopistot voivat
mennä mukaan tällaisiin tutkimuksen hyödyntämiseen
tähtääviin yrityksiin, ja tätä kautta
myös luodaan edellytyksiä sille, että yliopistot
voisivat tässä vuorovaikutuksessa ympäröivän
yhteiskunnan kanssa hankkia myös resursseja toimintaansa.
Sinänsä kaksiportaiseen tutkintoon siirtymisen
ei pitäisi aiheuttaa yliopistoille lisää kustannuksia.
Se on vain tutkintojärjestelmämuutos, ja siinä yhteydessä tulee
käydä läpi myös kokonaisuudet,
tutkintovaatimusten määrät ja mitoitukset,
ja pikemminkin siinä voidaan nyt järkevöittää vanhoja
käytäntöjä. Näin ollen
resurssilisäystä ei tästä tule.
Päinvastoin se tulee sujuvoittamaan myös opintojen
kulkua ja mahdollistamaan helpommin sen, että meillä myös
valmistutaan tavoiteajoissa.