Timo Ihamäki /kok:

Arvoisa puhemies! Kelan valtuutetut ovat antaneet eduskunnalle vuoden 2001 toimintakertomuksen, joka pitää myös sisällään Kelan vuosikertomuksen tilikertomuksineen ja tilintarkastuslausuntoineen ja edelleen katsauksen väestön sosiaaliturvaan ja hyvinvoinnin kehitykseen. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on antanut mietintönsä valtuutettujen kertomuksen johdosta, ja sitä nyt käsitellään.

Kelahan toimii eduskunnan valvonnassa. Laitoksen hallintoa ja toimintaa valvovat eduskunnan valitsemat 12 valtuutettua ja heidän valitsemansa 8 tilintarkastajaa.

Kela on suomalaisen sosiaaliturvan toimeenpanija. Kela huolehtii Suomessa asuvien perusturvasta eri elämäntilanteissa. Kelan toiminnan ulkopuolella suomalaisten sosiaaliturvasta ovat oikeastaan vain toimeentulotuki, työeläkkeet ja ansiosidonnainen työttömyysturva.

Kelan tehtäviä on runsaasti lisätty koko 90-luvun ajan. On pyritty niin sanottuun yhden luukun periaatteeseen. Kela onkin lisääntyneistä tehtävistä selvinnyt kohtalaisen hyvin ja vieläpä lähes samalla henkilöstömäärällä kuin ennenkin. Kiitos tästä lankeaa motivoituneelle ja osaavalle henkilökunnalle ja erinomaisesti kehitetylle atk-järjestelmälle.

Kelalla on toimeenpantavana laskutavasta riippuen runsaat 50—60 etuusnimikettä ja vajaat 100 eritasoista säädöstä. Sosiaalilainsäädäntö on sisällöllisesti varsin vaikeaselkoista ja tulkinnanvaraista. Tämä tosiasia täytyy ottaa huomioon, kun Kelaa moititaan vaikeasti ymmärrettävistä päätöksistä. On myös muistettava, että etuuksien tasosta ja myöntämisen perusteista ei vastaa Kela. Sen toiminta on tiukasti säännelty laeilla. Onneksi lainsäädännön selkeyttämiseen tähtäävä työ, jonka tärkeyttä Kelan valtuutetut ovat vuosia korostaneet, on nyt konkreettisesti käynnissä. Tähän asiaan myös sosiaali- ja terveysvaliokunta puuttui mietinnössään.

Valiokunta kiinnittää huomiota Kansaneläkelaitoksen rahoitukseen. Valiokunta pitää keskeisenä kysymyksenä Kansaneläkelaitoksen rahoituksen ja maksuvalmiuden turvaamista kestävällä tavalla. Kansaneläkerahaston määrä on nykyisellään riittävä, mutta sairausvakuutuksen rahoituksen alijäämä on edelleen kasvanut. Valtion takuusuoritusta Sairausvakuutusrahastoon makset-tiin kertomusvuonna 2,8 miljardia markkaa. Valiokunta toteaakin aivan oikein, että valtion rahoitusosuuden kasvu merkitsee samalla järjestelmän verorahoitteellisuuden lisääntymistä.

Valiokunta pitää myös tärkeänä valtuutettujen tehtäväksi säädettyä palvelujen laadun ja saatavuuden huomioon ottamista valvontatoiminnassa. Asiakasnäkökulman tulee olla laitoksen palvelutoiminnassa keskeinen. Valtuutetut ovatkin ottaneet kantaa, ja Kelan palvelutyöryhmä on päätynyt samaan, että Kelan toimipisteitä ei Suomessa vähennetä, koska valtaosa asiakkaista haluaa itse asioida toimistoissa ja toimistopalveluiden saatavuus on monille tärkeä asia.

Ratkaisutoiminnan on turvattava asiakkaiden yhdenvertainen kohtelu eri toimipisteissä ja eri alueilla, ja tähän on kiinnitetty huomiota etenkin koulutuksessa. Kun niin sanottu sähköinen asiakirjahallinta eli saha yltää koko maahan, voidaan varmuutta tasapuolisuudesta pitää kattavana.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että Kansaneläkelaitoksen maksamista etuuksista tulee tiedottaa nykyistä laajemmin. Valiokunta on tiedostanut puutteita tiedotuksessa joissakin yksittäistapauksissa. Kelan tiedotusta on kuitenkin yritetty parantaa, ja esimerkiksi toimistoissa henkilökunta pyydettäessä antaa henkilökohtaista opastusta. Myöskin Kelan tiedotuslehti jaetaan maan kaikkiin talouksiin. Eli itse asiassa tietoa kyllä jaetaan; eri asia on, kuinka se menee perille.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös lääkekorvauksiin ja sinänsä kiinnittää huomiota oikeaan asiaan, mutta terveisien oikeampi osoite on sosiaali- ja terveysministeriö eikä niinkään Kela. Valiokunta pitää välttämättömänä sairausvakuutuksen lääkekustannusten korvausjärjestelmän uudistamista, ja samalla valiokunta kiinnittää huomiota potilaiden korkeisiin omavastuuosuuksiin ja myöskin siihen seikkaan, että yksittäisen lääkkeen hinnan sijasta tulisi tarkastella hoidon kokonaiskustannuksia. Ne ovat tärkeitä ja asiallisia huomautuksia, mutta Kela toteuttaa tässäkin olemassa olevaa lainsäädäntöä, ja jos lainsäädäntöä halutaan muuttaa, silloin vaaditaan hallituksen esitys ja eduskunnan päätös.

Jukka Vihriälä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tätä Kelan valtuutettujen toimintakertomusta ja siitä annettua sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöä Kelan valtuutettujen puheenjohtaja esitteli. Voi todeta sen todella, että Kela on suomalaisen sosiaaliturvan toimeenpanija, mutta kyllä Kela tarvitsee nimenomaan pitkäjänteisen rahoituksen ja se pitää pystyä joka vuosi turvaamaan. Siitähän nyt on ollut ongelmaa, kun etuuksia lisätään ja sitten ei rahoitus tahdo olla aina riittävässä järjestyksessä. Tietenkin tämä talohan se on, joka lopuksi sen rahoituksen antaa.

Kun ed. Ihamäki, joka on Kelan valtuutettujen puheenjohtaja (Ed. Ala-Nissilä: Herra puheenjohtaja!) — niin, herra puheenjohtaja — ei itse voi tietenkään valtuutettuja lähteä kovin ylistämään, niinpä minä haluaisin tässä yhteydessä todeta, että Kelaa ovat Kelan valtuutetut mielestäni hoitaneet sillä tavalla kuin pitääkin hoitaa suomalaisen sosiaaliturvan keskeistä tekijää ja toimeenpanijaa. Tästä me voimme tietenkin olla tyytyväisiä, vaikka täällä näin vähän kansanedustajia nyt onkin paikalla.

Olavi Ala-Nissilä  /kesk:

Arvoisa puhemies! Hyvä, että ed. Ihamäki esitteli tämän mietinnön. Todella minäkin kiinnitän huomiota siihen, että ei täällä Kelan valtuutettuja ja sosiaalivaliokunnan jäseniä näy mailla halmeilla, vaikka näin tärkeä asia on käsittelyssä. Ehkä tässä on jotain päällekkäisyyttä.

Todella on niin kuin ed. Vihriälä sanoi, että Kela on oikeastaan ainoa laitos Suomessa, joka on pitänyt huolta kattavasta palveluverkostosta ja aikoo näin toimiakin, mikä oli mietintöön linjattukin. Valtionhallinto keskittää ja karsii koko ajan toimipisteitään, mutta Kelassa on otettu tämä linja. Se on todella oikea ja siitä pitää pitää kiinni.

Kuten ed. Vihriälä sanoi, tässä yhteydessäkin kannattaisi keskustella siitä, miten Kelan etuuksien rahoitus hoidetaan. Nyt tämä aukko, kun sairausvakuutusmaksuakaan ei tarkistettu, kasvaa. Näin ei voi jatkua kovin kauaa vaarantamatta Kelan toimintaa. Kyllä Kansaneläkelaitos on köyhän ainoa todellinen turva tässä Lipposen hallituksen Suomessa, ja sen toiminnasta pitää kyllä pitää huoli.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Niin kuin tässä edellä on todettu Kelan asemasta, se on merkittävä. Siinä mielessä voi todeta kyllä ed. Ala-Nissilälle, jotta Lipposen hallituksen aikanakin Kelan korvaukset ja suoritukset on kyllä hoidettu hienosti. Se on todettu kertomuksessa ja käytännön elämässäkin. Mutta se aukko, mikä tulee sairausvakuutuskassaan, on totta kai täytettävä. Se on vakava paikka. Mutta näen poliittisena linjauksena ihan oikeana sen, mitä ymmärsin hallituspuolueiden katsoneen siitä, ja se tulee vain sitten hallitusohjelmaan.

Sen näen oikeana linjana, jotta tässä eläkeläisten savamaksua alennetaan muiden tulonsaajaryhmien osalta. Odotan sitä, jotta kun tuleva hallitus aikanaan muodostetaan, tähän tehdään kestävä pohja, koska pitkässä pelissä ei ole järkevää, että on sillä tavalla, jotta pikkuhiljaa luisuu maksupohja siten, jotta verovaroista rahoitetaan, koska tässä on kuitenkin selkeä korvamerkkaus olemassa. Se romuttaa muuten koko tämän idean, jos se muuttuu pelkästään suoraan verorahoitteiseksi.

Timo Ihamäki /kok:

Arvoisa puhemies! Haluan vielä todeta, että Sairausvakuutusrahastossa on suuri vajaus. Tämä johtuu aika paljon siitä, että sairausvakuutusmaksua ei nyt ilmeisesti koroteta. Tällöin joudutaan turvautumaan muun muassa yhteisöveron tuottoon, ja se on sitten poissa esimerkiksi kunnallistaloudesta.