Arvoisa herra puhemies! Ministeri Katainen mainitsi tämän ongelman yhdessä vastauspuheenvuorossa, kun hän totesi, että eräs syy finanssikriisiin on se, että rahalaitosten johtajilla on ollut kohtuuttomia bonus-, optiojärjestelmiä ja erilaisia palkkiosysteemejä. Kun monessa maassa nyt on annettu tuo talletussuoja, niin on myöskin kytketty siihen ehtoja. Suoja edellyttää, että nämä käydään läpi ja puretaan. Kysyn:

Aikooko Suomen hallitus toimia samalla lailla, että selvitetään, mitä kaikkia tämmöisiä kohtuuttomia etuisuuksia on annettu, ja liitetäänkö niiden poistaminen ehtona talletussuojaan?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Puhemies! Kansainväliset esimerkit nimenomaan tämmöisistä kultaisista sateenvarjoista tai ekstrabonuksista tai niiden kieltämisestä ovat liittyneet semmoiseen tilanteeseen, että valtio on pääomittanut pankkeja tai tehnyt joitakin merkittäviä toimenpiteitä nimenomaan niin, että veronmaksaja on ollut aktiivisesti tukemassa pankin pystyssä pysymistä. Minusta on silloin kohtuullista, jos veronmaksajien rahoja käytetään vaikkapa pääomittamiseen, ettei sen pääoman tuottoa jaeta mitenkään erityisbonuksina. Se on minusta oikeus ja kohtuus.

Suomessa tämänkaltaiseen pääomittamiseen ei ole ilmennyt tarvetta. Me valmistelemme sen lainsäädännön, jos semmoinen tarve joskus tulisi, enkä osaa sanoa, onko meillä minkälaisia palkkiojärjestelmiä ylipäänsä ollut, mutta erityisesti tilanteissa, joissa veronmaksaja osallistuu aktiivisesti jonkin pankin tukemiseen, minusta reilut, avoimet pelisäännöt pitää olla käytössä.

Puhemies! Aina, kun jonkunlainen talletussuoja tai sitoumus joudutaan antamaan, ja aina, kun syntyy kriisi, käy niin, että syyttömät joutuvat maksumiehiksi ainakin osittain. Näin tulee myöskin käymään Suomessa. Ja uudistan tämän kysymyksen. Te sanoitte, että jos tarvetta on, ryhdytään selvittämään ja mahdollisiin ehtoihin.

Miksi te ette voi antaa selkeää vastausta, että ryhdytään siihen ja ollaan EU:ssa aktiivisia, niin että koko EU:ssa ryhdyttäisiin tällaisiin toimiin?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Puhemies! Osittain meidän aktiivisuutemme, mutta osittain, totta kai, muidenkin aktiivisuuden takia tässä sunnuntaina euroryhmän pääministereitten yhteisessä kannanotossa nimenomaan otettiin tähän kantaa. Eli jos ja kun eri maissa joudutaan käyttämään toimenpiteitä, joilla nimenomaan veronmaksajien rahaa tilapäisesti käytetään pankin tukemiseen, jotta se pysyy pystyssä, jotta talletukset ovat suojassa ja jotta ihmiset saavat velkaa ja saavat pidettyä asuntolainansa pankissa, niin silloin on kohtuullista ja täysin oikein, että johdon etuuksia rajoitetaan tai leikataan.

Arvoisa puhemies! Me olemme tottuneet sanontaan "missä ongelma, siellä tarvitaan EU:ta". Tämän kansainvälisen finanssikriisin taustalla tietenkin on 1980-luvun rahamarkkinoiden vapauttaminen, jonka seurauksena pääomaliikkeet ovat siirtyneet suorista investoinneista lyhytaikaisiin siirtoihin. 90 prosenttia tänä päivänä pääomaliikkeistä on lyhytaikaisia, huomattavalta osalta spekulatiivisia investointeja. On syntynyt tämä virtuaalitalous, ovat syntyneet veroparatiisit, erilaiset johdannaisjärjestelyt, hedge-rahastot jne. Nyt on tämä vakava kysymys tietenkin esitettävänä. Meillä on olemassa onneksi Euroopan unioni, jossa me olemme mukana, koska näihin ilmiöihin me emme todellakaan pääse kiinni suomalaisin toimin vaan yhteisin eurooppalaisin toimin. Haluan nyt vakavasti valtiovarainministeriltä kysyä:

Mitä toimia Suomi on tehnyt nimenomaan unionissa esimerkiksi veroparatiisijärjestelyjen purkamiseksi Euroopan unionin alueella?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Puhemies! Tämä on meidän perinteinen vaatimuksemme, että me tarvitsemme yhteiset pelisäännöt pankkimarkkinoilla myös unionin sisällä. Meillä on oikeastaan unionin sisällä yksi tai kaksi maata, kaksi maata itse asiassa, joissa pankit toimivat erilaisten avoimuussääntöjen nojalla kuin muut, ja tämä ei ole hyvä. Me olemme tämän tuoneet toistuvasti esiin.

Mutta kysyjän laajempi kysymys tästä virtuaalitaloudesta, erittäin suurista riskeistä, on asianmukainen. Rehellisesti täytyy todeta, että mehän olemme nauttineet tämän virtuaalitalouden hedelmistä nyt monta vuotta, elikkä rahaa on tullut ovista ja ikkunoista joka puolelle, mutta riskit ovat erittäin suuret. Riskit ovat erittäin suuret, ja näin ollen me tarvitsemme parempaa sääntelyä. Antaa sen virtuaalitalouden tahkota veronmaksajille rahaa, mutta siinä meillä pitää olla varmuus, ettei se hölmöile, niin kuin se tällä hetkellä on tehnyt, ja siihen me tarvitsemme kansainvälistä parempaa sääntelyä.

Herra puhemies! Tässä on nyt syytetty vasemmistoa siitä, että haluamme pysyvästi lisätä valtion menoja, kun olemme esittäneet palveluita kansalaisille.

Minä nyt kysyisin, miksi te ette halua ottaa pysyviä tuloja valtiolle. Eikö nyt olisi korkea aika ryhtyä uudelleen perimään varallisuusveroa, eikö olisi syytä vihdoinkin alkaa verottaa pääomatuloja samalla tavalla kuin työtuloja eli progressiivisesti? Minkä takia halutaan mahdollistaa ja halutaan edistää ja suosia verokikkailua sillä, että pidetään työtulot eri tavalla verotettuina kuin pääomatulot? Milloin te haluatte valtiolle pysyviä tulolähteitä?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Puhemies! Kukapa ei haluaisi pysyviä tulolähteitä, mutta nuo teidän mainitsemanne keinot, pelkään pahoin, ovat sellaisia, että jos me lähtisimme siitä ajattelusta, että mahdollisimman korkea pääomavero tuottaa mahdollisimman suuren tuoton, niin minä luulen ja olen varma, että nämä pääomat siirtyisivät Suomesta pois ja niiden tuotto yhteiskunnalle ei olisi sitä, mitä te ehkä kuvittelette. Tämä ei ole itse asiassa tämmöinen, tai voihan tämä olla, ideologinen kysymys, mutta jos sitä katsoo ilman mitään ideologiaa, niin kannattaa katsoa hyvin pragmaattisesti.

Meidän ei kannata lypsävää lehmää myöskään tappaa. (Ed. Pulliainen: Hyvä periaate!) Näin ollen meidän pitää säätää nämä veroasteet sille tasolle, että ne tuottavat, aivan samoin kuin tuloverojen kohdalla vuodesta 1995 lähtien, kun tuloveroja on säännönmukaisesti alennettu, niitten tuotto on puolitoistakertaistunut. Tässä on yksi esimerkki palkkatuloverotuksen kohdalta, ja tätä samaa logiikkaa meidän pitää aina katsoa myös pääomatulojen kohdalla. Elikkä optimiverotaso, sitä me haemme, ei mahdollisimman korkeata tai mahdollisimman matalaa, vaan optimi, mikä maksimoi yhteiskunnallisen hyvän.

Arvoisa puhemies! Moni kansanedustaja on kertonut saaneensa viime viikkoina neuvoja, ettei finanssikriisillä saisi elämöidä, ettei saisi lietsoa paniikkia kuluttajiin ja sijoittajiin. Jopa suomalainen media on käsitellyt kriisiä etenkin alkuviikkoina paljon varovaisemmin sanakääntein kuin ulkomaiset kollegansa. Julkisen keskustelun varassa olevat piensijoittajat ovatkin olleet eri asemassa kuin paremmin informoidut finanssialan ammattilaiset. Moni on menettänyt ison osan osakkeisiin sijoittamistaan säästöistä. Kysynkin:

Miten piensijoittajan luottamus finanssimarkkinoiden läpinäkyvyyteen ja julkisen keskustelun avoimuuteen palautetaan, sillä ilman piensijoittajien rahoja myös finanssimarkkinat kuihtuvat?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Puhemies! Varmaan kansainvälinen lehdistö on kirjoittanut räväkämmin ja suuremmin kirjaimin ja suuremmin otsikoin, mutta se johtuu hyvin pitkälti siitä, että monessa maassa tilanne on huomattavan paljon vakavampi kuin se on Suomessa. Suomen taloutta haastetaan nyt monella tavalla, mutta meillä ei ole pankkeja samalla tavalla kaatunut, isoja pankkeja tai vakuutuslaitoksia, kuin Yhdysvalloissa, Saksassa ja Britanniassa. Näin ollen totta kai uutisointikin menee sen mukaan, mitä on tapahtunut.

Totta pitää puhua, ja tulevaisuutta pitää pystyä avoimesti arvioimaan, miltä se näyttää, mutta ei niin, että että meillä haettaisiin ikään kuin viisaan mainetta sillä, että kunhan kerrotaan mahdollisimman paha tarina, niin pessimisti ei pety koskaan. Minusta meidän pitää olla mahdollisimman avoimia ja kertoa, miltä tämä nyt näyttää, kertoa myös ne hyvät asiat, joita meillä on suhteessa johonkin muuhun. Tästä se luottamus tulee.

Arvoisa herra puhemies! Lähden liikkeelle 1990-luvun alusta, jolloin meillä oli Suomessa pankkikriisi, jolloin työttömyys lisääntyi, talous oli täydellisessä kaaoksessa, ja tämä pankkikriisi oli nimenomaan kotikutoinen, elikkä se lähti täältä meiltä Suomesta.

Nyt 2008 meillä on jälleen finanssikriisi olemassa, mutta tämä on lähtenyt jostakin muualta kuin meiltä täältä Suomesta. Se on lähtenyt Amerikasta, ison valtameren takaa, josta tietysti pärskeet loiskuvat ja näkyvät myös täällä meillä Suomessakin, ja siihen meidän pitää varautua. Me olemme kuulleet, kuinka hallitus näillä omilla toimenpiteillään on varautunut nimenomaan näihin asioihin. Olisin kysynyt ministeri Kiviniemeltä:

Kuinka tarkka pankkitarkastus ja rahoitustarkastus meillä on Suomessa, jos tätä asiaa verrataan esimerkiksi Amerikkaan?

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Voimme kyllä olla tyytyväisiä siihen, että meillä rahoitustarkastuksen tila on hyvä, ja se tulee myöskin ensi vuoden alusta paranemaan, kun perustetaan finanssivalvonta, jossa vakuutusvalvonta ja pankkivalvonta, rahoitusmarkkinoiden valvonta, yhdistyvät. Tämän myötä saamme myös synergiahyötyjä ja pystymme tätä koko integroituvaa alaa entistä paremmin valvomaan.

Mutta ei pelkästään riitä, että tehdään kansallisia toimia valvonnan entisestään parantamiseksi, vaan ennen kaikkea se suurin ongelma tämänkin finanssikriisin syntymisessä on se, että meillä ei ole ollut riittävän hyvää kansainvälistä yhteistyötä. EU-tasolla voimme olla kohtuullisen tyytyväisiä siihen, mutta siinäkin on paljon parannettavaa. Mutta erityisesti tähän maailmanlaajuiseen valvontaan ja yhteistyöhön USA:n kanssa on jatkossa panostettava, ja nyt EU:n huippukokouksen päätöksin tullaan erityisesti tähän paneutumaan.

Arvoisa herra puhemies! Nyt ihmetellään aiheellisesti, miten tämä finanssikriisi oli mahdollinen, miten Wall Streetin pörssiaivot, maailman kirkkaimmat pörssiaivot, olivat valmiita tekemään sen suuruisia tyhmyyksiä, joista nyt koko maailma joutuu maksamaan. Jos pitää jokin selitys hakea, niin se on mielestäni väärin viritetyt kannustinjärjestelmät. Kun sataa miljoonabonuksia ja miljoonaoptioita liian kovasta riskinotosta, ja kun riskin realisoituessa itse asiassa veronmaksajan piikkiin kaadetaan ongelmat, niin tämä on, jos yksi selitys pitää hakea, mielestäni paras selitys siihen, mitä on nähty. (Ed. Jaakonsaari: Tervetuloa joukkoon!)

Täällä kysyttiin mahdollisuuksista puuttua näihin tällaisiin väärin viritettyihin kannustinjärjestelmiin. Arvoisa hallitus, jo talletussuoja on eräänlaista tukea pankeille. Veronmaksaja takaa, ihmiset uskaltavat tallettaa rahansa, ja tämän vuoksi kysyn esimerkiksi ministeri Kiviniemeltä, joka vastaa pankkien valvonnasta:

Eikö Suomessakin voitaisi Ratan kautta aktiivisesti ja tietysti unionitasolla myös muutoin (Puhemies: Minuutti on kulunut!) ajaa sitä, että tämmöiset väärin viritetyt kannustinjärjestelmät saataisiin heitettyä historian romuläjään?

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Tietenkin täytyy muistaa, että meidän pankkisektorimme on edelleen vakavaraisessa ja hyvässä kunnossa, ja täällä väärin viritetyt kannustinjärjestelmät eivät ole johtaneet sellaiseen tilanteeseen kuin muualla maailmassa.

Mutta aivan relevantti kysymys on se, pitäisikö Suomessakin katsoa näitä kannustinjärjestelmiä juuri tästä näkökulmasta, että talletussuojarahaston (Ed. Zyskowicz: Pitäisi ja estää seuraava kriisi!) kautta sitten kuitenkin viimekätisesti suomalainen veronmaksaja on se takaaja, mutta ensisijaisesti tietenkin se takaaja on talletussuojarahastot eli pankit yhdessä. Mutta olen ed. Zyskowiczin kanssa samaa mieltä siitä, että näitä EU-päätöksiä seuraten on myös meillä Suomessa tähän puoleen jatkossa entistä tiiviimmin kiinnitettävä huomiota.