Ulkoasiainministeri Alexander Stubb

Arvoisa herra puhemies! Valtioneuvosto antaa eduskunnalle sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain mukaisen selonteon, joka käsittelee Suomen osallistumista aluksella EU:n Atalanta-operaatioon merirosvouden torjumiseksi Somalian rannikolla.

Euroopan unionin ensimmäinen merellinen kriisinhallintaoperaatio eli Eunavfor Atalanta käynnistettiin joulukuussa 2008 Somalian rannikolla. Operaatio perustuu YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmiin, joissa kansainvälistä yhteisöä pyydetään auttamaan humanitäärisen avun saamiseksi turvallisesti Somaliaan. Atalantan päätehtävänä on — korostan — Atalantan päätehtävänä on suojata Maailman elintarvikeohjelman Wfp:n kuljetuksia Somaliaan ja mahdollisuuksien mukaan muuta laivaliikennettä sekä torjua merirosvoutta Somalian läheisillä merialueilla.

Atalanta on onnistunut hyvin päätehtävässään eli humanitäärisen avun kuljetusten suojaamisessa. Lisäksi saattamalla aluksia ja partioimalla merialueella Atalanta luo pelotevaikutuksen. Merirosvojen pidättäminen ei ole operaation päätehtävä, eikä yksin pidätettyjen määrällä voida mitata sen tuloksellisuutta.

Somalian kriisi on muodostunut viime vuosina entistä globaalimmaksi mahdollisten terrorismiyhteyksien sekä merirosvouden takia. Suomi tukee EU:n aktiivisia toimia Somalian tilanteen vakauttamiseksi, ja Atalanta-operaatio on siinä oleellinen osa. Suomen osallistuminen Atalanta-operaatioon tukee lisäksi suoraan Merivoimien kansallista päätehtävää, joka on meriliikenteen suojaaminen.

Merirosvouden taustalla on köyhyys ja toimivan keskushallinnon puuttuminen. Merirosvous on saanut yhä enemmän järjestäytyneen rikollisuuden muotoja, ja merirosvot ovat ulottaneet hyökkäyksiä yhä kauemmaksi Intian valtamerelle. Tämä vaikeuttaa kansainvälistä kauppaa ja sillä on kielteisiä turvallisuuspoliittisia vaikutuksia. EU:n Atalanta-operaatio on osa kansainvälisen yhteisön laajamittaisia toimia, joiden tavoitteena on torjua merirosvoutta ja lisätä turvallisuutta eräällä maailman vilkkaimmin liikennöidyistä merialueista. Kestävä ratkaisu edellyttää kuitenkin vakauden ja oikeusvaltion kehityksen edistymistä Somaliassa. EU noudattaa Somalian vakauttamisessa kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa poliittisiin keinoihin on yhdistetty kriisinhallinta, mittava kehitysyhteistyö ja humanitäärinen apu.

Pidätettyjen merirosvojen siirtämiseen tuomittavaksi liittyy monia oikeudellisia kysymyksiä. Niitä on selvitetty eduskunnalle 3. syyskuuta annetussa hallituksen esityksessä "laiksi - - Atalantan yhteydessä merirosvoudesta tai aseellisesta ryöstöstä epäiltyä koskevan rikoslain käsittelystä". Laissa säädetään menettelystä tilanteessa, jossa operaatioon osallistuva suomalainen alus on ottanut kiinni merirosvoudesta epäiltyjä tai Suomelta tiedustellaan muista syistä halukkuutta puuttua jonkun pidätetyn tilanteeseen. Lähtökohta on, että pidätettyjen siirto Suomeen olisi viimekätinen vaihtoehto.

Atalantassa merirosvojen kiinniotto, pidättäminen, siirto oikeudenkäyntiin tai vapauttaminen on operaatiokomentajan vastuulla. EU:n lähtökohtana on, että kiinni otetut merirosvot siirretään oikeudenkäyntiin Afrikan alueella oleviin maihin, joiden kanssa EU on tehnyt siirtosopimuksen. Ei olisi tarkoituksenmukaista, että Suomi ottaisi käsiteltäväkseen rikoksia, joilla ei ole mitään liittymäkohtaa Suomeen.

Tarkoituksena on, että voisimme lähettää miinalaiva Pohjanmaan Atalanta-operaatioon vuoden 2011 alussa. Miehistön kokonaisvahvuus tulee olemaan 120, sekä ammattihenkilöstöä että reserviläisiä. Osallistuminen kestää 4—5 kuukautta, joista operaatioalueella toimitaan noin 3 kuukautta eli helmikuusta huhtikuuhun. Kustannukset Suomen osallistumisesta Atalanta-operaatioon ovat yhteensä noin 11,6 miljoonaa euroa vuodelle 2011.

Arvoisa herra puhemies! Suomen tavoitteena on vahvistaa EU:n globaalia roolia kansainvälisessä politiikassa ja EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa osallistumalla myös yhteiseen kriisinhallintatoimintaan. Somalian kestävä ratkaisu vaatii turvallisuuden ja oikeusvaltion kehittymistä. Sitä ennen pystymme auttamaan turvaamalla humanitäärisen avun kuljetukset merellä Atalanta-operaation avulla.

Markku Laukkanen /kesk(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Todellakin Suomen rooli kansainvälisessä yhteisössä on vahvistaa rauhaa, vakautta ja turvallisuutta. Tämän vuoksi me osallistumme hyvin aktiivisella tavalla kriisinhallintaan, kannamme kansainvälistä vastuuta ja kehitämme omaa turvallisuuttamme.

Keskustan eduskuntaryhmän mielestä on erittäin hyvä, että hallituksen piirissä on painotettu tarvetta edelleen vahvistaa Suomen roolia rauhanrakentamisessa. Suomella on osaamista, poliittista tahtoa ja uskottavuutta toimia rauhanrakentamisen eturintamassa. Ryhmämme kannustaakin hallitusta toimimaan liikkeelle panevana voimana rauhanvälityksestä kiinnostuneiden valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa. Olemme panneet tyytyväisinä merkille hallituksen piiristä tätä asiaa koskevat käytetyt puheenvuorot. Nämä aloitteet ovat tärkeitä, ja niiden tueksi tarvitaan kotimaassa laajaa kansallista yksimielisyttä, ja siksi on hyvä, että tähän asiaan vielä syksynkin aikana palaamme.

Puhemies! Euroopan unioni on merkittävä maailman kriisipesäkkeiden vakauttaja monipuolisen keinovalikoimansa ansiosta. Kriisinhallinnan, poliittisen dialogin ja kehityspolitiikan avulla unioni edistää turvallisuutta lähialueilla ja maailmanlaajuisesti. Suomi on hyvin vahvasti sitoutunut unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämiseen, ja nythän me olemme tässä asiassa tekemässä päätöstä unionin ensimmäiseen merelliseen kriisinhallintaoperaatioon osallistumisesta.

Atalanta-operaation päätehtävänä on, kuten ministeri Stubb esittelypuheenvuorossaan sanoi, Maailman elintarvikeohjelman alusten suojelu niiden toimittaessa elintarvikeapua Somaliaan. Tällä operaatiolla ennalta ehkäistään merirosvoutta, vähennetään rikollisuutta eräällä maailman vilkkaimmin liikennöidyllä merialueella. Operaatio on onnistunut hyvin humanitääristen kuljetusten suojaamisessa. Siksi sillä onkin laajempaa merkitystä kansainvälisen meriliikenteen ja kaupan turvaamisessa, ja sen myötä se on siten erittäin tärkeä myöskin suomalaisille kauppalaivoille ja merenkululle.

Useat Euroopan unionin jäsenmaat ovat osallistuneet Atalantaan, ja nyt me olemme laajentamassa Suomen osallistumista operaatioon miinalaiva Pohjanmaalla ja alustarkastusosastolla, jolloin kokonaisvahvuus olisi noin 120 sotilasta. Osallistumalla Atalanta-operaatioon Suomi osaltaan pyrkii vakauttamaan yhtä konfliktialuetta. Samalla kun missiolla on merkitystä rauhanvälityksen kannalta, se toimii erittäin hyvänä koulutusprojektina maamme merivoimille.

Keskustan eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että unioni pidensi kesäkuussa operaation toimikautta joulukuuhun 2012 saakka. Tällä pitkäjänteisellä sitoutumisella voidaan tehokkaammin estää merirosvojen toiminnan laajentuminen yhä kauemmaksi Intian valtamerelle.

Suomen kanta kiinniotettuihin merirosvoihin on, ettei epäiltyjä voida siirtää maihin, joiden lainsäädäntö mahdollistaa kuolemanrangaistuksen. Tämä on hyvä periaate ja hyvä lähtökohta myöskin tämän operaation toteuttamiseen. Kiinni otettuja ei tuoda Suomeen vaan luovutetaan Afrikassa niihin valtioihin, joiden kanssa EU on tehnyt siirtosopimuksen ja joissa ei voi määrätä merirosvoudesta kuolemanrangaistusta.

Kuten selonteossa todetaan, kestävän ratkaisun saaminen Somalian ongelmaan edellyttää vakauden ja oikeusvaltiokehityksen edistymistä koko maassa. Tällä hetkellähän tämä tilanne näyttää hyvin huolestuttavalta: väliaikaishallitus on heikko ja Afrikan unionin rauhanturvaoperaation tuen varassa, maan humanitäärinen tilanne on erittäin huono ja Maailman elintarvikeohjelma joutui jo keväällä vetäytymään kokonaan eteläisestä Somaliasta. Merirosvouden juuret ovat kuitenkin juuri tässä köyhyysongelmassa, jonka kitkeminen on keskeisimpiä vuosituhattavoitteita ja joka on myöskin Suomen kehityspolitiikan eräs keskeinen sisällöllinen ydin.

Somalian vakauttaminen vaatii kokonaisvaltaista lähestymistapaa: laajaa kehitystyötä, humanitääristä apua ja sotilaallista kriisinhallintaa. Olemme tukeneet Somalian rauhanprosessia, antaneet humanitääristä apua ja kanavoineet tukea kansalaisjärjestöille. Atalanta-operaatiossa mukana oleminen täydentääkin Suomen kokonaisvaltaista tukea Somalian vakauttamiseen.

Arvoisa puhemies! Keskustan eduskuntaryhmä näkeekin, että osallistumisella tähän missioon, rauhanturvaoperaatioon, me tuemme Somalian rauhanprosessia, ja sen tukeminen on yksi askel matkalla kohti Suomen vahvistuvaa roolia rauhanvälityksessä.

Anne-Mari Virolainen /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Somalia on yksi maailman hauraimmista valtioista, ja kuten hyvin tiedämme, pitkän sisällissodan runtelemassa maassa ei ole ollut toimivaa hallintoa kahteen vuosikymmeneen. Ilman toimivaa hallintoa ei ole myöskään sairaaloita, kouluja eikä paljon muutakaan. Maailman ruokaohjelma, Wfp, arvioi, että kuudesosa maan lapsista on aliravittuja. Se tarkoittaa 240 000:ta tyttöä ja poikaa. Kaiken kaikkiaan Wfp toimittikin ruoka-apua 2 miljoonalle somalialaiselle.

Ilman toimivaa hallintoa ei ole myöskään turvallisuutta. Hallituksen joukkojen ja ääri-islamististen kapinallisten väliset taistelut ovat ajaneet yli miljoona somalialaista pois kodeistaan maan sisäisiksi pakolaisiksi. Monet ovat lähteneet etsimään suojaa myös maan rajojen ulkopuolelta. Vaikea turvallisuustilanne onkin pakottanut kansainväliset avustusjärjestöt vetäytymään eteläisestä Somaliasta.

Yksi keskeinen ongelma ovat merirosvot. Nämä lunnasrahoilla vaurastuneet rikollisjoukot ovat levittäneet toimintansa yhä kauemmaksi merelle ja viime kuukausina myös mantereelle. Vahvasti aseistautuneiden merirosvojen pelätäänkin sekaantuvan käynnissä olevaan sisällissotaan.

Arvoisa puhemies! Maailmassa on paljon konfliktialueita, jotka tarvitsevat kansainvälistä tukea, ja me kokoomuslaiset haluamme kantaa humaanin vastuumme maailman hädänalaisista. Suomen pienet resurssit eivät kuitenkaan riitä joka paikkaan. Jos yritämme auttaa kaikkia, emme lopulta auta ketään. Pelkkä lipun näyttäminen saattaa korkeintaan parantaa omaatuntoamme.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä katsookin, että maailman monista konfliktipesäkkeistä juuri Somalia on meille suomalaisille tärkeä, ei vähiten siksi, että Suomessa asuu 5 500 Somalian kansalaista. Viime vuonna lähes 1 200 somalialaista haki turvapaikkaa Suomesta. Suomella on siis kiinteä yhteys Somaliaan. Somalian konfliktilla on myös selvä vaikutus kansainväliseen turvallisuuteen. Myös tästä syystä tukemme on tärkeä. Hauraat valtiot vetävät puoleensa rikollisia ja terroristeja, niin myös Somalia. Vaarana onkin se, että islamistikapinallisten hallitsemilla alueilla koulutetaan ulkomaisia terroristeja.

Kolmas ja tärkein syy on tietysti inhimillinen hätä. Taistelujen ja kuivuuden takia peräti 70 prosenttia keskisen Somalian väestöstä elää humanitäärisen avun varassa. Iso osa väestöstä näkee nälkää, lapsikuolleisuus on korkealla tasolla, ja kuivuus on pakottanut paimentolaiset teurastamaan karjansa ja hakemaan apua kylistä.

Arvoisa puhemies! Mitä Suomi sitten voi tehdä Somalian hyväksi? Helppoja ratkaisuja ei tietenkään ole, eikä Suomi yksin voi tehdä ihmeitä. Meidän on katsottava kokonaisuutta ja toimittava yhteistyössä EU:n, Afrikan unionin ja YK:n kanssa. Somalian tukeminen edellyttää, että kehitysyhteistyö, humanitäärinen apu ja kriisinhallinta toimivat saumattomasti yhdessä. Suomi tukee tänä vuonna kaikkiaan 18:aa suomalaista kansalaisjärjestöä, jotka tekevät kehitysyhteistyötä paikallisten järjestöjen kanssa. Niin ikään annoimme humanitääristä apua Somaliaan viime vuonna lähes 3 miljoonan euron edestä. Nyt tasavallan presidentti ja hallitus esittävät miinalaiva Pohjanmaan lähettämistä turvaamaan Wfp:n ruokakuljetuksia ja alueella liikkuvia kauppa-aluksia. Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä Pohjanmaan lähettäminen täydentäisi Suomen kokonaisvaltaista tukea Somalialle, ja on aivan selvää, että avustuslaivojen suojeleminen on välttämätöntä.

Arvoisa herra puhemies! Kokoomuksen eduskuntaryhmä on tyytyväinen, että kyseessä on Euroopan unionin toteuttama operaatio. EU-maista ovat muiden muassa mukana naapurimme Ruotsi sekä Saksa, Hollanti ja Espanja. Me kannatamme EU:n globaalin roolin vahvistamista.

Eduskuntaryhmämme mielestä on myös tärkeää tunnistaa kriisinhallintaan liittyvät riskit. On selvää, että Suomen kriisinhallintatehtävät ovat ajoittain vaarallisia. Jos tilanne Somaliassa, Afganistanissa ja muissa toimintamaissamme olisi rauhallinen, ei siellä rauhanturvaajia tarvittaisikaan. Tiedämme, että suomalaisten joukkojen valintaperusteet, koulutus ja varustus ovat huippuluokkaa. Suomalaiset rauhanturvaajat ovat hyvin koulutettuja ammattilaisia, jotka tekevät erittäin arvokasta työtä hädänalaisten hyväksi. Nyt myös merivoimat pääsevät toteuttamaan kriisinhallintakoulutustaan käytännössä. Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä he ansaitsevat työlleen eduskunnan täyden tuen.

Kimmo Kiljunen /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Miinalaiva Pohjanmaa on lähdössä merirosvojahtiin Adeninlahdelle. Eduskunnan lupa puuttuu. Tarunhohtoinen merirosvoromantiikkako meitä juoksuttaa? Onhan meillä siitä tunto, viikingeistä Rosvo-Roopeen. Mutta, arvoisa puhemies, nyt on kysymys vakavasta asiasta.

Adeninlahdella seilaa vuosittain 20 000 alusta keskimäärin. Ne ovat joutuneet kasvavassa määrin vakavien ryöstöyritysten kohteeksi. Kansainvälisen merenkulkutoimiston Imb:n tilaston mukaan Somalian rannikolla tehtiin vuonna 2008 111 ja viime vuonna 217 kaappausyritystä laivoihin. Tämän vuoden alkupuoliskolla merirosvot ovat iskeneet 84 aluksen kimppuun. Niistä 27 on päätynyt kaappaajien käsiin. Panttivangeiksi on joutunut 544 merenkulkijaa tähän mennessä tänä vuonna.

Luvut kertovat tilanteen vakavuuden, ja kansainvälisen yhteisön toimia kaivataan. Haasteeseen on myös vastattu sekä valtioiden että YK:n ja EU:n toimesta. Me sosialidemokraatit omalta osaltamme tuemme kansainvälisiä ponnisteluja meriliikenteen vapaan ja turvallisen kulun vahvistamiseksi. On perusteltua, että myös Suomi voi olla tässä työssä mukana.

Arvoisa puhemies! EU:n johtama Atalanta-operaatio käynnistyi vuonna 2008. Merirosvoutta Somalian rannikolla ehkäisevä operaatio on erittäin vaikea. Vastassa ovat arvaamattomat rikollisjoukkiot. On myös epäselvää, mikä vaikutus itse operaatiolla on. Saksan taloustutkimusinstituutin mukaan sotalaivojen lähettäminen ei välttämättä vähennä kauppalaivojen kaappauksien riskiä. Itse asiassa merirosvousten määrä on lähes kaksinkertaistunut kansainvälisten laivastoyksiköiden aloitettua partioinnin.

Saksan taloustutkimusinstituutin asiantuntijana toiminut tutkija Anja Shortland on todennut, että kansainvälinen laivasto-osasto saattaa jopa kääntää tilanteen tietyllä tavalla merirosvojen eduksi. Kaappauksista on tullut laskelmoitavissa olevaa liiketoimintaa. Somaliassa, jossa keskimääräinen tulotaso henkeä kohden on alle 250 euroa vuodessa, merirosvous on houkuttelevaa liiketoimintaa lukuisille työttömille nuorille miehille. Valitettavasti merirosvous ei ole kannattavaa pelkästään kaappaajille ja heidän suojelijoilleen vaan myös varustamoilta korotettuja vakuutusmaksuja kerääville vakuutusyhtiöille.

Arvoisa puhemies! On tärkeää, että merirosvoutta ei torjuta vain sota-aluksia lähettämällä. Tärkeämpää olisi luoda pysyvälle rauhalle edellytyksiä ja vahvistaa Somalian hallintoa ja yhteiskuntakehitystä. Ennen kaikkea paikallista rannikkovartiostoa tulee vahvistaa.

Suomen tavoitteena, kun se lähettää ensi vuoden alussa miinalaiva Pohjanmaan Adeninlahdelle, on turvata meriliikennettä. Samalla merivoimat saavat uudentyyppistä kansainvälistä kokemusta. Ne osallistuvat ensimmäistä kertaa Euroopan unionin kriisinhallintaan. Presidentti Halonen on muistuttanut, että aluksien turvallisuuteen voi kohdistua riskejä myös Itämerellä, kuten olemme havainneet. Tiedämme, että Pohjanmaa on alustyyppinä liian hidas ja kömpelö varsinaiseen merirosvojahtiin. Sen tehtävä on lähinnä suojata kuljetuksia, erityisesti YK:n ruokaohjelman kuljetuksia. (Ed. Kanerva: Ei se jahti olekaan se tarkoitus!)

Arvoisa puhemies! Itse operaatiossa on oltava tärkeää, että vangittuja merirosvoja ei luovuteta maihin, joissa on kuolemanrangaistus. On myös syytä välttää tilanne, että merirosvoja tuotaisiin Suomeen tuomittavaksi. Avoimeksi jää, joudutaanko Suomessa vielä järjestämään kiinni otettujen merirosvojen oikeudenkäyntejä. Se on epätodennäköistä mutta ei mahdotonta. Tähän tilanteeseen tulisi ennakolta valmistautua, kuten ministeri Stubb juuri totesi.

Arvoisa puhemies! Vaikka hyväksymme Suomen osallistumisen Atalanta-operaatioon, on pidettävä mielessä, että kansainvälisiin kriisinhallintatoimiin ei kannata osallistua vain osallistumisen vuoksi. Niiden pitää olla hyvin perusteltuja. On muistettava, että tämä operaatio tulee kalliiksi Suomelle ja siitä saatava hyöty ei ole järin suuri. Tämä merirosvojahti ei tule ratkaisemaan Somalian rannikon ongelmia, vaan ratkaisut tapahtuvat maalla, eivät merellä.

Lisäksi pidemmässä juoksussa kriisinhallinnan painopistettä on ylipäätään muutettava. Nykyisin Suomessa on keskitytty pääosin Nato-johtoisiin operaatioihin. Tulevaisuudessa EU:n — tässä tapauksessa on kyse EU:n operaatiosta — ja YK:n roolin pitää olla vahvempi.

Annika Lapintie /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Herra puhemies! Suomen nykyinen hallitus rakastaa aseita. Asemenoihin on talouskriisin keskellä luvattu aivan ainutlaatuinen 2 prosentin vuotuinen korotus. Miksi armeijalta ei Suomessa vaadita samaa menokuria kuin muilta? (Ed. Sasin välihuuto)

Atalanta-operaation tärkeä tavoite on suojata maailman ruokaohjelman avustuskuljetuksia Somalian nälkää näkeville ihmisille. Se on hyvä ja kannatettava tavoite. Myös viattomien ja työtään tekevien laivojen merimiesten turvallisuus ja vapaus on taattava.

Merirosvouksesta on Somaliassa tullut rahakas bisnes. Suuret kansainväliset varustamot maksavat kaappareille harva se päivä miljoonalunnaita. Onnistunut kaappaus on kaappaajille paljon enemmän kuin lottovoitto.

Ruuan avustuskuljetukset on ymmärrettävästi turvattava. Suomi aikoo nyt lähettää miinalaiva Pohjanmaan Somalian rannikolle neljäksi kuukaudeksi merirosvojahtiin. Tämä maksaa Suomelle 11 miljoonaa euroa. Mistä nämä rahat otetaan? Vasemmistolla on tähän selvä ja yksinkertainen vastaus. (Ed. Mieto: Valtio lottoaa!)

Suomi hukkaa tälläkin hetkellä Afganistanissa joka vuosi kymmeniä miljoonia euroja ja siellä ajaudutaan koko ajan yhä syvemmälle USA:n toivottomaan sotaan. Vetämällä sotilaat pois Afganistanista voitaisiin Somalian humanitäärisesti ymmärrettävämpi apuoperaatio toteuttaa niin, että armeijan kokonaismenot pysyvät kurissa.

Arvoisa puhemies! Tätä Somalian kriisiä ei ratkaista koskaan lopullisesti merellä vaan maalla. Tämä taistelu ei ratkea laivojen koolla, lukumäärällä tai tulivoimalla. Sotalaivat eivät kykene puuttumaan merirosvouden syihin eli suunnattomaan köyhyyteen ja romahtaneeseen yhteiskuntarakenteeseen Somaliassa.

Onko sitten miinalaivan lähettäminen paras tapa Suomelle auttaa Somaliaa ja Itä-Afrikan maita, vai voisiko Suomi kenties tehdä jotain pitkäjännitteisempää? Atalanta-operaatio on jo herättänyt valtavaa innostusta. (Ed. Laukkanen: Mitä se pitkäjänteisempi olisi?) — Edustaja odottaa hetken. — On ilahduttavaa, että nyt on yhtäkkiä sukeutunut niin monta hyvää humanistia ja nälkää näkevien ylintä ystävää. Kunpa oikeisto osoittaisi samanlaista intoa silloin, kun annetaan katastrofiapua ihan ilman sotilaita tai kun osoitetaan rahaa kehitysyhteistyöhön ja siviilikriisinhallintaan.

Mistä tämä yhtäkkinen humanitäärinen herätys sitten on lähtöisin? Sotalaivat ovat teknisiä, monimutkaisia ja jännittäviä leikkikaluja. Onko kenties kyse siitä, että upseereja ovat alkaneet kyllästyttää tylsät lammikkoleikit Itämerellä? Ehkä kismittää, kun virkaveljet Natossa pääsevät tämän tästä tositoimiin jännittävillä alueilla ja testaavat laitteitaan ihan oikeasti? Totta on sekin, että miinalaiva Pohjanmaa saisi Somaliassa hyvää ja ainutlaatuista harjoitusta päiväntasaajaseudulla. Se ei kuitenkaan ole riittävä syy osallistua operaatioon. Syy ei myöskään voi olla laivastomme Nato-yhteensopivuuden testaaminen. Ainoa hyväksyttävä syy voi olla todellinen nälkää näkevien ihmisten auttaminen. Se on syy, jonka vasemmistokin voi hyväksyä.

Jos merirosvouksesta halutaan päästä eroon, on myös sen syihin puututtava. Tehokkaampi apupaketti vaatii paljon muutakin kuin sotilasoperaation. Toimivan yhteiskunnan rakentaminen Somaliaan vaatii toimeentuloa ihmisille ja erityisesti nuorten miesten työllistymistä. Myös liikkeellä olevien aseiden takaisinosto-ohjelmat tukisivat varmasti olojen rauhoittumista. Kenian oikeuslaitoksen tukeminen auttaa merirosvojen tuomiolle saamista. Somalian kansalaisyhteiskunnan rakentamisessa myös Suomen somalialaisyhteisöllä on varmasti paljon viisautta annettavanaan.

Arvoisa puhemies! On tarkkaan selvitettävä ja punnittava, mikä on Suomelle paras ja tehokkain keino tukea aitoa rauhanomaista ja tuloksiin johtavaa kehitystä Somaliassa ja koko Itä-Afrikan alueella.

Pekka Haavisto /vihr(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaoperaatioon Somalian rannikolla sisältää riskejä Somalian yleistilanteen vuoksi. Etelä- ja Keski-Somaliaa hallitsee radikaali islamistijärjestö Al-Shabaab, ja pääkaupungissa Mogadishussa käydään jatkuvia taisteluita. Somalian väliaikaishallinto Tfg, jonka mandaatti ulottuu elokuuhun 2011, kontrolloi vain pientä vyöhykettä pääkaupungissa Afrikan unionin Amisom-rauhanturvaoperaation tuella.

Pohjoisessa Somaliassa Somalimaassa on saavutettu suhteellisen vakaa tilanne, ja kesän alueellisten presidentinvaalien jälkeen tilanne siellä on nyt parempi. Myös Galguduudin alue Keski-Somaliassa on muita alueita vakaampi. Kansainvälisen yhteisön pitää nyt toimia näiden alueiden vakauden säilyttämiseksi ja kehityksen tukemiseksi.

Myös Puntmaalla voisi olla mahdollisuudet vakauteen, mutta nyt merirosvous, kidnappaukset ja lunnasvaatimukset sekä maalla että merellä ovat tehneet siitä rikollisuuden vaivaaman alueen. Merirosvot pitävät hallussaan rannikkokyliä, joihin kaapatut alukset siirretään.

Adeninlahden vastarannalla oleva Jemen on tällä hetkellä osa tätä ongelmaa. Sieltä käsin toimii myös terroristijärjestö al-Qaida Arabian Peninsula, lisäten epävakautta koko alueella. Vaikka merirosvouksella ja radikaaleilla islamilaisilla liikkeillä ei näyttäisi olevan suoraa kytkentää toisiinsa, niiden toimiminen samalla maantieteellisellä alueella lisää Somalian rannikkoalueiden ongelmallisuutta.

Miksi Suomen pitäisi olla tästä tilanteesta kiinnostunut? Ensinnäkin merenkulun vapaus maailmalla kuuluu niihin periaatteisiin, joita myös Suomen täytyy olla suojelemassa. Ei voida hyväksyä, että Adeninlahdelle ja Somalian rannikkoalueelle muodostuu piratismin kehto, jossa tavallisten kauppalaivojen kimppuun voidaan käydä koska tahansa. Toiseksi kidnappausten ja rikollisuuden leviäminen Somaliassa vaikeuttaa rauhan ja vakauden aikaansaamista. Rikollisuudesta tulee osa sotataloutta, ja siitä voittoa keräävät haluavat epävakauden jatkuvan. Kolmanneksi epävakaudella Somaliassa on seurausvaikutuksia myös Euroopassa. Rikollisten ja taistelijoiden riveihin pyritään täältä värväämään somalidiasporaan kuuluvia nuoria.

Ärade talman! De gröna stöder Finlands deltagande i EU:s Atalanta-operation. Vi anser att säkrandet av den fria sjöfarten och främjandet av Somalias stabilitet i dessa fall också ligger i Finlands intresse, och passar ihop med våra mål beträffande krishantering.

Vihreät tukevat Suomen osallistumista EU:n Atalanta-operaatioon. Meidän mielestämme sekä merenkulun vapauden turvaaminen että Somalian vakauden edistäminen palvelevat tässä tapauksessa myös Suomen etua ja sopivat kriisinhallinnan tavoitteisiimme. Vihreät kuitenkin muistuttavat, että merirosvot eivät synny merellä, vaan takana on Somaliassa ja Puntmaan alueella vakava työttömyys, sosiaaliset ongelmat ja nuorison näköalattomuus, jotka luovat mahdollisuuden nuorten värväämiseen rikolliseen toimintaan. Tämän vuoksi rinnan Atalanta-operaatioon osallistumisen kanssa Suomen tulisi tehostaa toimia humanitäärisen avun lisäämiseksi ja taloudellisen kehityksen tukemiseksi Somaliassa ja Puntmaalla.

Myös Suomen somalidiaspora voi tässä olla avuksi. Esimerkiksi Iom:n kautta on myös Suomesta lähetetty Somaliaan koulutettuja somalilääkäreitä ja -sairaanhoitajia. Tätä ohjelmaa pitää laajentaa myös Puntmaan alueelle. Suomen pitäisi toimia myös voimakkaammin naisten aseman puolesta Somaliassa. Sodassa monet naiset ovat jääneet leskiksi ja joutuvat huolehtimaan koko perheen elatuksesta.

Somalit syyttävät usein muita maita ryöstökalastuksesta omilla rannikkovesillään. Samoin epäillään, että muut maat olisivat käyttäneet Somalian rannikkovesiä myrkkyjen dumppaukseen. Merirosvot saavatkin näiden epäilyksien vuoksi joskus tukea paikallisilta ihmisiltä. Näihin syytöksiin on suhtauduttava vakavasti, ja yhteistyössä Somalian ja Puntmaan hallintojen kanssa on etsittävä oikeita ratkaisuja.

Arvoisa puhemies! Atalanta-operaatioon valmistauduttaessa on käyty paljon keskustelua pidätettyjen merirosvojen tilanteesta: missä oikeudenkäynnit pidetään ja ovatko kuolemanrangaistukset mahdollisia. Vihreät pitävät tärkeänä, että oikeudenkäynnit tapahtuvat joko Somaliassa tai mahdollisimman lähellä Somaliaa ja että kiinniotettuja ei luovuteta maihin, joissa heitä voisi uhata kuolemanrangaistus. Tämä tärkeä periaate on myös selonteossa otettu huomioon.

Elisabeth Nauclér /r(ryhmäpuheenvuoro):

Värderade herr talman! Svenska riksdagsgruppen förordar att Finland deltar i EU:s krishanteringsoperation Atalanta utanför Somalias kuster i Adenbukten och Indiska oceanen. Vår hållning avgörs särskilt av fyra faktorer.

För det första är operationen med sitt mandat av FN:s säkerhetsråd ett ypperligt exempel på en kombination av militära åtgärder och humanitära solidaritetsinsatser. Operationens huvuduppgift är ju att skydda de fartyg som transporterar humanitärt bistånd till det av inbördeskrig, statligt sönderfall, hunger och annat mänskligt lidande svårt härjade Somalia.

I samråd med Natos operation i området och den USA-ledda multinationella marinavdelningen Ctf-151 kan Atalanta också vid behov, och så långt kapaciteten räcker eskortera och skydda andra fartyg i området, i den fria internationella sjöfartens namn.

Värderade herr talman! För det andra är operationen i första hand avsedd att fungera preventivt och avskräckande i förhållande till de pirater som hotar de civila fartygen. Förhoppningen är alltid i första hand att det inte ska behöva komma till väpnad konfrontation, utan att sjörövarna — ja, sjörånarna — ska avskräckas från att ens försöka störa fartygstrafiken.

Men, det är klart: om ett direkt ingripande med fredliga eller i nödfall väpnade metoder behövs, måste även ett finländskt militärfartyg ha beredskap att fullgöra sin plikt. Om minfartyget Pohjanmaa tvingas fånga pirater, måste dessa för rätttegång och straffpåföljd föras till något av de länder i regionen som kan garantera en mänsklig behandling av fångarna, och inte minst att dödsstraff är uteslutet.

Herra puhemies! Kolmanneksi operaatioon osallistuminen on meidän EU-osallistumisemme mitta. Koska suurten EU-maiden ohella myös pienemmät jäsenvaltiot, kuten Kreikka, Belgia ja Ruotsi, ovat osallistuneet Atalantaan, tämä on myös meidän velvollisuutemme. Operaatio suoritetaan EU:n nimissä, ja meidän ei pidä epäröidä edistää sen onnistumista, varsinkin kun kyse on operaatiosta Afrikassa, jota sekä Suomella että EU:lla on kaikki syyt priorisoida nykyistä paremmin. Muina alusten lähettäjinä alueelle ovat esimerkiksi Kiina, Venäjä ja Intia, mikä osoittaa, miten yhteisestä, globaalista asiasta on kyse.

Värderade herr talman! Det finns utöver de här tre huvudorsakerna ännu en som motiverar att Finland deltar: det finländska försvarets, i det här fallet marinens, behov av internationell erfarenhet. Den är värdefull med tanke på deltagande i motsvarande krishanteringsoperationer i framtiden. Det räcker inte med teoretiska studier eller ens övningar i lugna förhållanden i hemlandet. Varje engagemang i Afrika är också viktigt för att Finland ska kunna fylla den icke permanenta plats i FN:s säkerhetsråd som vi kandiderar för.

Samtidigt bör vi minnas att Atalanta bara är en metod för att komma åt symptomen, och bara indirekt bidrar till en lösning av de bakomliggande orsakerna, läget i Somalia. Landet har sönderfallit i mindre beståndsdelar, och särskilt i södra Somalia har ingen regering eller administration läget under kontroll vare sig geografiskt, militärt, polisiärt eller civilt. Det internationella samfundets allra viktigaste uppgift i regionen är att försöka hitta lösningar på den fattigdom, de inre konflikter och det sönderfall som tvingar unga män att i brist på andra utkomstmöjligheter vid kusten försöka finna sin lycka i även för dem själva livsfarligt sjöröveri.

Herra puhemies! Vähintään yhtä tärkeää kuin miinalaiva Pohjanmaan lähettäminen Adeninlahdelle ja Intian valtamerelle on tämän vuoksi poliittisesti tukea Pekka Haaviston ja koko kansainvälisen yhteisön tehtävää poliittisten ratkaisujen etsimisessä konflikteihin, lieventää Somalian kansan kärsimystä humanitaarisella avulla ja pyrkiä auttamaan toimivan yhteiskunnan rakentamista perustasta lähtien — koulutuksella, hyvällä hallintotavalla ja hyvällä talouskehityksellä varsinkin maaseudulla, naiset moottoreina ja päätöksentekijöinä.

Tarvitaankin yhtenäistä ja koordinoitua kokonaissuunnitelmaa, jossa sotilaallisten elementtien tarkoituksena on ainoastaan turvata ensisijaiset siviilitavoitteet. Ruotsalainen eduskuntaryhmä lähtee siitä, että eduskunta saa selonteon hallitukselta tällaisesta kokonaisuudesta silloin, kun se on hahmotettavissa. Tervetullut on myös Pekka Haaviston ja suomensomalin Arshe Saidin aloite kutsua maanpaossa elävät somalit Suomessa elokuussa pidettävään kokoukseen ulkoasiainministeriömme, Undp:n ja Kirkon Ulkomaanavun tuella. Kaikki vuoropuheluyritykset väkivallan asemesta ovat kannatettavia.

Men, ett är säkert: om vi inte för vår del ens bidrar till säkrare farvatten utanför Somalias kuster finns heller inga förutsättningar för hjälpen att nå fram till dem som behöver den. Svenska riksdagsgruppen förordar alltså Finlands deltagande i Atalanta-operationen, som en del av en större helhet för att hjälpa Somalias folk.

Sari Palm /kd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nykypäivän kriisinhallinta on haasteiltaan yhä monimuotoisempaa, ja syntymekanismiltaan vaativat tilanteet ovat ennalta aavistamattomia. Myös eurooppalaiselle iholle tulee aika ajoin sellaista kansainvälistä toimintaa, joka ei kuulu länsimaiseen lailliseen, hyväksyttyyn toimintatapaan. Näin on nyt tapahtunut Somalian rannikolla hajanaisen keskushallinnon ja heikon humanitaarisen tilanteen haastamana. Kansainväliselle kriisinhallinnalle on aikaisemmin haettu oikeutusta esimerkiksi terrorismin torjumisessa, kuten Afganistanin osalta. Tänään käsittelemme kriisinhallintaoperaatiota, jossa merirosvous ja sen myötä esiintyvä väkivalta ja rosvoustoiminnan kehittyminen järjestäytyneeksi rikollisuudeksi on keskiössä.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä antaa tukensa Atalanta-operaatiolle valtioneuvoston selonteon esittämässä muodossa ja ajassa. Miinalaiva Pohjanmaan osallistuminen operaatioon on nähtävä suomalaisena panoksena, osana kansainvälisen kriisinhallintatoiminnan ketjussa. Merivoimien osallistuminen Atalanta-operaatioon on ensisijaisesti avun ja tuen osoitus Somalian rannikolla lailliselle toiminnalle, samoin kuin selkeä alleviivaus sille, ettei Suomi voi hyväksyä järjestäytymätöntä toimintaa merillä, mutta myös tarpeelle saada tietoa ja kokemusta kotimaisesta kyvystä toimia merellä todellisissa tilanteissa. Erityisesti juuri nyt, kun julkisen keskustelun keskiössä on Pohjanmaan kriisinhallintamatkaa laajemmin Puolustusvoimien tulevaisuus, asevelvollisuuden kehitys ja toisaalta YK:n turvallisuusneuvoston mahdollinen jäsenyys, on profiloituminen myös laivaston osalta ymmärrettävä.

Ei voi kieltää sitä, ettei miinalaiva Pohjanmaan osallistuminen Atalanta-operaatioon herättäisi myös kysymyksiä. Osaan kysymyksistä valtioneuvoston selonteko pyrkii vastamaan, mutta osa kysymyksistä jäytää ajatuksissa vailla selkeää vastausta. Käytännönläheinen kysymys, jonka kansalainen syystorilla kysyi, on se, miksi Suomesta lähetetään operaatioon laiva, joka on hidas suhteessa sekä merirosvojen aluksiin että suojattaviin ruokalaivoihin. Tuottaako panos, reilut 10 miljoonaa ja viisi kuusi kuukautta osallistumista, sen hyödyn, jota sekä humanitaarinen toiminta että kotimainen puolustusosaaminen tarvitsevat?

Täyttä tyydytystä ei selonteko tuo problematiikkaan, joka liittyy mahdolliseen merirosvoudesta epäiltyjen ja kiinniotettujen käsittelyyn. Selonteko hahmottelee lukijan silmiin jonkinlaisen miellekartan siitä, miten toimia, mutta varmatoiminen resepti puuttuu. Epätietoisuus jää elämään: miten oikeasti toimitaan, jos ja kun joudutaan ottamaan kiinni rikollisesti toimivia. Suomi on, aivan oikein, rajannut ulos yhteistyösuuntia, joissa ihmisoikeudet eivät täyty rikosten tehneiden kohtelussa. Selon tekemisestä huolimatta jää pintaan kuitenkin huoli, toimiiko kiinniotettujen käsittelyssä läheisyysperiaate konkreettisissa tilanteissa.

Arvoisa puhemies! Suomalaisen kriisinhallinnan näkökulmasta Atalanta-operaatio kääntää uuden sivun sotilaallisen kriisinhallinnan valikoimassa. Merivoimien suuntautuminen sotilaalliseen kriisinhallintatyöhön antaa ja ottaa. Suomen rannikko on eurooppalaisittain ainutkertainen. Miten kansallinen puolustuskyvyn tarve hyödyntää tämän humanitaarisen toiminnan suojausmatkan? Tarvitsemmeko suomalaisen sotilaallisen osaamisen lisäämiseksi lisää Merivoimien osallistumista kriisinhallintaan?

Kun tämän päivän kriisinhallintaoperaatiot vaativat paljon varustelua ja esimerkiksi Afganistan on niin vaativa paikka, että varusteista ei juuri kansalliseen käyttöön enää paluuta ole, on jatkossa linjattava, miten paljon Suomi voi olla mukana kriisinhallinnassa, jossa meidän kansalliselle puolustukselle ainutkertaiset ja korvaamattoman arvokkaat välineet, kuten nyt Pohjanmaa, asetetaan kansainväliseen käyttöön ja myös riskin alaisiksi.

Herra puhemies! Kun valtio tasapainoilee talouden tosiasioiden kanssa, puolustuskykymme on kriittisen tarkastelun ja kehittämistarpeiden hampaissa ja yleistä asevelvollisuutta innovoidaan 2000-luvun kuosiin, tarvitaan laajempaa keskustelua ja arviointia siitä, mitkä ovat painopisteet panostettaessa puolustukseen. Kriisinhallinta on kolmas lakiperusteinen toiminta Puolustusvoimille. Kriisinhallinnan osalta päivitystä on tehtävä kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan osuudesta mutta myös siitä, milloin ja millä kriteerein Suomi on mukana erilaisissa operaatioissa vai voisiko osan tämän tyyppisistä sotilaallisista panostuksista suunnata kansalliseen puolustustahtoon ja esimerkiksi riittävän laadukkaaseen asevelvollisten ja reserviläisten kouluttamiseen.

Pentti Oinonen /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston selonteko Suomen osallistumisesta EU:n kriisinhallintaoperaatioon on mielenkiintoinen selonteko. Erikoista siinä on sen asenne oikeudenkäynteihin. Julkisuudessa olleiden tietojen pohjalta kukaan ei ole halunnut mahdollistaa tilannetta, jossa Suomi voisi joutua järjestämään merirosvojen oikeudenkäyntejä omalla maaperällään.

Hallitus on silti tuonut muutama viikko sitten eduskunnalle käsittelyyn lain HE 117/2010, joka nimenomaan mahdollistaa merirosvo-oikeudenkäynnit Suomessa. Tähän on mielestämme vain yksi syy: halu mielistellä EU:ta ja Natoa. Toki näille oikeudenkäynneille on nyt sitten asetettu selonteon mukaan tiukat ehdot. Oikeudenkäynti voi toteutua lähinnä vain tilanteessa, jossa merirosvojen hyökkäyksen kohteena on ollut suomalainen alus tai Suomen kansalainen. Se, mihin selonteko ei vastaa, on tilanne, jossa kiinni jääneistä rosvoroopeista yksi tai useampi paljastuisikin Suomen kansalaisiksi.

Suomen rikoslain 34 a luvun sekä julkisuudessa esillä olleiden, merirosvojen itsensä kertomien motiivitietojen pohjalta Somalian rannikon merirosvouksen voisi ajatella täyttävän terroristisessa tarkoituksessa tehdyn kaappausrikoksen tuntomerkistön. Rikoksesta epäiltyyn pitää tällöin soveltaa Suomen lakia riippumatta siitä, kuka tekee ja missä.

Kysynkin: Tarkoittaako tämä tässä tapauksessa sitä, että nämä suomalaisia aluksia tai kansalaisia vastaan toimineet veijarit tuodaan automaattisesti Suomeen käräjille? (Ed. Gustafsson: Ei ne mitään veijareita ole!) Jos näin ei tehdä, mihin maihin heidät sitten viedään? Keniahan ei enää näillä näkymin heitä vastaanota.

Jos ja kun merirosvoja päätettäisiin tuoda Suomeen tuomittavaksi, törmätään jälleen kustannuksiin. Ruandalaisen kansanmurhasta epäillyn henkilön oikeudenkäynti on tullut maksamaan veronmaksajille 3 miljoonaa euroa jo ensimmäisessä oikeusasteessa. (Ed. Laakso: Enemmän se on kuin se 1 000 miljoonaa, jota te kannatatte Horneteihin!) Paljonko mahtaisi tusinan merirosvon oikeudenkäynneille tulla hintaa varsinkin, jos asiaa puitaisiin lopulta kenties jopa korkeimmassa oikeusasteessamme, mikä olisi varsin todennäköistä? Toivottavasti ministeri Brax ei keksi, että kaikki Somalian rannikolta kiinni otetut merirosvot tuotaisiin oikeudenkäyntiin Suomeen suomalaisten veronmaksajien kustannuksella, minkä jälkeen ruotsalainen maahanmuuttoministeri Thors suosittelisi heille automaattisesti turvapaikkaa.

Arvoisa puhemies! Eräänä perusteluna Suomen osallistumiseksi sotilasoperaatioihin on käytetty Suomen turvallisuustilanteen vakaana pitämistä eli kriisien pitämistä poissa Euroopasta. Ministerit Stubb ja Häkämies, ovatko nämä merirosvot nyt sitten niin suuri uhka Suomelle, että heidän jahtaamiseensa halutaan käyttää miljoonatolkulla rahaa? Tämä raha on mielestämme pois myös oman maan puolustamisesta. Voi pyhä sylvi sentään, tämä rosvo- ja poliisileikki tulee maksamaan kansalaisille ainakin 11,6 miljoonaa euroa! (Ed. Laukkanen: Ja taas kannatus kasvaa!) Oletteko, ministerit Stubb ja Häkämies, olleenkaan miettineet, mitä tällä summalla olisi saatu kotimaassa aikaan? (Eduskunnasta: Rautavaaralla!) Pari esimerkkiä: Julkisen liikenteen tukeen olisi voitu tehdä ensi vuoden budjetissa peräti neljänneksen korotus, asia, joka on erityisen tärkeä maaseudulla asuville. Operaatioon menevällä 12 miljoonalla eurolla olisi enemmän kuin tuplattu kansakunnan terveyden edistämiseen ensi vuodeksi ehdotettu sosiaali- ja terveysministeriön määräraha.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset kannattavat Suomen osallistumista YK:n siviilioperaatioihin, mutta emme kannata kallista Atalanta-operaatiota ja miinalaiva Pohjanmaan lähettämistä Somalian rannikolle rosvo- ja poliisileikkeihin. (Ed. Laakso: Eli lisää somaleja Suomeen!)

Valtiomme joutuu ottamaan tällä hetkellä velkaa miljarditolkulla. Kysymys kuuluu, haluammeko käyttää osan siitä kalliiseen sotilasleikkiin toisella puolella maailmaa vai omien kansalaistemme hyväksi. Kyse on pitkälti arvovalinnoista. Perussuomalaiset valitsevat kotimaan ja kotimaan kansalaiset.

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä oleva esitys Suomen osallistumisesta EU:n Atalanta-operaatioon on hyvin perusteltu. Suomihan joutui vetäytymään Tšadin YK-operaatiosta tunnetuin syin. Nyt käsittelyssä olevassa asiassa on minusta yksiselitteisesti kysymys siitä, että tällä EU:n Atalanta-operaatiolla turvataan kansainvälinen ruoka-apu sinne Somaliaan, ja tässä mielessä tämän perusteet ovat hyvin vahvasti humanitääriset. Kysymys ei ole mistään sotilasleikistä, vaan kysymys on äärimmäisen tärkeän avun turvaamisesta nälkää näkeville ihmisille.

Toiseksi, Suomi tällä päätöksellä, mikäli eduskunta niin päättää, omalta osaltaan EU:n jäsenenä ottaa osaa taakankantoon EU:n kriisinhallinnassa, ja usein olen vaistonnut niin, että eduskunnassa koetaan, että on hyvä, että meillä on erityyppistä kriisinhallintaa.

Kolmanneksi, tämä myöskin tukee meidän kansallista puolustusta, niin kuin kaikki kansainvälinen kriisinhallinta. Meidän Merivoimat tätä kautta saa kansainvälistä yhteistoimintaharjoitusta. Saman tyyppisesti, voidaan sanoa, tämä kokemus palvelee myöskin sitten vaikkapa Suomen kauppalaivaston turvaamista, jos sellainen tilanne joskus eteen tulisi.

Päätös lähettää miinalaiva Pohjanmaa 120 rauhanturvaajalla on siis mielestäni hyvin perusteltu. Toisin kuin täällä arvioitiin, Pohjanmaa soveltuu tähän saattotehtävään, eli siitä ei ole kysymys, eikä sen tehtävänä olekaan merirosvojen kiinniottaminen. Se on ihan eri operaatio.

Ensinnäkin on sanottava, että tämä Atalanta on ollut menestys. Tällä on pystytty estämään näiden ruokakuljetusten ryöstely mutta sen sijaan kauppalaivoja siellä on ryöstetty tunnetuilla tavoilla ja kidnapattu henkilöitä näistä aluksista. Niissä on perimmiltään kysymys siitä, että nämä alukset eivät ole ikään kuin sopeutuneet siihen saattosysteemiin ja ovat ottaneet ikään kuin oman vastuun tunnetuin seurauksin.

Tällä kertaa tuo 120 rauhanturvaajaa on selkeästi kantahenkilöstöpainotteinen, noin 30 prosenttia on reserviläisiä. Tähän tehtävään oli kovasti halukkaita, mikä on aina myönteinen asia.

Lopuksi: Ei voi kyllin korostaa sitä, mitä ed. Haavisto tässä totesi, että tuon maanosan ja maan ongelmat eivät suinkaan tällä asialla tai tällä operaatiolla ratkea vaan ne ovat paljon vakavammat ja syvemmät. Siltä osin Suomi pienellä mutta ymmärtääkseni tärkeällä panoksella osallistuu muun muassa Ugandassa yhdessä EU-maiden kanssa koulutukseen, jossa koulutetaan nimenomaan Somalian turvallisuusjoukkoja. Muiden Pohjoismaiden kanssa meillä on myöskin koulutusoperaatio Nairobissa, eli Suomi vie meidän osaamistamme Afrikkaan, jotta afrikkalaisten tietotaito ja osaaminen kehittyisivät ja heidän kykynsä ratkoa näitä kriisejä paranisi.

Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olen ennenkin vastaavassa tilanteessa joutunut ed. Kiljuselta kysymään, mikä se sosialidemokraattien kanta tässä asiassa nyt oikein oli. Oliko se kriittinen kyllä vai vastaus, että mukana ollaan, mutta kunhan nyt vähän naristaan? Tämä vaatisi vähän selvitystä.

Ed. Lapintien puheenvuoro taas ei tuonut lainkaan valaistusta tähän vasemmistoliiton kantaan. Hallitusryhmien ja koko eduskunnan olisi tietysti hyvä tietää myöskin, miten te käyttäydytte tässä ratkaisutilanteessa. (Ed. Laakso: Kyllä se tulee!)

Minusta koko rauhanturvaamisen ja tämän hankkeen kannalta on äärimmäisen ala-arvoista käyttää tällaisia sanontoja, että "eikö suomalaiselle sotilaalle ja Merivoimille Itämeri riitä sotaleikkeihin ja pitää sotaleluja viedä sitten maailmalle". Ei tämä oikein ole arvokas viesti täältä meidän äärimmäisen suurta ammattitaitoa ja osaamista omaaville Merivoimillemme. Tämä sopii varmaan poliittiseen retoriikkaan, mutta siihenkin mielestäni huonosti.

Me teimme varmasti aika selväksi myöskin hallituksen esityksessä sen, että Somalian vakauttaminen vaatii kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Se on osa meidän rauhanvälityspolitiikkaamme, ja me annamme samalla myöskin humanitaarista apua, laajaa kehitysyhteistyötä, tuemme Somalian rauhanprosessia, tuemme kansalaisjärjestöjä, ja siinä katsannossa tämä sotilaallinen kriisinhallinta on vain osa sitä kokonaisuutta. Näin meidän täytyy tätä pointtia lähestyä.

Anne-Mari Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Monessa ryhmäpuheenvuorossa esiintyivät sanat yhteistyö, koordinointi ja kokonaisuus. Juuri tästä on kysymys, minkä ed. Laukkanenkin äsken otti esiin, että Somalian tukeminen edellyttää, että kehitysyhteistyö, humanitäärinen apu ja kriisinhallinta kaikki toimivat saumattomasti yhdessä. Kysymys ei ole myöskään mistään hetkittäisestä humanitäärisestä herätyksestä, vaan tämä hallitus on järjestelmällisesti lisännyt kehitysmäärärahoja.

Myös Wfp:n mielestä avustuskuljetusten suojaaminen on välttämätöntä, sillä kaksi miljoonaa ihmistä on riippuvaisia sen ruoka-avun perille saamisesta. Jos EU-operaation avulla saadaan ruokaa sitä tarvitseville, se on kokoomuksen mielestä erittäin suuri hyöty, sillä kyse on ihmishengistä.

Kimmo Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Laukkanen kysyi sosialidemokraattien kantaa, ja edellisellä kerralla tätä samaa kysymystä käsiteltiin silloin, kun Afganistanista päätettiin täällä, ja jouduin silloin käyttämään muotoilua "kriittinen kyllä". Näin me sanomme tälläkin kertaa "kyllä, mutta kriittisesti". Joku tässä lohkaisi, että taitaa olla niin kuin alikersantti Rokka, että me purnataan, mutta asialliset hommat sitten hoidetaan. Näin kai se menee.

Tässä on perusteita olemassa tietysti, kuten ministerit Häkämies ja Stubb ovat täällä todenneet. Tuetaan YK:n ruoka-apuohjelmaa, tuetaan myöskin EU:n kriisinhallintaa. Osittain myöskin kansalliseen puolustukseen tällä on oma tukensa, mutta kyllä me näemme sen, ja halusin kysyäkin ministereiltä, että kun 11 miljoonaa euroa käytetään nyt tässä tapauksessa meriliikenteen turvaamiseen, olisiko sillä 11 miljoonalla tehty enemmän ja saatu enemmän aikaiseksi, jos tämä olisi todella käytetty maalla esimerkiksi rannikkovartioston vahvistamiseen ja tietysti yhteiskuntakehityksen tukemiseen Somaliassa. Olettaisimme, että siellä päässä se kuitenkin se varsinainen ratkaisu näihin asioihin löytyy.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tässä lähetekeskustelussa on nyt ollut tällaista merirosvoentusiasmia, ja kehottaisin malttiin. Siellä samalla alueella Adeninlahdella on myös Naton laivasto-osastoja, Yhdysvaltojen laivasto ja liikutaan harmailla vesillä, sillä tiedämme Naton aikaisemmat surkeat meriitit rauhanturvaajana. USA:n suurvaltapolitiikkaan sotkeutuminen ja hirttäytyminen ei ole Suomen etu, ja sen takia on tarkkaan seurattava, millaiseksi tilanne siellä Afrikan sarvessa kehittyy.

Afganistanin kohdalla olemme tehneet paljon virheitä, ja yksi virhe on se, että eduskunta antaa avoimen valtakirjan hallitukselle lähteä tällaisiin operaatioihin, ja jos ja ilmiselvästi kun edustajatovereita täällä kuuntelee, niin kun Pohjanmaa sinne Afrikan rannikolle lähtee, on syytä tehdä selkeästi päätös siitä, että kyse on vain humanitaarisesta operaatiosta ja kyse on määräaikaisesta operaatiosta, ja tehdä määräaikainen päätös sen osalta täällä eduskunnassa, ei antaa sellaista avointa valtakirjaa kuin esimerkiksi Afganistanin pieleen menevässä operaatiossa tällä hetkellä on. (Ed. Laukkanen: Tuetteko te tätä hanketta vai ette?)

Pekka Haavisto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun kuuntelin teidän puheenvuoroanne, ed. Pentti Oinonen, ihmettelin, ettette kiittänyt ministeri Braxia siitä, että hän on pitänyt EU:ssa ja muualla huolta siitä, että luovutussopimukset ovat kunnossa EU:n puolelta, jotta oikeudenkäyntejä ei tarvitsisi pitää Suomessa tai muualla. Tähän on pyritty ja tähän on päästy, ja siinä mielessä Atalanta on nyt selvä operaatio.

Edelleen, ed. Oinonen, te sanotte hyvin usein, että ihmisten ei pitäisi tulla tänne Suomeen. Heitä pitäisi auttaa paikan päällä. No, nyt autetaan ihmisiä paikan päällä, autetaan humanitäärisiä kuljetuksia menemään perille, autetaan YK:n ruoka-apua huolehtimaan somaleista, jotka asuvat keskellä sotaa. Nyt teidän pitäisi kannattaa tätä hanketta.

Elisabeth Nauclér /r(vastauspuheenvuoro):

Herr talman! I regogörelsen finns ett avsnitt som handlar om det internationella samfundets åtgärder för att stabilisera läget i Somalia, och av det framgår att det finns ett övergripande angreppssätt där politiska medel förenas med krishantering, omfattande utvecklingssamarbete och humanitärt bistånd på EU-nivå. Man kan också läsa sig till vad Finland deltar i, men jag skulle vilja fråga ministrarna hur den här planeringen och koordineringen fungerar här hemma.

Sitter de ansvariga vid samma bord och bestämmer vilka åtgärder som ska prioriteras så att de militära och civila insatserna stöder varandra, och påverkar det här andra krishanteringsinitiativ? Planeras det att nu satsa mera på Afrika och mindre på till exempel Afghanistan och andra oroshärdar?

Sari Palm /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Juuri täällä debatissakin esiin tullut tämä syvä humanitäärinen sävy tekee tämän operaation ja siinä mukanaolon hyväksyttäväksi.

Haluaisin nyt kuitenkin kysyä puolustusministeriltä eritoten, kun on käytössä uusi puolustushaara, Merivoimat, onko tehty laajempaa riskianalyysiä, kun vaihdetaan ikään kuin tapaa toimia kansainvälisillä areenoilla. Ainahan kriisinhallintaan liittyy myös tämä varjopuoli silloin, jos sattuu jotakin ikävää ja tarvitsee hoitaa ja paikata fyysisiä ja psyykkisiä seuraamuksia mahdollisesti läpi yksilön koko elämän. Eli kun selonteko ei juurikaan vastaa siihen, miten tässä hoidetaan ikään kuin tämmöinen vakuutusturva, haluaisinkin kysyä, tuoko tämä uusi elementti meri ja Merivoimien käyttö jotakin uutta tähän vakuutusturvaan ja vahinkoihin varautumiseen ajatellen sitä, että se toimintaympäristö on niin kovin kompakti.

Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ed. Haavistolle: maailmalle riittää vihreillä rahaa muttei suomalaisille köyhille.

Merirosvojen rosvoukset ovat muuttuneet yhä röyhkeämmiksi ja yhä laajemmalle alueelle Intian valtamerellä. Jokin aika sitten oli julkisuudessa tieto, että merirosvot olisivat yrittäneet vallata ilmeisesti erehdyksessä alueella operoivan sotalaivan. Kysyisin ministeri Häkämieheltä, aiotaanko miinalaiva Pohjanmaan tulevalle miehistölle opettaa oman aluksen valtauksen torjuntaa. Ja toiseksi kysyisin, miten olette valmistautuneet siihen mahdollisuuteen, että laivastomme lippulaiva, miinalaiva Pohjanmaa, joutuu merirosvojen haltuun ja miehistön eväskarjalanpiirakat menevät merirosvojen poskeen.

Juha Korkeaoja /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Selonteosta käy selvästi ilmi se, että ongelman juuret ovat Somaliassa, mantereella, ja merirosvous on seurausta ja oire näistä ongelmista. Myös se käy selville, että nämä asiat voidaan ratkaista vain kokonaisvaltaisella puuttumisella, tuella, kehitysavulla, rauhantyöllä, erilaisilla muodoilla, jotka kohdistuvat sekä mantereelle että näiden oireiden hoitamiseen.

Suomelle kuitenkin sopii ulkomaankaupasta elävänä maana erittäin hyvin se, että osallistumme myöskin tällaiseen meriliikenteen turvaamiseen liittyvään toimintaan. Kun tiedetään, että Merivoimat on pitkään valmistautunut tällaiseen toimintaan, on myöskin motivoivaa Suomen Merivoimien kehittämisen kannalta se, että tämä valmistautuminen voi nyt sitten ikään kuin saada päätöksensä siinä, että myöskin osallistutaan operaatioon.

Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! On viitattu siihen, että suomalaiset lähtisivät tähän tapahtumaan jonkinlaisella innokkuudella. Eihän siitä ole kysymys. Kysymyksessä on vakava humanitäärinen ongelma, saadaanko ruoka perille sinne Somalian nälkää näkeville, ja myöskin se, että merikuljetukset voidaan turvata. Ei tässä ole kysymys mistään innokkuudesta vaan todella merkittävästä kansainvälisestä toimesta.

Sitten ihmettelen myöskin sitä, miksi pidetään niin pahana, että tässä olisi myöskin tällaista harjoitusta meidän laivastollemme. Mehän olemme erittäin tyytyväisiä siitä, että EU:n puitteissa voidaan osallistua näihin battlegroup-ryhmiin jne., ja niissähän on kysymys myöskin kriisinhallinnasta. Ei sitä tarvitse tässä hävetä, että siitä on myöskin tässä samalla kysymys, saadaan yhteistoimintakykyä muiden laivastojen kanssa. Se on tärkeä asia. Ja pitää muistaa se, että maksaisi se Pohjanmaa täällä Itämerelläkin, jos sitä pyöritetään täällä muutamia kuukausia. Kyllä siinäkin tulee kustannuksia, niin että eivät nämä ole pelkästään lisäkustannuksia, jotka tässä syntyvät.

Mutta haluan myöskin painottaa sitä, mitä monessa puheenvuorossa on jo todettu, (Puhemies: Minuutti on kulunut!) että kysymys on siitä alkupäästä, se pitää myöskin hoitaa kehitysavulla ja muilla toimilla.

Reijo Kallio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty monta hyvää, perusteltua puheenvuoroa siitä, miksi Suomen on syytä osallistua tähän operaatioon. Näihin arvioihin on helppo yhtyä.

Miinalaiva Pohjanmaa soveltuu erinomaisen hyvin saatto-, suojaus-, tiedustelu- ja alustarkastustehtäviin, ja ymmärsin, että tämän tapaisia ne tehtävät tulevat olemaankin. Merirosvojen kiinniottamiseen se ei todellakaan sovellu.

Mutta jotenkin, arvoisa puhemies, minua kiinnostaa tämä kustannus—hyöty-ajattelu tämän operaation osalta. Tässä on paljon tällaisia kertaluonteisia kustannuksia, aluksen varustaminen, kansallisen tukiyksikön perustaminen, miehistön koulutus, ja kuitenkin tämä operaatioaika on vain kolme kuukautta. Eli ne ovat aika kalliita päiviä. Eli mihin tämä perustuu, että tämä operaatio on vain kolme kuukautta? Eikö saman tien siellä olisi voinut olla vähän pidempäänkin, koska todellakin nämä kustannukset on jo katettu?

Ilkka Kanerva /kok(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Hyvin lyhyesti.

Ensinnäkin, ed. Oinonen, ellei tätä operaatiota tehdä, pitää sitten johdonmukaisesti olla valmis hyväksymään se, että Suomessa on entistä enemmän somaleja, somalipakolaisia, se on vain yksinkertaisesti näin.

SDP:n suuntaan haluan esittää kysymyksen, kun olen tähän saakka ymmärtänyt, että SDP selkeästi haluaa tukea yhteistä puolustus- ja turvallisuusajattelua EU:n puitteissa, kriisinhallinnassa ja haluaa mieluummin EU:lle korkeampaa profiilia kuin matalaa profiilia. Miksi kelkka tässä suhteessa on muuttunut?

Kolmas kysymykseni on se, että tämä operaatio on harvinaisen lyhytkestoinen. Toivoisin vähän pidemmän sihdin filosofiaa, miten tullaan suhtautumaan, koska tuntuisi oudolta, jos kelkka kääntyisi heti näin nopeasti, mihin ed. Kallio minusta perustellusti juuri viittasi.

Juha Mieto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mielestäni hallitus ja me täälä salissa kaikki paitsi perussuomalaaset ja ehkä ontuen vasemmistoliitto tukee sitä, että Suomi lähettää sinne, voiraan sanoa, rauhanturvatehtävihin miinalaiva Pohojanmaan. Nimi on nimittään jykevä, se velvoittaa.

Mutta haluaasin kysyä ministeriltä sitä, että jos niin huono säkä käy, jotta me jourutahan miinalaiva Pohojanmaalle ottamahan näitä niin sanottuja merirosvoja, niin kuinka suuri riski on se, että ne tuorahan tänne Suomehen tuomittaviksi. Kyllähän totuus on varmahan näin, jotta me kaikki tieretähän se, että ne tuomitahan omassa maassa, mutta kuitenkin ministerin varmistus.

Kimmo Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kanerva kysyi sosialidemokraattien kantaa ja pohdiskeli, kuinka me tässä ikään kuin horjumme, koska olemme tukeneet EU:n kriisinhallintaa ja pidämme tärkeänä myöskin kansallisen turvallisuuspolitiikan kriisinhallintaan liittyvää konsensusta.

Ed. Kanerva, juuri sen vuoksi, että me tuemme noita kriteereitä, me olemme valmiita kriittisesti hyväksymään tämän operaation. Mutta me kysymme sen perään, mikä on se hyöty, mikä tässä todella saadaan suhteessa siihen 11 miljoonaan, joka tähän käytetään. Meillä on se näkemys, että tämä raha ehkä olisi voitu käyttää itse Somalian kehityksen kannalta, rannikkovartioston kehittämisen kannalta ja näiden ongelmien ratkaisun kannalta paremmin kuin ehkä tässä muodossa. Sen takia tätä joudutaan kriittisesti lähestymään myöskin.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Afganistanin epäonnistuneesta operaatiosta pitää ottaa oppia, ja sen vuoksi Somalian operaation pitää olla humanitäärinen, määräaikainen operaatio. Kysymys on siitä, että turvataan ruoka miljoonille nälkää näkeville ihmisille. Pitää nähdä, mikä on se toinen puoli, jos tätä ruoka-apua ei voida turvata: lisääntyvä pakolaisten määrä. Ja sen vuoksi ihmettelenkin, kun perussuomalaisten takki tuntuu kääntyvän joka puheenvuorossa. Välillä ollaan sitä mieltä, että ei saa tukea sitä, että pakolaisia ei lähde liikkeelle, sitten toisesta suunnasta sanotaan, että tänne ei pakolaisia saa tulla. Teidän linjanne, jos te tätä vastustatte, on se, että pakolaisten määrä Somaliasta tulee entisestään lisääntymään. Sitäkö te nyt ajatte ja ehkä sillä vaalivoittoa?

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eduskunnassa parhaillaan kuullaan ensi vuoden budjetista asiantuntijoita. Siellä ovat nousseet esiin puolustuksen haasteet, ja se on tietenkin kirvoittanut kielet arvostelemaan operaation kalleutta. Se tietenkin on iso raha, mutta pitää nähdä se, että me olemme päättäneet luoda kaikille puolustushaaroille edellytykset ja osaamisen kriisinhallintaan. Tämä on oiva tilaisuus siihen, ja se on äärimmäisen tärkeä osa kokonaisuutta, jota on täällä korostettu, ja sitä kautta täysin perusteltavissa. Sillä luodaan osaamista, jolla voidaan jatkossa sitten myöskin olla Merivoimien osalta mukana tässä. Ja kun täällä ed. Kallio kysyi, miten tulevaisuudessa, voidaanko niitä hyödyntää: kiistattomasti, niin kuin ministeri totesi, niitä voidaan hyödyntää kotimaan puolustuksen eteen, ja siinä mielessäkin satsaus on perusteltavissa.

Tuomo Hänninen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Sotilaallinen kriisinhallinta, humanitäärinen apu ja kehitysyhteistyö ovat niitä asiaperusteita, joilla olen itse valmis tätä operaatiota tukemaan. Sotaleikit tuntuvat kyllä oudoilta tässä yhteydessä. Kun itse pintapuolisesti seuraan näitä kansainvälisiä operaatioita, niin kysynkin arvoisalta ministeriltä, millainen seuranta, tulosten arviointi ja raportointi kaiken kaikkiaan tähän opetuksellisessa mielessä liittyy, jotta vastaisuudessa ei tehtäisi ainakaan samoja virheitä.

Johannes Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Presidentti Koivisto aikoinaan korosti, että kun rahaa annetaan hyvään tarkoitukseen, niin pitää erityisen tarkkaan katsoa, että se käytetään tehokkaasti. Saadaan samalla rahalla paljon hyvää aikaiseksi.

Tältä kannalta yhdyn tuohon ed. Kallion kysymykseen, miten tässä nyt on ajateltu tätä isoa rahallista panostusta käyttää hyväksi, että siitä saataisiin vähän enemmän kuin se kolmen kuukauden valvonta-aika. Nythän tästä itse asiassa vuosikustannukseksi perillä Intian valtamerellä tai tuolla alueella tulisi sitten jo pitkälti yli 40, lähes 50 miljoonaa euroa yhden laivan osuudeksi. Eli jos koko kansainvälinen yhteisö samalla hinnalla sinne laittaa tätä partiointitoimintaa ja merirosvojen kuriin saattamista, niin kovin kalliiksi käyvät operaatiot. Siinä mielessä tätä yhteistoimintaa muiden maiden kanssa ja tätä kustannus—hyöty-ajattelua kannattaisi varmaan vielä harjoittaa, ja siitä toivottavasti myös valiokunnat kuulevat sitten tämän asian tarkemmassa käsittelyssä.

Jaakko Laakso /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Itse asiassa tästä koko kansainvälisen yhteisön hyväksymästä operaatiosta on ollut jo käytännön hyötyä. Kaappausten määrä Somalian ulkopuolella on puolittunut. Tämä on merkinnyt käytännössä myös sitä, että kun ruoka-apua on voitu toimittaa perille, Somaliasta Eurooppaan tulevien pakolaisten määrä on — tarkkoja lukuja ei ole olemassa, mutta — vähentynyt olennaisesti, ed. Oinonen. Täytyy myös sanoa, että se, että tämä on ollut merioperaatio, on pitänyt huolta siitä, että esimerkiksi ihmisten kuljetus meritse Persianlahden maihin on vähentynyt olennaisesti. Se on käytännössä pysähtynyt kokonaan.

Ongelma tällä hetkellä näyttää kansainvälisen yhteisön kannalta olevan se, että kun tässä on kysymys myös bisneksestä, nämä merirosvot itsehän saavat vain pieniä summia, mutta taustalla olevat saavat isoja summia. Miksei Persianlahden valtioissa olevia rahoituslaitoksia panna boikottiin? Miksei niihin kohdisteta sanktioita? Tämä on sellainen kysymys, josta valitettavasti kansainvälinen yhteisö ei eräiden suurmaiden takia näytä pääsevän yhteisymmärrykseen.

Ed. Oinonen, te kannatatte kehitysavun lopettamista. Ed. Oinonen, te kannatatte sitä, että ruoka-apu (Puhemies: Minuutti on kulunut!) lopetetaan näiltä mailta. Mitä tämä käytännössä merkitsee? Te kannatatte sitä, että Suomeen tulee kymmeniä tuhansia somaleja lisää.

Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset kannattavat siviilikriisinhallintaa. Miksi sinne laitettaisiin sotalaiva Pohjanmaa?

Sitten tässä edustajat Kanerva ja Arhinmäki kertoivat paatoksella sitä, että Somaliasta tulisi tulvimalla tänne ihmisiä, jos sotalaiva ei sinne lähtisi. Miksi niitä tulisi? Muutetaan maahanmuuttopolitiikkaa. Se liika somalien tulo maahan loppuu siihen.

Ulkoasiainministeri Alexander Stubb

Arvoisa herra puhemies! Kiitos tästä erinomaisesta ja vilkkaasta keskustelusta, jonka tulkitsen antavan vahvan tuen meidän Atalanta-operaatiollemme ja hallituksen linjalle. Kävisin läpi ehkä muutaman täsmentävän ja faktapohjaisen huomion.

Ensimmäinen kysymys liittyy oikeudenkäynteihin Suomessa. On erittäin epätodennäköistä, että Suomessa käydään Atalanta-operaatioon liittyvää oikeudenkäyntiä. Mahdotonta se ei ole, mutta se on erittäin epätodennäköistä. Siitä vastaa operaation johtaja, ja teoriassa voisi jo tällä hetkellä käydä niin, jos esimerkiksi tapahtuisi hyökkäys nimenomaan suomalaiseen laivaan, siis kauppalaivaan. Silloin tämä voisi teoriassa tapahtua. Mutta me olemme kyllä katsoneet kaikki ne porsaanreiät ja pidämme tätä erittäin epätodennäköisenä, joskin katsomme, totta kai, tapauskohtaisesti.

Toinen huomio: tällä hetkellä on vangittuna 88 merirosvoa, joista 75 on Keniassa, 11 Seychelleillä ja 2 Espanjassa, ja ne 2 ovat Espanjassa nimenomaan sen takia, että Espanja itse halusi ottaa ne, koska hyökkäys oli espanjalaiseen kauppa-alukseen. Lisää faktoja: 17 alusta on 19.9. mennessä kidnapattu, eli 17, joissa on 369 panttivankia. Eli 369 panttivankia on tällä hetkellä siellä. On ollut 260 kaappausyritystä, joista 76 on onnistunut.

Kolmas asia: Monet kiinnittivät huomiota tähän kokonaiskustannukseen, joka on 11,6 miljoonaa euroa, jonka yksityiskohdista tietysti puolustusministeri täsmentää hiukkasen. Jos meidän kriisinhallintakokonaismenot vuodessa ovat 120 miljoonaa, niin se 11,6 miljoonaa on suunnilleen se 10 prosenttia. Ehkä jokaiselle, joka kysyi, minkä takia: (Ed. Kanerva: Näin lyhyt aika!) me haemme erittäin kokonaisvaltaista lähestymistapaa kaikkiin meidän kriisinhallintatehtäviimme, mikä tarkoittaa sitä, että me katsomme, totta kai, että operaatiolla on YK:n valtuutus, sen jälkeen, kuka johtaa ja millä tavalla sitä operaatiota viedään ja mikä on ikään kuin sen operaation kustannushyöty ja hyöty ylipäätään.

Kyllä me menemme, niin kuin ed. Arhinmäki totesi tai ed. Laakso, tässä kysymyksessä nimenomaan humanitäärinen puoli edellä. Sehän jo osoittaa sen, että tämä operaatio on sataprosenttisesti onnistunut päätehtävässään eli näiden ruokakuljetusten suojelemisessa. Itse asiassa kyse on 3 miljoonasta ihmisestä, jotka tarvitsevat tätä humanitääristä apua Somaliassa, ei ainoastaan 2 miljoonasta.

Viimeisenä huomiona: Ne muut maat, jotka meidän kanssamme ovat tässä operaatiossa mukana EU:n sisällä, ovat Hollanti, Kreikka, Britannia, Ranska, Saksa, Espanja, Italia, Belgia ja Ruotsi ja EU:n ulkopuolelta sitten Norja. Kokonaisuudessaan tämä on meidän mielestämme erittäin tärkeä operaatio, ja olen kiitollinen siitä, että eduskunta sitä näin vahvasti tässä keskustelussa on tukenut.

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Mitä tulee tähän ajanjaksoon, niin minkään maan alus ei ole siellä kyseisessä operaatiossa yli 4:ää kuukautta, vaan alukset tarvitsevat huoltoa, miehistöt vaihtuvat, eli alukset rotatoivat siellä ja nyt on Suomen vuoro, eli tästä tämä ajanjakso.

Sitten toisinpäin näistä kustannuksista: On tietysti selvää, että Pohjanmaata tarvitaan tähän meidän kotimaan tehtävään takaisin, mutta on myöskin selvää, että silloin, kun se on kotimaassa, ei se pysyvästi laiturissa ole vaan normaalistikin Pohjanmaan toiminta aiheuttaa kustannuksia, niin että nämä eivät ole kaikki suinkaan nettolisäyksiä, vaan luonnollisesti merialus operoi niin Suomenlahdella kuin muissa harjoituksissa.

Ed. Palmin kysymykseen vakuutusturvasta. Näillä merivoimien henkilöillä on sama vakuutusturva. Sitähän on pysyvästi ja koko ajan, jatkuvasti, parannettu niin kuin muilla rauhanturvaajilla, ja muutoinkin olemme pyrkineet siihen, että aselaji ei määrittelisi niitä taloudellisia ehtoja vaan suurin piirtein samalla tasolla pyörittäisiin, oli sitten Afganistanissa, Kosovossa tai sitten Somaliassa.

Ed. Oinosen kysymykseen tästä turvallisuudesta: On aina selvää, että turvallisuutta pyritään ennalta arvioimaan hyvin tarkasti ja kriittisesti. Mitään asiaa ei tietysti voi ennalta varmuudella pois sulkea, mutta tässä lähdetään siitä, että se riskitaso tulee ennen kaikkea normaalista meriliikenteestä, eli aina, kun merellä liikutaan, se muodostaa riskejä, joita pyritään ennalta tietysti ottamaan huomioon. Mutta merirosvojen sinänsä ei Pohjanmaan tapauksessa pitäisi olla se riskitekijä, vaan kyllä Pohjanmaalla on oma suoja niin järjestetty, että tämän tyyppistä tilannetta siellä ei varmaan pääse aiheutumaan.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tähän on hyvä jatkaa kysymyksellä arvoisille ministereille. Kun nyt näistä puheenvuoroista kävi ilmi, mitenkä nämä ruokakuljetukset on todella pystytty turvaamaan, ja myöskin selvisi se, mitkä maat ovat tässä operaatiossa mukana — siis euromaiden lisäksi ymmärsin, että Norja — niin kuinka paljon kalustoa, siis tätä suojaavaa, turvaavaa kalustoa, sotakalustoa, tarvitaan näiden ruokakuljetusten turvaamiseen vuositasolla? Jos lähtökohta olisi ollut sen kuvaaminen tässä selonteossa, niin vastaaminen persuille olisi ollut huomattavasti helpompaa. Nyt se on niin väljästi kerrottu, että se antaa minkälaisille mielikuvituksille tahansa vallat, ja ed. Pentti Oinosella mielikuvitusta kyllä riittää, sen olemme oppineet.

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pidän perusteltuna, että Suomi omalta osaltaan kantaa kansainvälistä vastuuta humanitäärisen avun suojaamiseksi, ja siksi kristillisdemokraatit tukevat Atalanta-operaatioon osallistumista. Olen kuitenkin hiukan huolestunut siitä, että liian epävarmaksi jää, mikä on lopulta menettely mahdollisten kiinniotettujen merirosvojen kohdalla. Tuossa vihreiden ryhmäpuheenjohtaja Pekka Haavisto mainitsi muiden Afrikan maiden joukossa myös Somalian mahdollisena rikosten tutkinta- ja rangaistuspaikkana. Kysynkin ulkoministeriltä, löytyykö Somaliasta sellaisia hallintorakenteita, että tämä olisi mahdollista.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Niin paljon kuin politiikkaa ja poliitikkoja arvostellaan ja suorastaan pilkataan, niin jälleen kerran voidaan havaita, että me olemme sellaisella rastilla, että tällaiset kriisit, olkoot ne pieniä tai suuria, eivät ratkea siellä merellä tai maalla sotien. Ne voidaan ratkaista kestävällä tavalla vain ja ainoastaan sopimalla eli poliittisin ratkaisuin. Toivoisin, että ministeri selvittäisi vähän vielä, mitä olisi tehtävissä sen hyväksi — nytkin on 3 kuukauden projekti, eihän se elämä siihen lopu — että Somalia voisi mahdollisimman nopeasti alkaa pikkuhiljaa kehittyä demokraattisesti toimivaksi valtioksi ja siihen suuntaan edes lähteä. Tulisiko voimakkaammin pyrkiä aseiden turvallisuudesta aurojen tuomaan turvaan?

Hanna-Leena Hemming /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Laillisuuskysymyksiin on täällä salissa kiinnitetty huomiota useampaan kertaan, ja ministeri Stubb sanoi äsken, että on epätodennäköistä, hyvin epätodennäköistä, että yhtään merirosvoa otetaan kiinni ja niitä lähdetään Suomeen tuomaan oikeusistuntoihin. Kuitenkin niin kauan kuin tämä on epätodennäköistä, se mahdollisuus on olemassa, että näin käy.

Ihan yhtä lailla valitettavasti on hypoteettisesti mahdollista tapaus, jonka entinen suurlähettiläs kertoi huumorina, että merirosvo anoo turvapaikkaa Suomen Pohjanmaa-laivalta välittömästi sinne kannelle päästyään, koska hänhän on Suomen maaperällä silloin. (Ed. Laakson välihuuto) Tähän ei kuitenkaan mielestäni valtion varain puolestakaan ole mitenkään mahdollista mennä. Ei ole mahdollista toistaa Ruanda-oikeudenkäyntikuluja yhdenkään merirosvon kohdalla, eikä ole mahdollista lähteä siihen, että ratkaisemme sitä, saako turvapaikkaa ja minkälaisiin perheen yhdistämisiin sitten vielä kauhuskenaariossa jälkeenpäin mentäisiin.

Siksi kysynkin: Mitä vielä ollaan tekemässä, jotta nämä laillisuuskysymykset saadaan ratkaistua? Kenia on vielä avoinna, (Puhemies: Nyt on minuuttikin kulunut!) se ei ole täysin selvä, mutta mitä aiotaan vielä tehdä, ennen kuin Pohjanmaa lähtee?

Juha Hakola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kiistämättä Atalanta-operaatio on menestystarina ja sillä on ollut kokonaisuudessaan turvallisuutta parantavia, ennalta estäviä pelotevaikutuksia, kuten selonteossa todetaan.

Jatkan itse asiassa tuosta ed. Hemmingin puheenvuorosta. Ed. Haavisto mainitsi täällä, että oikeusministeri Brax on käynyt neuvotteluja ja tehnyt luovutussopimuksia. Haluaisinkin nyt kuulla, kun kuitenkin Seychellit ja Kenia on tällä hetkellä tässä mainittu ja Espanja marginaalissa, mitkä muut EU-maat ovat tällä hetkellä keskiössä keskustelemassa siitä, mihin voitaisiin luovuttaa. (Ed. Laakso: Te pelkäätte, että he tulevat kerjäläisiksi tänne, eikö niin!) — Ed. Laaksolle totean, kun kuulin tuon teidän välihuutonne, että ei se ole ollenkaan mahdotonta, että miinalaiva Pohjanmaa joutuisi esimerkiksi meripelastustehtävään, jossa joutuisi poimimaan merirosvoja kannelleen, ja välittömästi siellä sitten ilmoitettaisiin, että haetaan turvapaikkaa. Näin tapahtuu muun muassa tällä hetkellä Italian rannikolla, elikkä ne, jotka ovat siellä veneen kanssa liikkeellä, rikkovat tahallisesti veneen ja kun pääsevät Italian alukseen, pyytävät turvapaikkaa. Kansainvälisten lakien mukaan (Puhemies: Minuutti on kulunut!) näin täytyy ...

Lyly Rajala /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuonne kriittisille haluaisin kertoa elävän esimerkin omasta itsestäni. 31 vuotta sitten, 1979 talvella, olin muusikkona suomalaisella Finnlinesin risteilylaiva Finnstarilla. Seilasimme Länsi-Afrikkaa 7 kuukautta. Katsoin palkkanauhasta ihmeekseni — ja oltiin Länsi-Afrikassa, jossa on turvallisia maita — miksi meillä määrätyissä kohdissa luki "vaarallisen työn lisä" jo tuolloin. Kun kävin kysymässä palkkapurserilta, niin hän sanoi, että se on niin sanottu merirosvolisä. Siis vuonna 1979 Länsi-Afrikassa, maissa, jotka olivat 1960 itsenäistyneet Ranskan tai Englannin alta, turvallisissa maissa, me saimme merirosvolisää jo silloin, saatikka että ollaan jossakin Adeninlahdella Somalian rannikolla. Tämä on erittäin kannatettavaa. Tällä tavalla, ed. Lapintie, viedään sinne turvallisuutta ja ruokaa, ja ehkä he oppivat siinä inhimillisyyttäkin.

Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On välttämätöntä ja erittäin hyvä, että Atalanta-operaation kansainvälisoikeudellinen perusta lepää YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmissa, elikkä tämä kansainvälisoikeudellinen asia on kunnossa. On välttämätöntä, että tällä turvataan ne humanitääriset välttämättömät kuljetukset, joita tällä somalialueella tarvitaan, koska muutenhan nämä humanitääriset kuljetukset menisivät aivan vääriin käsiin ja tilanne Somaliassa pahenisi päivä päivältä, mikä taas heijastuisi sitten tämänkin keskustelun aikana kuultuina seurauksina esimerkiksi Suomessa. On siis välttämätöntä, että jatketaan määrätietoisesti, mutta on yhtä välttämätöntä tietenkin myös, että ponnistellaan kaikin kansainvälisin voimin siihen suuntaan, että saataisiin Somalian tilanteeseen jonkun näköinen ratkaisu syntymään. Se tie on pitkä ja kivinen, mutta toivon sille menestystä.

Lopuksi, arvoisa puhemies, on aivan oikein, että tämä kyseinen laivareitti, millä tätä Atalanta-operaatiota harjoitetaan, rauhoitetaan. Merenkulkuoikeus on kaikilla kansakunnilla olemassa, ja se pitää turvata myös tässä tapauksessa tällä erittäin tärkeällä laivareitillä.

Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä me keskustan eduskuntaryhmässä lähdemme siitä, että näitä oikeudenkäyntejä ei käydä Suomessa. Luotan lähtökohtaisesti ed. Haaviston toteamukseen siitä, että Pohjois-Sudan, Kenia, Seychellit ja jotkut muut maat ilman muuta ovat sellaisia maita, joissa oikeudenkäyntejä voidaan toteuttaa. Tämä ratkaisee tavallaan sitten monta pulmaa jo etukäteen.

Toisaalta erittäin tärkeä asia, jota täällä on korostettu, on kansallinen yksituumaisuus. Ed. Kanerva totesi siitä aivan oikein. Se on tavallaan keskeinen osa Suomen aktiivisen roolin rakentamisessa rauhanturvaajana, ja se on keskeinen osa sitä meidän isoa strategiaamme, se on hyvä nähdä. Sillä on oma merkityksensä myöskin, kun tavoittelemme YK:n turvaneuvoston paikkaa. Kaikki tämä on hyvä nähdä tässä kokonaisuutena, varsinkin kun tähänkin projektiin olemme menossa selvästi tämmöinen humanitäärinen asenne edellä.

Ministeri Häkämies, ehkä olisi vielä hyvä teidän tehdä se seikka selväksi, ovatko tällaiset kriisinhallintaoperaatiot, erityisesti niiden kustannukset, jollain tavalla vaihtoehtoisia tai vastakkaisia Suomen, kotimaan, puolustuksen tarvitsemille resursseille. Tarkoittaako tämä sitä, niin kuin täällä väitetään, että tämä raha on sitten pois jostakin kotimaan puolustuksen tarpeista?

Pekka Haavisto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mitä tulee ed. Räsäsenkin esiin ottamaan kysymykseen, mitkä paikat ovat sitten turvallisia vankien oikeudenkäyntejä ja vankeutta varten, niin olen itse käynyt Pohjois-Somaliassa Bosasossa, joka on sen pohjoinen pääkaupunki, ja siellä on 200 merirosvoa vankilassa. Olen usein kysynyt, miksi EU ei itse asiassa aktiivisemmin käy keskustelua Puntmaan viranomaisten kanssa tästä kysymyksestä. Merirosvot ovat siellä lähellä kotiaan, sukulaiset voivat siellä vierailla, mutta he ovat vankeustuomion alla. Puntmaan presidentti Farole oli hyvin ylpeä siitä, että he ovat itse ottaneet kiinni osan näistä rikollisista ja käyneet oikeudenkäyntejä ja rikolliset ovat saaneet vankeustuomion. Ilmeisesti EU:lla on tällainen juridinen ongelma tällä hetkellä, että kun koko Somaliassa hallinto on niin heikko, niin sitten alueviranomaistenkaan kanssa ei ole voitu käydä tällaista asianmukaista keskustelua. Mielestäni olisi itse asiassa kaikkein paras, että saataisiin järjestely, jossa vangit voisivat olla niin lähellä kotiaan kuin mahdollista. Se olisi kaikkein helpoin järjestely kaikille.

Kimmo Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Somalian lipun viisisakarainen tähti kuvaa kansallista yhtenäisyyttä. Se on ironiaa, koska tällä hetkellä nuo viisi sakaraa ovat hajonneet täydellisesti: Italian Somalimaa on itsessään sisäisesti hajanainen, brittiläinen Somalimaa on julistautunut itsenäiseksi Somalimaaksi, jota ei ole kylläkään tunnustettu, Djiboutissa eli Ranskan Somalimaassa ollaan itsenäisiä, on Ogaden ja sitten Kenia.

Kysyisin ministeriltä, kun tiedämme hyvin, kuten ed. Haavistokin täällä kertoi Somalimaasta itsestään, joka on siis Pohjois-Somaliaa, että olot ovat kaikkein rauhallisimmat, stabiileimmat, jopa voidaan puhua tietyn tyyppisestä demokraattisesta hallintamuodosta. Britannia, Etelä-Afrikka, Kenia ovat ajaneet tuon alueen tunnustamista. Onko Suomessa minkäänlaista pohdintaa sen suhteen, että Somalimaa mahdollisesti tunnustettaisiin itsenäiseksi valtioksi? Se kyllä vastaisi jopa Afrikan unionin peruskirjaa, koska se on entinen kolonia.

Ulkoasiainministeri Alexander Stubb

Arvoisa herra puhemies! Jos voin vastata näihin kysymyksiin oikeastaan kolmessa ryppäässä.

Ensimmäinen liittyy oikeudenkäynteihin, joihinka kiinnittivät huomiota tietysti monet ensimmäisessä kierroksessa mutta myös tässä toisessa edustajat Räsänen, Hemming, Hakola, Hoskonen, Laukkanen ja Haavisto. Tämähän siis, kuten totesin, on erittäin epätodennäköistä mutta mahdollista. En kuitenkaan haluaisi luoda sellaista mielikuvaa, että Euroopassa olisi syntymässä jonkin näköinen käytäntö, jolla merirosvoja tuodaan Eurooppaan oikeudenkäyntejä varten. Näin ei kerta kaikkiaan ole. Siinä tapauksessa, että tällainen pyyntö esitetään — siis kohteena on ollut suomalainen alus, ei välttämättä tämä miinalaiva mutta joku toinen — silloin menettely on aivan normaali, niin kuin me tässä lakiesityksessä, 3. päivänä syyskuuta lähetetyssä esityksessä, toteamme. Siirtopyyntö osoitetaan keskusrikospoliisille, joka toimittaa aineiston Valtakunnansyyttäjänviraston arviointia varten. Saatuaan valtakunnansyyttäjän kannan keskusrikospoliisi ilmoittaa päätöksen mahdollisesta Suomen toimivallan käytöstä jne. jne. Eli tässä tulee ihan normaali prosessi, mutta tämä on erittäin teoreettinen. Eli en usko, että näin tulee käymään.

Toinen huomio liittyy myös sitten siihen, mihinkä näitä vankeja luovutetaan. Tällä hetkellähän EU käy neuvotteluja sekä Kenian että Seychellien kanssa, ne ovat erittäin pitkällä, kuten myös Mauritiuksen kanssa. Somalian kanssa ei vielä tässä vaiheessa käydä keskusteluja. Voi olla, että tulevaisuudessa tämä on se paras ratkaisu, mutta tässä vaiheessa näin ei vielä tehdä.

Kolmas huomio: Ed. Saarinen kysyi siitä, mitä muuta tehdään. Olisi ehkä pitänyt mainita aiemmin, kun puhuttiin rahasta, että meidän kokonaispakettimme, kehitysavun kautta tuleva paketti, Somaliaan ja Somalimaahan on 10 miljoonaa noin suunnilleen, josta 6,2 miljoonaa on kehitysyhteistyötä, 2,5 miljoonaa menee kansalaisjärjestöille ja 2,0 miljoonaa on Unicefin tällaisen vesiprojektin kautta, eli se on se panos. Eli jos vähän kärjistetään, se on 10 miljoonaa, kun taas sitten tämä meidän operaatiomme on 11,6 miljoonaa ensi vuonna.

Viimeinen huomio, joka liittyy myös ed. Saarisen kysymykseen siitä, mitä muuta voidaan tehdä ja miten tämä vahvistaa meidän profiiliamme: Tämähän on eräänlaista rauhanvälitys- tai rauhanturvatoimintaa minun mielestäni parhaimmillaan. Eli Suomi osallistuu omalla panoksellaan Euroopan unionin kautta yhteen maailman vaikeimmista kriisipesäkkeistä eli Somaliaan.

Tässä vaiheessa, ed. Kiljunen, Somalimaan tunnustaminen ei ole Suomen ulkopoliittisella kartalla.

Puolustusministeri Jyri  Häkämies

Arvoisa puhemies! Tuo merialuehan on valtavan laaja, mikä välillä unohtuu, eli se valvottava alue. Mutta arvioidaan, että tämän ruoka-avun perillemenon turvaaminen edellyttää noin viittä kuutta alusta plus sitten valvontakoneita. EU:n puolustusministerikokouksissa on aina ollut paikalla operaatiokomentaja ja hän on useaan otteeseen pyytänyt EU-maita osallistumaan tähän operaatioon ja lähettämään aluksia, eli tarpeeseen Suomenkin panos menee. Itse asiassa yhteistoimintaa on pidetty erittäin positiivisena. Paitsi EU-maiden kesken, siellä on myöskin Kiinasta, Intiasta, Venäjältä aluksia, jotka kykenevät yhteistoimintaan. Tämän tyyppisestikin voidaan sanoa, että se on ollut onnistunut operaatio.

Näistä kokemuksista. Meillä on operaation johtoesikunnassa suomalainen yhdysupseeri niin kuin myöskin ruotsalaisella johtoaluksella, eli jo parhaillaankin ikään kuin tiedustelemme maastoa ja saamme tietoa. On luonnollista, että sitten tämän operaation jälkeen nämä kokemukset ovat käytettävissä.

Ed. Laukkasen kysymykseen siitä, mikä olisi sitten tähän käytetyn rahan vaihtoehto: On ehkä hyvä muistaa, että koko meidän puolustuksemme kriisinhallintabudjetti on siis 2 prosenttia siitä kokonaisbudjetista, 2 prosenttia, ja aina kansainvälinen kriisinhallinta tukee kotimaan puolustusta. Tässä tapauksessa saadaan sitä merellistä yhteistoimintakykyä, jota toki harjoituksissa on saatu aikaisemmin, mutta muutoinkin. Henkilöstön kokemus ja osaaminen karttuu. Olen joskus sanonut, että vuosi kriisinhallintatehtävissä vastaa kahta Suomessa, ja nämähän ovat 7—24-tehtäviä, 7 päivää viikossa 24 tuntia vuorokaudessa ikään kuin tositoimissa, eli siinä mielessä tämä on varmasti hyödyllinen Merivoimien osaamisen ja yhteistoimintakyvyn parantamisen kautta.

Hanna-Leena Hemming /kok:

Arvoisa puhemies! Atalanta-operaatioon osallistuminen vaikuttaa hyvin ongelmattomalta tämän keskustelun perusteella, jota täällä on käyty. Kuitenkin se ristiintaulukointi, jolla tätä panos—tuotos-suhdetta on arvioitu, ja muut tekijät, jotka ovat vaikuttaneet siihen, että lähdetään juuri Atalanta-operaatioon eikä esimerkiksi osallistuta Unifil-operaatioon, olisi syytä ehkä tuoda vielä selvemmin käsittelyyn ihan senkin takia, että perussuomalaisten nyt harrastama ymmärtämättömyys ja sen perusteella kansankiihotus ei leviäisi laajemmin suomalaisten keskuuteen — paino sanalla "ymmärtämättömyys" asioiden syy—seuraus-suhteista.

Oma dubioni tämän Atalantan suhteen kiinnittyy operaation kustannuksiin, jotka ovat yli 10 miljoonaa. Kustannukset ovat varsin kovat, kun huomaa, että kyseessä on noin 5 kuukauden operaatio, josta matkoihin kuluu 2 kuukautta. Tältä pohjalta voisi kyllä argumentoida, että on syytä katsoa, onko alueella tarpeen olla ja mahdollista olla pidempäänkin. Ei kuluisi aikaa enää matkoihin ja laiva olisi jo varusteltu.

Laillisuuskysymyksiin on täällä kiinnitetty huomiota monta kertaa, ja tämä on asia, josta varmastikin myöskin puolustusvaliokunnassa tullaan käymään keskustelua. Keskeistä on se, että toimintamallit myöskin operaatioon osallistuvilla merimiehillä ovat aukottoman selviä, mutta yhtä lailla se, että nämä päätökset siitä, mihin kiinniotetut merirosvot siirretään oikeudenkäyntiä varten, ovat aukottoman selviä. Selonteossa sanotaan meillä olevan sopimuksia Kenian ja Seychellien kanssa. Kuitenkaan Kenia ei ole ihan aukottoman selvä tapaus. Meillä on pari kuukautta tässä aikaa tehdä tätä työtä, ja toivon, että siinä tehdään työtä tosissaan juuri senkin takia, että ihmisille ei jää epätietoisuutta, mihin näitten laillisuuskysymyksien kanssa joudutaan, emmekä joudu vastaamaan tarpeettomiin rasistisiinkaan huomioihin.

Kuitenkin muistutan vielä, että hypoteettisesti mahdollisuus, että joku toivoo vaikka turvapaikkaa Suomesta, on olemassa, ja on otettava aivan vakavasti tämä tilanne. Tätä me emme halua. Me haluamme turvata sen, että nämä avustuskuljetukset Somalian vesistöllä sujuvat ongelmitta, ihmiset saavat ruoka-apua, saamme tehtyä sen työn, mitä sinne lähdemme tekemään, eli pitkälti voisi sanoa, että kun operaatio on ohi, niin toteamme sen olleen hyvinkin humanitäärinen operaatio. On vaikea kuvitella, että suomalaista miinalaiva Pohjanmaata kohtaan mikään merirosvojoukkue hyökkäisi.

Annan täyden tukeni tälle mutta toivon, että siitä käydään hyvä keskustelu valiokunnissa ja aikanaan mietinnön pohjalta myöskin eduskunnassa uudestaan, jotta asiattomilta epämääräisyyksiltä ja ymmärtämättömyydeltä säästyttäisiin.

Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Hemming, onko se mielestänne kansan kiihottamista, jos perussuomalaiset arvostelevat miinalaiva Pohjanmaan lähettämistä Somalian rannikolle? Piditte perussuomalaisia ymmärtämättöminä. Minusta se on alentavaa puhetta, johon arvoisan puhemiehen olisi ollut syytä puuttua.

Hanna-Leena  Hemming /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta on ymmärtämätöntä se, ettei tiedä, mikä on syy- ja seuraussuhde sillä, että me lähdemme Atalanta-operaatioon mukaan tai jäämme sieltä pois, tai jos käymme keskustelua somaleista sillä argumentoinnilla, mitä perussuomalaiset tällä hetkellä harrastavat. Tässä ei ole mitään loukkaavaa. Se on kliininen analyysi teidän toiminnastanne.

Arja Karhuvaara /kok:

Arvoisa puhemies! Kaikkien ministerien Stubbin ja Häkämiehen ja monien ryhmäpuhujien mainitsemien syiden lisäksi on kuitenkin mahdollisuus työskennellä yhteistyössä muiden maiden alusten kanssa, testata tietojärjestelmien yhteensopivuutta ja kalustoa ja kouluttaa miehistöä toimimaan myös oman sokkeloisen saaristomme ulkopuolella. Hinta tuntuu kieltämättä korkealta, vaikka onkin vain osa kriisinhallintabudjetista. Mutta siitä huolimatta pidän tärkeänä minulle henkilökohtaisesti aika merkityksellisen aluksen matkaa.

Mukana olevilla henkilöilläkin on hinta varsinkin silloin, jos joku heistä vammautuu, saa pysyvän haitan tai joutuu työkyvyttömäksi. Kansainvälisten tehtävien lisääntyminen ja niihin liittyvä riski edellyttävät suomalaiselta korvausjärjestelmältä ajan tasalla pysymistä, jotta vammakorvaukset, kuntoutus ja sairaanhoito onnistuvat automaattisesti niin, että vammautunut itse ei joudu ponnistelemaan oikeuksiensa puolesta, että ne toteutuvat automaattisesti ja että työhönpaluu ja mahdollinen hoito ovat myöskin rahallisesti mahdollisia.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Muutama yleisempi näkökohta.

Ensinnäkin, kun ed. Haavisto on täällä paikalla, totean, että riippuen aina siitä, mitä lukee, saa erilaisen kuvan. Ja, arvoisa puhemies, erittäin tärkeänä pidän sitä, että jatkossa näissä vastaavissa selonteoissa kiinnitettäisiin aivan erikoisesti huomiota siihen, millä tavalla asiat esitellään.

Ajatellaan esimerkiksi tätä selontekoa. Jos tämän asian, josta nyt on kysymys, joka on hyvin tärkeä asia monessa mielessä, teksti olisi ollut ed. Haaviston ryhmäpuheenvuoron teksti mantereelta, ed. Kimmo Kiljusen kuvaus mereltä ja sitten, arvoisa puhemies, näistä keskusteluista olisivat olleet ne ydinasiat, jotka selvensivät sitä, minkälaista tämä ruokakuljetusten turvaaminen oikein on — se saatiin vasta lypsämällä ja lypsämällä ministereiltä esiin, että näinhän se menee, siihen tarvittiin 5—6 alusta, ja siitä voidaan heti hahmottaa se, millä tavalla hoidetaan 2—3 miljoonan ihmisen ruokahuolto erinomaisen vaikeissa Afrikan sarven olosuhteissa — niin keskustelu olisi lähtökohtaisesti ollut varmaan ihan toisenlaista, elikkä faktat olisivat olleet esitettyinä. Nyt asioita on lähestytty niin yleisellä tasolla, että se antaa, niin kuin jo kertaalleen, arvoisa puhemies, totesin, mielikuvitukselle mitä suurimman laukkaamisen mahdollisuuden. Sillä tavalla myöskin tulee lausuttua sellaista, joka on ehkä vähän rohkeaa tässä yhteydessä.

Arvoisa puhemies! Erittäin tärkeänä pitäisin sitä, että näitten Afrikan romahtaneiden valtioitten osalta meillä olisi jonkinlainen selonteko olemassa sen suhteen, mitenkä tämä dynamiikka oikein toimii.

Arvoisa puhemies! Tässä se tuli erittäin hyvin ex-ministerin ja nykyisen kansanedustajan ryhmäpuheenvuorossa esille tältä alueelta, josta nyt on kysymys: Somalimaa, Puntmaa ja sitten Somalia. Meikäläinen, joka ei ole siellä koskaan käynyt ja on vaan kirjallisen lähteen varassa, ihmettelee hirmuisesti sellaista asiaa, että miksi, jos Somalimaassa on aika rauhallista ja Puntmaassa on jopa toimiva vankilalaitos, vai mitenkä se oli, Somaliassa kaikki on päin seiniä. Ex-ministeri kuvasi Hesarin kirjoituksessaan, minkälaista oli käydä Mogadishussa, kun oli jännitys huipussaan. Elikkä siis miksi ei sieltä Somalimaasta käsin pystytä operoimaan, tavallaan ostamaan ystäviä sille, että siellä Somaliassa pärjättäisiin? Sillä olisi mitä suurin merkitys Suomen kannalta, koska täällä, niin kuin on todettu, 5 500 somalia asuu meillä kavereina tässä maassa ja halukkuutta suurempaankin muuttoliikkeeseen tänne olisi olemassa ja me olemme halunneet auttaa heitä sinne kotimaahansa.

Tässä suhteessa toivoisin todellakin sitä, että näihin asioihin paneuduttaisiin vähän enemmän ja tarkemmin eivätkä nämä selonteot olisi olleet, niin kuin olen aikaisemmin käyttänyt sanontaa, "armeijan kalustoluetteloa".

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Euroopan unioni on pyrkinyt tavoitteellisesti kehittämään sotilaallisen kriisinhallinnan valmiuttaan. EU:n puitteissa sovittiin ensin järjestelyistä, joilla saatiin kahdessa kuukaudessa toimintavalmiuteen sotilaallisiin kriisinhallintatehtäviin kykenevät joukot niin, että ne voivat operoida vuoden ajan. Tämä tavoite on pääosin saavutettu, mutta valmiudessa on vielä puutteita muun muassa joukkojen ja huollon kuljetuskyvyssä sekä johtamis- ja viestijärjestelmissä.

EU:n nopean toiminnan taisteluosastot ovat olleet toimintavalmiudessa lähes kolme vuotta. Suomi on osallistunut kahteen nopean toiminnan taisteluosaston valmiusvuoroon vuosien 2007 ja 2008 alkupuoliskolla. Seuraavan kerran Suomi on valmiusvuorossa vuoden 2011 alkupuoliskolla.

Vuodesta 2008 käynnistetyn Atalanta-operaation päätehtävänä on suojata maailman elintarvikeapua, ilmakuljetuksia Somaliaan ja muuta laivaliikennettä sekä torjua Somalian rannikon merirosvoja. Operaatio koostuu sota-aluksista sekä ilmavalvontakyvystä. Operaatio on luonteeltaan aivan erilainen kuin muut EU:n kriisinhallintaoperaatiot. Atalanta kehittää uutta ulottuvuutta EU:n sotilaallisessa kriisinhallinnassa.

Arvoisa puhemies! Sitten huomioita Somaliasta. Somalian väestöstä noin puolet on alle 14-vuotiaita ja toiset puolet alle 64-vuotiaita. Keski-ikä on 17,6 vuotta. Ikäihmisten osuus on siis mitätön. Lukutaito on noin puolella somalimiehiä ja neljäsosalla somalinaisia. Poliittinen järjestelmä rakentuu klaanien varaan, jotka myös valitsevat edustajat parlamenttiin. Kansantuote on vain 5,6 miljardia dollaria. Vajaasta 10 miljoonasta somalista 3,4 miljoonaa on työvoimaa. Vienti on 300 miljoonan dollarin luokkaa. Somalipakolaisia on klaanisotien takia yli miljoona.

Somalia on jakautunut kolmeen alueeseen: pohjoiseen Somalimaahan, Puntlandiin ja Somaliaan. Merirosvot asuvat Puntlandin maakunnassa. He ovat siellä arvostettuja kansalaisia. He rakennuttavat isoja huviloita ja ostavat paikallisia yrityksiä. Rahoilla merirosvot lahjovat viranomaisia, mikä nakertaa vähäisen hallinnon perusteita. Viime aikoina Somalian eteläosaa on noussut hallitsemaan radikaali islamin liike Al-Shabaab, jonka jäseniä on myös Pohjoismaissa. On erittäin tärkeää, että päättäväisesti torjutaan kaikki Al-Shabaabin toiminta Suomessa. Väitetään myös, että Al-Shabaab järjestää taistelukoulutusta merirosvoille.

Somaliaa ovat koetelleet väliaikaishallitusten, moninaisten kapinallisryhmien sekä rikollisryhmien taistelut. Kansainvälisen laivaliikenteen kustannukset nousivat Somalian merirosvojen takia. Onkin erittäin tärkeää, että kansainvälinen yhteisö suhtautuu merirosvoukseen kielteisesti, yrittää pakottaa merirosvot luopumaan toiminnastaan sekä saattaa rosvot oikeuden eteen tuomioistuimeen.

Arvoisa herra puhemies! Suomen osallistuminen Atalanta-operaatioon kehittää suomalaisen kriisinhallinnan laatua. Tämähän on ensimmäinen merellinen operaatio, johon Suomi ja EU osallistuvat. Kannatan siis osallistumista operaatioon. Sen sijaan Somalian tilanteeseen ei operaatiosta löydy ratkaisua. Onkin parempi, että Somalian eri osat pyrkivät löytämään ratkaisuja, joilla oikeus- ja poliittinen järjestelmä rakennetaan ja maahan aikaansaadaan rauha. Sen aika tosin ei ole vielä lähelläkään.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Somalia on siis hajalla, ja ääri-islamilaisuus voimistuu sen eri alueilla. Kaiken kaikkiaan Afrikassa al-Qaida vahvistuu ja puhutaan Pohjois-Afrikan Maghreb-maiden al-Qaidasta. Myös al-Qaida vahvistuu Arabian niemimaalla, on olemassa al-Qaida Arabian niemimaalla eli täällä Arabian Peninsulalla.

Miksi näin tapahtuu? Taustalla on vuoden 2003 sota, siis Yhdysvaltain hyökkäys Irakiin, jota tuki ennen muuta Britannia, ja tämä YK:n historian suurin huijaus vaikuttaa myös Somalian tilanteeseen, ja niin kuin aikaisemmin on jo todettu, tämä on kokonaisuus, jossa on myös Jemenin alue, Afrikan sarvi, Puntmaan ongelmat ja sitten juuri Keski- ja Etelä-Somalia muodostavat yhteisen hyvin laajan alueen, jota on todella vaikea kontrolloida.

Irakin sota heiluttaa siis tilannetta Afrikassa. Se heilutti sitä USA:ssa. Se heiluttaa sitä edelleenkin vaikkapa Britanniassa, kun valittiin Labour-puolueen johtoa.

Tässä on kysymys myös siitä, mikä on tuon Somalian ympäristön tilanne, mikä on Etiopiassa, Keniassa tilanne, Ugandassa, kaikissa näissä maissa, myös Egyptissä, joka on siinä strategisesti hyvin lähellä. Väestöräjähdys on se kaikkein suurin ongelma. Väestö kasvaa. Samalla kasvaa köyhyys, ja ne ruokkivat toinen toistaan. Pohjaton köyhyys pohjautuu väestöräjähdykseen, ja päinvastoin väestöräjähdys lisää pohjatonta köyhyyttä.

Edelleenkin on selvää, että tämä kysymys kaksin—kolminkertaistuvista väestöistä näissä maissa on asia, jossa meillä on oma vastuumme, Euroopalla, EU:lla, koko läntisellä tai mieluummin sanottuna pohjoisella pallonpuoliskolla.

On selvää, että Afrikan ongelmia ei ratkaista Euroopassa. Ne ratkaistaan Afrikassa. Tässä Atalanta-projektissa on kysymys siitä, että pyritään varmistamaan elintarvikehuolto alueelle, jolla ihmiset kärsivät nälästä. Etiopiassa on sama tilanne moninkertaisesti. YK:n harteilla on miljoonien ihmisten elintarpeiden jakaminen. Tämä ei voi olla kestävä tilanne. Täytyy tulla muutos, ja se on se suuri haaste Euroopan unionille, koko Euroopalle, koko pohjoiselle rikkaalle maailmalle, miten Afrikan tilanne pitkällä tähtäimellä ratkaistaan, miten ratkaistaan väestöräjähdyksen aiheuttamat ongelmat ja miten ratkaistaan siihen sidoksissa olevat köyhyyden ongelmat. Näistä myös kumpuavat ilmastonmuutoksen lisääntyminen, metsien hakkuut, ympäristön pilaaminen, pohjaveden kuluttaminen yli sen kestokyvyn. Näin ollen tässä on hyvä kysyä myös muutama käytännön kysymys.

Jo aikaisemmin täällä oli ennen debattia ulkoministerin näkökulma. Hän totesi, että Suomeen ei tuoda sieltä alueelta yhtään merirosvoa tuomittavaksi suomalaisissa tuomioistuimissa, koska nämä rikokset eivät millään tavoin, niin kuin hän suunnilleen muotoili, koske Suomea. No, miksi sitten mennä sinne, jos ne eivät koske millään muotoa Suomea? On selvää, että meillä on tämä humanitaarinen vastuu, ja se koskettaa tietysti myöskin Suomea, jos me emme pysty hallitsemaan tilannetta Afrikassa. Epäsuorasti jatkuu se vaikutus sitten, ja ne ongelmat on ratkaistava Afrikassa. Niitä ei voi ratkaista EU:ssa taikka Suomessa.

Reijo Kallio /sd:

Puhemies! On helppo yhtyä täälläkin tänään esitettyihin näkemyksiin, että merirosvo-ongelmaa ei ratkaista Atalanta-operaatiolla eikä muillakaan merellisillä toimilla. Ratkaisun avaimet ovat Somalian vakauttamisessa ja toimivien valtiorakenteiden luomisessa, mutta me tarvitsemme joka tapauksessa tällä hetkellä merirosvojenvastaista toimintaa. Operaatio Atalanta, jonka toimikautta on pidennetty joulukuuhun 2012, on Euroopan unionin ensimmäinen merellinen operaatio, jonka tavoitteena on torjua merirosvousta ja suojella maahan ruoka-apua tuovia kauppa- ja muita aluksia.

Merirosvous on kannattavaa bisnestä. Taustalla on järjestäytynyttä rikollisuutta. Kaapattujen alusten lunnasrahat liikkuvat aina miljoonissa. Esimerkiksi ukrainalainen Faina-alus, missä oli yllättäen lastina T-72-tankkeja ja ilmanpuolustustarvikkeita, oli merirosvojen hallussa 5 kuukautta, kunnes 3,2 miljoonan dollarin lunnasrahat oli maksettu. Minulla on se käsitys, että on maksettu huomattavasti suurempiakin summia kaapatuista aluksista. Näitä lunnasrahoja käytetään sitten alusten, aseiden ja viimeistä huutoa olevien kommunikaatiovälineiden hankintaan, ja tällä tavalla luodaan edellytyksiä helpommalle merirosvoustoiminnalle.

Mielestäni on perusteltua, että Suomi osallistuu Atalanta-operaatioon. Tämä operaatio on epäilemättä vaativa. Jo yksistään valtavan laaja alue tekee toiminnasta haasteellisen. Puhutaan Välimeren kokoisesta alueesta. On syytä todeta, että alueella on jo pitkään ollut useita maita monien Euroopan unionin maiden lisäksi: Yhdysvallat, Nato, Venäjä, Kiina, Intia, Malesia, Euroopan unionin ulkopuolisista eurooppalaisista maista muun muassa Norja, Makedonia ja Kroatia. Eli osallistujia on todellakin paljon, ja on tarpeen, että myös Suomi antaa panoksensa tähän toimintaan. Yksi suuri ongelma täällä operaatioalueella on ollut se, että monien eri toimijoiden yhteistyö ei ole ollut niin hyvää ja toimivaa kuin olisi voinut odottaa. Toivottavasti tässä suhteessa on jo tapahtunut edistystä ja tapahtuu jatkossakin.

Uskon, että tämä osallistuminen Atalanta-operaatioon on näytön paikka meidän Merivoimillemme. Operaatio tulee testaamaan Merivoimien kriisinhallintaoperaatioiden johtamiskyvyn, mutta se antaa myös käytännön harjoitusta meriliikenteen suojautumistehtävissä. Täällä on jo eräissä puheenvuoroissa todettu, että miinalaiva Pohjanmaa on hidas alus, sellainen, jolla ei oteta kiinni merirosvojen nopeita aluksia, mutta täällä on myöskin todettu, että tämä ei ole myöskään tarkoitus. Pohjanmaa soveltuu erinomaisen hyvin saatto-, suojaus-, tiedustelu- ja alustarkastustehtäviin.

Tämän operaation riskitason arvioidaan olevan kohtalainen. Todennäköisimmät riskit liittyvät liikenteeseen. Erityisesti liikenne satamissa ja niiden ympäristössä on arvaamatonta. Satamissa ja satamien läheisyydessä on myös rikollisuutta, joka voi kohdistua kriisinhallintajoukkoon.

Arvoisa puhemies! Toistaiseksi operaatioalueella ei ole esiintynyt terroristi-iskuja operaatioon osallistuvia aluksia vastaan. Tällaisia iskuja ei kuitenkaan voi sulkea pois. Nopeilla pienveneillä tämmöiset voisivat olla mahdollisia, ja näihinkin pitää tässä operaatiossa varustautua.

Markku Pakkanen /kesk:

Arvoisa puhemies! Suomi on rauhanturvaamisen osaava ja arvostettu yhteistyökumppani. Monet erilaiset kokemukset niin YK- kuin EU-johtoisesti ovat antaneet meille sen kokemuksen ja arvostuksen, jolle tämä Atalanta on arvokasta jatkoa.

Sen lisäksi, että Suomi on tukenut Somaliaa pääasiassa humanitäärisesti, nyt suomalaiset ja miinalaiva Pohjanmaa lähtevät mukaan tähän operaatioon, jonka tavoitteena on merirosvouden ja rikollisuuden vähentäminen sekä vakauden lisääminen eräällä maailman vilkkaimmin liikennöidyllä merialueella. Pidän tätä tärkeänä, ja pidän myös tärkeänä, että kiinniotettuja merirosvoja ei tuoda Suomeen oikeudenkäyntiä varten, vaan asianmukainen käsittely käydään jossakin Afrikan maassa, toisin sanoen siellä tapahtuma-alueella.

Ed. Haavisto käytti asiantuntevan analyysin Somalian, Jemenin sekä alueella toimivien rikollisjärjestöjen tilanteesta, ja se antaa meille kuvan siitä, mikä tilanne Somaliassa tällä hetkellä on. Suomen tehtävänä on olla mukana kansainvälisessä kriisinhallinnassa. Siksi tuen tätä Suomen osallistumista tähän Atalanta-operaatioon.

Humanitäärinen työ on kaiken perusta, ja on hyvä, että Suomi menee tähän Atalanta-operaatioon humanitäärinen kylki edellä. Alueella tehtävä työ sitä parasta työtä, ja ihmettelenkin perussuomalaisten kriittistä kantaa tähän, koska siitä käy ilmi, että he mielellään ottaisivat pakolaisia Somaliasta tänne ja antaisivat sen avun, minkä he todellisuudessa tarvitsevat, kun he tällä tavalla vastustavat tätä ruokahuollon turvaamista sillä alueella.

Juha Mieto /kesk:

Arvoisa puhemies! Miinalaiva Pohojanmaan osallistuminen Atalanta-operaatioon Somalian merialueella on kannatettavaa. Ja niin ku saatihin ministerien puheenvuoroista seleville, että näitä, jos sellaanen paikka tuloo, jotta niitä jourutahan kiinni ottamahan tai jourutahan ottohon kiinni, niin ne siellä käsitellähän ne asiat, niitä ei tuora tänne Suomehen tuomittavaksi. Humanitaarinen apu on erittäin tärkeää, ja Suomi rauhanturvaajamaana, jollon arvostusta, osallistuu tähän. Ja niin kuin ed. Kallio sanoi, samalla saadahan miinalaiva Pohojanmaata testata, eli miehistö pääsöö konkreettisesti vähä seilaalemahan samalla.

Ed. Haavisto otti mun mielestä tärkiän asian esille, koska mä luulen, että hän tietää somaliasioosta täs taloos kaikista parhaiten, ja hän kertoi, että siellä nämä merirosvothan ovat periaattees sellaasia herroja siellä, jokka on niin ku kuninkahia Somalimaassa, köyhässä maassa. Niillä merirosvoilla on kuulemma siellä vankila, johonka ne on joutunu, ja kuulemma niitä piretähän vankilassa ja näin poispäin, mutta mä kyllä yllyttääsin sitä, että kansainvälinen eli YK valvoos sitä, että näiltä kaikilta otetaan sormenjälijet sen takia, koska ne saattaa olla uurestaan viikon päästä tuolla rosvoomas laivoja. Pirettäköön tästä huoli.

Eherottaasinkin, ku presidentti Ahtisaari on saanu kunniootetun Nobel-palkinnon ja ansioista, hän on maailman yksi rauhaatekevimpiä ihimisiä, että hän menis rauhaa rakentamahan Somaliaan.

Outi Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä Atalanta-operaatio on erittäin merkittävää humanitääristä työtä, ja on mielestäni monella tavoin perusteltua ja hyvä, että myös Suomi osallistuu omalla panoksellaan operaatioon.

Täällä keskustelussa on tänään tullut vastauksia moniin mieltä askarruttaneisiin kysymyksiin muun muassa koskien mahdollisia turvapaikkahakemuksia, oikeudenkäyntejä, miehistön turvallisuutta ja tämän projektin kestoa. Myös näistä riskeistä ja niihin varautumisesta kuultiin kohtalaisen hyvää analyysiä, ja varmasti näihin vielä paneudutaan yksityiskohtaisemmin valiokuntakäsittelyssä.

Tässä keskustelun aikana kuitenkin on tullut uutinen, jonka mukaan merirosvot ovat kaapanneet norjalaisen aluksen Tansanian rannikon edustalla, ja tähän ehkä olisi ollut hyvä saada vielä varmistusta, mikä on todella tämä riskiarvio. Täällä todetaan, että viitteitä siitä, että partiointitehtävissä olevia aluksia vastaan pyrittäisiin kohdistamaan hyökkäyksiä, ei ole, mutta kun tilanne nyt on tämä ja eletään muuttuvassa maailmassa — siihen, kun miinalaiva sinne saapuu, on vielä aikaa — niin ehkä on hyvä vielä tähän asiaan kiinnittää huomiota.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa herra puhemies! Tämän keskustelun aikana kansanedustaja Pekka Haavisto täsmensi sitä ryhmäpuheenvuorossa esittämäänsä ajatusta, että tulevaisuudessa mahdollisesti Somalian alueella voitaisiin nämä kiinniotetut merirosvot tutkia, tuomita ja rangaista, ja mielestäni tämä ehdotus on hyvin mielenkiintoinen ja kannatettava tutkittavaksi. Uskon, että tämä myös jouduttaisi Somalian alueen hallinnon kehittämistä. On täysin välttämätöntä, että Somaliasta kehittyisi alue, joka ei poikisi jatkossakin tällaista rikollisuutta.