Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Ville Vähämäki /ps:
Arvoisa puhemies! Tällä lyhyehköllä hallituksen esityksellä ja vieläkin lyhyemmällä valiokunnan mietinnöllä nostetaan valtioneuvoston lainanottovaltuutta.
Aikaisemmin valtioneuvoston lainanottovaltuutta on nostettu vuonna 2007 sekä vuonna 2001. Sitä aiemmin tämä tehtiin vuosittain. Syy siihen, miksi lainanottovaltuutta yleensä nostetaan, on se, että muuten saattaisi syntyä kysymys siitä, voiko Suomen valtio yleensäkään lisävelkaantua. Nyt on ilmeisesti semmoinen tilanne syntymässä tulevalla hallituskaudella, että valtio aikoo ottaa enemmän velkaa tai saattaa ottaa enemmän velkaa kuin mitä nykyinen lainanottovaltuus myöntäisi.
Mutta tässä yhteydessä täytyy kyllä sanoa se, että ei tämä nimellinen valtionvelka välttämättä ole oikea mitta mittaamaan sitä, miten hyvässä kunnossa valtiontalous välttämättä edes on. Minä kiinnittäisin huomiota siihen, että valtio saattaa piilovelkaantua huomattavastikin. Muun muassa EKP:n kautta Suomen valtio on piilovelkaantunut viime aikoina hyvinkin paljon, ja lisäksi, kun ottaa huomioon Suomen eläkevastuut, Suomen piilovelka saattaa olla hyvinkin huomattava. Nämä asiat täytyisi ottaa huomioon, ja näitä on myöskin valiokunnassa pohdittu.
Kari Rajamäki /sd:
Arvoisa puhemies! Suomen vastuut EU-tukiratkaisuista ja erityisesti Euroopan keskuspankin tekemät velkapapereiden hankinnat ynnä muut, niiden välillinen vaikutus Suomeen, on ehdottomasti selvitettävä.
Tämä varjovelkaantuminen ei ole ollut selvästi Suomessa esillä, ja valtiovarainvaliokunnassa on sosialidemokraattien taholta viime viikolla vaadittu valtiovarainministeriöltä — joka ei osannut virkamiestensä toimesta vastata tähän riskiin ja tähän varjovelkaantumisen tasoon — nyt selvitys. Se ei ole niin, eikä voi olla, et- tä valtiovarainministeriön virkamiehet menevät Suomen Pankin selän taakse. Kyllä valtiovarainministeriön ja Suomen hallituksen pitää kartoittaa, mikä on riskitaso. Frankfurter Allgemeinesta saattoi viime talvena lukea, että Suomen Schattenverschuldung, varjovelkaantuminen, oli 7 prosenttia bkt:stä. Toivottavasti se ei ole enää sitä luokkaa, tai jos on, niin on syytä käydä se läpi.
Keskustelu päättyi.