Timo Heinonen /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvostettu puhemies! Tämä lakialoite itse asiassa syntyi viime helmikuussa, kun kävimme eduskunnassa keskustelua lakialoitteestani 61/2013 vp. Silloin totesin näin:

"Ilta-Sanomat kertoi 15.10., kuinka poliisi etsi edelleen paloittelumurhasta tuomittua rikollista, joka jätti palaamatta lomaltaan vankilaan. Vuonna 2007 tämä rikollinen tuomittiin 12 vuodeksi vankeuteen paloittelumurhasta. Hän oli ollut toki lomilla aiemminkin, ja lomille pääsyä ei ollut estänyt se, että tämä rikollinen karkasi jo 2011 vanginkuljetusautosta. Siitä huolimatta, että hän oli paria vuotta aiemmin karannut kerran vanginkuljetusautosta, hänelle myönnettiin lomia.

Ilta-Sanomien mukaan ’vankien loman pitkittyminen ei Helsingin vankilan apulaisjohtajan Irene Litmasen mukaan ole harvinaista, vaan tapauksia sattuu joka kuukausi kahdesta kolmeen. Lomalle päässeet vangit pitkittävät lomaansa tai jättävät palaamatta siltä kokonaan’.

Itse asiassa viime vuonna anottiin noin 15 000 poistumislupaa, joista 74 prosenttia hyväksyttiin. Näistä vanki rikkoi poistumisluvan ehtoja alle 5 prosentissa, eli tämä tarkoittaa alle 500:aa lomaa, ja näin moni vanki jäi siis palaamatta lomilta takaisin vankilaan."

Minä en tätä ymmärrä eikä ymmärtänyt eikä ymmärrä myöskään kollegani edustaja Ben Zyskowicz. Näin ollen jätimme lakialoitteen 61/2013 vp rikoslain 16 luvun 16 §:n muuttamisesta niin, että vankilomalta karkaaminen katsotaan karkaamiseksi. Tuossa keskustelussa esille nousi silloin, että tämä ei kuitenkaan täyttyisikään avolaitosten kohdalla. Katsoin, mitä näistä sanotaan laissa: Karkaaminen ja sen yritys on rangaistava teko. Karkaamisesta voidaan rikoslain nojalla tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

Karkaamiset tai sen yritykset ovatkin vähentyneet viimeisten kymmenen vuoden aikana, mutta niin kuin edellä totesin, Helsingin vankilan apulaisjohtaja Irene Litmanen kuitenkin kertoo, että näitä tapauksia sattuu joka kuukausi kahdesta kolmeen. Mutta avolaitoksesta poistumista ei käsitellä karkaamisena. Jos vanki on poistunut luvatta avolaitoksesta, hänelle voidaan tämän päivän lainsäädännön mukaan määrätä kurinpitorangaistuksena yksinäisyysrangaistusta enintään 14 vuorokautta. Lisäksi hänet siirretään suljettuun laitokseen. Vuonna 2012 avolaitoksesta poistui luvatta 77 henkeä.

Tämä edustaja Zyskowiczin ja minun tekemä lakialoite ei siis pitänyt sisällään tuota kirjausta näistä avolaitoksista, ja itse asiassa siinä on pieni tekninen virhe tälläkin hetkellä, ja tähän rikoslain 16 luvun 16 §:ään tulisi lisätä lisämomentti, joka kuuluisi näin: "Vangin karkaamisesta tuomitaan myös se, joka poistuu luvatta avolaitoksesta tai joka on saanut hyväksyttävästä syystä luvan poistua avolaitoksesta mutta ei noudata lupaan liittyviä ehtoja vankila-alueelta poistumisen pituudesta." Eli suomen kielellä karkaa avolaitoksesta. Minun mielestäni näihin pitää puuttua kovemmalla kädellä, ja en ymmärrä, että tällainen henkilö, jonka tuossa alussa kuvasin, voi yleensäkään vankilomille päästä näiden tapausten jälkeen, joita esillä on ollut.

Arvoisa puhemies! Nykyisin lomilta palaamatta jääviä vankeja ei siis rangaista lakipykä-lien voimin. Rikoslain mukaan vankien poistumislupaehtojen rikkominen eli lomalta tai avovankilasta karkaaminen ei ole Suomessa rangaistava teko, eikä siitä näin ollen voida antaa tuomiota, mutta minun mielestäni siitä pitää voida antaa tuomio, ja sen takia olen jättänyt tämän tietyllä tavalla täydentävän lakialoitteen, jossa esitän tuohon 16 luvun 16 §:ään lisämomenttia, joka koskee avovankiloita.

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Tehty lakialoite on todellakin ihan samantyylinen, samanlainen, kuin edustajat Heinonen ja Zyskowicz ovat esittäneet viime vuoden marraskuussa. On harmillista, että rikoslakia koskevat aloitteet vain harvoin johtavat semmoisenaan toimenpiteisiin. Toivon kuitenkin, että lakimuutoksia valmistelevat tahot huomioivat nämä aloitteet ja että niillä lisätään paineita asioiden edistymiseksi.

Näissä kahdessa lakialoitteessa esiin tuotu huoli kumpuaa tämän päivän rikosoikeudellisesta todellisuudesta. Tavallisen kansalaisen oikeustajun rajoja koettelee jo se, että vangit ylipäänsä pääsevät lomille, varsinkin tässä kriminaalipoliittisessa tilanteessa, jolloin yhä harvempi rikollinen enää edes joutuu vankilaan ja sinne päädytään yhä enemmän vain kaikkein törkeimmissä rikoksissa.

Olennainen kysymys tätä lakialoitetta arvioitaessa on seuraava: millä perusteella vankilomalta palaamatta jättäminen on moraalisesti vähemmän paheksuttavaa kuin vankilasta karkaaminen? Vanki on kummassakin tilanteessa vankeusrangaistuksen alainen ja jättää noudattamatta rangaistukseen johtavia vapaudenrajoitusmääräyksiä.

Arvoisa puhemies! Niin maalaisjärjen kuin juristikoulutuksenkin pohjalta pidän loogisena, että vankilomalta palaamatta jättäminen tuomittaisiin saman rikoslain 16 luvun 16 §:n mukaan kuin vangin karkaaminen. Siinä on rangaistusasteikkona joko sakkoa tai enintään vuosi vankeutta. Asteikolta rangaistusta määrättäessähän on mahdollista huomioida erilaiset lieventävät perusteet, jos siihen tarvetta. Eli huomioidaan nämä asiat tässä esityksen eteenpäinviemisessä.

Reijo Hongisto /ps:

Arvoisa herra puhemies! Muistelen joskus kauan sitten lukeneeni, että rangaistuksen kaksi pääperiaatetta ovat erityisestävyys ja yleisestävyys. Erityisestävyydellä tarkoitetaan sitä, että oikeudenvastaisen teon tehnyt ja siitä tuomittu henkilö eristetään yhteiskunnasta, jotta hän ei voi jatkaa oikeudenvastaista toimintaansa, ja yleisestävyys tarkoittaa sitä, että kun ympäristö näkee, että näin käy, niin tämä rangaistus toimii ikään kuin varoittavana esimerkkinä.

Tällä hetkellä tilanne on se, kuten tuossa edellisistä puheenvuoroista kävi ilmi, että vankeja jää lomalta palaamatta säännöllisesti. Me joudumme tällaisista tapauksista lukemaan päivittäin lehdistä ja saamme tietoja eri tiedotusvälineistä, myöskin siitä, että lomalta palaamatta jäänyt vanki on syyllistynyt johonkin oikeudenvastaiseen tekoon ja näin kuormittaa yhteiskunnan koneistoa merkittävästi.

Kun vanki jää lomalta palaamatta, niin kansan kielellä puhutaan kyllä karkaamisesta, ja on perin outoa, jos tätä joku viranomainen nimittää ikään kuin loman pitkittämiseksi. Minun mielestäni viranomaisen pitäisi ilmoittaa ja ilmaista tämä asia niin selkeästi, että kenellekään ei tule mielikuvaa siitä, että tätä tekoa ikään kuin vähätellään.

Arvoisa herra puhemies! Mielestäni edustaja Heinonen on nostanut erinomaisen hyvän asian esille, ja minä kannatan tätä lakialoitetta lämpimästi. — Kiitoksia.

Arja Juvonen /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Timo Heinonen on tehnyt hyvän ja tärkeän lakialoitteen jälleen kerran ja tarttuu jämäkästi epäkohtaan, jonka on havainnut. Kun ajattelee ihan pelkästään maalaisjärjelläkin, niin jotta vanki tulevaisuudessa sijoittuisi hyvin yhteiskuntaan ja ymmärtäisi sen, minkälaisia pelisääntöjä täällä maailmassa on, niin sehän lähtee jo siinä harjoittelussa, kun lähdetään lomille ja ollaan vapaapäivillä, että noudatetaan sitten niitä sääntöjä, joiden piirissä täytyy olla. Eli tämä on kannatettava lakialoite, ja toivotan sille onnea, ja jos tämä lakivaliokuntaan tulee, niin sieltähän sen löydän sitten nenäni edestä. — Kiitos.

Timo Heinonen /kok:

Arvostettu puhemies! Säädetyssä vankeuslaissa poistumislupaehtoja rikkoneelle eli lomaltaan karanneelle voidaan siis määrätä ainoastaan kurinpitorangaistus, ja sama siis koskee, niin kuin tuossa totesin, näitä avolaitoksia. Ehtojen noudattamatta jättäminen voi vaikuttaa tuleviin lupa-arviointeihin, jotka koskevat vankilasta poistumista. Eli käytännössä lomalta karannut ei välttämättä menetä edes oikeuttaan uusiin lomiin tuomionsa loppuaikana. Tässä pelataan minun mielestäni vaarallista leikkiä yhä uudelleen ja uudelleen. Siksi toivonkin, että näistä asioista puhuttaisiin niiden oikeilla nimillä. Tässä on kyse lomalta tai avovankilasta karkaamisesta. Tapauksia, joissa vankilarangaistukseen tuomittu henkilö on jättänyt palaamatta hänelle myönnetyltä lomalta tai muilla tavoin rikkonut sääntöjä, tapahtuu säännöllisesti, niin kuin tuossa esittelypuheenvuorossani totesin.

Lupaehtojen rikkomisesta saadun rangaistuksen ollessa kevyt se itse asiassa voi houkutella jopa toistuvaan poistumislupaehtojen väheksymiseen sekä laiminlyöntiin. Ehtojen rikkominen, palaamatta jättäminen vankilaan poistumisluvan umpeuduttua ja vangin jäljittäminen sitovat myös paljon työvoimaa ja raskauttavat vankeinhoidon sekä poliisin koneistoa, jotka jo tällä hetkellä muutenkin käyvät aivan liian tiukoilla. Suomen rikoslaki ei katso lomalta palaamatta jättämistä rangaistavaksi teoksi, mutta vankilasta pakeneminen sitä kuitenkin on. Lisäksi rikoslaki katsoo rangaistavaksi teoksi avunannon vankilapakoon. Tässä on havaittavissa selvä ristiriita, sillä poistumislupaehtojen rikkomisen tarkoituksena on lähes poikkeuksetta jättää lopullisesti palaamatta vankilaan.

Arvoisa puhemies! Haluan kiittää keskustan edustajaa ja useampaa perussuomalaisten edustajaa hyvästä keskustelusta ja tuesta tälle lakialoitteelleni. Tämä on asia, jossa monen rikoksen uhrinkin turvallisuudesta usein on kyse.

Osmo Kokko /ps:

Arvoisa puhemies! Minäkin olen kuunnellut edustaja Heinosen tekemää lakialoitetta ja lämpimästi sitä kannatan. On totta, kun luemme tiedotusvälineistä, että vankien lomalta palaamatta jättäminen on koko ajan lisääntymään päin. Minua ainakin henkilökohtaisesti ihmetyttää, mikä ero, jos on kerta vankeusrangaistus annettu, on sillä, onko se avo- tai suljettu laitos, ja silloin jos suljetusta saadaan rangaistus ja vastaavasti on avolaitoksessa oleva, niin kyllä pitää sanoa, että niin sanotusti se terveen maalaisjärjen käyttö on meillä silloin kyllä kiellettyä. Tästä syystä näen, että on erittäin kannatettava tämä asia, ja uskon myös, kun ajattelen, että hallituspuolueen edustajan taholta tämä on tullut tänne eduskuntaan ja menee sitten valiokuntiin, että tällä on myös hyvä mahdollisuus, että siitä tulee aivan uusi, oikeudenmukainen laki.

Lauri Heikkilä /ps:

Arvoisa puhemies! Kannatan myös tätä edustaja Heinosen tekemää lakialoitetta.

Nuoruudesta muistan, kun asuin tämmöisen tavallaan pakkotyölaitoksen alueella. Vanhemmat olivat töissä siellä ja itsekin olin kolmena kesänä töissä siellä, missä vankilasta vapautuneita hoidettiin lähinnä päihde- ja alkoholiongelmien takia niin, että kun päätöksellä siellä oltiin, he olivat tavallaan poistumiskiellossa, ja kun poliisille ilmoitettiin, että potilas on karannut, niin hänet tuotiin Suomen rajojen sisältä takaisin. Kyseessä oli tavallaan avovankila. Kyllä tämmöinen toiminta varsinkin kesäaikana, kun vangit haluavat pitää pitempiä lomia ja poistua, tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Yleensä näille hoidossa olijoille kertyi sitten lisää kolttosia sieltä lomilta, ja tämä vain johti semmoiseen kehään, että se hoidossaoloaika sitten piteni ja kulut yhteiskunnalle tietysti lisääntyivät sitä mukaa. Siinä mielessä tämä lakialoite on kannatettava.

Timo  Heinonen  /kok:

Arvoisa puhemies! Vielä kiitokset viimeisille kannatuspuheenvuoron käyttäjille. Itse olen varma, että kaikki järkevät tätä lakialoitetta kannattavat, ja toivottavasti se riittää.