Arvoisa puhemies! Henkilöstöä lomauttavia kuntia tulee kaiken aikaa lisää. Yhtenä ryhmänä kuntien lamatalkoissa ovat opettajat. Opettajien lomautukset vaarantavat jo jopa 80 000 lapsen tulevaisuuden. Lomautukset ovat jo niin mittavia, että Valtiontalouden tarkastusvirasto pitää niitä suomalaisen perusopetuksen suurimpana ongelmana. Lomautuksia voidaan pitää myös lainvastaisina, koska ne vaarantavat oppilaan oikeuden saada opetusta. Nyt synnytettäviä vahinkoja on vaikea ja kallista korjata myöhemmin. Koululaisten opiskelu vaikeutuu kahta kautta, oppituntien määrää karsitaan ja lomautettavien opettajien poissaolosta aiheutuu turvattomuutta. Kysyn arvoisalta opetusministeriltä:

Miten ajattelitte hoitaa kuntoon lomautusten aikaan saamat vahingot koulutyössä?

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Todellakin, Suomessa on vuosittain ollut kymmenkunta kuntaa, jotka ovat käyttäneet henkilöstön lomautuksia säästötoimena. Varmaan olemme kaikki samaa mieltä siitä, että se on kyllä erittäin lyhytnäköistä, kun lasten ja nuorten tulevaisuudesta lähdetään säästämään.

Teimme sivistysvaliokunnalle juuri selvityksen siitä, mikä tällä hetkellä on tilanne, ja näyttää siltä, että 17 kuntaa aikoo käyttää lomautuksia säästötoimena. Perusopetuslaki lähtee siitä, että kaikilla lapsilla on oikeus perusopetuksessa saada opetussuunnitelman mukaista opetusta kaikkina koulupäivinä ja oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Lääninhallituksille tehdyissä kanteluissa on kyllä voitu havaita, että lomautuksia on yleensä mahdotonta toteuttaa niin, että perusopetuksen tavoitteet tulisivat täytetyiksi.

Tämän vuoksi nyt keskustelemmekin tulevien avien kanssa siitä mahdollisuudesta, että nyt jo aiempaa aikaisemmin puututtaisiin näihin kuntien suunnitelmiin, koska tällä hetkellä lääninhallitukset ovat voineet vasta jälkikäteen kanteluiden pohjalta perehtyä tähän tilanteeseen ja selvittää sen. Selvästi on tarve siihen, että nyt voitaisiin puuttua asiaan jo aiemmin ja tarkistaa, ovatko suunnitelmat (Puhemies: Minuutti on kulunut!) sellaiset, että perusopetus voidaan taata lomautustilanteessa.

Arvoisa puhemies! Lain mukaan oppilaalla on oikeus opetukseen jokaisena koulupäivänä. Hyvän ja säännöllisen opetuksen saaminen auttaa ennen kaikkea heikoimpia ja syrjäytymisvaarassa olevia oppilaita. Maksamme yhä edelleen edellisen laman aikana opetustoimen leikkauksien ja opettajien lomautusten seurauksena syntyneitä vaurioita. Opettajat ovat toki vain yksi ryhmä lomautuksen uhreina, mutta kunnissa lomautetaan yhtä lailla vanhustenhoitajia, keittiötyöntekijöitä, toimistotyöntekijöitä jne. Kysyn kuntaministeri Kiviniemeltä:

Haluammeko nyt todella toistaa edellisen taantuman virheitä, vai olisiko ministerillä vihdoin aikeita panostaa kuntatalouteen niin paljon, että nämä kuntien henkilöstön lomautukset voitaisiin lopettaa?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! On hyvä kohdistaa aina asianomaiselle ministerille.

Kuntien taloutta on tunnetulla tavalla tuettu. Näissä talouskriisin oloissa kunnat menettävät tulopohjaansa, verotulot ovat alhaisemmalla tasolla kuin normaaliaikoina. Valtiovalta on eri tavoin, yhteisöverotuottojen jakoprosenttia muuttamalla, valtionosuuksilla ja muutoin, pyrkinyt parantamaan kuntien taloutta, ja näiden toimien yhteisvaikutushan tulee vuositasolla olemaan noin 700—800 miljoonaa euroa. Sekään ei riitä estämään kuntien alijäämiä, mutta näissä talouskriisin oloissa se on kuitenkin kohtuullinen suoritus.

Arvoisa herra puhemies! Tämän vuoden sosiaalibarometrin mukaan ennakoidaan kolmentoista myönteisen vuoden jälkeen merkittävää käännettä huonompaan väestön hyvinvoinnissa. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ennakoi tämän johtuvan juuri siitä, että kuntataloutta ei ole hoidettu tarpeeksi. Sosiaalibarometrin mukaan vain alle puolet sosiaalijohdosta piti oman kuntansa sosiaalipalveluita riittävinä, ja lautakuntien puheenjohtajien näkemykset olivat vieläkin kriittisempiä. Sosiaalijohto oli erityisen huolissaan lastensuojelupalveluista ja lautakuntien puheenjohtajat vanhuspalveluista. Millä tavalla hallitus vastaa tähän asiaan?

Peruspalveluministeri  Paula  Risikko

Arvoisa puhemies! Hallitus on hyvin monin eri keinoin pyrkinyt lisäämään kuntien varoja, ja huolimatta siitä, että me tiedämme, että meillä on esimerkiksi verotulojen suhteen ensi vuonna huono tilanne, valtiovalta on kuitenkin kuntia auttamassa siinä. Te huomaatte sen siitä ensi vuoden budjetista. Samanaikaisesti myöskin teemme rakenteellisia muutoksia ja kehitämme rakennetta ja myöskin erilaisia menetelmiä, että me pystyisimme pitämään ne palvelut siellä kunnissa. Pitää muistaa, että osa näistä on ihan kunnan omassakin päätöksenteossa.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri ja pääministeri ovat täällä viikosta toiseen vakuuttaneet, että kuntien taloutta tuetaan ja kuntien taloudella menee paremmin kuin valtion taloudella. Itse en usko, että edes keskustalaiset tai kokoomuslaiset kuntapäättäjät ovat niin kovasydämisiä, että he ihan vain huvikseen ja pahaa pahuuttaan haluavat lomauttaa työntekijöitä eri aloilla ja opettajia ennen muuta. Tämä osoittaa, että kunnilla on todellinen huutava tarve peruspalveluiden ja -opetuksen turvaamisesta.

Perusopetuslaki lähtee, aivan niin kuin ministeri Virkkunen sanoi, siitä, että jokaisella oppilaalla on oikeus jokaisena päivänä kunnolliseen opetukseen. Nyt kunnissa rikotaan lakia. Kokoomus on markkinoinut itseään koulutuspuolueena.

Eikö teitä, ministeri Virkkunen, hävetä se, että kunnissa rikotaan lakia? Mikä on teidän konkreettinen toimenne, millä pidätte huolta siitä, että jatkossa jokainen oppilas saa kunnollista opetusta jokaisena koulupäivänä?

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Suomen lainsäädännössä on niin, että tällä hetkellä lääninhallitukset ovat ne instanssit, jotka valvovat sitä, että peruspalvelut toimivat kunnissa, ja ensi vuoden alusta alkaen nämä avit. On todellakin niin, että lääninhallitukset ovat joutuneet puuttumaan näihin kuntien lomautuksiin. Näyttää siltä, että suurin osa kunnista pyrkii toteuttamaan lomautuksia niin, että ne eivät kohdistuisi koulupäiviin, mutta siitä huolimatta muun muassa Kuopiossa juuri lääninhallitus kehotti keskeyttämään lomautukset, koska siellä opettajalla saattoi olla jopa 50 tai 80 oppilasta kerralla opetettavanaan. On aivan selvää, että ei tällaisissa olosuhteissa voida varmistaa sitä, että perusopetussuunnitelman mukaiset tavoitteet toteutuisivat. Nyt ennen kaikkea täytyy varmistaa avien tulossopimuksissa, että jatkossa jo aiemmin kunnilta saadaan nämä tiedot ja pystytään jo ennen lomautuksia arvioimaan se, vaarantuvatko peruspalvelut, jos väkeä lomautetaan.

Mutta kaiken kaikkiaan voi tietysti sanoa, että ei tämä ole mikään kunnan talouden kannalta kestävä tapa, että jatkuvasti lomautetaan, koska näemme kyllä, että tietyt kunnat tekevät tätä joka vuosi henkilöstölle.

Arvoisa puhemies! Nyt te, ministeri Virkkunen, menitte lääninhallitusten taakse. Kysyin teiltä konkreettisia keinoja. Esitän kaksi. Toinen on se, että peruskoululuokkiin säädetään maksimikoko. Silloin ei voi 50:n, 60:n tai 80 oppilaan luokkia olla lomautusten aikana. Toinen keino on se, että kunnille annetaan korvamerkittyä lisärahoitusta koulutuksen hoitamiseen.

Oletteko, ministeri Virkkunen, valmis viemään nämä kaksi konkreettista esitystä eteenpäin, joilla huolehditaan siitä, että lapset eivät joudu koulussa heitteille?

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Hallitus ei ole pienentänyt perusopetuksen rahoitusta siitä huolimatta, että oppilasmäärä on vähentynyt koko tämän hallituskauden. Tuo niin sanottu laskennallinen säästö, joka koituu siitä, että oppilasmäärä vähenee, kohdennetaan takaisin perusopetuksen laadun parantamisena. Ensi vuonna tuo summa on 62 miljoonaa euroa, ja siitä 30 miljoonaa euroa kohdistetaan kuntiin nimenomaan ryhmäkokoihin. Kunnat joutuvat ensi vuonna hakemaan tätä lisärahoitusta, ja sitä voidaan käyttää jakotunteihin, uusien opetusryhmien perustamiseen tai resurssiopettajien palkkaamiseen. Haluamme tukea kuntia siis siinä työssä, että opetusryhmät pystyttäisiin pitämään maltillisen kokoisina, vaikka talou-dellisia paineita kunnissa on.

Arvoisa herra puhemies! Meillä on lomautuksia myös päivähoidossa ja sosiaalityössä, muun muassa lastensuojelussa. Käytännössä tämä on ilmennyt siten esimerkiksi päivähoidossa, että vanhempia kehotetaan järjestämään lasten päivähoito jollakin muulla tavalla, esimerkiksi pyytämään isovanhempia apuun päivähoidon järjestämiseen. Useat sadat lastensuojeluilmoitukset ja -selvitykset ovat tekemättä määräajassa. Siitä huolimatta sosiaalityöntekijöitä lomautetaan kunnissa. Lasten oikeudet hoitoon ja suojeluun eivät siten toteudu maassamme. Kun puhutaan lastensuojelusta, tilanne on edennyt jo pitkälle. Tämä on ollut tietoista toimintaa kunnissa. Kuntien valvonnan osalta läänit puuttuvat vasta sitten, kun tilanne on muuttunut akuutiksi.

Arvoisa puhemies! Mitä hallitus aikoo tehdä lomautusten osalta, jotta lasten perusoikeudet eivät vaarannu ja lapsille turvataan riittävä hoito ja perusturva?

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Hyvin monessa kunnassa on totta se, että näin tehdään. Mutta sehän, niin kuin kysyjä itsekin tietää alan ihmisenä, ei ole pitkäjänteistä toimintaa eikä osoita hyvää toimintaa. Mielestäni erilaisilla keinoilla pystytään selviämään. Vaikka meillä on taantuma, me olemme kuitenkin siitä huolimatta pystyneet lisäämään valtionosuuksia ja myöskin erilaisia hyviä käytäntöjä on kuntiin levitetty. Tiedän, että se ei ole helppoa näinä aikoina, mutta mielestäni kaikkein tärkeintä olisi ennalta ehkäistä, että niitä lastensuojelutarpeita ei tulisi. Nythän menevät kaikki rahat niihin lastensuojelutoimenpiteisiin, kun pitäisi estää niitä.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Uskon, että kukaan ei varmastikaan tällaisia lomautuspäätöksiä ole jotenkin vapaaehtoisesti tekemässä, ja hallitus ei missään tapauksessa pidä niitä omassa välinevarastossaan. Palvelut pitää pyrkiä toteuttamaan. Mutta jotenkin tämä keskustelu on siltä osin vino, että tietysti syy näihin lomautuksiin johtuu tästä maailmantalouden kriisistä, jonka seurauksena Suomen vienti on pitkin tätä vuotta joka kuukausi mennyt noin 35 prosenttia alaspäin normaalitilanteesta. Meidän teollinen tuotantomme on neljänneksen normaalia alempana. Voidaan sanoa, että meidän kansantaloutemme tulot ovat pudonneet vuosien takaiselle tasolle mutta meno- ja kulutaso on nykyhetkessä. Meillä on tämmöinen rakenteellinen alijäämä johtuen tästä talouden kriisistä. Mutta me emme halua keskellä lamaa leikata yhteiskunnan toimintoja vaan olemme nyt velanotolla valmiita pitämään mahdollisimman hyvin pyörät pyörimässä. Sen takia lamasta huolimatta valtio käyttää omaa velanottoaan tukeakseen kuntia. Sekään ei näemmä aivan kokonaan riitä, mutta minä toivoisin jonkinlaista ymmärtämystä sille, että eivät nämä kunnat tätä vapaaehtoisesti tee.

Arvoisa puhemies! Sivistysvaliokunta teki eilen lausunnon talousarviosta ensi vuodelle, ja siinä lausunnossa otetaan kantaa siihen, että valtion tulisi omilla toimenpiteillään kannustaa kuntia aikaistamaan koulujen korjaamista, homekoulujen ja muiden korjaamista, eikä päinvastoin, niin kuin tällä hetkellä tuntuu käyvän. Tällä hetkellä opetusministeriöstä on lähtenyt maakuntiin viesti siitä, että korjaushankkeita tullaan rahoittamaan ainoastaan siinä tapauksessa reaaliaikaisesti rakennusaikana, kun kunnalla on tarpeeksi velkaa tai kunnan veroprosentti on tarpeeksi korkea. Tätä logiikkaa en itse ymmärrä eivätkä sitä ymmärrä kunnatkaan. Ymmärtääkö arvoisa opetusministeri, ja jos ymmärtää, voiko kertoa sen?

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Sekä tälle että ensi vuodelle valtio tukee poikkeuksellisen paljon juuri näitä koulujen peruskorjauksia ja uudisrakentamista, koska olemme nähneet tärkeänä sen, että nämä ovat investointeja, jotka on joka tapauksessa tehtävä, ja nyt on hyvä aika tehdä niitä, kun rakentamisen kustannukset ovat tulleet alas ja on tärkeää ylläpitää työllisyyttä alueilla. Tälle vuodellehan kunnille myönnettiin kaikkiaan 101 miljoonaa euroa valtion puolesta valtionosuuksia koulukorjauksiin, ja ensi vuodelle tuo summa on 86 miljoonaa euroa, josta todella suuri osa on tätä jälkirahoitteista rahaa, joka tulee kunnille myöhemmin maksuun, mutta se on kunnille joka tapauksessa tervetullutta. Tärkeää on, että kunnat saavat näitä hankkeitaan liikkeelle ja saavat päätöksen siitä, että valtio sitten aikanaan maksaa jälkirahoitteisesti kunnalle tämän oman osuutensa tästä takaisin. Tietysti taustalla on myös se, että valtion täytyy jatkuvasti arvioida omaa velkaantumistaan. Kuntien kannalta on tärkeää toisaalta, että saadaan investoinnit liikkeelle ja saadaan valtionosuutta sitten, osa tosin vasta myöhemmin, ne, joilla on talous paremmassa mallissa.

Arvoisa herra puhemies! Kyllä varmasti me jokainen olemme sitä mieltä, että opettajia ei pitäisi lomauttaa ja oppilaille pitäisi antaa sellaista opetusta, mitä laki edellyttää. Ed. Arhinmäki totesi, että on vain kaksi vaihtoehtoa: opetusryhmään puuttuminen tai sitten lisää rahaa kunnille.

Mutta kyselytunnilla voi myöskin kommentoida vastauksia ja kysymyksiä, ja totean, että onhan niitä muitakin vaihtoehtoja. On mahdollista korottaa veroprosenttia kunnissa, jottei tarvitse lomauttaa opettajia. On mahdollista myöskin vähentää muita menoja, jotta näitä kaikkein tärkeimpiä palveluja voidaan ylläpitää. Minusta myöskin vastuullisen oppositiopuolueen, kuten kristillisdemokraattisen ryhmän, meidän kaikkien, pitää miettiä, missä maailmassa eletään nyt (Puhemies: Minuutti on täyttynyt!) ja minkälainen on tulevaisuus.

Arvoisa puhemies! Hyvät oikeudenmukaiset kansanedustajat! Tulevat hallituskumppanit! Lipposen ja Vanhasen hallitukset ovat systemaattisesti heikentäneet kuntien valtionrahoitusta kuntien opetustoimen turvaamiseksi. Kuntien tehtäviä on lisätty ja rahoitusta vähennetty.

Eikö hallituksen tule vihdoinkin lisätä opetustoimen rahoitusta niin, että opetustoimi turvataan ja lomautukset vältetään?

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Varmasti olen tyytyväinen jokaisesta lisäeurosta, joka niin valtion kuin kuntienkin puolella opetukseen käytetään. Todellakin toistan sen, että ei valtio ole vähentänyt rahoitustaan opetustoimesta. Päinvastoin, vaikka ikäluokat pienenevät, olemme suunnanneet sinne tuon koituvan säästön opetuksen laadun parantamiseen. Kyllä tässä mielestä tietysti tärkeää on jatkuvasti arvioida valtion ja kuntien rahoitussuhdetta, mutta valtio on viime vuosina kyllä ruokkinut kuntia varsin runsaasti valtionosuuksien avulla, ja myös verotulot kasvoivat monen vuoden ajan. Ne kunnat, jotka eivät saaneet talouttaan kuntoon noina hyvinä kasvun vuosina, ovat kyllä tänä vuonna olleet talousvaikeuksissa.

Itse olen myös huolissani siitä, että aika moni kunta näyttää olevan valmis nipistämään opetuksesta. (Ed. Arhinmäki: Entäs se korvamerkintä?) Toisaalta, jos on niin, että 17 kuntaa on lomauttamassa opettajia ja henkilöstöä, niin täytyy muistaa, että kuitenkin meillä on sitten noin 370 kuntaa, jotka eivät aio näin toimia.

Arvoisa herra puhemies! Ehkä olemme kaikki samaa mieltä siitä, että lomautukset ovat erittäin vakava asia, ja otamme ne kaikella vakavuudella vastaan. Ehkä kuitenkin hieman yliampuvaa ja liioiteltua on sanoa, että kysymys on nuorten tulevaisuudesta. (Ed. Arhinmäki: Siitähän nimenomaan on kysymys!) Nuorten tulevaisuus ei varmastikaan yksinomaan tällä asialla ratkea, siinä varmasti tarvitaan aika monia muitakin lääkkeitä, mutta vakavasta asiasta on kysymys ja olemme sen kanssa tosissamme. Ehkä kohtuutonta on vierittää myöskin koko taloustaantuma hallituksen niskaan. Kyllä me tarvitsemme yhteisiä lääkkeitä ja yhteisiä eväitä. Siinä samassa veneessä olemme ihan jokainen, ihan kaikki meistä täällä kyselytunnilla.

Mutta tuohon ed. Arhinmäen lääkkeeseen: En missään tapauksessa kannata lainsäädännöllistä alarajaa. Tästä maksimista tulee kovin helposti myöskin minimi. Me tarvitsemme erilaisiin tilanteisiin erilaisia lääkkeitä eri puolilla Suomea. Tarvitsemme lisää rahaa, ja sitä hallitus tuo. Kysyn ministeriltä:

Tuleeko rahaa vielä tulevina vuosina lisää, jos tarvitaan, jos tarve niin vaatii? Seuraatteko tilannetta tarkkaan, ministeri?

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Perusopetuksen osalta tämä hallitus on linjannut sen, että tämän hallituskauden aikana perusopetuksen rahoitusta lisätään. Ensi vuonna se on noin 60 miljoonaa euroa vähän reilusti, mikä tulee siitä, että oppilaiden määrä vähenee, ja seuraavana vuonna noin 80 miljoonaa euroa. Tietysti toivon, että myös seuraava hallitus jatkaa samalla linjalla. Myös aikaisemmalla, edellisellä hallituksellahan oli sama kirjaus, mutta sitä ei toteutettu.

Ensi vuonna laadun parantamiseen käytettävä rahoitus suunnataan ryhmäkokoihin, oppilaiden kerhotoimintaan, erityisopetuksen vahvistamiseen ja, mikä tärkeää, opettajien täydennyskoulutukseen, koska näemme, että opettajat ovat olleet varsin eriarvoisessa asemassa työnantajasta riippuen siinä, miten heillä on ollut mahdollisuus täydennyskouluttautua. Ensi vuonna valtion rahoituksella pääsee täydennyskoulutukseen 34 000 opettajaa, mikä on tärkeä osa myös työssäjaksamista ja oman ammattitaidon ylläpitämistä.

Arvoisa puhemies! Kiitos opetusministerille selkeistä kannanotoista, että lasten ja nuorten perusopetuksesta ei saa nipistää. Se on tärkeä viesti kunnille. Valitettavan monen kunnan sisällä on leikkauslistoilla tällä hetkellä perusopetus. Tietenkin tästä herää pohdinta, kun meillä on Perusopetus paremmaksi -raha 60 miljoonaa euroa, miten me kohdennamme sitä rahaa. Tietenkin herää kysymys tässä, kun siellä on kieliohjelmien laajentamista, voi pohtia, onko tämä juuri se hetki, jolloin kieliohjelmia laajennetaan, kun on lomautukset ja syntyy myös näitä paineita suurentaa luokkakokoja. Tältä osin kysynkin. Voisimmeko me pohtia sen 60 miljoonan euron kohdentamista siten, että se estäisi lomautukset ja mahdolliset säästöpaineet kunnissa?

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Tuossa aiemmin jo yritin kuvata sitä, että ensi vuodelle on tehty suunnitelma tuosta rahasta, että sitä käytetään näihin neljään kohteeseen: ryhmäkokoihin puolet ja sen jälkeen erityisopetuksen vahvistamiseen, kerhotoimintaan ja opettajien täydennyskoulutukseen. Tuo kerhotoiminta on kyllä osoittautunut menestykseksi. Nimittäin viime vuonna, kun hallitus ja opetusministeriö käynnistivät kerhotoiminnan rahoittamisen, viime vuonna käynnistyi peruskouluissa 5 000 kerhoa, tänä vuonna käynnistyy 7 000 kerhoa. Ensi keväänä Suomen peruskouluissa toimii 12 000 kerhoa ja niissä on 200 000 oppilasta. Eli tämä on todella myönteinen uutinen siihen nähden, että tiedämme, että viime laman aikana kunnat lopettivat käytännössä koulujen kerhotoiminnan. Se on monelle lapselle tänä päivänä se ainoa harrastus, ja on hyvin tärkeää, että kouluissa opetuksen lisäksi on myös muuta toimintaa. Näitä kerhoja vetävät nimenomaan opettajat.

Arvoisa puhemies! Arvostan sitä suurta luottamusta jota oppositiota kohtaan täällä eduskunnassa koetaan, että hallituksen kyselytunneista tulee oppositiopuolueen puheenjohtajan kyselytunteja.

Ed. Puumala sanoi, että minimistä tulee maksimi. Jos maksimi on 20 oppilasta, niin se on hyvä minimi myös niissä luokissa, joissa on 36 ja lomautusten jälkeen 60 oppilasta. Kysynkin ministeri Virkkuselta — ette vastannut kysymykseen siitä — pitäisikö säätää lailla maksimikoko luokille, esimerkiksi, että perusopetuksessa saisi olla ainoastaan maksimissaan 20 tai 25 oppilasta.

Onko se, että maksimista tulee minimi, 25 oppilasta, teidän mielestä parempi luokkakoko kuin esimerkiksi 36, joka tällä hetkellä on ilman lomautuksia, tai 60—70, mikä on pahimmillaan lomautusten aikana?

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Viime vuonna ensimmäistä kertaa selvitettiin Suomessa opetusryhmän koko, ja keskimäärin se on 21 oppilasta suomalaisessa perusopetuksessa. Ensi vuonna toistamme tämän kyselyn, jolloin saamme vertailutietoa samalla aineistolla, mikä näyttää kehityssuunta olevan. Mutta on niin, että lähes kaikissa kunnissa ja useimmissa kouluissa on jopa 36 oppilaan ryhmiä, (Ed. Arhinmäki: Ilman lomautuksia!) ja tätä varten ensi vuonna kohdennamme tämän 30 miljoonan euron rahoituksen, jota kunnat voivat hakea juuri näihin ongelmallisen suuriin opetusryhmiin, jakaa niitä jakotunteihin, palkata resurssiopettajan tai perustaa uusia opetusryhmiä. Mielestäni on paikallaan se, että näissä tilanteissa voidaan käyttää paikallista harkintaa, koska tänä päivänä opetusryhmä pitää lain mukaan perustaa sillä tavalla, että opetussuunnitelman mukaiset tavoitteet voidaan täyttää. Kouluissa on aika erilaiset mahdollisuudet järjestää opetusta. Osassa ryhmistä työskentelee muun muassa kaksi opettajaa yhtä aikaa luokassa, on koulunkäyntiavustaja, erilaisia mahdollisuuksia organisoida sitä. Varsin kaavamainen oppilasmäärä ei välttämättä ole (Puhemies: Minuutti on kulunut!) sitten paras lähtökohta lainsäädännön tasolla.

Arvoisa puhemies! Perustuslaissa kai vastuu suomalaisista kuuluu kuitenkin valtiolle. Meillä on aika pitkälle viety kunnallinen itsehallinto, mutta voiko se olla sellainen kilpi, jonka jälkeen hallituksella ei olisi enää vastuuta ihan perustavan laatuisista oikeuksista, mitä meillä on lapsilla, mitä meillä on sairailla, mitä meillä on esimerkiksi lastensuojeluasiakkuutta odottavilla ihmisillä? Tämän lisäksi, että me puhumme kuntataloudesta, sinne vilahtaa tehtäviä, ja se on kai ikuinen ongelma, kun näin on. Seuraavana on tulossa esimerkiksi kauppojen aukioloaikaa, vuoropäivähoitotarvetta, jota hallitus ei ole kai mitenkään selvittänyt ainakaan minun tietojeni mukaan. Seinäjoellakin ollaan ongelmissa, minkä ministeri Risikko varmaan tietää. Mutta odotamme myös hallituksen toimia.

Pääministeri, sanoitte, että tämä keskustelu on vino. Minusta nyt näyttää siltä, että meillä alkaa olla Suomessa vino arvomaailma sen suhteen, mihin me käytämme ne rahat. Me emme ole nyt köyhempiä kuin mitä me olemme olleet, kun peruskoulujärjestelmä, sosiaalihuoltojärjestelmä on luotu, mutta nyt näyttää siltä, että me joudumme kysymään vakavasti, mihin meillä on varaa.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Joo, emme me ole köyhempiä kuin silloin, kun peruskoulujärjestelmä luotiin, mutta sen jälkeen meillä on kustannukset ikään kuin tämän vuoden tasolla, mutta tulot ovat 2006 vuoden tasolla, ja siinä on erittäin iso ero. Meidän teollisuutemme ja vientimme ei tällä hetkellä tuota meille sitä, mitä me elintasomme ylläpitämiseksi tarvitsemme. Tässä on aito rakenteellinen alijäämä olemassa, jonka yli nyt yritetään kohtuullisin vaurioin päästä ottamalla erittäin paljon velkaa valtiolle, jotta myös kunnille pystyttäisiin tämä silta rakentamaan. Tähän mennessä nämä vauriot eivät ole vielä onneksi suuria. Jos tämä maailman kriisi jatkuu, niin silloin tämä aukko, joka meillä on, aidosti tulee heijastumaan meillä hyvinvointiin ja elintasoon.