Arvoisa puhemies! Yritysten verokikkailun takia yhteisöverotuloja häviää Suomesta jo satoja miljoonia euroja vuodessa, ja vauhti sen kuin vain kiihtyy. Kuntien taloudelle on peruspalvelujen järjestämisessä ensiarvoisen tärkeää tietää Suomen voimassa olevan oikeuden kanta kansainvälisesti omistettujen veroparatiisiyhtiöiden kilpailutuksissa. Ministeri Ihalainen vastasi täällä hiljattain, että lakiemme mukaan ei voida kilpailukriteeriksi asettaa veroparatiisiyhteyksiä. Sen sijaan ministeri Urpilainen on aivan näinä päivänä voimakkaasti ilmoittanut, että kyllä voidaan. Kysyn ministeri Urpilaiselta, kumpi kanta on lakiemme mukainen ja siis kunnissakin voimassa oleva kanta: saako vai ei tänään käyttää veroparatiisikriteereitä hankintakilpailutuksissa?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Edustaja Niikko kiinnittää erittäin tärkeään kysymykseen huomiota. Harmaa talous, veronkierto ja tietenkin myöskin veroparatiisien käyttö on sellaista toimintaa, jota moraalisesti ei voida hyväksyä. Niin kuin tiedätte, tämä hallitus panostaa harmaan talouden torjumiseen erittäin voimakkaasti: vaikeana taloudellisena aikana me laitamme noin 20 miljoonaa euroa vuosittain lisää rahaa harmaan talouden torjunnan erilaisiin toimenpiteisiin. Mutta se ei varmastikaan yksin riitä taistelussa veronkiertoa ja veroparatiiseja vastaan. Näen, että julkinen keskustelu on yksi tapa vaikuttaa veronkiertoon ja myöskin asenteisiin ja sitä kautta kulutustottumuksiin. Sen lisäksi on hyvin tärkeää, että kunnissa arvioidaan — ja tiedän, että näin tehdäänkin muun muassa Helsingin kaupungissa paraikaa — voidaanko kunnissa asettaa kilpailutustilanteessa senkaltaisia kriteerejä, että esimerkiksi veronkiertoa ja veroparatiiseja käyttävät yhtiöt eivät olisi tässä tilanteessa etuoikeutetussa asemassa.

Arvoisa herra puhemies! Harmaa talous aiheuttaa 4—6 miljardin verotulojen menetykset joka vuosi. Samanaikaisesti veroja Suomeen maksavat yritykset häviävät tarjouskilpailussa yhä useammin ulkomaalaisille yrityksille ja niin sanotuille uusille toimijoille, joiden joukossa on myös niin sanottuja pöytälaatikkoyhtiöitä. Haasteellisessa taloudellisessa tilanteessa kuntien tulee kaikin käytettävissä olevin keinoin suosia kotimaisuutta verotulojen lisäämiseksi ja veroparatiisiyhtiöiden karsimiseksi. Kännykkäyhtiö Nokia näytti hyvää esimerkkiä vaihdettuaan työterveyspalvelunsa pois veroja välttävästä yrityksestä. Ministerin vastauksesta jäi epäselväksi se, voiko kuntien työntekijöiden ja yhtiöiden terveydenhuollon siirtää veroja välttävistä yhtiöistä kotimaisiin yhtiöihin. Kysynkin siis ministeri Ihalaiselta: mitä hallitus aikoo tehdä sen hyväksi, että kunnilla olisi mahdollisuudet harmaan talouden yritysten välttämiseen?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Tämä aihe on tosi tärkeä, ja on hyvä, että nyt käydään julkista keskustelua siitä, mikä on yrityselämän moraali ja pelisäännöt ja voidaanko esimerkiksi ihmisten terveydellä tehdä bisnestä tavalla, josta nyt on esimerkkejä. Harmaan talouden kimppuunhan me olemme käyneet monella tapaa, niin kuin kaikki tiedätte, sen ohjelman käytäntöön viemistä parasta aikaa toteutetaan monilla aloilla, eikä vähiten rakennusalalla ja muilla, missä harmaan talouden ongelmat ovat kaikista suurimpia. Tämä keskustelu on sen takia tärkeätä, että totta kai yksi vaihtoehto on se, että myös kunnat pystyvät järjestämään omaa palvelutuotantoa, jos tämä veroparatiisien käyttö ei ala talttua, joka ei ole järkevää ylimalkaan.

Mitä tulee sitten tähän hankintalakiin: hankintalaissa on omat rajoitteensa puuttua tähän asiaan, niin kuin olen edustaja Braxille tästä myös kirjelmöinyt. Ja nyt me valmistelemmekin Eurooppa-tasolla uutta hankintadirektiiviä, ja siitä seuraa, että hankintadirektiiviä valmistellaan myös kansallisesti täällä meidän omaan lainsäädäntöömme. Se tulee tässä järjestyksessä.

Mutta minä luulen, että se tehokkaampi keino (Puhemies koputtaa) puuttua on verolainsäädäntö tulevaisuudessa, jos halutaan puuttua harmaan talouden ja tavallaan tähän kyseiseen ongelmaan. Ja minäkin korostan sitä, että Helsingin, Vantaan, näiden eri kaupunkien oma-aloitteisuus tässä nyt on tärkeätä ja tämäntyyppistä keskustelua joka ikisessä (Puhemies koputtaa) kunnassa kannattaa käydä.

Arvoisa herra puhemies! Haluaisin tietää, mihin konkreettisiin lainsäädännöllisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä näitä veroparatiiseja käyttävien yhtiöiden porsaanreikien tukkimiseksi.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Niin kuin ministeri Ihalainen tässä kuvasi, veroparatiiseja vastaan taistellaan monilla eri toimenpiteillä: Meillä on harmaan talouden torjuntaohjelma, johon panostamme 20 miljoonaa euroa vuodessa. Meillä on tällä hetkellä EU-direktiivi valmistelussa, jossa mielestäni Suomen pitäisi pitää myöskin tätä veroparatiisi-problematiikkaa esillä. Sen lisäksi kunnissa tehdään ne keskeiset päätökset siitä, mitkä ovat ne kriteerit, joilla kilpailutetaan ja sitä kautta myöskin ostetaan palveluita. Ja kyllä yksi keskeinen tapa kiertää veroparatiisiongelmaa on se, että tuotetaan palvelut kunnan omana julkisena palvelutuotantona. Silloin ne verot tulevat Suomeen.

Arvoisa puhemies! Tässä on kyllä nyt ristiriitaisuutta ministeri Ihalaisen puheenvuorossa liittyen siihen, mitä hän on vastannut edustaja Braxin kysymykseen, ja myös siihen, mitä valtiovarainministeri otti tässä kantaa. Olin ilahtunut kyllä siitä, mitä, ministeri Urpilainen, eilen otitte kantaa siihen, että tulisi voida puuttua näihin veroparatiisisaarille maksaviin yrityksiin, että niitä ei käytettäisi. Mutta nyt on julkisuudessa ollut kyllä esillä, että se on lainsäädännön vastaista, ja silti te eilen sanoitte, että näin pitää voida tehdä. Eiväthän kunnat voi siellä hankinnoissaan tehdä sitä ilman, että laki sallisi, joten kysymys kuuluu teille, ministeri Urpilainen, kun te nimenomaan olette veroministeri: milloin te tuotte tällaisen esityksen eduskunnan käsiteltäväksi?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Minä sanon ensinnäkin, että minusta se, että me keskustelemme tässä salissa tästä aiheesta, on tärkeää. Minä olen ollut itse reilut yhdeksän vuotta kansanedustajana. En muista, että Suomen eduskunta olisi kovin montaa kertaa käynyt keskustelua veroparatiiseista. (Tuija Brax: Ei pidä paikkaansa! — Välihuutoja) Se on tärkeää. Me vaikutamme julkisella keskustelulla myöskin tähän yleiseen ilmapiiriin.

Toiseksi, edustaja Vehviläinen: On tärkeää, että kunnissa selvitetään, niin kuin Helsingin kaupunki nyt selvittää, mitkä ovat ne mahdollisuudet, joilla oikeasti kunnat voivat tässä kilpailutustilanteessa asettaa sellaisia kriteereitä, joilla voidaan välttää yhteistyötä yritysten kanssa, jotka toimivat veroparatiiseissa. Tässä nyt pallo on kunnilla. Ja jos osoittautuu, että kunnat näitä kriteereitä eivät voi asettaa, (Välihuutoja) niin mielestäni siinä tilanteessa on mahdollista, että myöskin harkitaan verolainsäädäntöön muutoksia, jota kautta tähän asiaan puututaan.

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri, eivät kunnat voi hankintalakia säätää. Kertokaa, mikä siellä hankintalaissa estää tällä hetkellä sen, että näitä veroja kiertäviä yrityksiä ei pääsisi näitten kuntien markkinoille. Eli onko kunnilla todella tällä hetkellä sellaisia mekanismeja, että tämä kilpailu olisi reilua? Ja minä haluaisin vielä kysyä, oletteko te valmiit laajemmin tiedottamaan kansalaisille, kunnille siitä, mihin yritykset veronsa maksavat.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Niin kuin äsken totesin, nyt EU-tasolla on tosi vakavaa työtä hankintadirektiivin uudistamiseksi. Me olemme siinä aktiivisesti mukana vaikuttamassa, ja siitä seuraa, että meidän on järkevää sitten arvioida, miten omaa kansallista hankintalainsäädäntöä sen perustalta kehitetään. Tämä työ on meillä edessä. Silloin tietysti voidaan arvioida, ovatko tämäntyyppiset asiat sitten pöydällä. Nyt tässä EU-tason valmistelussa ei tämä näkökohta hankintadirektiivissä ole voimakkaasti esillä. Mutta nykyisinkin hankintadirektiivissä ovat nämä sosiaaliset perusteet, yhteiskunnalliset vastuut — pitää noudattaa työehtoja rakennusalalla ja tämäntyyppisiä asioita — ja totta kai sitten voi tämäntyyppisillä argumenteilla katsoa, täyttävätkö ne näitä kriteereitä.

Mutta minä vielä korostan, että kriteerit, laadun määrittelee tilaaja. Hankintalaki on menettelytapalaki, joka kertoo, miten menetellään, ja tavallaan kunnilla on tässä suhteessa tärkeä rooli määritellä aina sen palvelun ostamisen ja rakennusurakan tilaamisen kriteereitä. Tämä vastuu on tässä mielessä kunnilla, ja sen takia täytyy myös kunnissa kiinnittää näihin asioihin erittäin suurta huomiota.

Arvoisa herra puhemies! Eikö olisi syytä aloittaa helpommasta eli eduskunnasta? En ymmärrä, miten eduskunnalla on pokkaa ostaa palveluita Mehiläisestä, joka tuotti sanomalehti Keskisuomalaisen mukaan päättyneellä tilikaudella voittoa 18 miljoonaa euroa ja maksoi siitä Suomeen vain 540 000 euroa. (Matti Saarinen: Ei ole hallituksen asia!)

Verojen maksua vältellään siis edelleen. Totta kai on tärkeätä lainsäädäntö, joka estää verokeinottelun konsulttipalveluitten, tuotemerkkimaksujen, konserniavustusten tai korkojen vähennyksen kanssa, mutta yhtä tärkeää on se, että aloitamme oman pesän puhdistamisesta. Kysynkin teiltä, ministeri Urpilainen: oletteko neuvotellut eduskunnan puhemiehen kanssa, että hän muuttaa eduskunnan palvelujen ostoja siten, että voitot eivät mene veroparatiiseihin?

Arvoisa puhemies! Ministeri totesi, että kansainvälisessä omistuksessa olevat yritykset kiertävät verojen maksua. Mielestäni eivät välttämättä kierrä, sen sijaan suunnittelevat. (Timo Soini: Kokoomus suunnittelee!) Kunnan vastaava palvelu käsitykseni mukaan ei maksa lainkaan veroja. Yritys saattaa vielä maksaa kiinteistöveroja. Kysymys onkin oikeastaan: Miksi kansainvälinen, myös voittoa tuottava yritys on voittanut kilpailun? Onko näissä meidän järjestelmissä joku sellainen puute, joka estää, ettemme menesty kilpailussa?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Mielestäni edustaja Lehti kysyi aivan olennaista asiaa: onko kilpailutukset tehty kunnissa niin isoiksi kokonaisuuksiksi esimerkiksi, että paikalliset pienet, keskisuuret yrittäjät eivät sen takia pärjää näissä kilpailutustilanteissa? Minusta tämä on yksi sellainen asia, josta on hyvä käydä myöskin kunnissa keskustelua ja totta kai myöskin hallituksen puolella. Mutta ainakin kun yrittäjien kanssa keskustelee, niin hirveän usein tämä kerrotaan yhdeksi syyksi juuri siihen tilanteeseen, että isot, monikansalliset yhtiöt näitä kilpailutuksia voittavat.

Arvoisa puhemies! Vasemmistoliitto on ollut eturintamassa harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa mutta kantaa huolta myös siitä verovuodosta, joka syntyy tällä verosuunnittelulla ja sinällään laillisuuden puitteissa. Täällä viitattiin yksityisiä lääkäripalveluja tarjoavaan Mehiläiseen. Tämä verosuunnittelu ja verovuotohan syntyvät konsernin sisällä siirtohinnoittelun, sisäisten lainojen ja niiden kautta syntyvien vähennysoikeuksien kautta. Ne johtavat siihen tilanteeseen, että suurestakaan voitosta ei sitten suomalainen yhteiskunta saa juuri mitään verotuloa. Missä vaiheessa, arvoisa valtiovarainministeri, on lainsäädäntöhanke tämän verovuodon tukkimiseksi?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Meillä on yritysten korkovähennysoikeutta rajaava hallituksen esitys toisella lausuntokierroksella tällä hetkellä. Uskon, että saamme sen eduskuntaan varsin pian lähitulevaisuudessa, ja se on tietenkin yksi tärkeä tapa puuttua tähän ongelmatiikkaan. Myöskin siirtohinnoittelun osalta Verohallinto on tehnyt merkittäviä toimenpiteitä, eli Verohallintoon on käynnistetty tämmöinen siirtohinnoittelua koskeva hanke ja sitä kautta myöskin lisätty resursseja. Uskon, että myöskin se, toivottavasti, tulevaisuu-dessa tuottaa tuloksia.

Arvoisa herra puhemies! Hyvä ministeri! Perussuomalaiset ovat tehneet jo kuukausi sitten keskustelualoitteen liittyen verosuunnitteluun ja siirtohinnoitteluun, ja me toivomme todellakin, että tämä aloite otetaan tänne isoon saliin keskusteluun.

Tulevan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen pahimpia uhkia ovat terveyspalvelujen monopolisoituminen ja keskittyminen. Tähän mennessä se on näkynyt palvelutuotannon keskittymisenä muutamalle isolle kansainväliselle toimijalle, jotka ovat saaneet vahvan markkina-aseman ja tarjonneet samalla kouluesimerkin yhteiskunnalle haitallisesta verosuunnittelusta. Kuluneen vuoden aikana merkittävät terveysalan toimijat ovat tulleet tunnetuksi siitä, että he eivät ole maksaneet juuri lainkaan veroja Suomeen.

Kysynkin teiltä, hyvä hallitus: mitä te aiotte tehdä terveyspalvelujen tuotannon monopolisoitumiselle ja keskittymiselle ja niille epäkohdille, mitä syntyy — palvelujen kallistumisia, haitallista verosuunnittelua — ja kuinka nämä vakavasti kasvaneet epäkohdat otetaan huomioon tulevassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Olen erittäin iloinen, jos perussuomalaisten eduskuntaryhmä tällaisen keskustelualoitteen on tehnyt. En siitä tiennyt, ja minun vallassani ei ole myöskään päättää, pidetäänkö se keskustelu. Sen varmasti puhemiesneuvosto ratkaisee, mutta mielelläni siihen osallistun, mikäli eduskunnassa tämmöinen keskustelu käydään. Pidän tätä aihepiiriä erittäin tärkeänä, nimenomaan myöskin moraalisesta näkökulmasta.

Se, syntyykö kuntiin yksityisiä monopoleja sosiaali- ja terveydenhuoltoon, on mielestäni kuitenkin kuntapäättäjien käsissä. Kunnat ratkaisevat, miten he palvelunsa järjestävät, tuottavatko he ne itse vai ostetaanko niitä yksityisiltä palveluntuottajilta ja miten tuo kilpailutus sitten tässä tilanteessa järjestetään.

Arvoisa herra puhemies! Tässä ministerit Urpilainen ja Ihalainen jo toivatkin esille, että tämä kuntien oma palvelutuotanto on tärkeässä roolissa. Perussuomalaiset ovat korostaneet tätä koko ajan esimerkiksi vanhustenhuollossa, mutta sen sijaan viime vaalikaudella silloinen hallitus linjasi, että yli 75-vuotiaista vanhuksista vain 3 prosenttia voi olla laitoshoidon piirissä. Nyt kuitenkin näitä hoidon tarvitsijoita on paljon enemmän, ja nyt on käynytkin niin, että kun näitä kunnallisia laitospaikkoja on lakkautettu, ne ostetaan maksusitoumuksin yksityisiltä yrityksiltä.

Minä kysyisinkin ministeri Guzenina-Ric-hardsonilta: otatteko te kopin tästä omien ministereidenne neuvosta ja annatte myös omille kuntapäättäjillenne nyt neuvon, että säilytetään oma palvelutuotanto, jotta se tuotanto ei mene ulos ja sitten lopulta vielä monopolisoidu pahimmassa tapauksessa?

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa puhemies! Kiitos syötöstä. Syöttö on kuitenkin tullut jo huomattavasti aikaisemmin tuolta kentältä. Nimittäin tavalliset ihmiset kokevat sen hyvin epäoikeudenmukaisena, että heidän veroeurojaan annetaan sellaisille tahoille palveluiden järjestämiseksi, jotka sitten vievät ja kiertävät täällä Suomessa sitä hyvinvoinnin pohjaa, joka muodostetaan nimenomaan niin, että yhteisesti osallistutaan tämän meidän hyvinvointivaltion rakentamiseen. Eli tässä mielessä erittäin hyvä avaus, mutta koppi on jo otettu aikaisemmin.

Arvoisa puhemies! Ministeri Urpilainen, te olette tehnyt hyvän ja kannatettavan aloitteen ja puheenvuoron. Silloin kun puheenvuoro ja aloite tulevat valtiovarainministerin taholta, on eduskunnan ja myöskin kuntapäättäjien syytä odottaa, että tämä aloite johtaa myöskin lainsäädäntömuutoksiin ja niihin toimenpiteisiin, joiden pohjalta voidaan sitten toimia teidän aloitteenne mukaan.

Heititte äsken tuossa pallon kunnille, että kunnissa pitää selvittää näitä asioita. Minun mielestäni, koska kyse on valtakunnallisesta asiasta, hallituksen pitäisi olla tässä nyt aloitteellinen ja lähteä muuttamaan ja tarkistamaan hankintalakia, jotta kuntien päättäjille tulisi tosiasiallisia mahdollisuuksia asettaa sellaisia kriteereitä, joissa huomioitaisiin paremmin esimerkiksi työllisyysnäkökohtaa, läheisyysperiaatetta ja monia muita tekijöitä, jotka antaisivat kilpailuetua sitten niille paikallisille toimille.

Arvoisa puhemies! Rouva ministeri, onko hallitukselta lähiaikana tulossa tähän liittyviä lakiesityksiä, jotka antavat työkaluja kuntien päättäjille?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Niin kuin sanoin tuossa, minusta on nyt tärkeää, että kunnissa — niin kuin tiedän, että Helsingin kaupungissa, Vantaalla, Espoossa ja Turussa on tarkoitus tehdä — selvitetään mahdollisuudet asettaa siellä kuntatasolla kilpailutustilanteessa kriteeriksi veronkiertäminen ja se mahdollisuus, että ei tehdä yhteistyötä tai vältetään yhteistyötä yritysten kanssa, jotka toimivat veroparatiiseissa.

Niin kuin ministeri Ihalainen täällä totesi, se keskeinen lakimuutos — mikäli siihen joudutaan eli lopputulos kunnissa on se, että kunnat yksinkertaisesti toteavat, että he tarvitsevat lakimuutoksen, että tähän ei muuten kunnissa voida puuttua — ei välttämättä ole hankintalaki, ennen kuin hankintadirektiivi on muutettu tähän suuntaan, vaan kyllä se keskeinen lakimuutos sitten tulee verolainsäädännön kautta, mikäli siihen tilanteeseen ajaudutaan.

Arvoisa puhemies! Erittäin huono esimerkki Rantakankaan mainitsemasta tilanteesta on Tohmajärvi, jossa keskustan johdolla nimenomaan kansainvälisen pääomasijoittajan omistama Attendo sai koko sosiaali- ja terveydenhuollon käsiinsä ja nekin firmat, jotka olivat edes vähän kotimaisessa omistuksessa, jäivät nuolemaan näppejään. Eli tämä arvovalinta tehdään kunnissa: tuotetaanko omana toimintana vai lähdetäänkö ulkoistamaan ja kilpailuttamaan palveluja? Ja tästä on näissä kunnallisvaaleissa kyse.

SDP on Helsingissä, Vantaalla, Espoossa ja Turussa lähtenyt jo eteenpäin: katsomaan, miten voidaan hankinnoissa suosia. On olemassa perusteita, esimerkiksi EU-tuomioistuimen tämmöinen niin sanottu oikeuttamisperuste. Asiantuntijoiden näkemykset ovat ristiriitaisia, että voidaanko sitä käyttää ja sulkea pois sellaisia yhtiöitä, jotka käyttävät aggressiivista verosuunnittelua.

Mutta yksi tärkeä tekijä on myös verotustietojen julkisuus. Suomessa yritysten verotustiedot (Puhemies koputtaa) ovat erittäin salaisia. Voidaanko tälle tehdä mitään, kysyn vastaavalta ministeriltä.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Olemme olleet yhteydessä Verohallinnon kanssa nimenomaan liittyen verotietojen julkistamiseen, ja uskon, että tältä osin lähitulevaisuudessa on mahdollisuus saada uusia toimenpiteitä aikaan.

Arvoisa puhemies! Odotamme nimenomaan valtiovarainministeriltä lainsäädännöllisiä toimia, mutta se, että kunnat joutuvat pakon edessä järjestämään lääkäripalvelut myös ensi vuonna, johtaa jopa äsken kuvatun kaltaisiin epätoivoisiin ratkaisuihin, kaikkien palveluiden ostamiseen ulkopuolisilta yrityksiltä.

Missä viipyy teidän terveysuudistuksenne, jotta kunnat tietävät, mihin suuntaan terveyspalveluitten järjestämistä viedään, jotta kotikunnissa palvelut säilyvät mutta terveyspalvelut voidaan koota laajemmille hartioille? Ellei terveysuudistusta tule, te olette työntämässä suomalaista terveyspalvelua ulkomaisten firmojen syliin. Toimikaa, valtiovarainministeri!

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Kyllä tässä toimitaan, eikä tässä kyllä työnnetä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita monikansallisten yhtiöiden syliin, päinvastoin. Jokaisessa kunnassa itse ratkaistaan, miten palvelut tuotetaan: ostetaanko ne ulkopuoliselta palveluntuottajalta vai järjestetäänkö ne itse?

Mitä tulee sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen, se on niin merkittävä uudistus, se koskettaa yli 5:tä miljoonaa tavallista suomalaista, että minusta on tärkeää, että se huolellisesti valmistellaan ja huolellisesti mietitään ja pohditaan, ennen kuin asiaa viedään eteenpäin. Uskon, että kun sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on valmis, se varmasti tuodaan hyvissä ajoin eduskunnan ja kaikkien suomalaisten sekä kuntapäättäjien käsiteltäväksi.

Arvoisa puhemies! Ministeri Urpilainen esiintyi eilen puolueen puheenjohtajana. Hän toi hyvän ja tärkeän asian esille. Monille suomalaisille tuli käsitys, että nyt Urpilainen on löytänyt ongelman ja se ongelman ratkaisu on siellä kunnissa, mutta jo muutaman hetken päästä teidän oma ministerinne joutui vähän toppuuttelemaan, että sitä hommaa ei sieltä nyt ratkaista.

On kohtuutonta yrittää asettaa kuntia sellaiseen tehtävään, josta ne eivät kerta kaikkiaan nyt yksin selviä. Tämä asia on ratkaistava verolainsäädännön kautta. Muutama vuosi sitten Suomen verokanta riitti verokilpailussa muiden maiden kanssa paljon paremmin kuin nyt. Nyt on siirrytty voitonsiirtokilpailuun eri maiden verojärjestelmien kanssa, ja tässä meidän kilpailukykymme on heikentynyt kaiken aikaa. Tässä se on kaiken aikaa heikentynyt, ja tähän on reagoitava nopeasti. Vielä kysymys, joka kyllä tuli jo täällä kertaalleen esille, mutta johonka te ette vastannut: Lupaatteko te meille, että nämä veropohjan aukot paikataan ja pian? Mikä on aikataulu? Mikä on rakenne sillä verolla, millä tämä asia otetaan hanskaan?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Niin kuin edustaja Pekkarinen totesi, minä asetin eilen poliittisen tahtotilan, (Mauri Pekkarinen: Se on hyvä!) ja minusta se tahtotila oli tärkeä ilmaista. Se kertoi myöskin siitä, mihin oman puolueeni valtuutetut tulevalla vaalikaudella valtuustoissa tulevat sitoutumaan, mikäli he tulevat valituiksi. (Mauri Pekkarinen: Se on teistä kiinni!)

Se on tavoite, jonka eteen tarvitaan niin kunnissa, Euroopan tasolla kuin valtakunnan tasollakin toimenpiteitä, ja tämä hallitus on sitoutunut taistelemaan veroparatiiseja ja veronkiertoa vastaan. Yksi esimerkki siitä on harmaan talouden ohjelma ja myöskin ne panostukset, joita me siihen 20 miljoonan euron edestä asetamme.

Minä en usko, että Suomen yritysverokanta — yritysveroa on siis laskettu tämän hallituksen toimesta 24,5 prosenttiin — on syynä siihen, että veronkiertoa tehdään, eli kyllä ne syyt ovat syvemmällä kuin siinä, mikä meidän yritysvero- tai yhteisöveroprosenttimme tällä hetkellä on.

Arvoisa herra puhemies! Pohjoismaisen demokratian yksi aivan keskeisin kriteeri on se, että päättäjät huolehtivat, että kansalaisille kerrotaan aina, millä tasolla mistäkin asiasta päätetään.

Meistä monet ovat hyvin paljon kritisoineet muun muassa sitä väitettä, että kunnallisvaaleissa olisi kysymys EU-jäsenyydestä. Vaikka se on puheenjohtaja Soinin poliittinen tahto, niin siitä ei kuitenkaan lainsäädännöllisesti tätä seuraa.

Aivan yhtä epäloogista mutta vielä vaarallisempaa on, jos ministeriaitiosta väitetään — sen jälkeen, kun vastuuministeri on yksiselitteisesti todennut, että hankintalakia ei voi kunnissa soveltaa sillä tavalla kuin toivomme, me kaikki toivomme — että vastuu on kunnilla. On päivänselvää, että se vastuu on hallituksella ja EU:ssa. Siinä kirjallisessa kysymyksessä, johon täällä on viitattu, ministeri Ihalainen kertoo, että siinä vaiheessa hallituksella ei ole mitään aikeita EU-tasolla tuoda tätä veroparatiisiasiaa esiin. Olen iloinen, jos hallitus nyt on päättänyt toimia toisin. — Mutta ihan oikeasti: vaalit eivät saa sotkea tätä viestintätapaa, niin että kansalaiset luulevat väärin.

Työministeri Lauri Ihalainen

Puhemies! Minusta tässä on kolmesta loikasta kysymys: Että me keskustelemme tästä asiasta Suomessa, eduskunnassa, kunnissa, miten nämä palvelut järjestetään, omana vai ulkopuolisena ja millä pelisäännöillä. Toiseksi, tehdään nyt kunnissa ja yhdessä, mitä voidaan, jotta tämmöinen veroparatiisiasia ei leviä tässä yhteiskunnassa. Kolmanneksi, vaikutetaan siihen, että EU-lainsäädännössä, joka liittyy hankintadirektiiviin, ja sen jälkeen meidän kansallisessa lainsäädännössämme, jota joudutaan uudistamaan, näitä kysymyksiä, toivon mukaan, saadaan vietyä eteenpäin. (Tuija Brax: Ei voi rikkoa hankintalakia!) Sen takia nykyinen hankintalaki ei anna riittäviä välineitä, niin kuin tässä sanoin, kaikkeen siihen, mistä puhutaan, ja minä luulen, että se on verolainsäädäntö, jonka kautta näitä asioita pitää hoitaa. Olette oikeassa siinä, että nykyinen hankintalaki ei anna riittäviä välineitä puuttua tähän, mutta näitäkin voidaan tietysti muuttaa.

Arvoisa puhemies! Vielä lyhyesti. Kokoomus vastustaa veroparatiisien käyttöä. Pitää puuttua syihin, ei seurauksiin. Syyt ovat verolainsäädännössä, ja siitä vastaa ministeri Urpilainen; ja hänellä on tahtotila: nyt teidän itse pitää osoittaa, onko teillä sitä tahtotilaa, muut eivät sitä voi osoittaa, koska teistä riippuu verolain valmistelu.

Täytyy sanoa, että on tehty paljon. Nyt on tulossa, ilmeisesti tässä kuussa jo, korkojen vähennysoikeutta rajoittava ehdotus, jolla tulee olemaan suuri merkitys. Mutta nyt esimerkiksi me voimme saada, kun on verosopimuksia, tietoja muista maista paremmin: sitä ei käytetä riittävän tehokkaasti. Voitteko luvata, että niitä tietoja aletaan paremmin hankkia, ja onko teillä muita valmistelussa olevia ehdotuksia, joilla voidaan veroparatiisien käyttöä ehkäistä? Tämä on teistä kiinni.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Jos voin tulkita tämän puheenvuoroksi myös toiselta hallituskumppanilta, niin takaan, että varmasti lainsäädäntötoimet ja valmistelut lähtevät myöskin verolainsäädännön osalta eteenpäin, mikäli tarvetta siihen ilmenee. (Ben Zyskowicz: Ei ole ilmennyt!)

Värderade talman! Såsom ledamot Brax sade så hade minister Ihalainen i det skriftliga svaret på hennes fråga inte heller slagit fast att vi skulle driva den här frågan på EU-nivå.

Elikkä ministeri Ihalainen, teidän vastauksessanne edustaja Braxille ei ollut sitä, että millä tavalla ajamme asiaa EU:ssa — emmekä me aja. Myöskin kun me katsomme valtioneuvoston kantaa hankintalainsäädännöstä, siellä ei ilmene tätä asiaa. Kysymys on oikeastaan siitä, että miten tulee EU-tasolla määritellä veroparatiisi. Onko teillä siitä käsitystä? — Jos me tämän veroparatiisiasian haluamme rajata pois.

Toinen asia, mikä on tärkeä, on, että sanotaan valtioneuvoston kannassa, että pitää lähteä OECD:n ja corporate social governance -prinsiipeistä, että ne pitää ajaa sisään. Millä tavalla se asia on edistynyt, ja millä tavalla OECD:n uudet linjat tältä osin voivat meitä auttaa?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Olen siitä iloinen, että eduskunnan salin laidasta toiseen ollaan sitä mieltä, että Suomen kannattaisi edustaa hankintadirektiiviä neuvoteltaessa sitä, että nämä veroparatiisiasiat otetaan esille. Jos tämä kanta pitää laajemminkin ottaen, niin totta kai me tämän voimme ottaa yhteiseen valmisteluun. Eikö niin?

Arvoisa puhemies! Tässä on nyt moneenkin kertaan tullut esille se, että nykyinen hankintalaki ei anna riittäviä välineitä, ja me tiedämme erityisesti nyt sosiaali- ja terveyspalvelujen kohdalta sen, että siinä monta kertaa hyvät yhteisöt eivät voita kilpailua vaan nämä suuret pörssiyhtiöt. Minun kysymykseni nyt vielä tätä keskustelua kuunnellen kuuluu: nyt kun, ministeri, totesittekin, että hankintalaki on menettelytapalaki ja se ei ole riittävä, ja tässä puhuttiin näistä tahtotiloista, niin onko nyt kuitenkin niin, että hallituksella on tahtotila puuttua tähän hankintalakiin, niihin perusteisiin, joilla me pystymme tähän puuttumaan? Me emme puhu nyt pelkästään tästä verosta vaan kaikista niistä muistakin tekijöistä, jotka tulevat kilpailuihin mukaan sillä tavalla, että aina välttämättä paras tuottaja ei voita.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Minä vielä kerran korostan sitä, että hankintalaki Suomessa on ennen kaikkea menettelytapalaki ja tilaaja, tässä tapauksessa kunnat, voi asettaa aika merkittäviä laadullisia kriteereitä niille hankinnoille, joita se tekee. Tämän vuoksi meidän pitää myös kunnissa kiinnittää tähän asiaan huomiota nyt olevan lainsäädännön puitteissa. Sitten jos me saamme vielä hankintalakia parannettua sen EU-direktiivin myötä, niin tehdään ne parannukset Suomessa, voidaan tarttua paremmin. Siitähän ei Suomi päätä yksin, mutta niin kuin täällä on todettu, me voimme nämä asiat ottaa siellä esille. Mutta vastuu on myös siinä, että me viemme tämän keskustelun, joka täällä salissa on käyty, myös kuntiin: ollaan tarkempia. Minä väitän, että tämä keskustelu on myös ennakolta ehkäisevää: yritykset, jotka tavallaan tällä alueella toimivat, joutuvat aika tarkkaan miettimään omia toimiaan ja kunnallisessa päätöksenteossa ollaan valppaampia näitä asioita valmisteltaessa.

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Tahtotila muodostetaan tietenkin Suomessa, mutta toimenpiteet ovat vain osittain meidän päätettävissämme suoraan, ja ne ovat myöskin EU-tasoa laajempia. Edustaja Thors aivan oikein puhui siitä, että veroparatiisien vastainen toiminta edellyttää todella maailmanlaajuista yhteistyötä. Se tarkoittaa yhteistyötä YK-järjestelmässä, se tarkoittaa yhteistyötä OECD:ssä, ja se tarkoittaa myöskin yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan kanssa.

Me olemme käynnistäneet yhteistyötä Tax Justice Networkin kanssa ja eräiden muidenkin kansalaisjärjestöjen kanssa, jotka toimivat ja vaikuttavat joka puolella maailmaa sen eteen, että saataisiin yhdenmukaistettua tilinpäätöksiä ja verotusta, siirtohinnoittelua koskevia säädöksiä, koska nämä ovat niitä välineitä, joita yritykset käyttävät sekä laillisen että laittomankin veronkierron toteuttamiseen. Tässä työssä hallitusohjelman mukaisesti olemme täysimääräisesti mukana.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Brax kysyi, miten tämä EU liittyy kuntavaaleihin. No, liittyyhän se sillä lailla, että maksajat asuvat kunnissa. Siten se liittyy.

Mutta näistä veroparatiiseista EU-tasolla. Mitä hallitus nyt on tehnyt eri EU-tasoilla suhteessa komissioon, suhteessa ministerineuvostoon, suhteessa Euroopan parlamenttiin, ettei kävisi niin kuin edellisen hallituksen aikaan, jolloin tuli kalliit unet, kun rikkidirektiivissä nukuttiin? Kun te siellä Brysselissä ramppaatte, niin kenen juttusilla te olette olleet lobbaamassa, että nämä veroparatiisit saadaan tukittua?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Kyllä tästä on puhuttu monella eri tasolla, viimeksi tiistaina komissaari Šemetan kanssa, joka vastaa verotuksesta ja jonka agendalla on niin rahoitusmarkkinavero kuin veroparatiisien vastainen taistelu. Kävin hänen kanssaan hyvän keskustelun siitä, miten Suomi voisi tukea hänen työtään tässä veroparatiisien vastaisessa taistelussa. Siinä muun muassa pohdimme yhteisen tilaisuuden järjestämistä ensi vuoden puolella, koska komissiolta on tulossa joulukuussa esitys, jossa on konkreettisia toimenpiteitä, joilla EU aikoo olla tässä veroparatiisien vastaisessa taistelussa tiukemmin ja aktiivisemmin mukana.