Arvoisa puhemies! Nykyinen tulosohjaukseen perustuva korkeakoulujen rahoitusjärjestelmä on hyötynsä näyttänyt. Suomalaiset yliopistot ovat sen myötä kasvaneet ja toiminta on tehostunut, mutta on aivan selvää, että tämä järjestelmä on tullut tiensä päähän. Ikäluokkien pienentyessä yliopistojen pakkokilpailu tutkintomääristä on kestämätöntä. Suurin osa nuorista tutkijoista työskentelee myös lyhyissä, motivaatiota laskevissa projekteissa. Pätkätyöt eivät kuulu yliopistoon, ne heikentävät tutkimuksen laatua.

Aikooko opetusministeri jollakin tavalla selvityttää tai uudistaa rahoitusjärjestelmää siten, että rahoituksen tulosohjauksessa määrän lisäksi jotenkin voidaan arvioida tutkimuksen ja opetuksen laatua?

Opetusministeri  Tuula Haatainen

Arvoisa herra puhemies! Yliopistojen rahoitus perustuu nyt tulossopimuskauteen, joka ulottuu vuoteen 2006 saakka, jossa yliopistojen kanssa on yhdessä sovittu näistä kriteereistä, millä perusteella rahoitus lasketaan. Siellä on näitä kannustavuuselementtejä mukana, kuten ed. Lindén puheenvuorossaan totesi, muun muassa valmistumismäärät ovat yksi tekijä. Siellä on myös laatuunkin vaikuttavia tekijöitä, joista sovitaan näissä tulossopimusneuvotteluissa yliopistojen kanssa.

Yliopistorahoitus sinänsä nousee vuositasolla eduskunnan hyväksymän korkeakoulujen rahoituslain mukaisesti 20 miljoonaa euroa ensi vuoden budjetissakin, ja sen lisäksi korvataan myös sopimusten mukaiset palkkakustannusten nousut, eli näin ollen 24 miljoonaa euroa tulee lisäystä yliopistojen budjettiin. Mutta totta kai tätä järjestelmää kehitetään koko ajan, ja seuraavalle tulossopimuskaudelle on mahdollista kehittää yliopistojen kanssa yhdessä myös uudenlaisia kriteereitä tähän rahoitukseen.

Arvoisa puhemies! Haluaisin vielä kysyä opetusministeriltä. Huolimatta siitä, että yliopistojen perusrahoitukseen on tällekin vuodelle ja tulevalle vuodelle tulossa lisää rahoitusta, eduskunta on useaan otteeseen vaatinut, että yliopistoille koituvat vuokrakustannukset, kun siirryttiin uuteen kiinteistöjärjestelmään, jollakin tavalla kompensoidaan. Valitettavasti tämä 20 miljoonaa euroa ei kyllä kata tätä vuokrakustannusten nousua. Näin ollen se on rasittamassa yliopiston perusrahoitusta.

Millä tavalla opetusministeriössä huomioidaan tämä eduskunnan tahto, joka on muistaakseni lausuttu jo kolme kertaa tässä salissa?

Opetusministeri  Tuula Haatainen

Arvoisa herra puhemies! Kiinteistökustannusten nousu johtuu siitä, että nämä kiinteistöt menivät Senaatti-kiinteistöihin ja vuokrat nousivat. Siis yliopistojen osalta vuokrakustannukset tätä kautta myös ovat nousseet. Tämä tilanne on vielä joiltakin osin auki. Keskusteluja ja neuvotteluja käydään siitä, millä tavalla voidaan sopia eteenpäin yhdessä yliopistojen kanssa siitä, miten tämä kustannusten nousu kompensoidaan.

Arvoisa puhemies! Yliopistot ovat itse kuitenkin selkeästi viestittäneet, että se raha, mikä nyt annetaan, ei riitä lähestulkoonkaan. Se on kolminkertainen se toive, jonka yliopistot itse esittivät, ja se oli reaalisesti laskettu niin, että pystytään täyttämään tämä yliopistojen kolmas tehtävä, joka nyt tulee, ja kansainväliset tehtävät ja kaikki muut, mitä nykyaikaisessa, moniarvoisessa yhteiskunnassa vaaditaan.

Millä tavalla opetusministeriö aikoo reaalisesti taata sen, että esimerkiksi tähän kolmanteen tehtävään, joka nyt lakisääteisesti tulee yliopistoille, tulee uusia resursseja, koska muuten yliopistojen opetuksen laatu kärsii, kun ei saadakaan siihen uuteen tehtävään tarvittavia resursseja? Yliopistot tällä hetkellä ovat aivan äärimmäisen tiukoilla tutkijamäärärahoissa ja vuokrarahoissa.

Opetusministeri Tuula Haatainen

Arvoisa puhemies! Yliopistojen kolmas tehtävä ei ole mikään uusi asia. Yliopistot ovat aina toimineet ympäröivässä yhteiskunnassa ja saaneet myös rahoitusta sitäkin kautta toimimalla aktiivisesti, olemalla vuorovaikutuksessa. Nyt vaan yliopistolakiin lisättiin erikseen kohta siitä, että yliopistoilla on myös kolmas tehtävä suhteessa ympäröivään maailmaan. Tämä kolmas tehtävä tarkoittaa myös tehtävää suhteessa kansainväliseen yhteisöön, eli tutkimusyhteisössä tietysti toimitaan kansainvälisellä kentällä. Se on osa luontevaa, normaalia yliopistojen omaa toimintaa.

Arvoisa puhemies! Ed. Lindén kiinnittää oikein huomiota, kun hän esittää huolensa korkeakoulujen, tässä tapauksessa tiedekorkeakoulujen, voimavaroihin. Mutta samalla kun hän esittää, että tutkimuksen määrän ohella laatuun on kiinnitettävä huomiota, on mielestäni myös korostettava sitä, että tutkimuksen yhteiskunnallinen merkitys näyttelee tänä päivänä huomattavaa osaa.

Arvoisa puhemies! Suomessa on viime aikoina keskusteltu myös perustutkimuksen merkityksestä. Kysynkin ministeriltä, joka on mielestäni hyvin johtanut tätä toimialaa, kuten edeltäväkin ministeri:

Millä tavalla opetusministeriö turvaa sen, että suomalainen perustutkimus ja sen tulevaisuus taataan, koska uuden tiedon tuottaminen on aina erityisen tärkeää näissä kysymyksissä?

Opetusministeri  Tuula Haatainen

Arvoisa puhemies! Perustutkimuksen rahoitushan kanavoidaan Suomen Akatemian kautta ja se kilpailutetaan. Nyt tulevassa, ensi vuoden budjetissa tätä myöntämisvaltuutta nostetaan 3 miljoonalla eurolla. Tähän liittyy läheisesti ed. Olininkin esille ottama asia, tutkimuksen laatu. Tässä suhteessa tehdään koko ajan kehittämistyötä sen suhteen, että luodaan laatukriteeristöt, jotka myös kestävät. Kansainvälisesti tämä on myös osa eurooppalaista prosessia, jota tehdään eurooppalaisella tasolla, jotta meillä olisi eurooppalaisesti korkeatasoinen tutkimusjärjestelmä.

Arvoisa puhemies! Ministeri totesi, että yliopistojen kiinteistökustannukset nousivat sen takia, kun kiinteistöjenpito siirtyi Senaatti-kiinteistöille.

Mistähän syystä mahtaa yliopistojen lämmitys olla kalliimpaa, kun se on Senaatti-kiinteistöillä, tai mistä syystä lumien puhdistaminen on kalliimpaa? Jos näin on, eikö olisi vakavasti syytä harkita, että kiinteistönpito palautettaisiin sellaiselle organisaatiolle, että se ei olisi niin kallista? Onko ylipäätään kohtuullista, että opetus ja tiede kärsivät siitä, että yliopistojen kiinteistöpito on nyt Senaatti-kiinteistöillä, ja pitäisikö sille tehdä jotain?

Opetusministeri  Tuula Haatainen

Arvoisa herra puhemies! Ei tässä opetustoimen ja yliopistojen osalta voida erillistä käytäntöä harjoittaa, vaan menemme sen mukaan, mitä eduskunnassa on hyväksytty.

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Tämä on järkevä käytäntö. Kun yliopistoja rahoitetaan ja tuetaan, niin kannattaa katsoa oikeat tukimuodot, läpinäkyvät, ja se tapa, että kiinteistönhoidon vuokrien kautta subventoidaan ylitse, mitä sieltä kuuluisi, ei ole järkevä. Senaatti-kiinteistöt toimii nyt markkinaehtoisesti ja sillä tavalla kuin tämän tyyppisen laitoksen pitääkin markkinoilla toimia. Yliopistojen rahoitus sitten tapahtuu nyt järkevämmällä ja läpinäkyvämmällä tavalla kuin aikaisemmin.

Arvoisa puhemies! Kun sivistysvaliokunta vieraili Helsingin yliopistossa, niin siellä kävi hyvin vahvasti selville perusopetuksen rahoituksen puute. Kun sen lisäksi nyt tulee tämä kaksiportainen tutkintorakenteen uudistus, se vaatii lisäresursseja, ja myöskin se, että tutkintoaikoja lyhennetään, koska siihen tarvitaan henkilökohtaiset opintosuunnitelmat. Nämä kaikki ovat sellaisia uusia tehtäviä, joihin tarvitaan lisärahoitusta. Miten näihin kaikkiin on varauduttu?

Tämä kolmas tehtävä: Ainakin kun valiokunnassa kuultiin asiantuntijoita, niin oli riittämättömät varat tämän kolmannen tehtävän suorittamiseen, elikkä toisin sanoen yliopistojen rahoitus ei alkuunkaan riitä tällä hetkellä. Miten tästä selvitään?

Opetusministeri Tuula Haatainen

Arvoisa herra puhemies! Nythän tämän budjetin yhteydessä on valtiovarainministeriöstä — ehkä valtiovarainministeri voisi sitä selvittää paremmin — lakiesitys tulossa, joka mahdollistaa sen, että yliopistot voivat mennä mukaan tällaisiin tutkimuksen hyödyntämiseen tähtääviin yrityksiin, ja tätä kautta myös luodaan edellytyksiä sille, että yliopistot voisivat tässä vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa hankkia myös resursseja toimintaansa.

Sinänsä kaksiportaiseen tutkintoon siirtymisen ei pitäisi aiheuttaa yliopistoille lisää kustannuksia. Se on vain tutkintojärjestelmämuutos, ja siinä yhteydessä tulee käydä läpi myös kokonaisuudet, tutkintovaatimusten määrät ja mitoitukset, ja pikemminkin siinä voidaan nyt järkevöittää vanhoja käytäntöjä. Näin ollen resurssilisäystä ei tästä tule. Päinvastoin se tulee sujuvoittamaan myös opintojen kulkua ja mahdollistamaan helpommin sen, että meillä myös valmistutaan tavoiteajoissa.