Lauri Heikkilä /ps(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yli 20 vuotta vanhassa tuloverolaissa vuodelta 92 ei säädetä omaishoidon tukeen liittyvästä verotuksesta. Tämän vuoksi omaishoidon tuki katsotaan ansiotuloksi ja sitä verotetaan tuloverotuksessa. Tässä lakialoitteessa esitetään, että tuloverolakiin lisätään uusi pykälä, jonka perusteella omaishoidon tuki määritetään verovapaaksi 1.3.2015 lähtien.

Arvoisa puhemies! Omaishoidon tuki katsotaan ansiotuloksi ja sitä verotetaan. Kun tarkastelemme omaishoitajien työmarkkina-asemaa, näemme kuitenkin, että vain 1 prosentti omaishoitajista on samalla työttömänä. Omaishoitoa päätyönä harjoittaa 8 prosenttia omaishoitajista. Suuri osa omaishoitajista on puolisoaan hoitavia eläkeläisiä. Omaishoito on rankkaa, niin henkisesti kuin fyysisesti, ja usein eläkkeellä olevien varassa. Tilastojen mukaan peräti 58 prosenttia omaishoitajista on eläkkeellä. Omaishoito on raskasta etenkin omaisille, mutta usein ainoa vaihtoehto riittävän hoidon saamiseksi.

Nyt yhteiskunta osallistuu omaishoitoon hyvin rajallisesti. Omaishoitoa käytetäänkin jopa säästötoimenpiteenä, sillä Kelan mukaan omais-hoito säästää keskimäärin 20 000 euroa vuodessa hoidettavaa henkilöä kohden. Useiden tutkimusten mukaan omaishoito säästää kuntien hoitomenoja yli 2 miljardia euroa vuodessa. Moniko meistä kansanedustajista, lainsäätäjistä, rinnastaa omaishoidon ansiotyöhön, josta pitäisi maksaa tuloveroa? Oma uskomukseni on, että oikeampi nimitys olisi korvaus tai etu, koska ne eivät yleensä ole veronalaista tuloa, jota omaishoidon tuenkaan ei pitäisi olla. Omaishoidon tuki pitäisi muuttaa verottomaksi tuloksi, koska eihän ole mitään järkeä lukea sitä ansiotuloon tai eläketuloon ja periä sitten omaishoitajalta korotettua tuloveroa.

Arvoisa puhemies! Omaishoitoon kuuluva hoitopalkkio on tällä hetkellä veronalaista ansiotuloa, vaikka omaisten hoitamista on vaikea nähdä minkäänlaiseen ansioon tähtäävänä toimena. Yli 70-vuotiaiden sosiaali- ja terveyspalveluista aiheutuvat menot olisivat kaksinkertaiset nykyiseen nähden ilman omaishoitajia. Kelan tutkimuksen mukaan palvelumenoista saavutetun säästön perusteella olisi taloudellisesti kestävää maksaa tukea nykyistä enemmän ja useammalle omaistaan hoitavalle. Omaishoidon tuki on kokonaisuudessaan minimaalinen korvaus tärkeästä työstä. Kolme vapaapäivää kuukaudessa on myös minimaalinen korvaus raskaasta työstä, ja vapaapäivien osalta kunnat perivät omaisten hoidosta vieläpä maksun.

Vanhuspalvelulaitoksiin kohdistuvat tiukat henkilöstömitoitukset ja säästöpaineet voivat johtaa vanhusten avohoidon vähentymiseen kunnassa. Laitoshoito on kunnalle kallista. Istuvan hallituksen tavoitteiden mukaisesti avopalveluja, kuten koti- ja omaishoitoa, pitäisi kehittää siten, että ikäihminen voisi halutessaan asua kotona mahdollisimman pitkään. Väestön ikääntyminen aiheuttaa kasvavan tarpeen vanhuspalvelulain toteuttamiselle, eikä kaikkia ihmisiä ole yksinkertaisesti varaa tai tarkoituksenmukaista hoitaa kunnallisella laitoshoidolla. Vanhustenhoi-dossa tulisi pyrkiä vähimmäismitoituksessa vähintään 0,5 hoitajaan hoidettavaa kohti. Kolmivuorotyöstä johtuen yksi potilas tarvitsee siten 1,5 hoitajaa ja lomittajat. Tämän tietysti korvaa yksi omaishoitaja, joka hoitaa omaistaan vuorokaudet ympäri.

Koska etenkin puolisoaan hoitavien eläkepariskuntien tulot ovat monesti hyvin pienet, omaishoidon tuen muuttaminen verovapaaksi helpottaisi monen omaishoitajan toimintaa eli inhimillisen hoivan tarjoamista lähiomaiselle. Omaishoidon tuen vähimmäismäärä ei ole missään suhteessa kuntien ja valtion nauttimaan säästöön ja etuun. Omaishoidon tuesta sopimuksen tehneiden hoitajien määrä on kasvusuunnassa. Omaishoidon tuen asiakkaat 1 000:ta asukasta kohden ovat myös kasvussa. Nyt omaishoito keskittyy 65—84-vuotiaisiin, mutta tulevaisuudessa tilanne voi olla erilainen, etenkin kun itse omaishoitajien ikäjakaumakin THL:n mukaan on sellainen, että suurimmat ikäryhmät omaishoitajista ovat yli 50-vuotiaita. Omaishoidon tuesta pitäisi kuitenkin kertyä laskennallista eläkettä omaishoitajalle huolimatta siitä, että omaishoidon tuki säädettäisiin verovapaaksi. Tämä eläkekertymä pitää turvata muulla lainsäädännöllä, etenkin kun hallitus haluaa lisätä vanhusten ja vammaisten omaishoitoa ja kotihoitoa.

Arvoisa puhemies! Omaishoidon tuesta perittävä tulovero on kohtuuton. Olisi yhteiskunnalle kokonaistaloudellinen ja inhimillinen arvo, jos kiinnostus omaishoitoa kohtaan pysyisi edes entisenä ja edellytykset omaishoitoon paranisivat. Nämä lähtökohdat huomioiden toivon, että istuva hallitus suhtautuu lakialoitteeseeni myönteisesti, koska se on hallituksen määrittelemien tavoitteiden mukainen.

Katja  Hänninen  /vas:

Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustaja Heikkilälle hyvästä aloitteesta.

Omaishoidon aseman parantamisessa on vielä paljon tehtävää, ja verovapaus on tässä yksi askel. Muita tavoitteita ovat tuen myöntämisen kriteerien yhtenäistäminen ja sen maksatuksen siirtäminen Kelalle valtakunnallisen yhdenvertaisuuden takaamiseksi. Myös omaishoitajien jaksamista tulee edistää vapaapäiväjärjestelmää parantamalla. Kelan uusimman arvion mukaan omaishoidolla säästetään vuosittain jopa 2,8 miljardin euron arvosta palvelumenoja. Verovapauden ja muiden yksittäisten parannusten lisäksi omaishoito kaipaa tunnustusta aitona osana hoitojärjestelmäämme. Eläkeneuvottelujen jälkeen omaishoito on hyvä muistutus siitä, ettei kaikki työ ole palkkatyötä. Kysymys kuuluukin, huomioidaanko omaishoitoa, edes ympärivuorokautista hoitoa, työurassa ja eläkekertymässä.

Esko  Kiviranta  /kesk:

Arvoisa puhemies! Kannatan lämpimästi edustaja Lauri Heikkilän omaishoidon tuen verovapaaksi säätämistä koskevaa lakialoitetta. Aloite ei ole erityisen innovatiivinen. Näitä aloitteita täällä on tehty vuosien varrella useita. Itsekin olen ollut aikaisemmin asialla ja myös allekirjoittanut tämän edustaja Heikkilän lakialoitteen.

Selvitysten mukaan noin miljoona suomalaista auttaa säännöllisesti läheistään. Tällä hetkellä Suomessa arvioidaan olevan noin 300 000 omaishoitotilannetta, joista 60 000 on sitovia ja vaativia. Vain pieni osa kaikista omaishoitotilanteista on lakisääteisen omaishoidon tuen piirissä.

Omaishoito on monella tapaa mielekäs ja inhimillinen tapa hoitaa läheistä ja olennainen osa ikäihmisten hoivaa ja hoitoa. Omaishoidolla säästetään yhteiskunnan varoja noin 2 miljardia euroa, ehkä enemmänkin.

Omaishoidon tuen verovapaaksi säätäminen mahdollistaisi omaishoidon laajentumisen, ja ilmeisesti sen verovaikutukset korvautuisivat yhteiskunnalle laitoshoidon tarpeen säästöinä. Tämän omaishoidon tuen verovapaaksi säätämisen lisäksi pitäisi omaishoidon tuki siirtää Kansaneläkelaitoksen vastattavaksi, jolloin se myös yhtenäistyisi koko maassa. Tästä jälkimmäisestä asiasta keskustan eduskuntaryhmä on tehnyt tänä syksynä talousarvioaloitteen.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Kannatan myös lämpimästi edustaja Heikkilän aloitetta.

Nämä maksut ovat ihan lapsellisia, jos ajatellaan, että henkilö saa vajaat 400 euroa kuukaudessa, kun hän katsoo 24 tuntia puolisoa tai ketä tahansa. Tiedämme myös, että omaishoitajat ovat yleensä yli 65-vuotiaita, puolet on siis yli 65-vuotiaita. Nythän on tehty tätä Kansallista omaishoidon kehittämisohjelmaa, ja siinähän hoitoluokkia olisi kolme: 500, 700 ja 1 100 euroa. Tiedämme myös sen, että tulevaisuudessa omaishoito on väistämätön vaihtoehto, sillä asetettujen tavoitteiden mukaan on tarkoituksena, että yli 75-vuotiaita vanhuksia olisi laitoksissa vain 3 prosenttia, eli silloin omaishoidolla voitaisiin siirtää tarvetta siirtyä tämmöisiin kalliimpiin laitospaikkoihin. Mutta tällä hetkellä omaishoitoa ei arvosteta. Siihen menee noin 450 miljoonaa vuosittain, ja niin kuin täällä on sanottu, tämä hoitotyön arvo on runsaat 2 miljardia euroa laskutavasta riippuen.

Juuri viime viikolla olivat Pirkanmaan omais-hoitajat omassa kunnassamme, ja he esittivät, että mitä jos he tekisivät keväällä päätöksen, että kaikki pitävät tämän vapaa-ajan yhtä aikaa, että mihinkä silloin nämä hoidettavat menisivät. Pitäisi kyllä meidän kaikkien päättäjien ymmärtää, että tehtäisiin jotain, ettei jatkuvasti vain puhuta, että näin tulisi olla. Tämä olisi ainakin yksi askel oikeaan suuntaan, tämä toteutus edustaja Heikkilän lakiesityksen muodossa.

Osmo Kokko /ps:

Arvoisa puhemies! Myös minä olen tämän Heikkilän lakialoitteen yksi allekirjoittaja, ja täytyy edustaja Heikkilää kiitellä: hän on erittäin hyvin perehtynyt.

Täällä perusteluissa todetaan: "Omaishoidon tarve lisääntyy tulevaisuudessa väestön vanhenemisen ja taloudellisten realiteettien vuoksi. Eri arvioiden mukaan omaishoito säästää kuntien hoitomenoja vuosittain yli 2 miljardia euroa. Kuntiin kohdistuu kustannuspaineita etenkin huoltosuhteen heikkenemisen vuoksi. Omaishoito on äärimmäisen tärkeää myös kunnille. Kelan mukaan omaishoito säästää keskimäärin 20 000 euroa vuodessa henkilöä kohden." Näillä perusteilla on tosissaan mieleistä kannattaa tätä. Ja kun ajatellaan, että puhutaan ainakin paljon normien purkamisesta ja muista, esimerkiksi tästä laitoshoidosta, niin tämän omaishoidon laajentuessa siitä päästään ja todella silloin siellä kuntien puolella saadaan näitä säästöjä aikaiseksi.

Vielä sitten ottaisin myös tämän — tämä on vaalikentilläkin ollut paljon esillä ja muuta — että tämän omaishoidon tuen siirto menisi Kelalle, koska se on nyt erittäin kirjavaa, kun se on kuntakohtaista, ja näin siellä on kunnissa eri kriteerit näissä asioissa ja siellä joutuvat ihmiset ponnistelemaan, kuka saapi niitä hoitoja ja kuka ei. Minulla on myös henkilökohtaista näkemystä asiaan, koska omista vanhemmistani isäni hoiti äitiä ja se oli suuri tappelu, että isäni sai sitten tätä omaishoidon tukea. Hän oli alkuvaiheessa erittäin tyytyväinen, mutta totesi sitten, kun verotus kävi siihen kiinni, että eipä tästä paljon ollut etua, mutta jotakin myös tapahtui. Tämäkin täytyi niin monen mutkan kautta mennä, että vielä siihen aikaan Suomessa vaikutti sellainen henkilö kuin herra Karpo ohjelmineen, niin sen ohjelman kautta tämä myös aukesi Kontiolahden kunnassa.

Reijo Hongisto /ps:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Heikkilä on tehnyt erinomaisen laki-aloitteen, jota kannatan lämpimästi. Edustaja Kokon tavoin totean, että myös minä olen allekirjoittanut tämän lakialoitteen.

Lakialoitteensa perusteluissa Heikkilä tuo selkeästi esille omaishoidon merkityksen yhteiskunnallemme. Kelan arvioiden mukaan omais-hoito säästää keskimäärin 20 000 euroa vuodessa henkilöä kohden. Koko maata koskeva kokonaissäästö olisi vuosittain reilusti yli 2 miljardia euroa. Tämä on valtava summa. Kela on myös tutkinut, että palvelumenoissa saavutetun säästön perusteella olisi taloudellisesti järkevää maksaa tukea nykyistä useammalle hoitavalle henkilölle.

On päivänselvää, että omaisten hoitamista ei voida pitää minkäänlaisena ansioon tähtäävänä toimena, vaan kysymyksessä on jokaisen hoitajan ja hoidettavan välinen kiintymys- taikka rakkaussuhde. Lapset hoitavat vanhempiaan taikka puolisot toisiaan. Tätä arvokasta työtä ei tehdä ansaitsemismielessä, vaan sen takia, että halutaan tarjota sille läheiselle henkilölle mahdollisuus asua mahdollisimman kauan tutussa ja rakkaassa kotiympäristössä.

Moni omaishoitaja on joutunut tekemään arvovalintoja sen suhteen, jatkaako ansiotyössä vai jääkö pois työstä ja alkaa hoitaa kotonaan omaistaan. Tällöin henkilön tulot monesti romahtavat tuhansia taikka ainakin satoja euroja kuukaudessa. Kun omaishoidon tuesta vielä peritään vero, ei hoitajalle jää juuri rahallista ja taloudellista hyötyä. Mikäli omaishoidon tuki olisi verovapaata, ei hoitajalle koituisi nykyisen kaltaista taloudellista menetystä. Tällaisessa tilanteessa saattaisi nykyistä useampi työssä käyvä jäädä pois työstään ja alkaa hoitaa omaa omaistaan. Samalla hän vapauttaisi työpaikan jollekin sitä tarvitsevalle.

Edustaja Kokon tavoin totean, että olen moneen kertaan puhunut siitä, että omaishoidon tuen maksatus tulisi siirtää Kelan vastuulle. Tällä hetkellä tilanne on se, että tuen saaminen riippuu kokonaan asuinkunnan taloudellisesta tilanteesta. Joissakin varakkaammissa kunnissa tukea saa hieman kevyemmillä perusteilla, ja vastaavasti taloutensa kanssa tuskailevassa kunnassa hoitotukipäätös on kiven alla. Mielestäni näin ei saa olla, sillä jokaisen omaistaan hoitavan kuuluisi saada tuki samoilla perusteilla. Jos tuki siirrettäisiin Kelan vastuulle, olisivat tukiperusteet samanlaiset koko valtakunnan alueella ja näin tukea hakevat samanarvoisessa asemassa.

Arvoisa herra puhemies! Mielestäni tässä yhteydessä olisi hyvä käynnistää keskustelu myös tuen siirtämisestä Kelan vastuulle samalla, kun pohditaan tätä omaishoidon tuen verovapautta. — Kiitoksia.

Arja Juvonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajat! Kansanedustaja Heikkilän tekemä lakialoite on erittäin hyvä ja erittäin kannatettava. Valitettavasti nyt oma allekirjoitukseni siitä puuttuu, mutta siitä huolimatta minä sitä kannatan. Se oli sellainen päivä, että jostakin ihmeen syystä en silloin aloitteeseen nimeäni laittanut.

Tampereen yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen mukaan omaishoidon tukea pitäisi maksaa entistä useammalle omaishoitajalle. Tämä tieto oli muun muassa Helsingin Sanomissa elokuun alussa.

Tuen maksamisen lisääminen olisi taloudellisesti järkevää, sillä hoidettavien vanhusten määrä lisääntyy entisestään ja lisää näin merkittävästi myös yhteiskunnan hoitomenoja. Omaishoidon on useaan otteeseen todettu olevan yhteiskunnalle huomattavia säästöjä tuova hoitomuoto. On arvioitu, että omaishoidolla voidaan saavuttaa noin 2,9 miljardin säästöt.

Omaishoitajia on arvioitu olevan Suomessa noin 300 000, mutta vain vähäinen osa heistä saa omaishoidon tukea. Helsingin Sanomien mukaan omaishoitotyötä tekee noin 60 000 suomalaista, mutta heistäkin joka kolmas jää ilman omaishoidon tukea.

Omaishoitoon liittyvät kaikki erilaiset ongelmakohdat ovat tulleet tutuiksi lukuisissa keskusteluissa. Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman toivotaan tuovan ratkaisuja erilaisiin omaishoidossa esiintyviin epäkohtiin. Ongelmana on pidetty muun muassa sitä, että omaishoitosopimukset ja maksetut hoitopalkkiot vaihtelevat kunnissa suuresti. Kunnista saattavat puuttua myös selkeät omaishoidon myöntämisperusteet, ja/tai ne vaihtelevat kunnissa suuresti.

Arvoisa herra puhemies! Jyrki Kataisen vuoden 2011 hallitusohjelman kirjauksen mukaan hallitus selvittää omaishoidon tuen verotuksen poistomahdollisuuden. Hallituskirjaus on hyvä, ja se kertoo sen, että omaishoidon asia ja parantaminen on yhteiskunnan yhteinen tahtotila. Tämä, juuri lakialoitteenkin sisältö, elikkä tuen verottomuus olisi erittäin hyvä keino lisätä omaishoidon suosiota, sillä nykyinen omaishoidon tuki on määrältään vähäinen verrattuna siihen työmäärään, jonka omaishoitaja joutuu kohtaamaan. Omaishoitotyö on usein ympärivuorokautista ja omaishoitajan jaksaminen on ymmärrettävästi kovilla.

Arvoisa herra puhemies! Tein elokuun 7. päivä tästä samaisesta aiheesta kirjallisen kysymyksen ja kysyin ministeri Huoviselta sitä, millä tavalla tämä Kataisen hallitusohjelman kirjaus on huomioitu, onko tuen verottomuus selvitetty ja mitä muuta helpottavaa omaishoitajan työkenttään voisi tulla. Ministeri Huovinen vastasi näin, tässä on suora lainaus hänen antamastaan vastauksesta kirjalliseen kysymykseen, tämä on annettu 26.8.: "Omaishoitajan hoitopalkkio on korvaus omaishoitajan suorittamasta hoitotehtävästä. Hoitopalkkiota verotetaan samoin kuin muitakin työkorvauksia ja siitä saa kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen ja työtulovähennyksen. Hoitopalkkiosta peritään työeläkemaksu ja sairausvakuutuksen päivärahamaksu, jotka ovat vähennyskelpoisia verotuksessa. Hoitopalkkio ei ole luonteeltaan sosiaaliturvaetuus. - - Jos omaishoidon hoitopalkkio muutettaisiin verovapaaksi tuloksi, mutta siitä perittäisiin edelleen vakuutetun työeläkemaksu ja sairausvakuutuksen päivärahamaksu, verotulot supistuisivat arviolta yhteensä noin 51 miljoonaa euroa. Verotulojen supistuminen koskisi valtion- ja kunnallisverotuloja, sairaanhoitovakuutusmaksuja sekä kirkollisvero- ja Yle-verotuloja. Pääosin verotulojen väheneminen aiheutuisi kunnallisverotuoton supis-tumisesta, joka olisi noin 38 miljoonaa euroa."

Ministeri vastaa kuitenkin tässä vastauksessaan myös sen, että hoitopalkkioiden tason nostaminen olisi oikeudenmukaisempi vaihtoehto kuin tämä verottomuus. Tämä vastaus on aika realistinen ja aika raju, kun ajatellaan, mikä on Heikkilän lakialoite. Me kuitenkin toivomme, että omaishoitajan tuki tulisi tulevaisuudessa verottomaksi huolimatta tästäkin kirjallisen kysymyksen vastauksesta.

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Arvostus ja kunnia omaishoitajia kohtaan! Tulin tänne eteen puhumaan sen takia, että minä haluan erityisesti korostaa sitä, kuinka tärkeää tehtävää omaishoitajat tekevät. Sitä minä en tiedä, olisiko minusta itsestäni siihen tehtävään, joten erityisesti sen takia kunnioitan ihmisiä, jotka jaksavat ja pystyvät siihen työhön.

Kiitoksia tästä lakialoitteesta. Kiitoksia siitä, että tämä on yhtenä osana tätä keskustelua omaishoitajien tilanteesta ja siitä, mitä kaikkia asioita pitäisi tehdä heidän tilanteensa parantamiseksi.

Tämä omaishoidon tuki: Sehän ensinnäkin on tilanne, että läheskään kaikki eivät sitä edes saa. Moni ei kehtaa sitä edes hakea, vaikka olisi siihen oikeutettukin, koska monet pitävät sitä niin kunniana, että hoitavat oman läheisensä ihan hautaan asti. Omaishoidon tuki, se pieni summa, minkä ihmiset saavat, useimmiten menee kuluihin, mitä ihminen käyttää siihen omaisen hoitamiseen.

Monetkin pienituloiset eläkeläiset, jotka ovat puolisollensa omaishoitajina, elävät todella pienellä eläkkeellä. Minkään laskelman mukaan näitten ihmisten ei pitäisi pystyä edes pärjäämään, mutta siitä huolimatta nämä ihmiset pärjäävät. Siis ihan käsittämätöntä, minkälaisella työllä he tekevät ruuat, miten he hankkivat, miten lämmittävät haja-asutusalueilla esimerkiksi omat talonsa, hakevat energiaa, puuta metsästä, hakevat kasvimaalta kasveja, metsästä ruokaa. He jatkavat sitä penniä ihan miten tahansa, jotta saisivat hoitaa omaisiansa.

Lisäksi työikäisten osalta on sanottava, että on ihan uskomatonta, miten monet hyvässäkin työasemassa olevat henkilöt jättävät oman työnsä ihan sen takia, että saavat jäädä kotiin hoitamaan omaistansa. Nämä henkilöt saisivat ihan hyvän palkan muualta eivätkä sitten omaishoitajana ole myöskään käytettävissä monestikaan työmarkkinoilla oman uransa eteenpäinviemiseksi.

Sitten pitäisi joka suhteessa miettiä, miten omaishoitajia tuettaisiin enemmän, paremmin. Tämä on yksi asia, että tämä omaishoidon tuki tulisi verovapaaksi, mutta on monta muutakin asiaa, miten sitä voisi viedä eteenpäin. Tässä salissa on nyt jo keskustelussa tullut useamman kerran esille asia, mitä erityisesti keskusta on tuonut voimakkaasti esille, eli tämän omaishoidon siirtäminen Kelalle. Toivottavasti me saamme siihen riittävästi yhteisymmärrystä, että jo seuraavalla hallituskaudella saisimme siirrettyä tämän omaishoidon tuen Kelalle ja että valtiolla riittäisivät rahat tämän asian asianmukaiseen hoitamiseen.

Tämä esitys ei saisi jäädä pelkäksi korupuheeksi, hienoiksi puheiksi. Yritämme tehdä eteenpäin töitä eri puolueissa, että saisimme tämän myöskin toteutettua.

Mikael  Palola  /kok:

Arvoisa puhemies! Omaishoitajat tekevät äärettömän arvokasta työtä. Mutta aika usein omaishoitaja on eläkkeellä oleva puoliso, joka hoitaa omaa puolisoaan, jolloin hänen ja heidän toimeentulonsa on turvattu, tai tulisi olla turvattu, muuta kautta kuin omaishoidon tuella. Sitä vastoin omaishoitaja ja myöskin -hoidettava tarvitsisivat huomattavasti nykyistä enemmän tukea siihen arjessa selviytymiseen ja jaksamiseen. Sen takia minä toivoisin, että me jatkossa kehittäisimme omaishoitajajärjestelmää palkkioiden sijaan entistä enemmän omaishoitajien jaksamista ja arjessa selviytymistä tukevien palveluiden suuntaan.

Timo Heinonen /kok:

Arvostettu puhemies! Välillä tuntuu, että on sellaisia asioita, joita kukaan ei kannata ja jotka etenevät, ja sitten on sellaisia asioita, joita tuntuvat kaikki kannattavan mutta jotka eivät jostain syystä etene. Kyllä tämä omaishoitajien asia on tähän jälkimmäiseen kuuluva, varsinkin tämä Kelalle siirto, joka tässä keskustelussa on esille noussut.

Tämä Lauri Heikkilän tekemä lakialoite on mielenkiintoinen, ja toivottavasti se saa valiokunnassa arvoisensa kohtelun. Tässä on reilusti allekirjoittajia eri puolueista, ja hyvä, että tätä asiaa esillä pidetään.

Omaishoitajat tekevät äärimmäisen arvokasta työtä, niin kuin tässä keskustelussa on tullut esille, mutta hekään eivät pelkällä kiitoksella elä. Sen takia on hyvä pohtia sitä, että tämä verovapauskysymys on yksi, mutta ennen muuta se, että olisi samat perusteet asuinpaikasta riippumatta, ja sitten myös sitä, että tämä Kela-siirto voisi yhtenäistää ja yhtenäistäisi pelisääntöjä läpi koko Suomenmaan.

Arvoisa puhemies! Olen edustaja Palolan kanssa samaa mieltä siitä, että kun pelkällä kiitoksella ei eletä, tarvitaan myös rahaa ja tuo palkkio. Mutta erittäin tärkeää on saada esimerkiksi ne vapaapäivät, jotka kuuluvat, taikka sitten lisäapua ja -tukea, sillä aika usein tämä omaishoitaja on itsekin ikääntyvä puoliso. Siinä mennään kyllä usein aivan äärirajoilla, kun hoidetaan omaa miestä taikka omaa vaimoa taikka sitten omaa äitiä taikka isää. Vanhenevat lapset ovat usein myös tällaisissa tehtävissä.

Arvoisa puhemies! Toivon, että tämä lakialoite selvitetään ja käydään huolella läpi ja omais-hoitajien tilannetta kehitetään jälleen eteenpäin.

Arja Juvonen /ps:

Arvoisa puhemies! Kyllä täällä salissa tänään on käyty hyvää keskustelua, ja kaikki tuntuvat tietävän ja ymmärtävän sen, minkälaisen työtaakan alla omaishoitajat elävät. Ja kyllä se todella niin on, että siellä ikääntynyt pariskunta monta kertaa hoivaa toinen toistansa ja välillä ei edes tiedä, kumpiko heistä on se hoidettava. Ihmiset kyllä viimeiseen pisteeseen asti haluavat sitä omaa läheistänsä siellä hoitaa.

Täällä nostettiin hyvin esille nämä omaishoitajien lakisääteiset vapaapäivät. Se on hyvin ikävää, että näitä vapaapäiviä ei tahdota monessa kunnassa millään saada toteutumaan. Ehkä paikka olisi, mutta omaishoidossa on se ongelma, että omaishoidettavan lomapaikka ei saisi olla pelkkä säilöönotto. Kyllä sen pitäisi olla sellainen paikka, joka vastaisi sitten sitä, mikä on sen loma-ajan tarkoitus myös sille hoidettavalle, eli siellä pitäisi olla ja tulisi olla sitä oikeanlaista virikkeellisyyttä, ja siellä tulisi olla samanoloisia ihmisiä myös, ei tällaista pitkäaikaishoivaa välttämättä. Tämmöinen omaishoitajan hoidettava ei semmoiseen paikkaan kuulu.

Se on todellakin myös niin, että omaishoidon tuen ei tulisi olla se ainoa toimeentulo perheelle. Meillä on paljon pienituloisia eläkeläisiä, ja pieni eläke yhdistettynä tähän pieneen omaishoitajan tukeen on sellainen yhtälö, että kyllä siinä joutuu monta kertaa miettimään ja laskemaan, että mitä kaupasta ostaa ja millä tavalla rahat saa riittämään. Mutta ikäihmiset ovat uskomattoman sitkeitä, ja he osaavat säästää ja tietävät, mitenkä pennin, tai nykyiseltään euron, venytyksellä pärjätään.

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Haluan jatkaa edustajien Palola ja Juvonen esitystä omaishoitajien jaksamisesta.

Liian usein olen itse kuullut tapauksista, joissa nämä omaishoidon kohteena olevat henkilöt on viety omaishoitajan lomapäivinä laitokseen. Laitospäivinä ovat kyseiset hoidettavat henkilöt taantuneet. Elikkä he ovat voineet olla hyvinkin huonossa kunnossa ainakin tämän omaisen mielestä sen jälkeen, minkä vuoksi moni omaisista ei enää halua viedä sitä hoidettavaansa laitokseen, ja tämä jaksaminen siitä hiipuu ja hiipuu. Elikkä meidän pitäisi todella kiinnittää huomiota siihen, millä tavalla me näitä hoidossa olevia omaisia voisimme hoitaa kotona. Elikkä kotiapua näihin tilanteisiin, ihan kunnolla lomittajia, jotka tulevat sinne kotiin auttamaan ja hoitamaan tässä tilanteessa.

Lauri Heikkilä /ps:

Arvoisa puhemies! Kiitän edustajia, jotka ovat ottaneet kantaa tähän lakialoitteeseeni.

Perussuomalaisten ohjelmissa on jo pitkän aikaa ollut toivomus siitä, että omaishoidon tuki siirrettäisiin Kelan hoitoon ja maksettavaksi, jotta omaishoidon tuen saajista tulisi tasa-arvoisia koko maassa. Yleensähän kunnassa on budjetoitu varoja tietty määrä omaishoidon tukeen, ja omassa kotikunnassani Marttilassa on ollut takavuosina jopa sellaisia tapauksia, joissa omaishoitaja saadakseen tukea, kun hoiti läheistään, joutui odottamaan, että aiemmista omaishoitajista jonkun omainen olisi kuollut, että sitten olisi päässyt siihen tilalle, kun ei ollut kunnassa varoja budjetoitu enempää. Muistan toistakymmentä vuotta sitten pitäneeni kunnanvaltuustossakin puolen tunnin puheen, miten kunnassa pitäisi suhtautua. Sillä kertaa kotikunnassa päätettiin lisätä varoja omaishoidon tukeen, ja asia tuli kuntoon jopa jo ennen seuraavaa valtuuston kokousta, jolloin todettiin, että perussuomalaisten tekemä aloite oli tarpeeton, kun asia oli jo hoidettu. Että joskus valtuustoaloitteet käsitellään hyvin nopeasti.

No, toivon, että täällä eduskunnassakin jossain vaiheessa tämä omaishoidon tuen verottomuus etenee ja myöskin nämä muut tässä esille tuodut hyvät näkökohdat omaishoidon tuen laajentamisesta ja omaishoitajan aseman parantamisesta. Myöskin pitää ottaa huomioon se, että monesti nuoret työikäiset henkilöt hoitavat vanhempiaan taikka vammaisia lapsiaan, ja sitä kautta on kohtuullista, että myöskin jonkunlaista eläkekertymää tästä omaishoidosta kertyisi.

Arja Juvonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Vielä yhden asian haluan sanoa. — Tiedän, että edustaja Timo Heinosella on myös hyvä lakialoite ja hän odottaa vuoroaan. — Otin tässä vielä yllättäen yhden puheenvuoron, koska haluan muistuttaa vielä, että aina kun me puhumme näistä omaishoitajista, niin keskusteluhan kääntyy ikääntyneisiin omaishoitajiin, mutta meillä on Suomessa myös nuoria omaishoitajia. Se tarkoittaa sitä, että kodeissa on esimerkiksi vammaisia lapsia, joita vanhemmat hoitavat, ja siellä sitten ihan eri asioiden kanssa painitaan. Että vauvasta vaariin on omaishoidettavia ja hoitajiakin kaikenikäisiä.

Edustaja Maijala nosti todella vielä tämän hyvän asian esille, mistä ei voi lakata puhumasta, elikkä tämän laitosten mahdollisuuden hoitaa omaishoidettavia. Siellä kyllä todella on tilanteita, että hoidettava taantuu, ja monesti syynä on esimerkiksi ylilääkitseminen, koska niissä laitoksissa ei ole resursseja sitten kohdata näitä kotoa tulleita lyhytaikaishoivapaikkalaisia. Tämäkin on ihan sitä suuntausta, mihinkä me olemme menossa. Hoitajia on liian vähän, siitäkin on lakialoite tässä seuraavaksi. — Kiitos.