Jukka Kopra /kok:
Arvoisa herra puhemies! Kansanedustaja Kanervan johtama parlamentaarinen
työryhmä luovutti raporttinsa viime keskiviikkona
Puolustusvoimien tulevaisuuden haasteisiin vastaamisesta. Kanervan
työryhmä on tehnyt erinomaista työtä etsiessään
ratkaisuja Puolustusvoimien rahoituksen kehittämiseksi. On
maamme puolustuksen kannalta erittäin merkittävää,
että valtaosa työssä mukana olleista puolueista
löysi yhteisen näkemyksen Puolustusvoimien määrärahojen
lisäämisestä tulevina vuosina.
Euroopan turvallisuusympäristö ja turvallisuuden
toimintaympäristö on kuitenkin muuttunut viime
aikoina voimakkaasti, niin kuin olemme kaikki saaneet havaita, ja
näillä muutoksilla on vaikutusta myös
Suomen turvallisuuteen ja puolustamiseen. Puhutaan niin kutsutusta
hybridisodankäynnistä, jossa käydään
informaatiosotaa ja käytetään tunnuksettomia
joukkoja, jopa ilman sodanjulistusta. Tällaisessa tilanteessa
ennakkovaroitusta hyökkäyksestä ei ole
ja valmiuden kohottamiseen käytettävä aika
on lyhentynyt drastisesti. Valmiuden kohottamiseen liittyviä lainsäädännöllisiä toimenpiteitäkään
ei vält- tämättä ehditä tehdä,
kun tilanne lyö päälle.
Arvoisa herra puhemies! Kysyn puolustusministeriltä:
onko tämän ennakkovaroitusajan ja valmiuden kohottamiseen
käytettävissä olevan ajan olennainen
lyhentyminen huomioitu meidän puolustusjärjestelyissämme,
(Puhemies: Nyt aika on täynnä!) jotta Puolustusvoimat...
Puolustusministeri Carl Haglund
Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kopra tarttuu tärkeään ja
aika haastavaan asiaan. On totta, että sodankäynnin
luonne ja konfliktien luonne ovat muuttuneet, ja se on näkynyt
muun muassa Ukrainan sodan kohdalla, osittain myös jo Georgian
sodan kohdalla. Tämä on tietysti huomioitu myös
meidän toiminnassamme ja tulee vielä enemmän huomioida
vastaisuudessa. Tämä ei nyt varsinaisesti liity
tähän resurssikysymykseen, niin että se on
enemmän toimintatapakysymys, mutta on tietenkin kiitettävää ja
arvostan sitä hyvää työtä, mitä täällä eduskunnassa
laajasti on tehty näiden puolustusresurssien puolesta.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Pyydän edustajia, jotka tästä aiheesta
haluavat esittää lisäkysymyksiä,
ilmoittautumaan nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta.
Tom Packalén /ps:
Arvoisa puhemies! Krimillä puhuimme vihreistä miehistä,
mikä oli varsin hämmentävää keskustelua,
koska kyseessä olivat venäläiset erikoisjoukot.
Tämä on aiheuttanut minulla semmoisen pienen huolen,
että jos Suomeen tulisi jonkun maan erikoisjoukkoja oman
maansa asepuvuissa ja aseistuksessa, niin pitäisimmekö me
näitä joukkoja vihreinä miehinä vai
sen maan asejoukkoina, mitä he olivat.
Puolustusministeri Carl Haglund
Arvoisa puhemies! Tämä edustaja Packalénin
havainto on aivan oikea, ja tämä on osa juuri
tätä hybridisodankäyntiä, mikä on
tämä nyt enemmän ja enemmän
vakiintunut, joskin uusi käsite, missä tämä konfliktin
luonne on muuttunut siltä osin, että Ukrainassa
kaikki tiedämme, että Venäjällä on
ollut suuri rooli siinä, että se konflikti on
pahentunut, ja se on ottanut osaa siihen, mutta muodollisesti Venäjä ei
ole koskaan myöntänyt olevansa sodassa Ukrainan
kanssa. Tämä tietenkin on vaikeuttanut tämän
asian lähestymistä myös kansainvälisillä foorumeilla.
Se, että Ukrainan sodan aikana on näkynyt paljon
näitä joukkoja, jotka ovat ilman tunnuksia, on
tosiasia ja on myös sitten osaltaan vaikeuttanut konfliktin luonnetta
entisestään.
Anni Sinnemäki /vihr:
Arvoisa puhemies! Tapahtumat Ukrainassa ja Venäjän
toiminta Ukrainassa ovat varmasti sellaisia, jotka antavat meille
turvallisuuspolitiikassa vielä pitkään päänvaivaa.
Osittain kysymys on siitä, millä tavalla Euroopan
unioni pystyy toimimaan yhtenäisesti, jäntevästi
ja lujasti silloin, kun on kysymys ulkopolitiikasta. Mutta kuten
edellisissä kysymyksissä tuli ilmi, kysymys on
myös siitä, millä tavalla varaudumme
tämän päivän sotilaallisiin
uhkiin.
Minkälaista pohdintaa Puolustusvoimissa ja puolustusministeriössä tällä hetkellä käydään
sen osalta, mitä meidän tulisi oppia näistä viimeaikaisista
konflikteista, ja onko sellaisia asioita, joissa voimme joustavoittaa
ja parantaa omia toimintatapojamme ja varautumistamme?
Puolustusministeri Carl Haglund
Arvoisa puhemies! On aivan selvää, että näistä Ukrainan tapahtumista
on otettava opiksi, kun katsomme sitä, miten me varaudumme
puolustushallinnossa ja, jos katsotaan vähän pidemmälle,
meidän koulutusjärjestelmässämme,
joka suuntautuu tietenkin varusmiehiin ja reserviläisiin
mutta myös meidän ammatti-ihmisiimme, siihen,
millä tavalla nämä uudet tavat luoda
konflikteja ja toimia niissä ovat kehittyneet. On aivan
selvää, että se on jo huomioitu, niin
kuin tässä alussa jo totesin, mutta varmasti se
edellyttää vielä enemmän meiltä vastaisuudessa,
jotta voimme varautua kaikkeen mahdolliseen. Joskin on samalla ihan hyvä sanoa
tässäkin, että valtiojohdossa emme koe,
että Suomeen nyt tällä hetkellä,
onneksi, kohdistuisi mitään sotilaallista uhkaa,
mutta nämä tapahtumat viime vuosina ovat osoittaneet, että Euroopassakin
edelleen voidaan käyttää sotilaallista
voimaa poliittisten päämäärien
saavuttamiseksi, ja se on tietenkin hyvin huolestuttavaa.
Risto Kalliorinne /vas:
Arvoisa puhemies! Tämä parlamentaarinen työryhmä työskenteli noin
vuoden ajan ja teki todella perusteellista työtä edustaja
Kanervan johdolla. Matkan varrella tämä tehtäväksianto
ja toiminnan tarkoitus hieman muuttuivat. Alun perin oli tarkoitus
muodostaa yhteistä tilannekuvaa siitä, missä Puolustusvoimissa
resurssien myötä mennään, ja
muodostaa yhteinen käsitys toiminnallisista tasoista ja
tilanteesta. Mutta matkan varrella ryhmä innostui ja varmaan
ministerikin siinä matkalla niin, että päädyttiin
tekemään suosituksia siitä, mitä seuraavien
päättäjien tulisi päättää resursseista.
Tämä oli merkittävä muutos tämän
työryhmän aikana.
Haluaisinkin nyt kysyä ministeriltä: Mitä ajattelette
näistä suosituksista, kuinka sitovia ne ovat tulevia
vaaleissa valittuja päättäjiä varten?
Vai voivatko puolueet hallitusohjelmaneuvotteluissa päätyä tekemään
kuitenkin jotain ihan muuta kuin mitä tässä paperissa
linjattiin?
Puolustusministeri Carl Haglund
Arvoisa puhemies! Edustaja Kalliorinne on siinä aivan oikeassa,
että lähtökohtanahan kyllä on,
niin kuin annoitte ymmärtää, että ne
päätökset tehdään sitten
vaalien jälkeen niiden toimesta, jotka ovat vaaleissa saaneet
luottamuksen ja sitten täällä tekevät
päätöksiä ja tämän
kokoonpanon pohjalta muodostavat sitten myös hallitusta.
Näinhän se tietenkin menee.
Mutta samalla on erittäin hyvä, että nyt
eduskunnassa on laaja tietopohja siitä, missä tilanteessa
maanpuolustus on tällä hetkellä ja mihin tilanteeseen
ajaudutaan, jos mitään ei tehdä. Se oli
tämän työn tarkoitus. Tämä oli
parlamentaarinen aloite, että tämmöinen
haluttiin. Selonteon prosessin yhteydessä täällä eduskunnassa
nousi tämmöinen ajatus tästä parlamentaarisesta
selvitysryhmästä. Minä päätin
sen keskustelun pohjalta tämän asettaa, ja se,
mihin formaattiin tämä lopulta päättyi,
oli eduskunnan omissa käsissä. En tiedä sitten,
miten innostuneita edustajat ovat olleet, mutta olen ehdottomasti
sitä mieltä, että edustajat ovat tehneet
erittäin hyvää työtä.
Ilkka Kanerva /kok:
Herra puhemies! Vain sen verran puolustusministerin kannanottoon, että yli
20 kertaa kokoonnuttuamme ja erittäin syvältä asiaa
arvioituamme ja erittäin hyvän informaation avoimesti
saatuamme päädyimme luonnollisesti siihen, että emme
vain me tulleet ravituiksi vaan että tarkoitus oli luonnollisesti antaa
kansalaiskeskusteluun ja poliittiseen debattiin aineksia. Tästä luonnollisesti
oli kysymys.
Toivomme, että tässä paperissa on
myöskin sellaisia näkökantoja, joita
alkuperäisessä kysymyksessä esitettiinkin
muun muassa siitä, kuinka nopeasti saattaa kriisi levitä nykyisen
kaltaisissa, hybridisodankäynnin kaltaisissa olosuhteissa.
(Vasemmalta: Nyt voisi kysyä!) — Eikö niin?
(Naurua)
Puolustusministeri Carl Haglund
Juuri näin, edustaja Kanerva on aivan oikeassa.
Minun mielestäni tärkein, oleellinen pointti, mikä tässä tuli,
oli tämä kansalaiskeskustelu. Sehän,
mitä täällä on toivottu, on
sitä, että saadaan julkinen raportti, missä tämä tilanne,
vaihtoehdot ovat julkisia niin, että kyetään
keskustelemaan ja kaikki puolueetkin — ne, jotka kannattavat
niitä johtopäätöksiä,
mihin viitattiin, ja ne, jotka mahdollisesti niitä vastustavat — voivat käydä näistä
keskustelua,
avointa semmoista. Se edesauttaa ihmisten ymmärtämistä,
ehkä edesauttaa ihmisten mahdollista käyttäytymistä vaaleissa,
jos kokee, että tämä on tärkeä asia,
varmasti edesauttaa meidän kaikkien yhteisiä päätöksiä sitten,
kun muodostamme käsitystä tästä vaalien
jälkeen ja toimimme sen pohjalta.