Stefan Wallin /r:

Värderade talman! I slutet av varje valperiod hör det till att ministerierna skriver framtidsöversikter som sedan utgör en del av bakgrundsmaterialet på basis av vilket följande regeringsprogram skrivs.

Nyt ulkoasiainministeriön tuoreen tulevaisuuskatsauksen eräs lause, jossa arvioidaan Suomen suhdetta puolustusliitto Natoon, on johtanut lähes kansalliseen poikkeustilaan ainakin Katajanokalla UM:n poliittisessa johdossa. Virkavastuulla työnsä tehneet UM:n virkamiehet saavat kylmää kyytiä julkisuudessa. Kysyn nyt hallitukselta: onko todellakin niin, ettei ministeriöiden tulevaisuuskatsauksissa saisi tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa olla mukana arvioita sellaisista tulevaisuuteen liittyvistä asioista, jotka joka tapauksessa tulevat eteemme, jotka vaikuttavat Suomeen, jotka siis vaativat meiltä kannanottoja, halusimme tai ei?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Se, että tämä yksi lause on saanut ehkä vähän ansaitsematonta huomiota, ei varmastikaan johdu mistään ministeriöstä tai ministeriön johdosta vaan siitä, että kun tällainen lause löydettiin, niin se otettiin irralleen. Ei se anna oikeata kuvaa edes siitä kontekstista, missä se esitettiin, mutta sitten tietenkin tullaan ministerin eteen mikrofonin kanssa ja pyydetään välittömästi kommenttia. Olisi varmaan tullut vielä isompia otsikoita, jos olisin juossut siitä mikrofonista poispäin sen sijaan, että totesin, että emme ole tätä käsitelleet, tämä on virkamiesten työtä.

Mitä sinänsä siihen lauseeseen tulee, niin minäkin voisin ottaa sen puheeseeni todeten, että Nato-jäsenyys selkeyttäisi monin tavoin Suomen asemaa, mutta jatkaisin pilkun jälkeen: mutta siitä ei välttämättä seuraa se, että se uusi asema olisi parempi tai edullisempi kuin nykyinen. (Vasemmistoliiton ryhmästä: Juuri näin, oikein!) Tämä on sitä keskustelua, mitä me voimme käydä.

Mutta mitä muutoin tulee näihin tulevaisuusselvityksiin, niin kyllä minä näen, että poliittisella järjestelmällä ja puolueilla on ensisijainen tehtävä määritellä politiikan agenda ja hallitusneuvottelujen kysymykset. (Puhemies koputtaa) Mutta virkamiestyö on siihen hyvä täydennys.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Ministeri vastasi hyvin. Tässä on ollut sekaannusta sen suhteen, onko kysymys sen TP-utvan asiasta, jolla tehdään katsaus, vai onko kysymys mahdollisesta selvityksestä. Näin ei ole, vaan oli kysymys virkamiesryhmän tekemisistä. Mutta kyllä meillä pitää ulko- ja turvallisuuspolitiikastakin uskaltaa keskustella ilman hysteriaa. Sen takia kysynkin ministeriltä, koska tämä oikea katsaus, jossa on sitten ikään kuin poliittinen valmistelu takana, on tulossa.

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Tämän katsauksen valmisteluaikataulu on sellainen, että pyrimme saamaan sen eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan käsiteltäväksi, tai miten tahansa laajasti sitten halutaankin, ensi vuoden alkupuolella, joka tapauksessa hyvissä ajoin ennen vaaleja. Mutta sehän on nimenomaan kuitenkin katsaus kaikkeen turvallisuuspoliittiseen kansainväliseen yhteistyöhön, josta toki sitten itse kukin voi tehdä omia johtopäätöksiään.

Ilkka  Kanerva  /kok:

Arvoisa puhemies! Olen ymmärtänyt kyllä niin, että tämä asiakirja on sen luonteinen, jossa ulkoasiainministeriö antaa eväitä hallitusneuvotteluja varten, niitä silmällä pitäen, ja pitäisin aika tärkeänäkin sitä, että tällaista ravinnetta ajatuksille, erilaisille vaihtoehdoille, vapaasti voidaan ministeriöiden toimesta tuottaa juuri tässä vaiheessa. Sitten on poliittisen prosessin tehtävä arvioida lopullisesti, mihin hallitusohjelmassa tullaan päätymään. Toivoisin todella, että virkamiesten annettaisiin vapaasti versioida näitä ajatuksia erilaisen poliittisen keskustelun ravinteeksi.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Meillä on ollut aika voimakkaasti käynnissä tämmöinen Nato-missiolähetystyö, jossa pääministeri ja puolustusministeri ovat olleet ulko- ja turvallisuuspoliittisesti mielestäni kyseenalaisella tavalla liikkeellä. Suomen taloudelliset ja poliittiset turvallisuusedut arvioidaan poliittisesti, ja hallitus on tehnyt tietyt linjaukset, ja eivät virkamiehet mene hallituksen poliittisten linjausten ohi. Tämä keskusteluasetelma kuvaa juuri tätä poliittista Nato-lähetystyötä, jota täällä parhaillaan käydään. Kyllä olen aika huolissani pääministerin kansainvälisillä areenoilla esittämistä linjoista, jotka poikkeavat hallituksen linjauksista.

Verrataan 1970-lukua vuoteen 2014. Kyllä jonkun verran syvällisyyttä ja osaamista Suomen turvallisuuden ja kansallisen edun vaalimisessa voisi erityisesti odottaa hallituksen johdolta.

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Siinä todellakaan, herra puhemies, ei ollut kysymystä, mutta kannattaa nyt kuitenkin todeta, että ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua käydään hyvin laajalti, ja pitääkin käydä, erilaisilla foorumeilla. Mutta se, mistä me hallituksessa haluamme tietenkin pitää kiinni, on se, että me toimimme hallitusohjelman mukaisesti ja niiden linjausten mukaisesti, joita yhdessä tasavallan presidentin kanssa hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa on tehty. Ja tästä ei ole mitään epäselvyyttä olemassa.

Annika  Lapintie  /vas:

Herra puhemies! Minä nyt yritän esittää kysymyksen, kun nämä muut eivät ole sitä osanneet. Hallituksen pääministeri puuttuu, mutta ehkä muut voisivat vastata.

Eikö se ole aika outoa, että meillä virkamiehet tekevät näitä linjauksia? Eikö se ole poliitikkojen tehtävä tehdä näitä linjauksia ja käydä läpi raportteja — jotka sitten päästetään julkisuuteen vieläpä ennen sitä julkistamisajankohtaa niin, että esimerkiksi ulkoasiainvaliokunta ei tästä raportista tiennyt mitään? Ja eikö se ole nimenomaan sen ministerin tehtävä, joka päällikkönä virastoa johtaa, tehdä näitä linjauksia?

Ja eikö tästä kyseisestä kirjauksesta, jossa todetaan, että Natoon liittyminen selkeyttäisi Suomen asemaa, ole jäänyt paljon paljon olennaista sanomatta — esimerkiksi se, että se tulisi meille kalliiksi, se olisi meille turvallisuuspoliittisesti Suomen kaikille kansalaisille erittäin riskialtista ja vaarallista, veisi pohjan meidän liittoutumattomuudeltamme ja veisi pohjan meidän mahdollisuudeltamme (Puhemies koputtaa) toimia rauhan välittäjänä? Miksi tästä ei ole sanottu mitään?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Tämä järjestelmä, jonka mukaan ennen vaaleja ministeriöt valmistelevat virkamiestyönä ilman poliittista ohjausta niin sanotut tulevaisuuskatsaukset, on ollut aikaisemminkin käytössä, ja tässä suhteessa kaikki ministeriöt ovat aivan samassa asemassa kuin ulkoasiainministeriö. Se, mitä tästä tuotoksena tulee, on sinänsä ihan julkisia asiakirjoja, niin että ei ole tapahtunut myöskään mitään vuotoa.

Eri asia sitten on, haluammeko me jatkossa arvioida tällaisen järjestelmän mielekkyyttä, koska joka tapauksessa uskon, että kaikki yhdymme täällä siihen, että poliittinen järjestelmä — poliittiset puolueet, vaaliohjelmat ja muut — on se, joka määrittelee politiikan agendan. Sitten hallitusneuvotteluissa katsotaan, miten nämä ovat yhteensovitettavissa, ja toki siinä työssä aina käytetään ja pitääkin käyttää virkamiesten asiantuntemusta. Mutta itse pidän kyllä lähtökohtana sitä, että virkamiehet eivät missään asiassa, muussakaan kuin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, määrittele politiikan agendaa vaan se on tämän salin ja täällä meidän taustavoimiemme (Puhemies koputtaa) tehtävä.

Jos sitten käy niin, että näemme, että virkamiehille on noussut vähän enemmänkin valtaa kuin heille kuuluu, silloin voi ehkä katsoa myöskin peiliin, toimiiko poliittinen järjestelmä puolueineen sellaisella tavalla, (Puhemies koputtaa) että se pitäisi sen johdon itse omissa käsissään. Ja niin kuin...

...tässä jo alussa todettiin, minusta ei tämä lause sinänsä, kun katsotaan myöskin se kokonaisuus, joka tuohon paperiinkin liittyy, ole ongelmallinen, (Naurua) mutta pitää vain jokaisen ymmärtää, että jos lause antaa mahdollisuuden väärintulkintoihin mediassa, niin sitä aivan varmasti myös käytetään hyväksi.

Pekka  Haavisto  /vihr:

Arvoisa puhemies! Naton rooli on selvästi muuttunut Krimin ja Itä-Ukrainan tapahtumien myötä. Aktiivisempi rooli Baltiassa ja Puolassa on totta. Nato on nyt enemmän Eurooppa-keskeinen. Miten te, ministeri Tuomioja, arvioitte tätä Nato-muutosta? Mitä se Suomen turvallisuudelle kaiken kaikkiaan merkitsee ja myöskin tälle Itämeren ympäristölle?

Ja kun Suomi on aika vahvasti — itsekin olen ollut sitä mieltä — panostanut EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämiseen ja sen yhtenäisyyteen, miten nyt itse arvioitte EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa Krimin ja Itä-Ukrainan tapahtumien valossa, sen yhtenäisyyttä ja sen kykyä toimia?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Naton rooli on kylmän sodan päättymisen jälkeen muuttunut, ja se johtuu nyt tietysti siitä, että on reagoitu siihen voimapolitiikkaan, mitä Euroopassa on ollut. Onko tämä muutos kuinka pitkäaikainen ja pysyvä, sitä emme tiedä. Luonnollisesti toivomme ja haluamme toimiakin niin, että se ei olisi pitkäaikainen.

Ja sekin on todettava, että nämä Naton päätökset sijoittaa rotaatiopohjalta sotilasyksiköitä esimerkiksi Baltian maihin ja Puolaan eivät perusta pysyviä tukikohtia, niin että sellaisessa tilanteessa ei kuitenkaan vielä olla.

Mitä tulee Euroopan yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämiseen, uskon, että tämä Ukrainan kriisi on eräänlainen herätyshuuto sille, koska tässäkin on nähty, että se yhteisen politiikan, diplomatian puolen johto ei ole ollut kovin vahvaa. Tästä uusi komissio, joka uuden korkean edustajan mukana aloittaa, tulee tekemään toivottavasti omat johtopäätöksensä.