14) Hallituksen esitys laiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta
Juha Rehula /kesk(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Eduskunnan hyväksyessä tämän
lain se tarkoittaa sitä, että ensi vuoden alusta
tässä maassa on Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Stakesia ja Ktl:ää, Kansanterveyslaitosta, ei
enää ole. Kysymys on siitä, että pyritään
luomaan vahva yksikkö, jonne tutkimustoiminta sosiaali-
ja terveydenhuollon osalta keskittyisi. Kysymys on päällekkäisyyksien
purkamisesta, voimavarojen säästämisestä ja
sen osaamisen, jota Suomessa saatavilla on, keskittämisestä ja
kohdentamisesta niin, että paras hyöty aikaansaataisiin.
Tässä vaiheessa käsittelyssämme
on laki, jossa on kahden viraston tekninen yhdistäminen.
Muita muutoksia ei tässä vaiheessa tekemässä olla.
Mahdolliset ja todennäköiset muut esitykset saadaan
eduskunnan käsittelyyn myöhemmin.
Muutama valiokunnan kommentti.
Ensinnäkin valiokunta toteaa, että laitoksen toiminnan
jatkosuunnittelussa ja tulosohjauksessa tulee varmistaa hyvinvoinnin
rooli ja osuus tämän tulevan tutkimuslaitoksen
toiminnassa. Vaara on, että terveydenhuolto dominoi ja
nykyisen Stakesin tehtävät jäävät
vähemmälle.
Toisekseen valiokunta toteaa, että me emme ota eikä tämä lakiesitys
ota kantaa tulevan laitoksen alueelliseen sijoittumiseen ja sen
sijoittumisen mahdolliseen tulevaisuuteen. Me olemme tilanteessa,
missä näillä kummallakin, niin Kansanterveyslaitoksella
kuin Stakesilla, on alueellisia toimiyksikköjä,
mutta tässä vaiheessa ei oteta niiden sijoittumiseen,
niiden tulevaisuuteen, kantaa. Perustelujen mukaan esityksen tarkoituksena
on vahvistaa valtionhallinnon toimenpiteitä Pääkaupunkiseudun
ulkopuolella, ja siitä tietysti pystyy päättelemään,
että alueellistaminenkin tulee olemaan osa tämän
laitoksen tulevaisuutta. Mutta korostan: tässä vaiheessa
kantaa ei oteta.
Kolmas asia, johon valiokunta kiinnittää huomiota,
on se, että yksi peruste tulevan laitoksen perustamiselle
on se, että pystyttäisiin nykyistä paremmin
sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla vastaamaan
valtionhallinnon tuottavuusohjelman vaatimuksiin, sillä päällekkäisyyksien
poistaminen ja synergiaetujen hyödyntäminen on
tarkoituksenmukaista ja järkevää ja pystytään
nyt jo ennakoimaan, että näitä tuottavuusohjelman
vaateita pystytään täyttämään.
Valiokunta kuitenkin toteaa, että olemme huolestuneita
siitä, miten niin sanotun ulkopuolisen rahoituksen osuus
huomioidaan, ja toisinpäin, miten tämän
ulkopuolisen rahoituksen osuus jatkossa mahdollistetaan, ettei se
jäisi tuottavuusohjelman jalkoihin. Kyse on kuitenkin miljoonaluokan
asiasta, siitä että tämä tuleva
laitos pystyisi hyödyntämään
esimerkiksi EU-rahaa.
Neljänneksi valiokunta kiinnittää huomiota henkilöstön
asemaan. Tässähän pääjohtajia
lukuun ottamatta jokaisen virka- tai työsuhde siirtyy uuteen
laitokseen, ja näiltä osin, sen me tiedämme,
tehtävät eivät välttämättä ole
yksi yhteen nykyisten kanssa, mutta joka tapauksessa jokaisen henkilön
työ turvataan.
Viidenneksi totean yhden pienen asian — tässäkin
yhteydessä luen sen vielä suoraan meidän mietintötekstistämme — joka
liittyy epätietoisuuteen siitä, mikä on
nykyisin valtionhallinnon alaisuudessa toimivien mielisairaaloiden
ja koulukotien hallinnollinen asema jatkossa. Valiokunta toteaa:
"Valiokunta pitää myönteisenä,
että Stakesin alaisuudessa nykyisin toimivat valtion mielisairaalat
ja koulukodit jatkavat hallinnollisesti perustettavan uuden laitoksen
alaisuudessa. Valiokunta pitää tärkeänä,
että asiassa pitkään jatkunut epävarmuus
saadaan esityksen pohjalta päättymään."
Tämä on ensinnäkin valiokunnan yksimielinen
mietintö, mistä seuraa, että tämä viimeksi
mainitsemanikin asia on valiokunnan yksimielisesti vahvistama. Ja
sellaisia terveisiä valiokunta ja tätä kautta
eduskunta haluaa lähettää näihin
valtion mielisairaaloihin ja koulukoteihin, että se tilanne,
se hallinnollinen asema, joka niillä on, tulee turvata,
ja me osaltamme sen tätä kautta, tämän
mietinnön kautta, vahvistamme.
Tämä mietintö on yksimielinen. Hallinto
on asia, joka aina kiinnostaa ihmisiä, ja tässäkin
niin sanottua parranpärinää on viimeisten
kuukausien aikana riittänyt. Mutta lopputuloksesta voi
sanoa, kun ollaan nyt tässä vaiheessa, että on
hyvin pikaisella aikataululla valmistelua tehty ja nyt voi toivoa,
että eduskunnan osaltakin päätöksentekoprosessi
menisi nopeasti. Tässä nimittäin välittömästi
sen jälkeen, kun tämä meidän
mietintömme ja eduskunnan päätökset
ovat tulleet, ryhdytään johtajia valitsemaan,
paikkaa laittamaan auki jne., niin että tässä on
iso prosessi, joka on edennyt henkilöstöjärjestöjenkin
ilmoittaman mukaisesti hyvällä tavalla eteenpäin,
ja tämän toivoisi olevan myös jatkossa
se suunta, johon tämä laitos tulevaisuudessa kehittyy.
Anneli Kiljunen /sd:
Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan
annettavaksi laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. Tarkoitus
on perustaa sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle
uusi hyvinvoinnin ja terveyden tutkimus- ja kehittämislaitos,
johon yhdistetään nykyisten Kansanterveyslaitoksen
ja Stakesin tehtävät ja henkilöstö.
Perustettavan laitoksen laaja-alainen asiantuntemus mahdollistaa nykyistä paremmin
sosiaali- ja terveysalan tarpeet yhdistävän tutkimus-
ja kehittämistoiminnan sekä siihen perustuvan
tiedonvälityksen. Samalla saavutetaan synergiaetuja, joiden
avulla voidaan purkaa toimintojen mahdollisia päällekkäisyyksiä.
Tosin varsinaista toiminnallista päällekkäisyyttä ei
juurikaan ole havaittu, kun toimintoja on nyt tarkemmin käyty
läpi. Periaatteessa laitosten yhdistäminen mahdollistaa
entistä vahvemman asiantuntemuksen sosiaali- ja terveysalan
tutkimuksessa ja kehittämisessä. Se on ollut yhdistämisen
keskeinen tavoite, ja uskon, että se myös toteutuu,
mikäli asiat menevät suunnitelmien mukaan.
Valiokunnan mietinnössä kuvataan hyvin myös
niitä ongelmallisempia kohtia, joita laitosten yhdistämiseen
liittyy, ja niitä epäkohtia, joita meille tuotiin
esiin myös asiantuntijakuulemisissa. Yksi huoli on, ettei
lain valmistelussa ja laitoksien yhdistämisessä ole
tarpeeksi huomioitu sosiaalialan asemaa. Sosiaalipuolen monet haasteet
ja etenkin kunnallisten sosiaalipalvelujen kehittäminen
ovat vaarassa jälleen jäädä liian
vähälle huomiolle. Henkilöstöstä valtaosa
tulee Kansanterveyslaitoksen puolelta, jolloin on olemassa ilmeinen
uhka, että terveysalan tutkimus ja kehittäminen
painottuvat sosiaalialan kustannuksella. Sosiaalialan tutkimus-
ja kehittämisresurssit on turvattava ja alat on saatettava
keskenään parempaan tasapainoon. Laitoksen laaja-alaista
osaamista ja monialaisempia otteita on syytä korostaa.
Arvoisa puhemies! Laitosten yhdistäminen lisää ymmärrettävästi
henkilöstön epävarmuutta ja huolta, mutta
henkilöstö on suhtautunut uudistukseen kohtalaisen
myönteisesti. Henkilökunnalta vaaditaan valmiutta
uusiin tehtäviin ja toimenkuvien muutoksiin, mutta olisi
tärkeää, että henkilöstö pääsääntöisesti
siirtyisi uuteen laitokseen vanhoine tehtävineen, niin
että heidän osaamisensa ja toiveensa huomioidaan
mahdollisimman hyvin. Määräaikaisten
työntekijöiden tilannetta ei tässäkään
organisaatiouudistuksessa ole turvattu heidän määräaikaansa
pitemmälle. Kannan suurta huolta määräaikaisten
työntekijöiden asemasta, ja olisi tässäkin
tilanteessa syytä painottaa, että jatkossa määräaikaisia
työsuhteita pitää muuttaa mahdollisuuksien
mukaan vakituisiksi.
Yhtenä huolena on myös nykyisiltä laitoksilta mahdollisesti
yliopistolle siirtyvän tutkimustoiminnan turvaaminen. Perustutkimuksen
siirtäminen yliopistoille on lähtökohtaisesti
hyvä ja kannatettava asia. Tiedämme kuitenkin,
että yliopistoille budjetoidut tutkimusrahat ovat jatkuvasti alle
tiede- ja teknologianeuvoston edellyttämän tason.
Siksi on olennaista, että mahdollisesti yliopistoille siirtyvän
perustutkimuksen ja muun toiminnan mukana siirretään
myös tarvittava rahoitus ja muut resurssit. Yhteistyö yliopistojen kanssa
on olennainen osa uuden laitoksen tutkimuksen vahvistamista ja sinänsä siis
tärkeä asia; vain resurssit arveluttavat tässä kohden.
Arvoisa puhemies! Monissa asiantuntijalausunnoissa esitettiin
kritiikkiä valtion tuottavuusohjelmaa kohtaan laitosten
yhdistämisessä ja mietinnössäkin
todetaan tämä huolestuttava tilanne. Ylipäätään
tilanteessa, jossa työvoimapula on uhkaamassa sosiaali-
ja terveyssektoria, on nurinkurista laskea aina plussan puolelle
näitä eläköityviä työntekijöitä.
Päinvastoin, laitoksen houkuttelevuus työnantajana
tulisi taata ja kannustaa työntekijöitä pitkiin
työuriin. Eläköityminen tulee aiheuttamaan
nopeasti osaamisvajeen, jonka paikkaaminen on vaikeaa. Etenkin yhteisrahoituksella
ja ulkopuolisella rahoituksella toteutettava tutkimustoiminta on
rajattava tuottavuusohjelman ulkopuolelle. Tältä osin
hallitus ei toteuta tuottavuusohjelman alkuperäistä tarkoitusta.
Tarkoitus ei saa eikä voi olla pelkästään henkilöstömäärän
supistaminen julkiselta sektorilta.
Valiokunnan yhteisen linjauksen mukaisesti on välttämätöntä,
että ulkopuolisella rahoituksella voidaan jatkossakin tehdä laitoksen
tehtävien ja strategisten tavoitteiden mukaista tutkimusta ja
kehittämistyötä. Mietinnössä otamme
kantaa myös hallituksen alueellistamishankkeeseen, jota
tässä yhteydessä tullaan toteuttamaan
laitosten nykyisten alueellisten toimipaikkojen yhdistämisellä ja
kehittämisellä. On tärkeää,
etteivät alueellistamistavoitteet ole ristiriidassa perustettavan
laitoksen perusluonteen kanssa luoda kansallisesti ja kansainvälisesti
vahva hyvinvoinnin ja terveyden tutkimus- ja asiantuntija- ja kehittämislaitos,
vaan että taataan osaava henkilökunta ja osaamisen
kehittämisen edellytykset kaikissa toimipisteissä.
Laitosten nykyiset vahvuudet on säilytettävä,
jotta uudesta kokonaisuudesta saadaan entistä parempi.
Arvoisa herra puhemies! Tässä yhteydessä keskitytään
lähinnä kahden laitoksen yhdistämiseen.
Yhdistämisestä aiheutuvista muista lakimuutoksista
on tarkoitus antaa erillinen hallituksen esitys. Erikseen selvitettävä asia
on muun muassa Lääkehoidon kehittämiskeskuksen
Rohdon asema hallinnossa. Lääkehuollon keskushallinnon
kehittämisestä tehdyn selvityksen mukaan Rohto
tulisi liittää osaksi Terveyden ja hyvinvoinnin
laitosta. Tätä tukevat myös Rohdon oma
lausunto asiasta ja kaikki muutkin selvityksestä lausunnon
antaneet tahot Lääkelaitosta lukuun ottamatta.
Suuri osa Rohdon toiminnasta liittyy olennaisesti nimenomaan perusterveydenhuoltoon.
Lääkehoito on myös tärkeä osa
ihmisen kokonaishoitoa ja siten myös tärkeä osa
perusterveydenhuoltoa, joten niitä ei voi irrottaa toisistaan.
Jotta tätä yhteyttä voidaan puolestaan vahvistaa
sekä kehittää koordinoidusti lääkehoidon
ja muun terveydenhuollon tutkimusta, on syytä valmistella
myös Lääkehoidon kehittämiskeskus
Rohdon liittäminen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen.
Erkki Virtanen /vas:
Arvoisa puhemies! Tämän lain käsittelyn
yhteydessä ja valiokuntakuulemisen yhteydessä esiintyi
runsaasti erilaista huolenaihetta. Minusta kuitenkin valiokunnan mietinnössä nämä
huolet
on onnistuttu käsittelemään ja eliminoimaankin
kohtuullisen hyvin. Minä en sinänsä itse
oikein voi mitenkään Helsingissä työssä käyvänä,
mutta Kuopiossa asuvana huolestua siitä, että tämän
uuden laitoksen jokin osa tai osasto esimerkiksi siirtyisi Kuopioon.
Arvoisa puhemies! Se, mistä olen erityisen tyytyväinen,
on se, minkä valiokunnan puheenjohtaja omassa puheenvuorossaan
täällä jo sanoi, eli kun koulukotien
ja valtion mielisairaaloiden työntekijöitten keskuudessa
elänyt huoli siitä — tai oikeastaan pitkään
jatkunut huoli ja epävarmuus siitä — minkä hallinnon
alaisuudessa he jatkossa tulevat toimimaan, on nyt valiokunnan kannanottona
saanut selkeän näkemyksen. Se, että ne
jatkavat entisellään, on hyvä ratkaisu ja
tuo varmasti myöskin merkittävästi lisää tuottavuutta
valtion mielisairaaloissa ja koulukodeissa työskentelevien
työntekijöitten työhön, kun turha
epävarmuus poistuu.
Sirpa Asko-Seljavaara /kok:
Arvoisa puhemies! Kuulemamme asiantuntijat olivat kaikki sitä mieltä,
että tämä uusi laitos on tarpeellinen
ja täysin mahdollinen, ja niin kuin puheenjohtajamme sanoi,
myöskin meidän mietintömme oli yksimielinen.
Mutta paljon työtä on vielä jäljellä, muun
muassa henkilöstön asema ja sitten tämä perustutkimuksen
asema, sillä molemmissa laitoksissa on erittäin
korkeatasoista perustutkimusta ja sitä ei pidä millään
tavalla vaarantaa, siirtyy se sitten yliopistolle tai jää tähän
uuteen laitokseen. Ja tietenkään tätä ulkopuolista
rahoitusta, josta monet ovat maininneet, ei voi laskea tähän
valtion tuottavuusohjelmaan mukaan, sillä sehän
on kilpailutettua rahaa. Lopuksi vielä Rohdon asema: Rohto
on itse sitä mieltä, että se kuuluu mieluummin
tähän laitokseen kuin muualle. Tänään
kuulin, että tämän uuden laitoksen nimi on
Thl.
Pentti Tiusanen /vas:
Puhemies! Muistuttaa kovasti Tielaitosta, Tiehallitusta aikoinaan.
Tästä, mihinkä ed. Asko-Seljavaara lopetti,
siis perustutkimuksen turvaamisesta, olen täysin samaa
mieltä. Jos ajatellaan Kansanterveyslaitosta esimerkiksi,
se on hyvin merkittävää tutkimusta tehnyt.
Se on ollut hyvin tärkeä neuvonantaja, ja sitä on
konsultoitu monesti terveyskysymyksissä.
Mutta eräs asia, jonka Kansanterveyslaitos on menettänyt
jo aikaisemmin, on rokotteiden kehittäminen ja tuotanto.
Nyt kun Suomi ostaa ulkomailta rokotteet, niin me huomaamme, mitä se tulee
maksamaan, kun me olemme mielestäni kevytkenkäisesti
tämän oman tuotannon lakkauttaneet vetoamalla
ehkä kannattavuuteen. Ja nyt kun rokotteiden valmistaminen
maailmanlaajuisesti alkaa olla aika tavalla monopoli, niin hinnat ovat
todella nousseet ja Suomi maksaa paljon näistä tuoduista
rokotteista ja samalla myöskin tämä huoltovarmuuskysymys
on paljon heikommalla pohjalla kuin aikaisemmin. Eli tästä opimme,
että meillä on paljon osaamista, josta pitää pitää kiinni
eikä lyhytnäköisesti luopua.
Yleiskeskustelu päättyi.